Trump http://markkutoivonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/154697/all Fri, 08 Sep 2017 10:58:30 +0300 fi Korea - Venäjä - USA http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242518-korea-venaja-usa <p><em>Korea - Venäjä - USA</em></p><p>Haluaisin vielä jatkaa hieman tarkastelua, mitä tapahtuu todella.</p><p><em>(Eilisen blogin kommenttiin mietin jatkokuvia, mutta laitan tähän uutena blogina)</em></p><p><a href="http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242478-presidentti-putin-ja-etela-korean-presidentti-moon-jae-in-tapasivat-eilen">http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242478-presidentti-putin-ja-etela-korean-presidentti-moon-jae-in-tapasivat-eilen</a></p><p>Tuoreimpien tietojen mukaan Washingtonista:</p><p><em>&quot;The United States is considering an accelerated and increased rotation of tactical and strategic assets to the Korean peninsula and to the surrounding region</em>.&quot;</p><p>siis Yhdysvallat harkitsee nopeutettua ja lisääntynyttä taktisten ja strategisten asejärjestelmien sijoittamistaKorean niemimaalle ja sitä ympäröivälle alueelle.</p><p><strong>Mitä tekee Venäjä?</strong><br />Eilisestä Putin-raportista saattoi huomata, että Yhdysvaltain liittolaisen ja suojatin Etelä-Korean ja Venäjän välillä vallitsee VIISUMIVAPAUS.</p><p>Sen seurauksena turismi maiden välillä on merkittävästi kohonnut viime vuonna: Venäläiset Koreaan + 19 % ja korealaisten Venäjälle + 20 %.<br />Viisumivapaus Venäjän ja USA:n suojatin E-Korean kesken... uutta ainakin minulle, ehkä ei muille.</p><p>Kaupankäynnin esittelylista ei nyt maailmoita mullistava ole, mutta kun ottaa huomioon &quot;pelitilanteen&quot;, sen merkittävyys ei välttämättä juuri nyt ole miljardien määrissä, vaan siinä, että tuollaista integroivaa taloudellista yhteistoimintaa on, lisäksi on yhteisiä rakenteita, foorumeita ja dialogia sekä hankkeita, jotka tähtäävät taloudellisen viriliteetin jatkuvaa kohottamista sekä <em><strong>bilateraalisena</strong></em>, että - nykytilanteessa tietysti lähinnä etäisempään tulevaisuuteen tähtäävänä ja vähemmän akuutisti toimivana, mutta kuitenkin pohjalla olevana &quot;syöttinä&quot; - <em><strong>TRILATERAALINEN</strong></em> yhteistyökuvio kolmiossa:</p><p>Venäjä-Pohjois-Korea ja Etelä-Korea. Minä osaan nähdä tässä paljon siemeniä.</p><p>Samaan aikaan kun Yhdysvallat uhkaa tulisin terveisin: FIRE AND FURY, mitä tekee Venäjä? Toimii, käy kauppaa, rakentaa järjestelmiä: käy epäilemättä tiettyä hymykampanjaa, ja mutta kuitenkin.</p><p>Edellä puhuttiin WTO:sta. Minusta Trump on selvästi tuhomassa vaivoin ja hartaasti rakennettua vapaakauppajärjestöä, ei ehkä ihan suorasuuntauksella, mutta vähintäinkin helposti nähtävin collateral damage -vaikutuksin; WTO on vaarassa.</p><p>Se on iso vahinko koko globaalille yhteisölle, kaikki hiekka mikä lentää sinne. Mutta kaukonäyssä se on menetys koko Lännelle ja läntisille rakenteille. Ennen kaikkea se on isku ja kenties tyrmäävä sellainen <em><strong>Yhdysvallat-keskiselle maailmanjärjestykselle</strong></em>.</p><p>Kaikkien typeryyksien äitinä näen sen, että Yhdysvallat itse, 3F-johtajansa (<strong>Fake-Fire-Fury</strong>) Trumpin johdolla on itse tekemässä sen: ajamassa omaa hegemonistista asemaansa alas.</p><p><strong>Kiina tulee</strong>, mutta sen ei tarvitsisi tulla näin äkkiä ja lujaa.</p><p>Mutta minkäs teet: kun jotain olevaa järjestystä ravistellaan ja murretaan, uuden on tultava tilalle. Ja maailmankaupan ja meriteiden järjesteyksen, merivoimien ja yleisen taloudellisen toimintavoiman ohjuriksi nousee Kiina-keskeinen uusi maailmanjärjestys (KKUMJ).</p><p><strong>Itä rakentaa uuden systeemin</strong>. Venäjä kärkkyy siihen mukaan, siivelle ja puikkoihin.</p><p>Länsi, nämä mähökkäät hyväkkäät, eivät edes itse tajua mitä ne tekevät.</p><p>Tänään ajatellaan perustellusti:<br />Eivät Koreat koskaan tule ydistymään.<br />Jonain päivänä ne yhdistyvät. Tapahtuu <em>Coitus Coreanus</em>.&nbsp; Tulee yksi ja voimakas Korea.<br /><em><strong>United Corea tai The Republic of United Corea (UC tai RUC).</strong></em><br />Sen sielusta käydään kovaa taistelua nyt. Juuri nyt, kun on vaikeaa.</p><p>Länsi tarjoaa sanktioita ja tulta: yhdysvallat ruoskii niillä köyhää kansaa.<br />Näille kansakunnille syntyy vatsan ja niskan kautta pysyvä vakaumus:<br />Länsi merkitsee nälkää ja saatanaa.<br />Itä merkitsee: hyvää, rauhaa ja leipää.</p><p>Kyllä Soulissakin pelätään, pelätään pohjoista, mutta myös usaa.</p><p>*</p><p><em>Toissapäiväinen blogi: Yhdysvallat - maa ilman presidenttiä</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Korea - Venäjä - USA

Haluaisin vielä jatkaa hieman tarkastelua, mitä tapahtuu todella.

(Eilisen blogin kommenttiin mietin jatkokuvia, mutta laitan tähän uutena blogina)

http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242478-presidentti-putin-ja-etela-korean-presidentti-moon-jae-in-tapasivat-eilen

Tuoreimpien tietojen mukaan Washingtonista:

"The United States is considering an accelerated and increased rotation of tactical and strategic assets to the Korean peninsula and to the surrounding region."

siis Yhdysvallat harkitsee nopeutettua ja lisääntynyttä taktisten ja strategisten asejärjestelmien sijoittamistaKorean niemimaalle ja sitä ympäröivälle alueelle.

Mitä tekee Venäjä?
Eilisestä Putin-raportista saattoi huomata, että Yhdysvaltain liittolaisen ja suojatin Etelä-Korean ja Venäjän välillä vallitsee VIISUMIVAPAUS.

Sen seurauksena turismi maiden välillä on merkittävästi kohonnut viime vuonna: Venäläiset Koreaan + 19 % ja korealaisten Venäjälle + 20 %.
Viisumivapaus Venäjän ja USA:n suojatin E-Korean kesken... uutta ainakin minulle, ehkä ei muille.

Kaupankäynnin esittelylista ei nyt maailmoita mullistava ole, mutta kun ottaa huomioon "pelitilanteen", sen merkittävyys ei välttämättä juuri nyt ole miljardien määrissä, vaan siinä, että tuollaista integroivaa taloudellista yhteistoimintaa on, lisäksi on yhteisiä rakenteita, foorumeita ja dialogia sekä hankkeita, jotka tähtäävät taloudellisen viriliteetin jatkuvaa kohottamista sekä bilateraalisena, että - nykytilanteessa tietysti lähinnä etäisempään tulevaisuuteen tähtäävänä ja vähemmän akuutisti toimivana, mutta kuitenkin pohjalla olevana "syöttinä" - TRILATERAALINEN yhteistyökuvio kolmiossa:

Venäjä-Pohjois-Korea ja Etelä-Korea. Minä osaan nähdä tässä paljon siemeniä.

Samaan aikaan kun Yhdysvallat uhkaa tulisin terveisin: FIRE AND FURY, mitä tekee Venäjä? Toimii, käy kauppaa, rakentaa järjestelmiä: käy epäilemättä tiettyä hymykampanjaa, ja mutta kuitenkin.

Edellä puhuttiin WTO:sta. Minusta Trump on selvästi tuhomassa vaivoin ja hartaasti rakennettua vapaakauppajärjestöä, ei ehkä ihan suorasuuntauksella, mutta vähintäinkin helposti nähtävin collateral damage -vaikutuksin; WTO on vaarassa.

Se on iso vahinko koko globaalille yhteisölle, kaikki hiekka mikä lentää sinne. Mutta kaukonäyssä se on menetys koko Lännelle ja läntisille rakenteille. Ennen kaikkea se on isku ja kenties tyrmäävä sellainen Yhdysvallat-keskiselle maailmanjärjestykselle.

Kaikkien typeryyksien äitinä näen sen, että Yhdysvallat itse, 3F-johtajansa (Fake-Fire-Fury) Trumpin johdolla on itse tekemässä sen: ajamassa omaa hegemonistista asemaansa alas.

Kiina tulee, mutta sen ei tarvitsisi tulla näin äkkiä ja lujaa.

Mutta minkäs teet: kun jotain olevaa järjestystä ravistellaan ja murretaan, uuden on tultava tilalle. Ja maailmankaupan ja meriteiden järjesteyksen, merivoimien ja yleisen taloudellisen toimintavoiman ohjuriksi nousee Kiina-keskeinen uusi maailmanjärjestys (KKUMJ).

Itä rakentaa uuden systeemin. Venäjä kärkkyy siihen mukaan, siivelle ja puikkoihin.

Länsi, nämä mähökkäät hyväkkäät, eivät edes itse tajua mitä ne tekevät.

Tänään ajatellaan perustellusti:
Eivät Koreat koskaan tule ydistymään.
Jonain päivänä ne yhdistyvät. Tapahtuu Coitus Coreanus.  Tulee yksi ja voimakas Korea.
United Corea tai The Republic of United Corea (UC tai RUC).
Sen sielusta käydään kovaa taistelua nyt. Juuri nyt, kun on vaikeaa.

Länsi tarjoaa sanktioita ja tulta: yhdysvallat ruoskii niillä köyhää kansaa.
Näille kansakunnille syntyy vatsan ja niskan kautta pysyvä vakaumus:
Länsi merkitsee nälkää ja saatanaa.
Itä merkitsee: hyvää, rauhaa ja leipää.

Kyllä Soulissakin pelätään, pelätään pohjoista, mutta myös usaa.

*

Toissapäiväinen blogi: Yhdysvallat - maa ilman presidenttiä

]]>
0 http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242518-korea-venaja-usa#comments Trump Vladimir Putin Wto Fri, 08 Sep 2017 07:58:30 +0000 Veikko Huuska http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242518-korea-venaja-usa
Trump, Trump ja Trump http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242043-trump-trump-ja-trump <p>Donald Trump voitti presidentinvaalit Amerikassa suoltamalla häikäilemättömällä ja hävyttömällä tavalla amerikkalaisille uskomattoman typerää ja lapsellista propagandaa. &nbsp;Kukaan täysjärkinen ei uskonut että sillä tavalla voitaisiin voittaa vaalit , mutta Trump itse saattoi uskoa siihen, tai &nbsp;ainakin halusi kokeilla.</p><p>Niin vain kävi että tämä uskomaton taktiikka tuotti tulosta ja Trump joutui, kenties omaksikin yllätyksekseen, kantamaan vastuuta, vastuuta tavallaan myös vaalikamppanjassaan esittämistään päättömistä puheistaan.</p><hr /><p>Vastuu presidenttiydestä ei ole niin vakava asia kuin luulisi, sillä presidentillä on tukenaan vahva ja vakaa hallinnon instituutio, joka pystyisi hyvin ilman presidenttiäkin ja ilman presidentin omaa esikuntaa, hallitsemaan erilaiset tilanteet jotka kuuluisivat presidentin hallittaviksi.</p><p>Uusi presidentti ikäänkuin astuu tämän valmiin hallintobyrokratian sisään ja yrittää sopeutua siihen omine vaalilupauksineen. &nbsp;</p><p>Myös sen hallintokoneiston on nyt valitettavasti pyrittävä sopeutumaan presidentin vaalilupauksiin, niistä on tullut hallintokonoiston oma ongelma hallintokoneiston muiden ongelmien lisäksi.</p><hr /><p>Nyt näyttää siltä että hallintokoneisto on päässyt onnistuneesti eroon suurimmista &nbsp;ja vaikeimmista presidentin vaallupauksista, kuten &nbsp;Obamacaren kaatamisesta. &nbsp;Jäljellä on vielä muutama.</p><p>Eräs kaikkein hölmöimmistä vaalilupauksista on &nbsp;ainakin se Meksikon rajalle rakennettava muuri, jota hanketta Trump nyt pitää edelleen näyttävästi esillä, piti sitä esillä myös Suomen presidentin kanssa yhteisessä lehdistötilaisuudessa, jonka tilaisuuden aiheen piti olla jotain aivan muuta. &nbsp;</p><p>Kenties tämän yhden hölmön asian esilläpito saa kaikki ne muut petetyt vaalilupaukset näyttämään pienemmiltä petoksilta ja kenties saa ne kokonaan unohtumaan.</p><hr /><p>Trumpin vaalilupaukset ovat USA:n hallintokoneiston osalta pienempi riesa kuin monet muut polttavammat ja tärkeämmät &nbsp;ongelmat, mutta varmasti &nbsp;kaksi tai kolme salillista huippuvirkamiehiä on töissä tutkimassa ja analysoimassa sitäkin asiaa &nbsp;miten Trumpin vaalilupauksista parhaiten selvittäisiin.</p><p>Kenties Meksikon rajalle sittenkin joudutaan rakentamaan jotain aidan tapaista, ainakin jonkin matkaa. Sauli Niinistö olisi voinut esittää vaikkapa jotain perinteisen suomalaisen risuaidan tapaista ratkaisua.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Donald Trump voitti presidentinvaalit Amerikassa suoltamalla häikäilemättömällä ja hävyttömällä tavalla amerikkalaisille uskomattoman typerää ja lapsellista propagandaa.  Kukaan täysjärkinen ei uskonut että sillä tavalla voitaisiin voittaa vaalit , mutta Trump itse saattoi uskoa siihen, tai  ainakin halusi kokeilla.

Niin vain kävi että tämä uskomaton taktiikka tuotti tulosta ja Trump joutui, kenties omaksikin yllätyksekseen, kantamaan vastuuta, vastuuta tavallaan myös vaalikamppanjassaan esittämistään päättömistä puheistaan.


Vastuu presidenttiydestä ei ole niin vakava asia kuin luulisi, sillä presidentillä on tukenaan vahva ja vakaa hallinnon instituutio, joka pystyisi hyvin ilman presidenttiäkin ja ilman presidentin omaa esikuntaa, hallitsemaan erilaiset tilanteet jotka kuuluisivat presidentin hallittaviksi.

Uusi presidentti ikäänkuin astuu tämän valmiin hallintobyrokratian sisään ja yrittää sopeutua siihen omine vaalilupauksineen.  

Myös sen hallintokoneiston on nyt valitettavasti pyrittävä sopeutumaan presidentin vaalilupauksiin, niistä on tullut hallintokonoiston oma ongelma hallintokoneiston muiden ongelmien lisäksi.


Nyt näyttää siltä että hallintokoneisto on päässyt onnistuneesti eroon suurimmista  ja vaikeimmista presidentin vaallupauksista, kuten  Obamacaren kaatamisesta.  Jäljellä on vielä muutama.

Eräs kaikkein hölmöimmistä vaalilupauksista on  ainakin se Meksikon rajalle rakennettava muuri, jota hanketta Trump nyt pitää edelleen näyttävästi esillä, piti sitä esillä myös Suomen presidentin kanssa yhteisessä lehdistötilaisuudessa, jonka tilaisuuden aiheen piti olla jotain aivan muuta.  

Kenties tämän yhden hölmön asian esilläpito saa kaikki ne muut petetyt vaalilupaukset näyttämään pienemmiltä petoksilta ja kenties saa ne kokonaan unohtumaan.


Trumpin vaalilupaukset ovat USA:n hallintokoneiston osalta pienempi riesa kuin monet muut polttavammat ja tärkeämmät  ongelmat, mutta varmasti  kaksi tai kolme salillista huippuvirkamiehiä on töissä tutkimassa ja analysoimassa sitäkin asiaa  miten Trumpin vaalilupauksista parhaiten selvittäisiin.

Kenties Meksikon rajalle sittenkin joudutaan rakentamaan jotain aidan tapaista, ainakin jonkin matkaa. Sauli Niinistö olisi voinut esittää vaikkapa jotain perinteisen suomalaisen risuaidan tapaista ratkaisua.

]]>
14 http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242043-trump-trump-ja-trump#comments Trump Tue, 29 Aug 2017 08:50:48 +0000 Arto Vihavainen http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242043-trump-trump-ja-trump
Onko Ukraina maailman kymmenes ydinasevaltio? Mutta kuka on se yhdestoista? http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241365-onko-ukraina-maailman-kymmenes-ydinvaltio-mutta-kuka-on-se-yhdestoista <p><em>Onko Ukraina maailman kymmenes ydinasevaltio? Mutta kuka on se yhdestoista?</em></p><p>*</p><p>The Independent/Business Insider julkaisi viime viikolla tuoreimman listauksen siitä &rdquo;Missä maailman 14.995&rdquo; ydinasetta ovat.&nbsp;</p><p>Luettelo käsitti 9 ydinasevaltiota:</p><p><strong>Venäjä, US, Ranska, Kiina, UK, Pakistan, Intia, Israel ja P-Korea</strong>.</p><p>Lehti käytti lähteenään arvovaltaisia tahoja:</p><p>Bulletin of the Atomic Scientists; Federation of American Scientists; SIPRI; The Washington Post. &nbsp;</p><p><a href="https://www.independent.co.uk/news/world/14995-nukes-all-the-nations-armed-with-nuclear-weapons-and-how-many-they-have-a7884256.html"><u>https://www.independent.co.uk/news/world/14995-nukes-all-the-nations-armed-with-nuclear-weapons-and-how-many-they-have-a7884256.html</u></a></p><p>*</p><p><strong>Yksi puuttuu</strong></p><p>Mutta puuttuuko tuosta luettelosta yksi?</p><p>Mikä yksi?</p><p>Ukraina.</p><p>*</p><p><strong>&rdquo;Pohjois-Korean ihmeen&rdquo; tausta</strong></p><p>Kiivaaksi ja tasoltaan heikoksi käyneessä sanasodassa Pohjois-Korean ja Yhdysvaltain johdon välillä on vedelty vapain vedoin melkoinen uhkapilvi koko maailman turvallisuuden ylle.&nbsp; Kumpikaan keskushenkilö tässä sanasodassa, Kim Jong-un tai Trump, ei ole hiukkaakaan jättänyt sijaa epäilylle, että pieni roistovaltio vain bluffaisi.</p><p>Sanasodan ilmaan nostattaman atomipölyn seasta on kuitenkin kuulunut epäilevien Tuomaiden ääniä.&nbsp; Onko mahdollista, että P-Korea on tässä tahdissa ja esittämässään teknisessä muodossa voinut edetä ydinase-ohjelmassaan?&nbsp; Millä eväillä se olisi ollut mahdollista?</p><p>*</p><p><strong>Ukrainan trokaamaa tekniikkaa?</strong></p><p>&rdquo;<em>Pohjois-Korean heinäkuun onnistuneet ohjuskokeet ovat todennäköisesti pimeiltä markkinoilta ostettujen, ukrainalaisperäisten moottorien ansiota, paljasti </em><em><a href="https://www.nytimes.com/2017/08/14/world/asia/north-korea-missiles-ukraine-factory.html?smid=tw-nytimes&amp;smtyp=cur" target="_blank"><u>New York Times </u></a></em><em>tänään. Lehti oli päässyt tutustumaan salaiseksi leimattuun amerikkalaisasiantuntijoiden raporttiin</em>.&rdquo; &ndash; Lähde: Talouselämä, 14.8.2017.&nbsp; <a href="http://www.talouselama.fi/uutiset/pohjois-korean-ydinohjusten-moottorit-peraisin-ukrainasta-uskovat-amerikkalaistutkijat-6668993"><u>http://www.talouselama.fi/uutiset/pohjois-korean-ydinohjusten-moottorit-peraisin-ukrainasta-uskovat-amerikkalaistutkijat-6668993</u></a></p><p>&rdquo;<em>Asiantuntijat ovat tutkineet valokuvia, joissa diktatuurin johtaja <strong>Kim Jong-un </strong>tarkastaa ohjuksia, ja päätelleet niistä, että ohjusten uudet, voimakkaat moottorit muistuttavat kovasti Neuvostoliiton aikoinaan käyttämiä rakettimoottoreita. Nämä moottorit olivat New York Timesin mukaan niin voimakkaita, että ne saattoivat kuljettaa jopa kymmenen ydinkärkeä mantereelta toiselle. Moottoreita saatettiin valmistaa vain muutamassa neuvostotehtaassa. Amerikkalaislähteet kohdistavat epäilyksensä ukrainalaiseen <strong>Yuzhmashin tehtaaseen Dniprossa</strong>. Neuvostoaikana se tuotti maan suurimmat ja tappavimmat ohjukset. Myös Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen se säilyi Venäjän tärkeänä asetuottajana siihen asti, kunnes Venäjä-mielinen presidentti <strong>Viktor Janukovytš </strong>erotettiin virastaan vuonna 2014. Nykyään tehdas on alikäytössä ja huonossa jamassa, kertoo <strong>New York Times</strong>. Asiantuntijat epäilevät Pohjois-Korean saaneen haltuunsa juuri Yuzhmashin moottoreita, todennäköisesti laittomia väyliä pitkin</em>.&rdquo;</p><p>Julki tulleet väitteet &ndash; jonka suuntaisia arveluja on eri tahoilla esitetty koko P-Korean ydinohjelman tapeetilla olon aikana &ndash; dumpattiin nopeaan tahtiin sekä P-Korean että Ukrainan &ndash; ja osasyytetyksi joutuneen Venäjän taholta.</p><p>*</p><p><strong><em>&rdquo;Saiko Pohjois-Korea ohjusmoottoreita ukrainalaistehtaasta Venäjän kautta? </em></strong></p><p><em>Itäukrainalainen Yuzhmashin tehdas kiistää toimittaneensa ohjusteknologiaa Pohjois-Koreaan. Nyt Ukrainan avaruusvirasto kuitenkin katsoo, että ohjusmoottoreita on saattanut päätyä Pohjois-Koreaan &ndash; Venäjän kautta.&rdquo;</em></p><p>YLE, 15.8.2017: <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9778012"><u>https://yle.fi/uutiset/3-9778012</u></a></p><p>KSML, 15.8.2017: <a href="http://www.ksml.fi/ulkomaat/Ukrainan-avaruusvirasto-Pohjois-Korean-k%C3%A4ytt%C3%A4mi%C3%A4-rakettimoottoreita-valmistettiin-Ven%C3%A4j%C3%A4lle/1029067"><u>http://www.ksml.fi/ulkomaat/Ukrainan-avaruusvirasto-Pohjois-Korean-k%C3%A4ytt%C3%A4mi%C3%A4-rakettimoottoreita-valmistettiin-Ven%C3%A4j%C3%A4lle/1029067</u></a></p><p>Venäläinen korkea toimija eilen vakuutti, ettei maa ole mitenkän osallinen asiassa.</p><p>*</p><p><strong>Horjuvuutta</strong></p><p>Hetki sitten Reuters uutisoi, että amerikkalaisten asiantuntijoiden mukaan p-koealainen know-how riittää pitkänkantaman ohjusmoottorien valmistukseen:</p><p>&rdquo;<em>Pohjois-Korea pystyy todennäköisesti tuottamaan itse moottoreita ohjuksiinsa, kertovat uutistoimisto Reutersin haastattelemat yhdysvaltalaiset tiedustelulähteet.</em></p><p><em>&ndash;&thinsp;</em><em>Meill</em><em>ä</em><em> on tiedustelutietoa, joka antaa ymm</em><em>ä</em><em>rt</em><em>ää</em><em>, ettei Pohjois-Korea ole riippuvainen moottoreiden tuonnista, kertoi yksi lähteistä.</em></p><p><em>&ndash;&thinsp;</em><em>Sen sijaan arvioimme, ett</em><em>ä</em><em> heill</em><em>ä</em><em> on kyky tuottaa moottoreita itse.</em></p><p><em>Reutersin lähteet eivät kertoneet yksityiskohtia siitä, mihin arvio perustuu.&rdquo; </em></p><p>Reuters/Savon Sanomat, 16.8.2017: <a href="http://www.savonsanomat.fi/ulkomaat/Reuters-Pohjois-Korean-uskotaan-pystyv%C3%A4n-tekem%C3%A4%C3%A4n-itse-moottorit-ohjuksiinsa/1029195"><u>http://www.savonsanomat.fi/ulkomaat/Reuters-Pohjois-Korean-uskotaan-pystyv%C3%A4n-tekem%C3%A4%C3%A4n-itse-moottorit-ohjuksiinsa/1029195</u></a></p><p>*</p><p><strong>Entä itse ydinase-osaaminen?</strong></p><p>Amerikkalaiset kaverini ovat kiven kovaan jo pitkään väittäneet, että Pohjois-Korea on edennyt ydinaseohjelmassaan ulkomaalaisavusteisesti.&nbsp;</p><p>Tiettyjä aihe-epäilyjä on esitetty sekä Kiinan että Venäjän suuntaan, niiden on katsottu jos ei nyt tukeneen, niin ainakin eräänlaisen olosuhdeliittouman puitteissa sietäneen ja myöntyneen Kimin operaatioille, ryhtymättä kumppanuustoimiin kansainvälisiä sopimuksia rikkovan toiminnan suhteen.</p><p>Venäjällä on nähty yleisen strategiansa puitteissa olleen lusikkansa sopassa vähintäinkin passiivisen myötäilijän roolissa, sille on hyvin passannut että rehentelevä Kim ärsyttää Yhdysvaltoja ja luo epävarmuutta maailmaan.&nbsp; Mutta onko Venäjällä joko valtiollisella tasolla tai sen tunnetulla varjovaltio-sektorilla ollut näppinsä pelissä, on tähän asti ollut vähemmän pohdinnan kohteena.</p><p>Nyt kun Yhdysvaltalaisissa tutkimuslaitoksissa on annettu tapahtua tällainen ilmeinen tarkoituksenmukaisuusvuoto, jonka kohteena on sinänsä palapelin kannalta olennaisen elementin, pitkän kantaman ohjusten moottorien tuotanto ja haltuunsaanti, voisi ennakoida että seuraavassa vaiheessa fokukseen joutuu itse ydinasekehittely ja ydinaseen (ballistisen ydinohjuskärjen) kehittelyn vaiheet.</p><p>Miten todellakin on mahdollista, että P-Korea on tässä ajassa pystynyt loihtimaan ballistisen ohjuskärjen ja sen &rdquo;kotiintoimitukseen&rdquo; tarvittavan ydinohjuksen ajolaitejärjestelmän?</p><p>*</p><p><strong>Kiinan dilemma</strong></p><p>Kiinaan kohdistuvat kysymykset painottuvat jossain määrin toisin. Suoraan ei ole esitetty, että kiinalaiset olisivat ohjanneet kehityshanketta, mutta epäilemättä hekin ovat &ndash; paitsi tiedustelun ja muun salatun yhteistyön puitteissa tarkastikin selvillä pohjoisen pikkunaapurinsa puuhista, mutta juurikaan ei uskota että Kiinalla olisi motiivia paneutua syvemmin hankekokonaisuuteen.&nbsp; Paitsi sikäli, että jos ja kun sillä on ollut tietoa muista toimijoista naapurissa, kilpavarustelun yleinen logiikka on pakottanut sen &rdquo;olemaan läsnä&rdquo;.</p><p>Näitä salaisia konspiraatioita ja yhteiskuviota voisi Ilkka Remes kuvata kenties parhaiten.&nbsp;</p><p>Lyhyesti hahmoteltuna normilogiikalla ei ole niiden kanssa mitään tekoa, eikä kansainvälisellä lailla ja yleisellä maailmanpolitiikan moraalilla, jos sellaista yleensäkään on.</p><p>Voimapolitiikassa jokainen valtio ajaa omaa agendaansa, ja joskus se vain joutuu toteamaan, että ikävä juttu, mutta menetämme enemmän maitoilemalla, kuin kiertämällä reippaasti kirnua.</p><p>*</p><p><strong>Ukrainan pöllityt paukut</strong></p><p>Yhdysvaltalainen skenario on melko tunnettu sinänsä:</p><p>Neuvostoliiton hajoamisprosessin aikana, se kesti vuosia, Ukrainassa nimenomaisesti, ja parhaiten todistetusti, käytiin kylmää peliä.&nbsp;</p><p>Ydinasevarastojen kirjanpito ei alkujaankaan täysin täsmännyt, ja pelin jatkuessa kähmintä vain paheni. Kansainväliset valvojat ja selkärankaiset viranomaiset eivät pysyneet juoksussa mukana. &nbsp;Mahdoton tehtävä.</p><p>Maailman suurimpiin &ndash; niin tuhovoimaltaan kuin lopulta hinnaltaankin &ndash; kuuluvaa asekauppaa on puljattu isojen pelaajien voimin.&nbsp;</p><p>Nyt kysytään; &nbsp;onko ja mitä kautta pikkuvaltio Pohjois-Korea päässyt &rdquo;osingoille&rdquo; noista toimista?</p><p>Independentin julkaiseman tuoreen listan mukaan Venäjällä on aktiivikäytössä, varastoituna ja &rdquo;eläkkeellä&rdquo; 7.000 ydinasetta.&nbsp; Mikä kaunis pyöreä luku.</p><p>Mutta siinä, missä Venäjän valtion budjetissakin on tunnettuja epävirallisia osioita, varjobudjetin tai varjotalouden lohkoja, samalla tavalla &ndash; epäilemättä &ndash; on myös niinkin keskeisessä kirjanpidossa, kuin ydinkärkien varasto- ja inventaariluettelossa &rdquo;ilmaa&rdquo;.&nbsp; Me emme tiedä, missä ja keiden hallussa, listan kääntöpuolelle sijoittuvat kärjet ja &rdquo;maatuskat&rdquo; ovat, mutta mehän voimme arvailla.</p><p>Aina joku myy ja toimittaa, kun vain dollarit ovat kurantteja.<br />*</p><p><strong>Trumpin ja Kimin</strong> sanasodassa näyttäisi nyt olevan pieni hengähdystauko.</p><p>Mutta <strong>Pohjois-Korean ydinaseohjelman yksityiskohdissa</strong> riittää paljon selviteltävää.&nbsp;</p><p><em>Piru asuu yksityiskohdissa!</em></p><p>*</p><p>Niin ja Ukraina. Olemmeko liikaa jumittuneet ajatukseen ja kokemukseen, että maailman <strong>ydinaseita omistavat aina valtiot.</strong>&nbsp;</p><p>Privatisaatio, yksityisomistus ja yksityisyritteliäisyys on ajan sana.&nbsp; Niin yhä useammalla alalla.&nbsp;</p><p>Kauppamies ei tunnista globaalissa maailmassa valtioiden rajoja, eikä tunnusta niitä.</p><p>*</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Onko Ukraina maailman kymmenes ydinasevaltio? Mutta kuka on se yhdestoista?

*

The Independent/Business Insider julkaisi viime viikolla tuoreimman listauksen siitä ”Missä maailman 14.995” ydinasetta ovat. 

Luettelo käsitti 9 ydinasevaltiota:

Venäjä, US, Ranska, Kiina, UK, Pakistan, Intia, Israel ja P-Korea.

Lehti käytti lähteenään arvovaltaisia tahoja:

Bulletin of the Atomic Scientists; Federation of American Scientists; SIPRI; The Washington Post.  

https://www.independent.co.uk/news/world/14995-nukes-all-the-nations-armed-with-nuclear-weapons-and-how-many-they-have-a7884256.html

*

Yksi puuttuu

Mutta puuttuuko tuosta luettelosta yksi?

Mikä yksi?

Ukraina.

*

”Pohjois-Korean ihmeen” tausta

Kiivaaksi ja tasoltaan heikoksi käyneessä sanasodassa Pohjois-Korean ja Yhdysvaltain johdon välillä on vedelty vapain vedoin melkoinen uhkapilvi koko maailman turvallisuuden ylle.  Kumpikaan keskushenkilö tässä sanasodassa, Kim Jong-un tai Trump, ei ole hiukkaakaan jättänyt sijaa epäilylle, että pieni roistovaltio vain bluffaisi.

Sanasodan ilmaan nostattaman atomipölyn seasta on kuitenkin kuulunut epäilevien Tuomaiden ääniä.  Onko mahdollista, että P-Korea on tässä tahdissa ja esittämässään teknisessä muodossa voinut edetä ydinase-ohjelmassaan?  Millä eväillä se olisi ollut mahdollista?

*

Ukrainan trokaamaa tekniikkaa?

Pohjois-Korean heinäkuun onnistuneet ohjuskokeet ovat todennäköisesti pimeiltä markkinoilta ostettujen, ukrainalaisperäisten moottorien ansiota, paljasti New York Times tänään. Lehti oli päässyt tutustumaan salaiseksi leimattuun amerikkalaisasiantuntijoiden raporttiin.” – Lähde: Talouselämä, 14.8.2017.  http://www.talouselama.fi/uutiset/pohjois-korean-ydinohjusten-moottorit-peraisin-ukrainasta-uskovat-amerikkalaistutkijat-6668993

Asiantuntijat ovat tutkineet valokuvia, joissa diktatuurin johtaja Kim Jong-un tarkastaa ohjuksia, ja päätelleet niistä, että ohjusten uudet, voimakkaat moottorit muistuttavat kovasti Neuvostoliiton aikoinaan käyttämiä rakettimoottoreita. Nämä moottorit olivat New York Timesin mukaan niin voimakkaita, että ne saattoivat kuljettaa jopa kymmenen ydinkärkeä mantereelta toiselle. Moottoreita saatettiin valmistaa vain muutamassa neuvostotehtaassa. Amerikkalaislähteet kohdistavat epäilyksensä ukrainalaiseen Yuzhmashin tehtaaseen Dniprossa. Neuvostoaikana se tuotti maan suurimmat ja tappavimmat ohjukset. Myös Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen se säilyi Venäjän tärkeänä asetuottajana siihen asti, kunnes Venäjä-mielinen presidentti Viktor Janukovytš erotettiin virastaan vuonna 2014. Nykyään tehdas on alikäytössä ja huonossa jamassa, kertoo New York Times. Asiantuntijat epäilevät Pohjois-Korean saaneen haltuunsa juuri Yuzhmashin moottoreita, todennäköisesti laittomia väyliä pitkin.”

Julki tulleet väitteet – jonka suuntaisia arveluja on eri tahoilla esitetty koko P-Korean ydinohjelman tapeetilla olon aikana – dumpattiin nopeaan tahtiin sekä P-Korean että Ukrainan – ja osasyytetyksi joutuneen Venäjän taholta.

*

”Saiko Pohjois-Korea ohjusmoottoreita ukrainalaistehtaasta Venäjän kautta?

Itäukrainalainen Yuzhmashin tehdas kiistää toimittaneensa ohjusteknologiaa Pohjois-Koreaan. Nyt Ukrainan avaruusvirasto kuitenkin katsoo, että ohjusmoottoreita on saattanut päätyä Pohjois-Koreaan – Venäjän kautta.”

YLE, 15.8.2017: https://yle.fi/uutiset/3-9778012

KSML, 15.8.2017: http://www.ksml.fi/ulkomaat/Ukrainan-avaruusvirasto-Pohjois-Korean-k%C3%A4ytt%C3%A4mi%C3%A4-rakettimoottoreita-valmistettiin-Ven%C3%A4j%C3%A4lle/1029067

Venäläinen korkea toimija eilen vakuutti, ettei maa ole mitenkän osallinen asiassa.

*

Horjuvuutta

Hetki sitten Reuters uutisoi, että amerikkalaisten asiantuntijoiden mukaan p-koealainen know-how riittää pitkänkantaman ohjusmoottorien valmistukseen:

Pohjois-Korea pystyy todennäköisesti tuottamaan itse moottoreita ohjuksiinsa, kertovat uutistoimisto Reutersin haastattelemat yhdysvaltalaiset tiedustelulähteet.

– Meillä on tiedustelutietoa, joka antaa ymmärtää, ettei Pohjois-Korea ole riippuvainen moottoreiden tuonnista, kertoi yksi lähteistä.

– Sen sijaan arvioimme, että heillä on kyky tuottaa moottoreita itse.

Reutersin lähteet eivät kertoneet yksityiskohtia siitä, mihin arvio perustuu.”

Reuters/Savon Sanomat, 16.8.2017: http://www.savonsanomat.fi/ulkomaat/Reuters-Pohjois-Korean-uskotaan-pystyv%C3%A4n-tekem%C3%A4%C3%A4n-itse-moottorit-ohjuksiinsa/1029195

*

Entä itse ydinase-osaaminen?

Amerikkalaiset kaverini ovat kiven kovaan jo pitkään väittäneet, että Pohjois-Korea on edennyt ydinaseohjelmassaan ulkomaalaisavusteisesti. 

Tiettyjä aihe-epäilyjä on esitetty sekä Kiinan että Venäjän suuntaan, niiden on katsottu jos ei nyt tukeneen, niin ainakin eräänlaisen olosuhdeliittouman puitteissa sietäneen ja myöntyneen Kimin operaatioille, ryhtymättä kumppanuustoimiin kansainvälisiä sopimuksia rikkovan toiminnan suhteen.

Venäjällä on nähty yleisen strategiansa puitteissa olleen lusikkansa sopassa vähintäinkin passiivisen myötäilijän roolissa, sille on hyvin passannut että rehentelevä Kim ärsyttää Yhdysvaltoja ja luo epävarmuutta maailmaan.  Mutta onko Venäjällä joko valtiollisella tasolla tai sen tunnetulla varjovaltio-sektorilla ollut näppinsä pelissä, on tähän asti ollut vähemmän pohdinnan kohteena.

Nyt kun Yhdysvaltalaisissa tutkimuslaitoksissa on annettu tapahtua tällainen ilmeinen tarkoituksenmukaisuusvuoto, jonka kohteena on sinänsä palapelin kannalta olennaisen elementin, pitkän kantaman ohjusten moottorien tuotanto ja haltuunsaanti, voisi ennakoida että seuraavassa vaiheessa fokukseen joutuu itse ydinasekehittely ja ydinaseen (ballistisen ydinohjuskärjen) kehittelyn vaiheet.

Miten todellakin on mahdollista, että P-Korea on tässä ajassa pystynyt loihtimaan ballistisen ohjuskärjen ja sen ”kotiintoimitukseen” tarvittavan ydinohjuksen ajolaitejärjestelmän?

*

Kiinan dilemma

Kiinaan kohdistuvat kysymykset painottuvat jossain määrin toisin. Suoraan ei ole esitetty, että kiinalaiset olisivat ohjanneet kehityshanketta, mutta epäilemättä hekin ovat – paitsi tiedustelun ja muun salatun yhteistyön puitteissa tarkastikin selvillä pohjoisen pikkunaapurinsa puuhista, mutta juurikaan ei uskota että Kiinalla olisi motiivia paneutua syvemmin hankekokonaisuuteen.  Paitsi sikäli, että jos ja kun sillä on ollut tietoa muista toimijoista naapurissa, kilpavarustelun yleinen logiikka on pakottanut sen ”olemaan läsnä”.

Näitä salaisia konspiraatioita ja yhteiskuviota voisi Ilkka Remes kuvata kenties parhaiten. 

Lyhyesti hahmoteltuna normilogiikalla ei ole niiden kanssa mitään tekoa, eikä kansainvälisellä lailla ja yleisellä maailmanpolitiikan moraalilla, jos sellaista yleensäkään on.

Voimapolitiikassa jokainen valtio ajaa omaa agendaansa, ja joskus se vain joutuu toteamaan, että ikävä juttu, mutta menetämme enemmän maitoilemalla, kuin kiertämällä reippaasti kirnua.

*

Ukrainan pöllityt paukut

Yhdysvaltalainen skenario on melko tunnettu sinänsä:

Neuvostoliiton hajoamisprosessin aikana, se kesti vuosia, Ukrainassa nimenomaisesti, ja parhaiten todistetusti, käytiin kylmää peliä. 

Ydinasevarastojen kirjanpito ei alkujaankaan täysin täsmännyt, ja pelin jatkuessa kähmintä vain paheni. Kansainväliset valvojat ja selkärankaiset viranomaiset eivät pysyneet juoksussa mukana.  Mahdoton tehtävä.

Maailman suurimpiin – niin tuhovoimaltaan kuin lopulta hinnaltaankin – kuuluvaa asekauppaa on puljattu isojen pelaajien voimin. 

Nyt kysytään;  onko ja mitä kautta pikkuvaltio Pohjois-Korea päässyt ”osingoille” noista toimista?

Independentin julkaiseman tuoreen listan mukaan Venäjällä on aktiivikäytössä, varastoituna ja ”eläkkeellä” 7.000 ydinasetta.  Mikä kaunis pyöreä luku.

Mutta siinä, missä Venäjän valtion budjetissakin on tunnettuja epävirallisia osioita, varjobudjetin tai varjotalouden lohkoja, samalla tavalla – epäilemättä – on myös niinkin keskeisessä kirjanpidossa, kuin ydinkärkien varasto- ja inventaariluettelossa ”ilmaa”.  Me emme tiedä, missä ja keiden hallussa, listan kääntöpuolelle sijoittuvat kärjet ja ”maatuskat” ovat, mutta mehän voimme arvailla.

Aina joku myy ja toimittaa, kun vain dollarit ovat kurantteja.
*

Trumpin ja Kimin sanasodassa näyttäisi nyt olevan pieni hengähdystauko.

Mutta Pohjois-Korean ydinaseohjelman yksityiskohdissa riittää paljon selviteltävää. 

Piru asuu yksityiskohdissa!

*

Niin ja Ukraina. Olemmeko liikaa jumittuneet ajatukseen ja kokemukseen, että maailman ydinaseita omistavat aina valtiot. 

Privatisaatio, yksityisomistus ja yksityisyritteliäisyys on ajan sana.  Niin yhä useammalla alalla. 

Kauppamies ei tunnista globaalissa maailmassa valtioiden rajoja, eikä tunnusta niitä.

*

]]>
9 http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241365-onko-ukraina-maailman-kymmenes-ydinvaltio-mutta-kuka-on-se-yhdestoista#comments Kim Jong-un Pohjois-Korean kriisi Trump Ukraina Venäjä Wed, 16 Aug 2017 08:13:51 +0000 Veikko Huuska http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241365-onko-ukraina-maailman-kymmenes-ydinvaltio-mutta-kuka-on-se-yhdestoista
Ranskalaisista pastilleista Jyväskylän tussahdukseen. http://seppokalevi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238352-ranskalaisista-pastilleista-jyvaskylan-tussahdukseen <p>Harvinaisen mielenkiintoinen viikko huipentui eilen Ranskan vaaleihin. Ensimmäiseen kierrokseen. Äänestäjät tuntuvat luottavan uudistusmieliseen Macroniin. Toivottavasti ranskalaiset ovat valmiita myös käytännössä tekemään uhrauksia paremman tulevaisuuden puolesta. Niitä tarvitaan. Muuten ei &rdquo;gallialainen kunnian kukko&rdquo; laula. Tässä ajassa jossa elämme, tarvitaan avoimen markkinatalouden valtioihin johtajia, joihin luotetaan. Omassa maassa ja myös erityisesti niissä maissa, joitten kanssa kauppasuhde on tärkeä. Le Penin tuska jatkuu. Taitaa jäädä parlamenttipaikat jopa alle viiteen. Sillä ei oppositiota johdeta.</p><p>Iso-Britanniassa usko omaan erinomaisuuteen romahti viikon &rdquo;Brexit-vaaleissa&rdquo;. Nuorilla ei ole haikailua siirtomaavallan aikoihin, koska heitä kiinnostaa tämä päivä ja huominen. Jos jotain positiivista tähänastisesta Brexit-farssista hakee, on se nuorten tietoisuuden lisääntyminen siihen, että asioihin voidaan oikeasti vaikuttaa. Entistä kivikkoisempi on brittien tie tulevissa neuvotteluissa. Kivet hidastavat matkaa.&nbsp; Kansantalouden mittarit ja elinkeinoelämän reaktiot kertovat aikanaan onnistumisesta.</p><p>Yhdysvalloissa &ndash; suomalaisen formulakuskin sanoja lainatakseni &rdquo;kisa elää&rdquo;. &nbsp;Donald Trump voinee olla lyhyisiin yöuniinsa varsin tyytyväinen. On nimittäin lyhyemmät painajaiset. No- muutti sentään vaimo samaan rakennukseen. Siivottavaa riittää. Mediatietojen mukaan Trump olisi antanut Reinbusille heinäkuun 4. &nbsp;saakka aikaa &rdquo;kuivattaa valkoisen talon suo&rdquo;. Sisältä.</p><p>Siinä missä Trump käy rikkomassa posliinia, rouva Merkel rakentaa siltoja. Pikaiset reissut Meksikoon ja Argentiinaan ovat oikeita toimenpiteitä koko EU:n näkökulmasta. &rdquo;Amiga Merkel&rdquo;, jota ilmaisua tunnutaan käyttävän latinaisen Amerikan maissa, osaa hommansa. Elinkeinoelämä Saksassa ja EU-maissa kiittää.</p><p>Sitten vielä Jyväskylän trilleriin. Kommentoin pari viikkoa sitten johonkin blogiin, että luettuani lehdistä (mm. Karjalainen) Terhon ja Halla-ahon kannattajien haastatteluja, tilanne alkoi näyttää varsin selvältä. Terhon taakse tuskin oli syntynyt montakaan &rdquo;junttausryhmää&rdquo;. Sellaisia, että lyödään auto täyteen kannattajia ja lähdetään Jyväskylään. Demokratiassa fanaattisuus on sallittua ja nyt se korjasi koko potin. Toki positiivisena näen sen, että tulemme lähikuukausina ja - vuosina näkemään, miten suuri on se joukko, joka ryhmittyy juntatun kolmikon taustalle. Aktiivisesti. Mitä sitten saadaan suuressa mittakaavassa aikaiseksi - ei synny ilman luottamusta. Luottamusta maan sisältä ulkopuolelta. Sitä Huhtasaari ja Hakkarainen tarvitsevat, kun alkavat kiertää maakuntia ja kuntia. Halla-aho puolestaan hoitelee suhteet ulkomailla.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Harvinaisen mielenkiintoinen viikko huipentui eilen Ranskan vaaleihin. Ensimmäiseen kierrokseen. Äänestäjät tuntuvat luottavan uudistusmieliseen Macroniin. Toivottavasti ranskalaiset ovat valmiita myös käytännössä tekemään uhrauksia paremman tulevaisuuden puolesta. Niitä tarvitaan. Muuten ei ”gallialainen kunnian kukko” laula. Tässä ajassa jossa elämme, tarvitaan avoimen markkinatalouden valtioihin johtajia, joihin luotetaan. Omassa maassa ja myös erityisesti niissä maissa, joitten kanssa kauppasuhde on tärkeä. Le Penin tuska jatkuu. Taitaa jäädä parlamenttipaikat jopa alle viiteen. Sillä ei oppositiota johdeta.

Iso-Britanniassa usko omaan erinomaisuuteen romahti viikon ”Brexit-vaaleissa”. Nuorilla ei ole haikailua siirtomaavallan aikoihin, koska heitä kiinnostaa tämä päivä ja huominen. Jos jotain positiivista tähänastisesta Brexit-farssista hakee, on se nuorten tietoisuuden lisääntyminen siihen, että asioihin voidaan oikeasti vaikuttaa. Entistä kivikkoisempi on brittien tie tulevissa neuvotteluissa. Kivet hidastavat matkaa.  Kansantalouden mittarit ja elinkeinoelämän reaktiot kertovat aikanaan onnistumisesta.

Yhdysvalloissa – suomalaisen formulakuskin sanoja lainatakseni ”kisa elää”.  Donald Trump voinee olla lyhyisiin yöuniinsa varsin tyytyväinen. On nimittäin lyhyemmät painajaiset. No- muutti sentään vaimo samaan rakennukseen. Siivottavaa riittää. Mediatietojen mukaan Trump olisi antanut Reinbusille heinäkuun 4.  saakka aikaa ”kuivattaa valkoisen talon suo”. Sisältä.

Siinä missä Trump käy rikkomassa posliinia, rouva Merkel rakentaa siltoja. Pikaiset reissut Meksikoon ja Argentiinaan ovat oikeita toimenpiteitä koko EU:n näkökulmasta. ”Amiga Merkel”, jota ilmaisua tunnutaan käyttävän latinaisen Amerikan maissa, osaa hommansa. Elinkeinoelämä Saksassa ja EU-maissa kiittää.

Sitten vielä Jyväskylän trilleriin. Kommentoin pari viikkoa sitten johonkin blogiin, että luettuani lehdistä (mm. Karjalainen) Terhon ja Halla-ahon kannattajien haastatteluja, tilanne alkoi näyttää varsin selvältä. Terhon taakse tuskin oli syntynyt montakaan ”junttausryhmää”. Sellaisia, että lyödään auto täyteen kannattajia ja lähdetään Jyväskylään. Demokratiassa fanaattisuus on sallittua ja nyt se korjasi koko potin. Toki positiivisena näen sen, että tulemme lähikuukausina ja - vuosina näkemään, miten suuri on se joukko, joka ryhmittyy juntatun kolmikon taustalle. Aktiivisesti. Mitä sitten saadaan suuressa mittakaavassa aikaiseksi - ei synny ilman luottamusta. Luottamusta maan sisältä ulkopuolelta. Sitä Huhtasaari ja Hakkarainen tarvitsevat, kun alkavat kiertää maakuntia ja kuntia. Halla-aho puolestaan hoitelee suhteet ulkomailla.

]]>
4 http://seppokalevi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238352-ranskalaisista-pastilleista-jyvaskylan-tussahdukseen#comments Angela Merkel Brexit Kotimaa Macron Trump Mon, 12 Jun 2017 05:18:46 +0000 Seppo Turunen http://seppokalevi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238352-ranskalaisista-pastilleista-jyvaskylan-tussahdukseen
Mayn tuska ja Trumpin piina jatkuvat http://seppokalevi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238164-mayn-tuska-ja-trumpin-piina-jatkuvat <p>Eilinen päivä ei selkeyttänyt Iso-Britannian eikä USA:n poliittista tilannetta. Trumpin itsensä itselleen aiheuttama painajainen sai lisää mustia pilviä entisten riekaleitten lisäksi. Itselleni Comeyn todistuksesta päällimmäiseksi nousi kysymys, miksi Trump komensi lähimmät neuvonantajansa ulos, kun halusi puhua Comeyn kanssa Flynnin tilanteesta. &nbsp;Tilanteen vakavuuden huomioiden. Totuudenetsijä Muellerille riittää puuhaa pitkäksi aikaa. Comeyn ja FBI:n pajazzo tuskin vielä on tyhjä. Ammattilaisia kun ovat. Comey korosti FBI:n yhteiskunnallista roolia ja riippumattomuutta, joka viestinä vetoaa kansalaisiin. FBI:n seuraava johtaja sai täsmennetyn arvolatauksen, johon lienee helppo samaistua. Yhtä kaikki &ndash; USA:ssa siirrytään piirun verran lisää juristien &rdquo;johtamaan&rdquo; politiikkaan.</p><p>Mayn ja taustajoukkojensa ottama &ndash; vielä kuukausi sitten pieneltä näyttänyt poliittinen riski toteutui. Kovan Brexitin puolesta tehty uho ei saanut äänestäjiltä luottamusta. Mayday. Samalla koko ruljanssiriihen aloittajalle Faragen UKIP-puolueelle kävi ohraisesti. Luottamus lähes tulkoon nollassa. Faragen napanuora on katkaistu sekä Trumpin leiriin, että Brexit prosessiin - omien kansalaisten ohella. Mayday.</p><p>Sitten odottelemaan Ranskan vaaleja. Ei kahta ilman kolmatta. Lyökö äänestäjät Le Penin toisen kerran kanveesiin. Vai ottaneeko Le Pen vielä lukua entisestä tyrmäyksestään. Mayday. Hiljaista on nimittäin ollut Macronin edetessä Euroopan johtajien eturiviin. Siihen riviin jossa olisi mielihyvin nähnyt myös Lontoon hymyä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eilinen päivä ei selkeyttänyt Iso-Britannian eikä USA:n poliittista tilannetta. Trumpin itsensä itselleen aiheuttama painajainen sai lisää mustia pilviä entisten riekaleitten lisäksi. Itselleni Comeyn todistuksesta päällimmäiseksi nousi kysymys, miksi Trump komensi lähimmät neuvonantajansa ulos, kun halusi puhua Comeyn kanssa Flynnin tilanteesta.  Tilanteen vakavuuden huomioiden. Totuudenetsijä Muellerille riittää puuhaa pitkäksi aikaa. Comeyn ja FBI:n pajazzo tuskin vielä on tyhjä. Ammattilaisia kun ovat. Comey korosti FBI:n yhteiskunnallista roolia ja riippumattomuutta, joka viestinä vetoaa kansalaisiin. FBI:n seuraava johtaja sai täsmennetyn arvolatauksen, johon lienee helppo samaistua. Yhtä kaikki – USA:ssa siirrytään piirun verran lisää juristien ”johtamaan” politiikkaan.

Mayn ja taustajoukkojensa ottama – vielä kuukausi sitten pieneltä näyttänyt poliittinen riski toteutui. Kovan Brexitin puolesta tehty uho ei saanut äänestäjiltä luottamusta. Mayday. Samalla koko ruljanssiriihen aloittajalle Faragen UKIP-puolueelle kävi ohraisesti. Luottamus lähes tulkoon nollassa. Faragen napanuora on katkaistu sekä Trumpin leiriin, että Brexit prosessiin - omien kansalaisten ohella. Mayday.

Sitten odottelemaan Ranskan vaaleja. Ei kahta ilman kolmatta. Lyökö äänestäjät Le Penin toisen kerran kanveesiin. Vai ottaneeko Le Pen vielä lukua entisestä tyrmäyksestään. Mayday. Hiljaista on nimittäin ollut Macronin edetessä Euroopan johtajien eturiviin. Siihen riviin jossa olisi mielihyvin nähnyt myös Lontoon hymyä.

]]>
18 http://seppokalevi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238164-mayn-tuska-ja-trumpin-piina-jatkuvat#comments Le Pen May Trump Fri, 09 Jun 2017 04:40:59 +0000 Seppo Turunen http://seppokalevi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238164-mayn-tuska-ja-trumpin-piina-jatkuvat
Nolattu morsian http://eijariitta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238117-nolattu-morsian <p>Viime viikolla isolle joukolle ihmiskuntaa tarjoutui herkullinen tilaisuus moraalisella ylängöllä käyskentelyyn, kun Yhdysvallat ilmoitti jättäytymisestä Pariisin sopimuksen ulkopuolelle. Aivan kuten&nbsp;<strong>George W. Bush</strong>&nbsp;aikoinaan yhdisti maailmaa Kioton pöytäkirjan taakse arvostellessaan sen heikkouksia,&nbsp;<strong>Donald J. Trump</strong>&nbsp;teki nyt saman palveluksen Pariisin sopimukselle. Normiriemu ja paheksunta valtasivat myös sosiaalisen median. Kuka tahansa keskinkertainen poliitikko pääsi loistamaan päivittelemällä, kuinka vähän Trump ymmärtääkään bisneksestä ja ilmastopolitiikasta. Ja huippupoliitikot lupasivat tiukempia toimia. &rdquo;Jos USA luistaa, meidän on osoitettava johtajuutta&rdquo;, vakuuteltiin niin Kiinassa kuin EU:ssa ja vaadittiin entistä kunnianhimoisempia tavoitteita.</p><p>Tilanteen piti huipentua viime perjantaina EU:n ja Kiinan yhteiseen tiukkaan julkilausumaan, jossa nämä ottaisivat ilmastojohtajuuden ja näpäyttäisivät samalla Trumpia. Täyttymyksen odotusi lässähti:&nbsp;<a href="https://yle.fi/uutiset/3-9647637">Yle kuvaa terästeollisuuden edun jyränneen Kiinan ja EU:n lyhykäisen ilmastoromanssin</a>. HS:n mukaan&nbsp;<a href="http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005238421.html">yritys näpäyttää Trumpia ilmasto&not;sopimuksesta jäi kauppakiistojen &rdquo;panttivangiksi&rdquo; kokouksen päättyessä riitaan</a>. Yhteistä julkilausumaa ei voitu allekirjoittaa, sillä Kiina yritti hyödyntää kiihkeän morsiamen intoa liikaa vaatimalla markkinatalousmaan asemaa WTO:ssa.&nbsp;</p><p>Se paljasti sulhasen aikeet. Tilanne oli karmea. Morsiamen olisi tehnyt niin mieli mutta myöntymisestä olisi syntynyt skandaali. Kiinalaiset kertoivat rivien välissä juuri sen, minkä Trump oli sanonut suoraan.&nbsp;</p><p>Kiinalle Pariisin sopimukseen sitoutuminen ei ole ongelma vaan onnenkauppa. Sopimus tietää sille miljardeittain rahaa: vuotuinen teollisuusmaiden kehitysmaille maksama sadan miljardin ilmastopotti hyödyttää myös Kiinaa, jolle ilmansaasteet ovat niin vakava kansanterveysongelma, että päästöjä olisi pakko rajoittaa ilman rahoitustakin. Sopimuksen mukaan maa saa kasvattaa päästöjään vuoteen 2030 mennessä, ja päästöt laskisivat sen jälkeen joka tapauksessa teknologian uudistumisen myötä. Sen päästöt henkeä kohti ylittivät EU:n keskiarvon jo viime vuosikymmenen vaihteessa.&nbsp;</p><p>EU on tässä se romanssin naiivi osapuoli mutta ei onneksi sentään niin naiivi, että olisi antanut Kiinan vedättää markkinatalousmaa-statuksella. Ei keskusjohtoista suunnitelmataloutta voi sellaiseksi nimittää. Päätös olisi tiennyt entistä enemmän päästöjä ja vähemmän työpaikkoja, jos halpa kiinalaisteräs pääsisi esteettä jyräämään EU:n teräksentuotannon. Ilmastotekonakaan sitä ei voi pitää, sillä tiedossa on että kiinalaisteräksen päästöt tuotantotonnia kohden ovat noin kolminkertaiset esimerkiksi Outokummun teräkseen verrattuna.&nbsp;</p><p>Mitä tulee USA:n presidentin moittimiseen, historia on osoittanut, että presidentin vaihdokset ovat vaikuttaneet USA:n käytännön ilmastopolitiikkaan varsin vähän.&nbsp;<a href="http://blogit.iltalehti.fi/eija-riitta-korhola/2014/12/18/maanosanpetos/">Siksi itsekin ennakoin vuotta ennen Pariisin kokousta</a>, että presidentin henkilöstä ja puolueesta riippumatta USA jättää sopimuksen, jo vähintään rahoitusvastuista vapautuakseen.</p><p><strong>Bill Clintonin</strong>, George W. Bushin ja&nbsp;<strong>Barack Obaman</strong>&nbsp;ilmastopoliittiset teot eivät olennaisesti poikenneet toisistaan. Kukin heistä joutui ottamaan huomioon kansalaisten, elinkeinoelämän ja kongressin näkemykset, kuten myös USA:n politiikassa yleisesti vallitsevan haluttomuuden olla riippuvaisia YK-tason päätöksistä.&nbsp;</p><p>Jo Clintonin kaudella lyötiin lukkoon periaate, ettei USA sitoudu päästövähennyskattoihin ilman merkittävien kehitysmaiden mukanaoloa, ja siinä linjauksessa pysyttiin niin Bushin kuin Obamankin aikana, vaikka retoriset vaikutelmat olisivatkin erilaisia. Näitä avainmaita YK:n ilmastopolitiikan kehitysmaaryhmässä olivat erityisesti Kiina ja Intia, ehkä myös Brasilia. Toisena ehtona Clintonin hallinnolla oli, etteivät YK-tason ilmastositoumukset saa haitata USA:n taloutta. Bushin hallinto ei muuttanut Clintonin hallinnon ehtoja, vaikka ehkä piti niistä enemmän meteliä kuin Clinton, minkä vuoksi Bushin ilmastopoliittinen imago oli ympäristöjärjestöjen ja EU:n näkökulmasta paljon huonompi kuin Clintonin. Koska Kioton pöytäkirja ei täyttänyt kumpaakaan USA:n asettamaa perusehtoa, USA ei sitä milloinkaan ratifioinut.&nbsp;</p><p>Obama puolestaan aloitti kautensa vihertävillä ja ilmastopoliittisesti edistyksellisillä lausunnoilla, mutta reaalipolitiikassa hän joutui usein noudattamaan kongressin näkemyksiä. Kun Obama sitten liitti USA:n Pariisin sopimukseen, hän teki sen omavaltaisesti erikoismenettelyllä yrittäen välttää kongressin käsittelyn, sillä hinnalla ettei sopimuksesta tehty sitovaa.</p><p>Muistan hyvin, että itsekin paheksuin vuosituhannen vaihteessa Yhdysvaltojen vastuuttomuutta Kioton suhteen, kunnes tutustuin ilmastopolitiikan pullonkauloihin.&nbsp;<a href="http://www.korhola.com/lang/fi/2014/11/vaitos-15-11-eu-kasvattanut-paastojaan-satoja-miljardeja-maksaneiden-ilmastotoimiensa-aikana-korhola/">Kioton sopimuksesta ei ollutkaan mitään olennaista hyötyä, ei edes päästöjen vähentäjänä</a>. Paheksuntamme meni myös hukkaan, sillä kiusallista kyllä, päästöjen vähentämistahdissa tuo ilmastopolitiikan paarialuokkaan leimattu maa ohitti jopa edelläkävijäksi itseään ylistävän EU:n. USA:lla on kyllä henkeä kohden enemmän päästöjä, mutta se kykeni leikkaamaan niitä nopeammin. Nyt voimme odottaa saman trendin jatkuvan Pariisin sopimuksen suhteen, etenkin kun tällä kertaa apuna on liuskekaasu. Jättäytymällä pois USA vapauttaa itsensä maksuvelvoitteesta, ja kysymykseni onkin kuinka suuressa määrin tuo vuotuiset sata miljardia dollaria kaatuu lopulta EU:n päälle ja mikä tulee olemaan Suomen vuotuinen osuus.&nbsp;</p><p>Ylivoimaisesti naiivimpina pidän niitä tahoja, jotka vaativat nyt&nbsp;<a href="https://yle.fi/uutiset/3-9645301">vastapainoksi EU:lta yhä tiukempia yksipuolisia päästövähennyksiä</a>, ikään kuin se millään lailla parantaisi globaalia päästökehitystä. Jo nyt EU:n osuus globaaleista päästöistä on kahdeksan prosentin luokkaa ja vuonna 2030 se on noin neljä. Kokemus osoittaa, että yksipuolinen tiukkuutemme antaa vain saastuttajille kilpailuetua. Viimeksi eilen EU-asioita valmistelevassa ympäristöjaostossa Suomen Luonnonsuojeluliiton edustaja vaati Suomea ja muuta EU:ta paikkaamaan USA:n jättämää aukkoa ja korottamaan ambitiotasoaan.&nbsp;</p><p>Kerrataan faktat Pariisin sopimuksesta. Kiina kasvattaa päästöjään vielä 13 vuotta. Venäjä käytännössä kasvattaa päästöjään noin 40 % nykytasosta, vaikka lupasi leikata vuoden 1990 neuvostotasosta. Intia kasvattaa päästöjään. USAn piti leikata noin 15 prosenttia verrattuna samaan viitevuoteen 1990, josta EU leikkaa 40 prosenttia. Merkittävistä päästäjistä vain siis EU leikkaa merkittävästi, ja juuri siltä ollaan nyt vaatimassa lisää. Morsian rankaisee itseään.&nbsp;</p><p>Jos poliitikkomme tämän hyväksyvät, ilmastoesileikki on sekoittanut heidän päänsä.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Viime viikolla isolle joukolle ihmiskuntaa tarjoutui herkullinen tilaisuus moraalisella ylängöllä käyskentelyyn, kun Yhdysvallat ilmoitti jättäytymisestä Pariisin sopimuksen ulkopuolelle. Aivan kuten George W. Bush aikoinaan yhdisti maailmaa Kioton pöytäkirjan taakse arvostellessaan sen heikkouksia, Donald J. Trump teki nyt saman palveluksen Pariisin sopimukselle. Normiriemu ja paheksunta valtasivat myös sosiaalisen median. Kuka tahansa keskinkertainen poliitikko pääsi loistamaan päivittelemällä, kuinka vähän Trump ymmärtääkään bisneksestä ja ilmastopolitiikasta. Ja huippupoliitikot lupasivat tiukempia toimia. ”Jos USA luistaa, meidän on osoitettava johtajuutta”, vakuuteltiin niin Kiinassa kuin EU:ssa ja vaadittiin entistä kunnianhimoisempia tavoitteita.

Tilanteen piti huipentua viime perjantaina EU:n ja Kiinan yhteiseen tiukkaan julkilausumaan, jossa nämä ottaisivat ilmastojohtajuuden ja näpäyttäisivät samalla Trumpia. Täyttymyksen odotusi lässähti: Yle kuvaa terästeollisuuden edun jyränneen Kiinan ja EU:n lyhykäisen ilmastoromanssin. HS:n mukaan yritys näpäyttää Trumpia ilmasto¬sopimuksesta jäi kauppakiistojen ”panttivangiksi” kokouksen päättyessä riitaan. Yhteistä julkilausumaa ei voitu allekirjoittaa, sillä Kiina yritti hyödyntää kiihkeän morsiamen intoa liikaa vaatimalla markkinatalousmaan asemaa WTO:ssa. 

Se paljasti sulhasen aikeet. Tilanne oli karmea. Morsiamen olisi tehnyt niin mieli mutta myöntymisestä olisi syntynyt skandaali. Kiinalaiset kertoivat rivien välissä juuri sen, minkä Trump oli sanonut suoraan. 

Kiinalle Pariisin sopimukseen sitoutuminen ei ole ongelma vaan onnenkauppa. Sopimus tietää sille miljardeittain rahaa: vuotuinen teollisuusmaiden kehitysmaille maksama sadan miljardin ilmastopotti hyödyttää myös Kiinaa, jolle ilmansaasteet ovat niin vakava kansanterveysongelma, että päästöjä olisi pakko rajoittaa ilman rahoitustakin. Sopimuksen mukaan maa saa kasvattaa päästöjään vuoteen 2030 mennessä, ja päästöt laskisivat sen jälkeen joka tapauksessa teknologian uudistumisen myötä. Sen päästöt henkeä kohti ylittivät EU:n keskiarvon jo viime vuosikymmenen vaihteessa. 

EU on tässä se romanssin naiivi osapuoli mutta ei onneksi sentään niin naiivi, että olisi antanut Kiinan vedättää markkinatalousmaa-statuksella. Ei keskusjohtoista suunnitelmataloutta voi sellaiseksi nimittää. Päätös olisi tiennyt entistä enemmän päästöjä ja vähemmän työpaikkoja, jos halpa kiinalaisteräs pääsisi esteettä jyräämään EU:n teräksentuotannon. Ilmastotekonakaan sitä ei voi pitää, sillä tiedossa on että kiinalaisteräksen päästöt tuotantotonnia kohden ovat noin kolminkertaiset esimerkiksi Outokummun teräkseen verrattuna. 

Mitä tulee USA:n presidentin moittimiseen, historia on osoittanut, että presidentin vaihdokset ovat vaikuttaneet USA:n käytännön ilmastopolitiikkaan varsin vähän. Siksi itsekin ennakoin vuotta ennen Pariisin kokousta, että presidentin henkilöstä ja puolueesta riippumatta USA jättää sopimuksen, jo vähintään rahoitusvastuista vapautuakseen.

Bill Clintonin, George W. Bushin ja Barack Obaman ilmastopoliittiset teot eivät olennaisesti poikenneet toisistaan. Kukin heistä joutui ottamaan huomioon kansalaisten, elinkeinoelämän ja kongressin näkemykset, kuten myös USA:n politiikassa yleisesti vallitsevan haluttomuuden olla riippuvaisia YK-tason päätöksistä. 

Jo Clintonin kaudella lyötiin lukkoon periaate, ettei USA sitoudu päästövähennyskattoihin ilman merkittävien kehitysmaiden mukanaoloa, ja siinä linjauksessa pysyttiin niin Bushin kuin Obamankin aikana, vaikka retoriset vaikutelmat olisivatkin erilaisia. Näitä avainmaita YK:n ilmastopolitiikan kehitysmaaryhmässä olivat erityisesti Kiina ja Intia, ehkä myös Brasilia. Toisena ehtona Clintonin hallinnolla oli, etteivät YK-tason ilmastositoumukset saa haitata USA:n taloutta. Bushin hallinto ei muuttanut Clintonin hallinnon ehtoja, vaikka ehkä piti niistä enemmän meteliä kuin Clinton, minkä vuoksi Bushin ilmastopoliittinen imago oli ympäristöjärjestöjen ja EU:n näkökulmasta paljon huonompi kuin Clintonin. Koska Kioton pöytäkirja ei täyttänyt kumpaakaan USA:n asettamaa perusehtoa, USA ei sitä milloinkaan ratifioinut. 

Obama puolestaan aloitti kautensa vihertävillä ja ilmastopoliittisesti edistyksellisillä lausunnoilla, mutta reaalipolitiikassa hän joutui usein noudattamaan kongressin näkemyksiä. Kun Obama sitten liitti USA:n Pariisin sopimukseen, hän teki sen omavaltaisesti erikoismenettelyllä yrittäen välttää kongressin käsittelyn, sillä hinnalla ettei sopimuksesta tehty sitovaa.

Muistan hyvin, että itsekin paheksuin vuosituhannen vaihteessa Yhdysvaltojen vastuuttomuutta Kioton suhteen, kunnes tutustuin ilmastopolitiikan pullonkauloihin. Kioton sopimuksesta ei ollutkaan mitään olennaista hyötyä, ei edes päästöjen vähentäjänä. Paheksuntamme meni myös hukkaan, sillä kiusallista kyllä, päästöjen vähentämistahdissa tuo ilmastopolitiikan paarialuokkaan leimattu maa ohitti jopa edelläkävijäksi itseään ylistävän EU:n. USA:lla on kyllä henkeä kohden enemmän päästöjä, mutta se kykeni leikkaamaan niitä nopeammin. Nyt voimme odottaa saman trendin jatkuvan Pariisin sopimuksen suhteen, etenkin kun tällä kertaa apuna on liuskekaasu. Jättäytymällä pois USA vapauttaa itsensä maksuvelvoitteesta, ja kysymykseni onkin kuinka suuressa määrin tuo vuotuiset sata miljardia dollaria kaatuu lopulta EU:n päälle ja mikä tulee olemaan Suomen vuotuinen osuus. 

Ylivoimaisesti naiivimpina pidän niitä tahoja, jotka vaativat nyt vastapainoksi EU:lta yhä tiukempia yksipuolisia päästövähennyksiä, ikään kuin se millään lailla parantaisi globaalia päästökehitystä. Jo nyt EU:n osuus globaaleista päästöistä on kahdeksan prosentin luokkaa ja vuonna 2030 se on noin neljä. Kokemus osoittaa, että yksipuolinen tiukkuutemme antaa vain saastuttajille kilpailuetua. Viimeksi eilen EU-asioita valmistelevassa ympäristöjaostossa Suomen Luonnonsuojeluliiton edustaja vaati Suomea ja muuta EU:ta paikkaamaan USA:n jättämää aukkoa ja korottamaan ambitiotasoaan. 

Kerrataan faktat Pariisin sopimuksesta. Kiina kasvattaa päästöjään vielä 13 vuotta. Venäjä käytännössä kasvattaa päästöjään noin 40 % nykytasosta, vaikka lupasi leikata vuoden 1990 neuvostotasosta. Intia kasvattaa päästöjään. USAn piti leikata noin 15 prosenttia verrattuna samaan viitevuoteen 1990, josta EU leikkaa 40 prosenttia. Merkittävistä päästäjistä vain siis EU leikkaa merkittävästi, ja juuri siltä ollaan nyt vaatimassa lisää. Morsian rankaisee itseään. 

Jos poliitikkomme tämän hyväksyvät, ilmastoesileikki on sekoittanut heidän päänsä. 

 

]]>
15 http://eijariitta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238117-nolattu-morsian#comments EU Ilmastopolitiikka Kiina Pariisin sopimus Trump Thu, 08 Jun 2017 05:36:45 +0000 Eija-Riitta Korhola http://eijariitta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238117-nolattu-morsian
Mitä Persianlahdella todella tapahtuu? http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238086-mita-persianlahdella-todella-tapahtuu <p><em><strong>Mitä Persianlahdella todella tapahtuu?</strong></em></p><p><em>Onko kyseessä taistelu terrorismia vastaan vai luonnonkaasun hallinnasta?</em></p><p><em>Monella taholla on muutama päivä sitten käynnistynyt Persianlahden arabimaiden reaktio Qatarin toimia kohtaan nähty selvänä jatkumona kevään 2014 Gulf crisis &ndash;tapahtumiin.&nbsp; Se ei siis ole sattuman satoa, vaan pitkien jännitteiden uudelleenleimahdus, josta tosin on vaikea sanoa, onko se syntynyt vai synnytetty.</em></p><p>*</p><p>Wikipedia</p><p>Wiki-hakusanalla: <strong>2017 Gulf Diplomatic Crisis</strong></p><p>löytyvä tiheään päivitetty <strong>artikkeli kertoo kompaktisti Persianlahden tämänkertaisen kriisin vaiheista</strong>, viimeisimmät päivitykset sivustolla oavt tältä aamulta klo 08.</p><p>Katso: <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/2017_Qatar_diplomatic_crisis"><u>https://en.wikipedia.org/wiki/2017_Qatar_diplomatic_crisis</u></a></p><p>Tilanteen jatkuessa tätä Wikipedia-sivustoa sekä edellä linkattua Al Jazeera &ndash;sivustoa seuraamalla kenties pysyy time-line &ndash;mielessä jyvällä asioista.</p><p><strong>Taustaksi</strong></p><p>&rdquo;<strong>Qatar on erottautunut muista Arabihallinnoista lukuisissa asioissa: </strong></p><p>Sen broadcast-yhtiö <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Al_Jazeera" title="Al Jazeera"><u>Al Jazeera</u></a> poikkeaa alueen muista mediayhtiöistä;</p><p><em>Qataria on syytetty hyvin suhteiden ylläpidosta Iranin kanssa;</em></p><p><em>Sen on väitetty tukeneen aiemmin </em><em><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Muslim_Brotherhood" title="Muslim Brotherhood"><u>Muslim Brotherhood</u></a></em> <em>&ndash;järjestöä.</em></p><p><em>Qatar is lisäksi Yhdysvaltain liittolainen/ </em><em><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Qatar%E2%80%93United_States_relations" title="Qatar–United States relations"><u>an American ally</u></a></em><em>, sen alueella Dohassa sijaitsee Yhdysvaltain suurin Lähi-Idässä oleva sotilastukikohta /hosting the </em><em><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Al_Udeid_Airbase" title="Al Udeid Airbase"><u>largest American base in the Middle East</u></a></em><em>.</em></p><p><em>Qatar on päättäväisesti torjunut syytökset terrorismin tukemisesta, tähdentäen, että se nimenomaisesti on tukenut Yhdysvaltain johtamaa ISILin vastaista taistelua /&nbsp; and pointed out that it has been contributing to </em><em><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Military_intervention_against_ISIL" title="Military intervention against ISIL"><u>the U.S.-led fight against ISIL</u></a></em> <em>&ldquo;</em></p><p><strong>Lähde</strong>: Wikipedia: emt.</p><p>*</p><p><strong>Syyt</strong></p><p><strong>Diplomaattisten suhteiden katkeamiseen</strong></p><ol><li><p>Syy diplomaattisten suhteiden katkaisemiseen ovat monet ja vielä epäselvät, mutta keskeiset alueen uutistapahtumat huhti-toukokuun 2017 aikana antavat osviittaa.</p></li><li><p>Financial Timesin raportin mukaan Qatarin hallitus maksoi huhtikuussa1 miljardin lunnaat varmistaakseen 26:n qatarilaisen <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Falconry" title="Falconry"><u>falconry</u></a> &ndash;puolueeseen kuuluvan paluun, mukaan lukien Qatarin kuninkaallisen perheen jäsenet, jotka siepattiin etelä-Irakissa, sekä 50:stä qatarilaisesta militantista jotka jihadisti vangitsivat Syyriassa.&nbsp; The Timesin haastattelemat alueviranomaiset kertoivat, että Qatar oli maksanut 700 miljoonan dollarin lunnaat &rdquo;Iranian figures&rdquo; &ndash;järjestölle ja näiden Shia- sotilasoperaatioista Irakissa, sekä lisäksi noin 200-300 miljoonan dollarin suoritukset kahdelle Islamistiryhmälle Syyriassa (arvioiden mukaan 120-140 miljoonaa $ <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Tahrir_al-Sham" title="Tahrir al-Sham"><u>Tahrir al-Sham</u></a> lle, ja 80 miljoonaa $ <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Ahrar_al-Sham" title="Ahrar al-Sham"><u>Ahrar al-Sham</u></a> lle.&nbsp; Kun vielä qatarilainen panttivanki kirosi Saudi Arabian ja Yhdistyneet Arabiemiirikunnat tämän katsottiin todistavan Qatarin suosii extremistejä ja terroristeja.</p></li><li><p>Yhdysvaltain presidentti Donald Trump vieraili alueella osana Riadin Tapaamista toukokuun 2017 lopulla. Sen aikana Trump antoi vahvan tukensa Saudi Arabian pyrkimyksille taistella isalmistisia ääriryhmittymiä vastaan (Iran ja Muslimiveljeskunta), tapaamisen aikana vahvistettiin maiden välillä asekauppa . Trumpin tuki lienee rohkaissut muita sunnivaltioita seuraamaan Saudi Arabian viitoittamalla linjalla asennoitumisessaan Qatariin.</p></li><li><p>Qatarin uutistoimiston n kotisivujen ja muiden hallituksesta riippuvaisten medioiden alustojen epäillään joutuneen hakkeroinnin kohteeksi toukokuussa 2017.Qatarista toimivan Al Jazeeran mukaan hakkerit lähettivät väärennettyjä viestejä Qatarin Emirille, Sheikh Tamin bin Hamad Al Thanille.Viestit ilmaisivat hänen tukensa Iranille, Hamasille, Hizbollahille ja Israelille.Qatar ilmoitti että viestit ovat vääriä ja että he eivät tiedä niiden alkuperää.Tästä huolimatta viestit julkaistiin laajastieri arabialaisissa tiedotusvälineissä, mukaan lukein UAE:n Sky News Arabia ja Al Arabiya.Kesäkuun 3. päivänä 2017 Bahrainin ulkoministerin n Twitter-tiliä hakkeroitiin.</p></li><li><p>Yhdysvaltain turvallisuusviranomaisten keräämät tiedustelutiedot osoittavat, että venäläiset/Venäjältä toimivat hakkerit olivat Qatarin ilmoittamien hyökkäysten takana.Yhdysvaltain viranomaiset sanoivat, että Venäjän tavoite näyttää olevan aiheuttaa välirikko Yhdysvaltain ja sen liittolaisten välille.Yhdysvaltain liittovaltion poliisi FBI lähetti tutkijaryhmän Dohaan auttamaan Qatarin hallitusta tutkimaan väitettyjä hakkerointitapauksia.</p></li><li><p>Toukokuussa 2017 Yhdistyneiden Arabiemiraattien (UAE) Yhdysvaltain suurlähettilään <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Yousef_Al_Otaiba" title="Yousef Al Otaiba"><u>Yousef Al-Otaiba</u></a> n sähköpostitili hakkeroitiin. &nbsp;Sähköpostien joutuminen vieraisiin käsiin nähtiin kusallisena ja hämmentävänä (&rdquo;embarrassing&rdquo;), koska niiden väitetään osoittavan yhteyslinkin UAE:n ja Israelia tukevien ryhmittymän (pro-Israeli group) <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Foundation_for_Defense_of_Democracies" title="Foundation for Defense of Democracies"><u>Foundation for Defense of Democracies</u></a> n (Demokratian Puolustajien Säätiö) välillä. &nbsp;Asia. tuli julki etusivujuttuna Al-Jazeera ja <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/HuffPost_Arabi" title="HuffPost Arabi"><u>HuffPost Arabi</u></a> .&nbsp; Molempia rahoitetaan Qatarista käsin.&nbsp; Arabimaat näkivät tiedotuskanavien herkuttelun väitetyillä sähköpostien hakkeroinnilla olevan vain Qatarin harjoittamaa provokaatiota, ja syventävän ristiriitoja molemmin puolin.&nbsp; Vastatoimena Saudi-Arabia, Egypti, Bahrain ja Ydistyneet Arabiemiraatit estivät pääsyn Qatarin uutistoimistoihin, mukaan lukein Al Jazeera.&nbsp; Lähde: <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/2017_Qatar_diplomatic_crisis"><u>https://en.wikipedia.org/wiki/2017_Qatar_diplomatic_crisis</u></a></p></li></ol><p>*</p><p>Kohtalaisen hyvän kuvan &rdquo;sisältäpäin&rdquo; saa kun lukaisee kansainäväliseen banniin joutuneen <strong>Al Jazeera &ndash;uutistoimiston eilen (iltapäivällä 6.6.2017) laatimaan kriisinkuvaukseen;</strong></p><p><a href="http://www.aljazeera.com/indepth/features/2017/06/qatar-gulf-crisis-questions-answered-170606103033599.html"><u>http://www.aljazeera.com/indepth/features/2017/06/qatar-gulf-crisis-questions-answered-170606103033599.html</u></a></p><p>Yleisesti mielenkiintoisena pidetyn mediatalon kysymys-vastaus &ndash;tekniikalla hahmoteltu kuva antaa ehkä huomionarvoista taustatietoa uutisvirtaa seuraavalle yleisölle.</p><p>*</p><p>Al Jazeera on laatinut tiiviin aikajana Qatarin ja Persianlahden arabimaiden välisten kuvioiden vaihteluista <strong>vuosien 1991-2017 välillä</strong>.</p><p><a href="http://www.aljazeera.com/indepth/features/2017/06/timeline-qatar-gcc-disputes-170605110356982.html"><u>http://www.aljazeera.com/indepth/features/2017/06/timeline-qatar-gcc-disputes-170605110356982.html</u></a></p><p>*</p><p><strong>Missä öljy siellä sota</strong></p><p>Jotta keskeinen kiistojen aihe, öljy, ei unohtuisi tästäkään tarinasta, lainataan katkelma <strong>ZeroHedge</strong>n eilistä (6.6.2017) postausta, jolla on huomiota kiinnittävä otsikko:</p><p><strong>&quot;Forget Terrorism&quot;: The Real Reason Behind The Qatar Crisis Is Natural Gas</strong></p><p><strong>Tyler Durden</strong> kirjoittaa:</p><p>&rdquo;<em>Virallisen kerronnan mukaan uusimman Persianlahden kriisin syy, jossa Saudi-joen johtavien valtioiden koalitio katkaisi diplomaattiset ja taloudelliset suhteet Qatarin kanssa, johtuu siitä, että - kaikkien ihmisten &quot;hämmästyneeksi hämmästykseksi&quot; - Qatar rahoitti terroristeja ja Trumpin viimeaikaisen </em><em>vierailun Saudi-Arabiassa, jossa hän kiirehti katkaisemaan terrorismin rahoituksen kanavat, ja myös FT: n raportin mukaan Qatar on suoraan myöntänyt 1 miljardin dollarin rahoituksen Iranille ja al-Qaidan kiristäjille, Saudi-Arabialla oli lopultakin tarpeeksi &quot;roisto&quot;-naapuristaan (rogue), joka viime vuosina oli tehnyt ideologisesti kelpaamattomia avauksia kohti sekä Shia -Irania että Venäjää.<br /><br />Kuitenkin, kuten usein tapahtuu, <strong>virallinen kerronta on perinteisesti kätevä savukehys</strong>, joka on tarkoitettu peittämään todellisia taustalla olevia jännitteitä.<br /><br />Diplomaattisen pimennysverhon laskeuman todellinen syy voi olla paljon yksinkertaisempi, ja se liittyy jälleen pitkäaikaiseen ja kiistanalaiseen aiheeseen eli Qatarin alueelliseen maakaasun hallitsevuuteen.<br /><br />Muistathan, että monet ovat spekuloineet (todisteiden takia jo vuonna 2012), että yksi syy pitkäaikaiseen Syyrian välityskiistalle ei ollut mikään monimutkaisempi kuin <strong>kilpailevat kaasuputket,</strong> ja <strong>Qatar haluaa siirtää oman putkilinjansa yhdistämällä Euroopan</strong> Sen suuret maakaasuvarastot saattavat kuitenkin vaarantaa <strong>Gazpromin eurooppalaisen nesteytetyn maakaasun toimitusvarmuuden monopolin</strong>. </em></p><p><em>Venäjä on ollut vakaasti ja väkivaltaisesti tätä strategiaa vastaan alusta alkaen, ja tämä selittää <strong>miksi Putin tukee Assadin hallintoa ja Kremlin halun estää </strong><strong>Syyrian hallituksen korvaaminen (lännen muotoilemalla, VH] nukkehallituksella</strong></em><strong>.&rdquo;</strong></p><p>Lähde: <a href="http://www.zerohedge.com/news/2017-06-06/"><u>http://www.zerohedge.com/news/2017-06-06/</u></a></p><p>*</p><p><strong>Konspiraatiorakastajat</strong></p><p>Selvää on, että valinta konkreettisen faktakertauksen ja Tylerin esittämän cinspiracy-teorian välillä on helppo.&nbsp; Jokainen <em>Conspiracy Lover</em> ottaa tietysti Tylerin version.</p><p>*</p><p>Pitkään kestäneet jännitteet <strong>Gulf Cooperation Counsil (GCC</strong>) &ndash; järjestön (<strong>Persianlahden Arabimaiden Yhteistyöneuvosto</strong>, perustettu 1981) jäsenten keskuudessa lisääntyivät parin viikon ajan ja kulminoituivat useiden Arabivaltioiden ilmoitukseen katkaista suhteensa Qatariin.&nbsp;</p><p>Nykyisellä kriisillä on lähtökohdat useilla eri alueilla, joilla kaikki GCC-valtiot eivät edes kohtaa silmästä silmään; eritoten niiden suhteet Iraniin, eriävät näkökulmat&nbsp; poliittisen Islamin tukemiseen ja sekä niiden kesken vallitseva taloudellinen ja strateginen kilpailuasetelma.</p><p>GCC; katso <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Persianlahden_arabimaiden_yhteisty%C3%B6neuvosto"><u>https://fi.wikipedia.org/wiki/Persianlahden_arabimaiden_yhteisty%C3%B6neuvosto</u></a></p><p>*</p><p><strong>GCC-maiden keskinäistä asetelmaa ja jännitteitä</strong> avasi Suomen Sotilaan artikkeli 5 vuotta sitten yhä relevantilla tavalla.&nbsp; Tuolloin arabikevään järistysten keskellä GCC-valtiot olivat suhteellisen hyvin onnistuneet pysyttelemään pahimman kuohunnan ulkopuolella:</p><p><em>&rdquo;Arabimonarkiat ovatkin ryhmittyneet Persianlahden yhteistyöneuvoston (Gulf Cooperation Council, GCC) alle tarkoituksenaan turvata omat hallintomuotonsa arabikevään nostattamaa protestihenkeä vastaan. GCC:n jäsenmaat ovatkin, Bahrainia lukuun ottamatta, pitkälti välttyneet mielenosoituksilta ja samalla pyrkineet kasvattamaan vaikutusvaltaansa alueellisessa diplomatiassa, mistä kertoo Marokon ja Jordanian arabikevään aikana esitetty jäsenyys yhteistyöneuvostossa, sekä GCC-maiden nousu keskeisiksi toimijoiksi Arabiliitossa. GCC on puuttunut Jemenin ja Bahrainin sisäisiin konflikteihin &ndash; jälkimmäisessä tapauksessa lähettäen joukkoja suojelemaan al-Khalifan kuningashuonetta &ndash; ja aktivoineet Arabiliittoa toimimaan omien etujensa mukaisesti Libyan ja Syyrian tilanteissa. Yksittäisin arabikevään suurin voittaja on GCC:n jäsen Qatar: osasyynä tähän on ollut mediakanava al-Jazeeran vaikutus ja vahva tuki islamistiryhmille Libyassa ja Syyriassa.</em></p><p><em>Maiden väliset huomattavat eturistiriidat vaikeuttavat GCC:n kehittymistä pysyväksi monarkioiden liitoksi. Monarkiadiplomatian taustalla on ollut Saudi-Arabian ja Qatarin lähentyminen, mutta silläkin on rajansa. Suurin erimielisyyksien aihe on suhtauminen šiioihin, joiden poliittisiin pyrkimyksiin Saudi-Arabia suhtautuu edelleen äärimmäisen varauksellisesti omien rajojensa sisällä ja naapurimaissa Bahrainissa ja Irakissa. Saudi-Arabia kokee Iranin muodostavan maalle merkittävä uhan. Qatar on taas avoimempi yhteistyölle šiiaryhmien kanssa ja ylläpitää suhteita Iranin ja Hizbollahin kanssa. Toisaalta GCC:n jäsenillä on edelleen sisäisiä haasteita. Bahrainissa GCC:n väliintulon tukahduttamat jännitteet ovat nousemassa takaisin pintaan; myös GCC:n jäsenyyttä hakevat Jordania ja Marokko ovat epävarmoja omien uudistuksiensa kestävyydestä.&rdquo;</em></p><p>Lähde: <a href="http://www.suomensotilas.fi/aurinko-nousee-idasta/"><u>http://www.suomensotilas.fi/aurinko-nousee-idasta/</u></a></p><p>*</p><p>Ilmoitettuaan diplomaatti- ja matkustusyhteyksien katkaisemisesta Qatariin, muut GCC-maat syyttivät Qataria terroristisiksi luonnehdittujen tahojen tukemisestä, kuten Muslimiveljeskunta, Taliban ja Hamas, samoin kuin lukuisia muita, mukaan lukien al Qaida.</p><p>Qatar on isännöinyt lukuisia delegaatteja juuri sellaisista ryhmistä kuin Hamas tai Taliban, ja on kehittänyt Donasta neutraalia vyöhykettä, jossa niiden keskinäistä yhteydenpitoa on sallittu tapahtua.&nbsp; Qatarin alttius tällaiseen isännöintiin on luonnollisesti herättänyt närkästystä matkan varrella.&nbsp; Saudi Arabia on syyttänyt Qataria väittäen sen tukevan Shiia-militantteja itäisessä Saudi Arabiassa ja Bahrainissa.</p><p>Niinpä kun Qatarin kerrotaan kiirehtivän näiden ryhmittymien poistumista alueeltaan, <strong>useat Hamasin johtajat ovat hakeutuneet Turkkiin, Malesiaan ja Libanoniin.&nbsp; Vastaavanlaista kriisinpurkua Qatar yritti painostuksen alaisena jo vuonna 2014</strong>.&nbsp; Kuitenkaan ei ole voitu havaita Qatarin osoittavan vähäisintäkään halukkuutta vähentää tukeaan Muslimiveljeskunnalle, Talibanille ja Hamasille.&nbsp;</p><p>Tällaisten militanttien ryhmien tukeminen on laajentanut Qatarin alueellista vaikutusvaltaa, ja lisänneet Yhdysvaltain sekä muiden maiden tarvetta koventaa otteitaan Islamistisiin ryhmiin suuntautuvissa kontrollitoimenpiteissä.</p><p>*</p><p>Huomata pitää, että Qatarin Emiirikunnan sheikki <strong>Tamim bin Hamad al-Thani </strong>tapasi Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin tämän kuuluisalla toukokuun turneella.&nbsp; <a href="http://www.al-monitor.com/pulse/tr/contents/articles/originals/2017/05/fake-news-qatar-gulf-gcc-hack-trump-iran-israel.html"><u>http://www.al-monitor.com/pulse/tr/contents/articles/originals/2017/05/fake-news-qatar-gulf-gcc-hack-trump-iran-israel.html</u></a></p><p>Välittömästi tapaamiseen liittyen Qatarin <strong>sheikki ilmaisi ilmaisi voimakkaan tukensa Iranille, Hamasille ja Muslimiveljeskunnalle puheessaan 23.5.2017. </strong>&nbsp;Tämä lausuma laukaisi välittömästi muiden Persianlahden valtojen vastatoimet, joilla ne käynnistivät Qatarin median vaientamisen, Al Jazeera mukaan lukien. Syytökset sinkoilivat puolin ja toisin heti tämän jälkeen.&nbsp;</p><p>*</p><p><em>Suomi-näkökulma</em></p><p><strong>Suomalaiselle smart city- ja cleantech-osaamiselle kysyntää GCC-maissa</strong></p><p>Qatar on monella sektorilla aktiivisesti mukana myös läntisen maailman kanssa.&nbsp; Samoin Suomella on etenevä jalansija Arabian niemimaan valtioissa;</p><p>Kiihkeä kasvutahti ja korkeat laatuvaatimukset kuvaavat Lähi-idän kehittyviä, poliittisesti vakaita markkina-alueita kuten Qataria ja Yhdistyneitä arabiemiirikuntia (GCC-maat). Tuleva <strong>maailmannäyttely Expo 2020 Dubaissa</strong> ja <strong>jalkapallon MM-kisat 2022 Qatarissa</strong> edellyttävät erilaisia ratkaisuja, joissa suomalaisilla yrityksillä olisi paljon pelipaikkoja hyödynnettävänään! Abu Dabissa on suomalainen innovaatiohautomo.</p><p>Expo 2020 kokoaa Dubaihin noin 25 miljoonaan kävijää kolmen teeman, Mobility, Opportunity ja Sustainability, ympärille.&nbsp; Tällä hetkellä suurtapahtuman suunnittelu on kuumimmillaan, ja Expoa organisoivat tahot hakevat globaalisti ideoita, miten käytännön toteutus tehdään ja mitä toimivia rakenteita ja ratkaisuja Expon jälkeen jää elämään.</p><p>Lähde: TEKES, 26.9.2016; <a href="https://www.tekes.fi/nyt/uutiset-2016/suomalaiselle-smart-city--ja-cleantech-osaamiselle-kysyntaa-arabiemiraateissa-ja-qatarissa/"><u>https://www.tekes.fi/nyt/uutiset-2016/suomalaiselle-smart-city--ja-cleantech-osaamiselle-kysyntaa-arabiemiraateissa-ja-qatarissa/</u></a></p><p>&rsquo;Rakentamiseen, energiaan ja liikenteeseen liittyviä smart city -ratkaisuja etsivät kaikki Gulf Cooperation Council (GCC) alueen maat.&nbsp; Alue on yksi maailman nopeimmin kehittyvistä markkina-alueista&rsquo;, kertoo toimitusjohtaja <strong>Nina Eriksson</strong> Exigo Finlandista. Nina Erikssonilla on vahva, pitkäaikainen kokemus yritysten kansainvälistymistehtävistä erityisesti cleantech-toimialalta. Viimeisen 10 vuotta Eriksson on tehnyt töitä Dubaissa, nähnyt kaupungin huiman kasvun ja edistänyt samalla suomalaisten toimijoiden tuloa alueelle. Tämän jalansijan hän toivoisi edelleen vahvistuvan.</p><p>&rsquo;Dubai on erittäin voimakkaasti kasvava ja moderni markkina. Maan oma t&amp;k-panostus on melko vähäistä ja alue on riippuvainen länsimaisesta teknologiasta. Paikalliset toimijat arvostavat pitkäaikaisia yhteistyösuhteita, jotka perustuvat luottamukseen ja pysyvyyteen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Mitä Persianlahdella todella tapahtuu?

Onko kyseessä taistelu terrorismia vastaan vai luonnonkaasun hallinnasta?

Monella taholla on muutama päivä sitten käynnistynyt Persianlahden arabimaiden reaktio Qatarin toimia kohtaan nähty selvänä jatkumona kevään 2014 Gulf crisis –tapahtumiin.  Se ei siis ole sattuman satoa, vaan pitkien jännitteiden uudelleenleimahdus, josta tosin on vaikea sanoa, onko se syntynyt vai synnytetty.

*

Wikipedia

Wiki-hakusanalla: 2017 Gulf Diplomatic Crisis

löytyvä tiheään päivitetty artikkeli kertoo kompaktisti Persianlahden tämänkertaisen kriisin vaiheista, viimeisimmät päivitykset sivustolla oavt tältä aamulta klo 08.

Katso: https://en.wikipedia.org/wiki/2017_Qatar_diplomatic_crisis

Tilanteen jatkuessa tätä Wikipedia-sivustoa sekä edellä linkattua Al Jazeera –sivustoa seuraamalla kenties pysyy time-line –mielessä jyvällä asioista.

Taustaksi

Qatar on erottautunut muista Arabihallinnoista lukuisissa asioissa:

Sen broadcast-yhtiö Al Jazeera poikkeaa alueen muista mediayhtiöistä;

Qataria on syytetty hyvin suhteiden ylläpidosta Iranin kanssa;

Sen on väitetty tukeneen aiemmin Muslim Brotherhood –järjestöä.

Qatar is lisäksi Yhdysvaltain liittolainen/ an American ally, sen alueella Dohassa sijaitsee Yhdysvaltain suurin Lähi-Idässä oleva sotilastukikohta /hosting the largest American base in the Middle East.

Qatar on päättäväisesti torjunut syytökset terrorismin tukemisesta, tähdentäen, että se nimenomaisesti on tukenut Yhdysvaltain johtamaa ISILin vastaista taistelua /  and pointed out that it has been contributing to the U.S.-led fight against ISIL

Lähde: Wikipedia: emt.

*

Syyt

Diplomaattisten suhteiden katkeamiseen

  1. Syy diplomaattisten suhteiden katkaisemiseen ovat monet ja vielä epäselvät, mutta keskeiset alueen uutistapahtumat huhti-toukokuun 2017 aikana antavat osviittaa.

  2. Financial Timesin raportin mukaan Qatarin hallitus maksoi huhtikuussa1 miljardin lunnaat varmistaakseen 26:n qatarilaisen falconry –puolueeseen kuuluvan paluun, mukaan lukien Qatarin kuninkaallisen perheen jäsenet, jotka siepattiin etelä-Irakissa, sekä 50:stä qatarilaisesta militantista jotka jihadisti vangitsivat Syyriassa.  The Timesin haastattelemat alueviranomaiset kertoivat, että Qatar oli maksanut 700 miljoonan dollarin lunnaat ”Iranian figures” –järjestölle ja näiden Shia- sotilasoperaatioista Irakissa, sekä lisäksi noin 200-300 miljoonan dollarin suoritukset kahdelle Islamistiryhmälle Syyriassa (arvioiden mukaan 120-140 miljoonaa $ Tahrir al-Sham lle, ja 80 miljoonaa $ Ahrar al-Sham lle.  Kun vielä qatarilainen panttivanki kirosi Saudi Arabian ja Yhdistyneet Arabiemiirikunnat tämän katsottiin todistavan Qatarin suosii extremistejä ja terroristeja.

  3. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump vieraili alueella osana Riadin Tapaamista toukokuun 2017 lopulla. Sen aikana Trump antoi vahvan tukensa Saudi Arabian pyrkimyksille taistella isalmistisia ääriryhmittymiä vastaan (Iran ja Muslimiveljeskunta), tapaamisen aikana vahvistettiin maiden välillä asekauppa . Trumpin tuki lienee rohkaissut muita sunnivaltioita seuraamaan Saudi Arabian viitoittamalla linjalla asennoitumisessaan Qatariin.

  4. Qatarin uutistoimiston n kotisivujen ja muiden hallituksesta riippuvaisten medioiden alustojen epäillään joutuneen hakkeroinnin kohteeksi toukokuussa 2017.Qatarista toimivan Al Jazeeran mukaan hakkerit lähettivät väärennettyjä viestejä Qatarin Emirille, Sheikh Tamin bin Hamad Al Thanille.Viestit ilmaisivat hänen tukensa Iranille, Hamasille, Hizbollahille ja Israelille.Qatar ilmoitti että viestit ovat vääriä ja että he eivät tiedä niiden alkuperää.Tästä huolimatta viestit julkaistiin laajastieri arabialaisissa tiedotusvälineissä, mukaan lukein UAE:n Sky News Arabia ja Al Arabiya.Kesäkuun 3. päivänä 2017 Bahrainin ulkoministerin n Twitter-tiliä hakkeroitiin.

  5. Yhdysvaltain turvallisuusviranomaisten keräämät tiedustelutiedot osoittavat, että venäläiset/Venäjältä toimivat hakkerit olivat Qatarin ilmoittamien hyökkäysten takana.Yhdysvaltain viranomaiset sanoivat, että Venäjän tavoite näyttää olevan aiheuttaa välirikko Yhdysvaltain ja sen liittolaisten välille.Yhdysvaltain liittovaltion poliisi FBI lähetti tutkijaryhmän Dohaan auttamaan Qatarin hallitusta tutkimaan väitettyjä hakkerointitapauksia.

  6. Toukokuussa 2017 Yhdistyneiden Arabiemiraattien (UAE) Yhdysvaltain suurlähettilään Yousef Al-Otaiba n sähköpostitili hakkeroitiin.  Sähköpostien joutuminen vieraisiin käsiin nähtiin kusallisena ja hämmentävänä (”embarrassing”), koska niiden väitetään osoittavan yhteyslinkin UAE:n ja Israelia tukevien ryhmittymän (pro-Israeli group) Foundation for Defense of Democracies n (Demokratian Puolustajien Säätiö) välillä.  Asia. tuli julki etusivujuttuna Al-Jazeera ja HuffPost Arabi .  Molempia rahoitetaan Qatarista käsin.  Arabimaat näkivät tiedotuskanavien herkuttelun väitetyillä sähköpostien hakkeroinnilla olevan vain Qatarin harjoittamaa provokaatiota, ja syventävän ristiriitoja molemmin puolin.  Vastatoimena Saudi-Arabia, Egypti, Bahrain ja Ydistyneet Arabiemiraatit estivät pääsyn Qatarin uutistoimistoihin, mukaan lukein Al Jazeera.  Lähde: https://en.wikipedia.org/wiki/2017_Qatar_diplomatic_crisis

*

Kohtalaisen hyvän kuvan ”sisältäpäin” saa kun lukaisee kansainäväliseen banniin joutuneen Al Jazeera –uutistoimiston eilen (iltapäivällä 6.6.2017) laatimaan kriisinkuvaukseen;

http://www.aljazeera.com/indepth/features/2017/06/qatar-gulf-crisis-questions-answered-170606103033599.html

Yleisesti mielenkiintoisena pidetyn mediatalon kysymys-vastaus –tekniikalla hahmoteltu kuva antaa ehkä huomionarvoista taustatietoa uutisvirtaa seuraavalle yleisölle.

*

Al Jazeera on laatinut tiiviin aikajana Qatarin ja Persianlahden arabimaiden välisten kuvioiden vaihteluista vuosien 1991-2017 välillä.

http://www.aljazeera.com/indepth/features/2017/06/timeline-qatar-gcc-disputes-170605110356982.html

*

Missä öljy siellä sota

Jotta keskeinen kiistojen aihe, öljy, ei unohtuisi tästäkään tarinasta, lainataan katkelma ZeroHedgen eilistä (6.6.2017) postausta, jolla on huomiota kiinnittävä otsikko:

"Forget Terrorism": The Real Reason Behind The Qatar Crisis Is Natural Gas

Tyler Durden kirjoittaa:

Virallisen kerronnan mukaan uusimman Persianlahden kriisin syy, jossa Saudi-joen johtavien valtioiden koalitio katkaisi diplomaattiset ja taloudelliset suhteet Qatarin kanssa, johtuu siitä, että - kaikkien ihmisten "hämmästyneeksi hämmästykseksi" - Qatar rahoitti terroristeja ja Trumpin viimeaikaisen vierailun Saudi-Arabiassa, jossa hän kiirehti katkaisemaan terrorismin rahoituksen kanavat, ja myös FT: n raportin mukaan Qatar on suoraan myöntänyt 1 miljardin dollarin rahoituksen Iranille ja al-Qaidan kiristäjille, Saudi-Arabialla oli lopultakin tarpeeksi "roisto"-naapuristaan (rogue), joka viime vuosina oli tehnyt ideologisesti kelpaamattomia avauksia kohti sekä Shia -Irania että Venäjää.

Kuitenkin, kuten usein tapahtuu, virallinen kerronta on perinteisesti kätevä savukehys, joka on tarkoitettu peittämään todellisia taustalla olevia jännitteitä.

Diplomaattisen pimennysverhon laskeuman todellinen syy voi olla paljon yksinkertaisempi, ja se liittyy jälleen pitkäaikaiseen ja kiistanalaiseen aiheeseen eli Qatarin alueelliseen maakaasun hallitsevuuteen.

Muistathan, että monet ovat spekuloineet (todisteiden takia jo vuonna 2012), että yksi syy pitkäaikaiseen Syyrian välityskiistalle ei ollut mikään monimutkaisempi kuin kilpailevat kaasuputket, ja Qatar haluaa siirtää oman putkilinjansa yhdistämällä Euroopan Sen suuret maakaasuvarastot saattavat kuitenkin vaarantaa Gazpromin eurooppalaisen nesteytetyn maakaasun toimitusvarmuuden monopolin.

Venäjä on ollut vakaasti ja väkivaltaisesti tätä strategiaa vastaan alusta alkaen, ja tämä selittää miksi Putin tukee Assadin hallintoa ja Kremlin halun estää Syyrian hallituksen korvaaminen (lännen muotoilemalla, VH] nukkehallituksella.”

Lähde: http://www.zerohedge.com/news/2017-06-06/

*

Konspiraatiorakastajat

Selvää on, että valinta konkreettisen faktakertauksen ja Tylerin esittämän cinspiracy-teorian välillä on helppo.  Jokainen Conspiracy Lover ottaa tietysti Tylerin version.

*

Pitkään kestäneet jännitteet Gulf Cooperation Counsil (GCC) – järjestön (Persianlahden Arabimaiden Yhteistyöneuvosto, perustettu 1981) jäsenten keskuudessa lisääntyivät parin viikon ajan ja kulminoituivat useiden Arabivaltioiden ilmoitukseen katkaista suhteensa Qatariin. 

Nykyisellä kriisillä on lähtökohdat useilla eri alueilla, joilla kaikki GCC-valtiot eivät edes kohtaa silmästä silmään; eritoten niiden suhteet Iraniin, eriävät näkökulmat  poliittisen Islamin tukemiseen ja sekä niiden kesken vallitseva taloudellinen ja strateginen kilpailuasetelma.

GCC; katso https://fi.wikipedia.org/wiki/Persianlahden_arabimaiden_yhteisty%C3%B6neuvosto

*

GCC-maiden keskinäistä asetelmaa ja jännitteitä avasi Suomen Sotilaan artikkeli 5 vuotta sitten yhä relevantilla tavalla.  Tuolloin arabikevään järistysten keskellä GCC-valtiot olivat suhteellisen hyvin onnistuneet pysyttelemään pahimman kuohunnan ulkopuolella:

”Arabimonarkiat ovatkin ryhmittyneet Persianlahden yhteistyöneuvoston (Gulf Cooperation Council, GCC) alle tarkoituksenaan turvata omat hallintomuotonsa arabikevään nostattamaa protestihenkeä vastaan. GCC:n jäsenmaat ovatkin, Bahrainia lukuun ottamatta, pitkälti välttyneet mielenosoituksilta ja samalla pyrkineet kasvattamaan vaikutusvaltaansa alueellisessa diplomatiassa, mistä kertoo Marokon ja Jordanian arabikevään aikana esitetty jäsenyys yhteistyöneuvostossa, sekä GCC-maiden nousu keskeisiksi toimijoiksi Arabiliitossa. GCC on puuttunut Jemenin ja Bahrainin sisäisiin konflikteihin – jälkimmäisessä tapauksessa lähettäen joukkoja suojelemaan al-Khalifan kuningashuonetta – ja aktivoineet Arabiliittoa toimimaan omien etujensa mukaisesti Libyan ja Syyrian tilanteissa. Yksittäisin arabikevään suurin voittaja on GCC:n jäsen Qatar: osasyynä tähän on ollut mediakanava al-Jazeeran vaikutus ja vahva tuki islamistiryhmille Libyassa ja Syyriassa.

Maiden väliset huomattavat eturistiriidat vaikeuttavat GCC:n kehittymistä pysyväksi monarkioiden liitoksi. Monarkiadiplomatian taustalla on ollut Saudi-Arabian ja Qatarin lähentyminen, mutta silläkin on rajansa. Suurin erimielisyyksien aihe on suhtauminen šiioihin, joiden poliittisiin pyrkimyksiin Saudi-Arabia suhtautuu edelleen äärimmäisen varauksellisesti omien rajojensa sisällä ja naapurimaissa Bahrainissa ja Irakissa. Saudi-Arabia kokee Iranin muodostavan maalle merkittävä uhan. Qatar on taas avoimempi yhteistyölle šiiaryhmien kanssa ja ylläpitää suhteita Iranin ja Hizbollahin kanssa. Toisaalta GCC:n jäsenillä on edelleen sisäisiä haasteita. Bahrainissa GCC:n väliintulon tukahduttamat jännitteet ovat nousemassa takaisin pintaan; myös GCC:n jäsenyyttä hakevat Jordania ja Marokko ovat epävarmoja omien uudistuksiensa kestävyydestä.”

Lähde: http://www.suomensotilas.fi/aurinko-nousee-idasta/

*

Ilmoitettuaan diplomaatti- ja matkustusyhteyksien katkaisemisesta Qatariin, muut GCC-maat syyttivät Qataria terroristisiksi luonnehdittujen tahojen tukemisestä, kuten Muslimiveljeskunta, Taliban ja Hamas, samoin kuin lukuisia muita, mukaan lukien al Qaida.

Qatar on isännöinyt lukuisia delegaatteja juuri sellaisista ryhmistä kuin Hamas tai Taliban, ja on kehittänyt Donasta neutraalia vyöhykettä, jossa niiden keskinäistä yhteydenpitoa on sallittu tapahtua.  Qatarin alttius tällaiseen isännöintiin on luonnollisesti herättänyt närkästystä matkan varrella.  Saudi Arabia on syyttänyt Qataria väittäen sen tukevan Shiia-militantteja itäisessä Saudi Arabiassa ja Bahrainissa.

Niinpä kun Qatarin kerrotaan kiirehtivän näiden ryhmittymien poistumista alueeltaan, useat Hamasin johtajat ovat hakeutuneet Turkkiin, Malesiaan ja Libanoniin.  Vastaavanlaista kriisinpurkua Qatar yritti painostuksen alaisena jo vuonna 2014.  Kuitenkaan ei ole voitu havaita Qatarin osoittavan vähäisintäkään halukkuutta vähentää tukeaan Muslimiveljeskunnalle, Talibanille ja Hamasille. 

Tällaisten militanttien ryhmien tukeminen on laajentanut Qatarin alueellista vaikutusvaltaa, ja lisänneet Yhdysvaltain sekä muiden maiden tarvetta koventaa otteitaan Islamistisiin ryhmiin suuntautuvissa kontrollitoimenpiteissä.

*

Huomata pitää, että Qatarin Emiirikunnan sheikki Tamim bin Hamad al-Thani tapasi Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin tämän kuuluisalla toukokuun turneella.  http://www.al-monitor.com/pulse/tr/contents/articles/originals/2017/05/fake-news-qatar-gulf-gcc-hack-trump-iran-israel.html

Välittömästi tapaamiseen liittyen Qatarin sheikki ilmaisi ilmaisi voimakkaan tukensa Iranille, Hamasille ja Muslimiveljeskunnalle puheessaan 23.5.2017.  Tämä lausuma laukaisi välittömästi muiden Persianlahden valtojen vastatoimet, joilla ne käynnistivät Qatarin median vaientamisen, Al Jazeera mukaan lukien. Syytökset sinkoilivat puolin ja toisin heti tämän jälkeen. 

*

Suomi-näkökulma

Suomalaiselle smart city- ja cleantech-osaamiselle kysyntää GCC-maissa

Qatar on monella sektorilla aktiivisesti mukana myös läntisen maailman kanssa.  Samoin Suomella on etenevä jalansija Arabian niemimaan valtioissa;

Kiihkeä kasvutahti ja korkeat laatuvaatimukset kuvaavat Lähi-idän kehittyviä, poliittisesti vakaita markkina-alueita kuten Qataria ja Yhdistyneitä arabiemiirikuntia (GCC-maat). Tuleva maailmannäyttely Expo 2020 Dubaissa ja jalkapallon MM-kisat 2022 Qatarissa edellyttävät erilaisia ratkaisuja, joissa suomalaisilla yrityksillä olisi paljon pelipaikkoja hyödynnettävänään! Abu Dabissa on suomalainen innovaatiohautomo.

Expo 2020 kokoaa Dubaihin noin 25 miljoonaan kävijää kolmen teeman, Mobility, Opportunity ja Sustainability, ympärille.  Tällä hetkellä suurtapahtuman suunnittelu on kuumimmillaan, ja Expoa organisoivat tahot hakevat globaalisti ideoita, miten käytännön toteutus tehdään ja mitä toimivia rakenteita ja ratkaisuja Expon jälkeen jää elämään.

Lähde: TEKES, 26.9.2016; https://www.tekes.fi/nyt/uutiset-2016/suomalaiselle-smart-city--ja-cleantech-osaamiselle-kysyntaa-arabiemiraateissa-ja-qatarissa/

’Rakentamiseen, energiaan ja liikenteeseen liittyviä smart city -ratkaisuja etsivät kaikki Gulf Cooperation Council (GCC) alueen maat.  Alue on yksi maailman nopeimmin kehittyvistä markkina-alueista’, kertoo toimitusjohtaja Nina Eriksson Exigo Finlandista. Nina Erikssonilla on vahva, pitkäaikainen kokemus yritysten kansainvälistymistehtävistä erityisesti cleantech-toimialalta. Viimeisen 10 vuotta Eriksson on tehnyt töitä Dubaissa, nähnyt kaupungin huiman kasvun ja edistänyt samalla suomalaisten toimijoiden tuloa alueelle. Tämän jalansijan hän toivoisi edelleen vahvistuvan.

’Dubai on erittäin voimakkaasti kasvava ja moderni markkina. Maan oma t&k-panostus on melko vähäistä ja alue on riippuvainen länsimaisesta teknologiasta. Paikalliset toimijat arvostavat pitkäaikaisia yhteistyösuhteita, jotka perustuvat luottamukseen ja pysyvyyteen.

]]>
4 http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238086-mita-persianlahdella-todella-tapahtuu#comments Persianlahden kriisi 2017 Qatar Terrori Trump Venäjä Wed, 07 Jun 2017 11:10:02 +0000 Veikko Huuska http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238086-mita-persianlahdella-todella-tapahtuu
Trumpin Amerikka vastaan muu maailma http://eskokalervo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237810-trumpin-amerikka-vastaan-muu-maailma <p>Tiputetaanko käenpoika pois pesästä?</p><p>Trumpin USA päätti paskoa yhteiseen puuropataan loikkaamalla ulos ilmastosopimuksesta.</p><p>Muut yrittävät pitää kodin siistinä ja yksi paskoo pataan koska laiskaksi lihoneen Samulin on vaivalloista kävellä ulkohuussiin.</p><p>Onko muun perheen vaan siedettävä, &quot;noo, se Samuli on vähän villi, eiköhän se mene aikanaan ohi&quot;.</p><p>Kun Venäjä ei noudattanut perheen pelisääntöjä, se pakotettiin nurkkaan häpeämään.</p><p>Onko isoveli Samuli koskematon, voiko hän tehdä halunsa mukaan vai onko perheen päällä, YK:lla munaa soveltaa Samuliin samoja pelisääntöjä kuin muihinkin? Vai joko isukin hampaat ovat syöpyneet liiasta Samulin tarjoamien hyvittelykarkkien syönnistä?</p><p>Ryhdistäytyykö vaikka pikkuveli Kaleva ehdottamaan totaalista kauppasaartoa eli Samulin telkeämistä puuroineen tallin vintille arestiin. Osa jälkiruokaherkuista, eli Samulin tuoma osuus vähenee ruokapöydästä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tiputetaanko käenpoika pois pesästä?

Trumpin USA päätti paskoa yhteiseen puuropataan loikkaamalla ulos ilmastosopimuksesta.

Muut yrittävät pitää kodin siistinä ja yksi paskoo pataan koska laiskaksi lihoneen Samulin on vaivalloista kävellä ulkohuussiin.

Onko muun perheen vaan siedettävä, "noo, se Samuli on vähän villi, eiköhän se mene aikanaan ohi".

Kun Venäjä ei noudattanut perheen pelisääntöjä, se pakotettiin nurkkaan häpeämään.

Onko isoveli Samuli koskematon, voiko hän tehdä halunsa mukaan vai onko perheen päällä, YK:lla munaa soveltaa Samuliin samoja pelisääntöjä kuin muihinkin? Vai joko isukin hampaat ovat syöpyneet liiasta Samulin tarjoamien hyvittelykarkkien syönnistä?

Ryhdistäytyykö vaikka pikkuveli Kaleva ehdottamaan totaalista kauppasaartoa eli Samulin telkeämistä puuroineen tallin vintille arestiin. Osa jälkiruokaherkuista, eli Samulin tuoma osuus vähenee ruokapöydästä.

]]>
3 http://eskokalervo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237810-trumpin-amerikka-vastaan-muu-maailma#comments EU/USA Ilmastosopimus Kauppasaarto Trump USA Fri, 02 Jun 2017 04:41:11 +0000 Esko Vesa http://eskokalervo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237810-trumpin-amerikka-vastaan-muu-maailma
Suomi mallioppilaaksi ilmaston pelastamisessa, kun USA petti http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237801-suomi-mallioppilaaksi-ilmaston-pelastamisessa-kun-usa-petti <p>&nbsp;Presidentti Trump ilmoitti ennakoidulla tavalla, että USA irtaantuu Pariisin ilmastosopimuksesta. Sipilä on kiirehtinyt vahvistamaan EU:n kannanoton, että EU ja Kiina hoitavat maapallon ilmaston stabiloinnin. Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, niin Suomi pyrkii olemaan EU:n mallioppilas tässäkin asiassa.</p><p>EU:ssa mennään aika pitkälti Merkelin Saksan määräämässä tahdissa. Kaipa Saksasta löytyvät lääkkeet hiilidioksidipäästöjen hoitamiseenkin? Saksan energiakäännös eli kuuluisa Energiewende, jossa Saksan hiilidioksidipäästöt vuonna 2020 olisivat 40 % pienemmät verrattuna vuoden 1990 tasoon, on täysin epäonnistunut joka suhteessa ja tähän tavoitteeseen ei missään tapauksessa päästä. Ollaan itse asiassa lähes lähtötasolla. Kahtena viimeisenä vuotena Saksan hiilidioksidipäästöt ovat kasvaneet noin 8-10 miljoona tonnia (Mt) hiilidioksidia vuodessa. Tarinan pahis eli USA pudotti hiilidioksidipäästöjä 89 Mt viime vuonna.</p><p>Jotta Pariisin ilmastosopimus saatiin aikaan, niin Kiinalle annettiin erivapauksia päästöjen pienentämisessä. Kiina on lupaillut, että se saisi CO2-päästöt taittumaan vuoden 2030 paikkeilla. Nykyisen talouskasvun mukainen CO2 päästö olisi silloin luokkaa 16 GtCO2/v. Tämä määrä vastaisi n. 44 prosenttia nykyisestä koko maailman CO2-päästöistä. Vielä viime vuonnakin kivihiilen käyttö kasvoi Kiinassa 5 %. On erikoisen kornia, että Kiina o9n patistanut USA:aa pysymään Pariisin sopimuksessa. &nbsp;Kummallinen asetelma, mutta ykkösmediat eivät ole huomaavinaan mitään outoa. Asummeko Neuvostoliitossa tai Pohjois-Koreassa? Ei, asumme ilmeisesti Eurostoliitossa.</p><p><strong>Kuvassa 1 </strong>on graafinen esitys sähkön hinnasta Euroopassa. Kärjessä ovat Saksa ja Tanska.</p><p><strong>Kuvassa 2 </strong>on graafinen esitys sähkön hinnasta verrattuna uusiutuvan energian tuotantokapasiteettiin. Tämä kuva kertoo sen, että kalleinta sähkö on siellä, missä on käytössä eniten uusiutuvaa energiaa.</p><p><strong>Kuvassa 3 </strong>hiilidioksidin (CO2) päästöt tuotettua kilowattituntia kohden. Siellä missä on eniten uusiutuvaa energiaa, siellä on eniten CO2-päästöjä. Hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2016 kolmessa EU-maassa yksikössä g/kWh seuraavat: Suomi 105, Tanska 350 ja Saksa 400.</p><p>Saksan vientiylijäämä vuonna 2016 oli maailmanennätystasolla eli 252,9 miljardia tonnia. Suomen valtion budjetti oli 54,1 miljardia euroa eli lähes viisi kertaa pienempi. Saksalla on siis varaa tehdä huikeita tappioita energiakäännöksessään. Yksistään sähköverkkojen rakentamiseen uusiutuvan energiakapasiteetin rakentamisen johdosta Saksa käyttää n. 25 miljardia euroa vuodessa. Onko tässä jotain järkeä? Näillä eväilläkö EU meinaa pelastaa maapallon ilmaston? Valitettavasti suunta vain on ihan väärä. Päästöt ovat kasvaneet Saksassa. Mutta mitä arvelette, kertooko Yle ja Hesari, että näin asiat ovat?</p><p>Mutta kyllä Suomi varmaankin tulee apuun Sipilän johdolla. Pienennetään metsiemme hakkuita, pannaan dieselautot verolle, annetaan sähköautoille tuntuvat veroedut, tuetaan tuulivoimaa (ja siinä sivussa tapetaan lintuja, lepakoita ja tehdään sairaita ihmisiä), tuetaan aurinkosähköä, jne., &hellip;. ja maailma pelastuu. Veikko Lavia mukaillen: etutuki, takatuki, tukiosa, peruslisä, tukilisä, apulisä ja tuen tuki, sehän se on poliitikon sapuskaa.</p><p>++++++++++++++++++++++++++++++++</p><p>Selvyyden vuoksi ilmoitan, että en ole ilmaston enkä ilmastonmuutoksen kieltäjä, joksi minua tavallisesti nimitetään. Olen eri mieltä IPCC:n kanssa siitä, kuinka paljon kasvihuonekaasut pystyvät nostamaan maapallon lämpötilaa ja se on ollut tutkimuksieni painopiste. Olen julkaissut ilmastonmuutoksesta 12 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia viimeisen kuuden&nbsp; vuoden aikana.</p><p>Olen julkaissut useita ilmastonmuutosta käsitteleviä blogeja Uudessa Suomessa ja ne löytyvät blogi-luettelostani. Oma ilmastosivustoni on <a href="http://www.climatexam.com/">www.climatexam.com</a>, jossa on tarkempaa tietoa ilmastonmuutoksesta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  Presidentti Trump ilmoitti ennakoidulla tavalla, että USA irtaantuu Pariisin ilmastosopimuksesta. Sipilä on kiirehtinyt vahvistamaan EU:n kannanoton, että EU ja Kiina hoitavat maapallon ilmaston stabiloinnin. Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, niin Suomi pyrkii olemaan EU:n mallioppilas tässäkin asiassa.

EU:ssa mennään aika pitkälti Merkelin Saksan määräämässä tahdissa. Kaipa Saksasta löytyvät lääkkeet hiilidioksidipäästöjen hoitamiseenkin? Saksan energiakäännös eli kuuluisa Energiewende, jossa Saksan hiilidioksidipäästöt vuonna 2020 olisivat 40 % pienemmät verrattuna vuoden 1990 tasoon, on täysin epäonnistunut joka suhteessa ja tähän tavoitteeseen ei missään tapauksessa päästä. Ollaan itse asiassa lähes lähtötasolla. Kahtena viimeisenä vuotena Saksan hiilidioksidipäästöt ovat kasvaneet noin 8-10 miljoona tonnia (Mt) hiilidioksidia vuodessa. Tarinan pahis eli USA pudotti hiilidioksidipäästöjä 89 Mt viime vuonna.

Jotta Pariisin ilmastosopimus saatiin aikaan, niin Kiinalle annettiin erivapauksia päästöjen pienentämisessä. Kiina on lupaillut, että se saisi CO2-päästöt taittumaan vuoden 2030 paikkeilla. Nykyisen talouskasvun mukainen CO2 päästö olisi silloin luokkaa 16 GtCO2/v. Tämä määrä vastaisi n. 44 prosenttia nykyisestä koko maailman CO2-päästöistä. Vielä viime vuonnakin kivihiilen käyttö kasvoi Kiinassa 5 %. On erikoisen kornia, että Kiina o9n patistanut USA:aa pysymään Pariisin sopimuksessa.  Kummallinen asetelma, mutta ykkösmediat eivät ole huomaavinaan mitään outoa. Asummeko Neuvostoliitossa tai Pohjois-Koreassa? Ei, asumme ilmeisesti Eurostoliitossa.

Kuvassa 1 on graafinen esitys sähkön hinnasta Euroopassa. Kärjessä ovat Saksa ja Tanska.

Kuvassa 2 on graafinen esitys sähkön hinnasta verrattuna uusiutuvan energian tuotantokapasiteettiin. Tämä kuva kertoo sen, että kalleinta sähkö on siellä, missä on käytössä eniten uusiutuvaa energiaa.

Kuvassa 3 hiilidioksidin (CO2) päästöt tuotettua kilowattituntia kohden. Siellä missä on eniten uusiutuvaa energiaa, siellä on eniten CO2-päästöjä. Hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2016 kolmessa EU-maassa yksikössä g/kWh seuraavat: Suomi 105, Tanska 350 ja Saksa 400.

Saksan vientiylijäämä vuonna 2016 oli maailmanennätystasolla eli 252,9 miljardia tonnia. Suomen valtion budjetti oli 54,1 miljardia euroa eli lähes viisi kertaa pienempi. Saksalla on siis varaa tehdä huikeita tappioita energiakäännöksessään. Yksistään sähköverkkojen rakentamiseen uusiutuvan energiakapasiteetin rakentamisen johdosta Saksa käyttää n. 25 miljardia euroa vuodessa. Onko tässä jotain järkeä? Näillä eväilläkö EU meinaa pelastaa maapallon ilmaston? Valitettavasti suunta vain on ihan väärä. Päästöt ovat kasvaneet Saksassa. Mutta mitä arvelette, kertooko Yle ja Hesari, että näin asiat ovat?

Mutta kyllä Suomi varmaankin tulee apuun Sipilän johdolla. Pienennetään metsiemme hakkuita, pannaan dieselautot verolle, annetaan sähköautoille tuntuvat veroedut, tuetaan tuulivoimaa (ja siinä sivussa tapetaan lintuja, lepakoita ja tehdään sairaita ihmisiä), tuetaan aurinkosähköä, jne., …. ja maailma pelastuu. Veikko Lavia mukaillen: etutuki, takatuki, tukiosa, peruslisä, tukilisä, apulisä ja tuen tuki, sehän se on poliitikon sapuskaa.

++++++++++++++++++++++++++++++++

Selvyyden vuoksi ilmoitan, että en ole ilmaston enkä ilmastonmuutoksen kieltäjä, joksi minua tavallisesti nimitetään. Olen eri mieltä IPCC:n kanssa siitä, kuinka paljon kasvihuonekaasut pystyvät nostamaan maapallon lämpötilaa ja se on ollut tutkimuksieni painopiste. Olen julkaissut ilmastonmuutoksesta 12 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia viimeisen kuuden  vuoden aikana.

Olen julkaissut useita ilmastonmuutosta käsitteleviä blogeja Uudessa Suomessa ja ne löytyvät blogi-luettelostani. Oma ilmastosivustoni on www.climatexam.com, jossa on tarkempaa tietoa ilmastonmuutoksesta.

]]>
27 http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237801-suomi-mallioppilaaksi-ilmaston-pelastamisessa-kun-usa-petti#comments Ilmastomuutos Maapallon lämpeneminen Pariisin ilmastosopimus Trump Thu, 01 Jun 2017 20:05:52 +0000 Antero Ollila http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237801-suomi-mallioppilaaksi-ilmaston-pelastamisessa-kun-usa-petti
Irtopääkomediaa? http://rjaaskel.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237683-irtopaakomediaa <p>Vanhahko nainen USA:sta oli tehnyt komediaa esittelemällä videolla irtopäätä (mallia), joka muistutti presidentti Trumpin päätä.</p> <p>Varsinkin Trumpin kannattajat paheksuivat teosta ja tekijäkin pyysi sitä anteeksi. Se oli kuulemma huumoria.</p> <p>Onko tämä merkki asenteiden raa&#39;istumisesta vaiko vain naisen vanhenemisen tuskasta maassa, jossa nuoruutta ihannoidaan?</p> <p>Suomalainen media vaikenee tästä irtopääkomediasta melko yksimielisesti. Voi johtua siitäkin, etteivät irtopäät ylipäätään ylitä meillä uutiskynnystä, koska Irakistakin on maahamme tuotu oikeiden irtopäiden roikottajia ilman isompaa hälyä.</p> <p>Jos Suomessa tekisi samanlaista komediaa presidentistä, sitä todennäköisesti paheksuttaisiin, muttei rangaistaisi. Jos sitä tekisi jostakusta irtopäiden roikottajia tukeneesta imaamista, saisi varmaankin syytteen viharikoksesta. Huumori on niin vaikea laji, että uskon sen hitaaseen kuolemaan.</p> <p>Kuvan tekijäviite: <em>By Doug Coulter - President Donald J. Trump (from the White House) (direct link), Do not reuse (yet)!, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=55176146</em></p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Linkkejä aiheeseen</strong></p> <p><a href="http://www.findance.com/uutiset/33919/meniko-koomikko-liian-pitkalle-kuvauksissa-kadessaan-irtileikattu-trumpin-paa" title="http://www.findance.com/uutiset/33919/meniko-koomikko-liian-pitkalle-kuvauksissa-kadessaan-irtileikattu-trumpin-paa">http://www.findance.com/uutiset/33919/meniko-koomikko-liian-pitkalle-kuv...</a></p> <p>Ainoa löytämäni suomenkielinen osuma aiheesta toistaiseksi.</p> <p><a href="http://www.bbc.com/news/world-us-canada-40102229" title="http://www.bbc.com/news/world-us-canada-40102229">http://www.bbc.com/news/world-us-canada-40102229</a></p> <p>BBC uutisoi asiasta = ei se nyt sentään ole ihan turhanpäiväinen.</p> <p><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Kathy_Griffin" title="https://en.wikipedia.org/wiki/Kathy_Griffin">https://en.wikipedia.org/wiki/Kathy_Griffin</a></p> <p>Tekijän arvomaailma ja elämäntilanne käynee ilmi tuosta laajasta henkilöartikkelista.</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vanhahko nainen USA:sta oli tehnyt komediaa esittelemällä videolla irtopäätä (mallia), joka muistutti presidentti Trumpin päätä.

Varsinkin Trumpin kannattajat paheksuivat teosta ja tekijäkin pyysi sitä anteeksi. Se oli kuulemma huumoria.

Onko tämä merkki asenteiden raa'istumisesta vaiko vain naisen vanhenemisen tuskasta maassa, jossa nuoruutta ihannoidaan?

Suomalainen media vaikenee tästä irtopääkomediasta melko yksimielisesti. Voi johtua siitäkin, etteivät irtopäät ylipäätään ylitä meillä uutiskynnystä, koska Irakistakin on maahamme tuotu oikeiden irtopäiden roikottajia ilman isompaa hälyä.

Jos Suomessa tekisi samanlaista komediaa presidentistä, sitä todennäköisesti paheksuttaisiin, muttei rangaistaisi. Jos sitä tekisi jostakusta irtopäiden roikottajia tukeneesta imaamista, saisi varmaankin syytteen viharikoksesta. Huumori on niin vaikea laji, että uskon sen hitaaseen kuolemaan.

Kuvan tekijäviite: By Doug Coulter - President Donald J. Trump (from the White House) (direct link), Do not reuse (yet)!, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=55176146

 

Linkkejä aiheeseen

http://www.findance.com/uutiset/33919/meniko-koomikko-liian-pitkalle-kuvauksissa-kadessaan-irtileikattu-trumpin-paa

Ainoa löytämäni suomenkielinen osuma aiheesta toistaiseksi.

http://www.bbc.com/news/world-us-canada-40102229

BBC uutisoi asiasta = ei se nyt sentään ole ihan turhanpäiväinen.

https://en.wikipedia.org/wiki/Kathy_Griffin

Tekijän arvomaailma ja elämäntilanne käynee ilmi tuosta laajasta henkilöartikkelista.

 

]]>
3 http://rjaaskel.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237683-irtopaakomediaa#comments Trump Wed, 31 May 2017 06:45:37 +0000 Risto Jääskeläinen http://rjaaskel.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237683-irtopaakomediaa
Suomen otettava Trumpin neuvoista vaari http://juhakarjalainen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237517-suomen-otettava-trumpin-neuvoista-vaari <p><em>Helsingin Sanomat </em>uutisoi 25.05.2017 <strong>Donald Trumpin</strong> puheiden yllättäneen NATO-maiden johtajat järjestön huippukokouksessa Brysselissä. Sen sijaan, että Trump olisi selväsanaisesti sitoutunut Naton toiminnan peruskivenä olevaan keskinäiseen puolustusvelvoitteeseen, puhui hän erityisesti maahanmuuton hallinnasta ja terrorismin kitkemisestä. Lisäksi hän kritisoi NATO-maiden liian pieniä panostuksia puolustusmenoihin. Puheet saivat NATO-maiden johtajat hämmentyneiksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Suomi ei ole NATO-maa, mutta erityisesti hyvien kahdenvälisten USA-suhteiden ylläpitämiseksi Trumpin viisaita lausuntoja ja linjauksia kannattaa kuunnella herkällä korvalla. Meillä korostetaan usein, että keskeisissä asemissa olevien poliitikkojen puheiden tulisi olla vastuullisia. Nyt olisi tuhannen taalan paikka kantaa vastuuta ja hallituksen suulla ilmoittaa olevansa omalta osaltaan Trumpin Yhdysvaltain kanssa samalla kannalla maahanmuuton hallinnan suhteen. Vastuuttominta mitä tässä tilanteessa voisi tehdä, olisi antaa samankaltaisia kielteisiä kommentteja mitä keskustalainen pääministeri <strong>Juha Sipilä </strong>tammikuussa 2017 antoi Trumpin asettamiin maahantulorajoituksiin liittyen. Tämänkaltaiset avaukset ovat omiaan vahingoittamaan ja vaarantamaan hyvät USA-suhteet.</p><p>&nbsp;</p><p>Suomen kannattaa länsimaana ottaa Trumpin neuvoista vaari. Yhdysvallat on varmasti nykyisen hallituksenkin mielestä yksi niistä merkittävistä tahoista, joiden kanssa haluamme itsenäisenä kansallisvaltiona tehdä jatkossakin hedelmällistä yhteistyötä. Mikäli tämä on tahtotilamme, olkaamme ilolla tämän yhteistyön arvoinen.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Helsingin Sanomat uutisoi 25.05.2017 Donald Trumpin puheiden yllättäneen NATO-maiden johtajat järjestön huippukokouksessa Brysselissä. Sen sijaan, että Trump olisi selväsanaisesti sitoutunut Naton toiminnan peruskivenä olevaan keskinäiseen puolustusvelvoitteeseen, puhui hän erityisesti maahanmuuton hallinnasta ja terrorismin kitkemisestä. Lisäksi hän kritisoi NATO-maiden liian pieniä panostuksia puolustusmenoihin. Puheet saivat NATO-maiden johtajat hämmentyneiksi.

 

Suomi ei ole NATO-maa, mutta erityisesti hyvien kahdenvälisten USA-suhteiden ylläpitämiseksi Trumpin viisaita lausuntoja ja linjauksia kannattaa kuunnella herkällä korvalla. Meillä korostetaan usein, että keskeisissä asemissa olevien poliitikkojen puheiden tulisi olla vastuullisia. Nyt olisi tuhannen taalan paikka kantaa vastuuta ja hallituksen suulla ilmoittaa olevansa omalta osaltaan Trumpin Yhdysvaltain kanssa samalla kannalla maahanmuuton hallinnan suhteen. Vastuuttominta mitä tässä tilanteessa voisi tehdä, olisi antaa samankaltaisia kielteisiä kommentteja mitä keskustalainen pääministeri Juha Sipilä tammikuussa 2017 antoi Trumpin asettamiin maahantulorajoituksiin liittyen. Tämänkaltaiset avaukset ovat omiaan vahingoittamaan ja vaarantamaan hyvät USA-suhteet.

 

Suomen kannattaa länsimaana ottaa Trumpin neuvoista vaari. Yhdysvallat on varmasti nykyisen hallituksenkin mielestä yksi niistä merkittävistä tahoista, joiden kanssa haluamme itsenäisenä kansallisvaltiona tehdä jatkossakin hedelmällistä yhteistyötä. Mikäli tämä on tahtotilamme, olkaamme ilolla tämän yhteistyön arvoinen.

 

]]>
5 http://juhakarjalainen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237517-suomen-otettava-trumpin-neuvoista-vaari#comments Maahanmuutto Nato Sipilä Trump Ulkopolitiikka Sat, 27 May 2017 09:12:06 +0000 Juha Karjalainen http://juhakarjalainen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237517-suomen-otettava-trumpin-neuvoista-vaari
Trumpin verouudistus lässähtämässä ? http://seppokalevi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237114-trumpin-verouudistus-lassahtamassa <p>Yksi Trumpin isolla äänellä hehkuttamista vaali-aiheista oli yritysverouudistus. Samassa yhteydessä esillä oli tuontitullien korottaminen erityisesti koskien Kiinaa, Meksikoa ja sellaisia maita, joiden kanssa kauppa oli selkeästi alijäämäistä. Vielä kuukausi sitten esillä oli yritysveroasteen hivuttaminen nykyisestä noin 35%: sta 15 %: in. Käytännössä juuri mitään konkreettista ei ole tapahtunut. Maailmalla ei ole suurtakaan innostusta osallistua mahdolliseen verokilpailuun. Suurin ongelma näyttäisi kuitenkin olevan USA:n sisällä. Mistä rahat?</p><p>Kauppalehden artikkelissa ennakoivat asiantuntijat kokonaisveroasteen laskevan 5&hellip;10%. Samalla &rdquo;pakotettaisiin&rdquo; yritykset kotiuttamaan ulkomaille varastoituja voittoja. Tuontitullien korotuksiinkaan ei oikein uskota. Verouudistus artikkelin mukaan maksaisi 2000 miljardia dollaria. Rahoitussuunnitelma puuttuu. Näyttää siltä, että populismin pahin vihollinen on tekemässä vastaiskun. Pahin vihollinenhan on se, että joutuisi oikeasti toteuttamaan niitä asioita, joita on suureen ääneen luvattu.</p><p>EU:lle ja erityisesti Suomen vientiteollisuudelle tilanteen säilyminen tullien osalta entisellään olisi helpotus. Yritysveroasteen laskeminen vaikkapa 10 % on sekin siedettävä ja tuskin aiheuttaa erityisiä toimenpiteitä Euroopassa. Kiinassa ja Kanadassa voi olla toisenlaisia näkemyksiä.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/usan-verouudistus-kutistuu-yhteisovero-vaivoin-alle-30-prosenttiin/FjCEKpL9">https://www.kauppalehti.fi/uutiset/usan-verouudistus-kutistuu-yhteisovero-vaivoin-alle-30-prosenttiin/FjCEKpL9</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yksi Trumpin isolla äänellä hehkuttamista vaali-aiheista oli yritysverouudistus. Samassa yhteydessä esillä oli tuontitullien korottaminen erityisesti koskien Kiinaa, Meksikoa ja sellaisia maita, joiden kanssa kauppa oli selkeästi alijäämäistä. Vielä kuukausi sitten esillä oli yritysveroasteen hivuttaminen nykyisestä noin 35%: sta 15 %: in. Käytännössä juuri mitään konkreettista ei ole tapahtunut. Maailmalla ei ole suurtakaan innostusta osallistua mahdolliseen verokilpailuun. Suurin ongelma näyttäisi kuitenkin olevan USA:n sisällä. Mistä rahat?

Kauppalehden artikkelissa ennakoivat asiantuntijat kokonaisveroasteen laskevan 5…10%. Samalla ”pakotettaisiin” yritykset kotiuttamaan ulkomaille varastoituja voittoja. Tuontitullien korotuksiinkaan ei oikein uskota. Verouudistus artikkelin mukaan maksaisi 2000 miljardia dollaria. Rahoitussuunnitelma puuttuu. Näyttää siltä, että populismin pahin vihollinen on tekemässä vastaiskun. Pahin vihollinenhan on se, että joutuisi oikeasti toteuttamaan niitä asioita, joita on suureen ääneen luvattu.

EU:lle ja erityisesti Suomen vientiteollisuudelle tilanteen säilyminen tullien osalta entisellään olisi helpotus. Yritysveroasteen laskeminen vaikkapa 10 % on sekin siedettävä ja tuskin aiheuttaa erityisiä toimenpiteitä Euroopassa. Kiinassa ja Kanadassa voi olla toisenlaisia näkemyksiä.

 

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/usan-verouudistus-kutistuu-yhteisovero-vaivoin-alle-30-prosenttiin/FjCEKpL9

]]>
15 http://seppokalevi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237114-trumpin-verouudistus-lassahtamassa#comments Trump Verouudistus Wed, 17 May 2017 12:09:10 +0000 Seppo Turunen http://seppokalevi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237114-trumpin-verouudistus-lassahtamassa
Puolustuksessa hyvä aika tiivistää länsi-integraatiota http://elepomaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237068-puolustuksessa-hyva-aika-tiivistaa-lansi-integraatiota <p>Yhdysvaltojen ulko- ja turvallisuuspolitiikalla ei ole selkeää uutta doktriinia. Häilyvä presidentti luo epävarmuutta, vaikka maailmanpolitiikan näyttämö rauhoittuikin helmikuussa <strong>Donald Trumpin </strong>turvallisuuspoliittisen neuvontantajan <strong>Michael Flynnin </strong>erottamisen myötä.</p><p>&nbsp;</p><p>Puolustusministeri <strong>James Mattis</strong>, ulkoministeri <strong>Rex Tillerson </strong>sekä varapresidentti <strong>Michael Pence </strong>ovat vuoroin käyneet Euroopassa vakuuttamassa Yhdysvaltain sitoutumista vanhan mantereen turvallisuuteen. Myös turvallisuusneuvonantaja, kenraali <strong>H. R. McMaster </strong>edustaa Washingtonin ulkopoliittista konservatismia. Kuin merkkinä tästä hänen kerrotaan ajautuneen Valkoisessa talossa hankauksiin.</p><p>&nbsp;</p><p>Senaatin republikaanit ja demokraatit löytävät toisensa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ja erityisesti Venäjä-suhteissa. Monessa kysymyksessä Trump on omassa puolueessaan oppositiossa. Presidentti on joutunut hakemaan politiikalleen uudenlaisia koalitioita kongressin sisällä.</p><p>&nbsp;</p><p>Alkuvuonna pelättiin Trumpin neuvottelevan Venäjän kanssa liennytyssopimusta. Senaatissa valmisteltiin pika-aikataululla lainsäädäntö, joka olisi pakottanut presidentin hakemaan senaatin hyväksynnän pakotteiden purkamiselle. Venäjä-pakotteet on alunperin, Obaman kaudella, asetettu presidentin asetuksella. Uudet lait ovat pöytälaatikossa, mutta kertovat, että kongressissa ollaan valppaina.</p><p>&nbsp;</p><p>Tammikuisten neuvottelujen sisällöstä liikkuu monenlaisia arvioita. Itse en ole tavannut ketään, joka olisi suoraan ollut niissä mukana. Siksi kyseessä on korkeintaan toisen käden tieto ja yleinen spekulointi. Lista on synkkää luettavaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Pakotteiden purkaminen, joukkojen vetäminen pois Baltiasta ja Itä-Euroopasta ja Krimin hyväksyminen osaksi Venäjää - tai yksikin näistä - olisivat legitimoineet Venäjän aggressiivisen politiikan ja horjuttaneet mailmanjärjestystä. Venäjän osalta ydinaseiden purkusopimus tai Kaliningradin varustamisen pienentäminen olisivat eurooppalaisittain olleet vähäinen vastine. Venäjän presidentti Putin ei tähänkään asti ole kunnioittanut kansainvälisiä sopimuksia.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Diili ei todennäköinen, Trumpin doktriini epäselvä</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Trumpin doktriinista ei ole tarkkarajaista kuvaa. Venäjästä hän on vaitonainen eikä hän ole tähän päivään mennessä pitänyt ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjapuhetta. Moni sanookin, ettei Trumpin kohdalla kannata keskittyä siihen mitä hän sanoo, vaan mitä hän tekee. Kevät on ollut hyvä muistutus siitä, ettei presidentti ole yksinvaltias ja Amerikassa päätöksenteon perinteinen vallanjako - checks and balances - toimii.</p><p>&nbsp;</p><p>Siinä missä Yhdysvaltain politiikassa ovat vuorotelleet interventionismi ja isolationismi, aktiivinen osallistuminen ja pidättäytyminen, tuntuu Trump noudattavan molempia. Hän ei halua aloittaa uusia konflikteja, vaan neuvotella. Hän haluaa uudistaa ydinaseen ja rakentaa suuret asevoimat. Hänen politiikkansa päävastustaja on Isil.</p><p>&nbsp;</p><p>Keväällä Yhdysvaltain senaatin ylivoimainen enemmistö ja sittemmin presidentti hyväksyivät Montenegron liittymisen Naton jäseneksi. Kyseessä on ensimmäinen uusi jäsen kahdeksaan vuoteen: Naton ovi on auki.</p><p>&nbsp;</p><p>Vaikkei Venäjän kanssa tekeillä ollut suuri &ldquo;diili&rdquo; olisi enää liittovaltion poliisin FBI:n Venäjä-tutkinnan myötä mahdollinen, Trump saattaa kautensa aikana edelleen pyrkiä liennytykseen. Yhdysvaltain tekemien yllättävien ohjusiskujen Syyriassa ja Irakissa tulkittiin loppukeväästä tulehduttavan maiden välejä. Samalla ne myös lisäävät vastapuolen kunnioitusta. Viime viikolla Trump tapasi Venäjän Sergei Lavrovin; keskustelujen sisällöstä ei ole tarkkaa tietoa, ja Valkoinen talo kiisti eilen epäilyn <a href="https://www.washingtonpost.com/world/national-security/trump-revealed-highly-classified-information-to-russian-foreign-minister-and-ambassador/2017/05/15/530c172a-3960-11e7-9e48-c4f199710b69_story.html?tid=sm_fb&amp;utm_term=.6a234a04a963"><u>luottamuksellisen tiedon paljastamisesta</u></a>.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>EU:n puolustus jatkossakin Naton varassa</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Suomen erityiselle Nato-kumppanuussuhteelle löytyy Amerikasta tukea. Suomea ei painosteta täysjäsenyyteen, mutta samalla tehdään selväksi, että Nato keskittyy viidenteen artiklaan. Kumppanuuksien kehittämisessä, kuten harjoitustoiminnan laajentamisessa, Suomelta ja Ruotsilta odotetaan omaa aktiivisuutta. Ruotsin kanssa Yhdysvalloilla on pitkä kumppanuus ja puolustusyhteistyö on strategista, mistä kertoo syksylle suunniteltu Aurora 17 -harjoitus.</p><p>&nbsp;</p><p>Ranskan uusi presidentti Emmanuel Macron on antamassa sysäyksen EU:n integraatiolle, ja puolustuksessa hän on Naton vahva tukija. EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyötä aiotaan laajentaa, ja Suomi haluaa olla etujoukoissa. Hyvä niin. Kotimaisessa keskustelussa on hyvä muistaa, ettei muissa jäsenmaissa ole pyrkimystä siihen, että EU olisi puolustuksessa korvaamassa Naton. Monessa maassa jopa päinvastoin. EU on jatkossakin siviiliorganisaatio, ja pääosa sen jäsenmaista on rakentanut puolustuksensa Naton varaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Suomen puolustuksen tärkein pilari on oma uskottava puolustus. Puolustusvoimat täyttää tehtävänsä vahvasti myös kansainvälisessä yhteistyössä. Ruotsi-yhteistyötä on syvennetty määrätietoisesti. Viime vuonna Suomi allekirjoitti puolustusyhteistyötä koskevan aiesopimuksen Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian kanssa.</p><p>&nbsp;</p><p>Suomi täyttää 2020-luvulla Naton 2 %:n puolustusmäärärahakriteerin puolustusvoimien tulevilla hankinnoilla. Sitä pidetään vahvana signaalina, ja meitä arvostetaan kumppaneina. Nato on käynnistänyt ohjelman, jolla se pyrkii saattamaan nykyisten jäsenmaidensa puolustusmenot kahden prosentin tasolle vuoteen 2024 mennessä - Trumpin toivomus Euroopan omasta laajemmasta vastuunkannosta ei ole uusi.</p><p>&nbsp;</p><p>Kumppanuuksilla ja signaaleilla on rajallinen merkitys; myös äkkiliikkeiden varaan rakentavan Yhdysvaltain presidentin aikakaudella. Se ei tarkoita, että odotettavissa olisi jokin suuri suurvaltojen välinen sopimus - ja varsinkaan sellainen, jossa Suomen kohtalo olisi erikseen sinetöity. Pienen maan turvallisuus on aina kytköksissä suurvaltapolitiikkaan. Kyse on turvallisuusympäristön reaalipolitiikasta, jossa toiveajattelu ei kanna.</p><p>&nbsp;</p><p>Itämeren turvallisuusympäristö on heikentynyt oleellisesti viimeisen kolmen vuoden aikana ja on vaikea kuvitella alueella sotilaallista konfliktia, josta Suomi voisi pysytellä ulkona. Riskienhallinnassa on varauduttava todennäköisiin ja epätodennäköisiin vaihtoehtoihin. Oma vahva puolustus on tärkein turvallisuuspoliittinen voimavaramme, mutta yksin emme pärjää. Kriisitilanteessa pienen maan neuvotteluasema on aina heikko. Meillä ei ole sotilaallisia turvatakuita; ei Ruotsista, EU:sta tai Natosta. Kansainvälistä yhteistyötä ja länsi-integraatiota on voimistettava.</p><p>&nbsp;</p><p>--</p><p>Kirjoitus perustuu kevään aikana käymiini keskusteluihin Yhdysvalloissa, muun muassa kongressissa demokraatti- ja republikaanipuolella, Pentagonissa (puolustusministeriö), &nbsp;State Departmentissa (ulkoministeriö), yliopistoissa sekä alan johtavissa ajatuspajoissa.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yhdysvaltojen ulko- ja turvallisuuspolitiikalla ei ole selkeää uutta doktriinia. Häilyvä presidentti luo epävarmuutta, vaikka maailmanpolitiikan näyttämö rauhoittuikin helmikuussa Donald Trumpin turvallisuuspoliittisen neuvontantajan Michael Flynnin erottamisen myötä.

 

Puolustusministeri James Mattis, ulkoministeri Rex Tillerson sekä varapresidentti Michael Pence ovat vuoroin käyneet Euroopassa vakuuttamassa Yhdysvaltain sitoutumista vanhan mantereen turvallisuuteen. Myös turvallisuusneuvonantaja, kenraali H. R. McMaster edustaa Washingtonin ulkopoliittista konservatismia. Kuin merkkinä tästä hänen kerrotaan ajautuneen Valkoisessa talossa hankauksiin.

 

Senaatin republikaanit ja demokraatit löytävät toisensa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ja erityisesti Venäjä-suhteissa. Monessa kysymyksessä Trump on omassa puolueessaan oppositiossa. Presidentti on joutunut hakemaan politiikalleen uudenlaisia koalitioita kongressin sisällä.

 

Alkuvuonna pelättiin Trumpin neuvottelevan Venäjän kanssa liennytyssopimusta. Senaatissa valmisteltiin pika-aikataululla lainsäädäntö, joka olisi pakottanut presidentin hakemaan senaatin hyväksynnän pakotteiden purkamiselle. Venäjä-pakotteet on alunperin, Obaman kaudella, asetettu presidentin asetuksella. Uudet lait ovat pöytälaatikossa, mutta kertovat, että kongressissa ollaan valppaina.

 

Tammikuisten neuvottelujen sisällöstä liikkuu monenlaisia arvioita. Itse en ole tavannut ketään, joka olisi suoraan ollut niissä mukana. Siksi kyseessä on korkeintaan toisen käden tieto ja yleinen spekulointi. Lista on synkkää luettavaa.

 

Pakotteiden purkaminen, joukkojen vetäminen pois Baltiasta ja Itä-Euroopasta ja Krimin hyväksyminen osaksi Venäjää - tai yksikin näistä - olisivat legitimoineet Venäjän aggressiivisen politiikan ja horjuttaneet mailmanjärjestystä. Venäjän osalta ydinaseiden purkusopimus tai Kaliningradin varustamisen pienentäminen olisivat eurooppalaisittain olleet vähäinen vastine. Venäjän presidentti Putin ei tähänkään asti ole kunnioittanut kansainvälisiä sopimuksia.

 

Diili ei todennäköinen, Trumpin doktriini epäselvä

 

Trumpin doktriinista ei ole tarkkarajaista kuvaa. Venäjästä hän on vaitonainen eikä hän ole tähän päivään mennessä pitänyt ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjapuhetta. Moni sanookin, ettei Trumpin kohdalla kannata keskittyä siihen mitä hän sanoo, vaan mitä hän tekee. Kevät on ollut hyvä muistutus siitä, ettei presidentti ole yksinvaltias ja Amerikassa päätöksenteon perinteinen vallanjako - checks and balances - toimii.

 

Siinä missä Yhdysvaltain politiikassa ovat vuorotelleet interventionismi ja isolationismi, aktiivinen osallistuminen ja pidättäytyminen, tuntuu Trump noudattavan molempia. Hän ei halua aloittaa uusia konflikteja, vaan neuvotella. Hän haluaa uudistaa ydinaseen ja rakentaa suuret asevoimat. Hänen politiikkansa päävastustaja on Isil.

 

Keväällä Yhdysvaltain senaatin ylivoimainen enemmistö ja sittemmin presidentti hyväksyivät Montenegron liittymisen Naton jäseneksi. Kyseessä on ensimmäinen uusi jäsen kahdeksaan vuoteen: Naton ovi on auki.

 

Vaikkei Venäjän kanssa tekeillä ollut suuri “diili” olisi enää liittovaltion poliisin FBI:n Venäjä-tutkinnan myötä mahdollinen, Trump saattaa kautensa aikana edelleen pyrkiä liennytykseen. Yhdysvaltain tekemien yllättävien ohjusiskujen Syyriassa ja Irakissa tulkittiin loppukeväästä tulehduttavan maiden välejä. Samalla ne myös lisäävät vastapuolen kunnioitusta. Viime viikolla Trump tapasi Venäjän Sergei Lavrovin; keskustelujen sisällöstä ei ole tarkkaa tietoa, ja Valkoinen talo kiisti eilen epäilyn luottamuksellisen tiedon paljastamisesta.

 

EU:n puolustus jatkossakin Naton varassa

 

Suomen erityiselle Nato-kumppanuussuhteelle löytyy Amerikasta tukea. Suomea ei painosteta täysjäsenyyteen, mutta samalla tehdään selväksi, että Nato keskittyy viidenteen artiklaan. Kumppanuuksien kehittämisessä, kuten harjoitustoiminnan laajentamisessa, Suomelta ja Ruotsilta odotetaan omaa aktiivisuutta. Ruotsin kanssa Yhdysvalloilla on pitkä kumppanuus ja puolustusyhteistyö on strategista, mistä kertoo syksylle suunniteltu Aurora 17 -harjoitus.

 

Ranskan uusi presidentti Emmanuel Macron on antamassa sysäyksen EU:n integraatiolle, ja puolustuksessa hän on Naton vahva tukija. EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyötä aiotaan laajentaa, ja Suomi haluaa olla etujoukoissa. Hyvä niin. Kotimaisessa keskustelussa on hyvä muistaa, ettei muissa jäsenmaissa ole pyrkimystä siihen, että EU olisi puolustuksessa korvaamassa Naton. Monessa maassa jopa päinvastoin. EU on jatkossakin siviiliorganisaatio, ja pääosa sen jäsenmaista on rakentanut puolustuksensa Naton varaan.

 

Suomen puolustuksen tärkein pilari on oma uskottava puolustus. Puolustusvoimat täyttää tehtävänsä vahvasti myös kansainvälisessä yhteistyössä. Ruotsi-yhteistyötä on syvennetty määrätietoisesti. Viime vuonna Suomi allekirjoitti puolustusyhteistyötä koskevan aiesopimuksen Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian kanssa.

 

Suomi täyttää 2020-luvulla Naton 2 %:n puolustusmäärärahakriteerin puolustusvoimien tulevilla hankinnoilla. Sitä pidetään vahvana signaalina, ja meitä arvostetaan kumppaneina. Nato on käynnistänyt ohjelman, jolla se pyrkii saattamaan nykyisten jäsenmaidensa puolustusmenot kahden prosentin tasolle vuoteen 2024 mennessä - Trumpin toivomus Euroopan omasta laajemmasta vastuunkannosta ei ole uusi.

 

Kumppanuuksilla ja signaaleilla on rajallinen merkitys; myös äkkiliikkeiden varaan rakentavan Yhdysvaltain presidentin aikakaudella. Se ei tarkoita, että odotettavissa olisi jokin suuri suurvaltojen välinen sopimus - ja varsinkaan sellainen, jossa Suomen kohtalo olisi erikseen sinetöity. Pienen maan turvallisuus on aina kytköksissä suurvaltapolitiikkaan. Kyse on turvallisuusympäristön reaalipolitiikasta, jossa toiveajattelu ei kanna.

 

Itämeren turvallisuusympäristö on heikentynyt oleellisesti viimeisen kolmen vuoden aikana ja on vaikea kuvitella alueella sotilaallista konfliktia, josta Suomi voisi pysytellä ulkona. Riskienhallinnassa on varauduttava todennäköisiin ja epätodennäköisiin vaihtoehtoihin. Oma vahva puolustus on tärkein turvallisuuspoliittinen voimavaramme, mutta yksin emme pärjää. Kriisitilanteessa pienen maan neuvotteluasema on aina heikko. Meillä ei ole sotilaallisia turvatakuita; ei Ruotsista, EU:sta tai Natosta. Kansainvälistä yhteistyötä ja länsi-integraatiota on voimistettava.

 

--

Kirjoitus perustuu kevään aikana käymiini keskusteluihin Yhdysvalloissa, muun muassa kongressissa demokraatti- ja republikaanipuolella, Pentagonissa (puolustusministeriö),  State Departmentissa (ulkoministeriö), yliopistoissa sekä alan johtavissa ajatuspajoissa.

 

]]>
35 http://elepomaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237068-puolustuksessa-hyva-aika-tiivistaa-lansi-integraatiota#comments Nato Puolustus Trump Turvatakuut Yhdysvallat Tue, 16 May 2017 07:50:37 +0000 Elina Lepomäki http://elepomaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237068-puolustuksessa-hyva-aika-tiivistaa-lansi-integraatiota
Vieläkö Trumputin on hengissä? http://maurinygard.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236351-vielako-trumputin-on-hengissa <p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Vieläkö Trumputin elää?</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Obaman ja Clintonin johtama USA oli jatkuvasti kiristämässä pakotteita Venäjää vastaan, ja Suomikin oli mukana. Tuore isäntämaasopimus vuodelta 2014 antoi Natolle mahdollisuuden tulla maahamme milloin halusi ja mihin tehtävään tahansa. Vuonna 2016 USA kutsuikin itsensä harjoittelemaan. Media vain hieman ihmetteli.</p><p>&nbsp;</p><p>Baltian maihin päätettiin lähettää Nato-joukkoja, ja natottaminen Suomessa ja Ruotsissa jatkui kiivaana. Näytti siltä, että muiden mukana suomalaisia valmisteltiin russofobisella propagandalla ihan oikeaan sotaan. Suursodan mahdollisuutta sai pelätä, mikäli Hillary Clinton olisi valittu syksyllä 2016 USA:n presidentiksi, jolloin entinen linja olisi jatkunut. Sotahaukat ja sotaelinkeino näyttivät siis ennenpitkää saavan sotansa, ja Suomi olisi taistelutannerta.</p><p>&nbsp;</p><p>Donald Trumpilla sen sijaan näytti olevan myötämieltä Venäjää kohtaan. Suomen pelastamiseksi Trumpin valinta vaikutti turvallisemmalta. Kirjoitin, että kunpa Trump voittaisi. Samaan suuntaan pohti myös Paavo Väyrynen 27.11.2016 Kokkolassa (katso You Tube).</p><p>&nbsp;</p><p>Trump voitti, ja alkoi hirmuinen mustamaalaaminen. Suhteet Venäjälle koettiin arveluttaviksi ja väitettiinpä Venäjän sotkeutuneen USA:n vaaleihinkin. Trump joutui ahtaalle.</p><p>&nbsp;</p><p>SittenTrump näytti tekevän U-käännöksen. Erotti avustajiaan ja pommitti Venäjän suojeluksessa olevan Syyrian hallituksen joukkoja. Syyksi sanottiin kaasuhyökkäys. USA ampui 69 ohjusta, lentokoneita tuhoutui, ihmisiäkin kuoli.</p><p>&nbsp;</p><p>USA:n ja Venäjän suhteiden kerrotaan olevan nyt kylmimmillään pitkiin aikoihin. Media on ällikällä lyöty, ja taitavat tutkinnat liian läheisestä kanssakäymisestä Venäjän kanssa hautautua.</p><p>&nbsp;</p><p>Paranoidi kun olen, niin aloin elätellä toivoa salaliitosta. Että siinäkö ne kaverukset Trump ja Putin nyt pelaavat yhteen, jotta syytökset Venäjä-suhteista jäisivät? Kun videobloggaaja Jordan Sather oli tullut samoihin toiveisiin, niin kehtaan tuon nyt maailmalle julki tuoda. Toivon Trumputinin elävän. Varmuuttahan siitä ei ole.</p><p>&nbsp;</p><p>Ei sinne lentotukikohtaan lentänytkään kuin 23 ohjusta. Loput 36 lensivät tämän hetkisen yhteisen vihollisen Isisin puolelle, ja kaiken lisäksi hyökkäyksestä oli ilmoitettu etukäteen Venäjän johdolle.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

 

Vieläkö Trumputin elää?

 

Obaman ja Clintonin johtama USA oli jatkuvasti kiristämässä pakotteita Venäjää vastaan, ja Suomikin oli mukana. Tuore isäntämaasopimus vuodelta 2014 antoi Natolle mahdollisuuden tulla maahamme milloin halusi ja mihin tehtävään tahansa. Vuonna 2016 USA kutsuikin itsensä harjoittelemaan. Media vain hieman ihmetteli.

 

Baltian maihin päätettiin lähettää Nato-joukkoja, ja natottaminen Suomessa ja Ruotsissa jatkui kiivaana. Näytti siltä, että muiden mukana suomalaisia valmisteltiin russofobisella propagandalla ihan oikeaan sotaan. Suursodan mahdollisuutta sai pelätä, mikäli Hillary Clinton olisi valittu syksyllä 2016 USA:n presidentiksi, jolloin entinen linja olisi jatkunut. Sotahaukat ja sotaelinkeino näyttivät siis ennenpitkää saavan sotansa, ja Suomi olisi taistelutannerta.

 

Donald Trumpilla sen sijaan näytti olevan myötämieltä Venäjää kohtaan. Suomen pelastamiseksi Trumpin valinta vaikutti turvallisemmalta. Kirjoitin, että kunpa Trump voittaisi. Samaan suuntaan pohti myös Paavo Väyrynen 27.11.2016 Kokkolassa (katso You Tube).

 

Trump voitti, ja alkoi hirmuinen mustamaalaaminen. Suhteet Venäjälle koettiin arveluttaviksi ja väitettiinpä Venäjän sotkeutuneen USA:n vaaleihinkin. Trump joutui ahtaalle.

 

SittenTrump näytti tekevän U-käännöksen. Erotti avustajiaan ja pommitti Venäjän suojeluksessa olevan Syyrian hallituksen joukkoja. Syyksi sanottiin kaasuhyökkäys. USA ampui 69 ohjusta, lentokoneita tuhoutui, ihmisiäkin kuoli.

 

USA:n ja Venäjän suhteiden kerrotaan olevan nyt kylmimmillään pitkiin aikoihin. Media on ällikällä lyöty, ja taitavat tutkinnat liian läheisestä kanssakäymisestä Venäjän kanssa hautautua.

 

Paranoidi kun olen, niin aloin elätellä toivoa salaliitosta. Että siinäkö ne kaverukset Trump ja Putin nyt pelaavat yhteen, jotta syytökset Venäjä-suhteista jäisivät? Kun videobloggaaja Jordan Sather oli tullut samoihin toiveisiin, niin kehtaan tuon nyt maailmalle julki tuoda. Toivon Trumputinin elävän. Varmuuttahan siitä ei ole.

 

Ei sinne lentotukikohtaan lentänytkään kuin 23 ohjusta. Loput 36 lensivät tämän hetkisen yhteisen vihollisen Isisin puolelle, ja kaiken lisäksi hyökkäyksestä oli ilmoitettu etukäteen Venäjän johdolle.

 

]]>
13 http://maurinygard.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236351-vielako-trumputin-on-hengissa#comments Clinton Isäntämaasopimus Taistelutanner Trump Vladimir Putin Sat, 29 Apr 2017 22:55:33 +0000 Mauri Nygård http://maurinygard.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236351-vielako-trumputin-on-hengissa
Trumpin kannatus on melkein järkkymätön http://aleksiparkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236235-trumpin-kannatus-on-melkein-jarkkymaton <p>Yhdysvaltojen politiikka vaikuttaa todella tulehtuneelta ja jakautuneelta. Tilanne vaikuttaa siltä, että oikeisto vie ja vasemmisto vikisee eikä kompromisseja tarvitse paljon tehdä. Tämä onnistuu Yhdysvalloissa, sillä siellä on vain kaksi puoluetta eikä sinun tarvitse vastapuolelta paljoa lupia kysellä, kunhan omalla puolueellasi on enemmistö, mikä rebublikaaneilla tällä hetkellä on.</p> <p>Hillary voitti vaalit äänten määrissä. Trump voitti vain koska Yhdysvallat käyttää valitsijamiesjärjestelmää ja tämän avulla hän ei tarvinnut kansan enemmistöä, ainoastaan vaa-ankieliosavaltioiden valitsijat. Tämän takia on vähän hassua sinäänsä kauhistella Trumpin epäsuosiota valtakunnallisella tasolla kuten esimerkiksi <a href="http://jaakkokorpi-anttila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236051-sadan-paivan-yksinaisyys">Jaakko Korpi-Anttila blogissaan tekee.&nbsp;</a></p> <p>Sen sijaan Trumpin tekojen vaikutusta kannatukseen kannattaa ennemmin mitata häntä äänestäneiden keskuudessa. He ovat ne, joiden äänistä Trump välittää, sillä muutaman vuoden päästä hän tarvitsee heitä uudelleen. Turha hänen on californialaisia nuoleskella, jos Californian valitsijamiehet menevät kuitenkin perinteisesti demokraateille.&nbsp;</p> <p>No mikä Trumpin kannatus sitten on häntä äänestäneiden keskuudessa? <a href="http://www.langerresearch.com/wp-content/uploads/1186a1Trump100Days.pdf">ABC Newsin mukaan Trumpia äänestäneistä 96% äänestäisi häntä uudelleen.</a> &quot;Populistille&quot; pelkkä 4% pudotus sadassa päivässä ei ole mielestäni huono tulos.</p> <p>Yhdysvaltojen politiikassa on käytössä &quot;ensimmäiset 100 päivää&quot; tapa jossa presidentti polkaisee työnsä käyntiin toteuttamalla vaalilupauksiaan. En googlaamalla enää löydä lähdettäni, mutta näin aikaisemmin tässä kuussa listan, jossa oli <a href="https://assets.donaldjtrump.com/_landings/contract/O-TRU-102316-Contractv02.pdf">Trumpin sopimuksen amerikkalaisen äänestäjän kanssa tilanne</a> ja tämän listan mukaan 85% Trumpin lupauksista on vähintään jo luonnosteluvaiheessa. Esim. <a href="https://www.washingtonpost.com/powerpost/house-freedom-caucus-leaders-back-new-health-care-plan/2017/04/25/3c32036e-29f9-11e7-be51-b3fc6ff7faee_story.html?utm_term=.5a8d73bdc747">juuri nyt on uutisissa</a>, että Obamacaren muutos on uudelleen lähdössä liikkeelle ja tarkoitus olisi aluksi muuttaa Obamacarea ja ehkä lopulta jopa purkaa se.</p> <p>Katsotaan nyt miten tilanne etenee. Haluan vain sanoa, että yleisesti matalilla kannatusluvuilla kauhistelu näin jakautuneessa tilanteessa on aika turhaa. Se, nouseeko Trumpin kannatus riippuu siitä, kenet demokraatit laittavat ehdolle seuraavissa vaaleissa. Hillaryn tytärtä Chelsea Clintonia on väläytelty, mikä on henkilökohtaisesta mielipiteeni mukaan ehkä surkein mahdollinen vaihtoehto. Clintoneilla on liikaa luurankoja kaapissa ja Trumpilla olisi jo retoriikkakin valmiina viime vaaleista.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yhdysvaltojen politiikka vaikuttaa todella tulehtuneelta ja jakautuneelta. Tilanne vaikuttaa siltä, että oikeisto vie ja vasemmisto vikisee eikä kompromisseja tarvitse paljon tehdä. Tämä onnistuu Yhdysvalloissa, sillä siellä on vain kaksi puoluetta eikä sinun tarvitse vastapuolelta paljoa lupia kysellä, kunhan omalla puolueellasi on enemmistö, mikä rebublikaaneilla tällä hetkellä on.

Hillary voitti vaalit äänten määrissä. Trump voitti vain koska Yhdysvallat käyttää valitsijamiesjärjestelmää ja tämän avulla hän ei tarvinnut kansan enemmistöä, ainoastaan vaa-ankieliosavaltioiden valitsijat. Tämän takia on vähän hassua sinäänsä kauhistella Trumpin epäsuosiota valtakunnallisella tasolla kuten esimerkiksi Jaakko Korpi-Anttila blogissaan tekee. 

Sen sijaan Trumpin tekojen vaikutusta kannatukseen kannattaa ennemmin mitata häntä äänestäneiden keskuudessa. He ovat ne, joiden äänistä Trump välittää, sillä muutaman vuoden päästä hän tarvitsee heitä uudelleen. Turha hänen on californialaisia nuoleskella, jos Californian valitsijamiehet menevät kuitenkin perinteisesti demokraateille. 

No mikä Trumpin kannatus sitten on häntä äänestäneiden keskuudessa? ABC Newsin mukaan Trumpia äänestäneistä 96% äänestäisi häntä uudelleen. "Populistille" pelkkä 4% pudotus sadassa päivässä ei ole mielestäni huono tulos.

Yhdysvaltojen politiikassa on käytössä "ensimmäiset 100 päivää" tapa jossa presidentti polkaisee työnsä käyntiin toteuttamalla vaalilupauksiaan. En googlaamalla enää löydä lähdettäni, mutta näin aikaisemmin tässä kuussa listan, jossa oli Trumpin sopimuksen amerikkalaisen äänestäjän kanssa tilanne ja tämän listan mukaan 85% Trumpin lupauksista on vähintään jo luonnosteluvaiheessa. Esim. juuri nyt on uutisissa, että Obamacaren muutos on uudelleen lähdössä liikkeelle ja tarkoitus olisi aluksi muuttaa Obamacarea ja ehkä lopulta jopa purkaa se.

Katsotaan nyt miten tilanne etenee. Haluan vain sanoa, että yleisesti matalilla kannatusluvuilla kauhistelu näin jakautuneessa tilanteessa on aika turhaa. Se, nouseeko Trumpin kannatus riippuu siitä, kenet demokraatit laittavat ehdolle seuraavissa vaaleissa. Hillaryn tytärtä Chelsea Clintonia on väläytelty, mikä on henkilökohtaisesta mielipiteeni mukaan ehkä surkein mahdollinen vaihtoehto. Clintoneilla on liikaa luurankoja kaapissa ja Trumpilla olisi jo retoriikkakin valmiina viime vaaleista.

]]>
11 http://aleksiparkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236235-trumpin-kannatus-on-melkein-jarkkymaton#comments gallup Kysely Trump Thu, 27 Apr 2017 10:09:43 +0000 Aleksi Parkkinen http://aleksiparkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236235-trumpin-kannatus-on-melkein-jarkkymaton