Siirtolaiset http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/147427/all Thu, 28 Jun 2018 11:36:39 +0300 fi Merkel ja miten se meni http://eijariitta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257537-merkel-ja-miten-se-meni <p><strong>Kun juuri tänään Brysselissä alkavassa huippukokouksessa jäsenmaiden johtajat yrittävät löytää yhteisiä ratkaisuja turvapaikanhakijoiden kohteluun ja kun Saksan liittokansleri&nbsp;<strong>Angela Merkelin</strong>&nbsp;poliittinen ura on vaakalaudalla, julkaisen uusintana bloggaukseni&nbsp;<a href="https://blogit.iltalehti.fi/eija-riitta-korhola/2016/09/02/miten-se-meni-vakava-vuosikatsaus/">Miten se meni - vakava vuosikatsaus</a>&nbsp;kahden vuoden takaa. Se oli vuosikatsaus vuoden 2015 tapahtumiin, kirjoitettu 2. syyskuuta 2016. On ehkä hyödyllistä muistuttaa, miten tähän tultiin. Teksti on linkitetty lähteisiin, ja myös kriisin aikana kirjoittamiini postauksiin:&nbsp;</strong></p><p>Vuosi sitten Suomessa ja Euroopassa elettiin myllertävän muutoksen aikoja. Saksan maahanmuuttovirasto oli 25. elokuuta 2015 julkaissut Twitterissä viestin, jonka mukaan Syyriasta tulevien turvapaikanhakijoiden kohdalla Saksa ei enää soveltaisi Dublinin sopimuksen turvapaikkasääntöä. Dublin-asetuksen mukaan turvapaikanhakijan anomus olisi käsiteltävä siinä EU-maassa, johon hän ensimmäisenä saapuu. Brittilehti The Guardian arvioi&nbsp;<a href="https://www.theguardian.com/world/2016/aug/25/it-took-on-a-life-of-its-own-how-rogue-tweet-led-syrians-to-germany">viime viikolla</a>, että juuri tämä viesti olisi laukaissut suuret joukot liikkeelle turvapaikan toivossa. Twiitin tarkoitus ei ilmeisesti ollut linjata uutta politiikkaa. Viraston sisäinen käytäntöjä koskeva muistio oli vain vuotanut lehdistölle, ja virasto sai painetta osakseen joutuen tarkentamaan viestiään. Viesti alkoi elää omaa elämäänsä, synnytti vetovoimatekijän, ja loppu on historiaa.&nbsp;<a href="https://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/202405-turvapaikkakriisi-yksi-lause-muutti-historian-2582015-vahvisti-dublin-huhun">Uusi Suomi uutisoi twiitistä ensimmäisenä Suomessa</a>.</p><p>Helsingin Sanomissa ulkomaantoimittaja&nbsp;<strong>Suvi Turtiainen</strong>&nbsp;<a href="https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000002918228.html">tuo esiin toisen käänteen, joka tapahtui reilua viikkoa myöhemmin</a>. Tuhansia turvapaikanhakijoita oli lähtenyt liikkeelle ja pysähtynyt Budapestin rautatieasemalle. Unkarin hallitus halusi noudattaa EU:n sääntöjä eikä Dublinin asetuksen nojalla katsonut voivansa päästää turvapaikanhakijoita eteenpäin. Iso joukko ratkaisi asian lähtemällä kävelemään kohti Itävallan rajaa. Neljäs syyskuuta kello 20.15&nbsp;<strong>Merkel</strong>&nbsp;teki Itävallan liittokansleri&nbsp;<strong>Faymannin</strong>&nbsp;kanssa päätöksen, että kävelijät on päästettävä Itävallan kautta Saksaan. Ovet ovat auki, Merkel ottaa vastaan.</p><p>Seuraavana aamuna 5. syyskuuta pääministeri&nbsp;<strong>Juha Sipilä</strong>&nbsp;lupasi television Ykkösaamussa antaa Kempeleen-kotinsa parinkymmenen turvapaikanhakijan käyttöön,&nbsp;<a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000002850318.html">ja vahvisti lupauksensa Helsingin Sanomille</a>. Sipilä peräänkuulutti vapaaehtoisia toimia mieluummin kuin komission kaavailemaa pakkojakamista.</p><p>Asunnon lupaaminen sai kiitosta vihreiden&nbsp;<strong>Ville Niinistöltä</strong>&nbsp;mutta muuten tuli moitetta.&nbsp;<a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000002850328.html">Niinistö katsoi Suomen jarruttavan EU:n yhteistä linjaa ja piti Dublinin sopimukseen vetoamista byrokraattisena</a>.</p><p>Tuliko kaikki yllätyksenä ja puun takaa?</p><p>Ei tullut. Suomen kannalta oli epäonnekasta, että hallituksen vaihdos sattui niin kriittiseen aikaan ja ongelma putosi kokemattomiin käsiin. Se saattoi olla vahinko myös Euroopan kannalta. Päätös luopua siihenastisista käytännöistä tehtiin kaaoksessa, ja tuloksena oli lisää kaaosta.</p><p>Edellinen sisäministeri&nbsp;<strong>Päivi Räsänen</strong>&nbsp;oli varoittanut asiasta jo pitkään. Yksi esimerkki löytyy&nbsp;<a href="https://areena.yle.fi/1-2716719">toukokuulta 2015 Radion Ykkösaamusta, jossa Räsänen arvosteli komission suunnitelmia muuttaa EU:n turvapaikkapolitiikan periaatteita</a>&nbsp;turvapaikanhakijoiden pakkojakamisen suuntaan. Räsänen sanoi, että siihen asti jäsenmaiden kesken oli vallinnut hyvin selkeä linja, ettei pakkojakamiseen mentäisi:&nbsp;<em>&rdquo;Koska sehän muodostaa vetovoimatekijän, jos jostakin maasta aletaan turvapaikanhakijoita jakamaan muihin maihin niin herkästi sitten siihen maahan kohdistuu vielä nykyistä kovempi paine esimerkiksi laittomaan ihmissalakuljetukseen.&rdquo;</em>Kysymyksessä on erittäin kannattava bisnes, josta kuluttajansuoja tyystin puuttuu. Räsänen korosti, että Suomi olisi hyvin voinut lisätä kiintiöpakolaisten määrää tuntuvasti. Tällöin olisi voitu varmistaa, että resurssit kohdennetaan paremmin.</p><p>Voi kysyä, mihin yhdessä sovittu linja hävisi. Paineensietokyvyn puutteeseenko? Se ei olisi ihme some-politiikan aikana &ndash; mutta juuri some tekee politiikasta niin vaarallista, kuten kirjoitin vuosi sitten blogissa&nbsp;<a href="https://blogit.iltalehti.fi/eija-riitta-korhola/2015/09/16/jos-edes-puhuttaisiin-oikeilla-sanoilla/">Jos edes puhuttaisiin oikeilla sanoilla</a>:&nbsp;<em>&ldquo;Nyt pää kylmäksi poliitikot, jotka vietätte aikaanne somessa. Jos pitkällekantavia päätöksiä tehdään sosiaalisessa mediassa kiehuneiden tunteiden pohjalta, mitäs sitten kun tunne muuttuu ja yhden totuuden hetki on ohi ja vaihtunut toiseksi totuudeksi? &ldquo;</em></p><p>Somen paineet sai niskaansa myös tasavallan presidentti&nbsp;<strong>Sauli Niinistö</strong>, joka&nbsp;<a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/105935-turvapaikanhakijat-presidentti-sauli-niinistolta-hurja-valaytys">suurlähettiläspäivillä 25.8.2015 totesi Euroopan vetävän puoleensa niin vainottuja kuin parempaa elämää etsiviä, ja näiden välillä olisi kyettävä tekemään ero</a>. Hän toivoi päättäjiltä harkintaa ja kohautti myös mainitsemalla, että&nbsp;<em>&ldquo;Eurooppaan tulijoiden joukossa on myös valitettavasti joitain niitäkin, joilla on pahat mielessään. Tätäkään ei voi kiistää vain siksi, ettei joku kenties halua sitä kuulla.&rdquo;</em>&nbsp;Niinistö sai kritiikkiä pelottelusta, kylmyydestä ja huonosta arvojohtamisesta. Kehotan lukemaan&nbsp;<a href="http://tpk.fi/public/default.aspx?contentid=333027&amp;culture=fi-FI">koko puheen</a>&nbsp;ja arvioimaan sitä kuluneen vuoden valossa. Luulen, että harva äänessä olleista kehtaa enää haukkua häntä.</p><p>Olisiko vaihtoehtoja ollut? Muutama ajatus tulee mieleen.</p><p>Nykytilanne osoittaa, että ilmeisesti olisi ollut. EU-maat ovat joutuneet ottamaan taka-askeleita ja tiukentumista on tapahtunut kautta linjan niin rajavalvonnassa kuin maastakarkoituksessa. Merkel on kannatuskriisissä, Faymann on joutunut eroamaan, Britannia sai huonosti hoidetusta kriisistä pontta Brexitiin. Meille alkoi hyvin pian selvitä, ettei valitulla strategialla apu välttämättä kohdennukaan niihin, jotka sitä olisivat eniten tarvinneet: Eurooppaan syntyi&nbsp;<a href="https://blogit.iltalehti.fi/eija-riitta-korhola/2015/12/09/kallis-ralli/">kallis ralli</a>. Itse kannoin huolta siitä,&nbsp;<a href="https://blogit.iltalehti.fi/eija-riitta-korhola/2015/09/20/hyvyydelle-kylla-hymistelylle-ei/">ettei väärillä poliittisilla toimilla turhauteta sitä arvokasta auttamisen halua, joka suomalaisilla on</a>. Se on arvokas pääoma, jota ei tulisi hukata. Kannoin myös huolta siitä,&nbsp;<a href="https://blogit.iltalehti.fi/eija-riitta-korhola/2015/11/25/kun-valot-sammuvat/">ettemme kulttuurien kohdatessa luovuttaisi pois sitä arvokasta, mitä olemme ihmisarvossa, ihmisoikeuksissa ja yksilönvapaudessa Euroopassa saavuttaneet</a>. Poliittisesta islamista, jihadismista on voitava niin ikään puhua, sillä se on vaarallinen totalitarismin muoto. Ihmisen uskonnollista vakaumusta ja oikeutta siihen tulee sen sijaan kunnioittaa.</p><p>Meillä ei olisi mitään hätää, jos maailma olisi sellainen paikka kuin vasemmistopoliitikot tai kirkonmiehet yleensä uskovat, rajaton resurssipankki ja ehtymätön runsaudensarvi. Korkea pohjoismainen sosiaaliturva ei ole mahdollinen kaikille, koska se perustui ideaan, jossa osallistujat myös maksavat sen. Kun resurssien rajallisuus on ankea tosiasia, siitä seuraa, että on tehtävä valintoja. On huolehdittava, suuntautuvatko niukat resurssit niille, jotka tarvitsevat apua eniten. On käsitettävä, ettei valtion ensisijainen tehtävä ole rakastaa &ndash; vaikka se onkin kaikkien meidän ihmisten tehtävä. Valtion tehtävä on suojella rauhaa, pitää yllä järjestystä ja turvallisuutta sekä huolehtia oikeudenmukaisuuden toteutumisesta.</p><p>Minun on edelleen vaikea uskoa, että suomalaiset olisivat niin rasistisia kuin kuluneen vuoden aikana on ehditty syyttämään. Meitä on monia, jotka osaavat tehdä eron turvapaikanhakijan ja poliitikon välillä. Me olemme vihaisia politiikalle, emme kovia kokeneille ihmisille, jotka joutuvat huonon politiikan pelinappuloiksi. Siinä on iso ero.</p><p>On silti hyvä kysyä itseltään, mitä sisälleni kuuluu. Olenko päästänyt sydämeni kovettumaan uutisia lukiessa? Olenko luovuttanut oman vastuuni toisille? Ei ennakkoluuloille missään maailmassa ole mitään muuta vastalääkettä kuin kasvotusten kohtaaminen ja katsominen toisen silmin.</p><p>Toivon, että tietoisesti varjelemme myötätunnon ja kunnioituksen ilmapiiriä. Se tekee ensinnäkin elämästä arvokkaan. Emmekä voi koskaan tietää, milloin me olemme niitä, jotka tarvitsevat apua ja suojaa.</p> Kun juuri tänään Brysselissä alkavassa huippukokouksessa jäsenmaiden johtajat yrittävät löytää yhteisiä ratkaisuja turvapaikanhakijoiden kohteluun ja kun Saksan liittokansleri Angela Merkelin poliittinen ura on vaakalaudalla, julkaisen uusintana bloggaukseni Miten se meni - vakava vuosikatsaus kahden vuoden takaa. Se oli vuosikatsaus vuoden 2015 tapahtumiin, kirjoitettu 2. syyskuuta 2016. On ehkä hyödyllistä muistuttaa, miten tähän tultiin. Teksti on linkitetty lähteisiin, ja myös kriisin aikana kirjoittamiini postauksiin: 

Vuosi sitten Suomessa ja Euroopassa elettiin myllertävän muutoksen aikoja. Saksan maahanmuuttovirasto oli 25. elokuuta 2015 julkaissut Twitterissä viestin, jonka mukaan Syyriasta tulevien turvapaikanhakijoiden kohdalla Saksa ei enää soveltaisi Dublinin sopimuksen turvapaikkasääntöä. Dublin-asetuksen mukaan turvapaikanhakijan anomus olisi käsiteltävä siinä EU-maassa, johon hän ensimmäisenä saapuu. Brittilehti The Guardian arvioi viime viikolla, että juuri tämä viesti olisi laukaissut suuret joukot liikkeelle turvapaikan toivossa. Twiitin tarkoitus ei ilmeisesti ollut linjata uutta politiikkaa. Viraston sisäinen käytäntöjä koskeva muistio oli vain vuotanut lehdistölle, ja virasto sai painetta osakseen joutuen tarkentamaan viestiään. Viesti alkoi elää omaa elämäänsä, synnytti vetovoimatekijän, ja loppu on historiaa. Uusi Suomi uutisoi twiitistä ensimmäisenä Suomessa.

Helsingin Sanomissa ulkomaantoimittaja Suvi Turtiainen tuo esiin toisen käänteen, joka tapahtui reilua viikkoa myöhemmin. Tuhansia turvapaikanhakijoita oli lähtenyt liikkeelle ja pysähtynyt Budapestin rautatieasemalle. Unkarin hallitus halusi noudattaa EU:n sääntöjä eikä Dublinin asetuksen nojalla katsonut voivansa päästää turvapaikanhakijoita eteenpäin. Iso joukko ratkaisi asian lähtemällä kävelemään kohti Itävallan rajaa. Neljäs syyskuuta kello 20.15 Merkel teki Itävallan liittokansleri Faymannin kanssa päätöksen, että kävelijät on päästettävä Itävallan kautta Saksaan. Ovet ovat auki, Merkel ottaa vastaan.

Seuraavana aamuna 5. syyskuuta pääministeri Juha Sipilä lupasi television Ykkösaamussa antaa Kempeleen-kotinsa parinkymmenen turvapaikanhakijan käyttöön, ja vahvisti lupauksensa Helsingin Sanomille. Sipilä peräänkuulutti vapaaehtoisia toimia mieluummin kuin komission kaavailemaa pakkojakamista.

Asunnon lupaaminen sai kiitosta vihreiden Ville Niinistöltä mutta muuten tuli moitetta. Niinistö katsoi Suomen jarruttavan EU:n yhteistä linjaa ja piti Dublinin sopimukseen vetoamista byrokraattisena.

Tuliko kaikki yllätyksenä ja puun takaa?

Ei tullut. Suomen kannalta oli epäonnekasta, että hallituksen vaihdos sattui niin kriittiseen aikaan ja ongelma putosi kokemattomiin käsiin. Se saattoi olla vahinko myös Euroopan kannalta. Päätös luopua siihenastisista käytännöistä tehtiin kaaoksessa, ja tuloksena oli lisää kaaosta.

Edellinen sisäministeri Päivi Räsänen oli varoittanut asiasta jo pitkään. Yksi esimerkki löytyy toukokuulta 2015 Radion Ykkösaamusta, jossa Räsänen arvosteli komission suunnitelmia muuttaa EU:n turvapaikkapolitiikan periaatteita turvapaikanhakijoiden pakkojakamisen suuntaan. Räsänen sanoi, että siihen asti jäsenmaiden kesken oli vallinnut hyvin selkeä linja, ettei pakkojakamiseen mentäisi: ”Koska sehän muodostaa vetovoimatekijän, jos jostakin maasta aletaan turvapaikanhakijoita jakamaan muihin maihin niin herkästi sitten siihen maahan kohdistuu vielä nykyistä kovempi paine esimerkiksi laittomaan ihmissalakuljetukseen.”Kysymyksessä on erittäin kannattava bisnes, josta kuluttajansuoja tyystin puuttuu. Räsänen korosti, että Suomi olisi hyvin voinut lisätä kiintiöpakolaisten määrää tuntuvasti. Tällöin olisi voitu varmistaa, että resurssit kohdennetaan paremmin.

Voi kysyä, mihin yhdessä sovittu linja hävisi. Paineensietokyvyn puutteeseenko? Se ei olisi ihme some-politiikan aikana – mutta juuri some tekee politiikasta niin vaarallista, kuten kirjoitin vuosi sitten blogissa Jos edes puhuttaisiin oikeilla sanoilla“Nyt pää kylmäksi poliitikot, jotka vietätte aikaanne somessa. Jos pitkällekantavia päätöksiä tehdään sosiaalisessa mediassa kiehuneiden tunteiden pohjalta, mitäs sitten kun tunne muuttuu ja yhden totuuden hetki on ohi ja vaihtunut toiseksi totuudeksi? “

Somen paineet sai niskaansa myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö, joka suurlähettiläspäivillä 25.8.2015 totesi Euroopan vetävän puoleensa niin vainottuja kuin parempaa elämää etsiviä, ja näiden välillä olisi kyettävä tekemään ero. Hän toivoi päättäjiltä harkintaa ja kohautti myös mainitsemalla, että “Eurooppaan tulijoiden joukossa on myös valitettavasti joitain niitäkin, joilla on pahat mielessään. Tätäkään ei voi kiistää vain siksi, ettei joku kenties halua sitä kuulla.” Niinistö sai kritiikkiä pelottelusta, kylmyydestä ja huonosta arvojohtamisesta. Kehotan lukemaan koko puheen ja arvioimaan sitä kuluneen vuoden valossa. Luulen, että harva äänessä olleista kehtaa enää haukkua häntä.

Olisiko vaihtoehtoja ollut? Muutama ajatus tulee mieleen.

Nykytilanne osoittaa, että ilmeisesti olisi ollut. EU-maat ovat joutuneet ottamaan taka-askeleita ja tiukentumista on tapahtunut kautta linjan niin rajavalvonnassa kuin maastakarkoituksessa. Merkel on kannatuskriisissä, Faymann on joutunut eroamaan, Britannia sai huonosti hoidetusta kriisistä pontta Brexitiin. Meille alkoi hyvin pian selvitä, ettei valitulla strategialla apu välttämättä kohdennukaan niihin, jotka sitä olisivat eniten tarvinneet: Eurooppaan syntyi kallis ralli. Itse kannoin huolta siitä, ettei väärillä poliittisilla toimilla turhauteta sitä arvokasta auttamisen halua, joka suomalaisilla on. Se on arvokas pääoma, jota ei tulisi hukata. Kannoin myös huolta siitä, ettemme kulttuurien kohdatessa luovuttaisi pois sitä arvokasta, mitä olemme ihmisarvossa, ihmisoikeuksissa ja yksilönvapaudessa Euroopassa saavuttaneet. Poliittisesta islamista, jihadismista on voitava niin ikään puhua, sillä se on vaarallinen totalitarismin muoto. Ihmisen uskonnollista vakaumusta ja oikeutta siihen tulee sen sijaan kunnioittaa.

Meillä ei olisi mitään hätää, jos maailma olisi sellainen paikka kuin vasemmistopoliitikot tai kirkonmiehet yleensä uskovat, rajaton resurssipankki ja ehtymätön runsaudensarvi. Korkea pohjoismainen sosiaaliturva ei ole mahdollinen kaikille, koska se perustui ideaan, jossa osallistujat myös maksavat sen. Kun resurssien rajallisuus on ankea tosiasia, siitä seuraa, että on tehtävä valintoja. On huolehdittava, suuntautuvatko niukat resurssit niille, jotka tarvitsevat apua eniten. On käsitettävä, ettei valtion ensisijainen tehtävä ole rakastaa – vaikka se onkin kaikkien meidän ihmisten tehtävä. Valtion tehtävä on suojella rauhaa, pitää yllä järjestystä ja turvallisuutta sekä huolehtia oikeudenmukaisuuden toteutumisesta.

Minun on edelleen vaikea uskoa, että suomalaiset olisivat niin rasistisia kuin kuluneen vuoden aikana on ehditty syyttämään. Meitä on monia, jotka osaavat tehdä eron turvapaikanhakijan ja poliitikon välillä. Me olemme vihaisia politiikalle, emme kovia kokeneille ihmisille, jotka joutuvat huonon politiikan pelinappuloiksi. Siinä on iso ero.

On silti hyvä kysyä itseltään, mitä sisälleni kuuluu. Olenko päästänyt sydämeni kovettumaan uutisia lukiessa? Olenko luovuttanut oman vastuuni toisille? Ei ennakkoluuloille missään maailmassa ole mitään muuta vastalääkettä kuin kasvotusten kohtaaminen ja katsominen toisen silmin.

Toivon, että tietoisesti varjelemme myötätunnon ja kunnioituksen ilmapiiriä. Se tekee ensinnäkin elämästä arvokkaan. Emmekä voi koskaan tietää, milloin me olemme niitä, jotka tarvitsevat apua ja suojaa.

]]>
17 http://eijariitta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257537-merkel-ja-miten-se-meni#comments Kotimaa Siirtolaiset Siirtolaisuus Turvapaikanhakijat Thu, 28 Jun 2018 08:36:39 +0000 Eija-Riitta Korhola http://eijariitta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257537-merkel-ja-miten-se-meni
Siirtolaislasten kohtelu USA:ssa järkyttää – Hallinto: ”Hyvin raamatullista” http://vmlouek.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256964-siirtolaislasten-kohtelu-usassa-jarkyttaa-hallinto-hyvin-raamatullista <p>USA:n presidentti Trumpin hallinnon maahanmuuttopolitiikka on saamassa muotoja, jotka tuovat mieleen toisen maailmansodan aikana tapahtuneet ihmishistorian synkeimmät teot.</p><p>Lukuisat mediat ovat uutisoineet Texasin osavaltiossa sijaitsevasta hylätystä Walmart -tavaratalosta, josta on tehty 1500 siirtolaispojan säilytyskeskus. Osa lapsista on rajalla vanhemmistaan erotettuja.</p><p>Iltasanomien mukaan lapset nukkuvat ovettomissa huoneissa ja saavat ulkoilla päivässä pelkästään kahden tunnin ajan.</p><p>Vajaan puolentoista vuoden aikana USA:n viranomaiset ovat joidenkin arvioiden mukaan erottaneet 1800 siirtolaisperhettä lapsistaan, jotka on otettu huostaan.</p><p>Trumpin hallinto puolustelee keinoja &rdquo;raamatullisina&rdquo;.</p><p>Lähde:</p><p><a href="https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005720331.html"><u>IS, 15.6.2018: &rdquo;1500 siirtolaislasta säilöttiin entiseen Walmart-tavarataloon &ndash; tältä näyttää Texasin kohutussa säilytyskeskuksessa&rdquo;</u></a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> USA:n presidentti Trumpin hallinnon maahanmuuttopolitiikka on saamassa muotoja, jotka tuovat mieleen toisen maailmansodan aikana tapahtuneet ihmishistorian synkeimmät teot.

Lukuisat mediat ovat uutisoineet Texasin osavaltiossa sijaitsevasta hylätystä Walmart -tavaratalosta, josta on tehty 1500 siirtolaispojan säilytyskeskus. Osa lapsista on rajalla vanhemmistaan erotettuja.

Iltasanomien mukaan lapset nukkuvat ovettomissa huoneissa ja saavat ulkoilla päivässä pelkästään kahden tunnin ajan.

Vajaan puolentoista vuoden aikana USA:n viranomaiset ovat joidenkin arvioiden mukaan erottaneet 1800 siirtolaisperhettä lapsistaan, jotka on otettu huostaan.

Trumpin hallinto puolustelee keinoja ”raamatullisina”.

Lähde:

IS, 15.6.2018: ”1500 siirtolaislasta säilöttiin entiseen Walmart-tavarataloon – tältä näyttää Texasin kohutussa säilytyskeskuksessa”

]]>
12 http://vmlouek.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256964-siirtolaislasten-kohtelu-usassa-jarkyttaa-hallinto-hyvin-raamatullista#comments Donald Trump Lasten oikeudet Siirtolaiset Yhdysvallat Fri, 15 Jun 2018 18:27:32 +0000 Vesa-Matti Louekoski http://vmlouek.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256964-siirtolaislasten-kohtelu-usassa-jarkyttaa-hallinto-hyvin-raamatullista
Siirtolaisuudesta ja aktiivimallista http://mikkokokko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248302-siirtolaisuudesta-ja-aktiivimallista <p>Turvapaikkajärjestelmä nykyisessä muodossaan on euroopassa siirtolaisuuden muoto, jota erityisesti afrikan ja lähi-idän nuorehko miesväestö pyrkii käyttämään hyväkseen pyrkiessään parempaan elämään ja elintasoon vanhalla mantereella.</p><p>Loppuvuodesta hallituksen &quot;maahanmuuton kustannukset&quot; raportti ilmestyi ja sen sanoma oli pitkälti se mikä jo tiedettiinkin - me ei tienata siirtolaisuudella eikä se ratkaise kansakuntamme huoltosuhdeongelmaa. Lyhyellä tähtäimellä vuoden 2015 siirtolaisaalto ja sen jälkeinen pysyvästi kohonnut turvapaikanhakijoiden määrä maksaa edelleen laskentatavasta riippuen vähintään tuhat miljoonaa euroa vuodessa.</p><p>Ei todellakaan ole rakettitiedettä päätellä, että jos tulijalta puuttuu länsimaisella mittarilla järkevä peruskoulutus, niin matka oikeaan työpaikkaan Suomen kaltaisessa pienen kielialueen ja normitalouden maassa on toivottoman pitkä. Käytännössä elinkaarimalli on raskaasti tulijan kohdalta euroina negatiivinen.&nbsp;</p><p>Ei täällä ahkeralle ammattitutkinnottomalle henkilölle ole työpaikkoja kuten ennen oli, lähes jokaiseen työhön vaaditaan todennettu ammattitaito ja suoritetut luvat ja tutkinnot, kuten vaikkapa hygieniapassit, tulityökortit jne. Länsimaista peruskoulua vailla olevalle aikuiselle henkilölle nämä eivät ole pieniä esteitä - mutta välttämättömiä että pääsee edes yrittämään työllistymistä.</p><p>Turvapaikkajärjestelmän hyväksikäyttö siirtolaisuuden välineenä aiheuttaa nähdäkseni myös närää eri maiden kantaväestöjen keskuudessa koska lopulta kyse on siitä, että vieraanvaraisuuttamme pyritään käyttämään hyväksi.</p><p>Suomalaiset ovat ärtyneitä tasapuolisesti myös suomalaisia järjestelmää hyväksikäyttäviä kohtaan, sillä hallituksen kiistelty työllisyyden aktiivikeppimalli sai jopa puolen kansan tuen - meillä on vahva ajatus että &quot;kuka ei työtä tee, ei hänen syömänkään pidä&quot;. Ja hallituksen esitys oli vieläpä puhdas keppi - tuesta leikataan jos ei ole aktiivinen vaikka palveluihin ei pääse eikä osoitettu lisäresursseja. Perustuslakivaliokunnan korjausvaatimukset sivuutettiin.</p><p>Minua ärsyttää keskustelussa eniten se, että maahanmuuttomyönteinen ja suvaitsevana itseään pitävä väestönosa ei koskaan halua keskustella numeroista ja rahasta. Kaiken yhteiskunnan järjestämän toiminnan takana on kuitenkin resurssointi ja veroeurot joilla palvelut järjestetään. On vain yksi rahakirstu.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Turvapaikkajärjestelmä nykyisessä muodossaan on euroopassa siirtolaisuuden muoto, jota erityisesti afrikan ja lähi-idän nuorehko miesväestö pyrkii käyttämään hyväkseen pyrkiessään parempaan elämään ja elintasoon vanhalla mantereella.

Loppuvuodesta hallituksen "maahanmuuton kustannukset" raportti ilmestyi ja sen sanoma oli pitkälti se mikä jo tiedettiinkin - me ei tienata siirtolaisuudella eikä se ratkaise kansakuntamme huoltosuhdeongelmaa. Lyhyellä tähtäimellä vuoden 2015 siirtolaisaalto ja sen jälkeinen pysyvästi kohonnut turvapaikanhakijoiden määrä maksaa edelleen laskentatavasta riippuen vähintään tuhat miljoonaa euroa vuodessa.

Ei todellakaan ole rakettitiedettä päätellä, että jos tulijalta puuttuu länsimaisella mittarilla järkevä peruskoulutus, niin matka oikeaan työpaikkaan Suomen kaltaisessa pienen kielialueen ja normitalouden maassa on toivottoman pitkä. Käytännössä elinkaarimalli on raskaasti tulijan kohdalta euroina negatiivinen. 

Ei täällä ahkeralle ammattitutkinnottomalle henkilölle ole työpaikkoja kuten ennen oli, lähes jokaiseen työhön vaaditaan todennettu ammattitaito ja suoritetut luvat ja tutkinnot, kuten vaikkapa hygieniapassit, tulityökortit jne. Länsimaista peruskoulua vailla olevalle aikuiselle henkilölle nämä eivät ole pieniä esteitä - mutta välttämättömiä että pääsee edes yrittämään työllistymistä.

Turvapaikkajärjestelmän hyväksikäyttö siirtolaisuuden välineenä aiheuttaa nähdäkseni myös närää eri maiden kantaväestöjen keskuudessa koska lopulta kyse on siitä, että vieraanvaraisuuttamme pyritään käyttämään hyväksi.

Suomalaiset ovat ärtyneitä tasapuolisesti myös suomalaisia järjestelmää hyväksikäyttäviä kohtaan, sillä hallituksen kiistelty työllisyyden aktiivikeppimalli sai jopa puolen kansan tuen - meillä on vahva ajatus että "kuka ei työtä tee, ei hänen syömänkään pidä". Ja hallituksen esitys oli vieläpä puhdas keppi - tuesta leikataan jos ei ole aktiivinen vaikka palveluihin ei pääse eikä osoitettu lisäresursseja. Perustuslakivaliokunnan korjausvaatimukset sivuutettiin.

Minua ärsyttää keskustelussa eniten se, että maahanmuuttomyönteinen ja suvaitsevana itseään pitävä väestönosa ei koskaan halua keskustella numeroista ja rahasta. Kaiken yhteiskunnan järjestämän toiminnan takana on kuitenkin resurssointi ja veroeurot joilla palvelut järjestetään. On vain yksi rahakirstu.

]]>
2 http://mikkokokko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248302-siirtolaisuudesta-ja-aktiivimallista#comments Aktiivimalli Siirtolaiset Turvapaikanhakijat Fri, 29 Dec 2017 11:11:27 +0000 Mikko Kokko http://mikkokokko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248302-siirtolaisuudesta-ja-aktiivimallista
Politicologica: demaripuolueen ankara itseruoskinta http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233863-politicologica-demaripuolueen-ankara-itseruoskinta <p>Hollannin parlamenttivaalien ehkä merkittävin seikka oli sen uutisointi Suomessa: kotimaisessa mediassa ei mainittu sanallakaan sikäläisen sosialidemokraattipuolueen (PvdA) <em>täydellisestä romahduksesta</em>. Tällä todellisella mahtipuolueella oli alunperin 60 paikkaa 150-paikkaisessa parlamentissa. Näistä se menetti ensiksi 22 paikkaa ja viime keskiviikon vaaleissa vielä 29 paikkaa lisää. Puolueesta tuli yhdeksän paikan sirpalepuolue ja juuri nyt keskustellaan kuumeisesti joko koko puolueen lopettamisesta tai sen fuusiosta GroenLinks:iin (vaaleissa menestynyt ViherVasemmisto).</p><p>Tulos oli täysin odotettu ja jo reilusti ennen vaaleja Partij van de Arbeid (Työn puolue) harrasti julkista itseruoskintaa, erityisesti oheisessa Politicologica-sarjan televisiodokumentissa (17.2.2017/37 min). Kyseinen ohjelma on <em>niin</em> mielenkiintoinen, että se ansaitsisi meillä A-studion tai Teeman lähetyksen, suomen tekstityksellä. Koska ohjelman pääviesti saattaa olla vielä liian järkyttävä meidän toimittajakuntamme vakioajattelulle, en usko näin tapahtuvan ja siksi tuon tässä blogikirjoituksessa esille PvdA-puolueen entisten ja nykyjohtajien tärkeimmät toteamukset (minuuttimerkkauksella, jolloin jokainen voi tarkistaa menikö lainaus/käännös oikein).</p><p><em>Suomen SDP:lle tämän (tekstitetyn) videon pitäisi olla pakollinen oppijakso!</em></p><p>Alussa todetaan, että jo pitkään puolue on kärsinyt kansan antamista lisänimistä. &quot;Partij van de Arbeid&quot; tarkoittaa siis Työn puolue ja sen rooli oli hirveän tärkeä, etenkin toisen maailmansodan jälkeen. Ihan oikeasti. Mutta 1990-luvulta eteenpäin monille hollantilaisille lyhenne PvdA tarkoitti yhä enemmän Partij van de Arabieren tai Partij van de Allochtonen (allochtoon=maahanmuuttaja). Videossa tämä kyselytulos käydään läpi kohdassa 5:58 min. Myös puolueen itselleen antama imago &quot;softe theedrinkers&quot; (pehmeät teejuojat) ei enää toiminut Pariisin ja Brysselin terrori-iskujen jälkeen. Hollantilaiset alkoivat kaipaamaan järjestystä sekä selkeät käyttäytymisrajat, myös maahanmuuttajille. Pehmeyden aika oli auttamattomasti ohi. Rotterdamin suosittu PvdA-pormestari,&nbsp;marokkolaissyntyinen&nbsp;<strong>Ahmed Aboutaleb</strong> sanoi sen harvinaisen suoraan, sen jälkeen kun hollantilaiset ääri-islamistit antoivat julkisen tuen Charlie Hebdo-lehden terroristitekijöille (3:44 min): &quot;<em>Ellet halua täällä olla, koska suutut jostakin huumorilehdestä, niin voisinko sen näin sanoa: painukaa pois täältä!</em> (rot toch op)&quot;. Heti tuon perään puolueen entinen valtionvarainministeri <strong>Wouter Bos</strong>&nbsp;(puoluejohtaja 2002-2010) toteaa: &quot;<em>Kyllä, seisoin näiden sanojen takana. Minusta se oli hyvin selkeästi ilmaistu</em>&quot;. Seuraavaksi <strong>Felix Rottenberg</strong> (puoluejohtaja 1992-1997) kehuu Aboutalebia: &quot;<em>Siinä on PvdA-jäsen, joka vihdoin puhuu täsmälleen niin kuin sen kuuluu ollakin!</em>&quot;.</p><p>Wouter Bos kertoi, että hänen vaikein tehtävänsä oli pitää puolueen kolme ryhmää tyytyväisinä (<strong>prof Ruud Koopmans</strong>in tekemä jako: perinteiset työläiset, älymystön integraatioentusiastit/emansipaatioilaiset sekä maahanmuuttajat). Tehtävä oli niin vaikea, että se johti spagaattiin (7:25 min): &quot;<em>Kutsu se mitä haluat, mutta se on todella vaikeata</em>&quot;. Entinen kansanedustaja, lääkäri <strong>Rob Oudkerk</strong> kertoo lakonisesti: &quot;<em>Lääkärinä kyllä tiedän, että spagaatti johtaa aina epämukavaan tunteeseen etumuksissamme. Puolueen pitää todella ruveta pohtimaan missä tilanteessa oikeasti ollaan</em>&quot; (<a href="http://www.telegraaf.nl/binnenland/27821246/__Oudkerk_wil_opheffing_PvdA__.html">vaalien jälkeen Oudkerk on sitä mieltä, että koko puolue pitäisi lopettaa</a>)..</p><p>Politicologica-dokumentti käsittelee 10 minuutista eteenpäin (16:50 min asti) miten vierastyöläiset alunperin tulivat Hollantiin. Talous kasvoi niin nopeasti, että heidät aktiivisesti haalittiin, Turkista, Marokosta jne. Professori Ruud Koopmans (Humboldt-yliopisto) toteaa aiheellisesti, että kaikki puolueet olivat tässä mukana; ei siis pelkästään PvdA. Ensimmäinen poliitikko, joka alkoi kiinittää huomionsa laajan maahanmuuton mahdollisiin haittavaikutuksiin oli <strong>Hans Janmaat</strong> (16:52 min). Kirjoitin näistä vaiheista blogissa &quot;<a href="http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/87479-hollannin-mamutilanne">Hollannin tilanne</a>&quot;. Janmaatin Centrumdemokraten (CD/keskustademokraatit) ylenkatsottiin, nimitelttin ksenofoobeiksi ja jätettiin täydellisesti syrjään. Yhdysvaltoihin paennut (entinen VVD-aktiivi) <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Ayaan_Hirsi_Ali"><strong>Ayaan Hirsi Ali</strong></a> kertoo, että siihen aikaan myös hän oli voimakkaasti Hans Janmaat:ia ja hänen CD:tä vastaan, &quot;<em>kaikki olivat häntä vastaan</em>&quot; (17:23 min). Saman videopätkän jatkossa entinen EU-komissaari <strong>Frits Bolkestein</strong> (VVD/Kokoomus) kertoo, miten siihen aikaan eräs, Amsterdamissa asuva, turkkilainen imaami kertoi radiohaastattelussa, että kaikki islamin vastustajat pitää tappaa. Sellaista on mahdotonta hyväksyä Hollannin maaperällä. Hän luettelee kolme perusperiaatetta, johon Hollanti nojautuu: &quot;<em>Tasa-arvoisuus miesten ja naisten välillä, suvaitsevaisuus sekä ilmaisuvapaus</em>&quot;. Kun Bolkestein omalla ääri-islamistikritiikillään otti tuulen pois äärioikeiston purjeista, PvdA-edustaja <strong>Jacques Wallage</strong>&nbsp;(eduskuntaryhmän pj 1994-1998) hyökkäsi erittäin voimakkaasti hänen kimppuunsa. Bolkesteinin puheet ovat &quot;ongepast&quot; (poliittisesti epäkorrekti). Felix Rottenberg sanoo (19:20 min): &quot;<em>Kun katselet Wallegen puheita tänä päivänä, niin täysin mielipuolista puhetta!</em>&quot;. Ayaan Hirsi Ali kertoo haastattelussa, että &quot;<em>Parlamentissa olen aina pitänyt Frits Bolkesteiniä viisaana miehenä kun me muut kansanedustajat olimme vaan lapsia</em>&quot; (19:37 min). Hän selittää sen tarkemmin (englanniksi) 20:02 minuutista eteenpäin. Sen jälkeen (21:20 min) Wouter Boss toteaa, että PvdA oli 15 vuotta sitten paljon <em>naiivimpi</em> kuin nykyään.</p><p>Dokumentissa siirretään 22:08 minuutin jälkeen <strong>Pim Fortuyn</strong>:in vaikutukseen poliittiseen keskusteluun. Fortuyn iski suoraan PvdA:n kipeään kohtaan, mutta joutui kestämään hyvin voimakkaita vastahyökköyksiä, josta selvisi älykkäänä miehenä kuitenkin varsin hyvin. Nyt jälkikäteen Felix Rottenberg toteaakin, että emme ollenkaan tajunneet minkälaisista, valtavista ongelmista oli kyse etenkin kaupungeissa eikä sitä että integraatio siellä tuotti ylivoimaisia vaikeuksia. Amsterdamin lääkäri/kansanedustaja Rob Oudkerk kertoo, että kerran, kun hän ajeli fillarilla pääkaupungin katuja, hän yhtäkkiä hoksasi, että tässä on tapahtunut valtava virhe (25:00 min). Melko pian sen jälkeen hän toteaa haastattelussa, että &quot;<em>Fortuyn oli oikeassa</em>&quot;.</p><p>&quot;<em>PvdA ei ollut enää katupuolue eikä katua enää ollut PvdA:n hallussa</em>&quot; (Rob Oudkerk/27:08 min). Sen jälkeen ilmestyy Fortuyn, lyhyesti, jonka jälkeen Oudkerk kertoo, että hän joutuu televisiossa Fortuynin vastaväittelijäksi. Puolue ohjasti hänet etukäteen, että hänen piti kiistää kaikki Fortuynin väitteet yksiselitteisesti, jota hän nyt katuu: &quot;<em>Olin sellainen vellihousu (hollanniksi: slapjanus), että sen todella tein; olen joskus katsonut jälkikäteen ja ajattelin itsestäni: typerys, hänhän oli yksinkertaisesti oikeassa! Zijn analyse was kaarsrecht = hänen analyysinsä oli suora kuin kynttilä</em>&quot;. Debattifragmentti näkyy 27:33 minuutista eteenpäin.</p><p>Dokumentin loppuosa käsittelee uutta puoluetta DENK, joka osoittautui turkkilaisen AKP-puolueen jatkeeksi. PvdA:n entiset kansanedustajat <strong>Tunahan Kuzu</strong>&nbsp;en&nbsp;<strong>Selçuk Öztürk</strong>&nbsp;hyppäsivät kesken vaalikauden kyydistä pois ja perustivat oman puolueen DENK (=&quot;ajattele!&quot;). Nyt käy ilmi, että herrat ovat paljon enemmän turkkilaisia kuin hollantilaisia eivätkä edusta millään tavalla hollantilaista liberalismia, pikemmin päinvastoin. Erdoganin käsi ulottuu nyt Hollannin parlamenttiin. Puolue sai vaaleissa kolme paikkaa (30:20 minuutista eteenpäin). PvdA:ta oli jo etukäteen varoitettu silloin kun herrat tulivat puoluejäseniksi, etteivät he edusta millään tavoin soialidemokratiaa. Nyt se on siis todettu todeksi, heidän omien puheiden ja tekojensa perusteella.</p><p>&nbsp;</p><p>https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/spsNmb436Aw?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/spsNmb436Aw?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hollannin parlamenttivaalien ehkä merkittävin seikka oli sen uutisointi Suomessa: kotimaisessa mediassa ei mainittu sanallakaan sikäläisen sosialidemokraattipuolueen (PvdA) täydellisestä romahduksesta. Tällä todellisella mahtipuolueella oli alunperin 60 paikkaa 150-paikkaisessa parlamentissa. Näistä se menetti ensiksi 22 paikkaa ja viime keskiviikon vaaleissa vielä 29 paikkaa lisää. Puolueesta tuli yhdeksän paikan sirpalepuolue ja juuri nyt keskustellaan kuumeisesti joko koko puolueen lopettamisesta tai sen fuusiosta GroenLinks:iin (vaaleissa menestynyt ViherVasemmisto).

Tulos oli täysin odotettu ja jo reilusti ennen vaaleja Partij van de Arbeid (Työn puolue) harrasti julkista itseruoskintaa, erityisesti oheisessa Politicologica-sarjan televisiodokumentissa (17.2.2017/37 min). Kyseinen ohjelma on niin mielenkiintoinen, että se ansaitsisi meillä A-studion tai Teeman lähetyksen, suomen tekstityksellä. Koska ohjelman pääviesti saattaa olla vielä liian järkyttävä meidän toimittajakuntamme vakioajattelulle, en usko näin tapahtuvan ja siksi tuon tässä blogikirjoituksessa esille PvdA-puolueen entisten ja nykyjohtajien tärkeimmät toteamukset (minuuttimerkkauksella, jolloin jokainen voi tarkistaa menikö lainaus/käännös oikein).

Suomen SDP:lle tämän (tekstitetyn) videon pitäisi olla pakollinen oppijakso!

Alussa todetaan, että jo pitkään puolue on kärsinyt kansan antamista lisänimistä. "Partij van de Arbeid" tarkoittaa siis Työn puolue ja sen rooli oli hirveän tärkeä, etenkin toisen maailmansodan jälkeen. Ihan oikeasti. Mutta 1990-luvulta eteenpäin monille hollantilaisille lyhenne PvdA tarkoitti yhä enemmän Partij van de Arabieren tai Partij van de Allochtonen (allochtoon=maahanmuuttaja). Videossa tämä kyselytulos käydään läpi kohdassa 5:58 min. Myös puolueen itselleen antama imago "softe theedrinkers" (pehmeät teejuojat) ei enää toiminut Pariisin ja Brysselin terrori-iskujen jälkeen. Hollantilaiset alkoivat kaipaamaan järjestystä sekä selkeät käyttäytymisrajat, myös maahanmuuttajille. Pehmeyden aika oli auttamattomasti ohi. Rotterdamin suosittu PvdA-pormestari, marokkolaissyntyinen Ahmed Aboutaleb sanoi sen harvinaisen suoraan, sen jälkeen kun hollantilaiset ääri-islamistit antoivat julkisen tuen Charlie Hebdo-lehden terroristitekijöille (3:44 min): "Ellet halua täällä olla, koska suutut jostakin huumorilehdestä, niin voisinko sen näin sanoa: painukaa pois täältä! (rot toch op)". Heti tuon perään puolueen entinen valtionvarainministeri Wouter Bos (puoluejohtaja 2002-2010) toteaa: "Kyllä, seisoin näiden sanojen takana. Minusta se oli hyvin selkeästi ilmaistu". Seuraavaksi Felix Rottenberg (puoluejohtaja 1992-1997) kehuu Aboutalebia: "Siinä on PvdA-jäsen, joka vihdoin puhuu täsmälleen niin kuin sen kuuluu ollakin!".

Wouter Bos kertoi, että hänen vaikein tehtävänsä oli pitää puolueen kolme ryhmää tyytyväisinä (prof Ruud Koopmansin tekemä jako: perinteiset työläiset, älymystön integraatioentusiastit/emansipaatioilaiset sekä maahanmuuttajat). Tehtävä oli niin vaikea, että se johti spagaattiin (7:25 min): "Kutsu se mitä haluat, mutta se on todella vaikeata". Entinen kansanedustaja, lääkäri Rob Oudkerk kertoo lakonisesti: "Lääkärinä kyllä tiedän, että spagaatti johtaa aina epämukavaan tunteeseen etumuksissamme. Puolueen pitää todella ruveta pohtimaan missä tilanteessa oikeasti ollaan" (vaalien jälkeen Oudkerk on sitä mieltä, että koko puolue pitäisi lopettaa)..

Politicologica-dokumentti käsittelee 10 minuutista eteenpäin (16:50 min asti) miten vierastyöläiset alunperin tulivat Hollantiin. Talous kasvoi niin nopeasti, että heidät aktiivisesti haalittiin, Turkista, Marokosta jne. Professori Ruud Koopmans (Humboldt-yliopisto) toteaa aiheellisesti, että kaikki puolueet olivat tässä mukana; ei siis pelkästään PvdA. Ensimmäinen poliitikko, joka alkoi kiinittää huomionsa laajan maahanmuuton mahdollisiin haittavaikutuksiin oli Hans Janmaat (16:52 min). Kirjoitin näistä vaiheista blogissa "Hollannin tilanne". Janmaatin Centrumdemokraten (CD/keskustademokraatit) ylenkatsottiin, nimitelttin ksenofoobeiksi ja jätettiin täydellisesti syrjään. Yhdysvaltoihin paennut (entinen VVD-aktiivi) Ayaan Hirsi Ali kertoo, että siihen aikaan myös hän oli voimakkaasti Hans Janmaat:ia ja hänen CD:tä vastaan, "kaikki olivat häntä vastaan" (17:23 min). Saman videopätkän jatkossa entinen EU-komissaari Frits Bolkestein (VVD/Kokoomus) kertoo, miten siihen aikaan eräs, Amsterdamissa asuva, turkkilainen imaami kertoi radiohaastattelussa, että kaikki islamin vastustajat pitää tappaa. Sellaista on mahdotonta hyväksyä Hollannin maaperällä. Hän luettelee kolme perusperiaatetta, johon Hollanti nojautuu: "Tasa-arvoisuus miesten ja naisten välillä, suvaitsevaisuus sekä ilmaisuvapaus". Kun Bolkestein omalla ääri-islamistikritiikillään otti tuulen pois äärioikeiston purjeista, PvdA-edustaja Jacques Wallage (eduskuntaryhmän pj 1994-1998) hyökkäsi erittäin voimakkaasti hänen kimppuunsa. Bolkesteinin puheet ovat "ongepast" (poliittisesti epäkorrekti). Felix Rottenberg sanoo (19:20 min): "Kun katselet Wallegen puheita tänä päivänä, niin täysin mielipuolista puhetta!". Ayaan Hirsi Ali kertoo haastattelussa, että "Parlamentissa olen aina pitänyt Frits Bolkesteiniä viisaana miehenä kun me muut kansanedustajat olimme vaan lapsia" (19:37 min). Hän selittää sen tarkemmin (englanniksi) 20:02 minuutista eteenpäin. Sen jälkeen (21:20 min) Wouter Boss toteaa, että PvdA oli 15 vuotta sitten paljon naiivimpi kuin nykyään.

Dokumentissa siirretään 22:08 minuutin jälkeen Pim Fortuyn:in vaikutukseen poliittiseen keskusteluun. Fortuyn iski suoraan PvdA:n kipeään kohtaan, mutta joutui kestämään hyvin voimakkaita vastahyökköyksiä, josta selvisi älykkäänä miehenä kuitenkin varsin hyvin. Nyt jälkikäteen Felix Rottenberg toteaakin, että emme ollenkaan tajunneet minkälaisista, valtavista ongelmista oli kyse etenkin kaupungeissa eikä sitä että integraatio siellä tuotti ylivoimaisia vaikeuksia. Amsterdamin lääkäri/kansanedustaja Rob Oudkerk kertoo, että kerran, kun hän ajeli fillarilla pääkaupungin katuja, hän yhtäkkiä hoksasi, että tässä on tapahtunut valtava virhe (25:00 min). Melko pian sen jälkeen hän toteaa haastattelussa, että "Fortuyn oli oikeassa".

"PvdA ei ollut enää katupuolue eikä katua enää ollut PvdA:n hallussa" (Rob Oudkerk/27:08 min). Sen jälkeen ilmestyy Fortuyn, lyhyesti, jonka jälkeen Oudkerk kertoo, että hän joutuu televisiossa Fortuynin vastaväittelijäksi. Puolue ohjasti hänet etukäteen, että hänen piti kiistää kaikki Fortuynin väitteet yksiselitteisesti, jota hän nyt katuu: "Olin sellainen vellihousu (hollanniksi: slapjanus), että sen todella tein; olen joskus katsonut jälkikäteen ja ajattelin itsestäni: typerys, hänhän oli yksinkertaisesti oikeassa! Zijn analyse was kaarsrecht = hänen analyysinsä oli suora kuin kynttilä". Debattifragmentti näkyy 27:33 minuutista eteenpäin.

Dokumentin loppuosa käsittelee uutta puoluetta DENK, joka osoittautui turkkilaisen AKP-puolueen jatkeeksi. PvdA:n entiset kansanedustajat Tunahan Kuzu en Selçuk Öztürk hyppäsivät kesken vaalikauden kyydistä pois ja perustivat oman puolueen DENK (="ajattele!"). Nyt käy ilmi, että herrat ovat paljon enemmän turkkilaisia kuin hollantilaisia eivätkä edusta millään tavalla hollantilaista liberalismia, pikemmin päinvastoin. Erdoganin käsi ulottuu nyt Hollannin parlamenttiin. Puolue sai vaaleissa kolme paikkaa (30:20 minuutista eteenpäin). PvdA:ta oli jo etukäteen varoitettu silloin kun herrat tulivat puoluejäseniksi, etteivät he edusta millään tavoin soialidemokratiaa. Nyt se on siis todettu todeksi, heidän omien puheiden ja tekojensa perusteella.

 

https://www.youtube.com/watch?v=spsNmb436Aw

]]>
15 http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233863-politicologica-demaripuolueen-ankara-itseruoskinta#comments Hollanti Monikulttuurisuus Sosialidemokraatit maahanmuutto Siirtolaiset Sosialidemokratia Tue, 21 Mar 2017 07:45:00 +0000 ilmari schepel http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233863-politicologica-demaripuolueen-ankara-itseruoskinta
Yksinkertaisiin kysymyksiin yksinkertaisia vastauksia http://rainersalejrvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/215026-yksinkertaisiin-kysymyksiin-yksinkertaisia-vastauksia <p>Iltalehti kertoi 7.4.2016 päivätyssä uutisessaan Martti &nbsp;Ahtisaaren siirtolaisuuteen- ja turvapaikanhakijoihin liittyvästä ulostulosta, jonka mukaan vanheneva Suomi tarvitsee vuosittain 20 000-30 000 työntekijää muualta.</p><p>Martti Ahtisaaren ajatuksenjuoksun pohjalta ainakin minulle syntyi tälläinen kysymyksenasettelu</p><ol><li><p>tarvitseeko Suomi vähemmän kehittyneistä valtiosta kieli-ja ammattitaidotonta työvoimaa, kun otetaan huomioon Suomen tämänhetkinen tilanne ?</p></li><li><p>tarvitseeko Suomi vähemmän kehittyneistä valtioista koulutettua- ja kielitaitoista työvoimaa, vaikka Suomeen työllistyminen tarkoittaakin sitä että po. resurssi on aina pois Suomeen tulijan lähtövaltiolta ?</p></li><li><p>Onko moraalitonta rekrytoida koulutettua työvoimaa vähemmän kehittyneistä valtioista, kun otetaan huomioon kohdassa 2 sanottu asia.</p></li><li><p>Rinnastuuko kohdassa 3 tarkoitettu rekrytointi soveltaen muun ohella siirtomaavallan aikaiseen kehitysmaiden riistämiseen ?</p></li></ol><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Iltalehti kertoi 7.4.2016 päivätyssä uutisessaan Martti  Ahtisaaren siirtolaisuuteen- ja turvapaikanhakijoihin liittyvästä ulostulosta, jonka mukaan vanheneva Suomi tarvitsee vuosittain 20 000-30 000 työntekijää muualta.

Martti Ahtisaaren ajatuksenjuoksun pohjalta ainakin minulle syntyi tälläinen kysymyksenasettelu

  1. tarvitseeko Suomi vähemmän kehittyneistä valtiosta kieli-ja ammattitaidotonta työvoimaa, kun otetaan huomioon Suomen tämänhetkinen tilanne ?

  2. tarvitseeko Suomi vähemmän kehittyneistä valtioista koulutettua- ja kielitaitoista työvoimaa, vaikka Suomeen työllistyminen tarkoittaakin sitä että po. resurssi on aina pois Suomeen tulijan lähtövaltiolta ?

  3. Onko moraalitonta rekrytoida koulutettua työvoimaa vähemmän kehittyneistä valtioista, kun otetaan huomioon kohdassa 2 sanottu asia.

  4. Rinnastuuko kohdassa 3 tarkoitettu rekrytointi soveltaen muun ohella siirtomaavallan aikaiseen kehitysmaiden riistämiseen ?

]]>
4 http://rainersalejrvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/215026-yksinkertaisiin-kysymyksiin-yksinkertaisia-vastauksia#comments Ahtisaari Riistäminen Siirtolaiset Turvapaikahakijat Työllisyys Thu, 07 Apr 2016 08:09:04 +0000 Rainer Salejärvi http://rainersalejrvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/215026-yksinkertaisiin-kysymyksiin-yksinkertaisia-vastauksia
Akkultturaatio ja maahanmuutto http://taistoorre.puheenvuoro.uusisuomi.fi/212280-akkultturaatio-ja-maahanmuutto <p>Akkukulturaatio ja maahanmuutto<br /><br />Maahanmuuton, kotouttamisen ja monikulttuurisuuden teemat ovat hallinneet keskusteluja Mediassa ja Somessa.<br />Hämmästyttävältä tuntuu ettei valmiita jo vanhoja tutkimuksia ja asiasta tehtyä Vilho A.Koirasen väitöskirjan tuloksia ja johtopäätöksiä ole otettu käyttöön. Kuka Vilho A. koiranen?<br /><br /><br />Helsingin yliopiston tutkijana Koiranen oli vuosina 1959&ndash;1964. Hänen väitöskirjaansa &rdquo;Suomalaisten siirtolaisten sulautuminen Ruotsissa&rdquo; kerättiin tutkimusaineistoa haastattelemalla Suomesta muuttaneita siirtolaisia heidän kodeissaan Ruotsissa. &nbsp;Valtiotieteen tohtorin arvon Vilho Koiranen sai 1966.<br />Hän käyttää käsitettä akkultturaatio. Tarkastelun kohteena olivat Ruotsiin muuttaneet suomalaiset ja heidän kotoutuminen vieraaseen kulttuuriin.&nbsp;<br />Mielenkiintoista on että jo silloin lehdistön tiedottaminen suomalaisista oli voittopuolisesti negatiivista.<br />Kahden eri kulttuurin kohtaaminen aiheuttaa aina ristiriitoja. Hyvät ja palkittavat teot sekä rangaistavat teot eivät ole samoja.<br />Yksittäiselle henkilölle jää kolme vaihtoehtoa.<br />Hän jatkaa oman kulttuurin tapojen noudattamista ja sitoutuu omaan ryhmäänsä. Toiseksi hän voi sulautua uuteen kulttuuriin ja hylätä entisen omansa(siitäkin seuraa vaikeuksia oman ryhmän taholta). Kolmanneksi hän ei liity mihinkään ja syrjäytyy.<br />Mikään ratkaisu ei ole ristiriidaton ja henkilö joka tässä ristipaineessa ei osaa tehdä ratkaisua automaattisesti syrjäytyy.<br />Syrjäytyneet löytävät aikanaan muita syrjäytyneitä ja syntyy uusi alakulttuuri.<br />Niinkin läheinen kulttuurisuhde kuin Suomen ja Ruotsin välillä vallitsee on kuitenkin ollut kuvatulla tavalla vaikea.<br />Suomen mustalaiset, jotka ovat pysyneet omassa kulttuurissaan, &nbsp;ovat parhaiten sopeutuneita liittymättä valtakulttuuriin.<br />Nykyisessä maahanmuutossa ja siirtolaisuudessa on kyse valtavista kulttuurieroista ja ongelmat sen mukaisia.<br />Jos kotouttamisella tarkoitetaan valtakulttuuriin liittämistä niin ei se tapahdu viikon kurssilla. Vaarana on aivan sama kuin aina ennenkin eli maahanmuuttajat muodostavat oman kulttuurinsa. Niin suomalaisetkin tekevät osittain Espanjassa,Portugalissa,Yhdysvalloissa.<br />Osa ihmisistä taas mielellään pyrkii sulautumaan vallitsevaan kulttuuriin.<br />Itsekin vierailin Ruotsissa nimenomaan suomalaisseuroissa. Oli todella hämmästyttävää palata 1950- luvulle ja tavata ihmisiä, jotka eivät kymmenenkään vuoden oleskelun jälkeen puhuneet tai ymmärtäneet Ruotsin kieltä!<br />Työpaikkakaan ei kotouttanut koska niissä oli niin paljon suomalaisia että pärjäsi.<br />Johtopäätöksenä tulisi olla keskeisesti kielen opettaminen, lakien ja niiden rikkomisen seurausten selvittäminen.<br />Oman kulttuurin säilyttäminen muilta osin on vain ja ainoastaan rikkaus.<br />Ajattelee<br />Taisto Orre<br /><br /><br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Akkukulturaatio ja maahanmuutto

Maahanmuuton, kotouttamisen ja monikulttuurisuuden teemat ovat hallinneet keskusteluja Mediassa ja Somessa.
Hämmästyttävältä tuntuu ettei valmiita jo vanhoja tutkimuksia ja asiasta tehtyä Vilho A.Koirasen väitöskirjan tuloksia ja johtopäätöksiä ole otettu käyttöön. Kuka Vilho A. koiranen?


Helsingin yliopiston tutkijana Koiranen oli vuosina 1959–1964. Hänen väitöskirjaansa ”Suomalaisten siirtolaisten sulautuminen Ruotsissa” kerättiin tutkimusaineistoa haastattelemalla Suomesta muuttaneita siirtolaisia heidän kodeissaan Ruotsissa.  Valtiotieteen tohtorin arvon Vilho Koiranen sai 1966.
Hän käyttää käsitettä akkultturaatio. Tarkastelun kohteena olivat Ruotsiin muuttaneet suomalaiset ja heidän kotoutuminen vieraaseen kulttuuriin. 
Mielenkiintoista on että jo silloin lehdistön tiedottaminen suomalaisista oli voittopuolisesti negatiivista.
Kahden eri kulttuurin kohtaaminen aiheuttaa aina ristiriitoja. Hyvät ja palkittavat teot sekä rangaistavat teot eivät ole samoja.
Yksittäiselle henkilölle jää kolme vaihtoehtoa.
Hän jatkaa oman kulttuurin tapojen noudattamista ja sitoutuu omaan ryhmäänsä. Toiseksi hän voi sulautua uuteen kulttuuriin ja hylätä entisen omansa(siitäkin seuraa vaikeuksia oman ryhmän taholta). Kolmanneksi hän ei liity mihinkään ja syrjäytyy.
Mikään ratkaisu ei ole ristiriidaton ja henkilö joka tässä ristipaineessa ei osaa tehdä ratkaisua automaattisesti syrjäytyy.
Syrjäytyneet löytävät aikanaan muita syrjäytyneitä ja syntyy uusi alakulttuuri.
Niinkin läheinen kulttuurisuhde kuin Suomen ja Ruotsin välillä vallitsee on kuitenkin ollut kuvatulla tavalla vaikea.
Suomen mustalaiset, jotka ovat pysyneet omassa kulttuurissaan,  ovat parhaiten sopeutuneita liittymättä valtakulttuuriin.
Nykyisessä maahanmuutossa ja siirtolaisuudessa on kyse valtavista kulttuurieroista ja ongelmat sen mukaisia.
Jos kotouttamisella tarkoitetaan valtakulttuuriin liittämistä niin ei se tapahdu viikon kurssilla. Vaarana on aivan sama kuin aina ennenkin eli maahanmuuttajat muodostavat oman kulttuurinsa. Niin suomalaisetkin tekevät osittain Espanjassa,Portugalissa,Yhdysvalloissa.
Osa ihmisistä taas mielellään pyrkii sulautumaan vallitsevaan kulttuuriin.
Itsekin vierailin Ruotsissa nimenomaan suomalaisseuroissa. Oli todella hämmästyttävää palata 1950- luvulle ja tavata ihmisiä, jotka eivät kymmenenkään vuoden oleskelun jälkeen puhuneet tai ymmärtäneet Ruotsin kieltä!
Työpaikkakaan ei kotouttanut koska niissä oli niin paljon suomalaisia että pärjäsi.
Johtopäätöksenä tulisi olla keskeisesti kielen opettaminen, lakien ja niiden rikkomisen seurausten selvittäminen.
Oman kulttuurin säilyttäminen muilta osin on vain ja ainoastaan rikkaus.
Ajattelee
Taisto Orre


 

]]>
1 http://taistoorre.puheenvuoro.uusisuomi.fi/212280-akkultturaatio-ja-maahanmuutto#comments Kotoutuminen Maahanmuutto Monikultturisuus Siirtolaiset Sat, 20 Feb 2016 16:34:55 +0000 Taisto Orre http://taistoorre.puheenvuoro.uusisuomi.fi/212280-akkultturaatio-ja-maahanmuutto
Turvapaikkaturismin loppu häämöttää http://mikaniikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/208071-turvapaikkaturismin-loppu-haamottaa <p>Hallitukselta on odotettu toimenpiteitä siirtolaispolitiikan kiristämiseksi. Perussuomalaiset ovat toistuvasti vaatineet turvapaikanhakijoiden käännyttämistä takaisin, jos he ovat tulleet turvallisen maan kautta Suomeen. Hallitus ei ole päässyt yksimielisyyteen siirtolaisten välittömästä rajalla käännyttämisestä. Nyt solmittu yksimielinen sopimus on viimeistä askelta vaille tätä perussuomalaisten vaatimusta. Hallitus on sopinut tänään pääpiirtein seuraavaa: &nbsp;&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>a. Vetovoimatekijöitä leikataan. </strong>Suomeen ei ole syytä tulla elintasopakolaisena aidon pakolaisuuden varjolla. Oleskeluluvan saaneiden kohdalla selvitetään sitä, että heille<u> ei kuuluisi identtinen sosiaaliturva muiden Suomessa asuvien kanssa</u>. Turvapaikanhakijan sosiaaliturva tehdään vahvasti vastikkeelliseksi &ndash; sitä ei saa ellei osallistu kotouttamistoimenpiteisiin. Rahan sijasta annetaan mahdollisuuksien mukaan ruoka- ja vaatekuponkeja. Perustamme tarvittaessa uusia järjestelykeskuksia sekä <u>majoitamme turvapaikanhakijoita myös teltta- ja konttimajoitukseen</u></p><p><strong>b. Pikakäsittely ja pikapalautukset otetaan käyttöön</strong> niille, jotka eivät ilmiselvästi ole turvapaikan tarpeessa. Tämä toimii jo Venäjältä tulleiden siirtolaisten kohdalla, joiden hakemukset käsitellään noin viikon sisällä. Länsirajalta tulleiden käsittelyaika tulee laskemaan kevääseen mennessä kolmeen kuukauteen ja loppukesään mennessä jopa yhteen kuukauteen.</p><p><strong>c.</strong> <strong>Tiukennamme perheenyhdistämisen kriteerejä</strong> EU:n perheenyhdistämisdirektiivin nojalla täysimääräisesti. Edellytyksenä on riittävä toimeentulo ja riippumattomuus sosiaalituista.</p><p><strong>d. Hallinto-oikeuden tekemästä kielteisestä turvapaikkapäätöksestä valittava henkilö ei jää valituksen käsittelyajaksi Suomeen</strong>, vaan hänet poistetaan maasta HO:n päätöksen mukaisesti, jollei KHO toisin määrää.</p><p><strong>e. Törkeisiin rikoksiin syyllistyneiden, rikosten uusijoiden ja yleiselle järjestykselle vaarallisten henkilöiden maasta poistamista edistetään. </strong>Hanke olisi valmistumassa kevääseen 2017 mennessä.</p><p><strong>f. Suomeen ei saa jäädä, jos turvallisuustilanne maassa paranee. </strong>Kaikki oleskeluluvat ovat aina aluksi <u>määräaikaisia</u>. Jos turvallisuustilanne vastaanottajamaassa paranee, oleskelulupa perutaan ennen pysyvää oleskelulupaa. Edistämme palautuksia Irakin, Afganistanin ja Somalian kanssa sekä kehitämme aktiivisesti operatiivista yhteistyötä kolmansien maiden kanssa. Neuvottelut Irakin, Afganistanin ja Somalian kanssa kahdenvälisten palautussopimusten pyritään saamaan valmiiksi mahdollisimman nopeasti. Palautuksiin luodaan tehokkaat järjestelyt.</p><p><strong>g. Hallitus tulee edellyttämään Dublin-järjestelmän toimivuuden palauttamista</strong> siten, että jokainen turvallinen kauttakulkumaa rekisteröi omat turvapaikkahakijansa. Mikäli Dublin-järjestelmän toimivuutta ei kyetä palauttamaan, hallitus valmistautuu poikkeuksellisiin kansallisiin toimiin vastaavien vaikutusten varmistamiseksi, eli <u>Suomi tulee palauttamaan ns. Dublin-tapaukset</u> välittömästi.</p><p><strong>h. Kunnissa pakolaisten vastaanottaminen ja vastaanottokeskusten perustaminen perustuvat vapaaehtoisuuteen. </strong>Valtio tulee myös määrittämään toiminnaltaan erilaisille vastaanottokeskuksille hyväksyttävän kustannustason.</p><p><strong>i. Oleskeluluvan saaneille annetaan hyvät mahdollisuudet kotoutua.</strong> Ennen kaikkea se tapahtuu työn kautta, jossa myös samalla oppii kielen. Jo vastaanottokeskuksissa oleville osoitetaan työtä keskuksissa tai sen lähistöllä.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Loppuarvio</strong></p><p>Hyvä, että hallitus ryhtyy sanoista tekoihin ja kiristää turvapaikanhakijoiden kohdalla olevaa lainsäädäntöä ja käytäntöjä. Olen kuitenkin pettynyt siihen, että hallitus ei kykene viemään kaikkia tarvittavia uudistuksia päätökseen samalla kertaa.</p><p>Hallitus kyllä ottaa askeleen oikeaan suuntaan, mutta se on liian lyhyt. Suomen vetovoimaasuutta vähennetään, mutta riittääkö se perussuomalaisille, saati kansalaisille? Miksi esimerkiksi Dublinin ja Geneven sopimusten tulkitsemisesta ei samalla päätetty, että emme jää odottamaan naapurimaiden toimia. Emme päästäisi jokaista &rdquo;asylum&rdquo; sanaa lausuvaa maahan.</p><p>Kanada ja Australia noudattavat samaa Geneven pakolaissopimusta kuin Suomi. Siitä huolimatta Kanada ei ota maahan yksinäisiä syyrialaisia nuoria miehiä, vaan suosii naisia, lapsia ja kokonaisia perheitä. Australia vastaavasti palauttaa venepakolaiset naapurimaihin. Australian vesillä heitä ei enää huku, koska uhkarohkealle merenylitykselle ei enää kukaan halua lähteä.* Kaikki tämä tehdään kansalliseen turvallisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen vedoten, eikä Geneven sopimusta rikota.</p><p>Hallituksen pamfletin perusongelma on siinä, että peruskysymykseen &rdquo;milloin&rdquo; ei tullut vastausta. Milloin Dublin-sopimusta** aletaan tulkita siten, että emme ota vastaan turvapaikkahakemuksia rajoillamme?</p><p>Valtion ja hallituksen ensisijainen tehtävä on huolehtia omista kansalaisistaan ja heidän turvallisuudestaan. Tämän johdosta Suomen tulee luoda oma kansallinen linja siirtolaiskysymykseen. EU:n mallikelpoisen oppilaan pisteitä ei jaeta. Suomen tulee määrätietoisesti viedä päätökseen kaikki tänään sovitut tavoitteet, joista tärkein on siirtolaistulvan loppuminen.</p><p>&nbsp;</p><hr /><p>* EU on myöntänyt Turkille 3 miljardia euroa ja sen vastaavasti on estettävä laittomien maahantulijoiden pyrkiminen Eurooppaan. Sopimuksen hengen mukaan, että mereltä tavatut palautettaisiin lähtösatamaan Turkkiin.</p><p>** Dublin-sopimus: Jos kolmannen maan kansalainen hakee turvapaikkaa jäsenvaltiosta, jossa hän ei ole tarvinnut viisumia, hakemuksen käsittelystä vastaa kyseinen jäsenvaltio. Jos hakija on ylittänyt jäsenvaltion rajat luvattomasti, käsittelystä vastaa kyseinen jäsenvaltio.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallitukselta on odotettu toimenpiteitä siirtolaispolitiikan kiristämiseksi. Perussuomalaiset ovat toistuvasti vaatineet turvapaikanhakijoiden käännyttämistä takaisin, jos he ovat tulleet turvallisen maan kautta Suomeen. Hallitus ei ole päässyt yksimielisyyteen siirtolaisten välittömästä rajalla käännyttämisestä. Nyt solmittu yksimielinen sopimus on viimeistä askelta vaille tätä perussuomalaisten vaatimusta. Hallitus on sopinut tänään pääpiirtein seuraavaa:   

 

a. Vetovoimatekijöitä leikataan. Suomeen ei ole syytä tulla elintasopakolaisena aidon pakolaisuuden varjolla. Oleskeluluvan saaneiden kohdalla selvitetään sitä, että heille ei kuuluisi identtinen sosiaaliturva muiden Suomessa asuvien kanssa. Turvapaikanhakijan sosiaaliturva tehdään vahvasti vastikkeelliseksi – sitä ei saa ellei osallistu kotouttamistoimenpiteisiin. Rahan sijasta annetaan mahdollisuuksien mukaan ruoka- ja vaatekuponkeja. Perustamme tarvittaessa uusia järjestelykeskuksia sekä majoitamme turvapaikanhakijoita myös teltta- ja konttimajoitukseen

b. Pikakäsittely ja pikapalautukset otetaan käyttöön niille, jotka eivät ilmiselvästi ole turvapaikan tarpeessa. Tämä toimii jo Venäjältä tulleiden siirtolaisten kohdalla, joiden hakemukset käsitellään noin viikon sisällä. Länsirajalta tulleiden käsittelyaika tulee laskemaan kevääseen mennessä kolmeen kuukauteen ja loppukesään mennessä jopa yhteen kuukauteen.

c. Tiukennamme perheenyhdistämisen kriteerejä EU:n perheenyhdistämisdirektiivin nojalla täysimääräisesti. Edellytyksenä on riittävä toimeentulo ja riippumattomuus sosiaalituista.

d. Hallinto-oikeuden tekemästä kielteisestä turvapaikkapäätöksestä valittava henkilö ei jää valituksen käsittelyajaksi Suomeen, vaan hänet poistetaan maasta HO:n päätöksen mukaisesti, jollei KHO toisin määrää.

e. Törkeisiin rikoksiin syyllistyneiden, rikosten uusijoiden ja yleiselle järjestykselle vaarallisten henkilöiden maasta poistamista edistetään. Hanke olisi valmistumassa kevääseen 2017 mennessä.

f. Suomeen ei saa jäädä, jos turvallisuustilanne maassa paranee. Kaikki oleskeluluvat ovat aina aluksi määräaikaisia. Jos turvallisuustilanne vastaanottajamaassa paranee, oleskelulupa perutaan ennen pysyvää oleskelulupaa. Edistämme palautuksia Irakin, Afganistanin ja Somalian kanssa sekä kehitämme aktiivisesti operatiivista yhteistyötä kolmansien maiden kanssa. Neuvottelut Irakin, Afganistanin ja Somalian kanssa kahdenvälisten palautussopimusten pyritään saamaan valmiiksi mahdollisimman nopeasti. Palautuksiin luodaan tehokkaat järjestelyt.

g. Hallitus tulee edellyttämään Dublin-järjestelmän toimivuuden palauttamista siten, että jokainen turvallinen kauttakulkumaa rekisteröi omat turvapaikkahakijansa. Mikäli Dublin-järjestelmän toimivuutta ei kyetä palauttamaan, hallitus valmistautuu poikkeuksellisiin kansallisiin toimiin vastaavien vaikutusten varmistamiseksi, eli Suomi tulee palauttamaan ns. Dublin-tapaukset välittömästi.

h. Kunnissa pakolaisten vastaanottaminen ja vastaanottokeskusten perustaminen perustuvat vapaaehtoisuuteen. Valtio tulee myös määrittämään toiminnaltaan erilaisille vastaanottokeskuksille hyväksyttävän kustannustason.

i. Oleskeluluvan saaneille annetaan hyvät mahdollisuudet kotoutua. Ennen kaikkea se tapahtuu työn kautta, jossa myös samalla oppii kielen. Jo vastaanottokeskuksissa oleville osoitetaan työtä keskuksissa tai sen lähistöllä.

 

Loppuarvio

Hyvä, että hallitus ryhtyy sanoista tekoihin ja kiristää turvapaikanhakijoiden kohdalla olevaa lainsäädäntöä ja käytäntöjä. Olen kuitenkin pettynyt siihen, että hallitus ei kykene viemään kaikkia tarvittavia uudistuksia päätökseen samalla kertaa.

Hallitus kyllä ottaa askeleen oikeaan suuntaan, mutta se on liian lyhyt. Suomen vetovoimaasuutta vähennetään, mutta riittääkö se perussuomalaisille, saati kansalaisille? Miksi esimerkiksi Dublinin ja Geneven sopimusten tulkitsemisesta ei samalla päätetty, että emme jää odottamaan naapurimaiden toimia. Emme päästäisi jokaista ”asylum” sanaa lausuvaa maahan.

Kanada ja Australia noudattavat samaa Geneven pakolaissopimusta kuin Suomi. Siitä huolimatta Kanada ei ota maahan yksinäisiä syyrialaisia nuoria miehiä, vaan suosii naisia, lapsia ja kokonaisia perheitä. Australia vastaavasti palauttaa venepakolaiset naapurimaihin. Australian vesillä heitä ei enää huku, koska uhkarohkealle merenylitykselle ei enää kukaan halua lähteä.* Kaikki tämä tehdään kansalliseen turvallisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen vedoten, eikä Geneven sopimusta rikota.

Hallituksen pamfletin perusongelma on siinä, että peruskysymykseen ”milloin” ei tullut vastausta. Milloin Dublin-sopimusta** aletaan tulkita siten, että emme ota vastaan turvapaikkahakemuksia rajoillamme?

Valtion ja hallituksen ensisijainen tehtävä on huolehtia omista kansalaisistaan ja heidän turvallisuudestaan. Tämän johdosta Suomen tulee luoda oma kansallinen linja siirtolaiskysymykseen. EU:n mallikelpoisen oppilaan pisteitä ei jaeta. Suomen tulee määrätietoisesti viedä päätökseen kaikki tänään sovitut tavoitteet, joista tärkein on siirtolaistulvan loppuminen.

 


* EU on myöntänyt Turkille 3 miljardia euroa ja sen vastaavasti on estettävä laittomien maahantulijoiden pyrkiminen Eurooppaan. Sopimuksen hengen mukaan, että mereltä tavatut palautettaisiin lähtösatamaan Turkkiin.

** Dublin-sopimus: Jos kolmannen maan kansalainen hakee turvapaikkaa jäsenvaltiosta, jossa hän ei ole tarvinnut viisumia, hakemuksen käsittelystä vastaa kyseinen jäsenvaltio. Jos hakija on ylittänyt jäsenvaltion rajat luvattomasti, käsittelystä vastaa kyseinen jäsenvaltio.

]]>
24 http://mikaniikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/208071-turvapaikkaturismin-loppu-haamottaa#comments EU ja maahanmuuttopolitiikka Siirtolaiset Turvapaikahakijat Tue, 08 Dec 2015 12:35:06 +0000 Mika Niikko http://mikaniikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/208071-turvapaikkaturismin-loppu-haamottaa
Tekopyhyys ohjaa Eurooppaa http://mikakivimaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/204851-tekopyhyys-ohjaa-eurooppaa <p>Lokakuun alkuun mennessä Eurooppaan on tullut vuonna 2015 jo yli 500.000 turvapaikanhakijaa. Monen mielikuva on, että he ovat syyrialaisia pakolaisia. Oikeasti syyrialaisia heistä on noin 30-48 %. Kukaan ei tiedä tarkkaa määrää, mutta media on antanut vääristyneen kuvan tästä siirtolaisongelmasta. Suomeen tulijoista syyrialaisia on hyvin pieni osa, noin 70 % on irakilaisia.</p><p>Kyllä, Isis sotii myös Irakissa ja aiheuttaa pakolaisuutta myös siellä. Eurooppaan tulijoiden joukkoon piiloutuu kuitenkin paljon ihmisiä, joiden ensisijainen motiivi on tavoittaa parempi elintaso. Se ei ole kielletty tavoite, mutta sillä syyllä ei saa turhaan rasittaa meidän pakolaisten vastaanottokeskuksia ja valtion budjettia. Kehitysapurahoista leikattavasta 300 miljoonasta ainakin 200 miljoonaa kuluu ensi vuonna turvapaikanhakijoiden elättämiseen. Säästökohde on oikea, mutta onko kohdennetaanko säästöt oikein? Ilkeitä huhuja on liikkeellä.</p><p>Mielestäni on hyvä, että turvapaikanhakijoiden vyöry on saanut suomalaiset käsittämään paremmin maailman turvallisuustilannetta. Valitettavasti ei kuitenkaan vielä niin syvästi, että enemmistö vaatisi kaikille pakollisia rajatarkastuksia Suomen ulkorajoille. Minä vaadin niitä. Auttajan turvallisuutta ei saa asettaa uhanalaiseksi.</p><p>Suomessa esiintyy monenlaista tekopyhyyttä: Ei haluta tunnustaa, että kaikki tänne laittomasti pyrkivät eivät ole todellisia pakolaisia; ei haluta tunnustaa, että vastaanottamalla pakolaisia länsimaat eivät pysty ratkaisemaan sisällisodista johtuvia pakolaisongelmia; ei haluta tunnustaa, että on oikein puuttua toisen maan sisäisiin asioihin rauhaanpakottamisella kansanmurhan jatkuessa kauan; ei haluta lähettää ammattilaisia vieraille maille rakentamaan rauhaa; ei haluta rahoittaa ulkomaiden pakolaisleirejä ehkäistäkseen pakolaisten vaeltamista Suomeen asti; ei haluta tunnustaa syntyvyydensäännostelemättömyyden kielteistä vaikutusta kehitysmaiden talouskehitykselle; ei haluta tunnustaa korruptionvastaista taistelua sotien ennaltaehkäisemistoimiksi; ei haluta tunnustaa, että on väärin tulkita uskontojen oppilauselmia kirjaimellisti, jos se uhkaa toisten ihmisten henkeä tai terveyttä; ei haluta tunnustaa kristinuskon armokäsityksen pohjavaikutusta yhteiskuntakulttuurin luonteeseen.</p><p>J.K. Paasikiven näkemys, että ulkopolitiikan tulee perustua tosiasioiden tunnustamiselle, soveltuu erittäin hyvin myös pakolaispolitiikkaan. Maailmantilanteen muutos on saanut minut muuttamaan näkemystäni ja hyväksymään järkevät rauhaanpakottamistoimet. Halvemman öljyn saantiin perustuvia sotia en edelleenkään hyväksy eikä Venäjää ei voi pakottaa rauhaan vain Itä-Ukrainan vuoksi. Kun kontroloimaton rajanylitys sallitaan, suositaan ihmissalakuljetusta. Laittomuudella ei pidä antaa suosituimmuusasemaa. Enemmistö suomalaisista ei tahdo laskea elintasoaan maailmanlaajuisen hyvinvoinin edistämiseksi. Se ei olekaan välttämätöntä. Otetaan mallia Australiasta eikä moraalittomasta Euroopasta.</p><p>&nbsp;</p><p>Mika Kivimaa</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Lokakuun alkuun mennessä Eurooppaan on tullut vuonna 2015 jo yli 500.000 turvapaikanhakijaa. Monen mielikuva on, että he ovat syyrialaisia pakolaisia. Oikeasti syyrialaisia heistä on noin 30-48 %. Kukaan ei tiedä tarkkaa määrää, mutta media on antanut vääristyneen kuvan tästä siirtolaisongelmasta. Suomeen tulijoista syyrialaisia on hyvin pieni osa, noin 70 % on irakilaisia.

Kyllä, Isis sotii myös Irakissa ja aiheuttaa pakolaisuutta myös siellä. Eurooppaan tulijoiden joukkoon piiloutuu kuitenkin paljon ihmisiä, joiden ensisijainen motiivi on tavoittaa parempi elintaso. Se ei ole kielletty tavoite, mutta sillä syyllä ei saa turhaan rasittaa meidän pakolaisten vastaanottokeskuksia ja valtion budjettia. Kehitysapurahoista leikattavasta 300 miljoonasta ainakin 200 miljoonaa kuluu ensi vuonna turvapaikanhakijoiden elättämiseen. Säästökohde on oikea, mutta onko kohdennetaanko säästöt oikein? Ilkeitä huhuja on liikkeellä.

Mielestäni on hyvä, että turvapaikanhakijoiden vyöry on saanut suomalaiset käsittämään paremmin maailman turvallisuustilannetta. Valitettavasti ei kuitenkaan vielä niin syvästi, että enemmistö vaatisi kaikille pakollisia rajatarkastuksia Suomen ulkorajoille. Minä vaadin niitä. Auttajan turvallisuutta ei saa asettaa uhanalaiseksi.

Suomessa esiintyy monenlaista tekopyhyyttä: Ei haluta tunnustaa, että kaikki tänne laittomasti pyrkivät eivät ole todellisia pakolaisia; ei haluta tunnustaa, että vastaanottamalla pakolaisia länsimaat eivät pysty ratkaisemaan sisällisodista johtuvia pakolaisongelmia; ei haluta tunnustaa, että on oikein puuttua toisen maan sisäisiin asioihin rauhaanpakottamisella kansanmurhan jatkuessa kauan; ei haluta lähettää ammattilaisia vieraille maille rakentamaan rauhaa; ei haluta rahoittaa ulkomaiden pakolaisleirejä ehkäistäkseen pakolaisten vaeltamista Suomeen asti; ei haluta tunnustaa syntyvyydensäännostelemättömyyden kielteistä vaikutusta kehitysmaiden talouskehitykselle; ei haluta tunnustaa korruptionvastaista taistelua sotien ennaltaehkäisemistoimiksi; ei haluta tunnustaa, että on väärin tulkita uskontojen oppilauselmia kirjaimellisti, jos se uhkaa toisten ihmisten henkeä tai terveyttä; ei haluta tunnustaa kristinuskon armokäsityksen pohjavaikutusta yhteiskuntakulttuurin luonteeseen.

J.K. Paasikiven näkemys, että ulkopolitiikan tulee perustua tosiasioiden tunnustamiselle, soveltuu erittäin hyvin myös pakolaispolitiikkaan. Maailmantilanteen muutos on saanut minut muuttamaan näkemystäni ja hyväksymään järkevät rauhaanpakottamistoimet. Halvemman öljyn saantiin perustuvia sotia en edelleenkään hyväksy eikä Venäjää ei voi pakottaa rauhaan vain Itä-Ukrainan vuoksi. Kun kontroloimaton rajanylitys sallitaan, suositaan ihmissalakuljetusta. Laittomuudella ei pidä antaa suosituimmuusasemaa. Enemmistö suomalaisista ei tahdo laskea elintasoaan maailmanlaajuisen hyvinvoinin edistämiseksi. Se ei olekaan välttämätöntä. Otetaan mallia Australiasta eikä moraalittomasta Euroopasta.

 

Mika Kivimaa

]]>
0 http://mikakivimaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/204851-tekopyhyys-ohjaa-eurooppaa#comments Irakilaiset Kehitysapu Siirtolaiset Turvapaikanhakijat Ulkopolitiikka Thu, 15 Oct 2015 17:02:11 +0000 Mika Kivimaa http://mikakivimaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/204851-tekopyhyys-ohjaa-eurooppaa
Elvytetään Suomi kuntoon! http://mattiantero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/204110-elvytetaan-suomi-kuntoon <p>Lupaukseni mukaisesti osallistuin muutamine ystävineni Rajat kiinni! -tapahtumaan Torniossa lauantaina 3.10. Millainen tapahtuma oli, siitä kerron omakohtaisten kokemusten valossa. Heti alkuun sanon, että virkakoneiston ja median tästä kansanliikkeestä makkinoima julkisuuskuva on aika rankasti manipuloitu. Siksi koen velvollisuudeksenikin kertoa, mitä liike ajaa ja millaisia ihmisiä siihen kuuluu.</p><p>Suomen ja Ruotsin välistä rajaa Tornion&ndash;Haaparannan kohdalla on perinteisesti sanottu maailman rauhallisimmaksi rajaksi. Rajan yli on voinut kulkea kenenkään pysäyttämättä ja estämättä. Nytkin ajoimme rajan yli Ruotsin puolelle esteettä, käännyimme liikenneympyrässä takaisin pyrkiäksemme Suomeen. Rajaviivan vierellä Suomen puolella meidät nyt pysäyttivät Suomen Tullin keltapukuiset miehet.</p><p><strong>Maailman rauhallisimmalla rajalla tarkastetaan &ndash; ja päästetään läpi</strong></p><p>Käsitimme tämän olevan nyt se Tullin, Poliisin ja Rajavartioston järjestämä suuresta Suomeen suuntautuvasta muuttoliikkeestä aiheutuva tarkastus. Ilmoitettuamme, että tulemme mielenosoitukseen, meidät ohjattiin tarkastamatta läpi. Pysäköinti järjestyi heti, ja pian käsitimme olevamme mielenosoittajien kokoontumispaikan äärellä.</p><p>Väkeä lappoi paikalle koko ajan. Tuttuja ja tuntemattomia eri puolilta Suomea, bussilastillisittain Tampereelta, Oulusta ja muilta paikkakunnilta aina Kuusamoa ja perimmäistä Lappia myöten.</p><p>Iloiset tervehdykset kajahtelivat, käsipäivää läpsittiin ja tuttuja halattiin.</p><p>Sosiaalinen media on tehnyt mahtavan palveluksen kansanliikkeille: on voitu tutustua kasvokuvin varustetussa mediassa, on opittu tuntemaan kasvokumppanien ihmiskuvaa ja ajattelutapaa. Tavattua päästään heti asiaan. Kansa kehiytyi porukoihin puhumaan Suomen tilasta ja kuuntelemaan järjestäjien ajatuksia.</p><p><strong>Tiukat ohjeet käyttäytymiselle, julisteille ja sanomisille</strong></p><p>Yksityishenkilöinä pysyttäytyvät järjestäjät osaavat käsitellä joukkoja. Soppatykiltä kehotetaan noutamaan ruokaa, jota nuori mies ja nuori nainen jakavat. Kun kysyn, keitä he ovat, mies vastaa olevansa tavallinen työläinen, nainen kertoo olevansa yksinhuoltaja. Tekevät työtä vapaaehtoisina, halusta auttaa Suomea ja suomalaisia. Kun kysyn, voiko johonkin heittää lantin ruoan palkaksi, he vastaavat, ettei voi, koska järjestäytymätön ei voi kerätä almuja. - Nauttikaa palvelusta, he hymyillen pyytävät. Ja ruoka maittaa.</p><p>Äänilaitteisiin puhuvat ilmoittavat jokainen nimensä ja kertovat miksi ovat Rajat kiinni! -tapahtumassa mukana. He ovat lähtöisin/kotoisin eri puolilta Lappia. Heitä on yhdistänyt huoli maahanmuuton esteettömästä paisumisesta ja huoli siitä, miten Suomi tästä taakasta selviytyy. Ja miten oman maan huono-osaiset tässä palvelujen jaossa selviävät.</p><p>Mieltäni eniten liikuttanut puhe oli erään keski-ikäisen naisen, joka kertoi raskaasta lapsuudestaan sodanjälkeisen Lapin syrjäkulmalla. Hän joutui varhain lähtemään kotoaan leivän hakuun maailmalta. Nuoruutta hän ei ehtinyt kokea eikä liioin kouluja käydä. Mutta hän on omillaan selviytynyt ja läheisistään huolehtinut. Nyt tuntuu pahalta kun katsoo miten Lapissa yhdessä luotu hyvinvointi jaetaan ilmaiseksi ja vastikeetta muukalaisille maailman tuuliin.</p><p><strong>&rdquo;Rajat kiinni!&rdquo; &ndash; &rdquo;Piikki kiinni!&rdquo;</strong></p><p>Mutta eteenpäin, kohti julkista marssia Tornion kansan edessä. Järjestäjät jakavat tiukkoja käyttäytymisohjeita. Mukaan tulevien tulee käyttäytyä asiallisesti. Jokainen esiintyy kasvot paljaana. Sopimattomia julisteita ei sallita eikä rumia sanoja saa huudella. Puoluetunnuksia ei sallita, tämä on epäpoliittinen tilaisuus. Provosioitua ei pidä, jos kadun reunalta provosoidaan. &nbsp;</p><p>Suomen lippuja liehuu eri kokoisina eri pituisissa saloissa. Iskulauseet on laadittu huolella ja hyvällä maulla. Siniristit leimaavat monia julisteita. Tunnelma on iloinen ja isänmaallinen, jopa kristillisen harras. On kysymys myös uskontomme kohtalosta islamin ja vieraan kulttuurin paineessa.</p><p>Kun runsas puoli tuntia on kulunut väen ruokkimiseen, ohjeiden antoon ja keskinäiseen seurusteluun, väki komennetaan punaisen paloauton taakse. Paloauton katolla on johtoporrras isoine ämyreineen ja iskulauseineen.</p><p>Kulkue lähtee liikkeelle jykevän poliisivartion ja sankan yleisöjoukon reunustamaa katukujaa pitkin. Iskulauseet kajahtavat terävinä ja iskevinä syyskuulaaseen aurinkoiseen jokirantalaaksoon. Sanat toistaa joen takana vahtiva Kaiku.</p><p>Päällimmäisinä ja useimmin esitettyinä kaikuvat huudot &rdquo;Raja kiinni!&rdquo; ja &rdquo;Piikki kiinni!&rdquo; Edellisellä tarkoitettiin maahanmuuttajien kontrolloimattoman tulon lopettamista ja jälkimmäisellä maahanmuuttajille suunnatun avoimen kustannuspiikin ja heitä varten avoinna pidetyn velanottopiikin sulkemista.</p><p>Mielenosoittajille suunnatuissa puheissa oli hyvin perusteellisesti numeroin osoitettu, mihin nämä kaksi asiaa johtavat, jos näin saa jatkua. Valtion ja kuntien säästöiltä menee pohja, jos kaikki se mitä maan veronmaksajien taakan lisäämisellä ja vähävaraisten palvelujen niistämisellä saavutetaan, meneenkin vieraiden hyväksi ja vielä moninkertaisesti korotettuna. Tämä syö valtion säästötoimien uskottavuutta ja johtaa veronmaksumoraalin heikkenemiseen. Vastikkeettomalle rahan ja palvelujen syytämiselle on pantava piste.</p><p><strong>Keskiluokkaisen aktiiviväestön mielenilmaisu Suomen talouden ja suomalaisuuden puolesta</strong></p><p>Keiden protesti tämä oli? Median &ndash; Ylen, MTV:n ja sanomalehtien &ndash; antamassa julkikuvassa tähänastiset maahanmuuttoa kristisoivat mielenilmaisut on koetettu leimata harvalukuisten ihmisten ja pääasiassa erilaisten &rdquo;hörhöjen&rdquo; rasistisiksi mielenilmaisuiksi. On nostatettu hurmosta Suomen julkikuvan heikkenemisestä maailmalla. Ylen uutisoinnissa on lyhyesti otettu yksi haastateltava kummaltakin puolelta ja sen jälkeen koottu joukko poliittisia taivastelijoita ajankohtaisohjelmaan ilmaisemaan huolensa Suomen maineesta maailmalla. Oikeaa uutisointia taustoituksineen ei ole edes yritetty toimittaa. Tämä on veronmaksajien välineelle suuri häpeä.</p><p>Onko tämä julkikuva siis oikea? Ei ole. Se on totaalisesti väärä. Mieltään osoittamaan on tullut koululettua, ammatissa toimivaa työllistynyttä ja työtä vailla olevaa väkeä. Joukossa on myös eläkeläisiä, mutta edelleenkin työtä tekevää ja korkeasta verotuksesta kärsivää väkeä. Jos huollettavien määrä nousee, se heikentää myös heidän mahdollisuuksia huolehtia avustettavina ja huollettavina olevista omaisistaan. Tiivistettynä sanoisin, että tämä oli puhtaasti keskiluokkaisen suomalaisen väestön mielenilmaisu.</p><p>Tornion kokouksen järjestäjien puheissa tuotiin selkeästi esiin, ettei tässä ole kyse rotuvihasta, vaan suomalaisten huoli omasta ja läheistensä sekä kuntien ja valtion selviämisestä. Jos rajat pysyvät kontrolloimattomina ja väkeä tulee nykyistä vauhtia, Suomi halvaantuu ja taistelu riittämättömistä elinmahdollisuuksista johtaa yhteiskunnassa levottomuuksiin.</p><p><strong>Usko puolueiden kykyyn ratkaista asiat rapautuu &ndash; puolueet lipuvat ulos suomalaisesta todellisuudesta</strong></p><p>Lopuksi joku sana omista havainnoistani Tornion kansanliikkeen merkityksestä. Noin 800&ndash;1000 ihmiseen nousevasta vireiden ihmisten joukosta tunsin aika monia. Huomioni kiinnittyi etenkin perussuomalaisessa puolueessa ja eduskunnan ulkopuolisissa sirpalepuolueissa olleiden varsin suureen määrään.</p><p>Pienpiireissä käydyissä keskusteluissa kävi ilmi, että suuri epäluottamus vallitsee poliittisten puolueiden kykyyn selvitä Suomen ongelmien ratkaisusta. Tyytymättömyys koskee sekä hallituspuolueita että oppositiota kohtaan. Edustajat markkinoivat kansalle asioita, jotka kansalaisille ovat olleet vuosia selvät. Tekoja on odotettu, mutta vieläkään ei niitä saada.</p><p>Tätä väkeä on nyt liikkeellä. Poliitikot ja media tajuavat tämän ja siksi kuin yhteisestä sopimuksesta ne koettavat leimata tämän liikkeen rasismiksi. Se on niin suuri valhe ettei se ole uskottava.</p><p>Tässä on liikkeellä keskiluokka. Kun tähän yhtyy sosiaaliapua saavaa väkeä, aletaan olla 1930-luvun pulaliikehdinnässä. Kun myös maahanmuuttajien joukossa nousee pettymystä &rdquo;suomalaista huonoruokaista paratiisia&rdquo; kohtaan, on aikaansaatu sellainen kriisi, josta muun muassa tämä Tornion liike on nyt varoittanut.</p><p>Elvyttämällä Suomi pikaisin uskottavin päätöksin kuntoon, voidaan monet vaarat välttää. Tämä on ymmärtääkseni Tornion liikkeen sanoma.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Lupaukseni mukaisesti osallistuin muutamine ystävineni Rajat kiinni! -tapahtumaan Torniossa lauantaina 3.10. Millainen tapahtuma oli, siitä kerron omakohtaisten kokemusten valossa. Heti alkuun sanon, että virkakoneiston ja median tästä kansanliikkeestä makkinoima julkisuuskuva on aika rankasti manipuloitu. Siksi koen velvollisuudeksenikin kertoa, mitä liike ajaa ja millaisia ihmisiä siihen kuuluu.

Suomen ja Ruotsin välistä rajaa Tornion–Haaparannan kohdalla on perinteisesti sanottu maailman rauhallisimmaksi rajaksi. Rajan yli on voinut kulkea kenenkään pysäyttämättä ja estämättä. Nytkin ajoimme rajan yli Ruotsin puolelle esteettä, käännyimme liikenneympyrässä takaisin pyrkiäksemme Suomeen. Rajaviivan vierellä Suomen puolella meidät nyt pysäyttivät Suomen Tullin keltapukuiset miehet.

Maailman rauhallisimmalla rajalla tarkastetaan – ja päästetään läpi

Käsitimme tämän olevan nyt se Tullin, Poliisin ja Rajavartioston järjestämä suuresta Suomeen suuntautuvasta muuttoliikkeestä aiheutuva tarkastus. Ilmoitettuamme, että tulemme mielenosoitukseen, meidät ohjattiin tarkastamatta läpi. Pysäköinti järjestyi heti, ja pian käsitimme olevamme mielenosoittajien kokoontumispaikan äärellä.

Väkeä lappoi paikalle koko ajan. Tuttuja ja tuntemattomia eri puolilta Suomea, bussilastillisittain Tampereelta, Oulusta ja muilta paikkakunnilta aina Kuusamoa ja perimmäistä Lappia myöten.

Iloiset tervehdykset kajahtelivat, käsipäivää läpsittiin ja tuttuja halattiin.

Sosiaalinen media on tehnyt mahtavan palveluksen kansanliikkeille: on voitu tutustua kasvokuvin varustetussa mediassa, on opittu tuntemaan kasvokumppanien ihmiskuvaa ja ajattelutapaa. Tavattua päästään heti asiaan. Kansa kehiytyi porukoihin puhumaan Suomen tilasta ja kuuntelemaan järjestäjien ajatuksia.

Tiukat ohjeet käyttäytymiselle, julisteille ja sanomisille

Yksityishenkilöinä pysyttäytyvät järjestäjät osaavat käsitellä joukkoja. Soppatykiltä kehotetaan noutamaan ruokaa, jota nuori mies ja nuori nainen jakavat. Kun kysyn, keitä he ovat, mies vastaa olevansa tavallinen työläinen, nainen kertoo olevansa yksinhuoltaja. Tekevät työtä vapaaehtoisina, halusta auttaa Suomea ja suomalaisia. Kun kysyn, voiko johonkin heittää lantin ruoan palkaksi, he vastaavat, ettei voi, koska järjestäytymätön ei voi kerätä almuja. - Nauttikaa palvelusta, he hymyillen pyytävät. Ja ruoka maittaa.

Äänilaitteisiin puhuvat ilmoittavat jokainen nimensä ja kertovat miksi ovat Rajat kiinni! -tapahtumassa mukana. He ovat lähtöisin/kotoisin eri puolilta Lappia. Heitä on yhdistänyt huoli maahanmuuton esteettömästä paisumisesta ja huoli siitä, miten Suomi tästä taakasta selviytyy. Ja miten oman maan huono-osaiset tässä palvelujen jaossa selviävät.

Mieltäni eniten liikuttanut puhe oli erään keski-ikäisen naisen, joka kertoi raskaasta lapsuudestaan sodanjälkeisen Lapin syrjäkulmalla. Hän joutui varhain lähtemään kotoaan leivän hakuun maailmalta. Nuoruutta hän ei ehtinyt kokea eikä liioin kouluja käydä. Mutta hän on omillaan selviytynyt ja läheisistään huolehtinut. Nyt tuntuu pahalta kun katsoo miten Lapissa yhdessä luotu hyvinvointi jaetaan ilmaiseksi ja vastikeetta muukalaisille maailman tuuliin.

”Rajat kiinni!” – ”Piikki kiinni!”

Mutta eteenpäin, kohti julkista marssia Tornion kansan edessä. Järjestäjät jakavat tiukkoja käyttäytymisohjeita. Mukaan tulevien tulee käyttäytyä asiallisesti. Jokainen esiintyy kasvot paljaana. Sopimattomia julisteita ei sallita eikä rumia sanoja saa huudella. Puoluetunnuksia ei sallita, tämä on epäpoliittinen tilaisuus. Provosioitua ei pidä, jos kadun reunalta provosoidaan.  

Suomen lippuja liehuu eri kokoisina eri pituisissa saloissa. Iskulauseet on laadittu huolella ja hyvällä maulla. Siniristit leimaavat monia julisteita. Tunnelma on iloinen ja isänmaallinen, jopa kristillisen harras. On kysymys myös uskontomme kohtalosta islamin ja vieraan kulttuurin paineessa.

Kun runsas puoli tuntia on kulunut väen ruokkimiseen, ohjeiden antoon ja keskinäiseen seurusteluun, väki komennetaan punaisen paloauton taakse. Paloauton katolla on johtoporrras isoine ämyreineen ja iskulauseineen.

Kulkue lähtee liikkeelle jykevän poliisivartion ja sankan yleisöjoukon reunustamaa katukujaa pitkin. Iskulauseet kajahtavat terävinä ja iskevinä syyskuulaaseen aurinkoiseen jokirantalaaksoon. Sanat toistaa joen takana vahtiva Kaiku.

Päällimmäisinä ja useimmin esitettyinä kaikuvat huudot ”Raja kiinni!” ja ”Piikki kiinni!” Edellisellä tarkoitettiin maahanmuuttajien kontrolloimattoman tulon lopettamista ja jälkimmäisellä maahanmuuttajille suunnatun avoimen kustannuspiikin ja heitä varten avoinna pidetyn velanottopiikin sulkemista.

Mielenosoittajille suunnatuissa puheissa oli hyvin perusteellisesti numeroin osoitettu, mihin nämä kaksi asiaa johtavat, jos näin saa jatkua. Valtion ja kuntien säästöiltä menee pohja, jos kaikki se mitä maan veronmaksajien taakan lisäämisellä ja vähävaraisten palvelujen niistämisellä saavutetaan, meneenkin vieraiden hyväksi ja vielä moninkertaisesti korotettuna. Tämä syö valtion säästötoimien uskottavuutta ja johtaa veronmaksumoraalin heikkenemiseen. Vastikkeettomalle rahan ja palvelujen syytämiselle on pantava piste.

Keskiluokkaisen aktiiviväestön mielenilmaisu Suomen talouden ja suomalaisuuden puolesta

Keiden protesti tämä oli? Median – Ylen, MTV:n ja sanomalehtien – antamassa julkikuvassa tähänastiset maahanmuuttoa kristisoivat mielenilmaisut on koetettu leimata harvalukuisten ihmisten ja pääasiassa erilaisten ”hörhöjen” rasistisiksi mielenilmaisuiksi. On nostatettu hurmosta Suomen julkikuvan heikkenemisestä maailmalla. Ylen uutisoinnissa on lyhyesti otettu yksi haastateltava kummaltakin puolelta ja sen jälkeen koottu joukko poliittisia taivastelijoita ajankohtaisohjelmaan ilmaisemaan huolensa Suomen maineesta maailmalla. Oikeaa uutisointia taustoituksineen ei ole edes yritetty toimittaa. Tämä on veronmaksajien välineelle suuri häpeä.

Onko tämä julkikuva siis oikea? Ei ole. Se on totaalisesti väärä. Mieltään osoittamaan on tullut koululettua, ammatissa toimivaa työllistynyttä ja työtä vailla olevaa väkeä. Joukossa on myös eläkeläisiä, mutta edelleenkin työtä tekevää ja korkeasta verotuksesta kärsivää väkeä. Jos huollettavien määrä nousee, se heikentää myös heidän mahdollisuuksia huolehtia avustettavina ja huollettavina olevista omaisistaan. Tiivistettynä sanoisin, että tämä oli puhtaasti keskiluokkaisen suomalaisen väestön mielenilmaisu.

Tornion kokouksen järjestäjien puheissa tuotiin selkeästi esiin, ettei tässä ole kyse rotuvihasta, vaan suomalaisten huoli omasta ja läheistensä sekä kuntien ja valtion selviämisestä. Jos rajat pysyvät kontrolloimattomina ja väkeä tulee nykyistä vauhtia, Suomi halvaantuu ja taistelu riittämättömistä elinmahdollisuuksista johtaa yhteiskunnassa levottomuuksiin.

Usko puolueiden kykyyn ratkaista asiat rapautuu – puolueet lipuvat ulos suomalaisesta todellisuudesta

Lopuksi joku sana omista havainnoistani Tornion kansanliikkeen merkityksestä. Noin 800–1000 ihmiseen nousevasta vireiden ihmisten joukosta tunsin aika monia. Huomioni kiinnittyi etenkin perussuomalaisessa puolueessa ja eduskunnan ulkopuolisissa sirpalepuolueissa olleiden varsin suureen määrään.

Pienpiireissä käydyissä keskusteluissa kävi ilmi, että suuri epäluottamus vallitsee poliittisten puolueiden kykyyn selvitä Suomen ongelmien ratkaisusta. Tyytymättömyys koskee sekä hallituspuolueita että oppositiota kohtaan. Edustajat markkinoivat kansalle asioita, jotka kansalaisille ovat olleet vuosia selvät. Tekoja on odotettu, mutta vieläkään ei niitä saada.

Tätä väkeä on nyt liikkeellä. Poliitikot ja media tajuavat tämän ja siksi kuin yhteisestä sopimuksesta ne koettavat leimata tämän liikkeen rasismiksi. Se on niin suuri valhe ettei se ole uskottava.

Tässä on liikkeellä keskiluokka. Kun tähän yhtyy sosiaaliapua saavaa väkeä, aletaan olla 1930-luvun pulaliikehdinnässä. Kun myös maahanmuuttajien joukossa nousee pettymystä ”suomalaista huonoruokaista paratiisia” kohtaan, on aikaansaatu sellainen kriisi, josta muun muassa tämä Tornion liike on nyt varoittanut.

Elvyttämällä Suomi pikaisin uskottavin päätöksin kuntoon, voidaan monet vaarat välttää. Tämä on ymmärtääkseni Tornion liikkeen sanoma. 

]]>
14 http://mattiantero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/204110-elvytetaan-suomi-kuntoon#comments Maahanmuutto Pakolaiskriisi Rajavalvonta Siirtolaiset Sun, 04 Oct 2015 15:32:45 +0000 Matti Kyllönen http://mattiantero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/204110-elvytetaan-suomi-kuntoon
Maamme ja kansamme turvallisuus on uhattuna http://mattiantero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/203340-maamme-ja-kansamme-turvallisuus-on-uhattuna <p>Olen tänään ilmoittautunut Torniossa 3. lokakuuta pidettävään mielenosoitukseen maahanmuuttajien vyöryn ehkäisemiseksi Suomeen. Maahanmuuttajien hallitsematon vyöry rajojemme yli on jo tähän mennessä aiheuttanut niin vakavan särön maan ja kansan talouteen, turvallisuuteen ja tulevaisuutemme näkymiin, ettei vakavamielinen kansa voi siihen enää vahvasti reagoimatta suhtautua.</p> <p><strong>Asiat riistäytyneet Suomen käsistä</strong></p> <p>Maamme asiat eivät ole enää yksin Suomen hallittavissa, koska oma kansallinen päätäntävaltamme on menettty Euroopan Unionille, joka puolestaan ei tätä eikä muitakaan Euroopan asioita hallitse. Euroopan turvallisuus on velkaantumisen ja maahanmuuton vuoksi uhattuna, mutta EU:n hallintoelimet eivä vaaraa tiedosta ja jos tiedostavatkin, ne eivät siitä piittaa, koska unioni tavoittelee liittovaltiota ja kulkee sitä kohti nimenomaan kriisien kautta.</p> <p>Euroopan Unioni siis suorastaan tavoittelee kriisejä, kyetäkseen saattamaan yksittäiset valtiot yhä huonompaan taloudelliseen asemaan ja voidakseen taas suorittaa seuraavan askeleen kohti liittovaltiota ja kansallisen itsemääräämisoikeuden kaventamista.</p> <p>Tämä kehitys on määrätietoisesti kansan toimenpitein katkaistava. Jo ensimmäinen mielenosoitus Ruotsin rajalla antoi itsenäisyydestämme kiinni pitävän viestin maailmalle. Mielenilmaisu vaikutti: monet kääntyivät pois. Tätä sanomaa on vahvistettava. Siksi on osoitettava rajoilla rauhanomaista voimaa. Siihen vapaan maan vapailla kansalaisilla on oikeus.</p> <p><strong>YK:n aikaansaatava rauha arabimaihin ja hoidettava pakolaiskriisit</strong></p> <p>On nurinkurista, että kansainvaellusten syiden sanotaan olevan golobalisaatiossa. Kuitenkaan maailmanjärjestyksestä ja -rauhasta päävastuuta kantava YK ei kykene eikä edes tavoittele vastuun kantoa Lähi-Idän pääsotanäyttämöllä Syyriassa. YK luistelee vastuustaan ja kehottaa EU:n hoitamaan pakolaisongelman.</p> <p>Tämä kansainvaellusten aallon valossa tarkastellen YK on tyystin menettänt merkityksensä, kun turvaneuvoston jäsenet Kiina ja Venäjä eivät toimi Syyrian sodan lopettamiseksi. Euroopan unionin ei tulisi ottaa pakolaisongelmaa hoitaakseen, koska asia kuuluu turvaneuvostolle ja maailman suurvalloille. Unioni on kaupan liitto eikä suinkaan sotaliitto eikä arabimaiden sosiaalihuoltovaltio.</p> <p><strong>Mitä väkeä Suomeen tulee &ndash; ja mistä? Miten Suomen käy? </strong></p> <p>Suomeen tulevien &rdquo;pakolaisten&rdquo; sanotaan olevan &rdquo;turvapaikan hakijoita&rdquo;. Kuitenkin pääosan &rdquo;pakolaisista&rdquo; ja &rdquo;turvapaikan hakijoista&rdquo; sanotaan olevan Irakista eikä suinkaan pääsotanäyttämöltä Syyriasta.</p> <p>Valtaosa tulijoista näyttää olevan asekuntoisia ja armeijan käyneitä miehiä tai rintamarkarkureita. Toinen suuri tulijain ryhmä ovat somalit. Nuoria miehiä tulee sieltäkin. Somaliakaan ei ole Suomelle läheinen sotanäyttämö, ja kuitenkin somalitkin ovat &rdquo;turvapaikan hakijoita&rdquo;. Ovatko nämä nuorukaiset valmiit tarvittaessa puolustamaan Suomea?</p> <p>Kansamme keskuudessa liikkuu syystä pelokkaita kysymyksiä siitä, mihin tämä kaikki johtaa? Miten käy <em>Juha Sipilän</em> hallituksen käynnistämän talouden tasapainotuksen, kun uusia elätettäviä tulee runsain mitoin? Miten turvallisiksi suomalaiset tuntevat olonsa paikkakunnilla, jonne maahanmuuttajia tunkee suuret määrät jopa kuntien lupaa kysymättä?</p> <p>Miten hoidetaan oman maan hädänalaiset? Heidän menojaan supistetaan, mutta hyväkuntoiset terveet ulkomaan miehet saavat täällä arvovieraan kohtelun.</p> <p><strong>Rajat kiinni siihen saakka, kunnes arabimaiden sota on taltutettu</strong></p> <p>Suomi on huutavassa hukassa pakolaistilanteen vuoksi. Maan sisäinen turvallisuus on vaarassa järkkyä. Rauhallisten paikkakuntien elämä murtuu, kun vierasta väkeä tulee hallitsemattomat määrät odottaen että kohtelu on auvoista ja runsasta, kuten on luvattu. Miten rakastettavaa yhteiselo on sitten, kun leipää ja sirkushuveja on vääjämättä supistettava?</p> <p>Rajojen sulkeminen on välttämätöntä siihen asti, kun jo maassa olevat muukalaiset on ehdittu asianmukaisesti käsitellä. Sen jälkeen on mietittävä, voidaanko enää lisää ottaa.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olen tänään ilmoittautunut Torniossa 3. lokakuuta pidettävään mielenosoitukseen maahanmuuttajien vyöryn ehkäisemiseksi Suomeen. Maahanmuuttajien hallitsematon vyöry rajojemme yli on jo tähän mennessä aiheuttanut niin vakavan särön maan ja kansan talouteen, turvallisuuteen ja tulevaisuutemme näkymiin, ettei vakavamielinen kansa voi siihen enää vahvasti reagoimatta suhtautua.

Asiat riistäytyneet Suomen käsistä

Maamme asiat eivät ole enää yksin Suomen hallittavissa, koska oma kansallinen päätäntävaltamme on menettty Euroopan Unionille, joka puolestaan ei tätä eikä muitakaan Euroopan asioita hallitse. Euroopan turvallisuus on velkaantumisen ja maahanmuuton vuoksi uhattuna, mutta EU:n hallintoelimet eivä vaaraa tiedosta ja jos tiedostavatkin, ne eivät siitä piittaa, koska unioni tavoittelee liittovaltiota ja kulkee sitä kohti nimenomaan kriisien kautta.

Euroopan Unioni siis suorastaan tavoittelee kriisejä, kyetäkseen saattamaan yksittäiset valtiot yhä huonompaan taloudelliseen asemaan ja voidakseen taas suorittaa seuraavan askeleen kohti liittovaltiota ja kansallisen itsemääräämisoikeuden kaventamista.

Tämä kehitys on määrätietoisesti kansan toimenpitein katkaistava. Jo ensimmäinen mielenosoitus Ruotsin rajalla antoi itsenäisyydestämme kiinni pitävän viestin maailmalle. Mielenilmaisu vaikutti: monet kääntyivät pois. Tätä sanomaa on vahvistettava. Siksi on osoitettava rajoilla rauhanomaista voimaa. Siihen vapaan maan vapailla kansalaisilla on oikeus.

YK:n aikaansaatava rauha arabimaihin ja hoidettava pakolaiskriisit

On nurinkurista, että kansainvaellusten syiden sanotaan olevan golobalisaatiossa. Kuitenkaan maailmanjärjestyksestä ja -rauhasta päävastuuta kantava YK ei kykene eikä edes tavoittele vastuun kantoa Lähi-Idän pääsotanäyttämöllä Syyriassa. YK luistelee vastuustaan ja kehottaa EU:n hoitamaan pakolaisongelman.

Tämä kansainvaellusten aallon valossa tarkastellen YK on tyystin menettänt merkityksensä, kun turvaneuvoston jäsenet Kiina ja Venäjä eivät toimi Syyrian sodan lopettamiseksi. Euroopan unionin ei tulisi ottaa pakolaisongelmaa hoitaakseen, koska asia kuuluu turvaneuvostolle ja maailman suurvalloille. Unioni on kaupan liitto eikä suinkaan sotaliitto eikä arabimaiden sosiaalihuoltovaltio.

Mitä väkeä Suomeen tulee – ja mistä? Miten Suomen käy?

Suomeen tulevien ”pakolaisten” sanotaan olevan ”turvapaikan hakijoita”. Kuitenkin pääosan ”pakolaisista” ja ”turvapaikan hakijoista” sanotaan olevan Irakista eikä suinkaan pääsotanäyttämöltä Syyriasta.

Valtaosa tulijoista näyttää olevan asekuntoisia ja armeijan käyneitä miehiä tai rintamarkarkureita. Toinen suuri tulijain ryhmä ovat somalit. Nuoria miehiä tulee sieltäkin. Somaliakaan ei ole Suomelle läheinen sotanäyttämö, ja kuitenkin somalitkin ovat ”turvapaikan hakijoita”. Ovatko nämä nuorukaiset valmiit tarvittaessa puolustamaan Suomea?

Kansamme keskuudessa liikkuu syystä pelokkaita kysymyksiä siitä, mihin tämä kaikki johtaa? Miten käy Juha Sipilän hallituksen käynnistämän talouden tasapainotuksen, kun uusia elätettäviä tulee runsain mitoin? Miten turvallisiksi suomalaiset tuntevat olonsa paikkakunnilla, jonne maahanmuuttajia tunkee suuret määrät jopa kuntien lupaa kysymättä?

Miten hoidetaan oman maan hädänalaiset? Heidän menojaan supistetaan, mutta hyväkuntoiset terveet ulkomaan miehet saavat täällä arvovieraan kohtelun.

Rajat kiinni siihen saakka, kunnes arabimaiden sota on taltutettu

Suomi on huutavassa hukassa pakolaistilanteen vuoksi. Maan sisäinen turvallisuus on vaarassa järkkyä. Rauhallisten paikkakuntien elämä murtuu, kun vierasta väkeä tulee hallitsemattomat määrät odottaen että kohtelu on auvoista ja runsasta, kuten on luvattu. Miten rakastettavaa yhteiselo on sitten, kun leipää ja sirkushuveja on vääjämättä supistettava?

Rajojen sulkeminen on välttämätöntä siihen asti, kun jo maassa olevat muukalaiset on ehdittu asianmukaisesti käsitellä. Sen jälkeen on mietittävä, voidaanko enää lisää ottaa. 

]]>
112 http://mattiantero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/203340-maamme-ja-kansamme-turvallisuus-on-uhattuna#comments EU Maahanmuutto Pakolaiset Siirtolaiset Syyrian kriisi Thu, 24 Sep 2015 12:41:30 +0000 Matti Kyllönen http://mattiantero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/203340-maamme-ja-kansamme-turvallisuus-on-uhattuna
Mass migration & Weapons of mass destruction... http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/202986-mass-migration-weapons-of-mass-destruction <p>Tekee aina välillä hyvä muistella menneitä ja pohtia mihin on tultu (ja mistä syystä). Muistatteko vielä sinänsä sympaattisen Colin Powellin? Tämä Yhdysvaltain YK-suurlähettiläs puhui niin &quot;vakuuttavasti&quot; Sadam Husseinin joukkotuhoaseista (weapons of mass destruction), että sai jopa syntymähölmö Tony Blairin innostumaan.</p><p>Koko teatterin taustamiehenä hääri USA:n ylivoimaisesti vähälahjaisin pressa, George W. Bush. Kuten nyt tiedämme, kaikki perustui valheisiin; ainoana tavoitteena saada vihdoin tuo Saddam Hussein pois kuvioista (ja kaupanpäällisiksi halpaa öljyä!). Näin erään maan tasapaino, olkoonkin julma sellainen, saatiin pommitetuksi rikki. Jälkihoito on ollut sen jälkeen sitä luokkaa, että valtava <strong>exodus </strong>(mass migration) on alkanut ja josta me kaikki saamme nyt siis nauttia...</p><p>Mistä ihmeen syystä pienen Suomen pitäisi nyt maksaa kahden sotarikollisen virheistä? Ehdotan, että kaikki irakilaiset siirtolaiset harkitsisivat vastaanottokeskuksissaan vakavasti siirtymistä Englantiin (Great Britain): <em>good country, good people!</em></p><p>Kiitos, George W ja erityiskiitos sinulle, Tony!</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tekee aina välillä hyvä muistella menneitä ja pohtia mihin on tultu (ja mistä syystä). Muistatteko vielä sinänsä sympaattisen Colin Powellin? Tämä Yhdysvaltain YK-suurlähettiläs puhui niin "vakuuttavasti" Sadam Husseinin joukkotuhoaseista (weapons of mass destruction), että sai jopa syntymähölmö Tony Blairin innostumaan.

Koko teatterin taustamiehenä hääri USA:n ylivoimaisesti vähälahjaisin pressa, George W. Bush. Kuten nyt tiedämme, kaikki perustui valheisiin; ainoana tavoitteena saada vihdoin tuo Saddam Hussein pois kuvioista (ja kaupanpäällisiksi halpaa öljyä!). Näin erään maan tasapaino, olkoonkin julma sellainen, saatiin pommitetuksi rikki. Jälkihoito on ollut sen jälkeen sitä luokkaa, että valtava exodus (mass migration) on alkanut ja josta me kaikki saamme nyt siis nauttia...

Mistä ihmeen syystä pienen Suomen pitäisi nyt maksaa kahden sotarikollisen virheistä? Ehdotan, että kaikki irakilaiset siirtolaiset harkitsisivat vastaanottokeskuksissaan vakavasti siirtymistä Englantiin (Great Britain): good country, good people!

Kiitos, George W ja erityiskiitos sinulle, Tony!

 

]]>
10 http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/202986-mass-migration-weapons-of-mass-destruction#comments Euroopan pakolais- ja siirtolaiskriisi George W.Bush Irak Laiton maahanmuutto Siirtolaiset Sat, 19 Sep 2015 15:21:56 +0000 ilmari schepel http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/202986-mass-migration-weapons-of-mass-destruction
Suomalaisten suojeltava omaa valtiota ja kansaa http://mattiantero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/201876-suomalaisten-suojeltava-omaa-valtiota-ja-kansaa <p>Eurooppa on monien murheittensa keskellä joutunut hallitsemattoman maahanmuuton kohteeksi. Puhutaan miljoonista tulijoista, eikä kansainvaellukselle näytä tulevan loppua, koska Euroopan rajat ovat auki ja tiedonvälitys rummuttaa sanomaa ihmisoikeuksista ja kaikkien oikeuksista onnen etsintään nimenomaan Euroopasta.</p><p>Euroopan unionin politiikkanahan on ollut leuhkia maanosamme edistyneisyydellä, vauraudella ja avoimuudella. On myös korostettu Euroopan valtioiden velvollisuutta ottaa vastaan kaikki tulijat lainkaan pohtimatta sitä, miten tämä on sopusoinnussa omien hädänalaisten ihmisten tarpeiden kanssa.</p><p>Suomen keskustan, perussuomalaisten ja kokoomuksen muodostama <em>Juha Sipilän</em> (kesk) hallitus on ainakin pääministeri Sipilän suulla yhtynyt siihen kuoroon, joka vaatii &rdquo;ihmisoikeuksien toteuttamista&rdquo; ja vapaata muukalaisten tuloa maahan riippumatta tulijain taustoista, tavoitteista ja maan kantokyvystä. Sipilän lupausta luovuttaa Kempeleen asuntonsa maahanmuuttajille on julkisuudessa kiitetty. Asialla on toki toinenkin puolensa. Sipilän lupaus voi toimia yllykkeenä tulla Suomeen kansalaistemme taakkaa lisäämään.</p><p>Suomen ei ainakaan tässä taloudellisesssa tilanteessa kannattaisi noudattaa rikkaan Saksan esimerkkiä, varsinkaan kun meillä ei ole siirtomaavallan ja rotusorron taakkaa harteillamme.</p><p>Nykyisen laajuinen muukalaisten ryntäys saattaa johtaa senlaiseen kansainvaellukseen, joka alkoi hunnien hyökkäyksellä Euroopopaan 375 jKr. ja päättyi langobardien asettumiseen Po-joen laaksoon 568. Kansainvaellusten pyörteissä Länsi-Rooma tuhoutui 476. Rooman todelliset tai kuvitellut aarteet ja korkea elintaso olivat pääsyyt valtakunnan tuhoon. Nykyisen EU:n vetovoima voi johtaa samanlaiseen lopputulokseen.</p><p>EU:n ylimielisyys muihin valtioihin ja kulttuureihin nähden on osoittautunut sille itselleen turmiolliseksi. Kristinuskosta ja siihen perustuvasta moraali- ja oikeusperustasta luopuminen, perinteisistä avioliittokäsityksistä, perhekeskeisestä elämästä ja kansallisesta kasvatusperiaatteesta luopuminen ovat saaneet ihmiset jo monessa polvessa hämmennyksiin.</p><p>Irvokas ristiriita vallitsee juuri yhteiskunnan perussoluun perheeseen nähden: omien maiden perheiden hajotusta tuetaan ja rahalla edistetään, mutta maahanmuuttajien perheitä rahan voimin yhdistetään.</p><p>Tätä on harjoitettu koko unionin ajan. Nyt maahantulijain ydin, islam, on saanut rakennetuksi kaikkiin jäsenmaihin ulottuvan verkoston, joka koetaan nyt niin vahvaksi, että miljoonien ihmisten väestövyöry rohjetaan Eurooppaan toteuttaa.</p><p>Euroopan unionin &rdquo;sinisilmäiset hölmöt&rdquo; ovat jättäneet rajat avoimiksi ja yhteisen puolustuksen rakentamatta. Nyt ei ole mitään kättä pitempää rajoilla. Vain Unkari seisoo vahvana rajoillaan. Kiina ja Venäjä tukevat YK:ssa ja sotakentillä Isiksen vyöryä eteenpäin. Vain Nato pystyy sen liikkeen pysäyttämään, siis USA jälleen kerran Euroopan puolesta.</p><p>Suomen EU-politiikan johtoajatuksena on ollut seurata Saksaa. Viimeistään nyt tulisi Sipilän hallituksen ottaa toisenlainen, raealistinen ote asioihin: on ryhdyttävä puolustamaan Suomea ja sen kansaa.</p><p>Suomi on köyhä ja syrjäinen maa. Sen kansa on sitkeää ja ahkeraa. Kovalla työllä on hyvinvointimme rakennettu. EU:n politiikan seurauksena suuri osa väestöä, talonpoikaisto ja työväestö kärsivät. Maan vaurauden luoneet ikääntyneet ihmiset ovat lujilla. Heiltä otetaan ja ulkomaalaisille annetaan arvovieraan malliin. Tämä ei mahdu suomalaiseen mielenlaatuun.</p><p>On säälittävää yksisilmäisyyttä ja kokonaisnäkemisen puutetta median jatkuva laulu velvollisuudestamme auttaa maahanmuuttajia. Saa hakemalla hakea lehdistä juttua, jossa käsiteltäisiin ongelmia suomalaisten näkökulmasta. Päällimmäisenä on haukkuminen rasismista niitä, jotka kehottavat harkintaan ja malttiin. Ei tarvitse ihmetellä miksi media ei menesty. Siihen on vain yksi syy: omien lukijoiden unohtaminen ja muukalaisten palvonta.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eurooppa on monien murheittensa keskellä joutunut hallitsemattoman maahanmuuton kohteeksi. Puhutaan miljoonista tulijoista, eikä kansainvaellukselle näytä tulevan loppua, koska Euroopan rajat ovat auki ja tiedonvälitys rummuttaa sanomaa ihmisoikeuksista ja kaikkien oikeuksista onnen etsintään nimenomaan Euroopasta.

Euroopan unionin politiikkanahan on ollut leuhkia maanosamme edistyneisyydellä, vauraudella ja avoimuudella. On myös korostettu Euroopan valtioiden velvollisuutta ottaa vastaan kaikki tulijat lainkaan pohtimatta sitä, miten tämä on sopusoinnussa omien hädänalaisten ihmisten tarpeiden kanssa.

Suomen keskustan, perussuomalaisten ja kokoomuksen muodostama Juha Sipilän (kesk) hallitus on ainakin pääministeri Sipilän suulla yhtynyt siihen kuoroon, joka vaatii ”ihmisoikeuksien toteuttamista” ja vapaata muukalaisten tuloa maahan riippumatta tulijain taustoista, tavoitteista ja maan kantokyvystä. Sipilän lupausta luovuttaa Kempeleen asuntonsa maahanmuuttajille on julkisuudessa kiitetty. Asialla on toki toinenkin puolensa. Sipilän lupaus voi toimia yllykkeenä tulla Suomeen kansalaistemme taakkaa lisäämään.

Suomen ei ainakaan tässä taloudellisesssa tilanteessa kannattaisi noudattaa rikkaan Saksan esimerkkiä, varsinkaan kun meillä ei ole siirtomaavallan ja rotusorron taakkaa harteillamme.

Nykyisen laajuinen muukalaisten ryntäys saattaa johtaa senlaiseen kansainvaellukseen, joka alkoi hunnien hyökkäyksellä Euroopopaan 375 jKr. ja päättyi langobardien asettumiseen Po-joen laaksoon 568. Kansainvaellusten pyörteissä Länsi-Rooma tuhoutui 476. Rooman todelliset tai kuvitellut aarteet ja korkea elintaso olivat pääsyyt valtakunnan tuhoon. Nykyisen EU:n vetovoima voi johtaa samanlaiseen lopputulokseen.

EU:n ylimielisyys muihin valtioihin ja kulttuureihin nähden on osoittautunut sille itselleen turmiolliseksi. Kristinuskosta ja siihen perustuvasta moraali- ja oikeusperustasta luopuminen, perinteisistä avioliittokäsityksistä, perhekeskeisestä elämästä ja kansallisesta kasvatusperiaatteesta luopuminen ovat saaneet ihmiset jo monessa polvessa hämmennyksiin.

Irvokas ristiriita vallitsee juuri yhteiskunnan perussoluun perheeseen nähden: omien maiden perheiden hajotusta tuetaan ja rahalla edistetään, mutta maahanmuuttajien perheitä rahan voimin yhdistetään.

Tätä on harjoitettu koko unionin ajan. Nyt maahantulijain ydin, islam, on saanut rakennetuksi kaikkiin jäsenmaihin ulottuvan verkoston, joka koetaan nyt niin vahvaksi, että miljoonien ihmisten väestövyöry rohjetaan Eurooppaan toteuttaa.

Euroopan unionin ”sinisilmäiset hölmöt” ovat jättäneet rajat avoimiksi ja yhteisen puolustuksen rakentamatta. Nyt ei ole mitään kättä pitempää rajoilla. Vain Unkari seisoo vahvana rajoillaan. Kiina ja Venäjä tukevat YK:ssa ja sotakentillä Isiksen vyöryä eteenpäin. Vain Nato pystyy sen liikkeen pysäyttämään, siis USA jälleen kerran Euroopan puolesta.

Suomen EU-politiikan johtoajatuksena on ollut seurata Saksaa. Viimeistään nyt tulisi Sipilän hallituksen ottaa toisenlainen, raealistinen ote asioihin: on ryhdyttävä puolustamaan Suomea ja sen kansaa.

Suomi on köyhä ja syrjäinen maa. Sen kansa on sitkeää ja ahkeraa. Kovalla työllä on hyvinvointimme rakennettu. EU:n politiikan seurauksena suuri osa väestöä, talonpoikaisto ja työväestö kärsivät. Maan vaurauden luoneet ikääntyneet ihmiset ovat lujilla. Heiltä otetaan ja ulkomaalaisille annetaan arvovieraan malliin. Tämä ei mahdu suomalaiseen mielenlaatuun.

On säälittävää yksisilmäisyyttä ja kokonaisnäkemisen puutetta median jatkuva laulu velvollisuudestamme auttaa maahanmuuttajia. Saa hakemalla hakea lehdistä juttua, jossa käsiteltäisiin ongelmia suomalaisten näkökulmasta. Päällimmäisenä on haukkuminen rasismista niitä, jotka kehottavat harkintaan ja malttiin. Ei tarvitse ihmetellä miksi media ei menesty. Siihen on vain yksi syy: omien lukijoiden unohtaminen ja muukalaisten palvonta. 

]]>
59 http://mattiantero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/201876-suomalaisten-suojeltava-omaa-valtiota-ja-kansaa#comments Maahanmuutto Pakolaiset Siirtolaiset Mon, 07 Sep 2015 09:13:35 +0000 Matti Kyllönen http://mattiantero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/201876-suomalaisten-suojeltava-omaa-valtiota-ja-kansaa
Pelastusoperaatioiden vuoksi enemmän hukkuneita Välimerellä? http://juharichter.puheenvuoro.uusisuomi.fi/201861-pelastusoperaatioiden-vuoksi-enemman-hukkuneita-valimerella <p>Viime vuosina on toteutettu laajoja pelastusoperaatioita Välimerellä. Salakuljettajien avulla Eurooppaan siirtyviä siirtolaisia on pyritty pelastamaan kuolemalta.</p><p>Tuoreet tilastot osoittavat, että operaatiot ovat epäonnistuneet päätavoitteissaan, koska pelastustoimien alkamisen jälkeen selvästi aikaisempaa enemmän siirtolaisia on kuollut Välimerellä. Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön kertomien tietojen mukaan vuonna 2012 kuoli 500 siirtolaista ja vuonna 2013 700 siirtolaista matkalla Eurooppaan. Sen sijaan varsinaisten pelastusoperaatioiden alkamisen jälkeen vuonna 2014 kuoli 3279 ja tämän vuoden elokuuhun mennessä on kuollut jopa 3250 siirtolaista salakuljetusten yhteydessä Välimerellä.</p><p>Pelastusoperaatiot sekä monissa Euroopan maissa vain väljästi toteutetut karkotukset ovat lisänneet myös elintasopakolaisten houkutusta hakeutua vaarallisia reittejä pitkin Eurooppaan. Salakuljettajat ja salakuljetetut tietävät, että jo muutaman kymmenen merimailin päässä, esimerkiksi Libyan rannikosta, alkaa alue, johon Euroopan unionin pelastusoperaatiot ulottuvat. Salakuljettaminen Eurooppaan on nykyään entistä helpompaa.</p><p>Euroopan velvollisuus on estää kuolemat ja auttaa merihädässä olevia. Kuolemien, ihmiskaupan ja salakuljetuksen estämiseksi on kuitenkin vain yksi lääke: ihmissalakuljettajien laivat on käännytettävä takaisin lähtösatamiin ja turvapaikkahakemukset on käsiteltävä Pohjois-Afrikassa tai lähtömaissa, jotta ihmiselämät eivät vaarannu vaarallisella reitillä Välimereltä Eurooppaan. Tämä käytäntö olisi mahdollisesti myös pelastanut pienen pakolaispojan, jonka kuolemasta uutisoidaan ympäri Eurooppaa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Viime vuosina on toteutettu laajoja pelastusoperaatioita Välimerellä. Salakuljettajien avulla Eurooppaan siirtyviä siirtolaisia on pyritty pelastamaan kuolemalta.

Tuoreet tilastot osoittavat, että operaatiot ovat epäonnistuneet päätavoitteissaan, koska pelastustoimien alkamisen jälkeen selvästi aikaisempaa enemmän siirtolaisia on kuollut Välimerellä. Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön kertomien tietojen mukaan vuonna 2012 kuoli 500 siirtolaista ja vuonna 2013 700 siirtolaista matkalla Eurooppaan. Sen sijaan varsinaisten pelastusoperaatioiden alkamisen jälkeen vuonna 2014 kuoli 3279 ja tämän vuoden elokuuhun mennessä on kuollut jopa 3250 siirtolaista salakuljetusten yhteydessä Välimerellä.

Pelastusoperaatiot sekä monissa Euroopan maissa vain väljästi toteutetut karkotukset ovat lisänneet myös elintasopakolaisten houkutusta hakeutua vaarallisia reittejä pitkin Eurooppaan. Salakuljettajat ja salakuljetetut tietävät, että jo muutaman kymmenen merimailin päässä, esimerkiksi Libyan rannikosta, alkaa alue, johon Euroopan unionin pelastusoperaatiot ulottuvat. Salakuljettaminen Eurooppaan on nykyään entistä helpompaa.

Euroopan velvollisuus on estää kuolemat ja auttaa merihädässä olevia. Kuolemien, ihmiskaupan ja salakuljetuksen estämiseksi on kuitenkin vain yksi lääke: ihmissalakuljettajien laivat on käännytettävä takaisin lähtösatamiin ja turvapaikkahakemukset on käsiteltävä Pohjois-Afrikassa tai lähtömaissa, jotta ihmiselämät eivät vaarannu vaarallisella reitillä Välimereltä Eurooppaan. Tämä käytäntö olisi mahdollisesti myös pelastanut pienen pakolaispojan, jonka kuolemasta uutisoidaan ympäri Eurooppaa.

]]>
2 http://juharichter.puheenvuoro.uusisuomi.fi/201861-pelastusoperaatioiden-vuoksi-enemman-hukkuneita-valimerella#comments Maahanmuutto Siirtolaiset Välimeren hukkumisonnettomuudet Välimeren siirtolaiset Välimeri on hauta Mon, 07 Sep 2015 04:42:29 +0000 Juha Richter http://juharichter.puheenvuoro.uusisuomi.fi/201861-pelastusoperaatioiden-vuoksi-enemman-hukkuneita-valimerella
Meidän ja muiden heikko-osaiset http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/196917-meidan-ja-muiden-heikko-osaiset <p>Pohjois-Italiassa, Suomessa ja muissa Euroopan maissa on noussut kovia ääniä Afrikasta tulevien siirtolaisten vastaannottoa vastaan.</p><p>Kielteistä kantaa perustellaan muun muassa sillä, että &quot;pidetään huolta ensin omista ja vasta sitten muista&quot;. Tuo selitys ei ole uutta. Niin kauan kun leipäjonoja on ollut olemassa 90-luvun laman seurauksena, näin on Suomessa sanottu. Leipäjonot ovat vain kasvaneet, huonoista ja hyvistä ajoista huolimatta.</p><p>Pohjois-Italia on hyvinvoivaa seutua, kuten Suomikin. Näyttää siltä, että mitä enemmän ihminen elää hyvinvoinnissa, sitä enemmän ihmisen empatiakyky ja solidaarisuus heikompia kohtaan katoaa. Se taas merkitsee otollisia olosuhteita ääri-individualismia edistävän oikeiston (porvariston) kasvulle.</p><p>Eurooppa on viime vuosina oikeistolaistunut osittain vasemmiston demagogian takia. Perussuomalaisia on luultu vasemmistolaisiksi osittain siksi, koska ennen hallituksen taivalta he puhuivat heikompien puolesta, ainakin sen verran, kun ne olivat &quot;oikeita heikko-osaisia&quot;, &quot;meidän heikko-osaisia&quot;. Nyt jopa nuo puheet ovat vaimentuneet. On kuitenkin osittain väärin väittää, että perussuomalaiset edustaisivat perinteistä vasemmistoa. Osuvinta olisi puhua, kuten Suomen Kuvalehdessä todetaan, että Perussuomalaiset on porvarillinen työväenliike, porvarillisten miesten liike, jolla on vähän tekemistä vasemmistolaisen solidaarisuuden kanssa.</p><p><em><a href="http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/politiikka/tyolaiset-jakautuivat-perussuomalaisista-tuli-uusi-tyovaenliike/?shared=85484-490985e7-999">&quot;Suomen Kuvalehden&nbsp;talvella 2015 teettämässä tutkimuksessa selvisi, että perussuomalaiset on työssäkäyvien miesten puolue ja houkuttelee myös yrittäjiä.&quot;</a></em></p><p><em>Tutkimuksessa selvitetiin myös, kuuluuko solidaarisuus Perussuomalaisiin.</em></p><p><em>&rdquo;Perussuomalaiseen solidaarisuuteen kuuluvat ehkä yhteisöllisyys ja yksikulttuurisuus, monikulttuurisuuteenhan suhtaudutaan pidättyvästi ja epäluuloisesti. Solidaarisuus ilmenee homogeenisen yhteisön keskinäisenä luottamuksena.&rdquo; </em>Solidaarisuus vain omille siis.</p><p>Mihin tämä konservatiivisen porvarillisuuden, oikeistolaisuuden nousu vie? Tuskin tasa-arvoiseen yhteiskuntaan, jossa jokaisella kansalaisella olisi samoja velvollisuuksia ja oikeuksia. Velvollisuuksia jaetaan kaikille, mutta oikeuksia ei. Rahapussi määrää jatkossa esimerkiksi kansalaisten saamia palvelujen laadun nykyistä enemmän. Se, ettei Pohjois-Italia tai Suomi ota lisää pakolaisia ei merktse, että Pohjois-Italian köyhien asema parantuisi, tai että Suomessa esimerkiksi lepäjonot lyhentyisivät tai loppuisivat.</p><p>Hyvinvoivien alueiden heikko-osaisten ahdinkoon käytetään muita, tässä tapauksessa Afrikasta tulevia, heikko-osaisia vastaan. Vastakkainasettelu meidän ja muiden köyhien välillä on kuitenkin vain hyvinvoivien keino saada omia kovia arvoja toteutetuksi.</p> Pohjois-Italiassa, Suomessa ja muissa Euroopan maissa on noussut kovia ääniä Afrikasta tulevien siirtolaisten vastaannottoa vastaan.

Kielteistä kantaa perustellaan muun muassa sillä, että "pidetään huolta ensin omista ja vasta sitten muista". Tuo selitys ei ole uutta. Niin kauan kun leipäjonoja on ollut olemassa 90-luvun laman seurauksena, näin on Suomessa sanottu. Leipäjonot ovat vain kasvaneet, huonoista ja hyvistä ajoista huolimatta.

Pohjois-Italia on hyvinvoivaa seutua, kuten Suomikin. Näyttää siltä, että mitä enemmän ihminen elää hyvinvoinnissa, sitä enemmän ihmisen empatiakyky ja solidaarisuus heikompia kohtaan katoaa. Se taas merkitsee otollisia olosuhteita ääri-individualismia edistävän oikeiston (porvariston) kasvulle.

Eurooppa on viime vuosina oikeistolaistunut osittain vasemmiston demagogian takia. Perussuomalaisia on luultu vasemmistolaisiksi osittain siksi, koska ennen hallituksen taivalta he puhuivat heikompien puolesta, ainakin sen verran, kun ne olivat "oikeita heikko-osaisia", "meidän heikko-osaisia". Nyt jopa nuo puheet ovat vaimentuneet. On kuitenkin osittain väärin väittää, että perussuomalaiset edustaisivat perinteistä vasemmistoa. Osuvinta olisi puhua, kuten Suomen Kuvalehdessä todetaan, että Perussuomalaiset on porvarillinen työväenliike, porvarillisten miesten liike, jolla on vähän tekemistä vasemmistolaisen solidaarisuuden kanssa.

"Suomen Kuvalehden talvella 2015 teettämässä tutkimuksessa selvisi, että perussuomalaiset on työssäkäyvien miesten puolue ja houkuttelee myös yrittäjiä."

Tutkimuksessa selvitetiin myös, kuuluuko solidaarisuus Perussuomalaisiin.

”Perussuomalaiseen solidaarisuuteen kuuluvat ehkä yhteisöllisyys ja yksikulttuurisuus, monikulttuurisuuteenhan suhtaudutaan pidättyvästi ja epäluuloisesti. Solidaarisuus ilmenee homogeenisen yhteisön keskinäisenä luottamuksena.” Solidaarisuus vain omille siis.

Mihin tämä konservatiivisen porvarillisuuden, oikeistolaisuuden nousu vie? Tuskin tasa-arvoiseen yhteiskuntaan, jossa jokaisella kansalaisella olisi samoja velvollisuuksia ja oikeuksia. Velvollisuuksia jaetaan kaikille, mutta oikeuksia ei. Rahapussi määrää jatkossa esimerkiksi kansalaisten saamia palvelujen laadun nykyistä enemmän. Se, ettei Pohjois-Italia tai Suomi ota lisää pakolaisia ei merktse, että Pohjois-Italian köyhien asema parantuisi, tai että Suomessa esimerkiksi lepäjonot lyhentyisivät tai loppuisivat.

Hyvinvoivien alueiden heikko-osaisten ahdinkoon käytetään muita, tässä tapauksessa Afrikasta tulevia, heikko-osaisia vastaan. Vastakkainasettelu meidän ja muiden köyhien välillä on kuitenkin vain hyvinvoivien keino saada omia kovia arvoja toteutetuksi.

]]>
44 http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/196917-meidan-ja-muiden-heikko-osaiset#comments Ulkomaat Italia Kovat arvot Siirtolaiset Solidaarisuus Suomen pakolaiset Mon, 15 Jun 2015 15:28:04 +0000 Ana María Gutiérrez Sorainen http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/196917-meidan-ja-muiden-heikko-osaiset
Viimeisellä junalla Inkeriin http://viovio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/184882-viimeisella-junalla-inkeriin <p align="justify">On kulunut 70 vuotta kun Suomesta inkeriläisiä kuljettava viimeinen juna lähti jyskyttämään kohti itärajaa, mutta ei vienytkään sinne Kotiin, ... jonne moni halusi, vaan jyskytti pysähtymättä ohi kotiseudun syvälle Keski-Venäjän alueelle...</p> <h2>Inkeriläisten siirrot vuosina 1943-1945</h2> <p align="justify">Palataan ensin tuosta tapahtumasta hieman taakse päin eli inkeriläisten siirroista Suomeen vuosina 1943-1944.</p> <p align="justify">Toisen maailman sodan aikana (1941-1945) osa Inkerin maata jäi saksalaisten valloittamalle alueelle. Saksan huomattua, että osa väestöstä oli suomensukuisia, se teki Suomelle ehdotuksen inkeriläisten siirrosta Suomeen. Aluksi Suomi ei suostunut hankkeeseen, mutta lopulta vuonna 1942 tehdyn sopimukseen mukaan Suomeen siirrettiin, alkaen keväästä 1943 ja jatkuen kesäkuuhun 1944 asti, Viron keskitysleirien kautta noin 65'000 inkeriläistä.</p> <p align="justify">Joittenkin tutkijoitten mukaan (P.Takalo) Suomessa oli työvoimapula ja inkeriläisen siirtoväen ajateltiin korvaavan armeijan palvelukseen siirtyneitä miehiä. Toisaalta keskeisenä ajatuksena oli sijoittaa siirtoväki maaseudulle. Heidät olikin sijoitettu 500 kuntaan. Heidän työnsä osuus sota-ajan Suomessa oli merkittävä etenkin maataloudessa. Parhaimmillaan Suomen työmarkkinoilla oli 35'000 inkeriläistä ylimääräisenä resurssina. Inkeriläisten itsensä esittämät toiveet työpaikasta ja asuinpaikkakunnasta jäivät vähälle huomiolle.</p> <p align="justify">Toisaalla on mielipide (T. Flink), että</p> <ul> <p align="justify">"...miksi suomalaiset ylipäätänsä siirsivät sotatoimialueelta kymmeniä tuhansia inkeriläisiä Suomeen vuosina 1943-1944. Useinhan on arveltu, että inkeriläiset haluttiin Suomeen nimenomaan sodan aiheuttamaa työvoimapulaa helpottamaan. Valtaosa siirretyistä inkeriläisistä oli kuitenkin naisia ja alle 15-vuotiaita lapsia, ja vain murto-osa parhaassa työiässä olevia miehiä. Lisäksi vaikein työvoima- ja elintarvikepula oli jo takanapäin Suomessa Silloin, kun väestösiirrot alkoivat keväällä 1943. – Näin ollen väestönsiirroilla ei ollut työvoimapoliittista merkitystä."</p> </ul> <p align="justify">Siis, miksi suomalaiset ylipäätänsä siirsivät sotatoimialueelta tuhansia inkeriläisiä Suomeen vuosina 1943-1944?</p> <h2>Väestön siirtoa perusteltiin vielä veljeskansanideologialla.</h2> <p align="justify">Arkipäivän tilanteessa heimoinnostus ei kuitenkaan aina kantanut ja suhteet paikalliseen väestöön saattoivat olla joskus kireät. Puute ja sodanaikaiset vaikeat olosuhteet heijastuivat paikallisten asenteisiin ja varsinkin huonosti suomea taitavat inkerikot ja vatjalaiset saivat kokea valtaväestön vihamielisyyttä.</p> <p align="justify">Inkeriläisiä kohtaan tunnettiin myös poliittista epäluuloa. He olivat merkitty seurakuntien väestörekisteriin ulkomaalaisiksi. Samoin asuinpaikkakunnan ulkopuolelle matkustamiseen vaadittiin lupa (HUOM! Aivan kuin neuvostoliitossa!) paikalliselta poliisipäälliköltä ja valtiollinen poliisi oli jatkuvasti varuillaan poliittisesti epäluotettavien henkilöiden suhteen. Inkeriläisvalvontaa varten perustettiin Valpoon myös ylimääräinen osasto.</p> <p align="justify">Poliittisen tilanteen kiristyttyä kesällä ja syksyllä 1944 tämä johti pahimmissa tapauksissa kärjistyneisiin ristiriitoihin, ja inkeriläisiä ryhdyttiin syrjimään avoimesti. Osittain eripura johtui myös siitä, että kuin Suomen tulevaisuuden näkymät heikkenivät ja välirauhansopimus astui voimaan syyskuussa 1944, inkeriläiset rohkaistuivat esittämään mielipiteensä avoimemmin ja suhtautumaan Suomeen kriittisemmin. Osa oli pettynyt Suomessa saamansa kohteluun ja monet heistä kaipaisivatkin kotiseudulleen, koska olivat huolissaan kadonneista omaisista ja pettymys elämään Suomessa ja halusivat kotiin, vain kotiin!</p> <h2>Välirauhansopimus</h2> <p align="justify">Paluu kotiin odottikin inkeriläisiä kun oli solmittu Neuvostoliiton, Britannian ja Suomen välinen jatkosodan päättänyt aseleposopimus, joka oli allekirjoitettu Moskovassa 19.09.1944. Tämä määräsi palauttamaan sotavangit ja internoidut neuvostokansalaiset, mutta vapaaehtoisesti tulleet inkeriläiset olivat monimutkaisemmassa asemassa...</p> <p align="justify">Välirauhansopimuksessa mainittu Liittoutuneiden valvontakomissio (LVK) tuli Suomeen 22.9.1944 ja sen puheenjohtaja kenraalieversti Andrei Zdanov vasta 5.10 1944. LVK:n tehtävänä oli sovitusti valvoa, että kaikki välirauhansopimuksen artiklat pannaan täytäntöön.</p> <h2>Suomalaiset viranomaiset</h2> <p align="justify">Suomalaisten viranomaisten käsityksen mukaan inkeriläissiirtoväki ei siviilihenkilöinä kuulunut sen enempää internoituihin kuin väkisin tuotuihinkaan. Suomen päättäjät olivat kuitenkin tietoisia inkeriläisten mielialoista, tyytymättömyydestä ja Neuvostoliittoa kohtaan ääneen lausutuista sympatioista. Tiedettiin kuitenkin joukossa olevan sellaisia, jotka eivät missään tapauksessa lähde. Inkeriläisten palauttamisen menettelytavasta teki päätökset ulkoasiainministeriö, jonka mukaan vapaaehtoisesti Suomeen saapuneiden inkeriläisten jäämiselle ei katsottu olevan esteitä.</p> <p align="justify">Inkeriläisten anomuksistaan voitiin varmistaa, että he olivat tulleet vapaaehtoisesti Suomeen vuosina 1943-1944. Tai ainakin periaatteessa vapaaehtoisesti, mikäli otetaan huomioon heidän siirtonsa sotatoimialueelta.</p> <p align="justify">Suomessa palautuskäytäntö oli kirjava... huomattava osa nimismiehistä näytti kuitenkin ilmoittaneen inkeriläisille, että he itse saivat päättää mitä tekevät!?? Sekavassa ja epämääräisessä tilanteessa viranomaisten harkintakyky ja suhtautuminen inkeriläisiin ratkaisi heidän päätöksensä. Oli myös niitä poliisiviranomaisia, jotka kehottivat jäämään, ja vakuuttivat, etteivät suomalaiset missään tapauksessa tule luovuttamaan inkeriläisiä!??..</p> <p align="justify">Virallinen Suomi siis salli inkeriläisten joko jäädä tai palata ... ja virallisia ohjeita pakottamiseen ei annettu missään vaiheessa. Kuitenkin Suomen viranomaiset antoivat yli 60'000 inkeriläisen olinpaikkatiedot Valvontakomissiolle ja Suomen viranomaisille oli selvinnyt jo joulukuussa 1944, että paluujunien määränpää onkin luvattua Inkerinmaata huomattavasti kauempana. Muun muassa sisäministeriön osastopäällikkö Johannes Virolainen neuvotteli usein palauttamiskäytännöistä venäläisten kanssa.</p> <h2>Neuvostoliiton viranomaiset</h2> <p align="justify">Neuvostoliitossa oli jo 1920-luvulla kriminalisoitu kontaktit ulkomaalaisiin ja luvaton muuttaminen ulkomaille. Erittäin raskauttavana pidettiin muuttamista maahan, jonka kanssa Neuvostoliitto oli sotatilassa. Tätä vastaan rikkoneet tuli palauttaa kotimaahan ja saattaa edesvastuuseen.</p> <p align="justify">Kaikki palautetaan eikä ketään entisille asuinsijoille oli Zdanovin esikunnan hallinto-osaston päällikön kenraalimajuri V. D. Sturovin yksiselitteinen kanta.</p> <p align="justify">Palauuttamisjärjestely vaiheessa tutkija T.Flinkin mukaan</p> <ul> <p align="justify">"Valvontakomissiolla (LVK) ei ollut vielä suunnitelmaa inkeriläisten palauttamisesta Neuvostoliittoon. LVK:n johtohenkilöitten neuvottelukokouksessa 5.10.1944 LVK:n puheenjohtaja, kenraalieversti Andrei Zdanov kysyi kenraalimajuri Sturovilta: Onko meillä itsellämme inkeriläisten palauttamissuunnitelma?, johon Sturov vastasi, ettei LVK:lla ollut vielä suunnitelmaa.</p> <p align="justify">"Zdanov totesi tähän, että yleisesti ottaen ... tämä "porukka" oli aikanaan suhtautunut varsin vihamielisesti neuvostovaltaan. (T. F.) Vuosina 1941-1942 oli kaikenlaisia mielialoja, mutta nyt merkittävä osa heistä luultavasti pelkää palata kotiin. Heistä oli muodostettu Suomessa erikoisjoukko-osastoja ja he palvelivat uskollisesti ja tunnollisesti ... Kannattaako heitä palauttaa Leningradin alueelle? ... Zdanov arveli, että asiaa täytyy vielä miettiä, mutta "luultavasti joudumme ottamaan". Meillä on parhaillaan ylimääräistä väkeä vähän. Väkeä tarvitaan".</p> </ul> <p align="justify">Näin siis arvelivat inkeriläisten kohtaloa myös Neuvostoliiton viranomaiset.</p> <p align="justify">Siis, Neuvostoliitto tarvitsi väkeä nostamaan raunioista sodan tuhoamia alueita ja ne olivat nimenomaan Keski-Venäjällä jonne inkeriläiset sitten vietiin. Neuvostoliiton puolustuskomitean salaisen määräyksen mukaan vuodelta 1944, jonka allekirjoitti V. Molotov. Inkeriläiselle siirtoväelle osoitettiin sijoituspaikkakunnat Keski-Venäjällä: Jaroslavin, Kalinin, Novgorodin, Pihkovan ja Velikolukin aluelle.</p> <p align="justify">Siinä välissä kun niin Suomen viranomaiset kuin myös LVK:n puheenjohtaja A. Zdanov johtohenkilöitten neuvottelukokouksessa pohtivat inkeriläisten siirtoväen kohtaloa, inkeriläisten keskuudessa kuohui varmasti! Mitä tehdä?</p> <p align="justify">Tutkijoitten mukaan oli merkittävä määrä inkeriläisiä jotka olivat valmiita lähtemään heti tilaisuuden tullen. Oli niitä, jotka eivät halunneet palata missään olosuhteissa, ja myös niitä, jotka eivät osanneet päättää. Lähdeaineiston mukaan jäämistä tukevia seikkoja oli vähemmän kuin lähtöön innoittavia. Lähtijöiden keskuudessa levisi antautumismieliala, jonka mukaan vapaaehtoisesti lähtevät eivät tulisi saamaan yhtä kovakouraista kohtelua kuin myöhemmin väkipakolla vietävät ... vaikka viimeisellä junalla. Tehtyjen virheiden vilpittömän ja nöyrän tunnustamisen katsottiin perinteisesti vähentävän rangaistusta. Venäläisen sananlaskun mukaa "nöyrää kaulaa ei miekka katkaise".</p> <p align="justify">Valmisteluvaiheessa suuri osa inkeriläisistä tuli harhaan johdetuksi ja viime kädessä petetyksi. Neuvostoviranomaisten heille esitetyiltä vakuutuksilta ja lupauksilta putosi pohja, kun he näkivät vaunujen ristikkoikkunoista ja seinien raoista, että junat, joiden piti heidät viedä kotiasemilleen, olivat kulkemassa Leningradin ohi.</p> <p align="justify">Näin ollen inkeriläiset palautus perustui petokselle: Meidät pettivät niin Neuvostoliiton viranomaiset kuin myös Suomen viranomaiset.</p> <p align="center"><object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/sNiDYrXlqOc?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/sNiDYrXlqOc?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p> <p align="justify">Lähteet:</p> <ul> <li>Toivo Flink: Kotiin karkotettavaksi </li> <li>Pekka Nevalainen, Hannes Sihvo: Inkeri. Historia, kansa, kulttuuri </li> <li>Jussi Pekkarinen, Juha Pohjoinen: Ei armoa Suomen selkänahasta. Ihmisluovutukset Neuvostoliittoon 1944-1981 </li> <li>Pirjo Takalo, Mari Juote: Inkerin-suomalaiset </li> <li>Juha Pohjonen: Valvontakomission uhrit. Ihmisluovutukset Neuvostoliittoon 1944-1955</li> </ul><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> On kulunut 70 vuotta kun Suomesta inkeriläisiä kuljettava viimeinen juna lähti jyskyttämään kohti itärajaa, mutta ei vienytkään sinne Kotiin, ... jonne moni halusi, vaan jyskytti pysähtymättä ohi kotiseudun syvälle Keski-Venäjän alueelle...

Inkeriläisten siirrot vuosina 1943-1945

Palataan ensin tuosta tapahtumasta hieman taakse päin eli inkeriläisten siirroista Suomeen vuosina 1943-1944.

Toisen maailman sodan aikana (1941-1945) osa Inkerin maata jäi saksalaisten valloittamalle alueelle. Saksan huomattua, että osa väestöstä oli suomensukuisia, se teki Suomelle ehdotuksen inkeriläisten siirrosta Suomeen. Aluksi Suomi ei suostunut hankkeeseen, mutta lopulta vuonna 1942 tehdyn sopimukseen mukaan Suomeen siirrettiin, alkaen keväästä 1943 ja jatkuen kesäkuuhun 1944 asti, Viron keskitysleirien kautta noin 65'000 inkeriläistä.

Joittenkin tutkijoitten mukaan (P.Takalo) Suomessa oli työvoimapula ja inkeriläisen siirtoväen ajateltiin korvaavan armeijan palvelukseen siirtyneitä miehiä. Toisaalta keskeisenä ajatuksena oli sijoittaa siirtoväki maaseudulle. Heidät olikin sijoitettu 500 kuntaan. Heidän työnsä osuus sota-ajan Suomessa oli merkittävä etenkin maataloudessa. Parhaimmillaan Suomen työmarkkinoilla oli 35'000 inkeriläistä ylimääräisenä resurssina. Inkeriläisten itsensä esittämät toiveet työpaikasta ja asuinpaikkakunnasta jäivät vähälle huomiolle.

Toisaalla on mielipide (T. Flink), että

    "...miksi suomalaiset ylipäätänsä siirsivät sotatoimialueelta kymmeniä tuhansia inkeriläisiä Suomeen vuosina 1943-1944. Useinhan on arveltu, että inkeriläiset haluttiin Suomeen nimenomaan sodan aiheuttamaa työvoimapulaa helpottamaan. Valtaosa siirretyistä inkeriläisistä oli kuitenkin naisia ja alle 15-vuotiaita lapsia, ja vain murto-osa parhaassa työiässä olevia miehiä. Lisäksi vaikein työvoima- ja elintarvikepula oli jo takanapäin Suomessa Silloin, kun väestösiirrot alkoivat keväällä 1943. – Näin ollen väestönsiirroilla ei ollut työvoimapoliittista merkitystä."

Siis, miksi suomalaiset ylipäätänsä siirsivät sotatoimialueelta tuhansia inkeriläisiä Suomeen vuosina 1943-1944?

Väestön siirtoa perusteltiin vielä veljeskansanideologialla.

Arkipäivän tilanteessa heimoinnostus ei kuitenkaan aina kantanut ja suhteet paikalliseen väestöön saattoivat olla joskus kireät. Puute ja sodanaikaiset vaikeat olosuhteet heijastuivat paikallisten asenteisiin ja varsinkin huonosti suomea taitavat inkerikot ja vatjalaiset saivat kokea valtaväestön vihamielisyyttä.

Inkeriläisiä kohtaan tunnettiin myös poliittista epäluuloa. He olivat merkitty seurakuntien väestörekisteriin ulkomaalaisiksi. Samoin asuinpaikkakunnan ulkopuolelle matkustamiseen vaadittiin lupa (HUOM! Aivan kuin neuvostoliitossa!) paikalliselta poliisipäälliköltä ja valtiollinen poliisi oli jatkuvasti varuillaan poliittisesti epäluotettavien henkilöiden suhteen. Inkeriläisvalvontaa varten perustettiin Valpoon myös ylimääräinen osasto.

Poliittisen tilanteen kiristyttyä kesällä ja syksyllä 1944 tämä johti pahimmissa tapauksissa kärjistyneisiin ristiriitoihin, ja inkeriläisiä ryhdyttiin syrjimään avoimesti. Osittain eripura johtui myös siitä, että kuin Suomen tulevaisuuden näkymät heikkenivät ja välirauhansopimus astui voimaan syyskuussa 1944, inkeriläiset rohkaistuivat esittämään mielipiteensä avoimemmin ja suhtautumaan Suomeen kriittisemmin. Osa oli pettynyt Suomessa saamansa kohteluun ja monet heistä kaipaisivatkin kotiseudulleen, koska olivat huolissaan kadonneista omaisista ja pettymys elämään Suomessa ja halusivat kotiin, vain kotiin!

Välirauhansopimus

Paluu kotiin odottikin inkeriläisiä kun oli solmittu Neuvostoliiton, Britannian ja Suomen välinen jatkosodan päättänyt aseleposopimus, joka oli allekirjoitettu Moskovassa 19.09.1944. Tämä määräsi palauttamaan sotavangit ja internoidut neuvostokansalaiset, mutta vapaaehtoisesti tulleet inkeriläiset olivat monimutkaisemmassa asemassa...

Välirauhansopimuksessa mainittu Liittoutuneiden valvontakomissio (LVK) tuli Suomeen 22.9.1944 ja sen puheenjohtaja kenraalieversti Andrei Zdanov vasta 5.10 1944. LVK:n tehtävänä oli sovitusti valvoa, että kaikki välirauhansopimuksen artiklat pannaan täytäntöön.

Suomalaiset viranomaiset

Suomalaisten viranomaisten käsityksen mukaan inkeriläissiirtoväki ei siviilihenkilöinä kuulunut sen enempää internoituihin kuin väkisin tuotuihinkaan. Suomen päättäjät olivat kuitenkin tietoisia inkeriläisten mielialoista, tyytymättömyydestä ja Neuvostoliittoa kohtaan ääneen lausutuista sympatioista. Tiedettiin kuitenkin joukossa olevan sellaisia, jotka eivät missään tapauksessa lähde. Inkeriläisten palauttamisen menettelytavasta teki päätökset ulkoasiainministeriö, jonka mukaan vapaaehtoisesti Suomeen saapuneiden inkeriläisten jäämiselle ei katsottu olevan esteitä.

Inkeriläisten anomuksistaan voitiin varmistaa, että he olivat tulleet vapaaehtoisesti Suomeen vuosina 1943-1944. Tai ainakin periaatteessa vapaaehtoisesti, mikäli otetaan huomioon heidän siirtonsa sotatoimialueelta.

Suomessa palautuskäytäntö oli kirjava... huomattava osa nimismiehistä näytti kuitenkin ilmoittaneen inkeriläisille, että he itse saivat päättää mitä tekevät!?? Sekavassa ja epämääräisessä tilanteessa viranomaisten harkintakyky ja suhtautuminen inkeriläisiin ratkaisi heidän päätöksensä. Oli myös niitä poliisiviranomaisia, jotka kehottivat jäämään, ja vakuuttivat, etteivät suomalaiset missään tapauksessa tule luovuttamaan inkeriläisiä!??..

Virallinen Suomi siis salli inkeriläisten joko jäädä tai palata ... ja virallisia ohjeita pakottamiseen ei annettu missään vaiheessa. Kuitenkin Suomen viranomaiset antoivat yli 60'000 inkeriläisen olinpaikkatiedot Valvontakomissiolle ja Suomen viranomaisille oli selvinnyt jo joulukuussa 1944, että paluujunien määränpää onkin luvattua Inkerinmaata huomattavasti kauempana. Muun muassa sisäministeriön osastopäällikkö Johannes Virolainen neuvotteli usein palauttamiskäytännöistä venäläisten kanssa.

Neuvostoliiton viranomaiset

Neuvostoliitossa oli jo 1920-luvulla kriminalisoitu kontaktit ulkomaalaisiin ja luvaton muuttaminen ulkomaille. Erittäin raskauttavana pidettiin muuttamista maahan, jonka kanssa Neuvostoliitto oli sotatilassa. Tätä vastaan rikkoneet tuli palauttaa kotimaahan ja saattaa edesvastuuseen.

Kaikki palautetaan eikä ketään entisille asuinsijoille oli Zdanovin esikunnan hallinto-osaston päällikön kenraalimajuri V. D. Sturovin yksiselitteinen kanta.

Palauuttamisjärjestely vaiheessa tutkija T.Flinkin mukaan

    "Valvontakomissiolla (LVK) ei ollut vielä suunnitelmaa inkeriläisten palauttamisesta Neuvostoliittoon. LVK:n johtohenkilöitten neuvottelukokouksessa 5.10.1944 LVK:n puheenjohtaja, kenraalieversti Andrei Zdanov kysyi kenraalimajuri Sturovilta: Onko meillä itsellämme inkeriläisten palauttamissuunnitelma?, johon Sturov vastasi, ettei LVK:lla ollut vielä suunnitelmaa.

    "Zdanov totesi tähän, että yleisesti ottaen ... tämä "porukka" oli aikanaan suhtautunut varsin vihamielisesti neuvostovaltaan. (T. F.) Vuosina 1941-1942 oli kaikenlaisia mielialoja, mutta nyt merkittävä osa heistä luultavasti pelkää palata kotiin. Heistä oli muodostettu Suomessa erikoisjoukko-osastoja ja he palvelivat uskollisesti ja tunnollisesti ... Kannattaako heitä palauttaa Leningradin alueelle? ... Zdanov arveli, että asiaa täytyy vielä miettiä, mutta "luultavasti joudumme ottamaan". Meillä on parhaillaan ylimääräistä väkeä vähän. Väkeä tarvitaan".

Näin siis arvelivat inkeriläisten kohtaloa myös Neuvostoliiton viranomaiset.

Siis, Neuvostoliitto tarvitsi väkeä nostamaan raunioista sodan tuhoamia alueita ja ne olivat nimenomaan Keski-Venäjällä jonne inkeriläiset sitten vietiin. Neuvostoliiton puolustuskomitean salaisen määräyksen mukaan vuodelta 1944, jonka allekirjoitti V. Molotov. Inkeriläiselle siirtoväelle osoitettiin sijoituspaikkakunnat Keski-Venäjällä: Jaroslavin, Kalinin, Novgorodin, Pihkovan ja Velikolukin aluelle.

Siinä välissä kun niin Suomen viranomaiset kuin myös LVK:n puheenjohtaja A. Zdanov johtohenkilöitten neuvottelukokouksessa pohtivat inkeriläisten siirtoväen kohtaloa, inkeriläisten keskuudessa kuohui varmasti! Mitä tehdä?

Tutkijoitten mukaan oli merkittävä määrä inkeriläisiä jotka olivat valmiita lähtemään heti tilaisuuden tullen. Oli niitä, jotka eivät halunneet palata missään olosuhteissa, ja myös niitä, jotka eivät osanneet päättää. Lähdeaineiston mukaan jäämistä tukevia seikkoja oli vähemmän kuin lähtöön innoittavia. Lähtijöiden keskuudessa levisi antautumismieliala, jonka mukaan vapaaehtoisesti lähtevät eivät tulisi saamaan yhtä kovakouraista kohtelua kuin myöhemmin väkipakolla vietävät ... vaikka viimeisellä junalla. Tehtyjen virheiden vilpittömän ja nöyrän tunnustamisen katsottiin perinteisesti vähentävän rangaistusta. Venäläisen sananlaskun mukaa "nöyrää kaulaa ei miekka katkaise".

Valmisteluvaiheessa suuri osa inkeriläisistä tuli harhaan johdetuksi ja viime kädessä petetyksi. Neuvostoviranomaisten heille esitetyiltä vakuutuksilta ja lupauksilta putosi pohja, kun he näkivät vaunujen ristikkoikkunoista ja seinien raoista, että junat, joiden piti heidät viedä kotiasemilleen, olivat kulkemassa Leningradin ohi.

Näin ollen inkeriläiset palautus perustui petokselle: Meidät pettivät niin Neuvostoliiton viranomaiset kuin myös Suomen viranomaiset.

http://www.youtube.com/watch?v=sNiDYrXlqOc

Lähteet:

  • Toivo Flink: Kotiin karkotettavaksi
  • Pekka Nevalainen, Hannes Sihvo: Inkeri. Historia, kansa, kulttuuri
  • Jussi Pekkarinen, Juha Pohjoinen: Ei armoa Suomen selkänahasta. Ihmisluovutukset Neuvostoliittoon 1944-1981
  • Pirjo Takalo, Mari Juote: Inkerin-suomalaiset
  • Juha Pohjonen: Valvontakomission uhrit. Ihmisluovutukset Neuvostoliittoon 1944-1955
]]>
5 http://viovio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/184882-viimeisella-junalla-inkeriin#comments II maailmansota Maahanmuutajat Siirtolaiset Tue, 20 Jan 2015 22:37:22 +0000 Viola Heistonen http://viovio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/184882-viimeisella-junalla-inkeriin