Ilmastonmuutos http://tluukka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132904/0 Fri, 22 Sep 2017 09:00:21 +0300 fi Hesari ei sulata EU-parlamentin metsien lisähakkuupäätöstä http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243241-hesari-ei-sulata-eu-parlamentin-metsien-lisahakkuupaatosta <p>&nbsp;Hesari ei ole koskaan hyväksynyt sitä tosiasiaa, että Suomi voisi lisätä metsien hakkuitaan ja samaan aikaan metsien hiilinielu kasvaisi. Ministeri Tiilikainen kertoi 21.3.17, että Suomen metsien kasvu on vajaat 110 miljoonaa kuutiota vuodessa, ja laskelmien mukaan se kestää 89 miljoonan kuution vuotuisen hakkuukertymän, kuva 1. Tämän vuoksi kotimaisen runkopuun vuosittaiset hakkuut nousisivat suunnitelmien mukaan noin 66 miljoonasta 80 miljoonaan kuutioon vuoteen 2030 mennessä.</p><p>EU-komissio teki heinäkuussa 2016 esityksen, jossa vertailuajanjakson valinta olisi estänyt Suomen kaavailemat lisähakkuut ilmastonmuutoksen torjunnan nimissä. Vielä oli kuitenkin jäljellä EU-parlamentin äänestys. Suomalaiset kokosivat rivinsä talvisodan hengessä ja saivat muutosesityksen läpi parlamentissa äänin 365-310.</p><p>Tämän päivän Hesari on tehnyt tästä suuresta lobbauskampanjasta kahden sivun jutun. Päällisin puolin artikkelia silmäilemällä näyttäisi kuin Hesarikin olisi siirtynyt Suomen metsä- ja biotalouden puolelle tässä asiassa. Asian todellinen laita kuitenkin paljastuu, kun lukee artikkelin ja arvioi tekstin viestiä. Hesarin asenne on ulkopuolisen tarkkailijan, joka rivien välistä arvostelee aikaansaatua tulosta.</p><p>Jutun lopussa tätä arvostelua ei peitellä, vaan tuodaan suoraan julki. Hesarin näkökulma asiaan on yksittäinen puu: kun se kaadetaan, niin kestää 100 vuotta ennen kuin vastaava määrä hiiltä on sitoutunut metsään. Hesarille ei riitä tarkasteluksi Suomen metsien kokonaistilanne, että hakkuumäärät alittavat kasvumäärät.</p><p>Lopussa on annettu lopullinen tuomiovalta asiassa Suomen ympäristöpaneelin jäsenelle Jyri Seppäselle, joka todistaa, että &rdquo;metsien käytön lisäämisellä voidaan aiheuttaa merkittävät lisäpäästöt vuosikymmeniksi eteenpäin ja että tämä on haluttu unohtaa kotimaisessa keskustelussa&rdquo;.</p><p>Tässä kohdassa ollaan koko asian ytimessä. Hesari, Seppälä ja eräät muut tahot haluavat, että Suomi uhrautuu pidättäytymällä metsien lisähakkuista, jotta niiden hiilinielu olisi mahdollisimman suuri lähitulevaisuudessa. Näitä tahoja ei näytä häiritsevä lainkaan se seikka, että vihreän talouden esimerkkimaa Saksa ei pysty uusiutuvaan energiaan tekemistään valtavista panostuksistaan huolimatta pienentämään hiilipäästöjään. Vaikka Suomen metsien hiilinielu kasvaa lisääntyvien hakkuiden myötä, se ei riitä näille tahoille: Suomen pitäisi pelastaa maailma ilmastonmuutokselta.</p><p>++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++</p><p>Selvyyden vuoksi ilmoitan, että en ole ilmaston enkä ilmastonmuutoksen kieltäjä, joksi minua tavallisesti nimitetään englanninkielisillä nettisivustoilla. Olen eri mieltä IPCC:n kanssa siitä, kuinka paljon kasvihuonekaasut pystyvät nostamaan maapallon lämpötilaa. Olen julkaissut asiasta 13 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia viimeisen viiden vuoden aikana.</p><p>Oma ilmastosivustoni, jossa on tarkempaa tietoa ilmastonmuutoksesta: <a href="http://www.climatexam.com/">www.climatexam.com</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  Hesari ei ole koskaan hyväksynyt sitä tosiasiaa, että Suomi voisi lisätä metsien hakkuitaan ja samaan aikaan metsien hiilinielu kasvaisi. Ministeri Tiilikainen kertoi 21.3.17, että Suomen metsien kasvu on vajaat 110 miljoonaa kuutiota vuodessa, ja laskelmien mukaan se kestää 89 miljoonan kuution vuotuisen hakkuukertymän, kuva 1. Tämän vuoksi kotimaisen runkopuun vuosittaiset hakkuut nousisivat suunnitelmien mukaan noin 66 miljoonasta 80 miljoonaan kuutioon vuoteen 2030 mennessä.

EU-komissio teki heinäkuussa 2016 esityksen, jossa vertailuajanjakson valinta olisi estänyt Suomen kaavailemat lisähakkuut ilmastonmuutoksen torjunnan nimissä. Vielä oli kuitenkin jäljellä EU-parlamentin äänestys. Suomalaiset kokosivat rivinsä talvisodan hengessä ja saivat muutosesityksen läpi parlamentissa äänin 365-310.

Tämän päivän Hesari on tehnyt tästä suuresta lobbauskampanjasta kahden sivun jutun. Päällisin puolin artikkelia silmäilemällä näyttäisi kuin Hesarikin olisi siirtynyt Suomen metsä- ja biotalouden puolelle tässä asiassa. Asian todellinen laita kuitenkin paljastuu, kun lukee artikkelin ja arvioi tekstin viestiä. Hesarin asenne on ulkopuolisen tarkkailijan, joka rivien välistä arvostelee aikaansaatua tulosta.

Jutun lopussa tätä arvostelua ei peitellä, vaan tuodaan suoraan julki. Hesarin näkökulma asiaan on yksittäinen puu: kun se kaadetaan, niin kestää 100 vuotta ennen kuin vastaava määrä hiiltä on sitoutunut metsään. Hesarille ei riitä tarkasteluksi Suomen metsien kokonaistilanne, että hakkuumäärät alittavat kasvumäärät.

Lopussa on annettu lopullinen tuomiovalta asiassa Suomen ympäristöpaneelin jäsenelle Jyri Seppäselle, joka todistaa, että ”metsien käytön lisäämisellä voidaan aiheuttaa merkittävät lisäpäästöt vuosikymmeniksi eteenpäin ja että tämä on haluttu unohtaa kotimaisessa keskustelussa”.

Tässä kohdassa ollaan koko asian ytimessä. Hesari, Seppälä ja eräät muut tahot haluavat, että Suomi uhrautuu pidättäytymällä metsien lisähakkuista, jotta niiden hiilinielu olisi mahdollisimman suuri lähitulevaisuudessa. Näitä tahoja ei näytä häiritsevä lainkaan se seikka, että vihreän talouden esimerkkimaa Saksa ei pysty uusiutuvaan energiaan tekemistään valtavista panostuksistaan huolimatta pienentämään hiilipäästöjään. Vaikka Suomen metsien hiilinielu kasvaa lisääntyvien hakkuiden myötä, se ei riitä näille tahoille: Suomen pitäisi pelastaa maailma ilmastonmuutokselta.

++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++

Selvyyden vuoksi ilmoitan, että en ole ilmaston enkä ilmastonmuutoksen kieltäjä, joksi minua tavallisesti nimitetään englanninkielisillä nettisivustoilla. Olen eri mieltä IPCC:n kanssa siitä, kuinka paljon kasvihuonekaasut pystyvät nostamaan maapallon lämpötilaa. Olen julkaissut asiasta 13 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia viimeisen viiden vuoden aikana.

Oma ilmastosivustoni, jossa on tarkempaa tietoa ilmastonmuutoksesta: www.climatexam.com

]]>
8 http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243241-hesari-ei-sulata-eu-parlamentin-metsien-lisahakkuupaatosta#comments Ilmastonmuutos Fri, 22 Sep 2017 06:00:21 +0000 Antero Ollila http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243241-hesari-ei-sulata-eu-parlamentin-metsien-lisahakkuupaatosta
Vihreä paradoksi http://kajgran.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243025-vihrea-paradoksi <p>Maailmassa kärsii tällä hetkellä vajaa miljardi ihmistä aliravitsemuksesta, joka johtuu siitä, että maailmassa tuotetaan liian vähän ruokaa ja sitä tuotetaan väärissä paikoissa. Luonnosta tiedämme, että kasvisto on ravintoketjun alkupäässä. Mitä paremmin kasvisto voi, sitä paremmin maa pystyy ruokkimaan nälkää näkeviä.</p><p>AGA on julkaissut lehtisen: &quot;<a href="http://www.aga.fi/internet.lg.lg.fin/fi/images/AGA%20Greenhouses%20Brochure%20A4%20FI634_134673.pdf?v=1.0">AGA Greenhouses Brochure A4 FI634_134673.pdf</a>&quot;, joka sisältää mielenkiintoista tietoa hiilidioksidin tarpeellisuudesta. Alla muutama lainaus:</p><p><em>Jotta kasvi kehittyisi ja voisi hyvin, tarvitaan siihen vettä, ravintoa, lämpöä, valoa ja hiilidioksidia. Parasta mahdollista kasvua ei kuitenkaan saavuteta ilman normaalin hiilidioksidipitoisuuden, 340 ppm, avulla. Optimaalinen taso vaihtelee kasvien välillä, mutta taso 600 - 1000 ppm voi olla suuntaa-antava. Valaistuksen yhteydessä hiilidioksidin lisääminen on erityisen tärkeää. Jos hiilidioksiditason annetaan pudota, pysähtyy kasvu ja koko valaistuksen vaikutus vähenee.</em></p><p><em>Tomaatti- ja kurkkusatoa voidaan kasvattaa jopa 50 % lisäämällä hiilidioksidia. 30 % tuotannon kasvu on tavallista salaatille. Leikkokukkia ja ruukkukasveja kannattaa myös lannoittaa hiilidioksidilla. Suuremman sadon lisäksi hiilidioksidin lisääminen johtaa parempaan kasvien vastustuskykyyn ja nopeampaan kasvuun. Neilikkaviljelmien kukintaa voidaan nopeuttaa kolmesta neljään viikkoon. Salaatti- ja Saintpaulia-sadot voidaan korjata kaksi viikkoa aikaisemmin. Tomaatintaimet saavat ensimmäiset tomaattinsa kuusi päivää aiemmin verrattuna normaaliin hiilidioksiditasoon.</em></p><p>Jos siis annamme hiilidioksiditason kaksinkertaistua taikka jopa kolminkertaistua, luontomme rehevöityy ja ravinnon tuotanto kasvaa.&nbsp; Jos maapallo tästä mahdollisesti lämpiää, niin vettä haihtuu enemmän valtameristä, joka lisää sateita ja parantaa kasvua. Onhan meillä ollut paljon korkeampia hiilidioksiditasoja ilman, että maapallo on palanut karrelle.</p><p><em>Niin sitten tulevat tietysti nuo alavilla mailla asuvat ... mitäs muuttivat sellaiseen paikkaan. Niinhän minullekin sanotaan, kun muutin maalle.</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Maailmassa kärsii tällä hetkellä vajaa miljardi ihmistä aliravitsemuksesta, joka johtuu siitä, että maailmassa tuotetaan liian vähän ruokaa ja sitä tuotetaan väärissä paikoissa. Luonnosta tiedämme, että kasvisto on ravintoketjun alkupäässä. Mitä paremmin kasvisto voi, sitä paremmin maa pystyy ruokkimaan nälkää näkeviä.

AGA on julkaissut lehtisen: "AGA Greenhouses Brochure A4 FI634_134673.pdf", joka sisältää mielenkiintoista tietoa hiilidioksidin tarpeellisuudesta. Alla muutama lainaus:

Jotta kasvi kehittyisi ja voisi hyvin, tarvitaan siihen vettä, ravintoa, lämpöä, valoa ja hiilidioksidia. Parasta mahdollista kasvua ei kuitenkaan saavuteta ilman normaalin hiilidioksidipitoisuuden, 340 ppm, avulla. Optimaalinen taso vaihtelee kasvien välillä, mutta taso 600 - 1000 ppm voi olla suuntaa-antava. Valaistuksen yhteydessä hiilidioksidin lisääminen on erityisen tärkeää. Jos hiilidioksiditason annetaan pudota, pysähtyy kasvu ja koko valaistuksen vaikutus vähenee.

Tomaatti- ja kurkkusatoa voidaan kasvattaa jopa 50 % lisäämällä hiilidioksidia. 30 % tuotannon kasvu on tavallista salaatille. Leikkokukkia ja ruukkukasveja kannattaa myös lannoittaa hiilidioksidilla. Suuremman sadon lisäksi hiilidioksidin lisääminen johtaa parempaan kasvien vastustuskykyyn ja nopeampaan kasvuun. Neilikkaviljelmien kukintaa voidaan nopeuttaa kolmesta neljään viikkoon. Salaatti- ja Saintpaulia-sadot voidaan korjata kaksi viikkoa aikaisemmin. Tomaatintaimet saavat ensimmäiset tomaattinsa kuusi päivää aiemmin verrattuna normaaliin hiilidioksiditasoon.

Jos siis annamme hiilidioksiditason kaksinkertaistua taikka jopa kolminkertaistua, luontomme rehevöityy ja ravinnon tuotanto kasvaa.  Jos maapallo tästä mahdollisesti lämpiää, niin vettä haihtuu enemmän valtameristä, joka lisää sateita ja parantaa kasvua. Onhan meillä ollut paljon korkeampia hiilidioksiditasoja ilman, että maapallo on palanut karrelle.

Niin sitten tulevat tietysti nuo alavilla mailla asuvat ... mitäs muuttivat sellaiseen paikkaan. Niinhän minullekin sanotaan, kun muutin maalle.

]]>
12 http://kajgran.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243025-vihrea-paradoksi#comments Hiilidioksidi Ilmastonmuutos Mon, 18 Sep 2017 05:41:47 +0000 Kaj Granlund http://kajgran.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243025-vihrea-paradoksi
Parlamentin LULUCF-äänestys on suomalaisen vaikuttamisen työvoitto http://hannutakkula.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242811-parlamentin-lulucf-aanestys-on-suomalaisen-vaikuttamisen-tyovoitto <p>Euroopan parlamentin LULUCF-äänestyksessä meni läpi suomalaisten räätälöimä ja kannattama muutosehdotus, jonka perusteella tulevaisuuden metsien käyttöä ei sidota menneisyyden hakkuiden intensiivisyyteen. Tämä tarkoittaa, että Suomen hiilinielu ja kestävä metsänhoito tunnustetaan.&nbsp;&nbsp;</p> <p>&nbsp;&nbsp;<br />Se on myös suuri helpotus niin niin biotalouden investoinneille kuin Suomen valtiolle, joka on määrittänyt kunnianhimoiset tavoitteet biopohjaisille liikennepolttoaineille ja uusiutuvalle energialle.</p> <p><br />Äänestystulos on suomalaisen vaikuttamisen työvoitto. Se on osoitus siitä, että pitkäjänteinen vaikuttamistyö Brysselissä tuo tulosta. Suomalaiset välittivät tietoa kestävästä metsänhoidosta yhdessä rintamassa kiitettävästi lukuun ottamatta vihreän laidan meppejä, jotka vetivät omaa linjaansa.&nbsp; Myös ministeriöt ja sidosryhmät ansaitsevat tunnustuksen aktiivisesta työstä.</p> <p><br />ALDE-ryhmän neuvottelijana toiminut Nils Torvalds ansaitsee vaikuttamistyössä erityisen kiitoksen, sillä hän oli ratkaisun löytymisessä keskeisessä asemassa. Torvalds onnistui neuvottelemaan kompromissin, jolla myös osa metsien käyttöön epäilevästi suhtautuvista mepeistä saatiin kompromissiehdotuksen taakse. Kyseinen muutosehdotus hyväksyttiin äänin 365-310.</p> <p><br />Tärkeintä on, että komission järjettömästä ajatuksesta sitoa hiilinielulaskennat menneisyyden metsien käytön intensiivisyyteen luovuttiin. Se on myös linjassa maatalousvaliokuntien ja teollisuusvaliokuntien lausuntojen kanssa, joita ympäristövaliokunta ei aiemmin ollut mietinnössään kuullut. Minun oli ryhmämme maatalousvaliokunnan neuvottelijana helppo hyväksyä tämä kompromissi.</p> <p><br />Parlamentin täysistunto hyväksyi maininnan myös siitä, että metsien tulee pitkällä aikavälillä kasvaa enemmän kuin niitä hakataan. Tämä kirjaus vastaa Suomessa jo vuosikymmenien ajan toteutettua kestävää metsänhoitoa. Ajatuksen kirjaaminen mietintöön oli kuitenkin ratkaisevaa kompromissin löytymiseksi ympäristövaliokunnan saksalaisen raportoijan Norbert Linsin kanssa.</p> <p><br />LULUCF-asetuksen käsittely etenee seuraavaksi Euroopan komission, parlamentin ja neuvoston välisiin kolmikantaneuvotteluihin. Vaikuttamistyö jatkuu.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Euroopan parlamentin LULUCF-äänestyksessä meni läpi suomalaisten räätälöimä ja kannattama muutosehdotus, jonka perusteella tulevaisuuden metsien käyttöä ei sidota menneisyyden hakkuiden intensiivisyyteen. Tämä tarkoittaa, että Suomen hiilinielu ja kestävä metsänhoito tunnustetaan.  

  
Se on myös suuri helpotus niin niin biotalouden investoinneille kuin Suomen valtiolle, joka on määrittänyt kunnianhimoiset tavoitteet biopohjaisille liikennepolttoaineille ja uusiutuvalle energialle.


Äänestystulos on suomalaisen vaikuttamisen työvoitto. Se on osoitus siitä, että pitkäjänteinen vaikuttamistyö Brysselissä tuo tulosta. Suomalaiset välittivät tietoa kestävästä metsänhoidosta yhdessä rintamassa kiitettävästi lukuun ottamatta vihreän laidan meppejä, jotka vetivät omaa linjaansa.  Myös ministeriöt ja sidosryhmät ansaitsevat tunnustuksen aktiivisesta työstä.


ALDE-ryhmän neuvottelijana toiminut Nils Torvalds ansaitsee vaikuttamistyössä erityisen kiitoksen, sillä hän oli ratkaisun löytymisessä keskeisessä asemassa. Torvalds onnistui neuvottelemaan kompromissin, jolla myös osa metsien käyttöön epäilevästi suhtautuvista mepeistä saatiin kompromissiehdotuksen taakse. Kyseinen muutosehdotus hyväksyttiin äänin 365-310.


Tärkeintä on, että komission järjettömästä ajatuksesta sitoa hiilinielulaskennat menneisyyden metsien käytön intensiivisyyteen luovuttiin. Se on myös linjassa maatalousvaliokuntien ja teollisuusvaliokuntien lausuntojen kanssa, joita ympäristövaliokunta ei aiemmin ollut mietinnössään kuullut. Minun oli ryhmämme maatalousvaliokunnan neuvottelijana helppo hyväksyä tämä kompromissi.


Parlamentin täysistunto hyväksyi maininnan myös siitä, että metsien tulee pitkällä aikavälillä kasvaa enemmän kuin niitä hakataan. Tämä kirjaus vastaa Suomessa jo vuosikymmenien ajan toteutettua kestävää metsänhoitoa. Ajatuksen kirjaaminen mietintöön oli kuitenkin ratkaisevaa kompromissin löytymiseksi ympäristövaliokunnan saksalaisen raportoijan Norbert Linsin kanssa.


LULUCF-asetuksen käsittely etenee seuraavaksi Euroopan komission, parlamentin ja neuvoston välisiin kolmikantaneuvotteluihin. Vaikuttamistyö jatkuu.

]]>
4 http://hannutakkula.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242811-parlamentin-lulucf-aanestys-on-suomalaisen-vaikuttamisen-tyovoitto#comments Biotalous Ilmastonmuutos LULUCF Metsänhoito Metsäpolitiikka Wed, 13 Sep 2017 17:52:00 +0000 Hannu Takkula http://hannutakkula.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242811-parlamentin-lulucf-aanestys-on-suomalaisen-vaikuttamisen-tyovoitto
Kansallinen etu huijaa meidät ilmastokriisiin http://miikkakeranen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242796-kansallinen-etu-huijaa-meidat-ilmastokriisiin <p>Euroopan parlamentti hyväksyi muun muassa Suomen hallituksen ja metsäteollisuuden ajaman muutoksen hiilinieluja koskevaan lakiesitykseen. Surullista, että etujärjestöjen sanelema politiikka vei jälleen voiton yhteisestä työstä ilmastokriisin torjumiseksi. On aivan kestämätöntä, että Eurooppa ei näe vastuutaan tässä koko ihmiskunnan kohtalonkysymyksessä. Ilmastokriisi on pysäytettävä.</p><p>Aidosti kestävä biotalous olisi myös kilpailuvaltti, johon nyt ei kannusteta. Aiemmin kaikesta ilmastopahasta syytetty Kiina on herännyt nykypäivän ja tulevaisuuden megatrendeihin ja hallitsee pian kestävän talouskasvun innovaatioita ja kasvualoja. Eurooppa jää kauas taakse, jos se ei ala edelläkävijäksi.</p><p>Erityisesti Suomen pitäisi osata hyödyntää voimavaransa paremmin ja tehokkaammin. Pienen maan kannattaisi panostaa korkeamman jalostusasteen tuotteisiin, eikä polttaa hiilinielujaan taivaalle polttoaineena. Me emme voita verokilpailua, eikä meidän ole järkeä polkea ihmisten palkkoja investointien toivossa. Suomen vahvuus on korkea osaaminen, mutta hallitus leikkaa koulutuksestakin armotta.</p><p>Poliitikot puhuvat mielellään kansallisesta edusta. Myös pääministeri Juha Sipilä painosti tänään suomalaisia meppejä äänestämään &ldquo;oikein&rdquo; ja vetosi nimenomaan Suomen etuun. Tässä on kuitenkin kaksi epäkohtaa: Ensinnäkin Euroopan parlamentti ei ole &ldquo;kansallista etua&rdquo; varten, vaan yhteisen Unionimme yhteisiä päätöksiä varten. Toiseksi Suomenkin etu on se, että ilmastokriisi pysäytetään. Pahin uhkamme on myös suurin mahdollisuutemme: maailmanmarkkinat suorastaan janoavat puhtaan teknologian, uusiutuvan energian ja kiertotalouden tuotteita.</p><p>Euroopan yhteinen ilmastopolitiikka koki tänään keskiviikkona takaiskun. Samoin yhteinen työ maailman pelastamiseksi.</p><p><br /><strong>Miikka Keränen</strong><br />Puoluevaltuuskunnan varapuheenjohtaja<br />Kaupunginvaltuutettu, Rovaniemi<br />Vihreät<br /><br /><em>P.S. Kuten ehkä tarkkaavaisimmat lukijat huomaavat, en tekstissäni väitä, että Kiina olisi päästöiltään jotenkin hyvä esimerkkimaa tai että siellä ei olisi ilmasto-ongelmia. Väitän vain, että jos Kiina jatkaa nyt aloittamiaan suuria investointeja ja hankkeita, on sillä pian etulyöntiasema - varsinkin, jos muissa maissa otetaan takapakkia.&nbsp;</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Euroopan parlamentti hyväksyi muun muassa Suomen hallituksen ja metsäteollisuuden ajaman muutoksen hiilinieluja koskevaan lakiesitykseen. Surullista, että etujärjestöjen sanelema politiikka vei jälleen voiton yhteisestä työstä ilmastokriisin torjumiseksi. On aivan kestämätöntä, että Eurooppa ei näe vastuutaan tässä koko ihmiskunnan kohtalonkysymyksessä. Ilmastokriisi on pysäytettävä.

Aidosti kestävä biotalous olisi myös kilpailuvaltti, johon nyt ei kannusteta. Aiemmin kaikesta ilmastopahasta syytetty Kiina on herännyt nykypäivän ja tulevaisuuden megatrendeihin ja hallitsee pian kestävän talouskasvun innovaatioita ja kasvualoja. Eurooppa jää kauas taakse, jos se ei ala edelläkävijäksi.

Erityisesti Suomen pitäisi osata hyödyntää voimavaransa paremmin ja tehokkaammin. Pienen maan kannattaisi panostaa korkeamman jalostusasteen tuotteisiin, eikä polttaa hiilinielujaan taivaalle polttoaineena. Me emme voita verokilpailua, eikä meidän ole järkeä polkea ihmisten palkkoja investointien toivossa. Suomen vahvuus on korkea osaaminen, mutta hallitus leikkaa koulutuksestakin armotta.

Poliitikot puhuvat mielellään kansallisesta edusta. Myös pääministeri Juha Sipilä painosti tänään suomalaisia meppejä äänestämään “oikein” ja vetosi nimenomaan Suomen etuun. Tässä on kuitenkin kaksi epäkohtaa: Ensinnäkin Euroopan parlamentti ei ole “kansallista etua” varten, vaan yhteisen Unionimme yhteisiä päätöksiä varten. Toiseksi Suomenkin etu on se, että ilmastokriisi pysäytetään. Pahin uhkamme on myös suurin mahdollisuutemme: maailmanmarkkinat suorastaan janoavat puhtaan teknologian, uusiutuvan energian ja kiertotalouden tuotteita.

Euroopan yhteinen ilmastopolitiikka koki tänään keskiviikkona takaiskun. Samoin yhteinen työ maailman pelastamiseksi.


Miikka Keränen
Puoluevaltuuskunnan varapuheenjohtaja
Kaupunginvaltuutettu, Rovaniemi
Vihreät

P.S. Kuten ehkä tarkkaavaisimmat lukijat huomaavat, en tekstissäni väitä, että Kiina olisi päästöiltään jotenkin hyvä esimerkkimaa tai että siellä ei olisi ilmasto-ongelmia. Väitän vain, että jos Kiina jatkaa nyt aloittamiaan suuria investointeja ja hankkeita, on sillä pian etulyöntiasema - varsinkin, jos muissa maissa otetaan takapakkia. 

]]>
45 http://miikkakeranen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242796-kansallinen-etu-huijaa-meidat-ilmastokriisiin#comments Biotalous Euroopan parlamentti Euroopan unioni Ilmastonmuutos LULUCF Wed, 13 Sep 2017 12:08:47 +0000 Miikka Keränen http://miikkakeranen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242796-kansallinen-etu-huijaa-meidat-ilmastokriisiin
Hirmumyrskyhysteriassa syytetään ilmastonmuutosta – ei todisteita http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242702-hirmumyrskyhysteriassa-syytetaan-ilmastonmuutosta-ei-todisteita <p><strong>&nbsp;</strong>USA:ssa rantautuneet hirmumyrskyt Harvey ja Irma ovat saaneet aikaan väitteitä, että syynä on &ndash; yllätys, yllätys &ndash; ilmastonmuutos. Amerikassa kaikki on suurempaa ja niin myös uutisointi asian tiimoilta. Siellä tiedotusvälineiden ei ole tarvinnut pyydellä ilmastonmuutoksen tutkijoita nimeämään syylliseksi ilmastonmuutosta. Ilmastonmuutosskeptikoille tuttu &rdquo;Lätkämaila-Mann&rdquo; on julistanut, että &rdquo;<em>Irman ja Harveyn pitäisi tappaa kaikki epäilyt siitä, että ilmastonmuutos on todellinen</em>&rdquo;. Grantham Institutin kommunikointijohtaja Bob Ward menee askelta pidemmälle Guardin-sanomalehdessä, jossa hän sanoo, että &rdquo;<em>hän ei tiedä, miten hiilidioksidi vaikuttaa hurrikaaneihin, mutta presidentti Trump on vastuussa kieltäessään ilmastonmuutostutkimuksen ja ilmastonmuutoksen kieltämisen kustannukset rupeavat kasautumaan Valkoisen Talon portaille&rdquo;.</em></p><p>Ylen säätietojen yhteydessä taannoin toimittaja yritti saada meteorologin nimeään ilmastonmuutoksen syylliseksi Irman olemassaoloon, mutta ei onnistunut. Sen sijaan MTV3 on uutisoinut nettisivuillaan Ilmatieteen laitoksen ryhmäpäällikön Antti Mäkelän näkemyksen: &rdquo;<em>Kun peilasin taaksepäin muutaman kymmenen vuoden takaisia ilmastonmuutosarvioita, <strong>niin tiedemaailma on toitottanut tätä.</strong> Etenkin ääri-ilmiöissä lämpeneminen tulee näkymään. Vuosi 2017 on ollut poikkeuksellinen rajujen ja poikkeuksellisten sääilmiöiden kannalta katsottuna. Hän uskoo, että jatkossa nimenomaan voimakkaampien hirmumyrskyjen määrä kasvaa entisestään&rdquo;.</em> &nbsp;</p><p>Onhan se hyvä, että Mäkelällä on uskoa asiaansa, mutta tosiasiat eivät ole hänen puolellaan. Tutkijoiden pitää analysoida yleiskuvaa, eikä kiirehtiä tekemään pitkälle meneviä johtopäätöksiä median tapaan yhden tai kahden tapauksen johdosta. Tilanne on vain niin, että syntyviä kriisitilanteita ilmastonmuutosalarmistit eivät voi olla käyttämättä hyväkseen levittääkseen oma agendaansa. Valtamedia tukee heitä tässä työssä kiitettäväsi ja suorastaan tarjoaa tilaisuuksia. Valtamediat (Yle, MTV3, Hesari) mainostavat, että feikkiuutiset ovat somessa ja he levittävät vain tutkittua tietoa. Katsotaanpas.</p><p>Nyt on huomiota saanut rantautuneet hirmumyrskyt Harvey ja Irma. Voimakkuusasteikolla Irma on sijalla 8 ja Harvey sijalla 20, <strong>kuva 1.</strong> Ei mitään erikoista kehitystä.</p><p>USA:ssa rantautui kategorian 4-5 hurrikaaneja vuosina 1926-1969 (44 vuoden ajanjakso) yhteensä 14 kappaletta ja vuosina 1970-2017 (47 vuoden ajanjakso) yhteensä 4. &nbsp;&nbsp;Vuosina 2005 &ndash; 2016 ei ollut ainuttakaan tällaista tapausta, vaikka se on ollut maailman lämpötilastoissa lämpimintä aikaa. Joskus kaikki jaksot päättyvät. <strong>Kuvassa 2</strong> on USA:n hurrikaanitaajuus: ei kasvavaa trendiä. Tämän tilaston todistus on, että maapallon lämpeneminen pikemmin laskee hirmumyrskyjen esiintymistä.</p><p><strong>Kuvassa 3 on esitetty USA:n hurrikaanien tuhovoiman trendit vuosikymmenittäin ja jakso 2006-2015 on ollut kaikkein kaikkien aikojen suotuisin.</strong></p><p><strong>Kun mennään maalle, eli katsotaan USA:n tornadojen trendikehitystä kuvasta 4, niin kehitys on mennyt parempaan suuntaan ilmastonmuutoksesta huolimatta.</strong></p><p><strong>Kuvassa 5 on esitetty globaalitilasto hirmumyrskyjen esiintymistiheydestä ja siitä näkyy, että mitään kasvavaa trendiä ei ole.</strong></p><p>Koko juttu on siis myrsky vesilasissa, jonka ovat saaneet aikaan valtamediat ja ilmastonmuutosalarmistit. Hirmumyrsky Irmaan liittyy sellainen erikoisuus, että se kehittyi muutamissa tunneissa Atlantilla, jossa pintaveden lämpötila oli 26,5 astetta. Peukalosääntönä pidetään, että hirmumyrsky voi kehittyä vain, jos pintavesi on yli 28,5 asteista. Lopputulema on, että hirmumyrskyt riippuvat monesta muustakin tekijästä kuin meriveden pintalämpötilasta ja tutkijat eivät tunne näitä muita muuttujia kuin summittaisesti.</p><p>Mäkelä viittasi siihen, että Aasiassa monsuuni on ollut erittäin kostea ja siellä on toista tuhatta ihmistä kuollut sateisiin liittyen. <strong>Kuvassa 6 </strong>on esitetty Intian monsuunisademäärät ja siitä näkyy, että ollaan vielä pitkän aikavälin keskiarvon alapuolella. Tutkijat ovat kuitenkin havainneet sademäärien lisääntymistä Intian pohjoisosissa, jotka ovat tärkeintä viljanviljelyaluetta. Intia on raportoitunut kaikkien aikojen ennätyssadosta vuosina 2016-17. Ei osunut tämäkään Mäkelän uhkakuva kohdalleen.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  USA:ssa rantautuneet hirmumyrskyt Harvey ja Irma ovat saaneet aikaan väitteitä, että syynä on – yllätys, yllätys – ilmastonmuutos. Amerikassa kaikki on suurempaa ja niin myös uutisointi asian tiimoilta. Siellä tiedotusvälineiden ei ole tarvinnut pyydellä ilmastonmuutoksen tutkijoita nimeämään syylliseksi ilmastonmuutosta. Ilmastonmuutosskeptikoille tuttu ”Lätkämaila-Mann” on julistanut, että ”Irman ja Harveyn pitäisi tappaa kaikki epäilyt siitä, että ilmastonmuutos on todellinen”. Grantham Institutin kommunikointijohtaja Bob Ward menee askelta pidemmälle Guardin-sanomalehdessä, jossa hän sanoo, että ”hän ei tiedä, miten hiilidioksidi vaikuttaa hurrikaaneihin, mutta presidentti Trump on vastuussa kieltäessään ilmastonmuutostutkimuksen ja ilmastonmuutoksen kieltämisen kustannukset rupeavat kasautumaan Valkoisen Talon portaille”.

Ylen säätietojen yhteydessä taannoin toimittaja yritti saada meteorologin nimeään ilmastonmuutoksen syylliseksi Irman olemassaoloon, mutta ei onnistunut. Sen sijaan MTV3 on uutisoinut nettisivuillaan Ilmatieteen laitoksen ryhmäpäällikön Antti Mäkelän näkemyksen: ”Kun peilasin taaksepäin muutaman kymmenen vuoden takaisia ilmastonmuutosarvioita, niin tiedemaailma on toitottanut tätä. Etenkin ääri-ilmiöissä lämpeneminen tulee näkymään. Vuosi 2017 on ollut poikkeuksellinen rajujen ja poikkeuksellisten sääilmiöiden kannalta katsottuna. Hän uskoo, että jatkossa nimenomaan voimakkaampien hirmumyrskyjen määrä kasvaa entisestään”.  

Onhan se hyvä, että Mäkelällä on uskoa asiaansa, mutta tosiasiat eivät ole hänen puolellaan. Tutkijoiden pitää analysoida yleiskuvaa, eikä kiirehtiä tekemään pitkälle meneviä johtopäätöksiä median tapaan yhden tai kahden tapauksen johdosta. Tilanne on vain niin, että syntyviä kriisitilanteita ilmastonmuutosalarmistit eivät voi olla käyttämättä hyväkseen levittääkseen oma agendaansa. Valtamedia tukee heitä tässä työssä kiitettäväsi ja suorastaan tarjoaa tilaisuuksia. Valtamediat (Yle, MTV3, Hesari) mainostavat, että feikkiuutiset ovat somessa ja he levittävät vain tutkittua tietoa. Katsotaanpas.

Nyt on huomiota saanut rantautuneet hirmumyrskyt Harvey ja Irma. Voimakkuusasteikolla Irma on sijalla 8 ja Harvey sijalla 20, kuva 1. Ei mitään erikoista kehitystä.

USA:ssa rantautui kategorian 4-5 hurrikaaneja vuosina 1926-1969 (44 vuoden ajanjakso) yhteensä 14 kappaletta ja vuosina 1970-2017 (47 vuoden ajanjakso) yhteensä 4.   Vuosina 2005 – 2016 ei ollut ainuttakaan tällaista tapausta, vaikka se on ollut maailman lämpötilastoissa lämpimintä aikaa. Joskus kaikki jaksot päättyvät. Kuvassa 2 on USA:n hurrikaanitaajuus: ei kasvavaa trendiä. Tämän tilaston todistus on, että maapallon lämpeneminen pikemmin laskee hirmumyrskyjen esiintymistä.

Kuvassa 3 on esitetty USA:n hurrikaanien tuhovoiman trendit vuosikymmenittäin ja jakso 2006-2015 on ollut kaikkein kaikkien aikojen suotuisin.

Kun mennään maalle, eli katsotaan USA:n tornadojen trendikehitystä kuvasta 4, niin kehitys on mennyt parempaan suuntaan ilmastonmuutoksesta huolimatta.

Kuvassa 5 on esitetty globaalitilasto hirmumyrskyjen esiintymistiheydestä ja siitä näkyy, että mitään kasvavaa trendiä ei ole.

Koko juttu on siis myrsky vesilasissa, jonka ovat saaneet aikaan valtamediat ja ilmastonmuutosalarmistit. Hirmumyrsky Irmaan liittyy sellainen erikoisuus, että se kehittyi muutamissa tunneissa Atlantilla, jossa pintaveden lämpötila oli 26,5 astetta. Peukalosääntönä pidetään, että hirmumyrsky voi kehittyä vain, jos pintavesi on yli 28,5 asteista. Lopputulema on, että hirmumyrskyt riippuvat monesta muustakin tekijästä kuin meriveden pintalämpötilasta ja tutkijat eivät tunne näitä muita muuttujia kuin summittaisesti.

Mäkelä viittasi siihen, että Aasiassa monsuuni on ollut erittäin kostea ja siellä on toista tuhatta ihmistä kuollut sateisiin liittyen. Kuvassa 6 on esitetty Intian monsuunisademäärät ja siitä näkyy, että ollaan vielä pitkän aikavälin keskiarvon alapuolella. Tutkijat ovat kuitenkin havainneet sademäärien lisääntymistä Intian pohjoisosissa, jotka ovat tärkeintä viljanviljelyaluetta. Intia on raportoitunut kaikkien aikojen ennätyssadosta vuosina 2016-17. Ei osunut tämäkään Mäkelän uhkakuva kohdalleen.

 

]]>
72 http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242702-hirmumyrskyhysteriassa-syytetaan-ilmastonmuutosta-ei-todisteita#comments Ilmastonmuutos Mon, 11 Sep 2017 15:17:44 +0000 Antero Ollila http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242702-hirmumyrskyhysteriassa-syytetaan-ilmastonmuutosta-ei-todisteita
Pelko ilmastonmuutoksesta on pintapuolista http://akik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242672-pelko-ilmastonmuutoksesta-on-pintapuolista <p>Kahden peräkkäisen hurrikaanin iskeydyttyä Yhdysvaltojen rannikolle, ilmastonmuutos on taas ajankohtaisempi kuin koskaan. Vaikka lopullisesta tapahtumasarjasta ei ole yksimielisyyttä, on jo selvää että ilmastonmuutos on nykyaikaa, ei jotain mikä tapahtuu joskus tulevaisuudessa.<br /><br />Parhaat ratkaisut kuitenkin halutaan jättää käyttämättä irrationaalisten pelkojen takia.<br /><br />Ensimmäisenä keinona on siis ydinvoiman rakentaminen ja fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen. Ydinenergian pelko vertautuu hyvin siihen pelkoon, mikä rokotevastaisilla on lapsen teoreettisesta mahdollisuudesta tulla autistiseksi. Ollaan valmiita riskeeraamaan lapsen henki estääkseen äärimmäisen pieni todennäköisyys sairastua autismiin, vaikka kuoleman todennäköisyys olisi vähintään satakertainen.<br /><br />Ydinvoimassa on omat riskinsä, kuten kaikessa energiantuotannossa, mutta ne ovat hyvin paikallisia ja usein korjattavissa ja hallittavissa. Ollaan siis valmiita riskeeraamaan kymmenien tuhansien lajien sukupuutto, miljardien ihmisten nälänhätä ja mahdollisesti kolmannen maailmansodan syttyminen siksi ettei ymmärretä jotain energiantuotantomuotoa.<br /><br />Ihmiskunnan sähkönkulutus ei tule laskemaan, emmekä kykene raskaillakaan poliittisilla toimilla estämään sähkön käyttöä silloin kun sähköä ei ole tarjolla. Tähän mennessä uusiutuvien käyttäminen ei suinkaan ole vähentänyt hiilidioksidipäästöjä, sillä niiden varavoimana, joka välttämättä tarvitaan, on usein kivihiili. Sähköautoihin siirryttäessä sähkön tarve lähtee vielä suurempaan kasvuun.<br /><br />Tutustukaa siis ydinvoimaan ja tieteeseen ja pyrkikää peloistanne eroon.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kahden peräkkäisen hurrikaanin iskeydyttyä Yhdysvaltojen rannikolle, ilmastonmuutos on taas ajankohtaisempi kuin koskaan. Vaikka lopullisesta tapahtumasarjasta ei ole yksimielisyyttä, on jo selvää että ilmastonmuutos on nykyaikaa, ei jotain mikä tapahtuu joskus tulevaisuudessa.

Parhaat ratkaisut kuitenkin halutaan jättää käyttämättä irrationaalisten pelkojen takia.

Ensimmäisenä keinona on siis ydinvoiman rakentaminen ja fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen. Ydinenergian pelko vertautuu hyvin siihen pelkoon, mikä rokotevastaisilla on lapsen teoreettisesta mahdollisuudesta tulla autistiseksi. Ollaan valmiita riskeeraamaan lapsen henki estääkseen äärimmäisen pieni todennäköisyys sairastua autismiin, vaikka kuoleman todennäköisyys olisi vähintään satakertainen.

Ydinvoimassa on omat riskinsä, kuten kaikessa energiantuotannossa, mutta ne ovat hyvin paikallisia ja usein korjattavissa ja hallittavissa. Ollaan siis valmiita riskeeraamaan kymmenien tuhansien lajien sukupuutto, miljardien ihmisten nälänhätä ja mahdollisesti kolmannen maailmansodan syttyminen siksi ettei ymmärretä jotain energiantuotantomuotoa.

Ihmiskunnan sähkönkulutus ei tule laskemaan, emmekä kykene raskaillakaan poliittisilla toimilla estämään sähkön käyttöä silloin kun sähköä ei ole tarjolla. Tähän mennessä uusiutuvien käyttäminen ei suinkaan ole vähentänyt hiilidioksidipäästöjä, sillä niiden varavoimana, joka välttämättä tarvitaan, on usein kivihiili. Sähköautoihin siirryttäessä sähkön tarve lähtee vielä suurempaan kasvuun.

Tutustukaa siis ydinvoimaan ja tieteeseen ja pyrkikää peloistanne eroon.

]]>
32 http://akik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242672-pelko-ilmastonmuutoksesta-on-pintapuolista#comments Energia- ja ilmastopolitiikka Ilmastonmuutos Mon, 11 Sep 2017 05:34:03 +0000 Aki Kivirinta http://akik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242672-pelko-ilmastonmuutoksesta-on-pintapuolista
Konsensus ilmastonmuutoksesta 97 % manipuloiden http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242549-konsensus-ilmastonmuutoksesta-97-manipuloiden <p>&nbsp;Mediassa on näkynyt tietoja, että on olemassa 97 %:n konsensus eli yksimielisyys ilmastonmuutostutkijoiden keskuudessa, että maapallon lämpeneminen on ihmisen aiheuttama. Muutamat poliitikot mukaan lukien USA:n presidentti Barack Obama ovat käyttäneet tätä ilmaisua. Taannoin 196 kansakunnan päämiehet äänestivät Pariisissa sopimuksesta, jossa sitoudutaan kasvihuonekaasujen pienentämiseen. Tällaiset uutiset saavat maallikot helposti uskomaan, että ilmastonmuutoksen syistä ei ole enää mitään tieteellisiä epäilyksiä.</p><p>Kun pöly on laskeutunut Pariisin kokouksen jälkeen, on huomattu, että siellä sovituilla toimenpiteillä ei toteudu hiilidioksidipäästöjen vähentäminen, koska Intian ja Kiinan ei tarvitse tehdä mitään. Sopimus tehtiin, jotta valtioiden päämiehet säilyttäisivät kasvonsa.</p><p>Entäs tämä 97 %, jonka mukaan 97 % ilmastonmuutostutkijoista on sitä mieltä, että muutos on ihmisestä johtuva? On todella Cook et kumppanien tieteellinen tutkimus vuodelta 2013, joka perustui 11 944 ilmastonmuutosjulkaisun yhteenvetoihin &ndash; ei suoriin tutkijoiden mielipiteisiin:</p><p><a href="http://iopscience.iop.org/article/10.1088/1748-9326/8/2/024024/meta;jsessionid=2D2822005694C4EF2811368D3AA6AB65.c2.iopscience.cld.iop.org">http://iopscience.iop.org/article/10.1088/1748-9326/8/2/024024/meta;jsessionid=2D2822005694C4EF2811368D3AA6AB65.c2.iopscience.cld.iop.org</a></p><p>Tutkimustulosten mukaan 3896 julkaisua eli 32,6 % oli sitä mieltä, että ilmastonmuutos on kokonaan tai osittain ihmisen aiheuttama, 7930 julkaisua eli 66,4 % ei ottanut asiaan kantaa, epävarmoja tapauksia oli 40 eli 0,3 % ja 78 eli 0,7 % julkaisuista ei pitänyt ihmistä missään tapauksessa syyllisenä. Miten näistä luvuista on saatu 97 %? Yksinkertaisesti niin, että ne julkaisut, jotka eivät ottaneet asiaan kantaa eli 7930 julkaisua siirrettiin syrjään ja näin otoksen kooksi manipuloitiin 11944 &ndash; 7930 = 4014. Tämän jälkeen laskettiin ns. &rdquo;konsensus-%&rdquo; = 100*3896/4014 = 97,1 %. Näin tehdään poliittista ilmastonmuutostiedettä ja media toistelee tätä lukua &rdquo;tieteellisenä totuutena&rdquo;. Sic.</p><p>Maailman tunnetuimmat ilmastonmuutosskeptikot (skeptikko ei pidä totena, että ihminen on pääsyyllinen ilmastonmuutokseen) ovat ilmoittaneet kuuluvansa tähän manipuloituun 97 prosenttiin (lue 32,6 %), jos heiltä kysyttäisiin nämä kysymykset. Itse vastaisin samalla tavalla. Tähän luokkaan nimittäin kuuluvat myös ne tutkijat, jotka ovat sitä mieltä, että muutos on vain osittain ihmisen aiheuttama. Ehkä 20 %, ehkä 50 %, mutta ei 100 %.</p><p>Tämä tutkimus on aiheuttanut laajat vastalauseet. Legate et al. ovat julkaisseet vertaisarvioidun artikkelin arvostetussa tieteellisessä lehdessä, jossa he analysoivat tarkemmin tämän tutkimuksen aineistoa: <a href="http://link.springer.com/article/10.1007/s11191-013-9647-9">http://link.springer.com/article/10.1007/s11191-013-9647-9</a>. Itse asiassa 41 tutkimusta osoitti, että yksinomaan ihmisellä olisi vaikutusta ilmastonmuutokseen eli oikea konsensus-% tässä tutkimuksessa on vain 0,3 %.</p><p>Onneksi on tehty muitakin mielipidekyselyitä. Amerikan Meteorologisen Seuran kyselyn mukaan 1852 vastanneesta 52 % oli sitä mieltä, että ilmastonmuutos on pääosin ihmisestä aiheutuva. Hollannissa tehty kyselyyn vastanneet antoivat samaksi prosenttiluvuksi 66 %. Yhteenvetona voi siis todeta, että arviolta 32% - 66 % ilmastoalaan liittyvistä henkilöistä pitää ihmistä pääosin syyllisenä ilmastonmuutokseen, mutta ei siis täysin syyllisenä.</p><p>Esitän kuvitteellisen jutun, joka voisi lukujen puolesta olla totta, ja joka valaisee, mistä on kysymys tällaisessa manipuloinnissa. Suoritutan mielipidekyselyn, jossa otoksen koko on suuri eli 10&nbsp;000 suomalaista. Heiltä kysytään, onko euro vaikuttanut myönteisesti vai kielteisesti Suomen talouteen ja heille annetaan seuraavat vaihtoehdot, joihin annan myös kuvitteelliset vastausmäärät: euro vaikuttaa kaikissa tilanteissa negatiivisesti 30, euro vaikuttaa melkein kaikissa tilanteissa negatiivisesti 780, euro vaikuttaa joissakin tapauksissa negatiivisesti 2390, en osaa sanoa (EOS) euron vaikutusta Suomen talouteen 6700, euro vaikuttaa kaikissa tilanteissa positiivisesti 100. Jätän huomioonottamatta EOS-vastaajat, jolloin otoksen koko on 10&nbsp;000 &ndash; 6700 = 3300. Summeeraan kaikki ne vastanneet, jotka kokivat eurolla olevan negatiivisia vaikutuksia ja heitä on yhteensä 3200. Sitten lasken konsensus-%:n, joka = 100*3200/3300 = 97 % ja ilmoitan lehdistötilaisuudessa, että suomalaisten keskuudessa on 97 %:n konsensus siitä, että eurolla on kielteinen vaikutus Suomen talouteen.</p><p>++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++</p><p>Selvyyden vuoksi ilmoitan, että en ole ilmaston enkä ilmastonmuutoksen kieltäjä, joksi minua tavallisesti nimitetään englanninkielisillä nettisivustoilla. Olen eri mieltä IPCC:n kanssa siitä, kuinka paljon kasvihuonekaasut pystyvät nostamaan maapallon lämpötilaa. Olen julkaissut asiasta 13 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia viimeisen kuudenn vuoden aikana.</p><p>Oma ilmastosivustoni, jossa on tarkempaa tietoa ilmastonmuutoksesta:&nbsp;<a href="http://www.climatexam.com/">www.climatexam.com</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  Mediassa on näkynyt tietoja, että on olemassa 97 %:n konsensus eli yksimielisyys ilmastonmuutostutkijoiden keskuudessa, että maapallon lämpeneminen on ihmisen aiheuttama. Muutamat poliitikot mukaan lukien USA:n presidentti Barack Obama ovat käyttäneet tätä ilmaisua. Taannoin 196 kansakunnan päämiehet äänestivät Pariisissa sopimuksesta, jossa sitoudutaan kasvihuonekaasujen pienentämiseen. Tällaiset uutiset saavat maallikot helposti uskomaan, että ilmastonmuutoksen syistä ei ole enää mitään tieteellisiä epäilyksiä.

Kun pöly on laskeutunut Pariisin kokouksen jälkeen, on huomattu, että siellä sovituilla toimenpiteillä ei toteudu hiilidioksidipäästöjen vähentäminen, koska Intian ja Kiinan ei tarvitse tehdä mitään. Sopimus tehtiin, jotta valtioiden päämiehet säilyttäisivät kasvonsa.

Entäs tämä 97 %, jonka mukaan 97 % ilmastonmuutostutkijoista on sitä mieltä, että muutos on ihmisestä johtuva? On todella Cook et kumppanien tieteellinen tutkimus vuodelta 2013, joka perustui 11 944 ilmastonmuutosjulkaisun yhteenvetoihin – ei suoriin tutkijoiden mielipiteisiin:

http://iopscience.iop.org/article/10.1088/1748-9326/8/2/024024/meta;jsessionid=2D2822005694C4EF2811368D3AA6AB65.c2.iopscience.cld.iop.org

Tutkimustulosten mukaan 3896 julkaisua eli 32,6 % oli sitä mieltä, että ilmastonmuutos on kokonaan tai osittain ihmisen aiheuttama, 7930 julkaisua eli 66,4 % ei ottanut asiaan kantaa, epävarmoja tapauksia oli 40 eli 0,3 % ja 78 eli 0,7 % julkaisuista ei pitänyt ihmistä missään tapauksessa syyllisenä. Miten näistä luvuista on saatu 97 %? Yksinkertaisesti niin, että ne julkaisut, jotka eivät ottaneet asiaan kantaa eli 7930 julkaisua siirrettiin syrjään ja näin otoksen kooksi manipuloitiin 11944 – 7930 = 4014. Tämän jälkeen laskettiin ns. ”konsensus-%” = 100*3896/4014 = 97,1 %. Näin tehdään poliittista ilmastonmuutostiedettä ja media toistelee tätä lukua ”tieteellisenä totuutena”. Sic.

Maailman tunnetuimmat ilmastonmuutosskeptikot (skeptikko ei pidä totena, että ihminen on pääsyyllinen ilmastonmuutokseen) ovat ilmoittaneet kuuluvansa tähän manipuloituun 97 prosenttiin (lue 32,6 %), jos heiltä kysyttäisiin nämä kysymykset. Itse vastaisin samalla tavalla. Tähän luokkaan nimittäin kuuluvat myös ne tutkijat, jotka ovat sitä mieltä, että muutos on vain osittain ihmisen aiheuttama. Ehkä 20 %, ehkä 50 %, mutta ei 100 %.

Tämä tutkimus on aiheuttanut laajat vastalauseet. Legate et al. ovat julkaisseet vertaisarvioidun artikkelin arvostetussa tieteellisessä lehdessä, jossa he analysoivat tarkemmin tämän tutkimuksen aineistoa: http://link.springer.com/article/10.1007/s11191-013-9647-9. Itse asiassa 41 tutkimusta osoitti, että yksinomaan ihmisellä olisi vaikutusta ilmastonmuutokseen eli oikea konsensus-% tässä tutkimuksessa on vain 0,3 %.

Onneksi on tehty muitakin mielipidekyselyitä. Amerikan Meteorologisen Seuran kyselyn mukaan 1852 vastanneesta 52 % oli sitä mieltä, että ilmastonmuutos on pääosin ihmisestä aiheutuva. Hollannissa tehty kyselyyn vastanneet antoivat samaksi prosenttiluvuksi 66 %. Yhteenvetona voi siis todeta, että arviolta 32% - 66 % ilmastoalaan liittyvistä henkilöistä pitää ihmistä pääosin syyllisenä ilmastonmuutokseen, mutta ei siis täysin syyllisenä.

Esitän kuvitteellisen jutun, joka voisi lukujen puolesta olla totta, ja joka valaisee, mistä on kysymys tällaisessa manipuloinnissa. Suoritutan mielipidekyselyn, jossa otoksen koko on suuri eli 10 000 suomalaista. Heiltä kysytään, onko euro vaikuttanut myönteisesti vai kielteisesti Suomen talouteen ja heille annetaan seuraavat vaihtoehdot, joihin annan myös kuvitteelliset vastausmäärät: euro vaikuttaa kaikissa tilanteissa negatiivisesti 30, euro vaikuttaa melkein kaikissa tilanteissa negatiivisesti 780, euro vaikuttaa joissakin tapauksissa negatiivisesti 2390, en osaa sanoa (EOS) euron vaikutusta Suomen talouteen 6700, euro vaikuttaa kaikissa tilanteissa positiivisesti 100. Jätän huomioonottamatta EOS-vastaajat, jolloin otoksen koko on 10 000 – 6700 = 3300. Summeeraan kaikki ne vastanneet, jotka kokivat eurolla olevan negatiivisia vaikutuksia ja heitä on yhteensä 3200. Sitten lasken konsensus-%:n, joka = 100*3200/3300 = 97 % ja ilmoitan lehdistötilaisuudessa, että suomalaisten keskuudessa on 97 %:n konsensus siitä, että eurolla on kielteinen vaikutus Suomen talouteen.

++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++

Selvyyden vuoksi ilmoitan, että en ole ilmaston enkä ilmastonmuutoksen kieltäjä, joksi minua tavallisesti nimitetään englanninkielisillä nettisivustoilla. Olen eri mieltä IPCC:n kanssa siitä, kuinka paljon kasvihuonekaasut pystyvät nostamaan maapallon lämpötilaa. Olen julkaissut asiasta 13 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia viimeisen kuudenn vuoden aikana.

Oma ilmastosivustoni, jossa on tarkempaa tietoa ilmastonmuutoksesta: www.climatexam.com

]]>
22 http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242549-konsensus-ilmastonmuutoksesta-97-manipuloiden#comments Ilmastonmuutos IPCC:n ilmastomalli Konsensus Fri, 08 Sep 2017 17:19:00 +0000 Antero Ollila http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242549-konsensus-ilmastonmuutoksesta-97-manipuloiden
Mitä perinnöksi lapsillemme? http://inkerikulmanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241867-mita-perinnoksi-lapsillemme <p>Somero on lähes kaikkea sitä, mitä lapset ja nuoret kaupungilta tarvitsevat. Meillä on ensiluokkaista varhaiskasvatusta ja perusopetusta sekä meiltä löytyy myös kansallisesti kilpailukykyinen lukio. Somerolla voi myös harrastaa miltein mitä tahansa. Kaikki on siis hyvällä tolalla turvallisesta elinympäristöstä lähtien. Mutta entä huomenna? Entä seuraavan sukupolven lapset? Mitä meillä on heille tarjota?</p><p>Jos jostakin olen tulevaisuuden osalta huolissani, on se ympäristö ja ilmasto-olosuhteet, jotka omille lapsillemme jätämme. Koko ihmiskuntaa uhkaava ilmastonmuutos on jo ovella ja silti elämme kuin emme kuulisi sen kellon soittoja. Ymmärrämmekö todella ilmastonmuutoksen aiheuttamat kestämättömät seuraukset? Nyt jos koskaan on tehtävä totaalinen suunnanmuutos.</p><p>Joku pohtii, mitä pieni Somero voisi tehdä. On helppoa sysätä vastuu muille ja toivoa, että isommat hartiat hoitavat homman kotiin. Someron kaupunki on vuonna 2015 hyväksynyt ilmasto-ohjeman, joka sisältää hyviä tavoitteita, mutta kunnianhimoa saisi olla rutkasti lisää. Nämä ilmastotalkoot tarvitsevat rahaa ja resursseja, mutta ennen kaikkea poliittista tahtotilaa.</p><p>Nyt on pyrittävä systemaattisesti tekemään muutoksia ympäristömme hyväksi. Ensimmäisenä Someron kaupungin on tehtävä selkeät tavoitteet, kuinka Somero siirtyy käyttämään tulevaisuudessa 100% uusiutuvaa energiaa. Uusiutuvan energian käyttö ei vain vähennä merkittävästi päästöjä, vaan myös tuo Suomeen uusia työpaikkoja, parantaa energiaomavaraisuutta ja näin myös kansallista turvallisuutta. Lisäksi Someron kaupungin on pohdittava, miten kotitalouksia voitaisiin tukea lisäämään omavaraista sähköä, kuten aurinkopaneelien käyttöönottoa. Maatalouspitäjänä meidän tulisi myös suunnata katseemme maatiloihin ja tukea heitä tuottamaan sähköä biopolttoaineilla.</p><p>Kysymys kuuluu olemmeko valmiit tekemään ratkaisut ja löytämään resurssit ilmaston suojelemiseksi? Millaisen perinnön jätämme lapsillemme? Otammeko kantaaksemme sen osan vastuuta, joka meille kuuluu?&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Somero on lähes kaikkea sitä, mitä lapset ja nuoret kaupungilta tarvitsevat. Meillä on ensiluokkaista varhaiskasvatusta ja perusopetusta sekä meiltä löytyy myös kansallisesti kilpailukykyinen lukio. Somerolla voi myös harrastaa miltein mitä tahansa. Kaikki on siis hyvällä tolalla turvallisesta elinympäristöstä lähtien. Mutta entä huomenna? Entä seuraavan sukupolven lapset? Mitä meillä on heille tarjota?

Jos jostakin olen tulevaisuuden osalta huolissani, on se ympäristö ja ilmasto-olosuhteet, jotka omille lapsillemme jätämme. Koko ihmiskuntaa uhkaava ilmastonmuutos on jo ovella ja silti elämme kuin emme kuulisi sen kellon soittoja. Ymmärrämmekö todella ilmastonmuutoksen aiheuttamat kestämättömät seuraukset? Nyt jos koskaan on tehtävä totaalinen suunnanmuutos.

Joku pohtii, mitä pieni Somero voisi tehdä. On helppoa sysätä vastuu muille ja toivoa, että isommat hartiat hoitavat homman kotiin. Someron kaupunki on vuonna 2015 hyväksynyt ilmasto-ohjeman, joka sisältää hyviä tavoitteita, mutta kunnianhimoa saisi olla rutkasti lisää. Nämä ilmastotalkoot tarvitsevat rahaa ja resursseja, mutta ennen kaikkea poliittista tahtotilaa.

Nyt on pyrittävä systemaattisesti tekemään muutoksia ympäristömme hyväksi. Ensimmäisenä Someron kaupungin on tehtävä selkeät tavoitteet, kuinka Somero siirtyy käyttämään tulevaisuudessa 100% uusiutuvaa energiaa. Uusiutuvan energian käyttö ei vain vähennä merkittävästi päästöjä, vaan myös tuo Suomeen uusia työpaikkoja, parantaa energiaomavaraisuutta ja näin myös kansallista turvallisuutta. Lisäksi Someron kaupungin on pohdittava, miten kotitalouksia voitaisiin tukea lisäämään omavaraista sähköä, kuten aurinkopaneelien käyttöönottoa. Maatalouspitäjänä meidän tulisi myös suunnata katseemme maatiloihin ja tukea heitä tuottamaan sähköä biopolttoaineilla.

Kysymys kuuluu olemmeko valmiit tekemään ratkaisut ja löytämään resurssit ilmaston suojelemiseksi? Millaisen perinnön jätämme lapsillemme? Otammeko kantaaksemme sen osan vastuuta, joka meille kuuluu? 

]]>
0 http://inkerikulmanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241867-mita-perinnoksi-lapsillemme#comments Ilmastonmuutos Ilmastonmuutospolitiikka Kuntapolitiikka Fri, 25 Aug 2017 09:48:29 +0000 Inkeri Kulmanen http://inkerikulmanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241867-mita-perinnoksi-lapsillemme
Maapallon virallisten lämpötilamittausten oudot versiomuutokset http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241301-maapallon-virallisten-lampotilamittausten-oudot-versiomuutokset <p><strong>&nbsp;</strong>Käsittelen tässä blogissa vain lämpötilamittauksia, en lämpötilamuutosten syitä. Siksi pyydän, että kommentoijat pysyisivät tässä aihepiirissä. Palaan kyllä lämpötilamittausten syihin lähitulevaisuudessa.</p><p>Keskityn GISS-mittaussarjan versiomuutoksiin ja muutamiin vanhempiin mittaussarjoihin. Kuvassa 1 on esitetty alkuperäiset GISS-mittaussarjojen versiot 1998, 2008, 2012, ja 2017. Nämä sarjat on normalisoitu GISS:n toimesta niin, että vuosien 1951-1980 keskiarvo on nolla ja kuvan trendit on piirretty 5 vuoden juoksevan keskiarvon mukaan, jotta oleelliset muutokset näkyvät paremmin. Ei ole vaikea havaita, että näissä käyrissä on sama ominaisuus: uusimmissa versioissa historialliset lämpötilat ovat kylmenneet ja 2000-luvun lämpötilat ovat nousseet. GISS-2008 lämpötilasarjan mukaan lämpeneminen on ollut vuosien 2000-2008 keskiarvon ja vuosien 1880-1890 keskiarvon välillä 0,77 astetta. Version GISS-2017 mukaan lämpeneminen on ollut 1,24 astetta. Eroa lämpenemisessä on peräti 0,47 astetta.</p><p>IPCC on käyttänyt vuoden 2013 raportissaan AR5 vuoden 2012 GISS-dataa lämpötilamittarina ja kirjoittaa: &ldquo;The globally averaged combined land and ocean surface temperature data as calculated by a linear trend show a warming of 0.85 ⁰C over the period 1880 to 2012, when multiple independently produced datasets exist&rdquo;. Suomeksi: IPCC:n mukaan lämpötilan nousu vuodesta 1880 vuoteen 2012 mennessä on ollut 0.85 astetta.</p><p>Käyrien normalisointi GISS:n tapaan häivyttää tehokkaasti version GISS-2017 historian kylmentämisen. Olen normalisoinut kaikki graafit kuvan 2 mukaisesti siten, että keskiarvo 1880-1890 on nolla. Tässä kuvassa näkyy, kuinka rajusti GISS on muuttanut historiallista dataa.</p><p>Kuvissa 1 ja 2 ei näy selvästi toinen oleellinen datan manipulointi, jota GISS-sarjoissa on tehty. Kuvassa 3 on NAS- ja Hansen 1981 &ndash; mittaussarjat. NAS on USA:n tiedeakatemian julkaisema mittaussarja vuodelta 1975, kun pelättiin tosissaan jääkauden uhkaavan, koska lämpötilat olivat olleet laskussa vuodesta 1940 lähtien. Hansenin mittaussarja on julkaistu vuodelta 1981. Ironista on, että Hansen on NOAA:n palveluksessa ollut tutkija, joka pani alulle ilmastonmuutoshysterian. Hänen mittaussarjassaan näkyy vielä selvästi 30-luvun lämpötilapiikki varsin tarkkaan NAS-sarjan mukaisesti. Kuvassa 3 on myös USA:n, Suomen ja Norjan mittaustrendit ja ne noudattavat aika hyvin NAS-käyrää.</p><p>Blogini lopussa on kopio Tom Wigleyn sähköpostista Phil Jonesille, joka oli tuolloin CRU:n johtaja Englannissa. Siinä Wigley pyytää toimimaan, jotta 1940-lämpötilapiikistä päästäisiin eroon. Kun katsoo GISS-2017 versiota, niin hyvin ovat toteuttaneet suunnitelman. Miksi sitten GISS-2017 versioon on laitettu lisää lämpenemistä 0,47 astetta verrattuna versioon GISS-2008? Vahvasti arvelen, että ilmastoeliitti huomasi, että ero IPCC:n mallin (ja tietokonemallien) ja mitatun lämpötilan välillä kävi liian suureksi: vuonna 2011 jo 37 %. Asialle piti tehdä jotain.</p><p>NOAA:n yksikön NCEI:n johtaja Thomas R. Karl (eläkkeelle 4.8.2016) julkaisi versioon GISS-2015 liittyen artikkelin Science-lehdessä 4.7.2015, jossa hän esitteli uuden version perustelut ja julisti, että &rdquo;Mitä nyt näet, todistaa, että lämpötilapaussi (pause/hiatus/slowdown) yksinkertaisesti katoaa&rdquo;. Versio GISS-2017 pelaa yhteen IPCC:n mallin kanssa ja antaa vielä hieman liikkumavaraakin lämpenemiselle.</p><p>Mutta ilmastotutkijoiden rivit ovat ruvenneet rakoilemaan. Brittien oma ilmatieteen laitos on nimeltään Met Office Hadley Centre for Climate Change. Sen ilmastodatan käsittelystä ja seuraamisesta vastaava tiiminjohtaja Dr. Peter Stott kirjoitti 14.2.2017 The Sunday Times-lehdessä, että lämpötilapaussi ei ole kadonnut. Sähköpostissa mainittu B. Santer ja 14 muuta ilmastoeliittiin kuuluvaa tutkijaa jo hyppäsi kelkasta tunnustamalla heinäkuussa 2017 julkaistussa Nature-artikkelissaan, että ilmastomallit ja todellisuus eroavat liikaa toisistaan 2000-luvulla. Ilmastoeliitin rivit rakoilevat, kun konkurssi häämöttää.</p><p><strong>Tietoa lämpötilamittaussarjoista:</strong></p><p>Maailmassa on viisi kattavaa maapallon keskilämpötilaa esittävää mittaussarjaa:</p><p>-&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Itä-Anglian yliopiston Ilmastotutkimusyksikkö Climatic Research Unit yhdessä Hadley Centren kanssa (Iso-Britannian ilmastotoimisto) ja heidän mittaussarjan nimi on <strong>HadCRUT</strong>.</p><p>-&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; GISS/NOAA tarkoittaa Goddard Institute for Space Studies, joka on National Oceanic and Atmospheric Administrationin laboratorio ja heidän mittaussarjan nimi on <strong>GISS</strong>.</p><p>-&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; NCDC (National Climate Data Center) ja heidän mittaussarjansa nimi on <strong>NCDC</strong>.</p><p>-&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Alabaman yliopisto Hunsvillessä (UAH) julkaisee mittaussarjaa nimeltä <strong>UAH MSU</strong>, jossa MSU (Microwave Sounding Unit) tarkoittaa satelliiteista suoritettavaa kaukomittausta. Kattaa koko maapallon.</p><p>-&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; NOAA julkaisee mittaussarjaa nimeltä <strong>RSS MSU</strong> Tiros-N satelliitilla suoritettuna, jossa RSS tulee sanoista Remote Sensing System eli kaukomittausta. Ei kata napa-alueita</p><p>Mittaussarjat HadCRUT, GISS ja NCDC perustuvat pintamittauksiin, joissa yhdistetään suoraan merivedestä tehdyt mittaukset ja maa-asemien n. 1,5 metrin korkeudelta tehdyt mittaukset. UAH- ja RSS-mittaussarjat ovat satelliittien avulla tapahtuvia mittauksia, joissa mittaustulos vastaa ilmakehän alimman osan eli troposfäärin alaosan lämpötilaa.</p><p>+++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++</p><p><strong>Climategate email:</strong></p><p>From: Tom Wigley &lt;wigley@ucar.edu&gt;</p><p>To: Phil Jones &lt;p.jones@uea.ac.uk&gt;</p><p>Subject: 1940s</p><p>Date: Sun, 27 Sep 2009 23:25:38 -0600</p><p>Cc: Ben Santer &lt;santer1@llnl.gov&gt;</p><p>&nbsp;</p><p>Phil,</p><p>Here are some speculations on correcting SSTs to partly&nbsp;explain the 1940s warming blip.&nbsp;If you look at the attached plot you will see that the&nbsp;land also shows the 1940s blip (as I&#39;m sure you know).</p><p><strong>So, if we could reduce the ocean blip by, say, 0.15 degC,&nbsp;</strong><strong>then this would be significant for the global mean -- but&nbsp;</strong><strong>we&#39;d still have to explain the land blip.</strong></p><p>I&#39;ve chosen 0.15 here deliberately. This still leaves an&nbsp;ocean blip, and i think one needs to have some form of&nbsp;ocean blip to explain the land blip (via either some common&nbsp;forcing, or ocean forcing land, or vice versa, or all of&nbsp;these). When you look at other blips, the land blips are&nbsp;1.5 to 2 times (roughly) the ocean blips -- higher sensitivity&nbsp;plus thermal inertia effects. My 0.15 adjustment leaves things&nbsp;consistent with this, so you can see where I am coming from.&nbsp;Removing ENSO does not affect this.</p><p><strong>It would be good to remove at least part of the 1940s blip,&nbsp;</strong><strong>but we are still left with &quot;why the blip&quot;. .....</strong></p><p>++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++</p><p>Selvyyden vuoksi ilmoitan, että en ole ilmaston enkä ilmastonmuutoksen kieltäjä, joksi minua tavallisesti nimitetään englanninkielisillä nettisivustoilla. Olen eri mieltä IPCC:n kanssa siitä, kuinka paljon kasvihuonekaasut pystyvät nostamaan maapallon lämpötilaa. Olen julkaissut asiasta 13 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia viimeisen kuuden vuoden aikana.</p><p>Oma ilmastosivustoni, jossa on tarkempaa tietoa ilmastonmuutoksesta: <a href="http://www.climatexam.com/">www.climatexam.com</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  Käsittelen tässä blogissa vain lämpötilamittauksia, en lämpötilamuutosten syitä. Siksi pyydän, että kommentoijat pysyisivät tässä aihepiirissä. Palaan kyllä lämpötilamittausten syihin lähitulevaisuudessa.

Keskityn GISS-mittaussarjan versiomuutoksiin ja muutamiin vanhempiin mittaussarjoihin. Kuvassa 1 on esitetty alkuperäiset GISS-mittaussarjojen versiot 1998, 2008, 2012, ja 2017. Nämä sarjat on normalisoitu GISS:n toimesta niin, että vuosien 1951-1980 keskiarvo on nolla ja kuvan trendit on piirretty 5 vuoden juoksevan keskiarvon mukaan, jotta oleelliset muutokset näkyvät paremmin. Ei ole vaikea havaita, että näissä käyrissä on sama ominaisuus: uusimmissa versioissa historialliset lämpötilat ovat kylmenneet ja 2000-luvun lämpötilat ovat nousseet. GISS-2008 lämpötilasarjan mukaan lämpeneminen on ollut vuosien 2000-2008 keskiarvon ja vuosien 1880-1890 keskiarvon välillä 0,77 astetta. Version GISS-2017 mukaan lämpeneminen on ollut 1,24 astetta. Eroa lämpenemisessä on peräti 0,47 astetta.

IPCC on käyttänyt vuoden 2013 raportissaan AR5 vuoden 2012 GISS-dataa lämpötilamittarina ja kirjoittaa: “The globally averaged combined land and ocean surface temperature data as calculated by a linear trend show a warming of 0.85 ⁰C over the period 1880 to 2012, when multiple independently produced datasets exist”. Suomeksi: IPCC:n mukaan lämpötilan nousu vuodesta 1880 vuoteen 2012 mennessä on ollut 0.85 astetta.

Käyrien normalisointi GISS:n tapaan häivyttää tehokkaasti version GISS-2017 historian kylmentämisen. Olen normalisoinut kaikki graafit kuvan 2 mukaisesti siten, että keskiarvo 1880-1890 on nolla. Tässä kuvassa näkyy, kuinka rajusti GISS on muuttanut historiallista dataa.

Kuvissa 1 ja 2 ei näy selvästi toinen oleellinen datan manipulointi, jota GISS-sarjoissa on tehty. Kuvassa 3 on NAS- ja Hansen 1981 – mittaussarjat. NAS on USA:n tiedeakatemian julkaisema mittaussarja vuodelta 1975, kun pelättiin tosissaan jääkauden uhkaavan, koska lämpötilat olivat olleet laskussa vuodesta 1940 lähtien. Hansenin mittaussarja on julkaistu vuodelta 1981. Ironista on, että Hansen on NOAA:n palveluksessa ollut tutkija, joka pani alulle ilmastonmuutoshysterian. Hänen mittaussarjassaan näkyy vielä selvästi 30-luvun lämpötilapiikki varsin tarkkaan NAS-sarjan mukaisesti. Kuvassa 3 on myös USA:n, Suomen ja Norjan mittaustrendit ja ne noudattavat aika hyvin NAS-käyrää.

Blogini lopussa on kopio Tom Wigleyn sähköpostista Phil Jonesille, joka oli tuolloin CRU:n johtaja Englannissa. Siinä Wigley pyytää toimimaan, jotta 1940-lämpötilapiikistä päästäisiin eroon. Kun katsoo GISS-2017 versiota, niin hyvin ovat toteuttaneet suunnitelman. Miksi sitten GISS-2017 versioon on laitettu lisää lämpenemistä 0,47 astetta verrattuna versioon GISS-2008? Vahvasti arvelen, että ilmastoeliitti huomasi, että ero IPCC:n mallin (ja tietokonemallien) ja mitatun lämpötilan välillä kävi liian suureksi: vuonna 2011 jo 37 %. Asialle piti tehdä jotain.

NOAA:n yksikön NCEI:n johtaja Thomas R. Karl (eläkkeelle 4.8.2016) julkaisi versioon GISS-2015 liittyen artikkelin Science-lehdessä 4.7.2015, jossa hän esitteli uuden version perustelut ja julisti, että ”Mitä nyt näet, todistaa, että lämpötilapaussi (pause/hiatus/slowdown) yksinkertaisesti katoaa”. Versio GISS-2017 pelaa yhteen IPCC:n mallin kanssa ja antaa vielä hieman liikkumavaraakin lämpenemiselle.

Mutta ilmastotutkijoiden rivit ovat ruvenneet rakoilemaan. Brittien oma ilmatieteen laitos on nimeltään Met Office Hadley Centre for Climate Change. Sen ilmastodatan käsittelystä ja seuraamisesta vastaava tiiminjohtaja Dr. Peter Stott kirjoitti 14.2.2017 The Sunday Times-lehdessä, että lämpötilapaussi ei ole kadonnut. Sähköpostissa mainittu B. Santer ja 14 muuta ilmastoeliittiin kuuluvaa tutkijaa jo hyppäsi kelkasta tunnustamalla heinäkuussa 2017 julkaistussa Nature-artikkelissaan, että ilmastomallit ja todellisuus eroavat liikaa toisistaan 2000-luvulla. Ilmastoeliitin rivit rakoilevat, kun konkurssi häämöttää.

Tietoa lämpötilamittaussarjoista:

Maailmassa on viisi kattavaa maapallon keskilämpötilaa esittävää mittaussarjaa:

-       Itä-Anglian yliopiston Ilmastotutkimusyksikkö Climatic Research Unit yhdessä Hadley Centren kanssa (Iso-Britannian ilmastotoimisto) ja heidän mittaussarjan nimi on HadCRUT.

-       GISS/NOAA tarkoittaa Goddard Institute for Space Studies, joka on National Oceanic and Atmospheric Administrationin laboratorio ja heidän mittaussarjan nimi on GISS.

-       NCDC (National Climate Data Center) ja heidän mittaussarjansa nimi on NCDC.

-       Alabaman yliopisto Hunsvillessä (UAH) julkaisee mittaussarjaa nimeltä UAH MSU, jossa MSU (Microwave Sounding Unit) tarkoittaa satelliiteista suoritettavaa kaukomittausta. Kattaa koko maapallon.

-       NOAA julkaisee mittaussarjaa nimeltä RSS MSU Tiros-N satelliitilla suoritettuna, jossa RSS tulee sanoista Remote Sensing System eli kaukomittausta. Ei kata napa-alueita

Mittaussarjat HadCRUT, GISS ja NCDC perustuvat pintamittauksiin, joissa yhdistetään suoraan merivedestä tehdyt mittaukset ja maa-asemien n. 1,5 metrin korkeudelta tehdyt mittaukset. UAH- ja RSS-mittaussarjat ovat satelliittien avulla tapahtuvia mittauksia, joissa mittaustulos vastaa ilmakehän alimman osan eli troposfäärin alaosan lämpötilaa.

+++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++

Climategate email:

From: Tom Wigley <wigley@ucar.edu>

To: Phil Jones <p.jones@uea.ac.uk>

Subject: 1940s

Date: Sun, 27 Sep 2009 23:25:38 -0600

Cc: Ben Santer <santer1@llnl.gov>

 

Phil,

Here are some speculations on correcting SSTs to partly explain the 1940s warming blip. If you look at the attached plot you will see that the land also shows the 1940s blip (as I'm sure you know).

So, if we could reduce the ocean blip by, say, 0.15 degC, then this would be significant for the global mean -- but we'd still have to explain the land blip.

I've chosen 0.15 here deliberately. This still leaves an ocean blip, and i think one needs to have some form of ocean blip to explain the land blip (via either some common forcing, or ocean forcing land, or vice versa, or all of these). When you look at other blips, the land blips are 1.5 to 2 times (roughly) the ocean blips -- higher sensitivity plus thermal inertia effects. My 0.15 adjustment leaves things consistent with this, so you can see where I am coming from. Removing ENSO does not affect this.

It would be good to remove at least part of the 1940s blip, but we are still left with "why the blip". .....

++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++

Selvyyden vuoksi ilmoitan, että en ole ilmaston enkä ilmastonmuutoksen kieltäjä, joksi minua tavallisesti nimitetään englanninkielisillä nettisivustoilla. Olen eri mieltä IPCC:n kanssa siitä, kuinka paljon kasvihuonekaasut pystyvät nostamaan maapallon lämpötilaa. Olen julkaissut asiasta 13 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia viimeisen kuuden vuoden aikana.

Oma ilmastosivustoni, jossa on tarkempaa tietoa ilmastonmuutoksesta: www.climatexam.com

]]>
59 http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241301-maapallon-virallisten-lampotilamittausten-oudot-versiomuutokset#comments GISS Ilmastonmuutos IPCC:n ilmastomalli Lämpötilamittaukset Mon, 14 Aug 2017 15:40:26 +0000 Antero Ollila http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241301-maapallon-virallisten-lampotilamittausten-oudot-versiomuutokset
MTV3 lähti mukaan ilmastonmuutoskilpaan – meri nousee 80 metriä http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241204-mtv3-lahti-mukaan-ilmastonmuutoskilpaan-meri-nousee-80-metria <p><strong>&nbsp;</strong>MTV3 ei ole halunnut jäädä Hesarin ja Ylen jalkoihin ilmastonmuutosuutisoinneissaan. Tänä aamuna MTV3:n nettiuutisissa oli uutinen otsikolla &rdquo;Jäätiköiden sulaminen olisi katastrofaalista &ndash; Kartta: Euroopasta hukkuisi suuri osa&rdquo;. MTV3 julkaisee tämän uutisen yhdessä Tieteen Kuvalehden kanssa. Varsinainen sylttytehdas näyttää tässäkin tapauksessa olevan IPCC eli hallitusten välinen ilmastopaneeli, jota uutisessa kutsutaan nimellä &rdquo;YK:n ilmastopaneeli&rdquo;, jonka mukaan jo <strong>1&ndash;4 asteen keskilämpötilan nousu riittää sulattamaan Grönlannin jään tuhannessa vuodessa</strong>. &nbsp;Uutinen lisää löylyä: &rdquo;Jos Maasta tulee täysin jäätön planeetta, merenpinta nousee noin 80 metriä nykyistä korkeammalle&rdquo;.</p><p>Maapallon lämpötila on viimeisen IPCC:n raportin mukaan vuodelta 2013 noussut 0,85 astetta sitten vuoden 1750. Toistaiseksi merijään pinta-ala on ollut keskimäärin vakio, mutta viime vuoden aikana antarktinen merijää pieneni. Merijään pieneminen arktisella alueella on pysähtynyt.</p><p>Uutisen keskiössä oli Grönlannin jäämassa ja se ei ole osoittanut pienemisen merkkejä, kuva 1. (Linkki: <a href="https://www.dmi.dk/en/groenland/maalinger/greenland-ice-sheet-surface-mass-budget/">https://www.dmi.dk/en/groenland/maalinger/greenland-ice-sheet-surface-mass-budget/</a>). Päinvastoin, vuonna 2016, joka oli voimakkain El Nino-vuosi eli korkein lämpötilapiikki sitten vuoden 1950, Grönlannin jäämassa kasvoi.</p><p>Ilmiölle löytyy tieteellinen selitys. Kun arktinen jääalue pienenee ja/tai sen lämpötila nousee, niin vettä haihtuu merestä enemmän. Tämän vuoksi lumisateen määrä jäätiköillä kasvaa, joka johtaa jäämäärän kasvuun. Jäätikölle satanut lumi muuttuu jääksi. Toisen maailmansodan aikana jäätikölle pudonnut lentokone löytyi äskettäin 80 metrin syvyydestä jään sisältä. Tällä ilmiöllä on myös kaksi muuta takaisinkytkentävaikutusta. Kun haihtuminen merestä kasvaa, se alentaa meren pintalämpötilaa. Lisääntynyt pilvisyys alentaa myös maapallon lämpötilaa.</p><p>Luonnon ja ilmaston toiminta perustuu negatiiviisiin takaisinkytkentöihin eli jonkin ilmiön nousu saa aikaan toisen ilmiön, joka hillitsee muutosta ja pitää tilanteen jokseenkin stabiilina. Jos näin ei olisi, niin maapallo suistuisi pienestä muutoksesta kaaokseen. IPCC väittää, että näin käy, jos lämpötila nousee yli 2 astetta vuoteen 1750 verrattuna. Maapallon lämpötila on ollut paljon korkeampikin, eikä kaaosta ole syntynyt.</p><p>++++++++++++++++++++++++++++++</p><p>Selvyyden vuoksi ilmoitan, että en ole ilmaston enkä ilmastonmuutoksen kieltäjä, joksi minua tavallisesti nimitetään. Olen eri mieltä IPCC:n kanssa siitä, kuinka paljon kasvihuonekaasut pystyvät nostamaan maapallon lämpötilaa ja se on ollut tutkimuksieni painopiste. Olen julkaissut ilmastonmuutoksesta 13 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia viimeisen kuuden vuoden aikana. Olen myös julkaissut useita ilmastonmuutosta käsitteleviä blogeja Uudessa Suomessa. Oma ilmastosivustoni, jossa on tarkempaa tietoa ilmastonmuutoksesta: <a href="http://www.climatexam.com/">www.climatexam.com</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  MTV3 ei ole halunnut jäädä Hesarin ja Ylen jalkoihin ilmastonmuutosuutisoinneissaan. Tänä aamuna MTV3:n nettiuutisissa oli uutinen otsikolla ”Jäätiköiden sulaminen olisi katastrofaalista – Kartta: Euroopasta hukkuisi suuri osa”. MTV3 julkaisee tämän uutisen yhdessä Tieteen Kuvalehden kanssa. Varsinainen sylttytehdas näyttää tässäkin tapauksessa olevan IPCC eli hallitusten välinen ilmastopaneeli, jota uutisessa kutsutaan nimellä ”YK:n ilmastopaneeli”, jonka mukaan jo 1–4 asteen keskilämpötilan nousu riittää sulattamaan Grönlannin jään tuhannessa vuodessa.  Uutinen lisää löylyä: ”Jos Maasta tulee täysin jäätön planeetta, merenpinta nousee noin 80 metriä nykyistä korkeammalle”.

Maapallon lämpötila on viimeisen IPCC:n raportin mukaan vuodelta 2013 noussut 0,85 astetta sitten vuoden 1750. Toistaiseksi merijään pinta-ala on ollut keskimäärin vakio, mutta viime vuoden aikana antarktinen merijää pieneni. Merijään pieneminen arktisella alueella on pysähtynyt.

Uutisen keskiössä oli Grönlannin jäämassa ja se ei ole osoittanut pienemisen merkkejä, kuva 1. (Linkki: https://www.dmi.dk/en/groenland/maalinger/greenland-ice-sheet-surface-mass-budget/). Päinvastoin, vuonna 2016, joka oli voimakkain El Nino-vuosi eli korkein lämpötilapiikki sitten vuoden 1950, Grönlannin jäämassa kasvoi.

Ilmiölle löytyy tieteellinen selitys. Kun arktinen jääalue pienenee ja/tai sen lämpötila nousee, niin vettä haihtuu merestä enemmän. Tämän vuoksi lumisateen määrä jäätiköillä kasvaa, joka johtaa jäämäärän kasvuun. Jäätikölle satanut lumi muuttuu jääksi. Toisen maailmansodan aikana jäätikölle pudonnut lentokone löytyi äskettäin 80 metrin syvyydestä jään sisältä. Tällä ilmiöllä on myös kaksi muuta takaisinkytkentävaikutusta. Kun haihtuminen merestä kasvaa, se alentaa meren pintalämpötilaa. Lisääntynyt pilvisyys alentaa myös maapallon lämpötilaa.

Luonnon ja ilmaston toiminta perustuu negatiiviisiin takaisinkytkentöihin eli jonkin ilmiön nousu saa aikaan toisen ilmiön, joka hillitsee muutosta ja pitää tilanteen jokseenkin stabiilina. Jos näin ei olisi, niin maapallo suistuisi pienestä muutoksesta kaaokseen. IPCC väittää, että näin käy, jos lämpötila nousee yli 2 astetta vuoteen 1750 verrattuna. Maapallon lämpötila on ollut paljon korkeampikin, eikä kaaosta ole syntynyt.

++++++++++++++++++++++++++++++

Selvyyden vuoksi ilmoitan, että en ole ilmaston enkä ilmastonmuutoksen kieltäjä, joksi minua tavallisesti nimitetään. Olen eri mieltä IPCC:n kanssa siitä, kuinka paljon kasvihuonekaasut pystyvät nostamaan maapallon lämpötilaa ja se on ollut tutkimuksieni painopiste. Olen julkaissut ilmastonmuutoksesta 13 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia viimeisen kuuden vuoden aikana. Olen myös julkaissut useita ilmastonmuutosta käsitteleviä blogeja Uudessa Suomessa. Oma ilmastosivustoni, jossa on tarkempaa tietoa ilmastonmuutoksesta: www.climatexam.com

 

]]>
25 http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241204-mtv3-lahti-mukaan-ilmastonmuutoskilpaan-meri-nousee-80-metria#comments Ilmastonmuutos Merenpinnan nousu Merijää Sat, 12 Aug 2017 08:42:57 +0000 Antero Ollila http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241204-mtv3-lahti-mukaan-ilmastonmuutoskilpaan-meri-nousee-80-metria
Saksan päästöt kasvussa http://juhanaturpeinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241043-saksan-paastot-kasvussa <p>Saksassa hiilidioksidipäästöt ovat kasvussa. Spiegelin jutun mukaan kasvua tukevat 1,2%. Mutta miten tämä on mahdollista kun Saksa tekee kuulemma kaiken oikein ja juuri kuten meilläkin esimerkiksi Vihreät haluavat? Ongelman ydin on sama kuin meilläkin Vihreiden energiapolitiikassa (ja sen heiltä virheineen kopioineilla Vassareilla), eli metodit on valittu sillä perusteella, että ne sopivat historialliseen paskanjauhantaan, eikä sillä perusteella mikä olisi tehokkain menetelmä tämän ongelman ratkomisessa. Samoin kaikki keskustelun logiikka lähtee siitä, että miksi emme voi käyttää tiettyjä menetelmiä eikä siitä miksi jokin olisi hyvä keino savuttaa tavoite. Ja kun jo ajatuksen lähtökohta on pielessä, ei ajattelun lopputuloskaan voi olla kohdillaan. Nyt se virheellisyys alkaa vain käydä niin selväksi, ettei se yhdellekään täyspäiselle enää pitäisi tulla yllätyksenä.</p><p>&nbsp;</p><p>Mielenkiintoista on nyt se mitä Saksa tekee saavuttaakseen tavoitteen päästöalennuksista vuoteen 2020 mennessä. Tavoite näytti mahdottomalta jo ennen viimeisintä päästöjen kasvua, vaikka vertailuvuosi 1990 onkin erityisesti Saksalle sopiva, mutta nyt menee jo epätoivoiseksi. Itse uskon, että paskanjauhantapohjaisen politiikan jatkumona aloitetaan joko tilastokikkailulla tai vaikka laskemaan uusiksi maakaasun tai hiilen päästöjä. Nimittäin todennäköisesti ainoa toimiva todellinen vähennyskeino olisi käynnistää ydinvoimalat uudestaan ja ajaa vaihtuvatuottoisten uusiutuvien ja fossiilisten yhdistelmää alas.</p><p>&nbsp;</p><p>Toinen tärkeä kysymys on, että opitaanko tästä yhtään mitään? Todennäköisesti ei, sillä tämä pitää vaieta kuoliaaksi. Koska Saksa on osoittanut, että niin kutsuttujen Vihreiden menetelmät ilmastonmuutoksen torjunnassa eivät yksinkertaisesti toimi, vaikka tukiaismiljardeja olisi poltettavana satoja, niin korjausliikkeen sijasta tulemme näkemään paskanjauhannan ja kikkailun eksponentiaalista kasvua. Eikä asia ole edes uusi. Asiallisen ja faktapohjaisen keskustelun sijasta ilmastokeskustelusta on tullut lobbareiden ja omia virheitään peittelevien poliitikkojen epäkeskustelua, jossa ensimmäinen edellytys on ollut faktojen, logiikan ja moraalin heittäminen romukoppaan. Kun sitten toimittajat sen pupun ovat purematta nielleet, on myös tiedotusvälineistä tullut lähinnä mitä vihreetä -lehtiä, joiden tiedonvälitys on muuttunut propagandan välitykseksi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Saksassa hiilidioksidipäästöt ovat kasvussa. Spiegelin jutun mukaan kasvua tukevat 1,2%. Mutta miten tämä on mahdollista kun Saksa tekee kuulemma kaiken oikein ja juuri kuten meilläkin esimerkiksi Vihreät haluavat? Ongelman ydin on sama kuin meilläkin Vihreiden energiapolitiikassa (ja sen heiltä virheineen kopioineilla Vassareilla), eli metodit on valittu sillä perusteella, että ne sopivat historialliseen paskanjauhantaan, eikä sillä perusteella mikä olisi tehokkain menetelmä tämän ongelman ratkomisessa. Samoin kaikki keskustelun logiikka lähtee siitä, että miksi emme voi käyttää tiettyjä menetelmiä eikä siitä miksi jokin olisi hyvä keino savuttaa tavoite. Ja kun jo ajatuksen lähtökohta on pielessä, ei ajattelun lopputuloskaan voi olla kohdillaan. Nyt se virheellisyys alkaa vain käydä niin selväksi, ettei se yhdellekään täyspäiselle enää pitäisi tulla yllätyksenä.

 

Mielenkiintoista on nyt se mitä Saksa tekee saavuttaakseen tavoitteen päästöalennuksista vuoteen 2020 mennessä. Tavoite näytti mahdottomalta jo ennen viimeisintä päästöjen kasvua, vaikka vertailuvuosi 1990 onkin erityisesti Saksalle sopiva, mutta nyt menee jo epätoivoiseksi. Itse uskon, että paskanjauhantapohjaisen politiikan jatkumona aloitetaan joko tilastokikkailulla tai vaikka laskemaan uusiksi maakaasun tai hiilen päästöjä. Nimittäin todennäköisesti ainoa toimiva todellinen vähennyskeino olisi käynnistää ydinvoimalat uudestaan ja ajaa vaihtuvatuottoisten uusiutuvien ja fossiilisten yhdistelmää alas.

 

Toinen tärkeä kysymys on, että opitaanko tästä yhtään mitään? Todennäköisesti ei, sillä tämä pitää vaieta kuoliaaksi. Koska Saksa on osoittanut, että niin kutsuttujen Vihreiden menetelmät ilmastonmuutoksen torjunnassa eivät yksinkertaisesti toimi, vaikka tukiaismiljardeja olisi poltettavana satoja, niin korjausliikkeen sijasta tulemme näkemään paskanjauhannan ja kikkailun eksponentiaalista kasvua. Eikä asia ole edes uusi. Asiallisen ja faktapohjaisen keskustelun sijasta ilmastokeskustelusta on tullut lobbareiden ja omia virheitään peittelevien poliitikkojen epäkeskustelua, jossa ensimmäinen edellytys on ollut faktojen, logiikan ja moraalin heittäminen romukoppaan. Kun sitten toimittajat sen pupun ovat purematta nielleet, on myös tiedotusvälineistä tullut lähinnä mitä vihreetä -lehtiä, joiden tiedonvälitys on muuttunut propagandan välitykseksi.

]]>
43 http://juhanaturpeinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241043-saksan-paastot-kasvussa#comments Energiapolitiikka Ilmastonmuutos Tue, 08 Aug 2017 11:37:31 +0000 Juhana Turpeinen http://juhanaturpeinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241043-saksan-paastot-kasvussa
Maaperä sitoo hiiltä http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241022-maapera-sitoo-hiilta Hiiltä kannattaa sitoa maaperään muutenkin kuin päästösyistä kirjoittaa Maaseudun Tulevaisuus -lehti tiedeosiossaan. <a href="http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/tiede-tekniikka/luken-tutkija-on-kaikkien-etu-ett%C3%A4-maassa-on-hiilt%C3%A4-1.200798" title="http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/tiede-tekniikka/luken-tutkija-on-kaikkien-etu-ett%C3%A4-maassa-on-hiilt%C3%A4-1.200798">http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/tiede-tekniikka/luken-tutkija-on-kaik...</a> Maaperän humus on tärkein viljavuutta lisäävä tekijä. Humus sisältää hiiltä ja kykenee pidättämään vettä kolme kertaa painonsa verran. Lisäksi humus muokkaa maaperän ravinteet kasveille käyttökelpoiseen muotoon. Joten tilanne on win win aina, kun kartutetaan maaperän hiiltä. Suomessa on perinteisesti osattu hoitaa maaperää ja täällä on harjoitettu karjankasvatusta ja laidunnusta, mikä lisää maaperän humusta. Humus säilyy maaperässä vuosisatoja, jopa tuhat vuotta. Yksipuoleinen viljely kuluttaa humusta, joka voidaan todeta maailmalla riisin- ja vehnänviljelyalueilla. Mutta kuten todettua Suomessa osataan viljellä maata, niin ettei maaperä köyhdy.<div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 6 http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241022-maapera-sitoo-hiilta#comments Hiilinielu Ilmastonmuutos Laiduntaminen Maanviljely Tue, 08 Aug 2017 05:36:24 +0000 Jouni Aro http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241022-maapera-sitoo-hiilta Trumpin USA on lisännyt hiilen vientiään 60 % alkuvuodesta http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240998-trumpin-usa-on-lisannyt-hiilen-vientiaan-60-alkuvuodesta <p>&nbsp;Sarjassa &rdquo;hyviä vai huonoja uutisia&rdquo; tulee tämä tieto USA:n Energiainformaatiohallinnosta 28.7.17, että USA on lisännyt alkuvuodesta tammi-toukokuu 2017 hiilenvientiään 60,3 %. Eurooppaan vienti lisääntyi vuoden 2016 vastaavaan jaksoon verrattuna 10,5 miljoonasta tonnista 16 miljoonaan tonniin ja Aasiaan vienti lähes kaksinkertaistui. Euroopassa suurimpia vientilisäyksiä syntyi Englantiin (175 %) ja Ranskaan (n. 100 %).</p><p>On se melkoinen sälli tämä Trump. Nyt se syöttää Pariisin ilmastosopimuksen tekijöille hiiltä, jotta nämä selviäisivät energiantuotannostaan. Samaan aikaan USA lisää liuskekaasun käyttöään ja vähentää hiilidioksidipäästöjään, kuva 1. On se mahoton. Oletko huomannut näitä uutisia Hesarista tai meidän tv-kanaviltamme? Minulla ei ole osunut silmiin eikä korviin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  Sarjassa ”hyviä vai huonoja uutisia” tulee tämä tieto USA:n Energiainformaatiohallinnosta 28.7.17, että USA on lisännyt alkuvuodesta tammi-toukokuu 2017 hiilenvientiään 60,3 %. Eurooppaan vienti lisääntyi vuoden 2016 vastaavaan jaksoon verrattuna 10,5 miljoonasta tonnista 16 miljoonaan tonniin ja Aasiaan vienti lähes kaksinkertaistui. Euroopassa suurimpia vientilisäyksiä syntyi Englantiin (175 %) ja Ranskaan (n. 100 %).

On se melkoinen sälli tämä Trump. Nyt se syöttää Pariisin ilmastosopimuksen tekijöille hiiltä, jotta nämä selviäisivät energiantuotannostaan. Samaan aikaan USA lisää liuskekaasun käyttöään ja vähentää hiilidioksidipäästöjään, kuva 1. On se mahoton. Oletko huomannut näitä uutisia Hesarista tai meidän tv-kanaviltamme? Minulla ei ole osunut silmiin eikä korviin.

]]>
22 http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240998-trumpin-usa-on-lisannyt-hiilen-vientiaan-60-alkuvuodesta#comments Hiilidioksidipäästöt Ilmastonmuutos Pariisin ilmastosopimus Mon, 07 Aug 2017 07:20:18 +0000 Antero Ollila http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240998-trumpin-usa-on-lisannyt-hiilen-vientiaan-60-alkuvuodesta
Ilmaston lämpeneminen muka pysähtynyt http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240752-ilmaston-lampeneminen-muka-pysahtynyt <p>Tälläkin foorumilla levitetään denialistien &nbsp;valheita siitä, &nbsp;että ilmaston lämpeneminen olisi pysähtynyt. Ei ole, katso kuvaa. Joka sekunti maapallo kaappaa auringosta tullutta energiaa neljän Hiroshiman pommin energia verran. Suurin osa sitoutuu meriin, mutta osa jää lämmittämään ilmakehää.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tälläkin foorumilla levitetään denialistien  valheita siitä,  että ilmaston lämpeneminen olisi pysähtynyt. Ei ole, katso kuvaa. Joka sekunti maapallo kaappaa auringosta tullutta energiaa neljän Hiroshiman pommin energia verran. Suurin osa sitoutuu meriin, mutta osa jää lämmittämään ilmakehää.

]]>
7 http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240752-ilmaston-lampeneminen-muka-pysahtynyt#comments Ilmaston lämpeneminen Ilmastonmuutos Tue, 01 Aug 2017 05:46:51 +0000 Lauri Gröhn http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240752-ilmaston-lampeneminen-muka-pysahtynyt
Alle 2°C:n lämpeneminen vuoteen 2100 mennessä epätodennäköistä http://hannusinivirta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240751-alle-2-cn-lampeneminen-vuoteen-2100-mennessa-epatodennakoista <p>Tänä aamuna Ylen Aamu-TV:ssä uutisoitiin ilmastonmuutoksesta.&nbsp;Nature Climate Change on toimittanut uusinta dataa (IPCC) (ks. linkki)</p><p><a href="https://images.nature.com/full/nature-assets/nclimate/journal/vaop/ncurrent/extref/nclimate3352-s1.pdf" title="https://images.nature.com/full/nature-assets/nclimate/journal/vaop/ncurrent/extref/nclimate3352-s1.pdf">https://images.nature.com/full/nature-assets/nclimate/journal/vaop/ncurr...</a></p><p>&quot;The recently published Intergovernmental Panel on Climate Change (IPCC) projections to 2100 give likely ranges of global temperature increase in four scenarios for population, economic growth and carbon use<a href="https://www.nature.com/nclimate/journal/vaop/ncurrent/full/nclimate3352.html#ref1" id="ref-link-1" title=" The Physical Science Basis (eds Stocker, T. F. et al.) (Cambridge Univ. Press, 2014).">1</a>.</p><p><strong>However, these projections are not based on a fully statistical approach. Here we use a country-specific version of Kaya&rsquo;s identity to develop a statistically based probabilistic forecast of CO2&nbsp;emissions and temperature change to 2100. Using data for 1960&ndash;2010, including the UN&rsquo;s probabilistic population projections for all countries<a href="https://www.nature.com/nclimate/journal/vaop/ncurrent/full/nclimate3352.html#ref2" id="ref-link-2" title=" The 2015 Revision (United Nations, Department of Economic and Social Affairs, Population Division, 2015).">2</a>,&nbsp;<a href="https://www.nature.com/nclimate/journal/vaop/ncurrent/full/nclimate3352.html#ref3" id="ref-link-3" title="Raftery, A. E., Li, N., Sevcikova, H., Gerland, P. &amp; Heilig, G. K. Bayesian probabilistic population projections for all countries. Proc. Natl Acad. Sci. USA 109, 13915-13921 (2012).">3</a>,&nbsp;<a href="https://www.nature.com/nclimate/journal/vaop/ncurrent/full/nclimate3352.html#ref4" id="ref-link-4" title="Gerland, P. et al. World population stabilization unlikely this century. Science 346, 234-237 (2014).">4</a>, we develop a joint Bayesian hierarchical model for Gross Domestic Product (GDP) per capita and carbon intensity.</strong></p><p>We find that the 90% interval for cumulative CO2&nbsp;emissions includes the IPCC&rsquo;s two middle scenarios but not the extreme ones. The likely range of global temperature increase is 2.0&ndash;4.9&thinsp;&deg;C, with median 3.2&thinsp;&deg;C and a 5% (1%) chance that it will be less than 2&thinsp;&deg;C (1.5&thinsp;&deg;C).</p><p><strong>Population growth is not a major contributing factor.</strong> Our model is not a &lsquo;business as usual&rsquo; scenario, but rather is based on data which already show the effect of emission mitigation policies. Achieving the goal of less than 1.5&thinsp;&deg;C warming will require carbon intensity to decline much faster than in the recent past.&quot;</p><p>Kommentoikaa ja antakaa omia arvioita populaation, talouskasvun ja CO2:n käytön vaikutuksista ilmastonmuutokseen.</p><p>Henkilökohtaisesti toivoisin, että Suomalaista osaamista hyödynnettäisiin ilmastonmuutoksen tutkimiseen huomattavasti tehokkaammin. Meillä on kiistatta maailman parasta mittaus- ja anturiteknologiaa.</p><p>&nbsp;</p> Tänä aamuna Ylen Aamu-TV:ssä uutisoitiin ilmastonmuutoksesta. Nature Climate Change on toimittanut uusinta dataa (IPCC) (ks. linkki)

https://images.nature.com/full/nature-assets/nclimate/journal/vaop/ncurrent/extref/nclimate3352-s1.pdf

"The recently published Intergovernmental Panel on Climate Change (IPCC) projections to 2100 give likely ranges of global temperature increase in four scenarios for population, economic growth and carbon use1.

However, these projections are not based on a fully statistical approach. Here we use a country-specific version of Kaya’s identity to develop a statistically based probabilistic forecast of CO2 emissions and temperature change to 2100. Using data for 1960–2010, including the UN’s probabilistic population projections for all countries234, we develop a joint Bayesian hierarchical model for Gross Domestic Product (GDP) per capita and carbon intensity.

We find that the 90% interval for cumulative CO2 emissions includes the IPCC’s two middle scenarios but not the extreme ones. The likely range of global temperature increase is 2.0–4.9 °C, with median 3.2 °C and a 5% (1%) chance that it will be less than 2 °C (1.5 °C).

Population growth is not a major contributing factor. Our model is not a ‘business as usual’ scenario, but rather is based on data which already show the effect of emission mitigation policies. Achieving the goal of less than 1.5 °C warming will require carbon intensity to decline much faster than in the recent past."

Kommentoikaa ja antakaa omia arvioita populaation, talouskasvun ja CO2:n käytön vaikutuksista ilmastonmuutokseen.

Henkilökohtaisesti toivoisin, että Suomalaista osaamista hyödynnettäisiin ilmastonmuutoksen tutkimiseen huomattavasti tehokkaammin. Meillä on kiistatta maailman parasta mittaus- ja anturiteknologiaa.

 

]]>
54 http://hannusinivirta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240751-alle-2-cn-lampeneminen-vuoteen-2100-mennessa-epatodennakoista#comments Ympäristö Ilmaston lämpeneminen Ilmastonmuutos Tue, 01 Aug 2017 05:39:35 +0000 Hannu Sinivirta http://hannusinivirta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240751-alle-2-cn-lampeneminen-vuoteen-2100-mennessa-epatodennakoista