Ilmastonmuutos http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132904/all Sat, 18 Aug 2018 09:14:47 +0300 fi Vastuu on aina toisilla http://pasisillanp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259628-vastuu-on-aina-toisilla <p>Kokoomus perusti vihapuhetyöryhmän selvittääkseen missä kulkee vihaisuuden raja. Eli kuinka rumasti saa sanoa, jos on vihainen vaikkapa politiikkaan. Vika on kansassa, kun se suuttuu niin vietävän tulisesti ja käyttää samalla rumia sanoja.</p><p>Ihan vinkkinä Kokoomukselle, kysyin tällä viikolla Twitterissä ihmisten ajatuksia äänestämisestä. Puolet vastanneista kertoi, että vaaleissa he äänestävät vähiten ärsyttävää puoluetta. Vain kolmanneksella oli mielipuolue. Eli yhtä rumasti kommentoivaa kohden taitaa olla viisi suuunsa kiinni pitävää, mutta samaan suuntaan ajattelevaa.</p><p>Poliitikot ovat viime aikoina nähneet kaikkialla maailmassa paljon vaivaa sen suhteen, että ihmiset eivät arvostelisi heidän toimintaansa. Jotkut näkevät siinä merkkejä diktatuureista. Joissakin maissa varmaan niin onkin, mutta ehkä useammin kyse on siitä, että politiikassa olevat ymmärtävät yhtä hyvin kuin heitä arvosteleva yleisökin, että homma ei nyt toimi, mutta heillä ei ole siihen parempaakaan ideaa.</p><p>Jos tämän nokittelun haluaisi saada oikeasti loppumaan, niin väittelyn sijaan olisi aika siirtyä tekoihin. Jatkuvasti tulee esiin tilanteita, joita voitaisiin korjata, jos olisi tahtoa. Poliittiset virkanimitykset, asioiden valmistelu salassa ja hyvät kokonaisuudet rikkovat poliittiset vaihtokaupat on mahdollista lopettaa, jos poliitikot haluavat.</p><p>Mutta tuntuu kylläkin siltä, että poliitikko on viimeinen muuttamaan vallitsevia käytäntöjä omassa toimessaan. Vika on aina niissä muissa.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kokoomus perusti vihapuhetyöryhmän selvittääkseen missä kulkee vihaisuuden raja. Eli kuinka rumasti saa sanoa, jos on vihainen vaikkapa politiikkaan. Vika on kansassa, kun se suuttuu niin vietävän tulisesti ja käyttää samalla rumia sanoja.

Ihan vinkkinä Kokoomukselle, kysyin tällä viikolla Twitterissä ihmisten ajatuksia äänestämisestä. Puolet vastanneista kertoi, että vaaleissa he äänestävät vähiten ärsyttävää puoluetta. Vain kolmanneksella oli mielipuolue. Eli yhtä rumasti kommentoivaa kohden taitaa olla viisi suuunsa kiinni pitävää, mutta samaan suuntaan ajattelevaa.

Poliitikot ovat viime aikoina nähneet kaikkialla maailmassa paljon vaivaa sen suhteen, että ihmiset eivät arvostelisi heidän toimintaansa. Jotkut näkevät siinä merkkejä diktatuureista. Joissakin maissa varmaan niin onkin, mutta ehkä useammin kyse on siitä, että politiikassa olevat ymmärtävät yhtä hyvin kuin heitä arvosteleva yleisökin, että homma ei nyt toimi, mutta heillä ei ole siihen parempaakaan ideaa.

Jos tämän nokittelun haluaisi saada oikeasti loppumaan, niin väittelyn sijaan olisi aika siirtyä tekoihin. Jatkuvasti tulee esiin tilanteita, joita voitaisiin korjata, jos olisi tahtoa. Poliittiset virkanimitykset, asioiden valmistelu salassa ja hyvät kokonaisuudet rikkovat poliittiset vaihtokaupat on mahdollista lopettaa, jos poliitikot haluavat.

Mutta tuntuu kylläkin siltä, että poliitikko on viimeinen muuttamaan vallitsevia käytäntöjä omassa toimessaan. Vika on aina niissä muissa. 

]]>
4 http://pasisillanp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259628-vastuu-on-aina-toisilla#comments Epätasa-arvo Ilmastonmuutos Politiikka Sat, 18 Aug 2018 06:14:47 +0000 Pasi Sillanpää http://pasisillanp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259628-vastuu-on-aina-toisilla
Japanin ja Kiinan väestökehitys antaa maailmalle toivoa http://paulikiuru1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259552-japanin-ja-kiinan-vaestokehitys-antaa-maailmalle-toivoa <p>Ihmiskunnan tulevaisuutta varjostaa monta uhkaa. Eri tekijät kytkeytyvät toisiinsa verkostomaisesti luoden vaikeasti hallittavia muutostrendejä. Syyt ja seuraukset sekoittuvat keskenään. Esimerkiksi vuosikymmenen alussa alkaneen arabikevään ja Syyrian sodan taustalta löytyvät väestönkasvun, ilmastonmuutoksen ja ruuan sekä veden saatavuusongelmat. Konfliktit ja näköalattomuus johtavat puolestaan muuttoliikkeisiin.</p><p>Globaalisti tarkastellen tilanne on pahenemassa. Maapallon väkiluku on yli 7,6 miljardia. Afrikassa asuu 1,3 miljardia henkilöä. YK:n pessimistisimmän arvion mukaan vuonna 2100 Afrikassa on 4,8 miljardia ihmistä. Lisäys mantereella on siten 3,5 miljardia, joka vastaa noin viittä Euroopan, reilua 600 Suomen tai vaihtoehtoisesti yli 15&nbsp;000 Tampereen väkilukua. Eurooppa on jo saanut vasta hieman esimakua tulevasta. Väestönkasvu ja ilmastonmuutos seurausilmiöineen voivat johtaa ongelmiin, jotka eivät ole enää hallittavissa.</p><p>Maailmassa on maita, jotka ovat tietoisesti tai osin tahtomattaan saaneet väestönkasvun hidastumaan tai jopa kääntymään laskuun. On hämmästyttävää, että nämä maat ja niiden saavutukset näyttäytyvät julkisessa keskustelussa säännönmukaisesti ongelmalähtöisesti. Vallalla on outo kaksoisstandardi. Toisaalta ilmastonmuutosta ja väestönkasvua kauhistellaan, mutta väestöltään pieneneviä maita ei haluta nähdä positiivisessa valossa.</p><p>Väestörakenteen nopeat muutokset ovat yhteiskunnille kieltämättä haastavia. Pullistumat tai painaumat väestöpyramidissa vaikuttavat esimerkiksi huoltosuhteeseen. On kuitenkin huomioitava, että jatkuva kasvu tuo mukanaan kumulatiivisen ongelman. Rajallisessa maailmassa väestönkasvu ei voi jatkua äärettömiin. Vähenemisestä aiheutuvat pulmat ovat sen sijaan väliaikaisia ja ainakin osin hallittavissa.</p><p>Esimerkiksi Kiinan ja Japanin tulevaa kehitystä kannattaa seurata tarkasti. Molemmat maat joutuvat ratkaisemaan alhaisen syntyvyyden ja vanhenevan väestön tuomat kysymykset tulevina vuosikymmeninä ennen uuden tasapainon saavuttamista.&nbsp;</p><p>YK:n korkeimman kasvuennusteen mukaan vuonna 2100 maailmassa on 11,2 miljardia ihmistä. Tuon ennusteen rinnalle olisi saatava YK:n ja maailman maiden yhteinen pitkän aikavälin tavoite, joka vähentäisi maailman väkiluvun takaisin 7,6 miljardiin ja mielellään allekin.</p><p><br />Pauli Kiuru<br />Kansanedustaja (kok.)</p> Ihmiskunnan tulevaisuutta varjostaa monta uhkaa. Eri tekijät kytkeytyvät toisiinsa verkostomaisesti luoden vaikeasti hallittavia muutostrendejä. Syyt ja seuraukset sekoittuvat keskenään. Esimerkiksi vuosikymmenen alussa alkaneen arabikevään ja Syyrian sodan taustalta löytyvät väestönkasvun, ilmastonmuutoksen ja ruuan sekä veden saatavuusongelmat. Konfliktit ja näköalattomuus johtavat puolestaan muuttoliikkeisiin.

Globaalisti tarkastellen tilanne on pahenemassa. Maapallon väkiluku on yli 7,6 miljardia. Afrikassa asuu 1,3 miljardia henkilöä. YK:n pessimistisimmän arvion mukaan vuonna 2100 Afrikassa on 4,8 miljardia ihmistä. Lisäys mantereella on siten 3,5 miljardia, joka vastaa noin viittä Euroopan, reilua 600 Suomen tai vaihtoehtoisesti yli 15 000 Tampereen väkilukua. Eurooppa on jo saanut vasta hieman esimakua tulevasta. Väestönkasvu ja ilmastonmuutos seurausilmiöineen voivat johtaa ongelmiin, jotka eivät ole enää hallittavissa.

Maailmassa on maita, jotka ovat tietoisesti tai osin tahtomattaan saaneet väestönkasvun hidastumaan tai jopa kääntymään laskuun. On hämmästyttävää, että nämä maat ja niiden saavutukset näyttäytyvät julkisessa keskustelussa säännönmukaisesti ongelmalähtöisesti. Vallalla on outo kaksoisstandardi. Toisaalta ilmastonmuutosta ja väestönkasvua kauhistellaan, mutta väestöltään pieneneviä maita ei haluta nähdä positiivisessa valossa.

Väestörakenteen nopeat muutokset ovat yhteiskunnille kieltämättä haastavia. Pullistumat tai painaumat väestöpyramidissa vaikuttavat esimerkiksi huoltosuhteeseen. On kuitenkin huomioitava, että jatkuva kasvu tuo mukanaan kumulatiivisen ongelman. Rajallisessa maailmassa väestönkasvu ei voi jatkua äärettömiin. Vähenemisestä aiheutuvat pulmat ovat sen sijaan väliaikaisia ja ainakin osin hallittavissa.

Esimerkiksi Kiinan ja Japanin tulevaa kehitystä kannattaa seurata tarkasti. Molemmat maat joutuvat ratkaisemaan alhaisen syntyvyyden ja vanhenevan väestön tuomat kysymykset tulevina vuosikymmeninä ennen uuden tasapainon saavuttamista. 

YK:n korkeimman kasvuennusteen mukaan vuonna 2100 maailmassa on 11,2 miljardia ihmistä. Tuon ennusteen rinnalle olisi saatava YK:n ja maailman maiden yhteinen pitkän aikavälin tavoite, joka vähentäisi maailman väkiluvun takaisin 7,6 miljardiin ja mielellään allekin.


Pauli Kiuru
Kansanedustaja (kok.)

]]>
20 http://paulikiuru1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259552-japanin-ja-kiinan-vaestokehitys-antaa-maailmalle-toivoa#comments Ulkomaat Ilmastonmuutos Kehitysapu Kestävä kehitys Maahanmuutto Väestönkasvu Thu, 16 Aug 2018 08:26:06 +0000 Pauli Kiuru http://paulikiuru1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259552-japanin-ja-kiinan-vaestokehitys-antaa-maailmalle-toivoa
Tiedostava nuoriso – vihreä tulevaisuus http://buimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259420-tiedostava-nuoriso-vihrea-tulevaisuus <p>Hesari julkaisi Nuorisobarometri 2018 tutkimustuloksen ennakkotietoa siitä miten nuorison tiedostaminen ilmastonmuutoksen suhteen on kehittynyt. Yllättävän rivakasti se onkin kehittynyt. Kymmenessä vuodessa hälläväliä porukan osuus on pudonnut 30% - &gt; 15% tuntumaan. Onhan meillä tiedostavaa ja fiksua nuorisoa.</p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10346864" title="https://yle.fi/uutiset/3-10346864">https://yle.fi/uutiset/3-10346864</a></p><p>Kun puolueiden tekemiä tutkimuksia katselee, niin tietää vihreyden ja nuoren iän korreloivan yhä vahvemmin. Meille on kasvamassa sukupolvi, jota perussuomalainen ei enää tunnista omien arvojensa kautta. Kansainvälinen, koulutettu, älykäs, tiedostava, raitis ja vihreä. Arvojen muutos sukupolvien välillä on varmasti suurempaa kuin koskaan itsenäisen Suomen historiassa. Hyvä niin. Jäärien polven onkin vähitellen aika siirtyä sivuun.</p><p>Vihreä pääministeri meillä on vuodesta 2023 alkaen.</p> Hesari julkaisi Nuorisobarometri 2018 tutkimustuloksen ennakkotietoa siitä miten nuorison tiedostaminen ilmastonmuutoksen suhteen on kehittynyt. Yllättävän rivakasti se onkin kehittynyt. Kymmenessä vuodessa hälläväliä porukan osuus on pudonnut 30% - > 15% tuntumaan. Onhan meillä tiedostavaa ja fiksua nuorisoa.

https://yle.fi/uutiset/3-10346864

Kun puolueiden tekemiä tutkimuksia katselee, niin tietää vihreyden ja nuoren iän korreloivan yhä vahvemmin. Meille on kasvamassa sukupolvi, jota perussuomalainen ei enää tunnista omien arvojensa kautta. Kansainvälinen, koulutettu, älykäs, tiedostava, raitis ja vihreä. Arvojen muutos sukupolvien välillä on varmasti suurempaa kuin koskaan itsenäisen Suomen historiassa. Hyvä niin. Jäärien polven onkin vähitellen aika siirtyä sivuun.

Vihreä pääministeri meillä on vuodesta 2023 alkaen.

]]>
132 http://buimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259420-tiedostava-nuoriso-vihrea-tulevaisuus#comments Ympäristö Ilmastonmuutos Mon, 13 Aug 2018 09:53:19 +0000 Börje Uimonen http://buimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259420-tiedostava-nuoriso-vihrea-tulevaisuus
Metsäpalot, poliittista ”poltetun maan taktiikkaa”? http://timotarus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259349-metsapalot-poliittista-poltetun-maan-taktiikkaa <p>Euroopassa ja Amerikassa riehuvat metsäpalot, mutta miksi? Sitä sopii kysyä!</p><p>&nbsp;</p><p>Ihmisten aiheuttamien metsäpalojen vaikutus ilmastonlämpenemiseen on viidesosa ja on kasvamaan päin. Ei varmaan keneltäkään jäänyt huomaamatta ilmastovouhottajien reaktio presidentti Trumpin ratkaisuun ettei Yhdysvallat lähde mukaan rahastus...korjaan ilmastosopimukseen mukaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Arizonan yliopistossa tehdyn tutkimuksen perusteella todetaan että metsäpalojen osuutta ilmaston lämpenemiseen on aliarvioitu.</p><p>&nbsp;</p><p>On selvää jos &rdquo;kulotetaan&rdquo; kulottamisen perään ja vielä lisätään &rdquo;kulottamista&rdquo; sinne sun tänne niin kyllähän musta maasto, uusi kasvillisuus ja hapentuoton väheneminen nostavat hiilidioksidipäästöjä, puhumattakaan siitä millaisen vesihöyrypiikin nämä palot saavat aikaiseksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Amerikassa muuan Brandon N. McGlover Temeculasta joutui syytettyjen penkille kun keksi ruveta polttelemaan Kalifornian luonnosuojelualueita oikein urakalla. 4000 hehtaaria mies sai tuhottua ja häntä uhkaa nyt jopa elinkautinen teoistaan.</p><p>&nbsp;</p><p>32-vuotias McGlover on viranomaisille täysi mysteeri, hän ei ole somea käyttänyt! Uskoo ken tahtoo, taitaa olla koko sälli Mark Zuckerbergin ja Soroksen &rdquo;työrukkanen&rdquo;...</p><p>&nbsp;</p><p>Kreikassa on saatu aikaan useita metsäpaloja joissa on kuollut lukuisia ihmisiä. Kun katsoo tuota palokarttaa niin tulee mieleen ihan Stalinin suunnitelma kun hän aikoi katkaista Suomen keskeltä poikki ja valloittaa siitä siten Härmälandian. Kun nyt vähän analysoi tätä niin ensimmäiseksi käy mielessä että savupatsas havaitaan nopeasti useissa yhteiskunnan havaintokeskuksissa. Kreikka on saarivaltio ja palopesäkkeetkin näyttäisivät aluksi olleen hyvinkin veden ulottuvissa niin miksei paloa saatu hallintaan nopeammin? Eikö haluttu saada?</p><p>&nbsp;</p><p>Tiedetään että ilmastonlämpeneminen &rdquo;kehittyy&rdquo; nopeimmin pohjoisella pallonpuoliskolla, ja tiedetään sekin että noin 50% siitä johtuu Siperian ikimetsien vuosittaisista metsäpaloista.</p><p>&nbsp;</p><p>Miksi nyt on koko Ruotsi tulessa? Kyllähän sitä aina metsää muutama hehtaari voi palaa mutta että saadaan koko valtakunta tuleen...perin merkillistä!</p><p>&nbsp;</p><p>Oli hyvin paljastavaa kun Ruotsissa spekuloidaan nyt kuinka paljon viherpuolueiden suosio nousee metsäpalojen seurauksesta! Turha taitaa olla toiveensa sillä Malmön kaupunkipalot taitavat vaikuttaa yhä enemmän ruotsalaisiin äänestäjiin..</p><p>&nbsp;</p><p>Ruotsin tilastokeskuksen mukaan Ruotsidemokraatit nauttivat jo 28,5 prosentin kannatusta, heidänhän täytyy pistää anarkistipolttajat hommiin tai muuten &rdquo;äärioikeisto&rdquo; voittaa!</p><p>&nbsp;</p><p>Saattepa kohta nähdä miten alkaa pukata tutkimustulosta maailman lämpenemisestä.</p><p>&nbsp;</p><p>Niin että jos ei muuten ilmasto lämpene niin pistetään lämpenemään vaikka metsää polttamalla!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Euroopassa ja Amerikassa riehuvat metsäpalot, mutta miksi? Sitä sopii kysyä!

 

Ihmisten aiheuttamien metsäpalojen vaikutus ilmastonlämpenemiseen on viidesosa ja on kasvamaan päin. Ei varmaan keneltäkään jäänyt huomaamatta ilmastovouhottajien reaktio presidentti Trumpin ratkaisuun ettei Yhdysvallat lähde mukaan rahastus...korjaan ilmastosopimukseen mukaan.

 

Arizonan yliopistossa tehdyn tutkimuksen perusteella todetaan että metsäpalojen osuutta ilmaston lämpenemiseen on aliarvioitu.

 

On selvää jos ”kulotetaan” kulottamisen perään ja vielä lisätään ”kulottamista” sinne sun tänne niin kyllähän musta maasto, uusi kasvillisuus ja hapentuoton väheneminen nostavat hiilidioksidipäästöjä, puhumattakaan siitä millaisen vesihöyrypiikin nämä palot saavat aikaiseksi.

 

Amerikassa muuan Brandon N. McGlover Temeculasta joutui syytettyjen penkille kun keksi ruveta polttelemaan Kalifornian luonnosuojelualueita oikein urakalla. 4000 hehtaaria mies sai tuhottua ja häntä uhkaa nyt jopa elinkautinen teoistaan.

 

32-vuotias McGlover on viranomaisille täysi mysteeri, hän ei ole somea käyttänyt! Uskoo ken tahtoo, taitaa olla koko sälli Mark Zuckerbergin ja Soroksen ”työrukkanen”...

 

Kreikassa on saatu aikaan useita metsäpaloja joissa on kuollut lukuisia ihmisiä. Kun katsoo tuota palokarttaa niin tulee mieleen ihan Stalinin suunnitelma kun hän aikoi katkaista Suomen keskeltä poikki ja valloittaa siitä siten Härmälandian. Kun nyt vähän analysoi tätä niin ensimmäiseksi käy mielessä että savupatsas havaitaan nopeasti useissa yhteiskunnan havaintokeskuksissa. Kreikka on saarivaltio ja palopesäkkeetkin näyttäisivät aluksi olleen hyvinkin veden ulottuvissa niin miksei paloa saatu hallintaan nopeammin? Eikö haluttu saada?

 

Tiedetään että ilmastonlämpeneminen ”kehittyy” nopeimmin pohjoisella pallonpuoliskolla, ja tiedetään sekin että noin 50% siitä johtuu Siperian ikimetsien vuosittaisista metsäpaloista.

 

Miksi nyt on koko Ruotsi tulessa? Kyllähän sitä aina metsää muutama hehtaari voi palaa mutta että saadaan koko valtakunta tuleen...perin merkillistä!

 

Oli hyvin paljastavaa kun Ruotsissa spekuloidaan nyt kuinka paljon viherpuolueiden suosio nousee metsäpalojen seurauksesta! Turha taitaa olla toiveensa sillä Malmön kaupunkipalot taitavat vaikuttaa yhä enemmän ruotsalaisiin äänestäjiin..

 

Ruotsin tilastokeskuksen mukaan Ruotsidemokraatit nauttivat jo 28,5 prosentin kannatusta, heidänhän täytyy pistää anarkistipolttajat hommiin tai muuten ”äärioikeisto” voittaa!

 

Saattepa kohta nähdä miten alkaa pukata tutkimustulosta maailman lämpenemisestä.

 

Niin että jos ei muuten ilmasto lämpene niin pistetään lämpenemään vaikka metsää polttamalla!

]]>
14 http://timotarus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259349-metsapalot-poliittista-poltetun-maan-taktiikkaa#comments Ilmastonmuutos Metsäpalot Trump Sat, 11 Aug 2018 14:27:01 +0000 Timo Tarus http://timotarus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259349-metsapalot-poliittista-poltetun-maan-taktiikkaa
Pienellä planeetalla tila ja mahdollisuudet ovat rajalliset http://kaibackman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259289-pienella-planeetalla-tila-ja-mahdollisuudet-ovat-rajalliset <p>Ilmastonmuutos ja muu ympäristön tuhoutuminen on hillittömän tuotannon aiheuttama. Katastrofin seurauksillakin voidaan tehdä sellaista taloudellista toimintaa, joka nopeasti pahentaa tilannetta. Kapitalismi ei voi toimia ilman talouskasvua, se ei voi loputtomiin jatkua rajallisessa fysikaalisessa tilassa. Maapallon resurssit ovat jo nyt reippaasti ylitetty. Tarvitaan siis uusi maapallo entisen lisäksi. Itse asiassa tarvitaan monta maapalloa lisää jatkuvan talouskasvun ylläpitämiseksi. Kapitalismin kasvavat ongelmat, ilmastonmuutoksen ja romahtavien ekosysteemien seuraukset sekä ihmisen lyhytnäköinen toiminta, tolkuton väkivaltaisuus ja kykenemättömyys tehdä järkevää, suunnitelmallista yhteistoimintaa toisten ihmisten kanssa planeettamme kantokyvyn edellyttämissä puitteissa. Siinä ovat tuntemamme sivilisaation uhkakuvat kaikessa kauheudessaan.</p><p>Mikäli kapitalistista tuotantokoneistoa ei pystytä ihmisen toimesta pysäyttämään, kaiken loppu on hyvin lähellä. Missä poliittisessa aparaatissa on päätetty, että kaiken pitää olla koko ajan nopeampaa ja tehokkaampaa? Pienellä planeetalla tila ja mahdollisuudet ovat rajalliset, siksi kapitalistinen talouskasvu ei voi jatkua loputtomiin. Mitä pohjoinen pallonpuolisko tekee, kun ilmastomuutosta pakenee vaikkapa vain 100 miljoonaa ihmistä?&nbsp;Minne ihminen menee ekosysteemien romahdettua? Syvä ja kylmä avaruus on vihamielinen ympäristö ihmiselle. Sen pimeys ja äärettömyys järkyttää ihmistä, mutta kukaan ei kuule ihmiskunnan kauhun huutoja. Ihminen, miksi et kuunnellut järjen, kohtuullisuuden sekä kauneuden ja totuuden vienoa ääntä?</p><p>Pohjoisen kerskakulutukseen kuuluu eteläisen puolen syvenevät joukkohaudat. Narsististen rakenteiden vahvistaminen varmistaa myös pohjoisen täydellisen katastrofin. Tuhansien tiedemiesten varoitukset joukkotuhosta hukkuu tavaroiden mafian ja kaikenlaisen magian hirmumyrskyn alle. Puolihullut huutavat lisää joukkotuhoaseita. Aivan kuin ihminen olisi aina toisen ihmisen olemassaolon ainoa uhka, joka torjutaan luomalla ihmismassoille helvetilliset olosuhteet maan päällä. Mutta niitä helvetin tulia saa maistaa väistämättä jokainen ihminen, sillä ihminen ei voi paeta itse luomaansa joukkotuhoa lähes tyhjään kaikkeuteen. Ihmisen narsismi on hänen pysyvä varjonsa, teeskentelyn teräksinen kiiltävä naamio, jonka uumenista pilkistää punainen pellen nenä. Tosin kaikki ihmisen toimet ovat pian yhdentekeviä, sillä peruuttamattomat prosessit ovat saattaneet jo käynnistyä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ilmastonmuutos ja muu ympäristön tuhoutuminen on hillittömän tuotannon aiheuttama. Katastrofin seurauksillakin voidaan tehdä sellaista taloudellista toimintaa, joka nopeasti pahentaa tilannetta. Kapitalismi ei voi toimia ilman talouskasvua, se ei voi loputtomiin jatkua rajallisessa fysikaalisessa tilassa. Maapallon resurssit ovat jo nyt reippaasti ylitetty. Tarvitaan siis uusi maapallo entisen lisäksi. Itse asiassa tarvitaan monta maapalloa lisää jatkuvan talouskasvun ylläpitämiseksi. Kapitalismin kasvavat ongelmat, ilmastonmuutoksen ja romahtavien ekosysteemien seuraukset sekä ihmisen lyhytnäköinen toiminta, tolkuton väkivaltaisuus ja kykenemättömyys tehdä järkevää, suunnitelmallista yhteistoimintaa toisten ihmisten kanssa planeettamme kantokyvyn edellyttämissä puitteissa. Siinä ovat tuntemamme sivilisaation uhkakuvat kaikessa kauheudessaan.

Mikäli kapitalistista tuotantokoneistoa ei pystytä ihmisen toimesta pysäyttämään, kaiken loppu on hyvin lähellä. Missä poliittisessa aparaatissa on päätetty, että kaiken pitää olla koko ajan nopeampaa ja tehokkaampaa? Pienellä planeetalla tila ja mahdollisuudet ovat rajalliset, siksi kapitalistinen talouskasvu ei voi jatkua loputtomiin. Mitä pohjoinen pallonpuolisko tekee, kun ilmastomuutosta pakenee vaikkapa vain 100 miljoonaa ihmistä? Minne ihminen menee ekosysteemien romahdettua? Syvä ja kylmä avaruus on vihamielinen ympäristö ihmiselle. Sen pimeys ja äärettömyys järkyttää ihmistä, mutta kukaan ei kuule ihmiskunnan kauhun huutoja. Ihminen, miksi et kuunnellut järjen, kohtuullisuuden sekä kauneuden ja totuuden vienoa ääntä?

Pohjoisen kerskakulutukseen kuuluu eteläisen puolen syvenevät joukkohaudat. Narsististen rakenteiden vahvistaminen varmistaa myös pohjoisen täydellisen katastrofin. Tuhansien tiedemiesten varoitukset joukkotuhosta hukkuu tavaroiden mafian ja kaikenlaisen magian hirmumyrskyn alle. Puolihullut huutavat lisää joukkotuhoaseita. Aivan kuin ihminen olisi aina toisen ihmisen olemassaolon ainoa uhka, joka torjutaan luomalla ihmismassoille helvetilliset olosuhteet maan päällä. Mutta niitä helvetin tulia saa maistaa väistämättä jokainen ihminen, sillä ihminen ei voi paeta itse luomaansa joukkotuhoa lähes tyhjään kaikkeuteen. Ihmisen narsismi on hänen pysyvä varjonsa, teeskentelyn teräksinen kiiltävä naamio, jonka uumenista pilkistää punainen pellen nenä. Tosin kaikki ihmisen toimet ovat pian yhdentekeviä, sillä peruuttamattomat prosessit ovat saattaneet jo käynnistyä.

]]>
7 http://kaibackman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259289-pienella-planeetalla-tila-ja-mahdollisuudet-ovat-rajalliset#comments Ekokatastrofi Ilmastonmuutos Ilmastopakolaiset Jatkuva talouskasvu Joukkotuho Fri, 10 Aug 2018 10:18:18 +0000 Kai Backman http://kaibackman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259289-pienella-planeetalla-tila-ja-mahdollisuudet-ovat-rajalliset
Suntista ilmastonmuutoksen muistomerkki http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259249-suntista-ilmastonmuutoksen-muistomerkki <p>Mitä jos tunnustaisimme vain, että kuivunut Sunti ei enää kerta kaikkiaan vain toimi. Mitä jos kääntäisimme tämän tappion voitoksi, yhdistämällä se paljon kaivattuun kaupungin vetovoimatekijän luomiseen. Mitä jos olisimme rohkeita ja seuraisimme aikaamme? Ehdotan muuttaa Sunti sellaiseksi, jota ei ole varmaan vielä missään muualla, luomalla moderni vetovoimatekijä joka toisi turisteja Kokkolaan.</p><p>Nykyään puhutaan paljon ilmastonmuutoksesta, ja miksi ei puhuttaisi, sillä siinä on kyse koko planeetan tulevaisuudesta. Ilmastonmuutos on myös Suntin ongelma. Koko aluettahan tunnetusti vaivaa maan kohoaminen, koska päällämme on joskus ollut vähintään satojen metrien paksuinen jäämassa, joka painoi maata alaspäin. Nyt jään kadottua maa sitten kohoaa hitaasti, mutta varmasti. Sunti kuivuu siis ilmastonmuutoksen seurauksena. Ehdotan että Suntista tehtäisi ilmastonmuutoksen muistomerkki.</p><p>Ehdotan, että Sunti kuivataan ja muutetaan kävelytieksi kaupungin lävitse. Suntissa nykyisin virtaava vesimäärä voidaan joko laittaa kulkemaan putkessa kävelytien alitse, tai muuttamalla pieni osa suntin pohjalla kulkevaa kävelytietä puroksi tai ränniksi. Hienot kiviseinät ja kävelytien pohja muutetaan sinertäväksi laservaloshowksi ja siltojen alle laitetaan kaiuttimia joista kuuluu veden solinaa ja luontoääniä. Minä näen silmissäni suntin pohjalla suositun kävelytien keskustasta, Halpahallin kulmilta rannalle, jossa pyörii ympäri vuorokauden veden kulkua muistuttava valoshow. Halpahallin kulmilta voisi säännöllisesti lähteä &rdquo;valokala&rdquo; uimaan, tai muu vastaava kävellen seurattava valoshow, jota lapsetkin voisivat seurata venevajoilla saakka tai kesäkuumalla vilvoitella valosuihkulähteissä. Suntin soutu voitaisi muuttaa vaikkapa Suntin pyöräkilpailuksi tai juoksuksi, jossa valo kirittää näyttämällä kuinka nopeasti nopein kilpailija on sitä pitkin on mennyt.&nbsp; Ajan myötä voisi käydä jopa niin, että torin sijaan iltatorit ja kalamarkkinatkin järjestettäisi osittain siellä.</p><p>Tämän lisäksi joku tämän kävelytien valoshowsta muutettaisi siten, että siinä osassa valoshow olisi kenenkä tahansa Kokkolalaisen muokattavissa oman mielensä mukaiseksi. Tämmöinen voisi olla kenties jonkun tietyn sillan alituskohta, jossa sijaitsevista kaiuttimistakin voisi laittaa tulemaan omia ääniä. Kävelytie päättyisi ennen venevajoja, ehkä nykyisen kivipadon kohdille.</p><p>Kun kaupungin lävitse kulkisi tämmöinen ilmastonmuutoksen muistomerkkinä tunnettu kävelytie, tällä teemalla varustetulla valoshowlla, jonka yhden kohdan valoshown osa-aluetta alueen asukkaat voisivat muokata, Olisi se jotain niin erilaista ja hienoa että sitä tultaisi tänne muualtakin katsomaan.</p><p>Kokkolan Kunnanvaltuutettu<br />Petri Partanen</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Mitä jos tunnustaisimme vain, että kuivunut Sunti ei enää kerta kaikkiaan vain toimi. Mitä jos kääntäisimme tämän tappion voitoksi, yhdistämällä se paljon kaivattuun kaupungin vetovoimatekijän luomiseen. Mitä jos olisimme rohkeita ja seuraisimme aikaamme? Ehdotan muuttaa Sunti sellaiseksi, jota ei ole varmaan vielä missään muualla, luomalla moderni vetovoimatekijä joka toisi turisteja Kokkolaan.

Nykyään puhutaan paljon ilmastonmuutoksesta, ja miksi ei puhuttaisi, sillä siinä on kyse koko planeetan tulevaisuudesta. Ilmastonmuutos on myös Suntin ongelma. Koko aluettahan tunnetusti vaivaa maan kohoaminen, koska päällämme on joskus ollut vähintään satojen metrien paksuinen jäämassa, joka painoi maata alaspäin. Nyt jään kadottua maa sitten kohoaa hitaasti, mutta varmasti. Sunti kuivuu siis ilmastonmuutoksen seurauksena. Ehdotan että Suntista tehtäisi ilmastonmuutoksen muistomerkki.

Ehdotan, että Sunti kuivataan ja muutetaan kävelytieksi kaupungin lävitse. Suntissa nykyisin virtaava vesimäärä voidaan joko laittaa kulkemaan putkessa kävelytien alitse, tai muuttamalla pieni osa suntin pohjalla kulkevaa kävelytietä puroksi tai ränniksi. Hienot kiviseinät ja kävelytien pohja muutetaan sinertäväksi laservaloshowksi ja siltojen alle laitetaan kaiuttimia joista kuuluu veden solinaa ja luontoääniä. Minä näen silmissäni suntin pohjalla suositun kävelytien keskustasta, Halpahallin kulmilta rannalle, jossa pyörii ympäri vuorokauden veden kulkua muistuttava valoshow. Halpahallin kulmilta voisi säännöllisesti lähteä ”valokala” uimaan, tai muu vastaava kävellen seurattava valoshow, jota lapsetkin voisivat seurata venevajoilla saakka tai kesäkuumalla vilvoitella valosuihkulähteissä. Suntin soutu voitaisi muuttaa vaikkapa Suntin pyöräkilpailuksi tai juoksuksi, jossa valo kirittää näyttämällä kuinka nopeasti nopein kilpailija on sitä pitkin on mennyt.  Ajan myötä voisi käydä jopa niin, että torin sijaan iltatorit ja kalamarkkinatkin järjestettäisi osittain siellä.

Tämän lisäksi joku tämän kävelytien valoshowsta muutettaisi siten, että siinä osassa valoshow olisi kenenkä tahansa Kokkolalaisen muokattavissa oman mielensä mukaiseksi. Tämmöinen voisi olla kenties jonkun tietyn sillan alituskohta, jossa sijaitsevista kaiuttimistakin voisi laittaa tulemaan omia ääniä. Kävelytie päättyisi ennen venevajoja, ehkä nykyisen kivipadon kohdille.

Kun kaupungin lävitse kulkisi tämmöinen ilmastonmuutoksen muistomerkkinä tunnettu kävelytie, tällä teemalla varustetulla valoshowlla, jonka yhden kohdan valoshown osa-aluetta alueen asukkaat voisivat muokata, Olisi se jotain niin erilaista ja hienoa että sitä tultaisi tänne muualtakin katsomaan.

Kokkolan Kunnanvaltuutettu
Petri Partanen

]]>
3 http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259249-suntista-ilmastonmuutoksen-muistomerkki#comments Ilmastonmuutos Kokkola Muistomerkki Turismi Fri, 10 Aug 2018 04:00:00 +0000 Petri Partanen http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259249-suntista-ilmastonmuutoksen-muistomerkki
Pehmeää turvallisuuspolitiikkaa http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259158-pehmeaa-turvallisuuspolitiikkaa <p>Pitkällä aikavälillä kaikista tärkeintä on &rdquo;pehmeä ulkopolitiikka&rdquo;, sekä ilmastonmuutokseen varautuminen. Äkkiseltään ajateltuna Suomi kuuluu ilmastonmuutoksen suhteen voittajiin, koska maatalouden viljelyskausi pitenee. Valitettavasti ilmastonmuutoksen suhteen jokainen maa on kytköksissä toiseen. Jos meillä ilma lämpenee ja tuo enemmän maanviljelymahdollisuuksia, niin toisaalla se tarkoittaa kuivuutta ja maan muuttumista elinkelvottomaksi. Varovaisestikin arvioiden tulevaisuudessa ilmastopakolaisten määrä lasketaan sadoissa miljoonissa. Tällä hetkellä sodista ja muista konflikteista aiheutuvia maiden sisäisiä ja ulkoisia pakolaisia on noin 60 miljoonaa. Jos miljoona syyrialaista pakolaista saa Venäläisen trollimedian avustuksella Euroopan maiden sisäpolitiikan sekaisin, niin mitä ilmastopakolaiset saavat tulevaisuudessa aikaan? Maailman maat ovat kuin dominopalikat, kun yksi kaatuu, niin viereiset horjuvat. Jos suuret ihmismassat päättävät ylittää rajoja, niin <a href="https://www.hs.fi/paivanlehti/10062018/art-2000005713914.html">ei sitä voi viime kädessä mitenkään estää</a> harvaan asutussa ja avoimessa länsimaisessa sivistysvaltiossa, koska jo pelkästään rajan ylittämisen havaitseminenkin on vaikeaa. Tärkeintä on estää etukäteen se, mitä voi tapahtua 50 vuoden päästä ilmastonmuutoksen seurauksena. Tämä vaatii sitä, että siirrymme vähäpäästöiseen kiertotalous yhteiskuntaan, vaikka se hieman maksaisikin. Tämä on vähintä, mitä voimme tehdä lapsillemme, ja isänmaallemme.</p><p>Nykyinen ostovoimamme perustuu siihen, että joku tekee kulutustavaramme sellaisissa olosuhteissa, joissa me itse emme ikinä suostuisi työskentelemään. Miten tämä eroaa kolonialismin aikaisesta riistämisestä? Oleellista onkin se, että samalla tavallisen kuluttajan kulutuskäyttäytyminen muuttuu eettisemmäksi. Tällä hillitsemme myös pakolaisvirtoja tulevaisuudessa, kun ihmisten ei tarvitse lähteä epäinhimillisten työolosuhteiden vuoksi rajoja ylittämään ja etsimään parempaa työelämää.</p><p>Tulevien päättäjien eduskunnassa tuleekin tietää miten tähän maailmanpoliittiseen tilanteeseen on tultu, ja miten pääsemme tästä eteenpäin. Minä kannatan sotilaallisesti puolueetonta Suomea, jolla on uskottavat asevoimat, ja joka kehittää turvallisuuspolitiikkaa yhdessä Euroopan maiden kanssa EU:n kautta, tietäen omat geopoliittiset erityispiirteensä. Kaiken valtion tekemän politiikan tulee olla <a href="https://www.ykliitto.fi/yk70v/yk/kehitys/post-2015">YK:n agenda 2030</a> mukaista, jotta saamme ilmastonmuutoksen kuriin ja vältämme suuret kansainvaellukset.</p><p>Pehmeään turvallisuuspolitiikkaan kuuluu minun mielestäni myös kansan puolustustahto. Jos kansan tahto puolustaa omaa maataan on pienempi, kuin jonkun toisen maan tahto omistaa se, niin tämä tahto voi käydä toteen ennemmin tai myöhemmin. Suomen täytyy olla puolustamisen arvoinen, mutta valitettavasti siitä pääsevät tällä hetkellä päättämään poliitikot, jotka kumartavat liikaa markkinatalouden alttarin edessä. Mitä puolustettavaa tähän maahan jää, jos kaikki kansallisomaisuus tuntureita ja vesiä tai työpaikkoja ja sairaaloita myöten myydään kansainvälisille yrityksille. Ilman tahtoa puolustaa maata, ei pian ole maata, jota puolustaa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pitkällä aikavälillä kaikista tärkeintä on ”pehmeä ulkopolitiikka”, sekä ilmastonmuutokseen varautuminen. Äkkiseltään ajateltuna Suomi kuuluu ilmastonmuutoksen suhteen voittajiin, koska maatalouden viljelyskausi pitenee. Valitettavasti ilmastonmuutoksen suhteen jokainen maa on kytköksissä toiseen. Jos meillä ilma lämpenee ja tuo enemmän maanviljelymahdollisuuksia, niin toisaalla se tarkoittaa kuivuutta ja maan muuttumista elinkelvottomaksi. Varovaisestikin arvioiden tulevaisuudessa ilmastopakolaisten määrä lasketaan sadoissa miljoonissa. Tällä hetkellä sodista ja muista konflikteista aiheutuvia maiden sisäisiä ja ulkoisia pakolaisia on noin 60 miljoonaa. Jos miljoona syyrialaista pakolaista saa Venäläisen trollimedian avustuksella Euroopan maiden sisäpolitiikan sekaisin, niin mitä ilmastopakolaiset saavat tulevaisuudessa aikaan? Maailman maat ovat kuin dominopalikat, kun yksi kaatuu, niin viereiset horjuvat. Jos suuret ihmismassat päättävät ylittää rajoja, niin ei sitä voi viime kädessä mitenkään estää harvaan asutussa ja avoimessa länsimaisessa sivistysvaltiossa, koska jo pelkästään rajan ylittämisen havaitseminenkin on vaikeaa. Tärkeintä on estää etukäteen se, mitä voi tapahtua 50 vuoden päästä ilmastonmuutoksen seurauksena. Tämä vaatii sitä, että siirrymme vähäpäästöiseen kiertotalous yhteiskuntaan, vaikka se hieman maksaisikin. Tämä on vähintä, mitä voimme tehdä lapsillemme, ja isänmaallemme.

Nykyinen ostovoimamme perustuu siihen, että joku tekee kulutustavaramme sellaisissa olosuhteissa, joissa me itse emme ikinä suostuisi työskentelemään. Miten tämä eroaa kolonialismin aikaisesta riistämisestä? Oleellista onkin se, että samalla tavallisen kuluttajan kulutuskäyttäytyminen muuttuu eettisemmäksi. Tällä hillitsemme myös pakolaisvirtoja tulevaisuudessa, kun ihmisten ei tarvitse lähteä epäinhimillisten työolosuhteiden vuoksi rajoja ylittämään ja etsimään parempaa työelämää.

Tulevien päättäjien eduskunnassa tuleekin tietää miten tähän maailmanpoliittiseen tilanteeseen on tultu, ja miten pääsemme tästä eteenpäin. Minä kannatan sotilaallisesti puolueetonta Suomea, jolla on uskottavat asevoimat, ja joka kehittää turvallisuuspolitiikkaa yhdessä Euroopan maiden kanssa EU:n kautta, tietäen omat geopoliittiset erityispiirteensä. Kaiken valtion tekemän politiikan tulee olla YK:n agenda 2030 mukaista, jotta saamme ilmastonmuutoksen kuriin ja vältämme suuret kansainvaellukset.

Pehmeään turvallisuuspolitiikkaan kuuluu minun mielestäni myös kansan puolustustahto. Jos kansan tahto puolustaa omaa maataan on pienempi, kuin jonkun toisen maan tahto omistaa se, niin tämä tahto voi käydä toteen ennemmin tai myöhemmin. Suomen täytyy olla puolustamisen arvoinen, mutta valitettavasti siitä pääsevät tällä hetkellä päättämään poliitikot, jotka kumartavat liikaa markkinatalouden alttarin edessä. Mitä puolustettavaa tähän maahan jää, jos kaikki kansallisomaisuus tuntureita ja vesiä tai työpaikkoja ja sairaaloita myöten myydään kansainvälisille yrityksille. Ilman tahtoa puolustaa maata, ei pian ole maata, jota puolustaa.

]]>
3 http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259158-pehmeaa-turvallisuuspolitiikkaa#comments Ilmastonmuutos Itämeri Pakolaiset Turpo Turvallisuuspolitiikka Thu, 09 Aug 2018 16:00:00 +0000 Petri Partanen http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259158-pehmeaa-turvallisuuspolitiikkaa
Suomalaisten ilmastosyyllistäminen on turhaa http://tonijalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259246-suomalaisten-ilmastosyyllistaminen-on-turhaa <p>Tämä kesä on ollut taas sieltä lämpimämmästä päästä. Henkilökohtaisesti sain kyllä tuta sen, kun SuomiAreena-viikolla kävelin ympäri Poria ja parhaimmillaan torin lämpömittari näytti 37 astetta. Vastaavia kuukausia on nähty silloin tällöin jo vuosikymmenien ajan, eikä niissä ole mitään erikoista. Siitä huolimatta esimerkiksi johtavat <a href="https://twitter.com/EmmaKari/status/1023846550605361152">vihreät</a> poliitikot ovat jatkuvasti syyllistämässä suomalaisia milloin liian kylmästä, milloin liian kuumasta kesästä. Suomalaisten takia ilmasto muuttuu sietämättömäksi ihan näillä näppäimillä. Tai sitten ei. Suomi on <a href="https://yle.fi/uutiset/3-6106516">tasaisesti</a> <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005418856.html">eri</a> <a href="https://www.tekniikkatalous.fi/tiede/tutkimus/naissa-maissa-on-vahiten-saastunut-ilma-vain-5-maailman-vaestosta-saa-nauttia-siita-6721473">tutkimuksissa</a> yksi maailman vähiten saastuttavista maista, mutta silti itsepintaisesti yritetään pitää yllä kuvaa törkeästi ympäristöä pilaavista suomalaisista.</p><p>Mitkä maat sitten oikeasti saastuttavat? Katseet kääntyvät muualle kuin länsimaihin. <a href="http://www.dailymail.co.uk/sciencetech/article-4970214/95-plastic-oceans-comes-just-TEN-rivers.html">Useat</a> <a href="https://www.theguardian.com/science/2017/nov/05/terrawatch-the-rivers-taking-plastic-to-the-oceans">lehdet</a> ovat uutisoineet, että tuoreen tutkimuksen mukaan jopa 90% maailman meriä saastuttavasta muovijätteestä on peräisin vain kymmenestä joesta. Kahdeksan niistä sijaitsee Aasiassa ja kaksi Afrikassa. Tämän menon jatkuessa vuoteen 2050 mennessä merissä on enemmän muovia kuin kaloja. Sitä on hyvä miettiä. Eikä ole sattumaa, että väestönkasvu on näissä maanosissa suurempaa kuin muualla maailmassa.</p><p>En nyt lähde tässä erikseen käsittelemään Afrikan tai Aasian väestönkasvun osallisuutta luonnonvarojen ylikulutukseen. Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Juho Eerola kirjoitti jo viime viikolla oikein hyvän mielipidekirjoituksen aiheeseen liittyen ja sen voi käydä lukemassa <a href="https://kymensanomat.fi/mielipide/lukijalta/3a510ca8-29a0-4f5e-a6a4-75e291c075d0">täällä</a>.&nbsp;</p><p>Tilastot eri maiden hiilidioksidipäästöistä ovat aika herätteleviä. Esimerkiksi vuoden 2015&nbsp;<a href="http://edgar.jrc.ec.europa.eu/overview.php?v=CO2ts1990-2015">tilastoissa</a> suurin saastuttaja oli Kiina, jonka päästöt olivat suuremmat kuin Yhdysvaltojen ja EU:n yhdessä. Vuoden 2016 <a href="http://edgar.jrc.ec.europa.eu/overview.php?v=CO2ts1990-2015">tilastojen</a> mukaan taas Kiina saastutti yksin lähes saman verran kuin listan neljä seuraavaa yhteensä. Kiinan ilmansaasteet ovat jo niin <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9387496">suuria</a>, että ne pahimmillaan haittaavat ihmisten jokapäiväistä elämää ja lamauttavat kaupunkien toiminnan. Pitoisuudet siellä voivat olla kymmenkertaisia verrattuna Suomen pahimpiin päiviin.</p><p>Näyttää siis siltä, että vaikka suomalaisia kuinka syyllistettäisiin ilmastonmuutoksen edistämisestä, löytyvät pahimmat saastuttajat jostain ihan muualta.</p><p>Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen ei ole suomalaisen veronmaksajan vastuulla. Me suomalaiset olemme aina olleet luontoa lähellä elävä kansa, eikä kansamme yhteys luontoon ole tähänkään päivään mennessä kadonnut. Luonnon monimuotoisuus, puhtaat metsät ja kirkkaat järvet ovat yksi ylpeydenaiheistamme. Me osaamme kyllä arvostaa niitä ja pitää niistä huolta, ilman sitä syyttävää sormeakin. Me emme voi ottaa vastuuta koko maailmasta tässäkään asiassa, mutta pystymme pitämään omasta ympäristöstämme huolta. Tehdään niin.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tämä kesä on ollut taas sieltä lämpimämmästä päästä. Henkilökohtaisesti sain kyllä tuta sen, kun SuomiAreena-viikolla kävelin ympäri Poria ja parhaimmillaan torin lämpömittari näytti 37 astetta. Vastaavia kuukausia on nähty silloin tällöin jo vuosikymmenien ajan, eikä niissä ole mitään erikoista. Siitä huolimatta esimerkiksi johtavat vihreät poliitikot ovat jatkuvasti syyllistämässä suomalaisia milloin liian kylmästä, milloin liian kuumasta kesästä. Suomalaisten takia ilmasto muuttuu sietämättömäksi ihan näillä näppäimillä. Tai sitten ei. Suomi on tasaisesti eri tutkimuksissa yksi maailman vähiten saastuttavista maista, mutta silti itsepintaisesti yritetään pitää yllä kuvaa törkeästi ympäristöä pilaavista suomalaisista.

Mitkä maat sitten oikeasti saastuttavat? Katseet kääntyvät muualle kuin länsimaihin. Useat lehdet ovat uutisoineet, että tuoreen tutkimuksen mukaan jopa 90% maailman meriä saastuttavasta muovijätteestä on peräisin vain kymmenestä joesta. Kahdeksan niistä sijaitsee Aasiassa ja kaksi Afrikassa. Tämän menon jatkuessa vuoteen 2050 mennessä merissä on enemmän muovia kuin kaloja. Sitä on hyvä miettiä. Eikä ole sattumaa, että väestönkasvu on näissä maanosissa suurempaa kuin muualla maailmassa.

En nyt lähde tässä erikseen käsittelemään Afrikan tai Aasian väestönkasvun osallisuutta luonnonvarojen ylikulutukseen. Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Juho Eerola kirjoitti jo viime viikolla oikein hyvän mielipidekirjoituksen aiheeseen liittyen ja sen voi käydä lukemassa täällä

Tilastot eri maiden hiilidioksidipäästöistä ovat aika herätteleviä. Esimerkiksi vuoden 2015 tilastoissa suurin saastuttaja oli Kiina, jonka päästöt olivat suuremmat kuin Yhdysvaltojen ja EU:n yhdessä. Vuoden 2016 tilastojen mukaan taas Kiina saastutti yksin lähes saman verran kuin listan neljä seuraavaa yhteensä. Kiinan ilmansaasteet ovat jo niin suuria, että ne pahimmillaan haittaavat ihmisten jokapäiväistä elämää ja lamauttavat kaupunkien toiminnan. Pitoisuudet siellä voivat olla kymmenkertaisia verrattuna Suomen pahimpiin päiviin.

Näyttää siis siltä, että vaikka suomalaisia kuinka syyllistettäisiin ilmastonmuutoksen edistämisestä, löytyvät pahimmat saastuttajat jostain ihan muualta.

Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen ei ole suomalaisen veronmaksajan vastuulla. Me suomalaiset olemme aina olleet luontoa lähellä elävä kansa, eikä kansamme yhteys luontoon ole tähänkään päivään mennessä kadonnut. Luonnon monimuotoisuus, puhtaat metsät ja kirkkaat järvet ovat yksi ylpeydenaiheistamme. Me osaamme kyllä arvostaa niitä ja pitää niistä huolta, ilman sitä syyttävää sormeakin. Me emme voi ottaa vastuuta koko maailmasta tässäkään asiassa, mutta pystymme pitämään omasta ympäristöstämme huolta. Tehdään niin.

 

]]>
13 http://tonijalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259246-suomalaisten-ilmastosyyllistaminen-on-turhaa#comments Ilmastonmuutos Kansallismielisyys Luonto Saastuttaminen Ympäristö Thu, 09 Aug 2018 10:09:58 +0000 Toni Jalonen http://tonijalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259246-suomalaisten-ilmastosyyllistaminen-on-turhaa
Tippauspisteistä selviytymiskamppailuun http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259212-tippauspisteista-selviytymiskamppailuun <p>Maailmalla kohistaan kansainvälisen tutkijaryhmän tunnetussa tiedejulkaisussa PNAS:issa julkaisemasta artikkelista, jossa varoitetaan ilmastonmuutoksen karkaamisesta ihmiskunnan hallintamahdollisuuksien ulottumattomiin (ks. <a href="http://www.pnas.org/content/early/2018/07/31/1810141115">linkki</a>). Tilanteeseen voidaan päätyä, jos kriittisten kynnysarvojen &ndash; englanniksi tipping points - ylityttyä keskeiset muutosprosessit kuten jäätiköiden sulaminen ja metaanin vapautuminen ilmakehään alkavat vahvistaa itse itseään (ks. kuvio 1). Ennen pitkää kumuloituvat prosessit tekevät nykyisenkaltaisen elämän jatkumisen mahdottomaksi ilman että meillä on enää keinoja niiden pysäyttämiseksi.</p><p>Kirjoitus tuntuu olevan vaikea pala esimerkiksi artikkelia ja sen synnyttämää keskustelua Helsingin Sanomissa referoiville toimittajille, jotka etsivät tarmokkaasti argumentteja analyysin uskottavuuden heikentämiseksi (ks. <a href="https://www.hs.fi/tiede/art-2000005783300.html">linkki</a>). Hiukan kyllä ihmetyttää vetoaminen esimerkiksi ilmaston lämpenemisen pohjoisia kasvukausia pidentävin vaikutuksiin ja yhteyttämisessä sitoutuvaan hiilidioksidiin, sillä artikkelin kirjoittajat ovat jo ottaneet nämä tekijät huomioon analyysissaan.</p><p>Itse haluan kiinnittää huomiota siihen, että artikkeli on laadittu ennen tämän kesän poikkeuksellista lämpöaaltoa. Kuuman jakson vaikutukset eivät pääty ilmojen viilenemiseen, vaan jatkuvat esimerkiksi maailman meriin varastoituneen ylimääräisen lämpöenergian muodossa. Se tulee puolestaan vaikuttamaan esimerkiksi jäätiköiden muodostumiseen pohjoisessa ja sulamisen voimakkuuteen kohti kesää kääntyvällä eteläisellä pallonpuoliskolla.</p><p>Pohjoisella jäämerellä eletään vielä jäätiköiden sulamisen aikaa &ndash; minimipinta-ala saavutetaan normaalisti hiukan syyskuun puolen välin jälkeen. Merijään pinta-ala ei tänä vuonna ole vuodenaikaan suhteutettuna vielä aivan viime vuosikymmenten mittaushistorian ennätyslukemissa. Mutta kartoista näemme etenkin Pohjoisnavan itäpuolella jään tiheyden pudonneen sen verran alhaiselle tasolle, että meriveden ollessa tavanomaista lämpimämpää merijään pinta-ala voi supistua nopeasti todella paljon (ks. kuvio 2). Tumma meren pinta heijastaa tunnetusti paljon valkoista jäätä pienemmän osuuden auringon lämpöenergiasta takaisin avaruuteen.</p><p>Helsingin Sanomat kirjoitti viime kuukausiliitteessään Pohjois-Siperian jokitöyräiltä löydettyjen mammutin luiden määrän lisääntymisestä niin, että niiden etsimisestä ja kauppaamisesta on kehittynyt tuottoisa bisnes (ks<a href="https://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000005777121.html">. linkki</a>). Olisiko näin tapahtunut, ellei ikiroudan sulaminen alueella olisi jo käynnissä?</p><p>Maallikkona ei voi olla ajattelematta, että olemme ehkä lähestymässä kriittisiä kynnysarvoja jo paljon ennen &rdquo;turvallisena&rdquo; &nbsp;pidetyn kahden asteen lämpenemisrajan ylittymistä. Siksi nyt julkaistu tutkijoiden artikkeli kannattaa tulkita hätähuudoksi, johon on syytä reagoida mahdollisimman nopeasti.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Maailmalla kohistaan kansainvälisen tutkijaryhmän tunnetussa tiedejulkaisussa PNAS:issa julkaisemasta artikkelista, jossa varoitetaan ilmastonmuutoksen karkaamisesta ihmiskunnan hallintamahdollisuuksien ulottumattomiin (ks. linkki). Tilanteeseen voidaan päätyä, jos kriittisten kynnysarvojen – englanniksi tipping points - ylityttyä keskeiset muutosprosessit kuten jäätiköiden sulaminen ja metaanin vapautuminen ilmakehään alkavat vahvistaa itse itseään (ks. kuvio 1). Ennen pitkää kumuloituvat prosessit tekevät nykyisenkaltaisen elämän jatkumisen mahdottomaksi ilman että meillä on enää keinoja niiden pysäyttämiseksi.

Kirjoitus tuntuu olevan vaikea pala esimerkiksi artikkelia ja sen synnyttämää keskustelua Helsingin Sanomissa referoiville toimittajille, jotka etsivät tarmokkaasti argumentteja analyysin uskottavuuden heikentämiseksi (ks. linkki). Hiukan kyllä ihmetyttää vetoaminen esimerkiksi ilmaston lämpenemisen pohjoisia kasvukausia pidentävin vaikutuksiin ja yhteyttämisessä sitoutuvaan hiilidioksidiin, sillä artikkelin kirjoittajat ovat jo ottaneet nämä tekijät huomioon analyysissaan.

Itse haluan kiinnittää huomiota siihen, että artikkeli on laadittu ennen tämän kesän poikkeuksellista lämpöaaltoa. Kuuman jakson vaikutukset eivät pääty ilmojen viilenemiseen, vaan jatkuvat esimerkiksi maailman meriin varastoituneen ylimääräisen lämpöenergian muodossa. Se tulee puolestaan vaikuttamaan esimerkiksi jäätiköiden muodostumiseen pohjoisessa ja sulamisen voimakkuuteen kohti kesää kääntyvällä eteläisellä pallonpuoliskolla.

Pohjoisella jäämerellä eletään vielä jäätiköiden sulamisen aikaa – minimipinta-ala saavutetaan normaalisti hiukan syyskuun puolen välin jälkeen. Merijään pinta-ala ei tänä vuonna ole vuodenaikaan suhteutettuna vielä aivan viime vuosikymmenten mittaushistorian ennätyslukemissa. Mutta kartoista näemme etenkin Pohjoisnavan itäpuolella jään tiheyden pudonneen sen verran alhaiselle tasolle, että meriveden ollessa tavanomaista lämpimämpää merijään pinta-ala voi supistua nopeasti todella paljon (ks. kuvio 2). Tumma meren pinta heijastaa tunnetusti paljon valkoista jäätä pienemmän osuuden auringon lämpöenergiasta takaisin avaruuteen.

Helsingin Sanomat kirjoitti viime kuukausiliitteessään Pohjois-Siperian jokitöyräiltä löydettyjen mammutin luiden määrän lisääntymisestä niin, että niiden etsimisestä ja kauppaamisesta on kehittynyt tuottoisa bisnes (ks. linkki). Olisiko näin tapahtunut, ellei ikiroudan sulaminen alueella olisi jo käynnissä?

Maallikkona ei voi olla ajattelematta, että olemme ehkä lähestymässä kriittisiä kynnysarvoja jo paljon ennen ”turvallisena”  pidetyn kahden asteen lämpenemisrajan ylittymistä. Siksi nyt julkaistu tutkijoiden artikkeli kannattaa tulkita hätähuudoksi, johon on syytä reagoida mahdollisimman nopeasti.

]]>
0 http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259212-tippauspisteista-selviytymiskamppailuun#comments Ilmastonmuutos Tieteellinen näyttö Wed, 08 Aug 2018 14:11:00 +0000 Antti Kasvio http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259212-tippauspisteista-selviytymiskamppailuun
Politiikassa saa asioita aikaan! http://petruspennanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259201-politiikassa-saa-asioita-aikaan <p>Ennen lähtöä politiikkaan osallistuin yhteiskunnan kehittämiseen kuten moni muukin: Valittamalla asioista somessa.&nbsp;Sitä tovin tehtyäni&nbsp;mieleen muistui mitä peruskoulussa oli opetettu: Jos haluaa kehittää yhteiskuntaa, se tapahtuu normaalisti hakemalla päätöksentekoelimiin demokraattisen järjestelmämme kautta. Eli printtasin vihreitä sydäntarroja tekstillä &quot;Rakkauden puolesta&quot; ja menin kaupungille niitä jakamaan :)</p><p>Puolueeni Piraattipuolue oli uusi puolue, sillä ei ollut virallista rahoitusta puhumattakaan isojen puolueiden kampanja- ja PR-koneistoista.&nbsp;Äänien kerääminen vaati paljon työtä ja osallistuin kolmiin vaaleihin pääsemättä läpi. Oli kuitenkin rohkaisevaa että pienelläkin rahallisella panostuksella tuli paljon kannatusta ja ääniä. Vähemmän rohkaisevaa oli kuulla monelta, etten kuitenkaan pääse läpi puolueesta josta kukaan muukaan ei ole vielä päässyt, ja jos onnistun pääsemään valituksi en voi kuitenkaan saada mitään yksin aikaan!&nbsp;</p><p>Ensimmäinen vuosi Helsingin kaupunginvaltuustossa on nyt takana ja täytyy todeta: Kiitos äänestäjät! En olisi itsekään uskonut miten paljon vaikutusmahdollisuuksia yhdellä valtuutetulla on! Ideasta voi edetä aloitteeseen, joka kerää kannatusta ja oikeasti muuttaa kaupungin toimintaa hyvinkin nopeasti.&nbsp;&nbsp;</p><p>Mitä sitten olen tehnyt vuoden aikana? Alla poimintoja pääteemoistani:&nbsp;</p><p>+ Ilmastonmuutoksen torjunta</p><p>+ vajaakäytetyn kaupunkitilan vapauttaminen ihmisille</p><p>+ monipuolisempaa opetusta ja kerhoja koululaisille sekä&nbsp;</p><p>+ hallinnon ja päätöksenteon saaminen äänestäjien nähtäväksi ja helpommin ymmärrettäväksi.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Kokemusteni perusteella ihmettelen miten hienosti demokratia toimii Helsingissä! Valtuutetut ovat fiksua porukkaa ja heistä on mukavaa kuulla uusia ratkaisuehdotuksia poliittisen syyttelyn sijasta. Mahdollisuuteni saada merkittävää muutosta aikaa myös valtion politiikassa ovat hyvät. Siksi olen ehdokkaana eduskuntavaaleissa ensi keväänä.&nbsp;</p><p>--</p><p><br /><strong>Ilmastonmuutoksen torjunta</strong></p><p>Viime vuosien sääennätykset ovat vasta alkusoittoa; nykymenon jatkuessa tilanne vuosisadan lopussa on katastrofaalinen laajojen alueiden muuttuessa maapallolla täysin elinkelvottomiksi.&nbsp;&nbsp;</p><p>Helsinki on tähän mennessä toimillaan kiihdyttänyt ilmastonmuutosta polttamalla valtavat määrät kivihiiltä. Päästöt henkeä kohti ovat paljon suuremmat kuin esimerkiksi Tukholmassa. Siksi ensimmäinen prioriteettini valtuustossa oli vähentää päästöjä, ja tehokas keinokin oli tiedossa: ydinkaukolämmön tuotanto sarjatuotetuilla pienreaktoreilla. Sillä voitaisiin pudottaa Helsingin päästöt alle puoleen nykytasosta.&nbsp;</p><p>Laitoin&nbsp;<a href="https://yle.fi/uutiset/3-9931079" target="_blank">ensimmäisen valtuustoaloitteeni ydinkaukolämmön selvittämisestä</a>&nbsp;valtuuston kokousjärjestelmään heti viime vuoden kesäkuussa valtuuston aloitettua.&nbsp;Aloitteille tarvitaan vähintään 15 kannattajaa 85:stä valtuutetusta&nbsp;ja tehtävä vaikutti vaikealta: Oli tiedossa että mm. Vihreissä ja Vasemmistossa ydinvoimaa vastustetaan vahvasti. Yhteistyössä Vihreiden ilmastotutkija Atte Harjanteen kanssa kerroimme aloitteesta ahkerasti muille valtuutetuille, kirjoitimme mielipidekirjoituksia lehtiin, annoimme haastatteluja ja tietysti pidimme puheita valtuustossa.&nbsp;&nbsp;</p><p>Samalla asia eteni muualla yllättävästi: Yle ja HS uutisoivat aloitteesta laajasti ja Suomen Ekomodernistien tuella vastaavat aloitteet kirjoitettiin pian neljässä muussa kaupungissa. Viime marraskuussa kannattajat aloitteeseeni saatiin viimein kasaan ja jätin sen virkamiesten käsittelyyn.&nbsp;&nbsp;</p><p>Kun aloite vastauksineen palasi valtuuston käsittelyyn toukokuussa, oli tilanne aivan erilainen kuin vuosi aiemmin. Useat aiemmin jyrkästi ydinvoimaa vastustaneet johtavat poliitikot näkivätkin sarjatuotetut pienreaktorit varteenotettavana keinona vähentää päästöjä. Valtuusto hyväksyi yksimielisesti pienreaktorit vaihtoehdoksi kaupungin ilmastostrategiaan. Lisäksi hyväksyimme selvällä enemmistöllä niihin liittyvän lisäselvityksen tekemisen. Valtava muutos, josta koin onnistumisen iloa.</p><p>Taustalla vaikutti vahva yhteistyöhenki. Monella aiemmin ydinvoimaa vastustaneella oli aivan sama tavoite kuin minullakin, ilmastonmuutoksen torjunta. Sen sijaan että olisimme sättineet toisiamme &quot;ydinvoima vs aurinkovoima&quot; opimme kannattamaan kaikkia ympäristöystävällisiä keinoja, joilla Helsingin hiilikasoista päästäisiin eroon ilman metsien massiivista polttamista.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Yhteisöllinen kaupunkitila</strong></p><p>Yksi tärkeimmistä vaaliteemoistani oli yhteisöllinen ja avoin kaupunkikulttuuri, eli&nbsp;<a href="http://petruspennanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229087-annetaan-ihmisten-kohdata" target="_blank">ihmisten vapaa kohtaaminen ja kulttuurin luonti yhdessä ilman pakkoa ostamiseen tai päihtymiseen</a>.&nbsp;Pääsin tuomaan tätä esiin viime kesänä kaupungin strategiaseminaareissa. Monet kaupungin päättäjät näkivät Ravintolapäivän, Siivouspäivän ja Block Partyt tärkeiksi sekä kaupunkilaisten viihtyvyyden että turistien houkuttelun kannalta.&nbsp;</p><p>Mutta mitä tapahtuu käytännössä? Ravintolapäivän järjestäminen on lopetettu tapahtuman suosion kasvaessa mutta rahoituksen säilyessä olemattomana, ja muutkin yhteisölliset tapahtumat ovat vaikeuksissa. Samalla kaupunki laittaa miljoonia itse järjestämiinsä hienoihin, mutta ei-niin-yhteisöllisiin tapahtumiin. Lupaava strategia uhkaa taas jäädä sanahelinäksi.&nbsp;</p><p>Tässä kuin muissakin asioissa olen kokenut tehtäväkseni strategian toteuttamisen käytännössä, hyvin kustannustehokkaasti ja suuriin tuottoihin tähdäten. Tein siksi kaupunkitilan kulttuurikäytöstä kaksi valtuustoaloitetta:&nbsp;<a href="https://www.facebook.com/petrus.pennanen/photos/a.249492348507611.54767.235358769920969/1407734786016689/?type=1&amp;theater" target="_blank">Olympiaterminaalin viereisen puiston tilojen ottaminen kulttuurikäyttöön</a>, ja erittäin&nbsp;<a href="https://www.hel.fi/static/public/apk/pennapet/BF748162-51B5-4B93-93C7-0D18F9F55218/Liite.pdf" target="_blank">suosittujen yhteisöllisten tapahtumien jatkuvuuden turvaaminen</a>&nbsp;pienellä rahoituksella.&nbsp;</p><p>Olympiaterminaali-aloitteeni hävisi&nbsp;<a href="https://www.facebook.com/petrus.pennanen/photos/a.249492348507611.54767.235358769920969/1560900180700148/?type=3&amp;theater" target="_blank">valtuuston äänestyksessä</a>&nbsp;yhdellä äänellä 42:n valtuutetun kannattaessa tilojen käyttöönoton jatkoselvitystä. Moni vihreä äänesti tyhjää pidemmän tähtäyksen suurta suunnitelmaa odotellessa, harmi! Mutta Ravintolapäivän, Siivouspäivän ja Block Partyjen jatkoa koskea aloitteeni keräsi nopeasti tarvittavan kannatuksen ja jätin sen käsittelyyn ennen Juhannusta.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kiinnostavammat ja aktiivisemmat koulut</strong></p><p>Suomen koulut ovat maailman huipputasoa, mutta niissäkin on selviä kehittämiskohteita. Tilat ovat suljettuja iltaisin, vaikka osa koululaisista joutuu olemaan erossa vanhemmistaan iltaisin. Opetus on pitkälti samaa kaikille, ja moni lahjakas voi kokea turhautumista kun hänelle kiinnostavia aiheita ei käsitellä koulussa.&nbsp;</p><p>Näiden asioiden ratkaisemiseksi jätin kaksi valtuustoaloitetta.&nbsp;<a href="https://www.hel.fi/static/public/apk/pennapet/675EBB5C-A521-4DA0-8718-79287E6B1446/Liite.pdf" target="_blank">Ensimmäisessä ehdotin erikoisopetuspäiven perustamista</a>. Niissä vapaaehtoiset asiantuntijat, kuten yliopistotutkijat tai eläkkeellä olevat taiteilijat voisivat pitää teemapäivän vaikkapa mustista aukoista tai vesivärimaalauksesta. Kyseisestä aiheesta kiinnostuneet eri kouluista voisivat ilmoittautua mukaan ja kokoontua yhteen kouluun, missä erikoisopetuksen lisäksi he tapaisivat samasta aiheesta kiinnostuneita koululaisia kaupungin eri puolilta.&nbsp;</p><p>Toisessa aloitteessani pyysin selvittämään&nbsp;<a href="https://www.hel.fi/static/public/apk/pennapet/27D2AA6C-77C7-4CEB-B1EC-F66784D6CC34/Liite.pdf" target="_blank">koulujen ovien avaamista iltakerhoille</a>, joihin esimerkiksi vuorotyötä tekevien yksinhuoltajavanhempien lapset voisivat mennä. Tunnen vanhempia joille koululaisen majapaikan järjestäminen esimerkiksi kaupan iltavuoron ajaksi on jatkuva ongelma. Toisilla vanhemmilla taas on iltaisin aikaa, ja he ovat olleet kiinnostuneita harrastuskerhojen järjestämisestä koulujen tiloissa. Koulut ovat kuitenkin sanoneet heille ei. Avaamalla ovet kerhoja järjestäville vanhemmille helpotettaisiin yksinhuoltajien asemaa ja saataisiin koululaisille yhteisöllistä, kehittävää iltaohjelmaa.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Hallinnon avoimuus</strong></p><p>Helsingin hallinto on avoimempi kuin monessa muussa kaupungissa. Valtuuston kokoukset striimataan suorana, päätösasiakirjat tulevat nopeasti nähtäviksi ja reaaliaikaista dataakin on tarjolla esimerkiksi raitiovaunujen liikkeistä.&nbsp;</p><p>Suurin osa päätöksistä tehdään kuitenkin tiukasti suljettujen ovien takana. Kaupunginhallituksessa tehdään suurimmat päätökset, jotka esitetään valtuustolle ja useimmiten hyväksytään sellaisenaan. Lautakunnissa tehdään myös usein päätöksiä miljoonien tai kymmenien miljoonien asioista, jotka siirtyvät toteutukseen sellaisenaan. Jaostoissa asiat ovat pienempiä, mutta silti käytännössä merkittäviä. Esimerkiksi Kulttuurijaosto. jossa olen jäsen, jakaa muiden toimiensa ohella vuosittain 17M&euro; taide- ja kulttuuriapurahoja. Ne ovat monen kaupunkilaisten rakastaman tapahtuman tai taideyhteisön elinehto.&nbsp;</p><p>Useimmiten kokousten salailuun ei ole mitään konkreettista syytä. Salassa pidettävät asiat, esimerkiksi johonkin yksityishenkilöön liittyvät, voitaisiin helposti käsitellä kokouksen suljetussa osuudessa ja lähettää muu kokous livestriiminä.&nbsp;</p><p>Siksi&nbsp;<a href="https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005633884.html" target="_blank">tein valtuustoaloitteen hallituksen, lautakuntien ja jaostojen kokousten livestriimauksesta</a>. Aloitteeni keräsi nopeasti kannatusta, ja puoluekollegani Jyväskylässä Arto Lampila on jättänyt vastaavan aloitteen. Toivottavasti kokouksia saadaan livestriimiin jo vuoden lopussa!</p><p>Toinen puoli avoimuudessa on asiakirjojen saatavuus ja selkeys. Olen toiminut mm. tonttikauppojen hintaperusteiden ja perintätoimistojen kanssa tehtyjen sopimusten saamiseksi julki. Kaupungin virkamiesjohto on kuunnellut kommenttejani ja avustanut tietojen saamisessa, kiitos heille!&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ennen lähtöä politiikkaan osallistuin yhteiskunnan kehittämiseen kuten moni muukin: Valittamalla asioista somessa. Sitä tovin tehtyäni mieleen muistui mitä peruskoulussa oli opetettu: Jos haluaa kehittää yhteiskuntaa, se tapahtuu normaalisti hakemalla päätöksentekoelimiin demokraattisen järjestelmämme kautta. Eli printtasin vihreitä sydäntarroja tekstillä "Rakkauden puolesta" ja menin kaupungille niitä jakamaan :)

Puolueeni Piraattipuolue oli uusi puolue, sillä ei ollut virallista rahoitusta puhumattakaan isojen puolueiden kampanja- ja PR-koneistoista. Äänien kerääminen vaati paljon työtä ja osallistuin kolmiin vaaleihin pääsemättä läpi. Oli kuitenkin rohkaisevaa että pienelläkin rahallisella panostuksella tuli paljon kannatusta ja ääniä. Vähemmän rohkaisevaa oli kuulla monelta, etten kuitenkaan pääse läpi puolueesta josta kukaan muukaan ei ole vielä päässyt, ja jos onnistun pääsemään valituksi en voi kuitenkaan saada mitään yksin aikaan! 

Ensimmäinen vuosi Helsingin kaupunginvaltuustossa on nyt takana ja täytyy todeta: Kiitos äänestäjät! En olisi itsekään uskonut miten paljon vaikutusmahdollisuuksia yhdellä valtuutetulla on! Ideasta voi edetä aloitteeseen, joka kerää kannatusta ja oikeasti muuttaa kaupungin toimintaa hyvinkin nopeasti.  

Mitä sitten olen tehnyt vuoden aikana? Alla poimintoja pääteemoistani: 

+ Ilmastonmuutoksen torjunta

+ vajaakäytetyn kaupunkitilan vapauttaminen ihmisille

+ monipuolisempaa opetusta ja kerhoja koululaisille sekä 

+ hallinnon ja päätöksenteon saaminen äänestäjien nähtäväksi ja helpommin ymmärrettäväksi. 

 

Kokemusteni perusteella ihmettelen miten hienosti demokratia toimii Helsingissä! Valtuutetut ovat fiksua porukkaa ja heistä on mukavaa kuulla uusia ratkaisuehdotuksia poliittisen syyttelyn sijasta. Mahdollisuuteni saada merkittävää muutosta aikaa myös valtion politiikassa ovat hyvät. Siksi olen ehdokkaana eduskuntavaaleissa ensi keväänä. 

--


Ilmastonmuutoksen torjunta

Viime vuosien sääennätykset ovat vasta alkusoittoa; nykymenon jatkuessa tilanne vuosisadan lopussa on katastrofaalinen laajojen alueiden muuttuessa maapallolla täysin elinkelvottomiksi.  

Helsinki on tähän mennessä toimillaan kiihdyttänyt ilmastonmuutosta polttamalla valtavat määrät kivihiiltä. Päästöt henkeä kohti ovat paljon suuremmat kuin esimerkiksi Tukholmassa. Siksi ensimmäinen prioriteettini valtuustossa oli vähentää päästöjä, ja tehokas keinokin oli tiedossa: ydinkaukolämmön tuotanto sarjatuotetuilla pienreaktoreilla. Sillä voitaisiin pudottaa Helsingin päästöt alle puoleen nykytasosta. 

Laitoin ensimmäisen valtuustoaloitteeni ydinkaukolämmön selvittämisestä valtuuston kokousjärjestelmään heti viime vuoden kesäkuussa valtuuston aloitettua. Aloitteille tarvitaan vähintään 15 kannattajaa 85:stä valtuutetusta ja tehtävä vaikutti vaikealta: Oli tiedossa että mm. Vihreissä ja Vasemmistossa ydinvoimaa vastustetaan vahvasti. Yhteistyössä Vihreiden ilmastotutkija Atte Harjanteen kanssa kerroimme aloitteesta ahkerasti muille valtuutetuille, kirjoitimme mielipidekirjoituksia lehtiin, annoimme haastatteluja ja tietysti pidimme puheita valtuustossa.  

Samalla asia eteni muualla yllättävästi: Yle ja HS uutisoivat aloitteesta laajasti ja Suomen Ekomodernistien tuella vastaavat aloitteet kirjoitettiin pian neljässä muussa kaupungissa. Viime marraskuussa kannattajat aloitteeseeni saatiin viimein kasaan ja jätin sen virkamiesten käsittelyyn.  

Kun aloite vastauksineen palasi valtuuston käsittelyyn toukokuussa, oli tilanne aivan erilainen kuin vuosi aiemmin. Useat aiemmin jyrkästi ydinvoimaa vastustaneet johtavat poliitikot näkivätkin sarjatuotetut pienreaktorit varteenotettavana keinona vähentää päästöjä. Valtuusto hyväksyi yksimielisesti pienreaktorit vaihtoehdoksi kaupungin ilmastostrategiaan. Lisäksi hyväksyimme selvällä enemmistöllä niihin liittyvän lisäselvityksen tekemisen. Valtava muutos, josta koin onnistumisen iloa.

Taustalla vaikutti vahva yhteistyöhenki. Monella aiemmin ydinvoimaa vastustaneella oli aivan sama tavoite kuin minullakin, ilmastonmuutoksen torjunta. Sen sijaan että olisimme sättineet toisiamme "ydinvoima vs aurinkovoima" opimme kannattamaan kaikkia ympäristöystävällisiä keinoja, joilla Helsingin hiilikasoista päästäisiin eroon ilman metsien massiivista polttamista. 

 

Yhteisöllinen kaupunkitila

Yksi tärkeimmistä vaaliteemoistani oli yhteisöllinen ja avoin kaupunkikulttuuri, eli ihmisten vapaa kohtaaminen ja kulttuurin luonti yhdessä ilman pakkoa ostamiseen tai päihtymiseen. Pääsin tuomaan tätä esiin viime kesänä kaupungin strategiaseminaareissa. Monet kaupungin päättäjät näkivät Ravintolapäivän, Siivouspäivän ja Block Partyt tärkeiksi sekä kaupunkilaisten viihtyvyyden että turistien houkuttelun kannalta. 

Mutta mitä tapahtuu käytännössä? Ravintolapäivän järjestäminen on lopetettu tapahtuman suosion kasvaessa mutta rahoituksen säilyessä olemattomana, ja muutkin yhteisölliset tapahtumat ovat vaikeuksissa. Samalla kaupunki laittaa miljoonia itse järjestämiinsä hienoihin, mutta ei-niin-yhteisöllisiin tapahtumiin. Lupaava strategia uhkaa taas jäädä sanahelinäksi. 

Tässä kuin muissakin asioissa olen kokenut tehtäväkseni strategian toteuttamisen käytännössä, hyvin kustannustehokkaasti ja suuriin tuottoihin tähdäten. Tein siksi kaupunkitilan kulttuurikäytöstä kaksi valtuustoaloitetta: Olympiaterminaalin viereisen puiston tilojen ottaminen kulttuurikäyttöön, ja erittäin suosittujen yhteisöllisten tapahtumien jatkuvuuden turvaaminen pienellä rahoituksella. 

Olympiaterminaali-aloitteeni hävisi valtuuston äänestyksessä yhdellä äänellä 42:n valtuutetun kannattaessa tilojen käyttöönoton jatkoselvitystä. Moni vihreä äänesti tyhjää pidemmän tähtäyksen suurta suunnitelmaa odotellessa, harmi! Mutta Ravintolapäivän, Siivouspäivän ja Block Partyjen jatkoa koskea aloitteeni keräsi nopeasti tarvittavan kannatuksen ja jätin sen käsittelyyn ennen Juhannusta. 

 

Kiinnostavammat ja aktiivisemmat koulut

Suomen koulut ovat maailman huipputasoa, mutta niissäkin on selviä kehittämiskohteita. Tilat ovat suljettuja iltaisin, vaikka osa koululaisista joutuu olemaan erossa vanhemmistaan iltaisin. Opetus on pitkälti samaa kaikille, ja moni lahjakas voi kokea turhautumista kun hänelle kiinnostavia aiheita ei käsitellä koulussa. 

Näiden asioiden ratkaisemiseksi jätin kaksi valtuustoaloitetta. Ensimmäisessä ehdotin erikoisopetuspäiven perustamista. Niissä vapaaehtoiset asiantuntijat, kuten yliopistotutkijat tai eläkkeellä olevat taiteilijat voisivat pitää teemapäivän vaikkapa mustista aukoista tai vesivärimaalauksesta. Kyseisestä aiheesta kiinnostuneet eri kouluista voisivat ilmoittautua mukaan ja kokoontua yhteen kouluun, missä erikoisopetuksen lisäksi he tapaisivat samasta aiheesta kiinnostuneita koululaisia kaupungin eri puolilta. 

Toisessa aloitteessani pyysin selvittämään koulujen ovien avaamista iltakerhoille, joihin esimerkiksi vuorotyötä tekevien yksinhuoltajavanhempien lapset voisivat mennä. Tunnen vanhempia joille koululaisen majapaikan järjestäminen esimerkiksi kaupan iltavuoron ajaksi on jatkuva ongelma. Toisilla vanhemmilla taas on iltaisin aikaa, ja he ovat olleet kiinnostuneita harrastuskerhojen järjestämisestä koulujen tiloissa. Koulut ovat kuitenkin sanoneet heille ei. Avaamalla ovet kerhoja järjestäville vanhemmille helpotettaisiin yksinhuoltajien asemaa ja saataisiin koululaisille yhteisöllistä, kehittävää iltaohjelmaa. 

 

Hallinnon avoimuus

Helsingin hallinto on avoimempi kuin monessa muussa kaupungissa. Valtuuston kokoukset striimataan suorana, päätösasiakirjat tulevat nopeasti nähtäviksi ja reaaliaikaista dataakin on tarjolla esimerkiksi raitiovaunujen liikkeistä. 

Suurin osa päätöksistä tehdään kuitenkin tiukasti suljettujen ovien takana. Kaupunginhallituksessa tehdään suurimmat päätökset, jotka esitetään valtuustolle ja useimmiten hyväksytään sellaisenaan. Lautakunnissa tehdään myös usein päätöksiä miljoonien tai kymmenien miljoonien asioista, jotka siirtyvät toteutukseen sellaisenaan. Jaostoissa asiat ovat pienempiä, mutta silti käytännössä merkittäviä. Esimerkiksi Kulttuurijaosto. jossa olen jäsen, jakaa muiden toimiensa ohella vuosittain 17M€ taide- ja kulttuuriapurahoja. Ne ovat monen kaupunkilaisten rakastaman tapahtuman tai taideyhteisön elinehto. 

Useimmiten kokousten salailuun ei ole mitään konkreettista syytä. Salassa pidettävät asiat, esimerkiksi johonkin yksityishenkilöön liittyvät, voitaisiin helposti käsitellä kokouksen suljetussa osuudessa ja lähettää muu kokous livestriiminä. 

Siksi tein valtuustoaloitteen hallituksen, lautakuntien ja jaostojen kokousten livestriimauksesta. Aloitteeni keräsi nopeasti kannatusta, ja puoluekollegani Jyväskylässä Arto Lampila on jättänyt vastaavan aloitteen. Toivottavasti kokouksia saadaan livestriimiin jo vuoden lopussa!

Toinen puoli avoimuudessa on asiakirjojen saatavuus ja selkeys. Olen toiminut mm. tonttikauppojen hintaperusteiden ja perintätoimistojen kanssa tehtyjen sopimusten saamiseksi julki. Kaupungin virkamiesjohto on kuunnellut kommenttejani ja avustanut tietojen saamisessa, kiitos heille! 

 

]]>
1 http://petruspennanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259201-politiikassa-saa-asioita-aikaan#comments Avoin hallinto Eduskuntavaali 2019 Helsingin kaupunginvaltuusto Ilmastonmuutos Kaupunkitila Wed, 08 Aug 2018 08:55:03 +0000 Petrus Pennanen http://petruspennanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259201-politiikassa-saa-asioita-aikaan
Miksi ryhtyä hiilisijoittajaksi? Vastaus: varmojen voittojen vuoksi! http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259116-sitten-tuli-suo-kuokka-ja-porssi <p>&nbsp;</p><p><strong>&quot;Kaikki alkoi tietysti suosta</strong></p><p>Viimeisen lähes kahdenkymmenen vuoden aikana luonnonsuojelun ja ympäristöpolitiikan asiantuntija Risto Sulkavan päässä on pikkuhiljaa hahmottunut, miten suuri määrä hiiltä karkaa ojitetuista soista taivaan tuuliin. Yksikään mietintö, työryhmä tai toimikunta ei tuntunut kiinnittävän huomiota asiaan. Ei nähty, miten paljon soissa on potentiaalia päästöjen vähentämiselle.</p><p>Sulkava ymmärsi, että suon ennallistaminen ei ainoastaan pysäytä ojitetun suon hiilipäästöä, vaan aloittaa hiilen varastoimisen ilmakehästä takaisin suohon. Soihin varastoituva hiilimäärä osoittautui todella merkittäväksi. Pian tuli oivallus siitä, että yhden ihmisen koko eliniän aikaisten päästöjen kompensoimiseksi tulisi ennallistaa ainoastaa muutama hehtaari suota!</p><p>Asia otti nopeasti tuulta alleen Suomen luonnonsuojeluliitossa. Sulkavan oivalluksista innostuivat myös luonnonsuojelun asiantuntija Olli Turunen, maaseutututkija Heikki Susiluoma ja kulttuurin ja taiteen asiantuntija Ilkka Kuukka. Idea kasvoi Susiluoman ja Kuukan näkemysten myötä, jossa ympäristötaide kietoutuisi osaksi soiden ennallistamista. Taiteen avulla voisi kunnostaa ja elävöittää retkireittejä ja luontopolkuja. Taide auttaa meitä ymmärtämään ja kohtaamaan oman luontosuhteemme.</p><p>Syksyllä 2017 Koneen Säätiö etsi rohkeita, rajat ylittäviä ideoita ekologisten kompensaatioiden saralta. Tämä oli laukaiseva tekijä idean eteenpäin viennille. Syntyi ensimmäinen käsikirjoitus projektille: Hiilipörssi &ndash; tiedettä, taidetta ja villejä ideoita yhdistelevä soiden ennallistamisen ja hiilisijoitusten kauppapaikka.</p><p><strong>Kaupankäynti alkaa</strong></p><p>Koneen Säätiön tarjoamalla rahoituksella hanke polkaistiin kunnolla vauhtiin tammikuussa 2018. Tällöin mukaan liittyivät Luonnonsuojeluliiton konseptisuunnittelija Hanna Linkola sekä The Natural Stepin tiimi auttamaan tarinan kertomisessa ja sähköisen palvelun suunnittelussa. Linkola antoi muodon Hiilipörssin tunnukselle ja toi meidän kaikkien silmien eteen sen, miltä Hiilipörssi näyttää väreinä, kuvina ja muotoina. Hiilipörssin eettinen toimikunta pitää huolen faktojen paikkansapitävyydestä sekä hiilisijoitusten laadun ja tuottavuuden valvonnasta.</p><p>Hiilipörssin seuraava askel on meidän jokaisen käsissä &ndash; luodaan yhdessä Hiilipörssistä seuraava kultaryntäys, kansanliike ja ilmastonmuutoksen pysäyttäjä!&quot;</p><p>***</p><p><strong>Miksi ryhtyä hiilisijoittajaksi?</strong></p><p><strong>Ole ilmastosankari!</strong></p><p>Viidellä ennallistetulla suohehtaarilla saat kompensoitua koko elämäsi hiilijalanjäljen (keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljen mukaan). Kaupan päälle tulet lisänneeksi luonnon monimuotoisuutta, josta ihmisenkin olemassaolo on riippuvainen kuin vauva äidistään. Kiitokseksi tästä sijoituksesta tulevaisuuteen saat nimesi ympäristötaideteokseen tai pääset muulla tavalla osalliseksi ennallistamisesta kertovaa teosta ja tulevaa suomalaista kulttuuri- ja luonnonperintöä.</p><p>Moni meistä kuluttaa luonnovaroja ja tuottaa päästöjä reilusti enemmän kuin maapallon eliöiden selviytymisen (ihminen mukaan lukien) kannalta olisi suotavaa. Päästöt aiheuttavat mm. nopeaa ilmaston lämpenemistä, joka on aikamme suurin uhka. Suomalaisen keskimääräinen hiilijalanjälki on noin 11 500 kg vuodessa, joka on yksi suurimpia koko maailmassa. Se tarkoittaa, että meillä on myös ratkaisun avaimet käsissämme!</p><p><strong>Oman jalanjälkesi koon voit tarkistaa Sitran <a href="https://elamantapatesti.sitra.fi">hiilijalanjälkilaskurilla</a>. Sen jälkeen voit tarkistaa <a href="https://hiiliporssi.fi/info/laskenta/">sijoittajan&nbsp;laskurista</a>, kuinka monta hehtaaria suota tulisi omalla jalanjäljelläsi ennallistaa.</strong></p><p><strong>***</strong></p><p><strong>SUONOMISTAJA &ndash; SIJOITA HEHTAARISI HIILIPÖRSSIIN</strong></p><p>Tarjoamalla suosi ennallistettavaksi olet ilmastonmuutoksen sankari, sekä annat mahdollisuuden ekosysteemeille ja ihmisyhteisöille kukoistaa.</p><p>Ennallistettu suo toimii vesien suodattimena ja virtauksen tasaajana. Ennallistetulle suolle palaavat useat harvinaistuneet ja uhanalaistuneet kasvit ja eläimet kuten lakka ja riekko.&nbsp;Suo on myös marja- ja riistamaa, retkimaasto sekä maisemaelämysten antaja. Suossasi voi piillä myös suuri maaseutumatkailun potentiaali.</p><p><strong>Jos haluat tarjota suosi ennallistettavaksi jo nyt ensimmäisten joukossa,</strong> <a href="https://hiiliporssi.fi/info/yhteystiedot/">ota yhteyttä Hiilipörssin meklariin</a>.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Lähde:</strong></p><p><a href="https://hiiliporssi.fi/" title="https://hiiliporssi.fi/">https://hiiliporssi.fi/</a></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Katso myös Suomen Luonnonsuojeluliiton sivuilta:</strong></p><p><a href="https://www.sll.fi/mita-me-teemme/suot/Hiiliporssi" title="https://www.sll.fi/mita-me-teemme/suot/Hiiliporssi">https://www.sll.fi/mita-me-teemme/suot/Hiiliporssi</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

"Kaikki alkoi tietysti suosta

Viimeisen lähes kahdenkymmenen vuoden aikana luonnonsuojelun ja ympäristöpolitiikan asiantuntija Risto Sulkavan päässä on pikkuhiljaa hahmottunut, miten suuri määrä hiiltä karkaa ojitetuista soista taivaan tuuliin. Yksikään mietintö, työryhmä tai toimikunta ei tuntunut kiinnittävän huomiota asiaan. Ei nähty, miten paljon soissa on potentiaalia päästöjen vähentämiselle.

Sulkava ymmärsi, että suon ennallistaminen ei ainoastaan pysäytä ojitetun suon hiilipäästöä, vaan aloittaa hiilen varastoimisen ilmakehästä takaisin suohon. Soihin varastoituva hiilimäärä osoittautui todella merkittäväksi. Pian tuli oivallus siitä, että yhden ihmisen koko eliniän aikaisten päästöjen kompensoimiseksi tulisi ennallistaa ainoastaa muutama hehtaari suota!

Asia otti nopeasti tuulta alleen Suomen luonnonsuojeluliitossa. Sulkavan oivalluksista innostuivat myös luonnonsuojelun asiantuntija Olli Turunen, maaseutututkija Heikki Susiluoma ja kulttuurin ja taiteen asiantuntija Ilkka Kuukka. Idea kasvoi Susiluoman ja Kuukan näkemysten myötä, jossa ympäristötaide kietoutuisi osaksi soiden ennallistamista. Taiteen avulla voisi kunnostaa ja elävöittää retkireittejä ja luontopolkuja. Taide auttaa meitä ymmärtämään ja kohtaamaan oman luontosuhteemme.

Syksyllä 2017 Koneen Säätiö etsi rohkeita, rajat ylittäviä ideoita ekologisten kompensaatioiden saralta. Tämä oli laukaiseva tekijä idean eteenpäin viennille. Syntyi ensimmäinen käsikirjoitus projektille: Hiilipörssi – tiedettä, taidetta ja villejä ideoita yhdistelevä soiden ennallistamisen ja hiilisijoitusten kauppapaikka.

Kaupankäynti alkaa

Koneen Säätiön tarjoamalla rahoituksella hanke polkaistiin kunnolla vauhtiin tammikuussa 2018. Tällöin mukaan liittyivät Luonnonsuojeluliiton konseptisuunnittelija Hanna Linkola sekä The Natural Stepin tiimi auttamaan tarinan kertomisessa ja sähköisen palvelun suunnittelussa. Linkola antoi muodon Hiilipörssin tunnukselle ja toi meidän kaikkien silmien eteen sen, miltä Hiilipörssi näyttää väreinä, kuvina ja muotoina. Hiilipörssin eettinen toimikunta pitää huolen faktojen paikkansapitävyydestä sekä hiilisijoitusten laadun ja tuottavuuden valvonnasta.

Hiilipörssin seuraava askel on meidän jokaisen käsissä – luodaan yhdessä Hiilipörssistä seuraava kultaryntäys, kansanliike ja ilmastonmuutoksen pysäyttäjä!"

***

Miksi ryhtyä hiilisijoittajaksi?

Ole ilmastosankari!

Viidellä ennallistetulla suohehtaarilla saat kompensoitua koko elämäsi hiilijalanjäljen (keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljen mukaan). Kaupan päälle tulet lisänneeksi luonnon monimuotoisuutta, josta ihmisenkin olemassaolo on riippuvainen kuin vauva äidistään. Kiitokseksi tästä sijoituksesta tulevaisuuteen saat nimesi ympäristötaideteokseen tai pääset muulla tavalla osalliseksi ennallistamisesta kertovaa teosta ja tulevaa suomalaista kulttuuri- ja luonnonperintöä.

Moni meistä kuluttaa luonnovaroja ja tuottaa päästöjä reilusti enemmän kuin maapallon eliöiden selviytymisen (ihminen mukaan lukien) kannalta olisi suotavaa. Päästöt aiheuttavat mm. nopeaa ilmaston lämpenemistä, joka on aikamme suurin uhka. Suomalaisen keskimääräinen hiilijalanjälki on noin 11 500 kg vuodessa, joka on yksi suurimpia koko maailmassa. Se tarkoittaa, että meillä on myös ratkaisun avaimet käsissämme!

Oman jalanjälkesi koon voit tarkistaa Sitran hiilijalanjälkilaskurilla. Sen jälkeen voit tarkistaa sijoittajan laskurista, kuinka monta hehtaaria suota tulisi omalla jalanjäljelläsi ennallistaa.

***

SUONOMISTAJA – SIJOITA HEHTAARISI HIILIPÖRSSIIN

Tarjoamalla suosi ennallistettavaksi olet ilmastonmuutoksen sankari, sekä annat mahdollisuuden ekosysteemeille ja ihmisyhteisöille kukoistaa.

Ennallistettu suo toimii vesien suodattimena ja virtauksen tasaajana. Ennallistetulle suolle palaavat useat harvinaistuneet ja uhanalaistuneet kasvit ja eläimet kuten lakka ja riekko. Suo on myös marja- ja riistamaa, retkimaasto sekä maisemaelämysten antaja. Suossasi voi piillä myös suuri maaseutumatkailun potentiaali.

Jos haluat tarjota suosi ennallistettavaksi jo nyt ensimmäisten joukossa, ota yhteyttä Hiilipörssin meklariin

 

Lähde:

https://hiiliporssi.fi/

 

Katso myös Suomen Luonnonsuojeluliiton sivuilta:

https://www.sll.fi/mita-me-teemme/suot/Hiiliporssi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

]]>
2 http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259116-sitten-tuli-suo-kuokka-ja-porssi#comments Ilmastonmuutos Luonnonsuojelu Soidensuojeluohjelma Mon, 06 Aug 2018 15:14:50 +0000 Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259116-sitten-tuli-suo-kuokka-ja-porssi
Eikö ilmastonmuutos kiinnosta poliitikkoja? http://haanpaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259054-eiko-ilmastonmuutos-kiinnosta-poliitikkoja <p>Helsingin Sanomat julkaisi eilen laajan jutun siitä, <a href="https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005778023.html?share=bb1fa286efe93774c2618d1d114d6557">olemmeko valmiit kaikkeen, mitä ilmastonmuutos Suomelle tekee</a>. Melkein kaikki alat joutuvat varautumaan: maanviljelys on muutosten edessä, hellekuolemat lisääntyvät, rakennukset ja tiet altistuvat uudentyyppiselle kuormitukselle. Suomi on lämmennyt jo n. 2 astetta esiteollisesta ajasta, ja lämpeää vielä asteen pari vuoteen 2050 mennessä, vaikka päästöt saataisiin ripeään laskuun.</p> <p>Lehti julkaisi myös kommentin, jonka mukaan <a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005777983.html?share=7eaa95f54be60b2b150b6c2b4db90558">tämä kesä on viimeistään osoittanut, mihin ilmastonmuutos johtaa &mdash; mutta poliitikkorintamalla on hyvin hiljaista</a>. Toivottavasti tehdään tarpeeksi, kolumnisti kertoo kaverinsa toivovan, ja ihmettelee itse poliitikkojen hiljaisuutta. Kolumnin loppulauseen mukaan suuri joukko äänestäjä olisi juuri nyt kuulolla ja haluaisi nähdä Suomen hallitus- ja oppositiopuolueilta konkreettisia lupauksia ja esityksiä sen varmistamiseksi, että Suomessa ja EU:ssa tehdään tarpeeksi.</p> <p>Ensimmäinen reaktioni jälkimmäiseen oli harmistus, kirjoitinhan itsekin paikallislehteen aiheesta otsikolla <a href="https://www.harrihaanpaa.fi/2018/07/22/helteista-hiilitulleihin/">Helteestä hiilitulleihin</a>. Ei toki kaltaiseni rivivaltuutetun kirjoitus paljon paina, mutta kesäkuumallakin mm. kansanedustaja <a href="https://www.emmakari.fi/">Emma Kari</a>&nbsp;(vihr) on kirjoittanut pelkästään heinäkuun puolenvälin jälkeen ilmastonmuutokseen liittyen mm. otsikoilla&nbsp;<a href="https://www.emmakari.fi/2018/07/30/polttava-kesa-on-varoitus-hallitukselle-lopettakaa-ilmastonsuojelun-vesittaminen/">Polttava kesä on varoitus hallitukselle &ndash; lopettakaa ilmastonsuojelun vesittäminen</a> (30.7.), <a href="https://www.emmakari.fi/2018/07/26/suomesta-kasvisruoan-karkimaa/">Suomesta kasvisruoan kärkimaa</a> (26.7.), <a href="https://www.emmakari.fi/2018/07/22/turvevimma-saatava-loppumaan/">Turvevimma saatava loppumaan</a> (22.7.) ja&nbsp;<a href="https://www.emmakari.fi/2018/07/18/vihreiden-emma-kari-vaatii-avohakkuukieltoa-valtion-metsiin-hallituksen-metsapolitiikka-on-hapeaksi-suomelle/">Emma Kari vaatii avohakkuukieltoa valtion metsiin: &ldquo;Hallituksen metsäpolitiikka on häpeäksi Suomelle&rdquo;</a>&nbsp;(18.7.). Panin mielihyvin merkille, että myös Sanna Marin (sd) kirjoitti otsikolla <a href="https://www.sannamarin.net/blogi/2018/07/14/25605/?page2">Ympäristö ei odota</a> (14.7.).</p> <p>Vihreillä on kyllä varsin selviä linjauksia ilmastonmuutoksesta. Puoluekokouksessa hyväksyttiin juuri kesäkuussa uusi&nbsp;<a href="https://www.vihreat.fi/vihrea-politiikka/ohjelmat/vihreiden-poliittinen-tavoiteohjelma-2019-2023">poliittinen tavoiteohjelma</a>, jonka <em>ensimmäisen</em> luvun <em>ensimmäinen</em> tavoite on &quot;Ilmastonmuutos pysäytetään kansainvälisin toimin&quot;. Keskustallakin on <a href="https://www.keskusta.fi/Suomeksi/Politiikka/Ohjelmat-ja-linjaukset/Keskustan-ilmasto-,-energia--ja-ymparistolinjaus">ilmasto- energia- ja ympäristölinjaus</a>.</p> <p>Eipä varmaankaan tavan kansalainen mökkilaiturilla läkähtyessään ala hevin etsiä puolueiden sivuilta tai kansanedustajien blogeista kannanottoja ilmastonmuutokseen. Se on siinä mielessä ongelma, että poliitikot pelastavat maailman vain jos kansalaiset sitä vaativat.</p> <p>Ei kai puolue voi kuin katsoa peiliin, jos sen poliittiset linjaukset eivät tavoita suurta yleisöä. Mutta eikö medialla voisi olla osansa olennaisten kysymysten nostamisessa keskusteluun, ja eikö media voisi vaatia poliitikoilta vastauksia? Nyt HS:n kolumnisti tyytyy toivomaan puolueilta lupauksia ja esityksiä samaan aikaan, kun <a href="http://ilmastovanhemmat.fi/">Ilmastovanhemmat ry</a> pyrkii täyttämään keskustelun tyhjiötä. He vaativat&nbsp;<a href="http://ilmastovanhemmat.fi/avoin-kirje-eduskuntapuolueiden-puheenjohtajille/">avoimessa kirjeessään</a> eduskuntapuolueiden puheenjohtajilta vastauksia siihen, miten heidän puolueensa suhtautuvat ilmastonmuutokseen. Tulee olemaan mielenkiintoista nähdä vastaukset.</p> <p>Eikä pidä tyytyä siihen, että pyydetään puolueilta kauniit lupaukset tulevista ilmastotoimista. Lupausten uskottavuutta on arvioitava myös menneen politiikan valossa. Esimerkiksi, menneen vuoden aikana väiteltiin siitä, voidaanko hakkuita lisätä kestävästi Suomessa, mutta keskustelu tulehtui pahoin. Tutkimustieto ei näet millään lailla tue hallituksen ajamaa hakkuiden lisäämistä, kuten Antti Majava toteaa kirjoituksessaan <a href="https://politiikasta.fi/kohtalokasta-edunvalvontaa/">Kohtalokasta edunvalvontaa</a>.</p> <p>Eri puolueiden kannat ilmastonmuutokseen kävivät vähään aikaan parhaiten ilmi viime syyskuussa, kun eduskunnassa keskusteltiin hallituksen keskipitkän aikavälin ilmasto-ohjelmasta. Vihreä Lanka tiivisti puolueiden ilmastonmuutoskannat näppärään pähkinänkuoreen jutussaan&nbsp;<a href="https://www.vihrealanka.fi/uutiset-kotimaa/eduskuntakeskustelu-paljasti-ket%C3%A4-ilmasto-oikeasti-kiinnostaa">Eduskuntakeskustelu paljasti ketä ilmasto oikeasti kiinnostaa</a>. Jutussa oman navan tuijottajiin luettiin keskusta, siniset, perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit, huolestujia olivat kokoomus ja sosialidemokraatit, ja [hallituksen politiikkaa riittämättömänä pitäviä] kriitikkoja vihreät, vasemmistoliitto ja rkp. Kansanedustaja Antero Vartian (vihr) <a href="https://business.facebook.com/vihreat/videos/10159538209685601/">ryhmäpuheenvuoro</a> on edelleen katsomisen arvoinen: &quot;Näillä päätöksillä on kiire. Meillä ei ole yhtä ainutta vuotta hukattavana.&quot;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Helsingin Sanomat julkaisi eilen laajan jutun siitä, olemmeko valmiit kaikkeen, mitä ilmastonmuutos Suomelle tekee. Melkein kaikki alat joutuvat varautumaan: maanviljelys on muutosten edessä, hellekuolemat lisääntyvät, rakennukset ja tiet altistuvat uudentyyppiselle kuormitukselle. Suomi on lämmennyt jo n. 2 astetta esiteollisesta ajasta, ja lämpeää vielä asteen pari vuoteen 2050 mennessä, vaikka päästöt saataisiin ripeään laskuun.

Lehti julkaisi myös kommentin, jonka mukaan tämä kesä on viimeistään osoittanut, mihin ilmastonmuutos johtaa — mutta poliitikkorintamalla on hyvin hiljaista. Toivottavasti tehdään tarpeeksi, kolumnisti kertoo kaverinsa toivovan, ja ihmettelee itse poliitikkojen hiljaisuutta. Kolumnin loppulauseen mukaan suuri joukko äänestäjä olisi juuri nyt kuulolla ja haluaisi nähdä Suomen hallitus- ja oppositiopuolueilta konkreettisia lupauksia ja esityksiä sen varmistamiseksi, että Suomessa ja EU:ssa tehdään tarpeeksi.

Ensimmäinen reaktioni jälkimmäiseen oli harmistus, kirjoitinhan itsekin paikallislehteen aiheesta otsikolla Helteestä hiilitulleihin. Ei toki kaltaiseni rivivaltuutetun kirjoitus paljon paina, mutta kesäkuumallakin mm. kansanedustaja Emma Kari (vihr) on kirjoittanut pelkästään heinäkuun puolenvälin jälkeen ilmastonmuutokseen liittyen mm. otsikoilla Polttava kesä on varoitus hallitukselle – lopettakaa ilmastonsuojelun vesittäminen (30.7.), Suomesta kasvisruoan kärkimaa (26.7.), Turvevimma saatava loppumaan (22.7.) ja Emma Kari vaatii avohakkuukieltoa valtion metsiin: “Hallituksen metsäpolitiikka on häpeäksi Suomelle” (18.7.). Panin mielihyvin merkille, että myös Sanna Marin (sd) kirjoitti otsikolla Ympäristö ei odota (14.7.).

Vihreillä on kyllä varsin selviä linjauksia ilmastonmuutoksesta. Puoluekokouksessa hyväksyttiin juuri kesäkuussa uusi poliittinen tavoiteohjelma, jonka ensimmäisen luvun ensimmäinen tavoite on "Ilmastonmuutos pysäytetään kansainvälisin toimin". Keskustallakin on ilmasto- energia- ja ympäristölinjaus.

Eipä varmaankaan tavan kansalainen mökkilaiturilla läkähtyessään ala hevin etsiä puolueiden sivuilta tai kansanedustajien blogeista kannanottoja ilmastonmuutokseen. Se on siinä mielessä ongelma, että poliitikot pelastavat maailman vain jos kansalaiset sitä vaativat.

Ei kai puolue voi kuin katsoa peiliin, jos sen poliittiset linjaukset eivät tavoita suurta yleisöä. Mutta eikö medialla voisi olla osansa olennaisten kysymysten nostamisessa keskusteluun, ja eikö media voisi vaatia poliitikoilta vastauksia? Nyt HS:n kolumnisti tyytyy toivomaan puolueilta lupauksia ja esityksiä samaan aikaan, kun Ilmastovanhemmat ry pyrkii täyttämään keskustelun tyhjiötä. He vaativat avoimessa kirjeessään eduskuntapuolueiden puheenjohtajilta vastauksia siihen, miten heidän puolueensa suhtautuvat ilmastonmuutokseen. Tulee olemaan mielenkiintoista nähdä vastaukset.

Eikä pidä tyytyä siihen, että pyydetään puolueilta kauniit lupaukset tulevista ilmastotoimista. Lupausten uskottavuutta on arvioitava myös menneen politiikan valossa. Esimerkiksi, menneen vuoden aikana väiteltiin siitä, voidaanko hakkuita lisätä kestävästi Suomessa, mutta keskustelu tulehtui pahoin. Tutkimustieto ei näet millään lailla tue hallituksen ajamaa hakkuiden lisäämistä, kuten Antti Majava toteaa kirjoituksessaan Kohtalokasta edunvalvontaa.

Eri puolueiden kannat ilmastonmuutokseen kävivät vähään aikaan parhaiten ilmi viime syyskuussa, kun eduskunnassa keskusteltiin hallituksen keskipitkän aikavälin ilmasto-ohjelmasta. Vihreä Lanka tiivisti puolueiden ilmastonmuutoskannat näppärään pähkinänkuoreen jutussaan Eduskuntakeskustelu paljasti ketä ilmasto oikeasti kiinnostaa. Jutussa oman navan tuijottajiin luettiin keskusta, siniset, perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit, huolestujia olivat kokoomus ja sosialidemokraatit, ja [hallituksen politiikkaa riittämättömänä pitäviä] kriitikkoja vihreät, vasemmistoliitto ja rkp. Kansanedustaja Antero Vartian (vihr) ryhmäpuheenvuoro on edelleen katsomisen arvoinen: "Näillä päätöksillä on kiire. Meillä ei ole yhtä ainutta vuotta hukattavana."

]]>
75 http://haanpaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259054-eiko-ilmastonmuutos-kiinnosta-poliitikkoja#comments Kotimaa Helsingin Sanomat Ilmastonmuutos Sat, 04 Aug 2018 09:14:48 +0000 Harri Haanpää http://haanpaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259054-eiko-ilmastonmuutos-kiinnosta-poliitikkoja
Terveisiä maaseudulta http://sariessayah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259022-terveisia-maaseudulta <p>Keskikesän helteellä Helsingin Sanomien tulevaisuustoimittaja oli laitettu matkaan äimistelemään Ylä-Savon ihmettä. Kun ei ne mokomat siellä maaseudulla asumista suostu lopettamaan, ja viimeinen sammuttamaan valoja, vaikka jo 20 vuotta sitten pääkaupungin aviisi niin ennusti.Ylä-Savo valikoitui tutkimuskohteeksi kuulemma juuri siksi, että siellä on tyypillisimmillään koko suomalaisen maaseudun kuva kaikkine haasteineen.</p><p>Ihmeteltävää toimittajalla riittää, kun uutta matkailuyritystä pukkaa, ja kesäkahvilaakin pyöritetään Brysselistä käsin. Menestyvien vientiyritysten lisäksi monenlaista pienempää työpaikkaa ja elannon antajaa löytyy; mutta leipä on ehkä useammasta lähteestä kerättävä.</p><p>Asuntovelkaista toimittajaa huimaa, kun omakotitalo järvenrannassa kaupungin liepeillä lähtee summalla, jolla hikiseen saa kaksion pääkaupunkiseudulta. Hesarin aikoinaan ennustama &rdquo;Kuolevan kunnan hilpeä korahdus&rdquo; eli Eukonkannon MM-kisat Sonkajärvellä kerää sekin yhä Suomen kesätapahtumista eniten kansainvälisiä mediataloja paikalle.</p><p>Väestökehitys- ja rakennetilastot ovat seudun jo moneen kertaan tappaneet, mutta siellä ne vain elelevät, vieläpä tyytyväisyyttään kehräten. Kehtaapa joku vielä tokaista, ettei etelän &rdquo;kusiaispessään&rdquo; edes lähtisi. Kesäviikko saa toimittajan vakuuttumaan, että maaseudun ennustetulle kuolinkouristukselle taitaa sittenkin olla vastavoima.</p><p>&rdquo;Kaikki ei näy tilastoissa. Ihmisten päättäväisyys ja yhdessä tekemisen asenne eivät näy. Molempia pääsen todistamaan Ylä-Savossa vietettyjen päivien aikana&rdquo;. Tähän toimittajan lopputulemaan on helppo yhtyä.</p><p>Täälläkin, kuten niin monella seutukunnalla Suomessa, kesän jokainen viikonloppu on ollut talkootyön ja yhdessä tekemisen oodia: kesäteatteria, maalaismarkkinoita, perinnepihoja, iskelmää ja praasniekkaa &ndash; ja tietysti sitä eukonkantoa. Kotikuntani Lapinlahti on lähes ainut alle 10&nbsp;000 asukkaan kunta, jossa pidetään vuodesta toiseen kansainvälinen yleisurheilun GP-kisa. Sekin on kyllä yritetty kuopata &rdquo;navetantauskisana&rdquo; jo vuosia sitten. Iso käsi ja kiitos kaikille niille tuhansille talkoolaisille, jotka ovat tämänkin kesän monet tapahtumat olleet maaseudulla mahdollistamassa. Paras tapa osoittaa arvostusta järjestäjille on mennä aina paikan päälle nauttimaan ohjelmista.</p><p>Pelkän talkootyön varaan ei kuitenkaan tulevaisuutta voi maallakaan rakentaa. Samaisessa Hesarin lehtijutussa Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen johtaja Turun yliopistolta maalailee maaseudun näkymiä rohkaisevin vedoin. Väestökehitys ja huoltosuhde tasapainottuvat, biotalous ja elintarvikkeet tarvitsevat raaka-aineensa jatkossakin ja maaseudusta tulee yhä kasvava hyvinvointilähde. Tulevaisuuden suomalainen on nopeiden liikenneyhteyksien ansiosta monipaikkainen, jonka yhdistelee kaupunki- ja maaseutuasumista tarpeidensa mukaan. Kaupungeista käydäänkin töissä maalla, eikä vain päinvastoin.</p><p><br />Uskon, että tämä tulevaisuuden visio ei ole &rdquo;teoriaherrojen huaveilua&rdquo;. Koko Suomen tasapainoinen aluekehitys ja asuttuna pitäminen on kansalaisten vahva tahtotila, minkä tuore gallup joidenkin harmiksi vastaansanomattomasti todisti.</p><p>Lisäksi tämän kesän kuumuus on viimeistään avannut silmät ymmärtämään maaseudun merkityksen ruuantuotannon huoltovarmuuskysymyksenä. Ilmasto-olot ovat vaikuttaneet jo dramaattisesti satonäkymiin ympäri maailman.</p><p><br />Nyt on ymmärrettävä olla kaukaa viisas. Suomessa on säilytettävä pellot viljeltyinä, satsattava maatalouden kannattavuuteen ja alan tutkimukseen sekä tuotekehitykseen. Tilojen jatkuvuus on varmistettava ja tuottajan on saatava työstään ansaitsemansa palkka.</p><p>Suomen on varauduttava siihen, että vielä voi olla monta suuta ruokittavana. Puhdas ruoka ja toimiva elintarvikeketju kun eivät ole maailmalla itsestään selvyyksiä. Joten puolustetaan rohkeasti maaseutua. Se kun ei ole kaupungeiltakaan pois, sillä molempia tarvitaan.</p> Keskikesän helteellä Helsingin Sanomien tulevaisuustoimittaja oli laitettu matkaan äimistelemään Ylä-Savon ihmettä. Kun ei ne mokomat siellä maaseudulla asumista suostu lopettamaan, ja viimeinen sammuttamaan valoja, vaikka jo 20 vuotta sitten pääkaupungin aviisi niin ennusti.Ylä-Savo valikoitui tutkimuskohteeksi kuulemma juuri siksi, että siellä on tyypillisimmillään koko suomalaisen maaseudun kuva kaikkine haasteineen.

Ihmeteltävää toimittajalla riittää, kun uutta matkailuyritystä pukkaa, ja kesäkahvilaakin pyöritetään Brysselistä käsin. Menestyvien vientiyritysten lisäksi monenlaista pienempää työpaikkaa ja elannon antajaa löytyy; mutta leipä on ehkä useammasta lähteestä kerättävä.

Asuntovelkaista toimittajaa huimaa, kun omakotitalo järvenrannassa kaupungin liepeillä lähtee summalla, jolla hikiseen saa kaksion pääkaupunkiseudulta. Hesarin aikoinaan ennustama ”Kuolevan kunnan hilpeä korahdus” eli Eukonkannon MM-kisat Sonkajärvellä kerää sekin yhä Suomen kesätapahtumista eniten kansainvälisiä mediataloja paikalle.

Väestökehitys- ja rakennetilastot ovat seudun jo moneen kertaan tappaneet, mutta siellä ne vain elelevät, vieläpä tyytyväisyyttään kehräten. Kehtaapa joku vielä tokaista, ettei etelän ”kusiaispessään” edes lähtisi. Kesäviikko saa toimittajan vakuuttumaan, että maaseudun ennustetulle kuolinkouristukselle taitaa sittenkin olla vastavoima.

”Kaikki ei näy tilastoissa. Ihmisten päättäväisyys ja yhdessä tekemisen asenne eivät näy. Molempia pääsen todistamaan Ylä-Savossa vietettyjen päivien aikana”. Tähän toimittajan lopputulemaan on helppo yhtyä.

Täälläkin, kuten niin monella seutukunnalla Suomessa, kesän jokainen viikonloppu on ollut talkootyön ja yhdessä tekemisen oodia: kesäteatteria, maalaismarkkinoita, perinnepihoja, iskelmää ja praasniekkaa – ja tietysti sitä eukonkantoa. Kotikuntani Lapinlahti on lähes ainut alle 10 000 asukkaan kunta, jossa pidetään vuodesta toiseen kansainvälinen yleisurheilun GP-kisa. Sekin on kyllä yritetty kuopata ”navetantauskisana” jo vuosia sitten. Iso käsi ja kiitos kaikille niille tuhansille talkoolaisille, jotka ovat tämänkin kesän monet tapahtumat olleet maaseudulla mahdollistamassa. Paras tapa osoittaa arvostusta järjestäjille on mennä aina paikan päälle nauttimaan ohjelmista.

Pelkän talkootyön varaan ei kuitenkaan tulevaisuutta voi maallakaan rakentaa. Samaisessa Hesarin lehtijutussa Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen johtaja Turun yliopistolta maalailee maaseudun näkymiä rohkaisevin vedoin. Väestökehitys ja huoltosuhde tasapainottuvat, biotalous ja elintarvikkeet tarvitsevat raaka-aineensa jatkossakin ja maaseudusta tulee yhä kasvava hyvinvointilähde. Tulevaisuuden suomalainen on nopeiden liikenneyhteyksien ansiosta monipaikkainen, jonka yhdistelee kaupunki- ja maaseutuasumista tarpeidensa mukaan. Kaupungeista käydäänkin töissä maalla, eikä vain päinvastoin.


Uskon, että tämä tulevaisuuden visio ei ole ”teoriaherrojen huaveilua”. Koko Suomen tasapainoinen aluekehitys ja asuttuna pitäminen on kansalaisten vahva tahtotila, minkä tuore gallup joidenkin harmiksi vastaansanomattomasti todisti.

Lisäksi tämän kesän kuumuus on viimeistään avannut silmät ymmärtämään maaseudun merkityksen ruuantuotannon huoltovarmuuskysymyksenä. Ilmasto-olot ovat vaikuttaneet jo dramaattisesti satonäkymiin ympäri maailman.


Nyt on ymmärrettävä olla kaukaa viisas. Suomessa on säilytettävä pellot viljeltyinä, satsattava maatalouden kannattavuuteen ja alan tutkimukseen sekä tuotekehitykseen. Tilojen jatkuvuus on varmistettava ja tuottajan on saatava työstään ansaitsemansa palkka.

Suomen on varauduttava siihen, että vielä voi olla monta suuta ruokittavana. Puhdas ruoka ja toimiva elintarvikeketju kun eivät ole maailmalla itsestään selvyyksiä. Joten puolustetaan rohkeasti maaseutua. Se kun ei ole kaupungeiltakaan pois, sillä molempia tarvitaan.

]]>
11 http://sariessayah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259022-terveisia-maaseudulta#comments Kotimaa Huoltovarmuus Ilmastonmuutos maatalous Ruokaturva Talkootyö Fri, 03 Aug 2018 10:13:12 +0000 Sari Essayah http://sariessayah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259022-terveisia-maaseudulta
Ensi talvesta tulee kylmä, lämmin, tai jotain siltä väliltä! http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258725-ensi-talvesta-tulee-kylma-lammin-tai-jotain-silta-valilta <p>Ilmastonmuutos on tosiasia - sitähän ei kai kukaan rohkene kiistää. Sen sijaan ilmastonmuutoksen syystä, tai syistä, vallitsee erilaisia näkemyksiä. Tämän kesän helteet, ja metsäpalot, ovat saaneet monet vakuuttuneiksi siitä, että ilmastonmuutos on todellisuutta. Moni on myöskin vakuuttunut siitä, että muutos johtuu ihmisen toiminnasta - ehkä johtuukin, miksi sammutamme luonnollisesti syttyneet metsäpalot?</p><p>Tulivuoriakin on viime aikoina purkautunut runsain määrin. Joka purkauksessa ilmakehään vapautuu ns. kasvihuonekaasuja. Lisäksi purkauksessa kulkeutuu ilmakehään pienhiukkasia. Samaan tapaan metsäpalossa vapautuu CO2-kaasua, ehkä pikkaisen myös CO:ta. Metsäpalossa kulkeutuu ilmakenään sitten myös pienhiukkasia.</p><p>CO2-kaasu on ns. kasvihuonekaasu. Myös pienhiukkasilla saattaa olla jonkinasteinen lämpöä pidättävä vaikutus. Pienhiukkaset estävät jossain määrin lämpösäteilyä karkaamasta maapallolta avaruuteen. Suurempi merkitys lienee kuitenkin sillä, että pienhiukkaset ilmakehässä estävät auringon lämpösäteilyä pääsemästä maahan. Pienhiukkaset heijastavat auringosta tulevaa säteilyä avaruuteen.</p><p>Pienhiukkaislla on toinenkin merkitys. Ne toimivat vesipisaroiden ytiminä ja siten ne saattavat merkitä sademäärien lisääntymistä. Kun otetaan huomioon sekä ihmisen tuottamat, että luonnon tuottamat, kasvihuonekaasut ja hiukkaspäästöt niin minkälainen talvi meillä on odotettavissa?</p><p>Talvesta tulee sateinen, poikkeuksellisen lämmin tai kylmä, tai jotain siltä väliltä - vai kuinka?<br />-talven sateisuuden osalta pitää tarkastella koko maapallon sademäärää, kuten muutenkin. Tarkastelun kohteena ei siis saa olla pieni yksittäinen tarkasti rajattu kohde. Vaikka <a href="http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258699-suomessa-ollaan-tarkkoja-rajoista-laki-maaraa-niin">Suomessa rajoista pidämmekin</a>.</p><p>Monet ihmiset tuntuvat olevan sitä mieltä, että vuoden keskilämpötila on aina likimain vakio. Vakuutan teille, hyvät lukijat, niin ei ole. Jos noin olisi niin odotettavissa olisi tosi kylmä loppuvuosi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ilmastonmuutos on tosiasia - sitähän ei kai kukaan rohkene kiistää. Sen sijaan ilmastonmuutoksen syystä, tai syistä, vallitsee erilaisia näkemyksiä. Tämän kesän helteet, ja metsäpalot, ovat saaneet monet vakuuttuneiksi siitä, että ilmastonmuutos on todellisuutta. Moni on myöskin vakuuttunut siitä, että muutos johtuu ihmisen toiminnasta - ehkä johtuukin, miksi sammutamme luonnollisesti syttyneet metsäpalot?

Tulivuoriakin on viime aikoina purkautunut runsain määrin. Joka purkauksessa ilmakehään vapautuu ns. kasvihuonekaasuja. Lisäksi purkauksessa kulkeutuu ilmakehään pienhiukkasia. Samaan tapaan metsäpalossa vapautuu CO2-kaasua, ehkä pikkaisen myös CO:ta. Metsäpalossa kulkeutuu ilmakenään sitten myös pienhiukkasia.

CO2-kaasu on ns. kasvihuonekaasu. Myös pienhiukkasilla saattaa olla jonkinasteinen lämpöä pidättävä vaikutus. Pienhiukkaset estävät jossain määrin lämpösäteilyä karkaamasta maapallolta avaruuteen. Suurempi merkitys lienee kuitenkin sillä, että pienhiukkaset ilmakehässä estävät auringon lämpösäteilyä pääsemästä maahan. Pienhiukkaset heijastavat auringosta tulevaa säteilyä avaruuteen.

Pienhiukkaislla on toinenkin merkitys. Ne toimivat vesipisaroiden ytiminä ja siten ne saattavat merkitä sademäärien lisääntymistä. Kun otetaan huomioon sekä ihmisen tuottamat, että luonnon tuottamat, kasvihuonekaasut ja hiukkaspäästöt niin minkälainen talvi meillä on odotettavissa?

Talvesta tulee sateinen, poikkeuksellisen lämmin tai kylmä, tai jotain siltä väliltä - vai kuinka?
-talven sateisuuden osalta pitää tarkastella koko maapallon sademäärää, kuten muutenkin. Tarkastelun kohteena ei siis saa olla pieni yksittäinen tarkasti rajattu kohde. Vaikka Suomessa rajoista pidämmekin.

Monet ihmiset tuntuvat olevan sitä mieltä, että vuoden keskilämpötila on aina likimain vakio. Vakuutan teille, hyvät lukijat, niin ei ole. Jos noin olisi niin odotettavissa olisi tosi kylmä loppuvuosi.

]]>
32 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258725-ensi-talvesta-tulee-kylma-lammin-tai-jotain-silta-valilta#comments CO2 Hiilidioksidi Ilmastonmuutos Kasvihuoneilmiö Kasvihuonekaasupäästöt Fri, 27 Jul 2018 10:58:17 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258725-ensi-talvesta-tulee-kylma-lammin-tai-jotain-silta-valilta
Globaalit megatredit ovat maaseudun mahdollisuus http://tyttimtt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258705-globaalit-megatredit-ovat-maaseudun-mahdollisuus <p>Maaseudun näivettyminen väistämättömänä kehityskulkuna esitetään faktana. Globaalina ilmiönä kaupungistuminen on kuitenkin mahdollisuus myös maaseudulle, sillä sen on todettu nostavan esimerkiksi puhtaan ruuan kysyntää ja hintaa.</p><p>Digitalisaatio on luonut ja luo maaseudusta saavutettavan. Maaseutu voi toimia innovoinnin alustana, joka tapahtuu luontoympäristöissä mökeillä, nuotiolla, veneilemässä tai retkillä. Luovuus ja innovaatiot syntyvät aina ihmisten henkisestä kohtaamisesta. Ihmisten fyysisellä sijainnilla ei ole nykyään enää mitään merkitystä.</p><p>Monipaikkaisuus on nykyään trendi. Yritykset toimivat verkottuneesti ja monipaikkaisesti hakien osaamista ja tuotantoa eri maista. Myös ihmiset toimivat monipaikkaisesti. He hyödyntävät yhä enemmän niin verkossa tapahtuvaa keskustelua kuin arkipäiväisiä kohtaamisia.</p><p>Monipaikkaisuus näkyy myös vahvasti vapaa-ajan asumisessa. Vietämme yhä enemmän aikaa vapaa-ajan asunnolla; keskimäärin 80 päivää vuodesta. Ihmisvirrat, jotka kulkevat yksittäisten paikkojen läpi, määrittyvät nykyään turismin, tapahtumien ja vapaa-ajan asumisen mukaan. Ei niinkään työn tai asuinpaikan kautta.</p><p>Asiantuntijatyön tekeminen on kokenut valtavan murroksen viimeisen viiden vuoden aikana.Työaikalaki ja käytänteet eivät kuitenkaan ole täysin seuranneet mukana. Asiantuntijatyötä tehdään yhä enemmän muualla kuin toimistoissa. Se ei ole millään tasolla paikkaan sidottua.</p><p>On selvää, että tämä väistämätön kehityskulku haastaa perinteisen ajattelun paikasta ja ihmisen sitoutumisesta yhteen paikkaan elämänsä aikana. Monipaikkaisuus, sijaintiin sitomaton yritystoiminta sekä virtuaalisuus ovat yhtälailla mahdollisuus kuin haaste niin kaupungeille kuin maaseudullekin.</p><p>Verkkokaupan kehittyminen on tästä hyvä esimerkki; se kohtelee yhtä rajusti niin kaupunkien kauppakeskuksia kuin maaseudun erikoisliikkeitäkin. Toisaalta se voi luoda mahdollisuuksia maaseudulle edullisten toimitilojen muodossa. Tuotanto ja varastot voivat sijaita oikeastaan millä tahansa alueella, jonka logistiset yhteydet toimivat.</p><p>Aluekehittämisessä tulee tunnistaa monipaikkaisuuden, paikkariippumattomuuden ja virtuaalisuuden mahdollisuudet. Samalla on tunnustettava, että vaikka kaupungistuminen on globaali megatrendi, antaa se paljon mahdollisuuksia erityisesti Suomen tyyppisten valtioiden harvaan asuttujen alueiden kehittämiselle.</p><p>Miten käy työlle, kun robotit tulevat? Vuoden 2015 väestöennusteen mukaan työikäisten määrä vähenee 75&thinsp;000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä. Kilpailu osaavasta työvoimasta tulee kiristymään, vaikkakin robotisaatio osin korvaa käsipareja. Samaan aikaan Norja ja Ruotsi houkuttelevat osaajiamme Pohjois-Suomesta töihin. Miten pystymme vastaamaan aluekehittämisen välinein tähän kilpailuun? Meillä on oltava halua vastata siihen, sille muuten valtiontaloutemme näivettyy.</p><p>Elämyksellisyys sekä kasvava tarve hoitoon ja hoivaan vaatii ennen kaikkea palveluita. Lyhyellä aikajänteellä kaikkea ihmisten tekemää työtä ei voida korvata teknologialla. Lähi- ja sairaanhoitajien tarve on ilmeinen. Palvelualojen ammattilaisten saaminen kausityövoimaksi matkailukeskuksiin on jo nyt ongelma. Osaajien saatavuus on vientiteollisuuden kasvun suurin este ja vientiteollisuus kasvaa sekä kehittyy myös maaseudulla.</p><p>Aluekehityksen välinein on vaikea poistaa ongelmaa, että Suomen sisäinen muuttoliike on aina nollasummapeliä: kun toinen voittaa, toinen häviää. Häviäjä ei aina tässä saa olla maaseutu. Kansainväliset vuokratyöntekijät ovat jo nyt maaseudun yritysten voimavara. Globaali työn perässä muuttaminen on maaseudun mahdollisuus, sillä maaseudulla on tarjota edullista asumista sekä laadukkaita palveluita.</p><p>Turvalliset elämykset ja onnistumisen tunteiden tuottaminen on tärkeä osa kansainvälisen turismin kasvua. Elämyksellisyys on luonut ja luo toimintoja niin kaupunkeihin kuin maaseudulle. Elämyksellisen luontokokemuksen synnyttäminen antaa maaseudulla sekä myös täysin erämaisilla alueilla mahdollisuuden kehittää aivan uudenlaisia tuotteita.</p><p>Hiljaisuus voi olla nouseva trendi, ja hiljaisuus on tuotteistettavissa matkailutuotteeksi juuri harvaan asutulla maaseudulla.</p><p>Suomalainen harvaan asuttu maaseutu ei suinkaan kilpaile investoinneista, turisteista tai maailmanmarkkinoista maamme kaupunkien kanssa. Se kilpailee globaaleilla markkinoilla omia erityispiirteitä hyödyntäen.</p><p>Maailman pikkukaupungeilla ja maaseutualueilla on mahdollisuus älykkääseen vaurastumiseen. Meillä elintason nousu ei tarvitse sinällään kaupunkikehitystä.</p><p>Maaseutupolitiikka ei ole siis väistämättömän supistumisen kehityskulun lieventämistä, vaan se on aktiivisten, verkottuvien ihmisten ja yritysten ideoiden poikkisektoraalista tukemista ja nostamista.</p><p>Harvaan asuttu maaseutu kattaa &nbsp;68% maamme&nbsp;pinta-alasta ja siellä asuu alle 6% väestöstä. Täällä sijaitsee valtaosa maamme luonnonvaroista. Alueella vietetään vapaa-aikaa ja matkaillaan. Ei kyse ole siitä, että tänne pitäisi väkisin muuttaa vaan siitä, että voimavarojen hyödyntäminen vaatii ihmisiä. &quot;Koko Suomen asuttuna pitäminen&quot; on retoriikkaa vuosikymmenten takaa. Sitä haluavat viljellä ne, jotka ampuvat poteroistaan vanhan ajan argumenteilla. Kyselyn tulos osoittaa kuitenkin sen, että koko Suomi on ihmisille tärkeä, siitä ei pääse mihinkään.</p><p>&nbsp;</p><p>(Blogin teksti on aiemmin julkaistu lähes kokonaan Kalevan kolumneissa.)</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Maaseudun näivettyminen väistämättömänä kehityskulkuna esitetään faktana. Globaalina ilmiönä kaupungistuminen on kuitenkin mahdollisuus myös maaseudulle, sillä sen on todettu nostavan esimerkiksi puhtaan ruuan kysyntää ja hintaa.

Digitalisaatio on luonut ja luo maaseudusta saavutettavan. Maaseutu voi toimia innovoinnin alustana, joka tapahtuu luontoympäristöissä mökeillä, nuotiolla, veneilemässä tai retkillä. Luovuus ja innovaatiot syntyvät aina ihmisten henkisestä kohtaamisesta. Ihmisten fyysisellä sijainnilla ei ole nykyään enää mitään merkitystä.

Monipaikkaisuus on nykyään trendi. Yritykset toimivat verkottuneesti ja monipaikkaisesti hakien osaamista ja tuotantoa eri maista. Myös ihmiset toimivat monipaikkaisesti. He hyödyntävät yhä enemmän niin verkossa tapahtuvaa keskustelua kuin arkipäiväisiä kohtaamisia.

Monipaikkaisuus näkyy myös vahvasti vapaa-ajan asumisessa. Vietämme yhä enemmän aikaa vapaa-ajan asunnolla; keskimäärin 80 päivää vuodesta. Ihmisvirrat, jotka kulkevat yksittäisten paikkojen läpi, määrittyvät nykyään turismin, tapahtumien ja vapaa-ajan asumisen mukaan. Ei niinkään työn tai asuinpaikan kautta.

Asiantuntijatyön tekeminen on kokenut valtavan murroksen viimeisen viiden vuoden aikana.Työaikalaki ja käytänteet eivät kuitenkaan ole täysin seuranneet mukana. Asiantuntijatyötä tehdään yhä enemmän muualla kuin toimistoissa. Se ei ole millään tasolla paikkaan sidottua.

On selvää, että tämä väistämätön kehityskulku haastaa perinteisen ajattelun paikasta ja ihmisen sitoutumisesta yhteen paikkaan elämänsä aikana. Monipaikkaisuus, sijaintiin sitomaton yritystoiminta sekä virtuaalisuus ovat yhtälailla mahdollisuus kuin haaste niin kaupungeille kuin maaseudullekin.

Verkkokaupan kehittyminen on tästä hyvä esimerkki; se kohtelee yhtä rajusti niin kaupunkien kauppakeskuksia kuin maaseudun erikoisliikkeitäkin. Toisaalta se voi luoda mahdollisuuksia maaseudulle edullisten toimitilojen muodossa. Tuotanto ja varastot voivat sijaita oikeastaan millä tahansa alueella, jonka logistiset yhteydet toimivat.

Aluekehittämisessä tulee tunnistaa monipaikkaisuuden, paikkariippumattomuuden ja virtuaalisuuden mahdollisuudet. Samalla on tunnustettava, että vaikka kaupungistuminen on globaali megatrendi, antaa se paljon mahdollisuuksia erityisesti Suomen tyyppisten valtioiden harvaan asuttujen alueiden kehittämiselle.

Miten käy työlle, kun robotit tulevat? Vuoden 2015 väestöennusteen mukaan työikäisten määrä vähenee 75 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä. Kilpailu osaavasta työvoimasta tulee kiristymään, vaikkakin robotisaatio osin korvaa käsipareja. Samaan aikaan Norja ja Ruotsi houkuttelevat osaajiamme Pohjois-Suomesta töihin. Miten pystymme vastaamaan aluekehittämisen välinein tähän kilpailuun? Meillä on oltava halua vastata siihen, sille muuten valtiontaloutemme näivettyy.

Elämyksellisyys sekä kasvava tarve hoitoon ja hoivaan vaatii ennen kaikkea palveluita. Lyhyellä aikajänteellä kaikkea ihmisten tekemää työtä ei voida korvata teknologialla. Lähi- ja sairaanhoitajien tarve on ilmeinen. Palvelualojen ammattilaisten saaminen kausityövoimaksi matkailukeskuksiin on jo nyt ongelma. Osaajien saatavuus on vientiteollisuuden kasvun suurin este ja vientiteollisuus kasvaa sekä kehittyy myös maaseudulla.

Aluekehityksen välinein on vaikea poistaa ongelmaa, että Suomen sisäinen muuttoliike on aina nollasummapeliä: kun toinen voittaa, toinen häviää. Häviäjä ei aina tässä saa olla maaseutu. Kansainväliset vuokratyöntekijät ovat jo nyt maaseudun yritysten voimavara. Globaali työn perässä muuttaminen on maaseudun mahdollisuus, sillä maaseudulla on tarjota edullista asumista sekä laadukkaita palveluita.

Turvalliset elämykset ja onnistumisen tunteiden tuottaminen on tärkeä osa kansainvälisen turismin kasvua. Elämyksellisyys on luonut ja luo toimintoja niin kaupunkeihin kuin maaseudulle. Elämyksellisen luontokokemuksen synnyttäminen antaa maaseudulla sekä myös täysin erämaisilla alueilla mahdollisuuden kehittää aivan uudenlaisia tuotteita.

Hiljaisuus voi olla nouseva trendi, ja hiljaisuus on tuotteistettavissa matkailutuotteeksi juuri harvaan asutulla maaseudulla.

Suomalainen harvaan asuttu maaseutu ei suinkaan kilpaile investoinneista, turisteista tai maailmanmarkkinoista maamme kaupunkien kanssa. Se kilpailee globaaleilla markkinoilla omia erityispiirteitä hyödyntäen.

Maailman pikkukaupungeilla ja maaseutualueilla on mahdollisuus älykkääseen vaurastumiseen. Meillä elintason nousu ei tarvitse sinällään kaupunkikehitystä.

Maaseutupolitiikka ei ole siis väistämättömän supistumisen kehityskulun lieventämistä, vaan se on aktiivisten, verkottuvien ihmisten ja yritysten ideoiden poikkisektoraalista tukemista ja nostamista.

Harvaan asuttu maaseutu kattaa  68% maamme pinta-alasta ja siellä asuu alle 6% väestöstä. Täällä sijaitsee valtaosa maamme luonnonvaroista. Alueella vietetään vapaa-aikaa ja matkaillaan. Ei kyse ole siitä, että tänne pitäisi väkisin muuttaa vaan siitä, että voimavarojen hyödyntäminen vaatii ihmisiä. "Koko Suomen asuttuna pitäminen" on retoriikkaa vuosikymmenten takaa. Sitä haluavat viljellä ne, jotka ampuvat poteroistaan vanhan ajan argumenteilla. Kyselyn tulos osoittaa kuitenkin sen, että koko Suomi on ihmisille tärkeä, siitä ei pääse mihinkään.

 

(Blogin teksti on aiemmin julkaistu lähes kokonaan Kalevan kolumneissa.)

]]>
7 http://tyttimtt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258705-globaalit-megatredit-ovat-maaseudun-mahdollisuus#comments Digitalisaatio Ilmastonmuutos Kaupungistuminen Maaseutu Robotisaatio Fri, 27 Jul 2018 05:32:47 +0000 Tytti Määttä http://tyttimtt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258705-globaalit-megatredit-ovat-maaseudun-mahdollisuus