Vihreät http://rjaaskel.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132712/all Sun, 17 Feb 2019 12:12:16 +0200 fi Vihreä kaksinaismoralismi ja vanhustenhoivan sosialisointi http://sakarirokkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269774-vihrea-kaksinaismoralismi-ja-vanhustenhoivan-sosialisointi <p>Pekka Haavisto ja vihreät ovat ehdottaneet <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10649938">voitontavoittelun kieltoa vanhustenhoidossa</a>.&nbsp;Kannanotollaan vihreät heittävät kaikkien pienten ja suurten yksityisten hoivatuottajien päälle epäilyksen varjon, vaikka suurin osa tuottajista toimii asiallisesti ja laadukkaasti. Ennen kuin vanhustenhuolto Suomessa sosialisoidaan kokonaan suosittelen vasemmistoa vilkaisemaan THL:n tutkimuksia.&nbsp;&nbsp;</p><p>THL on tehnyt vuosittain <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/9d4db9f7-a01b-4f87-8605-8fcb47f16ccf">seurantatutkimusta</a> ikäihmisten palveluista vuodesta 2013 lähtien. Tutkimuksessa laatua mitataan 26 eri kategoriassa. Viime vuonna toteutetussa tutkimuksessa yksityiset toimijat pesivät julkisen 18 kategoriassa. Yksityinen puoli voitti julkisen myös THL:n vuoden 2016 asiakastyytyväisyyskyselyssä.&nbsp;</p><p>Vihreät kyllä korostavat maahanmuuttajien tekemien vakavien rikosten yhteydessä, ettei yksilön rikoksista pidä syyttää kaikkia maahanmuuttajia. Kun laiminlyönteihin syyllistyy yksittäiset hoivayhtiöt, ovat vihreät ensimmäisenä sosialisoimassa koko hoivatoimintaa. Eivätkö vihreät itse tunnista puheidensa kaksinaismoralismia? Vihreissä on kaivettu vaalien alla persupopulismin keitto-ohjeet esille. Esperit ja Attendot on laitettava laiminlyönneistään ankaraan vastuuseen, mutta on puhdasta populismia kiihottaa kansaa syrjimään kaikkia alan toimijoita.</p><p>Jos vihreiden esitystä miettii tarkemmin, ymmärtää sen järjettömyyden.</p><p>Suomessa on lähes<a href="https://www.hs.fi/paivanlehti/01022019/art-2000005984605.html"> tuhat yksityistä hoivayksikköä</a>. Noin kolmannes kaikista vanhusten hoivapalveluista hankitaan yksityisiltä, ja ympärivuorokautisesta palveluasumisesta puolet on yksityisten tuottamaa. Esimerkiksi Espoossa suhdeluku on jo 75 prosenttia. Suurten kaupunkien vanhusten sote-palveluiden <a href="https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/18_06_19_Vanhuspalvelujen_raportti_2017.pdf">kustannusvertailusta </a>ilmenee, että kaupunkien ostopalveluiden vuorokausihinta tehostetussa palveluasumisessa keskimäärin noin 50 euroa edullisempi kuin kaupunkien omassa tuotannossa.&nbsp;</p><p>Voitontavoittelun kielto johtaisi valtavaan yritysten vetäytymiseen markkinoilta. Seurauksena olisi tuottajahintojen kohoaminen ja valtavat julkiset investointipaineet. Homekoulukorjaukset jäisivät odottamaa, kun kuntien ja kaupunkien rahat kuluisivat hoivayksiköiden rakentamiseen. Yksityinen toiminta on syntynyt julkisen rinnalle nimenomaan ratkomaa nopeasti vanhenevan väestön synnyttämiä investointipaineita.</p><p>Toisekseen on hyvä muistaa, että ei voitontavoittelu ole perimmäinen syy laiminlyönteihin. Yhtä lailla julkisissa hoivakodeissa ilmenee ongelmia. Myös laatu on THL:n tutkimusten mukaan yksityistä heikompaa. Mikä sitten selittää julkisen puolen laiminlyöntejä, jos toimijoilla ei ole tarvetta tavoitella ahneesti voittoja? Välinpitämättömyys?</p><p>Hyvä hoito ja hoiva riippuvat tuottajan kannusteista. Jos hyvin hoidetusta toiminnasta seuraa palkkio ja huonosti hoidetusta toiminnasta sanktio, ohjaavat kannustimet tarjoamaan mahdollisimman hyvää palvelua. Voiton tekemisen kieltäminen tai rajoittaminen tarkoittaisi hyvän hoidon kannustimien alasajoa. Samalla kannustimet toiminnan kehittämiseen ja uusien teknologioiden käyttöönottoon laskisivat. Suurimpia häviäjiä olisivat hoidettavat itse. Laiminlyöntitapauksissa ongelmana on ollut valvonnan ja sanktioiden puute eli tuottajien kannustimet eivät ole tältä osin olleet kunnossa. Katse kääntyy myös palveluiden tilaajan eli järjestäjän valvonnan suuntaan.</p><p>Entä jos annettaisiin ihmisten itse päättää? Jos Suomessa olisi vanhusten hoivassa käytössä laaja valinnanvapaus, jokainen saisi itse kilpailuttaa hoivakotinsa laadulla. Esperille ja Attendolle tuskin olisi tunkua viime aikojen uutisten valossa.</p><p>Valinnanvapaus on keino kannustaa palveluntuottajia uudistamaan toimintatapojaan ja samalla parantamaan hoivan ja hoidon laatua. Kun tuottajien kannustimet ja valvonta ovat kunnossa ja kilpailu toimii, voidaan samanaikaisesti sekä parantaa laatua että hillitä kustannuksia. Toimiva ja rehti kilpailu on fiksuin tapa rajoittaa yksityisten yritysten ylisuuria voittoja.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pekka Haavisto ja vihreät ovat ehdottaneet voitontavoittelun kieltoa vanhustenhoidossaKannanotollaan vihreät heittävät kaikkien pienten ja suurten yksityisten hoivatuottajien päälle epäilyksen varjon, vaikka suurin osa tuottajista toimii asiallisesti ja laadukkaasti. Ennen kuin vanhustenhuolto Suomessa sosialisoidaan kokonaan suosittelen vasemmistoa vilkaisemaan THL:n tutkimuksia.  

THL on tehnyt vuosittain seurantatutkimusta ikäihmisten palveluista vuodesta 2013 lähtien. Tutkimuksessa laatua mitataan 26 eri kategoriassa. Viime vuonna toteutetussa tutkimuksessa yksityiset toimijat pesivät julkisen 18 kategoriassa. Yksityinen puoli voitti julkisen myös THL:n vuoden 2016 asiakastyytyväisyyskyselyssä. 

Vihreät kyllä korostavat maahanmuuttajien tekemien vakavien rikosten yhteydessä, ettei yksilön rikoksista pidä syyttää kaikkia maahanmuuttajia. Kun laiminlyönteihin syyllistyy yksittäiset hoivayhtiöt, ovat vihreät ensimmäisenä sosialisoimassa koko hoivatoimintaa. Eivätkö vihreät itse tunnista puheidensa kaksinaismoralismia? Vihreissä on kaivettu vaalien alla persupopulismin keitto-ohjeet esille. Esperit ja Attendot on laitettava laiminlyönneistään ankaraan vastuuseen, mutta on puhdasta populismia kiihottaa kansaa syrjimään kaikkia alan toimijoita.

Jos vihreiden esitystä miettii tarkemmin, ymmärtää sen järjettömyyden.

Suomessa on lähes tuhat yksityistä hoivayksikköä. Noin kolmannes kaikista vanhusten hoivapalveluista hankitaan yksityisiltä, ja ympärivuorokautisesta palveluasumisesta puolet on yksityisten tuottamaa. Esimerkiksi Espoossa suhdeluku on jo 75 prosenttia. Suurten kaupunkien vanhusten sote-palveluiden kustannusvertailusta ilmenee, että kaupunkien ostopalveluiden vuorokausihinta tehostetussa palveluasumisessa keskimäärin noin 50 euroa edullisempi kuin kaupunkien omassa tuotannossa. 

Voitontavoittelun kielto johtaisi valtavaan yritysten vetäytymiseen markkinoilta. Seurauksena olisi tuottajahintojen kohoaminen ja valtavat julkiset investointipaineet. Homekoulukorjaukset jäisivät odottamaa, kun kuntien ja kaupunkien rahat kuluisivat hoivayksiköiden rakentamiseen. Yksityinen toiminta on syntynyt julkisen rinnalle nimenomaan ratkomaa nopeasti vanhenevan väestön synnyttämiä investointipaineita.

Toisekseen on hyvä muistaa, että ei voitontavoittelu ole perimmäinen syy laiminlyönteihin. Yhtä lailla julkisissa hoivakodeissa ilmenee ongelmia. Myös laatu on THL:n tutkimusten mukaan yksityistä heikompaa. Mikä sitten selittää julkisen puolen laiminlyöntejä, jos toimijoilla ei ole tarvetta tavoitella ahneesti voittoja? Välinpitämättömyys?

Hyvä hoito ja hoiva riippuvat tuottajan kannusteista. Jos hyvin hoidetusta toiminnasta seuraa palkkio ja huonosti hoidetusta toiminnasta sanktio, ohjaavat kannustimet tarjoamaan mahdollisimman hyvää palvelua. Voiton tekemisen kieltäminen tai rajoittaminen tarkoittaisi hyvän hoidon kannustimien alasajoa. Samalla kannustimet toiminnan kehittämiseen ja uusien teknologioiden käyttöönottoon laskisivat. Suurimpia häviäjiä olisivat hoidettavat itse. Laiminlyöntitapauksissa ongelmana on ollut valvonnan ja sanktioiden puute eli tuottajien kannustimet eivät ole tältä osin olleet kunnossa. Katse kääntyy myös palveluiden tilaajan eli järjestäjän valvonnan suuntaan.

Entä jos annettaisiin ihmisten itse päättää? Jos Suomessa olisi vanhusten hoivassa käytössä laaja valinnanvapaus, jokainen saisi itse kilpailuttaa hoivakotinsa laadulla. Esperille ja Attendolle tuskin olisi tunkua viime aikojen uutisten valossa.

Valinnanvapaus on keino kannustaa palveluntuottajia uudistamaan toimintatapojaan ja samalla parantamaan hoivan ja hoidon laatua. Kun tuottajien kannustimet ja valvonta ovat kunnossa ja kilpailu toimii, voidaan samanaikaisesti sekä parantaa laatua että hillitä kustannuksia. Toimiva ja rehti kilpailu on fiksuin tapa rajoittaa yksityisten yritysten ylisuuria voittoja.

]]>
2 http://sakarirokkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269774-vihrea-kaksinaismoralismi-ja-vanhustenhoivan-sosialisointi#comments Hoitajamitoitukset Populismi Vanhukset Vanhuspalvelu Vihreät Sun, 17 Feb 2019 10:12:16 +0000 Sakari Rokkanen http://sakarirokkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269774-vihrea-kaksinaismoralismi-ja-vanhustenhoivan-sosialisointi
Perustulo vai "perustulo"? http://villesavonlahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269313-perustulo-vai-perustulo <p>Perustulolla on ollut melkoinen viikko. Ensin vihreät ja keskusta julkaisivat omat mallinsa, sitten saatiin kuulla ensimmäisiä tuloksia valtakunnallisesta perustulokokeilusta.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.vihreat.fi/artikkeli/2019/02/vihreat-julkaisi-paivitetyn-perustulomallinsa">Vihreiden mallissa summa nousi 560 eurosta 600:aan</a> ja palvelujen vahvistaminen entistä suurempaan rooliin. Paljon radikaalimpi muutos nähtiin kuitenkin <a href="https://www.keskusta.fi/Suomeksi/Ohjelmia-ja-politiikkaa/Uusia-ohjelmia-ja-linjauksia/Keskustan-perustulomalli">keskustan &quot;kannustavan perustulon&quot; mallissa</a>, johon liitettiin nyt vastikkeellisuus ja syyperustaisuus. Koska perustulo on määritelmällisesti vastikkeeton ja universaali, useampi <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005992645.html">politiikan ja talouden toimittaja on jo todennut</a>, ettei keskustan mallia voi enää kutsua perustuloksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Keskustan suunnanmuutos oli poliittisesti merkittävä kolmesta syystä:</p><p>&nbsp;</p><p>Ensinnäkin, heidän ylimmät päättävät elimensä, puoluekokous ja puoluevaltuusto, ovat linjanneet universaalin ja vastikkeettoman perustulon puolesta - puoluehallituksen hyväksymä muutos on siis puoluedemokratiaa ajatellen vähintäänkin arveluttavaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Toiseksi, äänestäjien keskuudessa varsin suositun perustulobrändin alle on tunkua, joten keskustaa ei saa kritiikittä päästää omaa malliaan siihen viiteryhmään liittämään - tässä yllä mainitsemani toimittajat ovatkin jo tehneet osuutensa. Äänestäjälle ei sosiaaliturvan kannalta ole yhdentekevää äänestääkö keskustaa vai vihreitä.</p><p>&nbsp;</p><p>Kolmanneksi, suuren puolueen suunnanmuutos perustulosta vastikkeelliseen &quot;perustuloon&quot; on kova isku luottamukseen perustuvan sosiaaliturvan ajajille Suomessa. Tämä tekee minut vilpittömän surulliseksi, sillä sotu-uudistus on ensi vaalikauden merkittävimpiä hankkeita, ja perustulo kaipaa puolustajia kokoomuksen ja demareiden vastikkeellisuuden ja syyperustaisuuden vastapainoksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Kaksivuotisen perustulokokeilun tuloksista on nyt julkaistu ensimmäisen vuoden tulokset, joiden perusteella työllisyysvaikutuksia ei ollut, mutta perustulo ei toisaalta myöskään saajiaan passivoinut. Kokeiluun osallistuneiden hyvinvointi oli sen sijaan kyselyiden perusteella selvästi parantunut, mikä on jo itsessään hyvä saavutus.</p><p>&nbsp;</p><p>Tulokset eivät ole erityisen yllättäviä, sillä koeryhmäksi valittiin eri elämäntilanteissa olevien kattavan otoksen sijaan 2000 pitkäaikaistyötöntä. Heidän kohdallaan työllistymisessä ei ole kyse pelkistä kannustimista, mutta poistuneen byrokratian ja tulevaisuudenuskon tuoma hyvinvoinnin kasvu auttanee silläkin saralla pitkällä tähtäimellä. <a href="https://www.vihrealanka.fi/juttu/%E2%80%9Dperustulokokeilussa-olisi-pit%C3%A4nyt-tehd%C3%A4-kaikki-toisin%E2%80%9D">Seuraavaksi pitäisikin toteuttaa kunnon kokeilu</a> vähintään 10 000 otoksella muillekin kuin työttömille, kuten yrittäjille, taiteilijoille, tutkijoille ja freelancereille.</p><p>&nbsp;</p><p>Perustulon puolesta kannattaa taistella, vaaditaan siis yhdessä vähintään askeleita sen suuntaan ensi vaalikaudella.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Perustulolla on ollut melkoinen viikko. Ensin vihreät ja keskusta julkaisivat omat mallinsa, sitten saatiin kuulla ensimmäisiä tuloksia valtakunnallisesta perustulokokeilusta.

 

Vihreiden mallissa summa nousi 560 eurosta 600:aan ja palvelujen vahvistaminen entistä suurempaan rooliin. Paljon radikaalimpi muutos nähtiin kuitenkin keskustan "kannustavan perustulon" mallissa, johon liitettiin nyt vastikkeellisuus ja syyperustaisuus. Koska perustulo on määritelmällisesti vastikkeeton ja universaali, useampi politiikan ja talouden toimittaja on jo todennut, ettei keskustan mallia voi enää kutsua perustuloksi.

 

Keskustan suunnanmuutos oli poliittisesti merkittävä kolmesta syystä:

 

Ensinnäkin, heidän ylimmät päättävät elimensä, puoluekokous ja puoluevaltuusto, ovat linjanneet universaalin ja vastikkeettoman perustulon puolesta - puoluehallituksen hyväksymä muutos on siis puoluedemokratiaa ajatellen vähintäänkin arveluttavaa.

 

Toiseksi, äänestäjien keskuudessa varsin suositun perustulobrändin alle on tunkua, joten keskustaa ei saa kritiikittä päästää omaa malliaan siihen viiteryhmään liittämään - tässä yllä mainitsemani toimittajat ovatkin jo tehneet osuutensa. Äänestäjälle ei sosiaaliturvan kannalta ole yhdentekevää äänestääkö keskustaa vai vihreitä.

 

Kolmanneksi, suuren puolueen suunnanmuutos perustulosta vastikkeelliseen "perustuloon" on kova isku luottamukseen perustuvan sosiaaliturvan ajajille Suomessa. Tämä tekee minut vilpittömän surulliseksi, sillä sotu-uudistus on ensi vaalikauden merkittävimpiä hankkeita, ja perustulo kaipaa puolustajia kokoomuksen ja demareiden vastikkeellisuuden ja syyperustaisuuden vastapainoksi.

 

Kaksivuotisen perustulokokeilun tuloksista on nyt julkaistu ensimmäisen vuoden tulokset, joiden perusteella työllisyysvaikutuksia ei ollut, mutta perustulo ei toisaalta myöskään saajiaan passivoinut. Kokeiluun osallistuneiden hyvinvointi oli sen sijaan kyselyiden perusteella selvästi parantunut, mikä on jo itsessään hyvä saavutus.

 

Tulokset eivät ole erityisen yllättäviä, sillä koeryhmäksi valittiin eri elämäntilanteissa olevien kattavan otoksen sijaan 2000 pitkäaikaistyötöntä. Heidän kohdallaan työllistymisessä ei ole kyse pelkistä kannustimista, mutta poistuneen byrokratian ja tulevaisuudenuskon tuoma hyvinvoinnin kasvu auttanee silläkin saralla pitkällä tähtäimellä. Seuraavaksi pitäisikin toteuttaa kunnon kokeilu vähintään 10 000 otoksella muillekin kuin työttömille, kuten yrittäjille, taiteilijoille, tutkijoille ja freelancereille.

 

Perustulon puolesta kannattaa taistella, vaaditaan siis yhdessä vähintään askeleita sen suuntaan ensi vaalikaudella.

]]>
25 http://villesavonlahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269313-perustulo-vai-perustulo#comments Keskusta Perustulo Perustulokokeilu Sosiaaliturva Vihreät Sat, 09 Feb 2019 10:00:00 +0000 Ville Savonlahti http://villesavonlahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269313-perustulo-vai-perustulo
Sähköautoilun totuus-Suomessa kantama noin 100km. Tarvitsemme myös ydinvoimaa. http://pekkahetta1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269290-sahkoautoilun-totuus-suomessa-kantama-noin-100km-tarvitsemme-myos-ydinvoimaa <p>Eilen julkistettiin tutkimus, joka ei itselle ainakaan ollut yllätys. Suomessa sähköautolla et pääsekään edes Helsingistä Lahteen pakkasilla.</p><p><a href="https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/autot/yhdysvaltain-autoliitto-tutki-sahkoautoja-ja-yllattyi-pakkanen-pudottaa-ajomatkaa-keskimaarin-40-6757533" title="https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/autot/yhdysvaltain-autoliitto-tutki-sahkoautoja-ja-yllattyi-pakkanen-pudottaa-ajomatkaa-keskimaarin-40-6757533">https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/autot/yhdysvaltain-autoliitto-t...</a></p><p>&nbsp;</p><p>Tiesittekö myös sen, että sähkö ei tule seinästä? Ei myöskään raha tule taikaseinästä, kuten monet näin antaa ymmärtää.</p><p>Suomessa, varsinkin vihreiden tarkoitus on ajaa tuulivoimala asiaa. Tuulivoimaan käytetyt tukirahat ovat täysin turhia. Tai ainakin liian isot. Tuulivoiman tuottavuus verrattuna ydinvoimaan on pieni. Ydinvoima on myös ympäristön kannalta melkein saasteeton.</p><p>&nbsp;</p><p>Vihreät kirjoittavat verkkosivuillaan näin; &rdquo;Vihreät vastustavat ydinvoimaa, koska se on kestämätön ja vaarallinen tapa tuottaa sähköä. Ydinsähköä ei Suomessa tarvita&quot;.</p><p>Saanen kysyä näiltä viherpeukaloilta, että tuulivoimallako aioitte sitten sähköautoilun täällä saada toimimaan? Professoreista lähtien ydinvoima on kerrottu olevan ainoa ratkaisu. Edelleen vihreät, se sähkö ei tule seinästä. Lisäksi mitä tarkoitatte sanalla kestämätön ja vaarallinen? Me olemme maa, jossa on pitkä pimeä ja tuuleton aika eli talvi. Miten me tuulivoimalla tulemme silloin pärjään? Ajan usein näiden tuulimyllyjen ohi, eilen viimeksi ja pyörikö siellä niitä (sähköllä) 2 ja niitä on siellä varmaan 20. Kyllä se on näin, että tuulivoiman tukeminen pitää vähentää minimiin ja keskittyä siihen, mistä oikeasti on hyötyä!</p><p>&nbsp;</p><p>Auton akun kestoon vaikuttaa meidän -20 pakkanen jopa niin paljon, että starttauksen jälkeen sinun akun varaus tipahtaa 15% käytettävissä olevasta ajomatkasta. Lisäksi, lämmittimien ja ilmastoinnin on kerrottu vievän akun kestoa jopa 40%. Samoiten ajonopeudet vaikuttavat kestoon. Otetaan esimerkki: Keskimääräinen luvattu matka on n.300km(rataolosuhteissa, lämpimällä sekä tasaisella ajolla WLTP). Käynnistät auton ja ajattelit lähteä käymään 100 km päässä asioilla ja pakkasta on -15&deg;c. Auto on 4 vuotta vanha. Uskallatko lähteä? Sinun matkasi todenäköisesti loppuu kesken 100km/h maantienopeuksilla. Alla ihanneolosuhteissa kilometrit. Autossa ei siis mitään ole päällä ja nopeus vakio.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/nain-pitkalle-sahkoautolla-nyt-paasee-tassa-21-auton-lista/051203ad-2e36-300f-9ce4-339c83f11b70" title="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/nain-pitkalle-sahkoautolla-nyt-paasee-tassa-21-auton-lista/051203ad-2e36-300f-9ce4-339c83f11b70">https://www.kauppalehti.fi/uutiset/nain-pitkalle-sahkoautolla-nyt-paasee...</a></p><p>&nbsp;</p><p>Lisäksi saanen kysyä, että kuinka ekoteko se sähköauto loppujen lopuksi on? Joudut ajamaan sillä autolla n.60.000-120.000km ennen kuin olet tehnyt ns. ekoteon. No sitten pääsemmekin siihen, että tuohon on kulunut aikaa n.10vuotta ja akku ja auto ovat jo vanhoja, joten uusi auto tai akku pitäisi ostaa. Uudet akut maksavat useita tonneja ja ostamalla uudet, et olekaan tehnyt ekotekoa, koska juurikin akku on se kaikista saastuttavin tekovaiheessa. Vielä vähemmän teet ekoteon ostamalla uuden auton. Jos ajat auton loppuun niin saat sadekehäsi pään ympärille.</p><p>No lopuksi, autojen päästöt eivät ole kaikista päästöistä edes 10%:a, joten jo hiilinielut imevät ne. Tämä jätetään usein kertomatta ja tämä on se totuus, joka kannattaa asioista keskusteltaessa ottaa esiin</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eilen julkistettiin tutkimus, joka ei itselle ainakaan ollut yllätys. Suomessa sähköautolla et pääsekään edes Helsingistä Lahteen pakkasilla.

https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/autot/yhdysvaltain-autoliitto-tutki-sahkoautoja-ja-yllattyi-pakkanen-pudottaa-ajomatkaa-keskimaarin-40-6757533

 

Tiesittekö myös sen, että sähkö ei tule seinästä? Ei myöskään raha tule taikaseinästä, kuten monet näin antaa ymmärtää.

Suomessa, varsinkin vihreiden tarkoitus on ajaa tuulivoimala asiaa. Tuulivoimaan käytetyt tukirahat ovat täysin turhia. Tai ainakin liian isot. Tuulivoiman tuottavuus verrattuna ydinvoimaan on pieni. Ydinvoima on myös ympäristön kannalta melkein saasteeton.

 

Vihreät kirjoittavat verkkosivuillaan näin; ”Vihreät vastustavat ydinvoimaa, koska se on kestämätön ja vaarallinen tapa tuottaa sähköä. Ydinsähköä ei Suomessa tarvita".

Saanen kysyä näiltä viherpeukaloilta, että tuulivoimallako aioitte sitten sähköautoilun täällä saada toimimaan? Professoreista lähtien ydinvoima on kerrottu olevan ainoa ratkaisu. Edelleen vihreät, se sähkö ei tule seinästä. Lisäksi mitä tarkoitatte sanalla kestämätön ja vaarallinen? Me olemme maa, jossa on pitkä pimeä ja tuuleton aika eli talvi. Miten me tuulivoimalla tulemme silloin pärjään? Ajan usein näiden tuulimyllyjen ohi, eilen viimeksi ja pyörikö siellä niitä (sähköllä) 2 ja niitä on siellä varmaan 20. Kyllä se on näin, että tuulivoiman tukeminen pitää vähentää minimiin ja keskittyä siihen, mistä oikeasti on hyötyä!

 

Auton akun kestoon vaikuttaa meidän -20 pakkanen jopa niin paljon, että starttauksen jälkeen sinun akun varaus tipahtaa 15% käytettävissä olevasta ajomatkasta. Lisäksi, lämmittimien ja ilmastoinnin on kerrottu vievän akun kestoa jopa 40%. Samoiten ajonopeudet vaikuttavat kestoon. Otetaan esimerkki: Keskimääräinen luvattu matka on n.300km(rataolosuhteissa, lämpimällä sekä tasaisella ajolla WLTP). Käynnistät auton ja ajattelit lähteä käymään 100 km päässä asioilla ja pakkasta on -15°c. Auto on 4 vuotta vanha. Uskallatko lähteä? Sinun matkasi todenäköisesti loppuu kesken 100km/h maantienopeuksilla. Alla ihanneolosuhteissa kilometrit. Autossa ei siis mitään ole päällä ja nopeus vakio.

 

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/nain-pitkalle-sahkoautolla-nyt-paasee-tassa-21-auton-lista/051203ad-2e36-300f-9ce4-339c83f11b70

 

Lisäksi saanen kysyä, että kuinka ekoteko se sähköauto loppujen lopuksi on? Joudut ajamaan sillä autolla n.60.000-120.000km ennen kuin olet tehnyt ns. ekoteon. No sitten pääsemmekin siihen, että tuohon on kulunut aikaa n.10vuotta ja akku ja auto ovat jo vanhoja, joten uusi auto tai akku pitäisi ostaa. Uudet akut maksavat useita tonneja ja ostamalla uudet, et olekaan tehnyt ekotekoa, koska juurikin akku on se kaikista saastuttavin tekovaiheessa. Vielä vähemmän teet ekoteon ostamalla uuden auton. Jos ajat auton loppuun niin saat sadekehäsi pään ympärille.

No lopuksi, autojen päästöt eivät ole kaikista päästöistä edes 10%:a, joten jo hiilinielut imevät ne. Tämä jätetään usein kertomatta ja tämä on se totuus, joka kannattaa asioista keskusteltaessa ottaa esiin

]]>
38 http://pekkahetta1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269290-sahkoautoilun-totuus-suomessa-kantama-noin-100km-tarvitsemme-myos-ydinvoimaa#comments Fennovoima ja ydinvoima Sähköauto Vihreät Fri, 08 Feb 2019 14:45:35 +0000 Pekka Hetta http://pekkahetta1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269290-sahkoautoilun-totuus-suomessa-kantama-noin-100km-tarvitsemme-myos-ydinvoimaa
Sinipunavihreä dystopia http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268321-sinipunavihrea-dystopia <p>Huhtikuun 15.päivä vuonna 2019. Eduskuntavaalien tulokset ovat valmiina ja SDP on suurin puolue. Toiseksi suurimpana puolueena on kokoomus. Keskusta on jäänyt kisassa neljänneksi, vihreiden ollessa nyt Suomen kolmanneksi suurin puolue. Hallitus muodostetaan muutamaa viikkoa myöhemmin kolmen suuren puolueen kesken RKP:lla vahvistettuna. Pääministeriksi nimitetään SDP:n <strong>Antti Rinne</strong>, kokoomuksen puheenjohtaja <strong>Petteri Orpo</strong>&nbsp;jatkaa valtiovarainministerin tehtävissä. Maa- ja metsätalousministeriksi nimitetään vihreiden tuleva puheenjohtaja <strong>Emma Kari</strong>, ympäristöministeriksi kutsutaan eduskunnan ulkopuolelta tehtävässä jo aiemmin ollut <strong>Ville Niinistö</strong>. Kunta- ja kaupungistamisministeriksi nimitetään kokoomuksen <strong>Juhana Vartiainen</strong>.</p><p>Edellinen eduskunta on aiemmin hyväksynyt niukalla äänten enemmistöllä sote- ja maakuntauudistuksen, jonka täytäntöönpano on kuitenkin kesken. Rinteen keskeinen vaalilupaus, eli uudistuksen estäminen, toteutetaan. Maakunnille ilmoitetaan, että maakuntavaaleja ei pidetä, vaan soteratkaisu tullaan toteuttamaan muilla keinoin. Julkiset sotepalvelut järjestetään tulevaisuudessa viiden erityisvastuualueen pohjalle. Pohjoisessa käytännössä kaikki keskitetään Ouluun, Länsi-Pohjan keskussairaala lakkautetaan ja Lapin keskussairaala toimii Oululle alisteisena diagnosoivana sairaalana, jossa ei tehdä enää mitään vaativia toimenpiteitä eikä synnytetä. Aiemmin kunnallisesti hallinnoitua terveyskeskusverkostoa supistetaan rajusti. Päästäkseen hoitoon maaseudulla asuvan on joko kaivettava lompakkoa tai matkustettava kauas. Tehostamistoimet ovat rajuja.</p><p>Kuntien valtionosuusjärjestelmää uudistetaan rajulla kädellä. Kokoomuksessa vallan saanut kaupungistamissiipi leikkaa kovalla kädellä pienten ja väestörakenteiltaan vinoutuneiden kuntien valtionosuuksia. Järjestelmään liitetään kannustavuuskriteereitä, joilla maksetaan enemmän valtionsosuuksia sellaisille kunnille, jotka kykenevät tuottamana palvelunsa edullisesti. Uudistus ajaa harvaan asutut ja väkimäärältään vähäiset kunnat konkurssiin sekä pakkoliitoksiin. Tämä supistaa eruskouluverkostoa rajusti.</p><p>Kun peruspalveluita ei ole enää kunnissa saatavissa, ei ole edellytyksiä yrittämiselle tai liike-elämällekään. Muutosta vauhdittavat vihreiden luonnon- ja eläintensuojelutavoitteet, joiden toteuttamisella on romutettu Suomen maa- ja metsätalouden sekä kaivosteollisuuden kilpailukyky. Myös kaikki turveyritykset on lopetettu. Se on ollut tietysti hallituksen tavoitekin. Työttömäksi jääneet lapsiperheet hakeutuvat nyt kaupunkeihin, koska ovat siellä hallituksen näkökulman mukaan tuottavimmillaan. Maatiloilla laitetaan pellot pakettiin, koska vihreiden maataloudelle esittämät vaatimukset ovat mahdottomia. Metsänomistajien oikeutta metsiensä hyödyntämiseen rajoitetaan.<br /><br />Muuttoaallon vauhdittamiseksi yksityisautoilun hintaa nostetaan rajusti ja kohdennetaan tukia kaupunkien joukkoliikenteeseen. Alemman asteen tienverkoston määrärahoja leikataan. Työllisyysaste putoaa jälleen alle 70%:iin, maassa on taas puoli miljoonaa työtöntä ja valtio alkaa velkaantua. Hallitus toteuttaa kuitenkin velkarahalla suurta unelmaansa kaupunkien Suomesta.&nbsp;</p><p>Pääkaupunkiseutu, Turku, Tampere, Jyväskylä ja Oulu kehittyvät. Muu maa näivettyy. Hallitus säätää metropolilain, jonka tarkoituksena on keskittää koko Suomen väestö näihin keskuksiin tuottamaan. Muut kunnat lakkautetaan ja maa jaetaan näiden kaupunkien kesken viiteen provinssiin. On tullut punavihreän markkinatalouden aika, jossa ei ole sijaa maakunnille. Kaupungistuminen on globaali megatrendi, joten sen on pakko olla sitä Suomessakin. Hinnasta viis.</p><p>Kaikki yllä kirjoitettu on tietysti dystopiaa. Vai onko? Suomalaisten kannattaa kevään vaaleissa tutustua aidosti puolueiden vaaliohjelmiin ja nähdä erilaisen poliittisen jargonin läpi. SDP, kokoomus ja vihreät ovat kaupungistajapuolueita, jotka eivät tarjoa kehittyvien kaupunkiseutujen ulkopuoliselle Suomelle juuri mitään hyvää. On myös selvää, että mikäli maakuntauudistus ei nyt toteudu, eivät nämä puolueet ole toiminnassaan halukkaita edistämään lähidemokratiaa ja paikallista päätöksentekoa sekä vallan hajauttamista. Päinvastoin, ne haluavat keskittää valtaa.&nbsp;</p><p>Taistelin Enontekiön kunnanjohtajana Kataisen hallituksen suurkuntahanketta vastaan. Mikäli kevään vaaleissa käy huonosti, on aseet kaivettava jälleen esille. Mikäli sinipunavihreät pääsevät mellastamaan, niin Kekkonen maaseutua auttakoon.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Huhtikuun 15.päivä vuonna 2019. Eduskuntavaalien tulokset ovat valmiina ja SDP on suurin puolue. Toiseksi suurimpana puolueena on kokoomus. Keskusta on jäänyt kisassa neljänneksi, vihreiden ollessa nyt Suomen kolmanneksi suurin puolue. Hallitus muodostetaan muutamaa viikkoa myöhemmin kolmen suuren puolueen kesken RKP:lla vahvistettuna. Pääministeriksi nimitetään SDP:n Antti Rinne, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo jatkaa valtiovarainministerin tehtävissä. Maa- ja metsätalousministeriksi nimitetään vihreiden tuleva puheenjohtaja Emma Kari, ympäristöministeriksi kutsutaan eduskunnan ulkopuolelta tehtävässä jo aiemmin ollut Ville Niinistö. Kunta- ja kaupungistamisministeriksi nimitetään kokoomuksen Juhana Vartiainen.

Edellinen eduskunta on aiemmin hyväksynyt niukalla äänten enemmistöllä sote- ja maakuntauudistuksen, jonka täytäntöönpano on kuitenkin kesken. Rinteen keskeinen vaalilupaus, eli uudistuksen estäminen, toteutetaan. Maakunnille ilmoitetaan, että maakuntavaaleja ei pidetä, vaan soteratkaisu tullaan toteuttamaan muilla keinoin. Julkiset sotepalvelut järjestetään tulevaisuudessa viiden erityisvastuualueen pohjalle. Pohjoisessa käytännössä kaikki keskitetään Ouluun, Länsi-Pohjan keskussairaala lakkautetaan ja Lapin keskussairaala toimii Oululle alisteisena diagnosoivana sairaalana, jossa ei tehdä enää mitään vaativia toimenpiteitä eikä synnytetä. Aiemmin kunnallisesti hallinnoitua terveyskeskusverkostoa supistetaan rajusti. Päästäkseen hoitoon maaseudulla asuvan on joko kaivettava lompakkoa tai matkustettava kauas. Tehostamistoimet ovat rajuja.

Kuntien valtionosuusjärjestelmää uudistetaan rajulla kädellä. Kokoomuksessa vallan saanut kaupungistamissiipi leikkaa kovalla kädellä pienten ja väestörakenteiltaan vinoutuneiden kuntien valtionosuuksia. Järjestelmään liitetään kannustavuuskriteereitä, joilla maksetaan enemmän valtionsosuuksia sellaisille kunnille, jotka kykenevät tuottamana palvelunsa edullisesti. Uudistus ajaa harvaan asutut ja väkimäärältään vähäiset kunnat konkurssiin sekä pakkoliitoksiin. Tämä supistaa eruskouluverkostoa rajusti.

Kun peruspalveluita ei ole enää kunnissa saatavissa, ei ole edellytyksiä yrittämiselle tai liike-elämällekään. Muutosta vauhdittavat vihreiden luonnon- ja eläintensuojelutavoitteet, joiden toteuttamisella on romutettu Suomen maa- ja metsätalouden sekä kaivosteollisuuden kilpailukyky. Myös kaikki turveyritykset on lopetettu. Se on ollut tietysti hallituksen tavoitekin. Työttömäksi jääneet lapsiperheet hakeutuvat nyt kaupunkeihin, koska ovat siellä hallituksen näkökulman mukaan tuottavimmillaan. Maatiloilla laitetaan pellot pakettiin, koska vihreiden maataloudelle esittämät vaatimukset ovat mahdottomia. Metsänomistajien oikeutta metsiensä hyödyntämiseen rajoitetaan.

Muuttoaallon vauhdittamiseksi yksityisautoilun hintaa nostetaan rajusti ja kohdennetaan tukia kaupunkien joukkoliikenteeseen. Alemman asteen tienverkoston määrärahoja leikataan. Työllisyysaste putoaa jälleen alle 70%:iin, maassa on taas puoli miljoonaa työtöntä ja valtio alkaa velkaantua. Hallitus toteuttaa kuitenkin velkarahalla suurta unelmaansa kaupunkien Suomesta. 

Pääkaupunkiseutu, Turku, Tampere, Jyväskylä ja Oulu kehittyvät. Muu maa näivettyy. Hallitus säätää metropolilain, jonka tarkoituksena on keskittää koko Suomen väestö näihin keskuksiin tuottamaan. Muut kunnat lakkautetaan ja maa jaetaan näiden kaupunkien kesken viiteen provinssiin. On tullut punavihreän markkinatalouden aika, jossa ei ole sijaa maakunnille. Kaupungistuminen on globaali megatrendi, joten sen on pakko olla sitä Suomessakin. Hinnasta viis.

Kaikki yllä kirjoitettu on tietysti dystopiaa. Vai onko? Suomalaisten kannattaa kevään vaaleissa tutustua aidosti puolueiden vaaliohjelmiin ja nähdä erilaisen poliittisen jargonin läpi. SDP, kokoomus ja vihreät ovat kaupungistajapuolueita, jotka eivät tarjoa kehittyvien kaupunkiseutujen ulkopuoliselle Suomelle juuri mitään hyvää. On myös selvää, että mikäli maakuntauudistus ei nyt toteudu, eivät nämä puolueet ole toiminnassaan halukkaita edistämään lähidemokratiaa ja paikallista päätöksentekoa sekä vallan hajauttamista. Päinvastoin, ne haluavat keskittää valtaa. 

Taistelin Enontekiön kunnanjohtajana Kataisen hallituksen suurkuntahanketta vastaan. Mikäli kevään vaaleissa käy huonosti, on aseet kaivettava jälleen esille. Mikäli sinipunavihreät pääsevät mellastamaan, niin Kekkonen maaseutua auttakoon.

]]>
18 http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268321-sinipunavihrea-dystopia#comments Dystopia Kokoomus SDP Vihreät Thu, 24 Jan 2019 13:55:49 +0000 Mikko Kärnä http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268321-sinipunavihrea-dystopia
Lappi tarvitsee aitoa järkivihreyttä http://riikka1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268234-lappi-tarvitsee-aitoa-jarkivihreytta <p>Eduskuntavaalikampanjani slogan on <em>#järkivihreä Lapista</em>. Iskulauseena se on tarkoin harkittu ja tietoinen valinta, vaikka järkivihreä-termille onkin aikojen saatossa pyritty lyömään kaikenlaisia leimoja muilta alueilta ja muista puolueista käsin. Päädyin sloganiin ennen kaikkea siksi, että järkivihreys on termi, joka kuvastaa lappilaista vihreyttä mielestäni todenmukaisella tavalla. Aiempiin merkityksiinsä nähden on korkea aika päivittää ja korjata vanhentuneita stereotypioita siitä, mitä vihreys ja vihreät edustavat. On myös aika tuoda Lappia ja maaseudun vihreyttä näkyvämmin valtakunnan keskusteluun, jossa niiden ydin on usein ymmärretty valitettavan väärin.</p><p>Meillä Lapissa on aina eletty luonnossa ja luonnosta. Elämäntapamme, elinkeinomme ja harrastuksemme ovat riippuvaisia siitä, että luonto ympärillämme on puhdas ja voi hyvin. Jotta näin olisi myös tulevaisuudessa, tämä edellyttää luonnon kestävää käyttöä: sitä, että luonnonvaroja ei kuluteta yli kantokyvyn. Lappilaisen ei usein tarvitse miettiä omaa vihreyttään juuri siksi, että monen elämäntapa ja arki ovat sitä luonnollisesti jo muutenkin. Metsästys, kalastus ja marjastus ovat hyviä esimerkkejä luontaisista ja perinteikkäistä elämäntavoista hankkia ravintoa läheltä ja kestävästi.</p><p>Järkivihreyteen kuuluu olosuhteiden ja esimerkiksi alueellisten eroavaisuuksien tunnustaminen. Tämä tarkoittaa sitä, että samanlaiset ratkaisut eivät toimi Sodankylästä Sörnäisiin, eikä niin ole tarpeenkaan. Konkreettisimmin arjessa alueelliset eroavaisuudet näkyvät muun muassa liikenteessä. Koska Lapissa julkinen liikenne on harvalukuisempaa, oman auton käyttöä on miltei mahdotonta välttää. Näissä tilanteissa ratkaisut on pyrittävä löytämään alueelliset realiteetit ymmärtäen. Tässä tapauksessa se tarkoittaa esimerkiksi yksityisautoilun vähempipäästöisten polttoainevaihtoehtojen, kuten biokaasun, kehittämistä. Syyllistäminen tai pelkkä kaupunkien ja maaseudun välisten ristiriitojen esiintuominen eivät vie keskustelua eteenpäin kohti yhteistä tavoitettamme: maapallomme pitämistä elinkelpoisena.</p><p>Muista puolueista käsin järkivihreyttä on koetettu valjastaa kunkin omiin tarkoitusperiin sopivaksi. &rdquo;Järkivihreys&rdquo; ei kuitenkaan saa olla näennäistä vihreyttä, jolla oikeutetaan mitkä tahansa viherpestyt valinnat, jotka heikentävät sekä luontomme tilaa että tosiasiallisia mahdollisuuksiamme elää luonnosta kestävästi. Lapissa harjoitetun politiikan nykysuunta uhkaa monin tavoin lappilaisuuden järkivihreää ydintä sekä meille perinteisten elinkeinojen, kuten poronhoidon tai matkailun, tulevaisuutta. Suojelualueillekin pyrkivä kaivosteollisuus, kiihtyvät metsähakkuut, Jäämeren rata ja vesistöjen valjastaminen ovat esimerkkejä hankkeista, joiden oikeutusta ei voi perustella &rdquo;järkivihreydellä&rdquo; tai &rdquo;realistisella vihreydellä&rdquo;. Järkevintä vihreyttä on puolustaa Lapin puhdasta luontoa rehellisesti ja avoimin kortein, sillä vain sillä tavalla me samalla suojelemme omia kestäviä elinkeinojamme, vapaa-ajan harrastuksiamme ja hyvinvointiamme sekä itseämme että tulevia sukupolvia varten.</p><p>#Järkivihreä-slogan ei tarkoita tietenkään sitä, että muut vihreät eivät olisi järkeviä &ndash; kuten muutkaan sloganit eivät ole luotuja vähättelemään muita ehdokkaita. Termin tarkoituksena ei myöskään ole leimata vihreitä tai luonnonsuojelijoita arkitodellisuudesta irtautuneiksi, vaikka siihenkin tarkoitukseen termiä on yritetty käyttää. Olen toiminut lappilaisena luonnonsuojelijana kymmenen vuotta ja sodankyläläisenä vihreänä kunnanvaltuutettuna nyt toista kautta. Näistä lähtökohdista käsin lienee selvää, että arvostan jokaista suurta tai pienempää tekoa yhteisen ympäristömme puolesta.</p><p>Järkevintä vihreyttä &ndash; tai toimintaa ylipäätään &ndash; on tehdä parhaamme puhtaiden elinolosuhteiden säilyttämiseksi Lapissa. Ainutlaatuinen luontomme on valttikorttimme, joka erottaa meidät eduksemme kaikista muista &ndash; mutta itsestäänselvyys se ei ole. Siksi järkivihreys ansaitsee kunnianpalautuksen realistisena, tosiasiat tunnustavana, arkielämän vihreänä ajatteluna.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eduskuntavaalikampanjani slogan on #järkivihreä Lapista. Iskulauseena se on tarkoin harkittu ja tietoinen valinta, vaikka järkivihreä-termille onkin aikojen saatossa pyritty lyömään kaikenlaisia leimoja muilta alueilta ja muista puolueista käsin. Päädyin sloganiin ennen kaikkea siksi, että järkivihreys on termi, joka kuvastaa lappilaista vihreyttä mielestäni todenmukaisella tavalla. Aiempiin merkityksiinsä nähden on korkea aika päivittää ja korjata vanhentuneita stereotypioita siitä, mitä vihreys ja vihreät edustavat. On myös aika tuoda Lappia ja maaseudun vihreyttä näkyvämmin valtakunnan keskusteluun, jossa niiden ydin on usein ymmärretty valitettavan väärin.

Meillä Lapissa on aina eletty luonnossa ja luonnosta. Elämäntapamme, elinkeinomme ja harrastuksemme ovat riippuvaisia siitä, että luonto ympärillämme on puhdas ja voi hyvin. Jotta näin olisi myös tulevaisuudessa, tämä edellyttää luonnon kestävää käyttöä: sitä, että luonnonvaroja ei kuluteta yli kantokyvyn. Lappilaisen ei usein tarvitse miettiä omaa vihreyttään juuri siksi, että monen elämäntapa ja arki ovat sitä luonnollisesti jo muutenkin. Metsästys, kalastus ja marjastus ovat hyviä esimerkkejä luontaisista ja perinteikkäistä elämäntavoista hankkia ravintoa läheltä ja kestävästi.

Järkivihreyteen kuuluu olosuhteiden ja esimerkiksi alueellisten eroavaisuuksien tunnustaminen. Tämä tarkoittaa sitä, että samanlaiset ratkaisut eivät toimi Sodankylästä Sörnäisiin, eikä niin ole tarpeenkaan. Konkreettisimmin arjessa alueelliset eroavaisuudet näkyvät muun muassa liikenteessä. Koska Lapissa julkinen liikenne on harvalukuisempaa, oman auton käyttöä on miltei mahdotonta välttää. Näissä tilanteissa ratkaisut on pyrittävä löytämään alueelliset realiteetit ymmärtäen. Tässä tapauksessa se tarkoittaa esimerkiksi yksityisautoilun vähempipäästöisten polttoainevaihtoehtojen, kuten biokaasun, kehittämistä. Syyllistäminen tai pelkkä kaupunkien ja maaseudun välisten ristiriitojen esiintuominen eivät vie keskustelua eteenpäin kohti yhteistä tavoitettamme: maapallomme pitämistä elinkelpoisena.

Muista puolueista käsin järkivihreyttä on koetettu valjastaa kunkin omiin tarkoitusperiin sopivaksi. ”Järkivihreys” ei kuitenkaan saa olla näennäistä vihreyttä, jolla oikeutetaan mitkä tahansa viherpestyt valinnat, jotka heikentävät sekä luontomme tilaa että tosiasiallisia mahdollisuuksiamme elää luonnosta kestävästi. Lapissa harjoitetun politiikan nykysuunta uhkaa monin tavoin lappilaisuuden järkivihreää ydintä sekä meille perinteisten elinkeinojen, kuten poronhoidon tai matkailun, tulevaisuutta. Suojelualueillekin pyrkivä kaivosteollisuus, kiihtyvät metsähakkuut, Jäämeren rata ja vesistöjen valjastaminen ovat esimerkkejä hankkeista, joiden oikeutusta ei voi perustella ”järkivihreydellä” tai ”realistisella vihreydellä”. Järkevintä vihreyttä on puolustaa Lapin puhdasta luontoa rehellisesti ja avoimin kortein, sillä vain sillä tavalla me samalla suojelemme omia kestäviä elinkeinojamme, vapaa-ajan harrastuksiamme ja hyvinvointiamme sekä itseämme että tulevia sukupolvia varten.

#Järkivihreä-slogan ei tarkoita tietenkään sitä, että muut vihreät eivät olisi järkeviä – kuten muutkaan sloganit eivät ole luotuja vähättelemään muita ehdokkaita. Termin tarkoituksena ei myöskään ole leimata vihreitä tai luonnonsuojelijoita arkitodellisuudesta irtautuneiksi, vaikka siihenkin tarkoitukseen termiä on yritetty käyttää. Olen toiminut lappilaisena luonnonsuojelijana kymmenen vuotta ja sodankyläläisenä vihreänä kunnanvaltuutettuna nyt toista kautta. Näistä lähtökohdista käsin lienee selvää, että arvostan jokaista suurta tai pienempää tekoa yhteisen ympäristömme puolesta.

Järkevintä vihreyttä – tai toimintaa ylipäätään – on tehdä parhaamme puhtaiden elinolosuhteiden säilyttämiseksi Lapissa. Ainutlaatuinen luontomme on valttikorttimme, joka erottaa meidät eduksemme kaikista muista – mutta itsestäänselvyys se ei ole. Siksi järkivihreys ansaitsee kunnianpalautuksen realistisena, tosiasiat tunnustavana, arkielämän vihreänä ajatteluna.

]]>
4 http://riikka1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268234-lappi-tarvitsee-aitoa-jarkivihreytta#comments Järkivihreys Lappi Vihreät Vihreys Ympäristö Wed, 23 Jan 2019 05:53:21 +0000 Riikka Karppinen http://riikka1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268234-lappi-tarvitsee-aitoa-jarkivihreytta
Ville Niinistön julkisuustemppu http://jennitamminen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268195-ville-niiniston-julkisuustemppu <p>Vihreiden ex-puheenjohtaja Ville Niinistö käynnisti tänään virallisesti eurovaalien komissaaripelin&nbsp;<a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/269909-ville-niinisto-teki-paatoksensa-lahtee-ehdolle-eurovaaleihin">asettumalla Suomen komissaariehdokkaaksi.&nbsp;</a>Samalla Niinistö vaati muiden puolueiden komissaariehdokkaita esiin.</p><p>Perinteisesti Suomen komissaariehdokas on tullut suurimmasta puolueesta. Sen vuoksi katseet komissaaripohdinnoissa ovat keskittyneet gallupjohtaja sdp:n ja gallupkakkosen kokoomuksen suuntaan. Luontevat nimet näistä puolueista komissaarispekulaatioissa ovat demareista olleet Jutta Urpilainen ja Miapetra Kumpula-Natri sekä kokoomuksesta Alexander Stubb.</p><p>Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto myönsikin, että vihreät haastaa vakiintuneen käytännön, jossa komissaari tulee suurimmasta puolueesta.</p><p>Onkin mahdotonta kuvitella, että eduskuntavaalien 2019 suurin puolue &ndash; joka todennäköisesti on sdp tai kokoomus &ndash; luovuttaisi noin vain komissaaripaikan vihreille.</p><p>&rdquo;Kun hallitusta muodostetaan, niin siinä joudutaan sopimaan monista eri toimista. Samaan aikaan Euroopan tasolla komission pitää olla poliittisesti edustava niistä ryhmistä, joita jäsenmaista on tullut. En pitäisi mahdottomana &ndash; eikä siitä ole mitään sääntöä, että mistä puolueesta komissaari tulee &ndash; tarjota vihreää vaihtoehtoa Suomen komissaariksi. Halutaan haastaa se asetelma&rdquo;, Pekka Haavisto sanoi tiedotustilaisuudessa.</p><p>Niinistön esiintyminen julkisuudessa etenkin syksyllä 2018 herätti kysymyksiä siitä, olisiko Niinistöllä edelleen haluja puolueensa keulakuvaksi. Niinistö sai myös ihmettelyä osakseen kritisoituaan julkisesti vihreiden silloista puheenjohtajaa Touko Aaltoa. Sittemmin Aalto astui sivuun puolueen johdosta ja vihreiden &rdquo;pätkäpuheenjohtajaksi&rdquo; valittiin Pekka Haavisto. Mikäli Niinistö olisi tuossa tilanteessa pyrkinyt uudelleen puolueen johtoon, se olisi näyttänyt julkisuudessa vähemmän mairittelevalta. Samaan aikaan Niinistö joutui luopumaan puheenjohtajuudesta puolueen sääntöjen vuoksi tilanteessa, jossa hän oli saanut kannatuksen hyvään nousuun.</p><p>Komissaariehdokkuus tarjoaa Niinistölle mahdollisuuden esiintyä paljon omilla kasvoillaan puolueensa &rdquo;kärkiehdokkaana&rdquo;. Samalla hän pääsee vapaasti linjaamaan eri kysymyksiä julkisuudessa.</p><p>Niinistö myös tarjosi tänään tiedotustilaisuudessaan apuaan vihreille mahdollisissa tulevissa hallitusneuvotteluissa. Pekka Haavisto sanoi luottavansa konkareiden tausta-apuun, jos ja kun puolueelle on tulossa uusia kansanedustajakasvoja.</p><p>Haavisto sanoi myös, että asetelma vihreiden kannalta on nyt hyvä sekä eduskunta- että eurovaaleissa.</p><p>Niinistön komissaarivetoa voi pitää pelkkänä julkisuustemppuna, jonka tarkoituksena on vain ja ainoastaan varmistaa vihreille ja Niinistölle itselleen hyvä tulos eurovaaleissa. Komissaarin paikalle ei Niinistöllä liene asiaa.</p><p>Niinistön voi olettaa pärjäävän itse eurovaaleissa oikein hyvin. Politico-lehti<a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/269561-uusi-ennuste-suomelle-politico-punavihrea-voitto-eurovaaleissa">&nbsp;ennustaa vihreille kahta paikkaa</a>, kun puolueella nyt on yksi meppi. Niinistö sanoi tänään vihreiden hakevan kevään eurovaaleissa &rdquo;vähintään kahta&rdquo; mepin paikkaa. Haavisto myhäili tyytyväisenä Uuden Suomen kysyessä häneltä, onko kolmaskin paikka mahdollinen vihreille Niinistön ehdokkuuden myötä.</p><p>Toisaalta Niinistön temppu voi myös sähköistää uinuvaa komissaarikisaa. Saako hän muiden puolueiden piileskelevät komissaariehdokkaat julkisuuteen? Se voisi olla hyväkin asia.</p> Vihreiden ex-puheenjohtaja Ville Niinistö käynnisti tänään virallisesti eurovaalien komissaaripelin asettumalla Suomen komissaariehdokkaaksi. Samalla Niinistö vaati muiden puolueiden komissaariehdokkaita esiin.

Perinteisesti Suomen komissaariehdokas on tullut suurimmasta puolueesta. Sen vuoksi katseet komissaaripohdinnoissa ovat keskittyneet gallupjohtaja sdp:n ja gallupkakkosen kokoomuksen suuntaan. Luontevat nimet näistä puolueista komissaarispekulaatioissa ovat demareista olleet Jutta Urpilainen ja Miapetra Kumpula-Natri sekä kokoomuksesta Alexander Stubb.

Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto myönsikin, että vihreät haastaa vakiintuneen käytännön, jossa komissaari tulee suurimmasta puolueesta.

Onkin mahdotonta kuvitella, että eduskuntavaalien 2019 suurin puolue – joka todennäköisesti on sdp tai kokoomus – luovuttaisi noin vain komissaaripaikan vihreille.

”Kun hallitusta muodostetaan, niin siinä joudutaan sopimaan monista eri toimista. Samaan aikaan Euroopan tasolla komission pitää olla poliittisesti edustava niistä ryhmistä, joita jäsenmaista on tullut. En pitäisi mahdottomana – eikä siitä ole mitään sääntöä, että mistä puolueesta komissaari tulee – tarjota vihreää vaihtoehtoa Suomen komissaariksi. Halutaan haastaa se asetelma”, Pekka Haavisto sanoi tiedotustilaisuudessa.

Niinistön esiintyminen julkisuudessa etenkin syksyllä 2018 herätti kysymyksiä siitä, olisiko Niinistöllä edelleen haluja puolueensa keulakuvaksi. Niinistö sai myös ihmettelyä osakseen kritisoituaan julkisesti vihreiden silloista puheenjohtajaa Touko Aaltoa. Sittemmin Aalto astui sivuun puolueen johdosta ja vihreiden ”pätkäpuheenjohtajaksi” valittiin Pekka Haavisto. Mikäli Niinistö olisi tuossa tilanteessa pyrkinyt uudelleen puolueen johtoon, se olisi näyttänyt julkisuudessa vähemmän mairittelevalta. Samaan aikaan Niinistö joutui luopumaan puheenjohtajuudesta puolueen sääntöjen vuoksi tilanteessa, jossa hän oli saanut kannatuksen hyvään nousuun.

Komissaariehdokkuus tarjoaa Niinistölle mahdollisuuden esiintyä paljon omilla kasvoillaan puolueensa ”kärkiehdokkaana”. Samalla hän pääsee vapaasti linjaamaan eri kysymyksiä julkisuudessa.

Niinistö myös tarjosi tänään tiedotustilaisuudessaan apuaan vihreille mahdollisissa tulevissa hallitusneuvotteluissa. Pekka Haavisto sanoi luottavansa konkareiden tausta-apuun, jos ja kun puolueelle on tulossa uusia kansanedustajakasvoja.

Haavisto sanoi myös, että asetelma vihreiden kannalta on nyt hyvä sekä eduskunta- että eurovaaleissa.

Niinistön komissaarivetoa voi pitää pelkkänä julkisuustemppuna, jonka tarkoituksena on vain ja ainoastaan varmistaa vihreille ja Niinistölle itselleen hyvä tulos eurovaaleissa. Komissaarin paikalle ei Niinistöllä liene asiaa.

Niinistön voi olettaa pärjäävän itse eurovaaleissa oikein hyvin. Politico-lehti ennustaa vihreille kahta paikkaa, kun puolueella nyt on yksi meppi. Niinistö sanoi tänään vihreiden hakevan kevään eurovaaleissa ”vähintään kahta” mepin paikkaa. Haavisto myhäili tyytyväisenä Uuden Suomen kysyessä häneltä, onko kolmaskin paikka mahdollinen vihreille Niinistön ehdokkuuden myötä.

Toisaalta Niinistön temppu voi myös sähköistää uinuvaa komissaarikisaa. Saako hän muiden puolueiden piileskelevät komissaariehdokkaat julkisuuteen? Se voisi olla hyväkin asia.

]]>
44 http://jennitamminen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268195-ville-niiniston-julkisuustemppu#comments Kotimaa EU-komissaarit Eurovaalit 2019 Politiikka Vihreät Tue, 22 Jan 2019 12:33:52 +0000 Jenni Tamminen http://jennitamminen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268195-ville-niiniston-julkisuustemppu
Kuka on Suomalainen? http://jussimarttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267948-kuka-on-suomalainen <p>Iltasanomien vaalitenttiä 17.1.2019 katsottuani poimin muutamia havaintoja, mitkä kiinnostivat minua, sekä varmasti kiinnostavat suurestikin äänestäjiä. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aholta kysyttiin, etnonationalismista, joka on viime aikoina puhuttanut PS-nuoriakin. Kuten myöskin kysymys, kuka on suomalainen?<br /><br />Halla-aho vastauksessaan laittoi PS-nuorten kannanotot etnonationalismista suurimmaksi osaksi nuoruuden piikkiin eikä pitänyt sitä politiikan tekemisen kannalta tärkeänä asiana.<br /><br />Sen sijaan häntä askarruttavat kysymykset koskevat haittamaahanmuuttoa, joka kohdistuu Suomeen.</p><p>Kuten arvata voi, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ei ymmärtänyt, miksei Halla-aho tuominnut PS- nuoria.<br /><br />Vastauksessaan hän kertoi, että hänen kanssaan asioista saa olla eri mieltä. Sekä esitti kysymyksen Li Anderssonille, joka on suomenruotsalainen, että mikäli Halla-Aho muuttaisi Somaliaan ja saisi Somalian kansalaisuuden olisiko hän Anderssonin mielestä silloin somali.<br />Vastausta Li Anderssonilta ei saatu.<br /><br />Lisäksi Halla-aho muistutti siitä tosiasiasta, että Suomen kielessä ei ole etniselle suomalaiselle erillistä sanaa, vaan kaikki kansalaisuuden saaneet ovat suomalaisia.<br /><br />Tämän asian käsittelyssä tuli selväksi, että niin vasemmistossa kuin myös vihreissäkin, kaikkia ulkomaalaisia, jotka ovat saaneet Suomen kansalaisuuden, tulisi pitää suomalaisina.<br /><br />Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto, myöskin tiesi kertoa, että ulkomaalaistaustaisia, joilla toinen vanhempi on suomalainen, olisi noin seitsemän prosenttia Suomen väestöstä.<br /><br />Nykyisin siirtolaisia jotka ovat tulleet milloin mistäkin maasta, Suomen kansalaisuuden saatuaan pidetään suomalaisina, eikä heitä ole eroteltu mitenkään kantasuomalaisista, tätä käytäntöä pidän nykyisin yhtä vanhentuneena, kuin YK:n Geneven pakolaissopimustakin.<br /><br />Halla-aho toi myöskin esille asian, jota julkisuudessa ei olla käsitelty.<br />Suomen passi on maailman arvokkaimpia asiakirjoja, jolla päästään lähestulkoon kaikkialle. Silti meidän kansalaisuus on tietyllä tapaa automaatio.<br /><br />Esimerkiksi 4 vuotta Suomessa ollut maahanmuuttaja / pakolainen lähtökohtaisesti saa kansalaisuuden, ja näin ei mielestäni saisi olla, kuin painavista syistä.<br />Sanottakoon vaikka, että mikäli maailmankuulu näyttelijä Ranskasta haluaisi saada Suomen kansalaisuuden, ja tulla maksamaan veroja Suomeen. En lähtökohtaisesti vastustaisi asiaa, mutten myöskään pitäisi häntä suomalaisena, vaan Suomen kansalaisuuden saaneena ranskalaisena.<br /><br />Kuten edellisessä mielipide kirjoituksessa kirjoitin, tilastoinnissa mitä Suomessa tehdään eri väestöryhmien osalta, on paljon parantamisen varaa.<br /><br />Pohdiskelussani kirjoitin, että Suomen kansalaisuuden saaneet maahanmuuttajat, tulisivat olla esimerkiksi eroteltuna uussuomalaiset ja kantasuomalaiset.<br /><br />Iltasanomien tentin katsottuani, parhaana tilastointi tapana pitäisin kuitenkin maasta josta on muutettu Suomeen ja Suomen yhdistelmää.<br />Esimerkiksi Suomen Somalialainen, Suomen Irakilainen, Suomen Amerikkalainen ja niin edelleen, koska se mitä Jussi Halla-aho sanoi, on mielestäni täysin totta.<br /><br />Eikö suomalainenkin ole oma etninen ryhmänsä, kuten, saamelaiset, tataarit, juutalaiset ja niin edelleen? Eikö maahanmuuttajallakin ole oma etninen taustansa.<br /><br />Lopuksi haluan sanoa, että tilastoinnista hyötyisivät kaikki osapuolet, lukuun ottamatta niitä, jotka syyllistyvät toisia ryhmiä enemmän rikoksiin.<br />Li Anderson piti tällaista etnisten ryhmien vertailua huonona, koska näki, että seurauksena olisi syrjintä.<br /><br />Tästä asiasta olen täysin eri mieltä, vertailuja meidän juuri täytyy tehdä. Esimerkiksi Suomeen muuttaneet saksalaiset tuovat taloudellisesti Suomen yhteiskuntaan enemmän, kuin saavat tulonsiirtoina.<br />Nyt heidätkin helposti leimataan muiden ulkomaalaisten tekemien rikosten vuoksi.<br /><br />Puhumattakaan Suomessa tapahtuneissa raiskausrikoksissa joissa ruotsalainen on syyllisenä.<br />Siinä kantaruotsalainen on todennäköisesti sekoitettu Ruotsin kansalaisuuden saaneeseen henkilöön.</p><p>Muistatte myöskin varmaan, menneiltä vuosikymmeniltä ohjelman poliisi tv:n, jossa joka viikko uutisoitiin tummien tekemistä raiskauksista, eräs etninen ryhmä ei pitänyt kyseisistä uutisoinneista ja he olivat suomen romanit, koska he syyllistettiin rikoksista joita he eivät tehneet.</p><p>Minulle näet koulussa opetettiin, että romanit ovat tummia.<br /><br />Asioita kannattaa myöskin usein pohtia omasta näkökulmasta, siksi voinkin sanoa, että mikäli joutuisin Suomesta muuttamaan vaikkapa Jamaikaan, ja saisin kyseisen maan kansalaisuuden.</p><p>Toivoisin, että passissa olisi nähtävillä, että olen Jamaikan kansalaisuuden saanut suomalainen, koska sehän minä silloin olisin.<br />En pystyisi sisäistämään itseäni jamaikalaiseksi, siinä ei kotouttamiset auttaisi, vaikka kuinka väitettäisiin toisin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Iltasanomien vaalitenttiä 17.1.2019 katsottuani poimin muutamia havaintoja, mitkä kiinnostivat minua, sekä varmasti kiinnostavat suurestikin äänestäjiä. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aholta kysyttiin, etnonationalismista, joka on viime aikoina puhuttanut PS-nuoriakin. Kuten myöskin kysymys, kuka on suomalainen?

Halla-aho vastauksessaan laittoi PS-nuorten kannanotot etnonationalismista suurimmaksi osaksi nuoruuden piikkiin eikä pitänyt sitä politiikan tekemisen kannalta tärkeänä asiana.

Sen sijaan häntä askarruttavat kysymykset koskevat haittamaahanmuuttoa, joka kohdistuu Suomeen.

Kuten arvata voi, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ei ymmärtänyt, miksei Halla-aho tuominnut PS- nuoria.

Vastauksessaan hän kertoi, että hänen kanssaan asioista saa olla eri mieltä. Sekä esitti kysymyksen Li Anderssonille, joka on suomenruotsalainen, että mikäli Halla-Aho muuttaisi Somaliaan ja saisi Somalian kansalaisuuden olisiko hän Anderssonin mielestä silloin somali.
Vastausta Li Anderssonilta ei saatu.

Lisäksi Halla-aho muistutti siitä tosiasiasta, että Suomen kielessä ei ole etniselle suomalaiselle erillistä sanaa, vaan kaikki kansalaisuuden saaneet ovat suomalaisia.

Tämän asian käsittelyssä tuli selväksi, että niin vasemmistossa kuin myös vihreissäkin, kaikkia ulkomaalaisia, jotka ovat saaneet Suomen kansalaisuuden, tulisi pitää suomalaisina.

Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto, myöskin tiesi kertoa, että ulkomaalaistaustaisia, joilla toinen vanhempi on suomalainen, olisi noin seitsemän prosenttia Suomen väestöstä.

Nykyisin siirtolaisia jotka ovat tulleet milloin mistäkin maasta, Suomen kansalaisuuden saatuaan pidetään suomalaisina, eikä heitä ole eroteltu mitenkään kantasuomalaisista, tätä käytäntöä pidän nykyisin yhtä vanhentuneena, kuin YK:n Geneven pakolaissopimustakin.

Halla-aho toi myöskin esille asian, jota julkisuudessa ei olla käsitelty.
Suomen passi on maailman arvokkaimpia asiakirjoja, jolla päästään lähestulkoon kaikkialle. Silti meidän kansalaisuus on tietyllä tapaa automaatio.

Esimerkiksi 4 vuotta Suomessa ollut maahanmuuttaja / pakolainen lähtökohtaisesti saa kansalaisuuden, ja näin ei mielestäni saisi olla, kuin painavista syistä.
Sanottakoon vaikka, että mikäli maailmankuulu näyttelijä Ranskasta haluaisi saada Suomen kansalaisuuden, ja tulla maksamaan veroja Suomeen. En lähtökohtaisesti vastustaisi asiaa, mutten myöskään pitäisi häntä suomalaisena, vaan Suomen kansalaisuuden saaneena ranskalaisena.

Kuten edellisessä mielipide kirjoituksessa kirjoitin, tilastoinnissa mitä Suomessa tehdään eri väestöryhmien osalta, on paljon parantamisen varaa.

Pohdiskelussani kirjoitin, että Suomen kansalaisuuden saaneet maahanmuuttajat, tulisivat olla esimerkiksi eroteltuna uussuomalaiset ja kantasuomalaiset.

Iltasanomien tentin katsottuani, parhaana tilastointi tapana pitäisin kuitenkin maasta josta on muutettu Suomeen ja Suomen yhdistelmää.
Esimerkiksi Suomen Somalialainen, Suomen Irakilainen, Suomen Amerikkalainen ja niin edelleen, koska se mitä Jussi Halla-aho sanoi, on mielestäni täysin totta.

Eikö suomalainenkin ole oma etninen ryhmänsä, kuten, saamelaiset, tataarit, juutalaiset ja niin edelleen? Eikö maahanmuuttajallakin ole oma etninen taustansa.

Lopuksi haluan sanoa, että tilastoinnista hyötyisivät kaikki osapuolet, lukuun ottamatta niitä, jotka syyllistyvät toisia ryhmiä enemmän rikoksiin.
Li Anderson piti tällaista etnisten ryhmien vertailua huonona, koska näki, että seurauksena olisi syrjintä.

Tästä asiasta olen täysin eri mieltä, vertailuja meidän juuri täytyy tehdä. Esimerkiksi Suomeen muuttaneet saksalaiset tuovat taloudellisesti Suomen yhteiskuntaan enemmän, kuin saavat tulonsiirtoina.
Nyt heidätkin helposti leimataan muiden ulkomaalaisten tekemien rikosten vuoksi.

Puhumattakaan Suomessa tapahtuneissa raiskausrikoksissa joissa ruotsalainen on syyllisenä.
Siinä kantaruotsalainen on todennäköisesti sekoitettu Ruotsin kansalaisuuden saaneeseen henkilöön.

Muistatte myöskin varmaan, menneiltä vuosikymmeniltä ohjelman poliisi tv:n, jossa joka viikko uutisoitiin tummien tekemistä raiskauksista, eräs etninen ryhmä ei pitänyt kyseisistä uutisoinneista ja he olivat suomen romanit, koska he syyllistettiin rikoksista joita he eivät tehneet.

Minulle näet koulussa opetettiin, että romanit ovat tummia.

Asioita kannattaa myöskin usein pohtia omasta näkökulmasta, siksi voinkin sanoa, että mikäli joutuisin Suomesta muuttamaan vaikkapa Jamaikaan, ja saisin kyseisen maan kansalaisuuden.

Toivoisin, että passissa olisi nähtävillä, että olen Jamaikan kansalaisuuden saanut suomalainen, koska sehän minä silloin olisin.
En pystyisi sisäistämään itseäni jamaikalaiseksi, siinä ei kotouttamiset auttaisi, vaikka kuinka väitettäisiin toisin.

]]>
21 http://jussimarttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267948-kuka-on-suomalainen#comments Etnonationalismi Minä olen suomalainen PS-Nuoret Vasemmistoliitto Vihreät Fri, 18 Jan 2019 15:32:14 +0000 Jussi Marttinen http://jussimarttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267948-kuka-on-suomalainen
Jos vaalit olisivat nyt http://jrusanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267522-jos-vaalit-olisivat-nyt <p>Oulussa ja muualla tapahtuneiden seksuaalirikosten myötä tässä maassa on tullut melkoisen vaikeaksi olla maahanmuuttomyönteinen monikulttuurisuuden kannattaja. Ihmiset, jotka vielä ennen joulua kehuskelivat vapaamielisyydellään ja avarakatseisuudellaan, ovat nyt hiirenhiljaa.</p><p>Tämä on ymmärrettävää, sillä aika erikoista ja kylmää olisikin, jos ulkomaalaisten raiskaamiksi tulleiden alaikäisten kohtalot eivät laittaisi kaikkein sinisilmäisimpiäkin nyt ajattelemaan.</p><p>Ehkäpä ikävimmässä asemassa tältä osin ovat nyt koko ikänsä monikulttuurisuutta kannattaneet ja ajaneet vihreät. Näyttää siltä, että heidän ajamansa arvomaailma on osoittautumassa pelkäksi haihatteluksi. Vihreämme ovatkin nyt vähän samassa tilanteessa kuin kommunistimme 1990-luvun alussa, jolloin heidän koko siihenastinen politiikkansa koki Neuvostoliiton ja muun itäblokin romahtaessa täydellisen haaksirikon.</p><p>Vihreiden pelastuksena voisi olla toinen paljon keskustelua aiheuttanut asia eli ilmastonmuutos. Heidän kannattaisikin nyt keskittyä siihen ja tavallaan siis palata alkuperäisille juurilleen eli luonnonsuojeluteemaan. Retken yleispolitiikkaan - ja etenkin maahanmuuttopolitiikkaan - on syytä jäädä tähän, sillä tällä menollaan puolue alkaa naiviudessaan näyttää todelliselta kummajaiselta Suomen puoluekentässä.</p><p>Perussuomalaiset poliittisen janan toisessa päässä voivat puolestaan myhäillä sillä, että ovat muita paremmin nähneet, mitä on tulossa. On todella ikävää, jos puolue, jonka koko olemassaolo perustuu maahanmuuttovastaisuuteen ja ihmisten pelkojen hyödyntämiseen, osoittautuu olleen koko ajan oikeassa. Vähintään se on kuitenkin nyt pakko myöntää, ettei tuo lähtökohdiltaan varsin epämiellyttävä puolue ole ainakaan ihan väärässä ollut.&nbsp;&nbsp;</p><p>Jos eduskuntavaalit olisivat nyt, vihreille tulisi roima tappio ja perussuomalaisille roima voitto. Onneksi vihreille ja epäonneksi perussuomalaisille vaalit ovat vasta huhtaikuussa. Ja kuten tunnettua, poliittinen muistimme on perin lyhyt...</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Oulussa ja muualla tapahtuneiden seksuaalirikosten myötä tässä maassa on tullut melkoisen vaikeaksi olla maahanmuuttomyönteinen monikulttuurisuuden kannattaja. Ihmiset, jotka vielä ennen joulua kehuskelivat vapaamielisyydellään ja avarakatseisuudellaan, ovat nyt hiirenhiljaa.

Tämä on ymmärrettävää, sillä aika erikoista ja kylmää olisikin, jos ulkomaalaisten raiskaamiksi tulleiden alaikäisten kohtalot eivät laittaisi kaikkein sinisilmäisimpiäkin nyt ajattelemaan.

Ehkäpä ikävimmässä asemassa tältä osin ovat nyt koko ikänsä monikulttuurisuutta kannattaneet ja ajaneet vihreät. Näyttää siltä, että heidän ajamansa arvomaailma on osoittautumassa pelkäksi haihatteluksi. Vihreämme ovatkin nyt vähän samassa tilanteessa kuin kommunistimme 1990-luvun alussa, jolloin heidän koko siihenastinen politiikkansa koki Neuvostoliiton ja muun itäblokin romahtaessa täydellisen haaksirikon.

Vihreiden pelastuksena voisi olla toinen paljon keskustelua aiheuttanut asia eli ilmastonmuutos. Heidän kannattaisikin nyt keskittyä siihen ja tavallaan siis palata alkuperäisille juurilleen eli luonnonsuojeluteemaan. Retken yleispolitiikkaan - ja etenkin maahanmuuttopolitiikkaan - on syytä jäädä tähän, sillä tällä menollaan puolue alkaa naiviudessaan näyttää todelliselta kummajaiselta Suomen puoluekentässä.

Perussuomalaiset poliittisen janan toisessa päässä voivat puolestaan myhäillä sillä, että ovat muita paremmin nähneet, mitä on tulossa. On todella ikävää, jos puolue, jonka koko olemassaolo perustuu maahanmuuttovastaisuuteen ja ihmisten pelkojen hyödyntämiseen, osoittautuu olleen koko ajan oikeassa. Vähintään se on kuitenkin nyt pakko myöntää, ettei tuo lähtökohdiltaan varsin epämiellyttävä puolue ole ainakaan ihan väärässä ollut.  

Jos eduskuntavaalit olisivat nyt, vihreille tulisi roima tappio ja perussuomalaisille roima voitto. Onneksi vihreille ja epäonneksi perussuomalaisille vaalit ovat vasta huhtaikuussa. Ja kuten tunnettua, poliittinen muistimme on perin lyhyt...

]]>
17 http://jrusanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267522-jos-vaalit-olisivat-nyt#comments Maahanmuuto Oulu Perussuomalaiset Vihreät Sun, 13 Jan 2019 22:45:41 +0000 Jari Rusanen http://jrusanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267522-jos-vaalit-olisivat-nyt
Kannatin kaivosveroa jo helmikuussa 2011 http://toimikankaanniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267270-kannatin-kaivosveroa-jo-helmikuussa-2011 <p>&nbsp;</p> <p>Kirjoitin tänne 28.12.2018 kaivoslain käsittelystä eduskunnassa 2010-2011.&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>Lain käsittelyn yhteydessä 25.2.2011 kansanedustaja Matti Kangas, vas, ehdotti ja minä kannatin lausumaa, jossa vaadittiin hallitusta valmstelemaan eduskunnan hyväksyttäväksi valtaus- ja kaivosveron.&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>Teimme asiasta vastalauseen, jonka lisäksemme allekirjoittivat talousvaliokunnan sosialidemokraattiset jäsenet valiokunnan puheenjohtajan Jouko Skinnarin johdolla.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Keskustan, Kokoomuksen, Rkp:n ja Vihreiden kansanedustajat äänestivät vastaan.&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>Täysistunnossa ed. Kangas allekirjoittaneen kannattamana ehdotti lausuman hyväksymistä.&nbsp; Hävisimme äänestyksen.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Tuolloin hämmästelin, miksi mm. Vihreät vastustivat kaivosveroa.&nbsp; Lausumamme olisi velvoittanut hallitusta valmistelemaan huolella veron.&nbsp; Kokoomusta ja Keskustaa en erityisesti ihmettele.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Kataisen ja Stubbin hallitukset eivät olleet valmiit asiassa toimimaan. Ei myöskään Sipilän hallitus.</p> <p>&nbsp;</p> <p>On myönnettävä, että kaivosvero ei ole aivan yksinkertainen asia. On selvitettävä, mistä vero peritään. Jos se peritään kaivetusta kokonaismassasta, verotettaisiin ns. sivukiveä, jota tulee valtavasti. Jos se peritään vain rikasteesta, sen määrittely ja pitoisuus saattaa olla vaikeaa. Samasta kaivoksesta saatetaan saada useita eri arvoisia metalleja.&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>Olen henkilökohtaisesti kuitenkin edelleen sitä mieltä, että sekä valtauksesta että kaivostoiminnasta pitää periä joko vero tai vastaava maksu. Sen tuotosta osa pitää jakaa sijaintikunnalle, johon jäte- ja muut ongelmat kohdistuvat.&nbsp; On kohtuutonta, että uusiutumattomat luonnonvaramme siirtyvät muihin maihin liian halvalla.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Perussuomalaisilla ei liene yksityiskohtaista kantaa tällaiseen veroon. Uskon, että kun mallista ja muista yksityiskohdista saadaan tarkempaa tietoa, eduskuntaryhmä on valmis asiassa etenemään.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Tärkeää on myös se, että kaivosyhtiöiltä peritään nykyistä selvästi suurempi vakuusmaksu, jolla kustannetaan ne menot, jotka syntyvät silloin, jos kaivosyhtiö ajautuu konkurssiin tai muutoin laiminlyö ympäristö- ja muut velvoitteensa. Tällä on kiire.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Kirjoitin tänne 28.12.2018 kaivoslain käsittelystä eduskunnassa 2010-2011. 

 

Lain käsittelyn yhteydessä 25.2.2011 kansanedustaja Matti Kangas, vas, ehdotti ja minä kannatin lausumaa, jossa vaadittiin hallitusta valmstelemaan eduskunnan hyväksyttäväksi valtaus- ja kaivosveron. 

 

Teimme asiasta vastalauseen, jonka lisäksemme allekirjoittivat talousvaliokunnan sosialidemokraattiset jäsenet valiokunnan puheenjohtajan Jouko Skinnarin johdolla.

 

Keskustan, Kokoomuksen, Rkp:n ja Vihreiden kansanedustajat äänestivät vastaan. 

 

Täysistunnossa ed. Kangas allekirjoittaneen kannattamana ehdotti lausuman hyväksymistä.  Hävisimme äänestyksen.

 

Tuolloin hämmästelin, miksi mm. Vihreät vastustivat kaivosveroa.  Lausumamme olisi velvoittanut hallitusta valmistelemaan huolella veron.  Kokoomusta ja Keskustaa en erityisesti ihmettele.

 

Kataisen ja Stubbin hallitukset eivät olleet valmiit asiassa toimimaan. Ei myöskään Sipilän hallitus.

 

On myönnettävä, että kaivosvero ei ole aivan yksinkertainen asia. On selvitettävä, mistä vero peritään. Jos se peritään kaivetusta kokonaismassasta, verotettaisiin ns. sivukiveä, jota tulee valtavasti. Jos se peritään vain rikasteesta, sen määrittely ja pitoisuus saattaa olla vaikeaa. Samasta kaivoksesta saatetaan saada useita eri arvoisia metalleja. 

 

Olen henkilökohtaisesti kuitenkin edelleen sitä mieltä, että sekä valtauksesta että kaivostoiminnasta pitää periä joko vero tai vastaava maksu. Sen tuotosta osa pitää jakaa sijaintikunnalle, johon jäte- ja muut ongelmat kohdistuvat.  On kohtuutonta, että uusiutumattomat luonnonvaramme siirtyvät muihin maihin liian halvalla.

 

Perussuomalaisilla ei liene yksityiskohtaista kantaa tällaiseen veroon. Uskon, että kun mallista ja muista yksityiskohdista saadaan tarkempaa tietoa, eduskuntaryhmä on valmis asiassa etenemään.

 

Tärkeää on myös se, että kaivosyhtiöiltä peritään nykyistä selvästi suurempi vakuusmaksu, jolla kustannetaan ne menot, jotka syntyvät silloin, jos kaivosyhtiö ajautuu konkurssiin tai muutoin laiminlyö ympäristö- ja muut velvoitteensa. Tällä on kiire.

]]>
15 http://toimikankaanniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267270-kannatin-kaivosveroa-jo-helmikuussa-2011#comments Kaivosvero Perussuomalaiset Vihreät Thu, 10 Jan 2019 19:16:08 +0000 Toimi Kankaanniemi http://toimikankaanniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267270-kannatin-kaivosveroa-jo-helmikuussa-2011
Kokoomus, vihreät ja vasemmisto kaupungistamiskiimassa? http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267244-kokoomus-vihreat-ja-vasemmisto-kaupungistamiskiimassa <p>Kokoomuksen <strong>Petteri Orpo</strong>, vihreiden <strong>Pekka Haavisto</strong>&nbsp;ja vasemmiston <strong>Li Andersson</strong>&nbsp;ilmoittivat Maaseudun tulevaisuuden ja MTK:n järjestämässä ensimmäisessä puheenjohtajapaneelissa, että heidän johtamansa puolueet haluavat vauhdittaa kaupungistumista ilmastonmuutoksen torjumiseksi.</p><p>Kaikki puheenjohtajat ovat väärässä. Jos ilmastonmuutosta haluttaisiin torjua ihmisten asuinpaikoista päättämällä, tulisi kaupungistumista päinvastoin hillitä. Asiaa on tutkittu ja tulos on täysin selvä: pääkaupunkiseudulla asuvan hiilidioksipäästöt ovat noin 30% <a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ympäristö/kaupunkilaisen-päästöt-isommat-kuin-maalaisen-1.12786">suuremmat</a> kuin muualla maassa asuvien. Ero johtuu kulutustottumuksista ja energiasyöpöistä kerrostaloista. Sokean kaupungistamisideologian sijaan kannattaisi kuunnella tiedettä ja tutkimusta. Tutkijat ovat kerta toisensa jälkeen osoittaneet, että asumismuoto tai postinumero ei ratkaise arjen ekologisuutta: luonnolle paras elämäntapa voi löytyä korvesta tai kirkonkylältä siinä missä Helsingin Kalliostakin.</p><p>Kokoomus, vihreät ja vasemmisto ovatkin nyt astumassa väärälle ja vaaralliselle polulle kaupungistamiskiimassaan. Kaupungistumisen hoetaan olevan &rdquo;globaali megatrendi&rdquo; ymmärtämättä, mitä globaalit megatrendit edes tarkoittavat. Kaupungistuminen on laajamittaisena ilmiönä päättynyt maassamme jo vuosikymmeniä sitten ja kaupungistuminen kotimaisessa kontekstissa on ainoastaan käänteistä aluepolitiikkaa, jossa keskitämme yhteisistä resursseista yhä kasvavan osan metropolialueen kehittämiseen muun maan kustannuksella.</p><p>Todellisuudessa kaupungistuminen globaalina ilmiönä antaa meille mahdollisuuden maaseutuistua, sillä kaupungistumisen on todettu lisäävän puhtaan ruuan kysyntää ja hintaa. Tästä on viimeisimpänä näyttönä vauhdilla kaupungistuvaan Kiinaan saadut vientiluvat suomalaisille elintarvikkeille. Siten tämä trendi näkyy Suomessa ja se ei todellakaan siis tarkoita, että kaikki suomalaiset on nyt siirrettävä kaupunkeihin.</p><p>Suomi ei koskaan menesty, ellemme käytä koko maan voimavaroja. Ne saadaan käyttöön ainoastaan takaamalla, että palvelut säilytetään kohtuullisen etäisyyden päässä ihmisistä ja jokainen voi aidosti valita oman asuinpaikkansa tietäen, että turvallisuudesta on huolehdittu, terveyspalvelut ovat lähellä, infra on kunnossa ja lapset pääsevät kouluun kohtuullisen matkan päähän. Keinotekoinen kaupungistumisen vauhdittaminen tarkoittaa tämän kaiken lopettamista. Tämä on kokoomuksen, vihreiden ja vasemmiston tavoite.</p><p>Haaviston ja Anderssonin haaveet kaupungistumisen vauhdittamisesta ovat vielä haaveita, mutta Orpo sen sijaan aloitti jo. Valtiovarainministeriö kaavailee muuttavansa kiinteistöverotusta siten, että kerrostalojen vero olisi omakotitaloja matalampi ja neliöhinta kiinteistöveron pohjalla olisi omakotitaloissa sama koko Suomessa. Tällainen iskisi pahiten maaseudun pienituloisiin ihmiseen, kuten keskustan kansanedustaja <strong>Petri Honkonen</strong>&nbsp;ansiokkaasti <a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.359761">totesi</a>. Orpon kaupungistamissuunnitelmille onkin nyt laitettava nopeasti stoppi ja siirryttävä pohtimaan, millaisilla keinoilla säilytämme tasapainoisen aluerakenteen Suomessa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kokoomuksen Petteri Orpo, vihreiden Pekka Haavisto ja vasemmiston Li Andersson ilmoittivat Maaseudun tulevaisuuden ja MTK:n järjestämässä ensimmäisessä puheenjohtajapaneelissa, että heidän johtamansa puolueet haluavat vauhdittaa kaupungistumista ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Kaikki puheenjohtajat ovat väärässä. Jos ilmastonmuutosta haluttaisiin torjua ihmisten asuinpaikoista päättämällä, tulisi kaupungistumista päinvastoin hillitä. Asiaa on tutkittu ja tulos on täysin selvä: pääkaupunkiseudulla asuvan hiilidioksipäästöt ovat noin 30% suuremmat kuin muualla maassa asuvien. Ero johtuu kulutustottumuksista ja energiasyöpöistä kerrostaloista. Sokean kaupungistamisideologian sijaan kannattaisi kuunnella tiedettä ja tutkimusta. Tutkijat ovat kerta toisensa jälkeen osoittaneet, että asumismuoto tai postinumero ei ratkaise arjen ekologisuutta: luonnolle paras elämäntapa voi löytyä korvesta tai kirkonkylältä siinä missä Helsingin Kalliostakin.

Kokoomus, vihreät ja vasemmisto ovatkin nyt astumassa väärälle ja vaaralliselle polulle kaupungistamiskiimassaan. Kaupungistumisen hoetaan olevan ”globaali megatrendi” ymmärtämättä, mitä globaalit megatrendit edes tarkoittavat. Kaupungistuminen on laajamittaisena ilmiönä päättynyt maassamme jo vuosikymmeniä sitten ja kaupungistuminen kotimaisessa kontekstissa on ainoastaan käänteistä aluepolitiikkaa, jossa keskitämme yhteisistä resursseista yhä kasvavan osan metropolialueen kehittämiseen muun maan kustannuksella.

Todellisuudessa kaupungistuminen globaalina ilmiönä antaa meille mahdollisuuden maaseutuistua, sillä kaupungistumisen on todettu lisäävän puhtaan ruuan kysyntää ja hintaa. Tästä on viimeisimpänä näyttönä vauhdilla kaupungistuvaan Kiinaan saadut vientiluvat suomalaisille elintarvikkeille. Siten tämä trendi näkyy Suomessa ja se ei todellakaan siis tarkoita, että kaikki suomalaiset on nyt siirrettävä kaupunkeihin.

Suomi ei koskaan menesty, ellemme käytä koko maan voimavaroja. Ne saadaan käyttöön ainoastaan takaamalla, että palvelut säilytetään kohtuullisen etäisyyden päässä ihmisistä ja jokainen voi aidosti valita oman asuinpaikkansa tietäen, että turvallisuudesta on huolehdittu, terveyspalvelut ovat lähellä, infra on kunnossa ja lapset pääsevät kouluun kohtuullisen matkan päähän. Keinotekoinen kaupungistumisen vauhdittaminen tarkoittaa tämän kaiken lopettamista. Tämä on kokoomuksen, vihreiden ja vasemmiston tavoite.

Haaviston ja Anderssonin haaveet kaupungistumisen vauhdittamisesta ovat vielä haaveita, mutta Orpo sen sijaan aloitti jo. Valtiovarainministeriö kaavailee muuttavansa kiinteistöverotusta siten, että kerrostalojen vero olisi omakotitaloja matalampi ja neliöhinta kiinteistöveron pohjalla olisi omakotitaloissa sama koko Suomessa. Tällainen iskisi pahiten maaseudun pienituloisiin ihmiseen, kuten keskustan kansanedustaja Petri Honkonen ansiokkaasti totesi. Orpon kaupungistamissuunnitelmille onkin nyt laitettava nopeasti stoppi ja siirryttävä pohtimaan, millaisilla keinoilla säilytämme tasapainoisen aluerakenteen Suomessa.

]]>
5 http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267244-kokoomus-vihreat-ja-vasemmisto-kaupungistamiskiimassa#comments Kaupungistuminen Kokoomus Petteri Orpo Vasemmistoliitto Vihreät Thu, 10 Jan 2019 14:26:39 +0000 Mikko Kärnä http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267244-kokoomus-vihreat-ja-vasemmisto-kaupungistamiskiimassa
Yanar-Niinistö-case - Median on vaadittava poliitikoilta johdonmukaisuutta http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267104-yanar-niinisto-case-median-on-vaadittava-poliitikoilta-johdonmukaisuutta <p>Vihreiden kansanedustaja Ozan Yanar suuttui presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuheesta, koska siinä kuulemma puhuttiin maahanmuuttajayhteisöstä (ei puhuttu), eikä yksilöistä. Mediassa Yanaria ylistetiin poikkeuksellisen rohkeana ajattelijana, vaikka todellisuudessa hän puhui asian vierestä ja oli vieläpä poikkeuksellisen tekopyhä.</p><p>En itsekään allekirjoita ajatusta kollektiivisesta vastuusta, mutta kuinka uskottava Yanar on viestintuojana, kun hän heti seuraavassa lausessa väittää Niinistön puheen todistavan KAIKKIEN suomalaisten poliitikkojen olevan kujalla maahanmuuttajien arjesta? Tai kun hän pari päivää myöhemmin väittää kaikkien maahanmuuttajien olevan positiivinen juttu Suomelle, tekemättä pesäeroa esimerkiksi yhteiskuntaamme integroituneiden maahanmuuttajien ja väkivaltaisen ekstremistin välille? Miksi yleistäminen on torstaina huono juttu, mutta maanantaina hyvä?</p><p>Niinistö sanoi: &quot;Täällä oleville on annettava mahdollisuus osallisuuteen. Vastaavasti on oikeus edellyttää tahtoa sopeutua yhteiskuntaamme. Ja vastuun kantamista, myös omiaan ohjaamalla.&quot;</p><p>Tässä ei ole mitään epätotta tai outoa, vaan maahanmuuttajillekin on parempi antaa mahdollisuus olla tuottava osa yhteiskuntaamme. Sen mahdollisuuden vastineeksi meillä on oikeus, ei vaan velvollisuus, vaatia viitseliäisyyttä sopeutua.</p><p>&quot;Toisten ohjaaminen&quot; tarkoittaa sitä samaa, miksi me huomautamme, jos toisella on takin kaulus huonosti, paita väärinpäin tai esimerkiksi ulkomailla vieraillessamme olemme rikkomassa jotain sikäläisittäin kohteliaaksi koettua tapaa. &quot;Toisten ohjaaminen&quot; on sitä, että myös naapurin lasta ojennetaan, jos mukulat ovat tekemässä jotain tyhmää.</p><p>Minusta tämä on niin olennainen osa suomalaista mielenmaisemaa, etten voi olla pohtimatta, olisiko myös Yanar tarvinnut sitä &quot;toisten ohjausta&quot; ennen kuin kirjoitti tekstinsä? Niin kaukana hänen tulkintansa todellisuudesta oli.</p><p>Herttaisinta tietysti on, kun kansanedustaja kuvittelee olevansa veronmaksaja. Tästäkin valveutunut media olisi voinut vetää Yanarin tilille, mutta eipä vetänyt.</p><p>Vinkkinä Yanarille antaisin myös sen, että jos haluaa puolueensa linjausten mukaisesti tehdä näistä vaaleista ilmastovaalit, niin ei ehkä kannata heittää sontaa suomalaisten ja kulttuurinsa päälle tekemällä perusteettomia yleistyksiä, jotka jokainen peruskoulun käynyt tietää höpönlöpöksi.</p><p>Peräänkuuluttaisin vastuuta myös kolmannelta valtiomahdilta, medialta. Minusta on tökeröä, että uudelle kaudelle hakeva kansanedustaja voi tehdä perusteettomasta suomalaisten päälle räkimisestä itselleen vaaliaseen kenenkään puuttumatta asiaan. Se on yhtä tökeröä, kuin lähteä vaaleihin tekemällä yleistyksiä mistä tahansa ihmisryhmästä.&nbsp;<a class="_58cn" href="https://www.facebook.com/hashtag/terestroika?source=feed_text&amp;epa=HASHTAG&amp;__xts__%5B0%5D=68.ARASs53usIIJVAi5sUroO9_G8rKYURZ-oGhhzUdzjCz5_fLFYs3HPbBcV_UkGrKG5rVcWTcQCkeUOj-n6S_C0IPwDzFpkTsp41QIaIaTDh1ecnLsOLkE085PqhQ5RzU6mREFkpb2Gn7yF7jATup-mVVWZM9oE1Djqc7lgEWNIQd1MEFP5c3S3RpA9aANc4knEZAKh_QqIxun-BaQu-nRdFZeJgc8PKw2G96QkNj2RI3RMqTlQZ8GLfGgjsagPMoTLZJ4WSEu_IAgjxifM-3ViFNEsvXj4KrhSJXrekf5vicXsbOvyz5x22jG60lQqb4QAGczCSjNG6ZafWoW2U_K6atMdd24&amp;__tn__=%2ANK-R">#terestroika</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vihreiden kansanedustaja Ozan Yanar suuttui presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuheesta, koska siinä kuulemma puhuttiin maahanmuuttajayhteisöstä (ei puhuttu), eikä yksilöistä. Mediassa Yanaria ylistetiin poikkeuksellisen rohkeana ajattelijana, vaikka todellisuudessa hän puhui asian vierestä ja oli vieläpä poikkeuksellisen tekopyhä.

En itsekään allekirjoita ajatusta kollektiivisesta vastuusta, mutta kuinka uskottava Yanar on viestintuojana, kun hän heti seuraavassa lausessa väittää Niinistön puheen todistavan KAIKKIEN suomalaisten poliitikkojen olevan kujalla maahanmuuttajien arjesta? Tai kun hän pari päivää myöhemmin väittää kaikkien maahanmuuttajien olevan positiivinen juttu Suomelle, tekemättä pesäeroa esimerkiksi yhteiskuntaamme integroituneiden maahanmuuttajien ja väkivaltaisen ekstremistin välille? Miksi yleistäminen on torstaina huono juttu, mutta maanantaina hyvä?

Niinistö sanoi: "Täällä oleville on annettava mahdollisuus osallisuuteen. Vastaavasti on oikeus edellyttää tahtoa sopeutua yhteiskuntaamme. Ja vastuun kantamista, myös omiaan ohjaamalla."

Tässä ei ole mitään epätotta tai outoa, vaan maahanmuuttajillekin on parempi antaa mahdollisuus olla tuottava osa yhteiskuntaamme. Sen mahdollisuuden vastineeksi meillä on oikeus, ei vaan velvollisuus, vaatia viitseliäisyyttä sopeutua.

"Toisten ohjaaminen" tarkoittaa sitä samaa, miksi me huomautamme, jos toisella on takin kaulus huonosti, paita väärinpäin tai esimerkiksi ulkomailla vieraillessamme olemme rikkomassa jotain sikäläisittäin kohteliaaksi koettua tapaa. "Toisten ohjaaminen" on sitä, että myös naapurin lasta ojennetaan, jos mukulat ovat tekemässä jotain tyhmää.

Minusta tämä on niin olennainen osa suomalaista mielenmaisemaa, etten voi olla pohtimatta, olisiko myös Yanar tarvinnut sitä "toisten ohjausta" ennen kuin kirjoitti tekstinsä? Niin kaukana hänen tulkintansa todellisuudesta oli.

Herttaisinta tietysti on, kun kansanedustaja kuvittelee olevansa veronmaksaja. Tästäkin valveutunut media olisi voinut vetää Yanarin tilille, mutta eipä vetänyt.

Vinkkinä Yanarille antaisin myös sen, että jos haluaa puolueensa linjausten mukaisesti tehdä näistä vaaleista ilmastovaalit, niin ei ehkä kannata heittää sontaa suomalaisten ja kulttuurinsa päälle tekemällä perusteettomia yleistyksiä, jotka jokainen peruskoulun käynyt tietää höpönlöpöksi.

Peräänkuuluttaisin vastuuta myös kolmannelta valtiomahdilta, medialta. Minusta on tökeröä, että uudelle kaudelle hakeva kansanedustaja voi tehdä perusteettomasta suomalaisten päälle räkimisestä itselleen vaaliaseen kenenkään puuttumatta asiaan. Se on yhtä tökeröä, kuin lähteä vaaleihin tekemällä yleistyksiä mistä tahansa ihmisryhmästä. #terestroika

]]>
39 http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267104-yanar-niinisto-case-median-on-vaadittava-poliitikoilta-johdonmukaisuutta#comments Maahanmuuttaja Maahanmuutto Ozan Yanar Vihreät Tue, 08 Jan 2019 09:26:06 +0000 Tere Sammallahti http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267104-yanar-niinisto-case-median-on-vaadittava-poliitikoilta-johdonmukaisuutta
Äänestäkää vihreitä ja tukekaa kokoomusta? http://janituononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266347-aanestakaa-vihreita-ja-tukekaa-kokoomusta <p>Olen hieman yllättynyt vihreiden puheenjohtajan linjauksesta. Näen tämän linjauksen todistavan vihreiden olevan kokoomuksen puisto-osasto. Tukeekohan vihreät kokoomuksen valinnanvapauttakin. Mitenhän linjaus vaikuttaa kannatusmittaukseen?</p><p>&nbsp;</p><p>Verkkouutiset: Pekka Haavisto KL:lle: Vihreät on markkinatalouden kannattaja</p><p><a href="https://www.verkkouutiset.fi/pekka-haavisto-kllle-vihreat-on-markkinatalouden-kannattaja/" title="https://www.verkkouutiset.fi/pekka-haavisto-kllle-vihreat-on-markkinatalouden-kannattaja/">https://www.verkkouutiset.fi/pekka-haavisto-kllle-vihreat-on-markkinatal...</a></p><p>&nbsp;</p><p>On se uskottava ettei vihreät ole vasemmistoa, kun puheenjohtaja niin sanoo vaikkei suoraan.</p><p>&nbsp;</p><p>Äänestä protestia joka ei ole vasemmistoa tai oikeistoa. <a href="http://äänioikeus.fi/index.html">www.äänioikeus.fi</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olen hieman yllättynyt vihreiden puheenjohtajan linjauksesta. Näen tämän linjauksen todistavan vihreiden olevan kokoomuksen puisto-osasto. Tukeekohan vihreät kokoomuksen valinnanvapauttakin. Mitenhän linjaus vaikuttaa kannatusmittaukseen?

 

Verkkouutiset: Pekka Haavisto KL:lle: Vihreät on markkinatalouden kannattaja

https://www.verkkouutiset.fi/pekka-haavisto-kllle-vihreat-on-markkinatalouden-kannattaja/

 

On se uskottava ettei vihreät ole vasemmistoa, kun puheenjohtaja niin sanoo vaikkei suoraan.

 

Äänestä protestia joka ei ole vasemmistoa tai oikeistoa. www.äänioikeus.fi

 

]]>
10 http://janituononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266347-aanestakaa-vihreita-ja-tukekaa-kokoomusta#comments Kokoomus Markkinaliberalismi Markkinatalous Vihreät Sun, 23 Dec 2018 07:59:01 +0000 Jani Tuononen http://janituononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266347-aanestakaa-vihreita-ja-tukekaa-kokoomusta
Pekka Haavisto sovittelijana? http://sakarikouti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265853-pekka-haavisto-sovittelijana <p>Onko Pekka Haavisto jakautuneen kansan puoliskojen keskellä vanhan sovittelijaluonteensa vuoksi?</p><p>Ruotsissa on perinteisesti ollut kaksi suurta blokkia, joista vaalien jälkeen suurempi muodostaa hallituksen. Nyt siellä onkin kolme suurta blokkia, ja näistä pari kieltäytyy yhteistyöstä muiden kanssa. Niinpä on matemaattinen mahdottomuus saada enää enemmistöä kasaan.</p><p>Monessa maassa kansa on jakautunut kahtia, esimerkiksi Yhdysvalloissa demokraatit ja republikaanit. Syntyyköhän kohta kaksi erillistä ihmislajiakin, jos kahtia jakautuneiden puoliskojen välillä ei mm. voida mennä naimisiin?</p><p>Myös Suomessa on tuota kahtia jakautumista, jota varmaan parhaiten edustavat vihreät ja perussuomalaiset. Tuntuu että toisen puolen mielipiteitä ei kunnioiteta, puhumattakaan niiden ymmärtämisestä. Tällöin rakentava keskustelu ja sitä seuraavat ratkaisujen jalostuminen ja paraneminen ei myöskään ole mahdollista.</p><p>On todennäköistä, että vihreiden ja perussuomalaisten ajatusmaailmat ovat niin kaukana toisistaan, että he eivät ensi kesänä ole samassa hallituksessa. Itse kuitenkin ymmärrän heitä, jotka sanovat, että käydään vaalit ensin, ja sitten neuvotellaan asiapohjalta kaikkien kanssa.</p> Onko Pekka Haavisto jakautuneen kansan puoliskojen keskellä vanhan sovittelijaluonteensa vuoksi?

Ruotsissa on perinteisesti ollut kaksi suurta blokkia, joista vaalien jälkeen suurempi muodostaa hallituksen. Nyt siellä onkin kolme suurta blokkia, ja näistä pari kieltäytyy yhteistyöstä muiden kanssa. Niinpä on matemaattinen mahdottomuus saada enää enemmistöä kasaan.

Monessa maassa kansa on jakautunut kahtia, esimerkiksi Yhdysvalloissa demokraatit ja republikaanit. Syntyyköhän kohta kaksi erillistä ihmislajiakin, jos kahtia jakautuneiden puoliskojen välillä ei mm. voida mennä naimisiin?

Myös Suomessa on tuota kahtia jakautumista, jota varmaan parhaiten edustavat vihreät ja perussuomalaiset. Tuntuu että toisen puolen mielipiteitä ei kunnioiteta, puhumattakaan niiden ymmärtämisestä. Tällöin rakentava keskustelu ja sitä seuraavat ratkaisujen jalostuminen ja paraneminen ei myöskään ole mahdollista.

On todennäköistä, että vihreiden ja perussuomalaisten ajatusmaailmat ovat niin kaukana toisistaan, että he eivät ensi kesänä ole samassa hallituksessa. Itse kuitenkin ymmärrän heitä, jotka sanovat, että käydään vaalit ensin, ja sitten neuvotellaan asiapohjalta kaikkien kanssa.

]]>
6 http://sakarikouti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265853-pekka-haavisto-sovittelijana#comments Kotimaa Hallitusyhteistyö Perussuomalaiset Vihreät Fri, 14 Dec 2018 15:59:34 +0000 Sakari Kouti http://sakarikouti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265853-pekka-haavisto-sovittelijana
Pekka Haaviston temppu kalahti omaan nilkkaan http://jennitamminen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265831-pekka-haaviston-temppu-kalahti-omaan-nilkkaan <p>Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto on nostattanut tänään keskustelua ja saanut laajaa mediahuomiota kommenteillaan&nbsp;<a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.347225">Maaseudun Tulevaisuudessa</a>. Haavisto ei sulkenut pois hallitusyhteistyötä perussuomalaisten kanssa ja sanoi, ettei pidä yhden puolueen demonisoinnista.</p><p>&rdquo;Hallitusyhteistyön ratkaisevat asiat, eivätkä puolueiden nimet&rdquo;, Haavisto sanoi.</p><p>Vihreiden riveistä&nbsp;<a href="https://www.verkkouutiset.fi/aivan-outo-ulostulo-vihreista-tyrmays-pekka-haavistolle/">on jo ehditty tyrmätä</a>&nbsp;Haaviston kommentti ja lausuntoa on siteerattu useissa tiedotusvälineissä. Haavisto itse on&nbsp;<a href="https://twitter.com/Haavisto/status/1073497404186521601">pehmennellyt linjaansa sosiaalisessa mediassa</a>&nbsp;sanomalla, että &rdquo;perussuomalaisten nykyinen linja ei anna vihreille mahdollisuutta olla samassa hallituksessa&rdquo;.</p><p>Todellisuus on se, että Haavisto matkii lausunnollaan toisen oppositiopuolueen, vasemmistoliiton puheenjohtajan Li Anderssonin ja pääministeripuolue keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän aiempia kommentteja. Andersson <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/265373-andersson-ja-sipila-varoittavat-perussuomalaisten-demonisoinnista-orpo-ja-rinne">kritisoi kysymyksenasettelua viime kuussa järjestetyssä EK:n vaalitentissä</a>, jossa puoluejohtajilta kysyttiin halukkuudesta hallitusyhteistyöhön perussuomalaisten kanssa.&nbsp;</p><p>&rdquo;Kysymyksenasettelu ei koske puolueiden sisällöllisiä poliittisia kantoja, vaan tämä koskee yhteistyötä ja suhtautumista yhteen ainoaan puolueeseen. Ja minä en näe, että joidenkin puolueiden demonisointi olisi sisältökeskustelua eteenpäin vievä tapa&rdquo;, Andersson sanoi tuolloin.</p><p>Myös keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä kommentoi tentissä samansuuntaisesti ja ilmoitti olevansa Anderssonin kanssa samaa mieltä.&nbsp;</p><p>Haavisto onnistui saamaan puolueensa ja nimensä päivän poliittiseen keskusteluun, mutta hänen käyttämänsä keino ei ole tyylikkäimmästä päästä. Suora matkiminen on aika alkeellista. Kaiken huipuksi temppu kalahti Haaviston omaan nilkkaan, sillä hän joutui selventämään puheitaan jälkeenpäin.</p><p>Vihreät kommentoi&nbsp;<a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/258720-halla-ahon-perussuomalaisten-kanssa-hallitukseen-2-puolueelta-suora-ei-2-voisi">Uuden Suomen kyselyssä syyskuussa</a>, että puolueelle hallitusyhteistyö perussuomalaisten kanssa ei ole mahdollista. EK:n vaalitentissä Haavisto ei kuitenkaan nostanut kättään, kun puoluejohtajilta kysyttiin, kuka ei ole valmis lähtemään hallitukseen perussuomalaisten kanssa. Haavisto ei tosin tentissä puhunut yhden puolueen demonisoinnista, vaan sanoi tentissä näin:</p><p>&rdquo;Jokainen puolue voi ilmoittaa vain omasta puolestaan, mitä aikoo tehdä. Vihreiden osalta tilanne on sellainen, että jos olisimme hallitusneuvotteluissa, vaatisimme hyvin tarkan hallitusohjelman. Jos siinä hallitusohjelmassa olisi rasistisia äänenpainoja, maahanmuuttokielteisyyttä, jos siinä hallitusohjelmassa suhtauduttaisiin kielteisesti vaikka kehitysapuun tai maailman köyhien auttamiseen, en usko, että se hallitusohjelma saisi vihreiltä tukea.&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto on nostattanut tänään keskustelua ja saanut laajaa mediahuomiota kommenteillaan Maaseudun Tulevaisuudessa. Haavisto ei sulkenut pois hallitusyhteistyötä perussuomalaisten kanssa ja sanoi, ettei pidä yhden puolueen demonisoinnista.

”Hallitusyhteistyön ratkaisevat asiat, eivätkä puolueiden nimet”, Haavisto sanoi.

Vihreiden riveistä on jo ehditty tyrmätä Haaviston kommentti ja lausuntoa on siteerattu useissa tiedotusvälineissä. Haavisto itse on pehmennellyt linjaansa sosiaalisessa mediassa sanomalla, että ”perussuomalaisten nykyinen linja ei anna vihreille mahdollisuutta olla samassa hallituksessa”.

Todellisuus on se, että Haavisto matkii lausunnollaan toisen oppositiopuolueen, vasemmistoliiton puheenjohtajan Li Anderssonin ja pääministeripuolue keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän aiempia kommentteja. Andersson kritisoi kysymyksenasettelua viime kuussa järjestetyssä EK:n vaalitentissä, jossa puoluejohtajilta kysyttiin halukkuudesta hallitusyhteistyöhön perussuomalaisten kanssa. 

”Kysymyksenasettelu ei koske puolueiden sisällöllisiä poliittisia kantoja, vaan tämä koskee yhteistyötä ja suhtautumista yhteen ainoaan puolueeseen. Ja minä en näe, että joidenkin puolueiden demonisointi olisi sisältökeskustelua eteenpäin vievä tapa”, Andersson sanoi tuolloin.

Myös keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä kommentoi tentissä samansuuntaisesti ja ilmoitti olevansa Anderssonin kanssa samaa mieltä. 

Haavisto onnistui saamaan puolueensa ja nimensä päivän poliittiseen keskusteluun, mutta hänen käyttämänsä keino ei ole tyylikkäimmästä päästä. Suora matkiminen on aika alkeellista. Kaiken huipuksi temppu kalahti Haaviston omaan nilkkaan, sillä hän joutui selventämään puheitaan jälkeenpäin.

Vihreät kommentoi Uuden Suomen kyselyssä syyskuussa, että puolueelle hallitusyhteistyö perussuomalaisten kanssa ei ole mahdollista. EK:n vaalitentissä Haavisto ei kuitenkaan nostanut kättään, kun puoluejohtajilta kysyttiin, kuka ei ole valmis lähtemään hallitukseen perussuomalaisten kanssa. Haavisto ei tosin tentissä puhunut yhden puolueen demonisoinnista, vaan sanoi tentissä näin:

”Jokainen puolue voi ilmoittaa vain omasta puolestaan, mitä aikoo tehdä. Vihreiden osalta tilanne on sellainen, että jos olisimme hallitusneuvotteluissa, vaatisimme hyvin tarkan hallitusohjelman. Jos siinä hallitusohjelmassa olisi rasistisia äänenpainoja, maahanmuuttokielteisyyttä, jos siinä hallitusohjelmassa suhtauduttaisiin kielteisesti vaikka kehitysapuun tai maailman köyhien auttamiseen, en usko, että se hallitusohjelma saisi vihreiltä tukea.”

 

]]>
6 http://jennitamminen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265831-pekka-haaviston-temppu-kalahti-omaan-nilkkaan#comments Hallitusyhteistyö Perussuomalaiset Politiikka Vihreät Fri, 14 Dec 2018 08:57:08 +0000 Jenni Tamminen http://jennitamminen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265831-pekka-haaviston-temppu-kalahti-omaan-nilkkaan
Vihreät, kumpi on isompi uhka, ydinvoima vai ilmastonmuutos? http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264717-vihreat-kumpi-on-isompi-uhka-ydinvoima-vai-ilmastonmuutos <p>Vihreiden puoluelehti Vihreä Lanka teki pari viikkoa sitten infograafin, johon purki Kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n toimenpidesuositukset helposti luettavaan muotoon. Ilmeisesti grafiikkaa ei ollut mahdollista yksinkertaistaa niin paljon, että puolueen puheenjohtaja Pekka Haavistokin olisi ymmärtänyt, millaisten ongelmien kanssa ympäristöpolitiikassa tällä hetkellä painitaan.</p><p>Vaikka IPCC:n suositukset, johon vihreiden ilmastopolitiikka nojaa, kertovat ydinvoiman olevan merkittävä osa tulevaisuuden energiaratkaisua, sivuuttaa Haavisto koko asian olankohautuksella ja linjaa, ettei Vihreät tule kannattamaan lisäydinvoiman rakentamista nyt tai tulevaisuudessa. Samalla täysin uusiutuviin energiamuotoihin perustuvaan energiajärjestelmään kannustavat Vihreät eivät näe omista graafeistaan, että heidän skenaarionsa pakottaisi polttamaan enemmän bioenergiaa, ts. puuta, jota ei sen enempää minun kuin vihreidenkään mielestä viedä lämpölaitoksille poltettavaksi.</p><p>Kevyimmässäkin IPCC:n skenaariossa ydinvoiman määrä pitäisi vähintään tuplata. Kun Suomen ydinreaktoreista kaksi sammuu vuonna 2038 ja seuraavat pari todennäköisesti aika pian siihen perään, niin uusien reaktorien lupia ei sovi enää viivästyttää päivääkään.</p><p>Ehkei ilmastonmuutos olekaan niin iso juttu kuin meille on kerrottu, kun jopa vihreät ottavat mieluummin ne ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat tuomiopäivän visiot kuin ydinvoiman mukaan energiapalettiin?</p><p>Vuosikaudet Vihreät ovat saaneet retostella olevansa ympäristö- ja tiedepuolue tuomatta pöytään mitään konkreettista vaikka jaksavat kyllä nälviä muita puolueita minkä kerkeävät. Näitä juttuja soisi myös median kaivelevan, mutta kun ei niin ei, tämäkin pitää perkele itse tehdä.</p><p>Olen niin lopen kyllästynyt tähän Vihreiden jatkuvaan kaksilla rattailla ajamiseen ja ulkokullattuun demagogiaan, että Vihreän puolueen kaksisuuntaisen energia- ja ympäristöpolitiikka pääsee videoblogissani ihan erityiskäsittelyyn tulevina viikkoina. #terestroika</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vihreiden puoluelehti Vihreä Lanka teki pari viikkoa sitten infograafin, johon purki Kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n toimenpidesuositukset helposti luettavaan muotoon. Ilmeisesti grafiikkaa ei ollut mahdollista yksinkertaistaa niin paljon, että puolueen puheenjohtaja Pekka Haavistokin olisi ymmärtänyt, millaisten ongelmien kanssa ympäristöpolitiikassa tällä hetkellä painitaan.

Vaikka IPCC:n suositukset, johon vihreiden ilmastopolitiikka nojaa, kertovat ydinvoiman olevan merkittävä osa tulevaisuuden energiaratkaisua, sivuuttaa Haavisto koko asian olankohautuksella ja linjaa, ettei Vihreät tule kannattamaan lisäydinvoiman rakentamista nyt tai tulevaisuudessa. Samalla täysin uusiutuviin energiamuotoihin perustuvaan energiajärjestelmään kannustavat Vihreät eivät näe omista graafeistaan, että heidän skenaarionsa pakottaisi polttamaan enemmän bioenergiaa, ts. puuta, jota ei sen enempää minun kuin vihreidenkään mielestä viedä lämpölaitoksille poltettavaksi.

Kevyimmässäkin IPCC:n skenaariossa ydinvoiman määrä pitäisi vähintään tuplata. Kun Suomen ydinreaktoreista kaksi sammuu vuonna 2038 ja seuraavat pari todennäköisesti aika pian siihen perään, niin uusien reaktorien lupia ei sovi enää viivästyttää päivääkään.

Ehkei ilmastonmuutos olekaan niin iso juttu kuin meille on kerrottu, kun jopa vihreät ottavat mieluummin ne ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat tuomiopäivän visiot kuin ydinvoiman mukaan energiapalettiin?

Vuosikaudet Vihreät ovat saaneet retostella olevansa ympäristö- ja tiedepuolue tuomatta pöytään mitään konkreettista vaikka jaksavat kyllä nälviä muita puolueita minkä kerkeävät. Näitä juttuja soisi myös median kaivelevan, mutta kun ei niin ei, tämäkin pitää perkele itse tehdä.

Olen niin lopen kyllästynyt tähän Vihreiden jatkuvaan kaksilla rattailla ajamiseen ja ulkokullattuun demagogiaan, että Vihreän puolueen kaksisuuntaisen energia- ja ympäristöpolitiikka pääsee videoblogissani ihan erityiskäsittelyyn tulevina viikkoina. #terestroika

]]>
10 http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264717-vihreat-kumpi-on-isompi-uhka-ydinvoima-vai-ilmastonmuutos#comments Energiapolitiikka Ilmastonmuutos Vihreä lanka Vihreät Ympäristöpolitiikka Mon, 26 Nov 2018 06:30:00 +0000 Tere Sammallahti http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264717-vihreat-kumpi-on-isompi-uhka-ydinvoima-vai-ilmastonmuutos