EU http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132360/all Mon, 09 Oct 2017 13:11:18 +0300 fi Katalonian itsenästymiselle ei ole perusteita http://auliskallio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244163-katalonian-itsenastymiselle-ei-ole-oerusteita <p>Katalonian itsenäsiyyshanke on saanut tukea myös suomalaisessa mielipiteessä.Onpa alueen itsenäistymisuunnitelmia verrattu Suomen itsenäistymiseen ja vielä useammin Baltian maiden itsenäistymiseen Neuvostoliitosta.</p><p>Tällaiset vertailut onuvat. Suomelta ei koskaan oltu kysytty haluaako se kuulua Venäjää ja 1917 itsevaltainen imperiumi oli ajautunut kaaokseen.&nbsp;Myöskään Baltian mailta ei oltu kysyttyä haluavatko ne kuulua Neuvostoliittoon eikä niillä ollut mahdollisuutta vaikuttaa oloihinsa. Viron presidentti Kersti Kaljulaid ja Liettuan ulkoministeri Linkevicius ovat viime viikkoina ponnekkkaasti torjuneet Baltian ja Katalonian vertaamisen.</p><p>Katalonia on osa demokraattista Espanjaa ja sillä on laaja itsehallinto, joka on kirjattu Espanjan vuoden 1978 perustuslakiin. Tuon perustuslain myöt katalaanit hyväksyivät kansanäänestyksessä. On selvää, että Katalonian aluehalllinnon itsenäisyyspyrkimykset: kansanäänestys ja itsenäisyysjulistus ovat vastoin perustuslakia. Enpä ihmettelisi vaikka Madridin keskushallitus turvautuisi perustuslain pykälään 155 ja ottaisi Katalonian suoraan hallintaansa.</p><p>Katalonialla ei myöskään ole kansainvälisen oikeuden perustetta itsenäistymiselleen: Eroaminen jostain valtiosta on oikeutettua vain jos kyse on siirtomaan vapautumisesta tai jos kansa on joutunut vainon ja sorron kohteeksi. Katalonia ei voi tällaista väittää.</p><p>Katalonian itsenäisyystietä vaikeuttaa myös reaalipolitiikka. Kosovolla oli kansainvälisen oikeuden peruste itsenäistymiselleen Serbian toimeenpaneman etnisen puhdistuksen jälkeen. Mutta vieläkään Kosovo ei ole saanut YK:n tai EU:n jäsenyyttä eivätkä ovet avaudu kansainvälisiin järjestöihin nähtävissä olevassa tulevaisuudessa. Kataloniasta ei varmasti Euroopassa haluta separatisteille innoittavaa esimerkkiä.</p><p>Sitten on vielä talous. Katalonia kerskuu, että se tuottaa viidenneksen Espanjan BKT:sta. Tämä on totta, mutta johtuu siitä että aina 1800-luvulta saakka Espanja on investoinut hyvät liikenneyhteydet Eurooppaan omaavalle alueelle. Näin myös Francon vuosina, jolloin Barcelona sai mm. Espanjan ylpeyden Seatin autotehtaan. Jo tässä kriisin vaiheessa kaksi johtavaa pankkia ja useat yritykset ovat jättämässä Katalonian. Mitä sitten jo itsenäisyyssadusta tulisi totta?&nbsp;</p><p>Katalonian omaa taloudenpitoa kuvaa, että se on roskalainaluokassa ja saa luottoa vain Madridin kautta. Osittain tämä johtuu siitä, että aluehallinto haaskaa yrittämällä&nbsp; lahjoa kansalaisia. Esimerksi Katalonian poliiisien palkat ovat huomattavasti muun Espanjan poliisien palkkojen yläpuolella.</p><p>Täytyy vain toivoa, ettei Katalonian konflikti eskalaloidu pahemmaksi ja paluu normaaliin olisi mahdollista.&nbsp;</p><p>Katalonian väestö on syvästi jakautunut itsenäisyyshankkeessa ja Espanjassa on jo noussut&nbsp; pelko Pohjois-Irlannin skenaariosta, jossa väestö on pysyvästi ja vihamielisesti jakautunut kahteen osaan.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Katalonian itsenäsiyyshanke on saanut tukea myös suomalaisessa mielipiteessä.Onpa alueen itsenäistymisuunnitelmia verrattu Suomen itsenäistymiseen ja vielä useammin Baltian maiden itsenäistymiseen Neuvostoliitosta.

Tällaiset vertailut onuvat. Suomelta ei koskaan oltu kysytty haluaako se kuulua Venäjää ja 1917 itsevaltainen imperiumi oli ajautunut kaaokseen. Myöskään Baltian mailta ei oltu kysyttyä haluavatko ne kuulua Neuvostoliittoon eikä niillä ollut mahdollisuutta vaikuttaa oloihinsa. Viron presidentti Kersti Kaljulaid ja Liettuan ulkoministeri Linkevicius ovat viime viikkoina ponnekkkaasti torjuneet Baltian ja Katalonian vertaamisen.

Katalonia on osa demokraattista Espanjaa ja sillä on laaja itsehallinto, joka on kirjattu Espanjan vuoden 1978 perustuslakiin. Tuon perustuslain myöt katalaanit hyväksyivät kansanäänestyksessä. On selvää, että Katalonian aluehalllinnon itsenäisyyspyrkimykset: kansanäänestys ja itsenäisyysjulistus ovat vastoin perustuslakia. Enpä ihmettelisi vaikka Madridin keskushallitus turvautuisi perustuslain pykälään 155 ja ottaisi Katalonian suoraan hallintaansa.

Katalonialla ei myöskään ole kansainvälisen oikeuden perustetta itsenäistymiselleen: Eroaminen jostain valtiosta on oikeutettua vain jos kyse on siirtomaan vapautumisesta tai jos kansa on joutunut vainon ja sorron kohteeksi. Katalonia ei voi tällaista väittää.

Katalonian itsenäisyystietä vaikeuttaa myös reaalipolitiikka. Kosovolla oli kansainvälisen oikeuden peruste itsenäistymiselleen Serbian toimeenpaneman etnisen puhdistuksen jälkeen. Mutta vieläkään Kosovo ei ole saanut YK:n tai EU:n jäsenyyttä eivätkä ovet avaudu kansainvälisiin järjestöihin nähtävissä olevassa tulevaisuudessa. Kataloniasta ei varmasti Euroopassa haluta separatisteille innoittavaa esimerkkiä.

Sitten on vielä talous. Katalonia kerskuu, että se tuottaa viidenneksen Espanjan BKT:sta. Tämä on totta, mutta johtuu siitä että aina 1800-luvulta saakka Espanja on investoinut hyvät liikenneyhteydet Eurooppaan omaavalle alueelle. Näin myös Francon vuosina, jolloin Barcelona sai mm. Espanjan ylpeyden Seatin autotehtaan. Jo tässä kriisin vaiheessa kaksi johtavaa pankkia ja useat yritykset ovat jättämässä Katalonian. Mitä sitten jo itsenäisyyssadusta tulisi totta? 

Katalonian omaa taloudenpitoa kuvaa, että se on roskalainaluokassa ja saa luottoa vain Madridin kautta. Osittain tämä johtuu siitä, että aluehallinto haaskaa yrittämällä  lahjoa kansalaisia. Esimerksi Katalonian poliiisien palkat ovat huomattavasti muun Espanjan poliisien palkkojen yläpuolella.

Täytyy vain toivoa, ettei Katalonian konflikti eskalaloidu pahemmaksi ja paluu normaaliin olisi mahdollista. 

Katalonian väestö on syvästi jakautunut itsenäisyyshankkeessa ja Espanjassa on jo noussut  pelko Pohjois-Irlannin skenaariosta, jossa väestö on pysyvästi ja vihamielisesti jakautunut kahteen osaan. 

 

]]>
8 http://auliskallio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244163-katalonian-itsenastymiselle-ei-ole-oerusteita#comments Espanja EU Katalonia Mon, 09 Oct 2017 10:11:18 +0000 Aulis Kallio http://auliskallio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244163-katalonian-itsenastymiselle-ei-ole-oerusteita
Mikä lienee Presidentin kanta 5v takaiseen puheeseensa nyt? http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244149-mika-lienee-presidentin-kanta-5v-takaiseen-puheeseensa-nyt <p>Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe suurlähettiläspäivillä 21.8.2012 (ote Presidentin EU-näkökulmasta)</p><hr /><hr /><p>&quot;Suomi on perin pohjin eurooppalainen maa. Tätä ei tarvitse enää todistella. Liittyminen Euroopan unioniin lähes 18 vuotta sitten oli Suomelle oikea ja peruuttamaton valinta. Suomi on kantanut kortensa kekoon EU:a rakennettaessa. Olemme ajaneet tiiviimpää, vahvempaa ja toimintakykyisempää unionia. Emme ole hakeneet lyhytnäköisiä voittoja, vaan kestäviä tuloksia. Olemme painottaneet yhteisten EU-pelisääntöjen noudattamista ja vieläpä eläneetkin oppiemme mukaisesti. Tämä on ollut toimiva ja Suomen edun mukainen linjaus. Olemme kuitenkin uudessa tilanteessa.</p><p>Eurooppa elää kenties vaikeinta aikaansa sitten toisen maailmansodan. Meillä on päiväkohtainen velkakriisi, joka pitää hallitukset kiireisinä. Mutta meillä on myös rakenteellinen kriisi, näkymä tilanteesta, jossa ei ole ollenkaan selvää, miten eurooppalainen elintaso ja elämänmalli kyetään jatkossa säilyttämään. Elämme rajun sopeutumisvaiheen alkutahteja, vaiheen, jonka seuraukset ovat vielä arvoitus. Yksi asia on varmaa: Euroopan asema ei tule olemaan entisensä.&quot;</p><p>&nbsp;</p><p>&quot; Uuden nousun ensimmäinen edellytys on riittävä tietoisuus omasta tilasta, eikä tosiasioiden tunnustamisestakaan haittaa olisi&quot;</p><p>&nbsp;</p><p>Kun nyt on taas Presidentin vaalit, niin mikä mahtaa olla Niinistön kanta nyt?</p><p>Tuolloin 2012 velkaa oli 84 miljardia ja nyt 5 vuotta myöhemmin sitä on 107miljardia. Entiseen malliin on supistettu palveluja ja myyty valtionomaisuutta ja velkaannuttu yhä enemmän.</p><p>Presidentti Niinistö sanoi, että :&quot;Euroopan kriisiin ei ole nopeita eikä helppoja ratkaisuja - tai ainakaan minä en sellaisia keksi.&quot;</p><p>Täytyy myöntää, että juuri näin oli, sillä 5 vuotta on mennyt ja tilanne on vain huononontunut. Mutta jos niitä nopeita ja helppoja ratkaisuja ei ole, niin alkaisi pikkuhiljaa kiinnostaa sitten vaikka hitaat ja vaikeat ratkaisut.</p><p>Presidentti Niinistö:&quot; Uuden nousun ensimmäinen edellytys on riittävä tietoisuus omasta tilasta, eikä tosiasioiden tunnustamisestakaan haittaa olisi&quot;</p><p>Tästäkin samaa mieltä. Kuulisin mielelläni, että mikä on se tosiasia, sillä oletan, että jos on ollut nyt 5 vuotta aikaa keksiä, että missä vika piilee, niin uskoisin sen tosiasian selvinneen?</p><p>Vai voiko taas sanoa, että meidän oli pakko liittyä ja pysyä EU/EURO ja vaikka ei ole mitään käsitystä, miksi ei homma toimi, niin jatketaan vaan?</p><p>Nyt olisi mukavaa, että Presidentti Niinistö tekisi &quot;Hjallikset&quot; ja myöntäisi sen tosiasian, mitä ei ääneen uskalleta sanoa.</p><p>Myöntäisi sen tosiasian, että EU:n ainoa keino selvitä on liittovaltio. Tai se on ainoa keino yrittää selvitä.</p><p>Toinen vaihtoehto on pilkkoa EU pienemmäksi, tai hajottaa kokonaan. Presidentti Niinistö varmasti tietää, että Laura Huhtasaari nostaa nämä asiat esille ja varmaankin joutuu myös Niinistö sanomaan mikä on kanta liittovaltioon.</p><p>Uskon, että Presidentti on halunnut jättää vaalikeskustelut mahdollisimman pieneen, koska suosio on nyt hyvä, niin miksi riskeerata sitä joutumalla kertomaan mielipiteitään.</p><p>Jatkaako Niinistö linjalla, että EU:ssa on pakko olla, vaikka kriisi senkun pahenee ja vikaa ei tiedetä vai onko aika toteuttaa omia 5 vuoden takaisia puheitaan&nbsp;ja myöntää missä se vika on?</p><p>Liittovaltio vai EU:n pilkkominen? Siinä on kysymykset, mihin pitäisi pystyä vastaamaan, tai sitten ei kannattaisi ensinkään pyrkiä Presidentiksi.</p><p>Itse valitsisin Itsenäisyyden, eli tuon pilkkomisen.</p><p>Jos EU:sta ei tule liittovaltio, tai&nbsp;hajoa kokonaan, niin toteutuu Macronen esittämä eri tahtiin kehittyminen. Suomi ei ole EU:n kärkimaiden tahdissa siinä vaihtoehdossa, vaan muiden kriisimaiden kanssa vaikkakin sikäli hassussa tilanteessa, että silti nettomaksamme kalliisti oman oksamme sahaamisesta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe suurlähettiläspäivillä 21.8.2012 (ote Presidentin EU-näkökulmasta)



"Suomi on perin pohjin eurooppalainen maa. Tätä ei tarvitse enää todistella. Liittyminen Euroopan unioniin lähes 18 vuotta sitten oli Suomelle oikea ja peruuttamaton valinta. Suomi on kantanut kortensa kekoon EU:a rakennettaessa. Olemme ajaneet tiiviimpää, vahvempaa ja toimintakykyisempää unionia. Emme ole hakeneet lyhytnäköisiä voittoja, vaan kestäviä tuloksia. Olemme painottaneet yhteisten EU-pelisääntöjen noudattamista ja vieläpä eläneetkin oppiemme mukaisesti. Tämä on ollut toimiva ja Suomen edun mukainen linjaus. Olemme kuitenkin uudessa tilanteessa.

Eurooppa elää kenties vaikeinta aikaansa sitten toisen maailmansodan. Meillä on päiväkohtainen velkakriisi, joka pitää hallitukset kiireisinä. Mutta meillä on myös rakenteellinen kriisi, näkymä tilanteesta, jossa ei ole ollenkaan selvää, miten eurooppalainen elintaso ja elämänmalli kyetään jatkossa säilyttämään. Elämme rajun sopeutumisvaiheen alkutahteja, vaiheen, jonka seuraukset ovat vielä arvoitus. Yksi asia on varmaa: Euroopan asema ei tule olemaan entisensä."

 

" Uuden nousun ensimmäinen edellytys on riittävä tietoisuus omasta tilasta, eikä tosiasioiden tunnustamisestakaan haittaa olisi"

 

Kun nyt on taas Presidentin vaalit, niin mikä mahtaa olla Niinistön kanta nyt?

Tuolloin 2012 velkaa oli 84 miljardia ja nyt 5 vuotta myöhemmin sitä on 107miljardia. Entiseen malliin on supistettu palveluja ja myyty valtionomaisuutta ja velkaannuttu yhä enemmän.

Presidentti Niinistö sanoi, että :"Euroopan kriisiin ei ole nopeita eikä helppoja ratkaisuja - tai ainakaan minä en sellaisia keksi."

Täytyy myöntää, että juuri näin oli, sillä 5 vuotta on mennyt ja tilanne on vain huononontunut. Mutta jos niitä nopeita ja helppoja ratkaisuja ei ole, niin alkaisi pikkuhiljaa kiinnostaa sitten vaikka hitaat ja vaikeat ratkaisut.

Presidentti Niinistö:" Uuden nousun ensimmäinen edellytys on riittävä tietoisuus omasta tilasta, eikä tosiasioiden tunnustamisestakaan haittaa olisi"

Tästäkin samaa mieltä. Kuulisin mielelläni, että mikä on se tosiasia, sillä oletan, että jos on ollut nyt 5 vuotta aikaa keksiä, että missä vika piilee, niin uskoisin sen tosiasian selvinneen?

Vai voiko taas sanoa, että meidän oli pakko liittyä ja pysyä EU/EURO ja vaikka ei ole mitään käsitystä, miksi ei homma toimi, niin jatketaan vaan?

Nyt olisi mukavaa, että Presidentti Niinistö tekisi "Hjallikset" ja myöntäisi sen tosiasian, mitä ei ääneen uskalleta sanoa.

Myöntäisi sen tosiasian, että EU:n ainoa keino selvitä on liittovaltio. Tai se on ainoa keino yrittää selvitä.

Toinen vaihtoehto on pilkkoa EU pienemmäksi, tai hajottaa kokonaan. Presidentti Niinistö varmasti tietää, että Laura Huhtasaari nostaa nämä asiat esille ja varmaankin joutuu myös Niinistö sanomaan mikä on kanta liittovaltioon.

Uskon, että Presidentti on halunnut jättää vaalikeskustelut mahdollisimman pieneen, koska suosio on nyt hyvä, niin miksi riskeerata sitä joutumalla kertomaan mielipiteitään.

Jatkaako Niinistö linjalla, että EU:ssa on pakko olla, vaikka kriisi senkun pahenee ja vikaa ei tiedetä vai onko aika toteuttaa omia 5 vuoden takaisia puheitaan ja myöntää missä se vika on?

Liittovaltio vai EU:n pilkkominen? Siinä on kysymykset, mihin pitäisi pystyä vastaamaan, tai sitten ei kannattaisi ensinkään pyrkiä Presidentiksi.

Itse valitsisin Itsenäisyyden, eli tuon pilkkomisen.

Jos EU:sta ei tule liittovaltio, tai hajoa kokonaan, niin toteutuu Macronen esittämä eri tahtiin kehittyminen. Suomi ei ole EU:n kärkimaiden tahdissa siinä vaihtoehdossa, vaan muiden kriisimaiden kanssa vaikkakin sikäli hassussa tilanteessa, että silti nettomaksamme kalliisti oman oksamme sahaamisesta.

]]>
0 http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244149-mika-lienee-presidentin-kanta-5v-takaiseen-puheeseensa-nyt#comments EU Eurokriisi Mon, 09 Oct 2017 07:00:49 +0000 Tero Ahtola http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244149-mika-lienee-presidentin-kanta-5v-takaiseen-puheeseensa-nyt
Mikä lienee Presidentin kanta 5v takaiseen puheeseensa nyt? http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244148-mika-lienee-presidentin-kanta-5v-takaiseen-puheeseensa-nyt <p>Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe suurlähettiläspäivillä 21.8.2012 (ote Presidentin EU-näkökulmasta)</p><hr /><hr /><p>&quot;Suomi on perin pohjin eurooppalainen maa. Tätä ei tarvitse enää todistella. Liittyminen Euroopan unioniin lähes 18 vuotta sitten oli Suomelle oikea ja peruuttamaton valinta. Suomi on kantanut kortensa kekoon EU:a rakennettaessa. Olemme ajaneet tiiviimpää, vahvempaa ja toimintakykyisempää unionia. Emme ole hakeneet lyhytnäköisiä voittoja, vaan kestäviä tuloksia. Olemme painottaneet yhteisten EU-pelisääntöjen noudattamista ja vieläpä eläneetkin oppiemme mukaisesti. Tämä on ollut toimiva ja Suomen edun mukainen linjaus. Olemme kuitenkin uudessa tilanteessa.</p><p>Eurooppa elää kenties vaikeinta aikaansa sitten toisen maailmansodan. Meillä on päiväkohtainen velkakriisi, joka pitää hallitukset kiireisinä. Mutta meillä on myös rakenteellinen kriisi, näkymä tilanteesta, jossa ei ole ollenkaan selvää, miten eurooppalainen elintaso ja elämänmalli kyetään jatkossa säilyttämään. Elämme rajun sopeutumisvaiheen alkutahteja, vaiheen, jonka seuraukset ovat vielä arvoitus. Yksi asia on varmaa: Euroopan asema ei tule olemaan entisensä.&quot;</p><p>&nbsp;</p><p>&quot; Uuden nousun ensimmäinen edellytys on riittävä tietoisuus omasta tilasta, eikä tosiasioiden tunnustamisestakaan haittaa olisi&quot;</p><p>&nbsp;</p><p>Kun nyt on taas Presidentin vaalit, niin mikä mahtaa olla Niinistön kanta nyt?</p><p>Tuolloin 2012 velkaa oli 84 miljardia ja nyt 5 vuotta myöhemmin sitä on 107miljardia. Entiseen malliin on supistettu palveluja ja myyty valtionomaisuutta ja velkaannuttu yhä enemmän.</p><p>Presidentti Niinistö sanoi, että :&quot;Euroopan kriisiin ei ole nopeita eikä helppoja ratkaisuja - tai ainakaan minä en sellaisia keksi.&quot;</p><p>Täytyy myöntää, että juuri näin oli, sillä 5 vuotta on mennyt ja tilanne on vain huononontunut. Mutta jos niitä nopeita ja helppoja ratkaisuja ei ole, niin alkaisi pikkuhiljaa kiinnostaa sitten vaikka hitaat ja vaikeat ratkaisut.</p><p>Presidentti Niinistö:&quot; Uuden nousun ensimmäinen edellytys on riittävä tietoisuus omasta tilasta, eikä tosiasioiden tunnustamisestakaan haittaa olisi&quot;</p><p>Tästäkin samaa mieltä. Kuulisin mielelläni, että mikä on se tosiasia, sillä oletan, että jos on ollut nyt 5 vuotta aikaa keksiä, että missä vika piilee, niin uskoisin sen tosiasian selvinneen?</p><p>Vai voiko taas sanoa, että meidän oli pakko liittyä ja pysyä EU/EURO ja vaikka ei ole mitään käsitystä, miksi ei homma toimi, niin jatketaan vaan?</p><p>Nyt olisi mukavaa, että Presidentti Niinistö tekisi &quot;Hjallikset&quot; ja myöntäisi sen tosiasian, mitä ei ääneen uskalleta sanoa.</p><p>Myöntäisi sen tosiasian, että EU:n ainoa keino selvitä on liittovaltio. Tai se on ainoa keino yrittää selvitä.</p><p>Toinen vaihtoehto on pilkkoa EU pienemmäksi, tai hajottaa kokonaan. Presidentti Niinistö varmasti tietää, että Laura Huhtasaari nostaa nämä asiat esille ja varmaankin joutuu myös Niinistö sanomaan mikä on kanta liittovaltioon.</p><p>Uskon, että Presidentti on halunnut jättää vaalikeskustelut mahdollisimman pieneen, koska suosio on nyt hyvä, niin miksi riskeerata sitä joutumalla kertomaan mielipiteitään.</p><p>Jatkaako Niinistö linjalla, että EU:ssa on pakko olla, vaikka kriisi senkun pahenee ja vikaa ei tiedetä vai onko aika toteuttaa omia 5 vuoden takaisia puheitaan&nbsp;ja myöntää missä se vika on?</p><p>Liittovaltio vai EU:n pilkkominen? Siinä on kysymykset, mihin pitäisi pystyä vastaamaan, tai sitten ei kannattaisi ensinkään pyrkiä Presidentiksi.</p><p>Itse valitsisin Itsenäisyyden, eli tuon pilkkomisen.</p><p>Jos EU:sta ei tule liittovaltio, tai&nbsp;hajoa kokonaan, niin toteutuu Macronen esittämä eri tahtiin kehittyminen. Suomi ei ole EU:n kärkimaiden tahdissa siinä vaihtoehdossa, vaan muiden kriisimaiden kanssa vaikkakin sikäli hassussa tilanteessa, että silti nettomaksamme kalliisti oman oksamme sahaamisesta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe suurlähettiläspäivillä 21.8.2012 (ote Presidentin EU-näkökulmasta)



"Suomi on perin pohjin eurooppalainen maa. Tätä ei tarvitse enää todistella. Liittyminen Euroopan unioniin lähes 18 vuotta sitten oli Suomelle oikea ja peruuttamaton valinta. Suomi on kantanut kortensa kekoon EU:a rakennettaessa. Olemme ajaneet tiiviimpää, vahvempaa ja toimintakykyisempää unionia. Emme ole hakeneet lyhytnäköisiä voittoja, vaan kestäviä tuloksia. Olemme painottaneet yhteisten EU-pelisääntöjen noudattamista ja vieläpä eläneetkin oppiemme mukaisesti. Tämä on ollut toimiva ja Suomen edun mukainen linjaus. Olemme kuitenkin uudessa tilanteessa.

Eurooppa elää kenties vaikeinta aikaansa sitten toisen maailmansodan. Meillä on päiväkohtainen velkakriisi, joka pitää hallitukset kiireisinä. Mutta meillä on myös rakenteellinen kriisi, näkymä tilanteesta, jossa ei ole ollenkaan selvää, miten eurooppalainen elintaso ja elämänmalli kyetään jatkossa säilyttämään. Elämme rajun sopeutumisvaiheen alkutahteja, vaiheen, jonka seuraukset ovat vielä arvoitus. Yksi asia on varmaa: Euroopan asema ei tule olemaan entisensä."

 

" Uuden nousun ensimmäinen edellytys on riittävä tietoisuus omasta tilasta, eikä tosiasioiden tunnustamisestakaan haittaa olisi"

 

Kun nyt on taas Presidentin vaalit, niin mikä mahtaa olla Niinistön kanta nyt?

Tuolloin 2012 velkaa oli 84 miljardia ja nyt 5 vuotta myöhemmin sitä on 107miljardia. Entiseen malliin on supistettu palveluja ja myyty valtionomaisuutta ja velkaannuttu yhä enemmän.

Presidentti Niinistö sanoi, että :"Euroopan kriisiin ei ole nopeita eikä helppoja ratkaisuja - tai ainakaan minä en sellaisia keksi."

Täytyy myöntää, että juuri näin oli, sillä 5 vuotta on mennyt ja tilanne on vain huononontunut. Mutta jos niitä nopeita ja helppoja ratkaisuja ei ole, niin alkaisi pikkuhiljaa kiinnostaa sitten vaikka hitaat ja vaikeat ratkaisut.

Presidentti Niinistö:" Uuden nousun ensimmäinen edellytys on riittävä tietoisuus omasta tilasta, eikä tosiasioiden tunnustamisestakaan haittaa olisi"

Tästäkin samaa mieltä. Kuulisin mielelläni, että mikä on se tosiasia, sillä oletan, että jos on ollut nyt 5 vuotta aikaa keksiä, että missä vika piilee, niin uskoisin sen tosiasian selvinneen?

Vai voiko taas sanoa, että meidän oli pakko liittyä ja pysyä EU/EURO ja vaikka ei ole mitään käsitystä, miksi ei homma toimi, niin jatketaan vaan?

Nyt olisi mukavaa, että Presidentti Niinistö tekisi "Hjallikset" ja myöntäisi sen tosiasian, mitä ei ääneen uskalleta sanoa.

Myöntäisi sen tosiasian, että EU:n ainoa keino selvitä on liittovaltio. Tai se on ainoa keino yrittää selvitä.

Toinen vaihtoehto on pilkkoa EU pienemmäksi, tai hajottaa kokonaan. Presidentti Niinistö varmasti tietää, että Laura Huhtasaari nostaa nämä asiat esille ja varmaankin joutuu myös Niinistö sanomaan mikä on kanta liittovaltioon.

Uskon, että Presidentti on halunnut jättää vaalikeskustelut mahdollisimman pieneen, koska suosio on nyt hyvä, niin miksi riskeerata sitä joutumalla kertomaan mielipiteitään.

Jatkaako Niinistö linjalla, että EU:ssa on pakko olla, vaikka kriisi senkun pahenee ja vikaa ei tiedetä vai onko aika toteuttaa omia 5 vuoden takaisia puheitaan ja myöntää missä se vika on?

Liittovaltio vai EU:n pilkkominen? Siinä on kysymykset, mihin pitäisi pystyä vastaamaan, tai sitten ei kannattaisi ensinkään pyrkiä Presidentiksi.

Itse valitsisin Itsenäisyyden, eli tuon pilkkomisen.

Jos EU:sta ei tule liittovaltio, tai hajoa kokonaan, niin toteutuu Macronen esittämä eri tahtiin kehittyminen. Suomi ei ole EU:n kärkimaiden tahdissa siinä vaihtoehdossa, vaan muiden kriisimaiden kanssa vaikkakin sikäli hassussa tilanteessa, että silti nettomaksamme kalliisti oman oksamme sahaamisesta.

]]>
0 http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244148-mika-lienee-presidentin-kanta-5v-takaiseen-puheeseensa-nyt#comments EU Eurokriisi Mon, 09 Oct 2017 07:00:45 +0000 Tero Ahtola http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244148-mika-lienee-presidentin-kanta-5v-takaiseen-puheeseensa-nyt
Katalonia – valtioton kansa, miehityksen uhkaama! http://timoandersson.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244034-katalonia-valtioton-kansa-miehityksen-uhkaama <p>Huomiomme kohteeksi on yllättäen noussut yksi Euroopan niistä kansakunnista, jolla ei ole omaa valtiota, vaikkakin oma kieli, katalaani, ja keskiajalle asti ulottuva oma kirjoitettu kansankielinen perinne. Katalonia, vanha sivistyskansakunta, aikoo julistautua itsenäiseksi Espanjan valtiosta, johon sen asukaat eivät ole milloinkaan halunneet kuulua. Neuvotteluihin taipumaton Espanjan madridilaisen kansalliskiihkon valtaan joutunut keskushallinto on enemmän tai vähemmin verhotusti &ndash; uhannut miehittää Katalonian. Pitääkö meidän osallistua Euroopan valtiottomien kansojen identiteetin tuhoamiseen?</p><p>Jos Katalonia joutuu taistelemaan vierasta espanjalaista miehittäjää vastaan, kuten se joutui mm. 1600-luvulla, niin sitä ei pidä katsoa sivusta. Myöskään itsenäisyyden valinnutta Kataloniaa, jos näin käy, ei pidä sulkea EU:n ulkopuolelle vain siksi, että Espanjan madridilaisen kiihkonationalismin valinnut Espanjan hallitus pakottaa Katalonian eroamaan Espanjasta.</p><p>Omassa EU-Politiikassaan EU-maiden, Suomenkin, on aiheellista harkita valmiiksi kanta siihen, kuinka suhtaudumme EU-alueen valtiottomiin kansoihin, jotka haluavat kuulua EU:hun haluamatta kuitenkaan kuulua siihen valtioon, johon heidät on historiallisesti pakotettu. &nbsp;Britannian erot myötä EU:sta lähtivät Skotlannin ja Pohjois-Irlannin valtiottomat kansat, vaikkakin halusivat kuulua EU:hun. Valtiottomia kansoja sivun mennen sanoen ovat Belgian flaamit ja Skandinavian pohjoisosien saamalaiset jotakin mainitakseni. &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;</p><p>EU-kansalaisina katalonialaisilla ja katalaaneilla on oikeus kuulua EU:hun riippumatta siitä, pysyvätkö he Espanjan kansalaisina. Kysymys Skotlannin itsenäisyydestä herätettiin uudelleen, kun EU:sta erottuaan äänestyksellä englantilaiset pakottavat Skotlannin. Britit muistavat Irlannin valtiottoman kansakunnan itsenäistymisen ensin vapaavaltiona, sitten täysin itsenäisenä. Vapaavaltion britit hyväksyivät, vasta sen jälkeen, kun Irlannin alueelle lähetettyjä brittivirkamiehiä irlantilaiset kaupunkisissit teloittivat. Tätä britit eivät kestäneet, joten ymmärtää sen, etteivät he ole halukkaita estämään kansanäänestyksiä.</p><p>EU-mailla ei ole myöskään oikeutta sallia Espanjan kovine otteineen yrittää hajottaa katalonialaiset toisiinsa vastaan: näin on tapahtunut kerran 1640&mdash;1652 sodassa, joka oli myös sisällissota katalaanien eri sosiaalisten kerrostuminen ja luokkien välillä. Tätä sotaa tarkastelen kohta lyhemmin. Viimeksi tasavallan ja Francon hallinnon aikana katalaanit ja katalonialaiset pyrkivät pysymään yhtenäisenä Madridia vastaan siinä, missä he voivat. &nbsp;&nbsp;</p><p><strong>Katalaanien ja katalonialaisen vastarinnan historiasta</strong></p><p>Katalonialaisilla 1600-luvulta erittäin ikäviä muistoja siitä, mitä väkivaltaisuudessaan Espanjan valta maakunnan alueella voi olla pahimmillaan. Vuosina 1640&mdash;1652 he kokivat julman miehityksen alueensa väestöön kohdistuvine raiskauksineen, julmuuksineen ja terroreineen ja vapaussodan &ndash; Suomen tavisotaan vertautuvan &ndash; tuota miehittäjää vastaan, joka oli Madridissa istunut keskushallitus.</p><p>Katalaaneilla ei ole ollut Euroopassa muita vihollisia kuin Kastiliassa sijaitseva hallitusvalta. Tuolloin Katalonia, alueellisesti nykyisä rajoja laajempana, oli julistautunut itsenäiseksi. Viime kerta, jolloin Katalonia julistautui itsenäiseksi, oli vuosi 1934. Asturiassa, Katalonian naapurimaakunnassa kaivostyöläisten, kaivostyöläisten lakko oli kiihtynyt aseelliseksi konfliktiksi, edelleen paikalliseksi sisällissodaksi, minkä johdosta Espanjan armeija tunkeutui taistelualueelle. Vuodesta 1931, jolloin kuningas lähti maanpakoon ja valtaan nousu uusi tasavalta, katalonialaiset olivat taistelleet autonomian ja laajentamisen puolesta, saaneet jonkinasteisen autonomian.</p><p>1934 oli konkreettinen vaara, että Asturian kaivostyöläisten kapinaan tukahduttamaan, mm. tasavallan palveluksessa olleen Francisco Francon johdolla, tulleet keskusvallan joukot olisivat tunkeutuneet Kataloniaan. 1936 tasavaltalaiskoalition voitto takasi Espanjalle hallituksen, joka oli myönteinen Katalonian ja Baskimaan autonomian puolustajille. Autonomian vuoksi katalaanit ja muut katalonialaiset taistelivat espanjalaiskansallismielisiä vastaan, joiden kansallismielisyys ei ollut katalaanien kansallismielisyyttä, ei ollut siihen mennessä milloinkaan.</p><p><strong><a href="http://www.encyclopedia.com/history/encyclopedias-almanacs-transcripts-and-maps/catalonia-revolt-1640-1652">Katalonian kapina (1640&mdash;1652)</a> &ndash; Suomen talvisodan vastine maakunnan kansan yhdistäjinä Espanjaa vastaan</strong></p><p>Katalonia on Espanjan kehittyneimpään alueeseen kuuluva sen vuoksi, että sen asukkailla on perinteenä, että nekin, jotka ovat tehneet työtä, ovat saaneet syödä. Useassa paikassa Espanjassa mentaliteettia oli katolinen puritanismi, jonka mukaan vain niiden, jotka eivät tee työtä, ei syömänkään pidä. Tämähän ei ole mikään lähtökohta kehitykselle. &nbsp;</p><p>Keskiajalla Katalonia nykyisen Espanjan itäiset osat käsittänyt Katalonia, oli kuulunut Aragonian kuningaskuntaan. 1640 Katalonialaiset nousivat kapinaan Espanjan Philip IV:n kruunua vastaan. Taloudelliset, poliittiset ja ikimuistoiset historialliset syyt olivat kapinan taustalla. 1517 Katalonia oli tullut Kastilian alaisuuteen, kun Kaarle V, Kastilian Isabellan ja Aragonian Ferdinandin poika, tuli yhdistyneen Espanjan hallitsijaksi ja Itävallan keisariksi. &nbsp;Muodollisesti yhtenäistetty valtio jäi hajanaiseksi. Espanjan itäkolkassa puhuttiin ja kirjoitettiin katalaania, Etelä-Ranskan oksitaanin kielen sukukieltä, kun taas Madridissa käytettiin kieltä, jota sanomme nykyisin espanjaksi. Eri kieliä käyttäneillä Katalonia ja Kastilialla oli erilaiset poliittiset traditionsa. Katalonian läänityslaitos muistutti enemmän Ranskan vastaavaa kuin Kastilian, jonka perustana oli <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Reconquista">Reconquest</a>. Espanjan eri aluilla säilyi omat verotuksesta päättävät kokouksensa.</p><p>Kastilian nationalismin taustaa ei voida ymmärtää ilman reconquestaa, jolla tarkoitetaan Leonin ja Kastilian soturiaristokratian ja -monarkian pyrkimystä alistaa Espanjan islamin piiriin kuuluneet alueet. Hankkeena oli saattaa islamin kulttuurin piiriin kuuluvat sivistyksellisesti ja yhteiskunnallisesti korkeammalla tasolla olevat alueet jyrkän ja ahdasmielisen katolisuuden piiriin. Reconquesta tuli päätökseen Kastilian Isabellan ja Aragonian Ferdinandin dynastiseen avioliittoon mennessä.</p><p>Reconguestan pohjalle perustettua Kastilian järjestelmää on kuvattu sellaiseksi, missä söivät ne, jotka eivät tehneet työtä, ja missä ne, jotka tekivät työt, eivät syöneet. Katalonian poikkeuksellisesti muuta Espanjaa korkeampi taloudellinen, poliittinen ja sosiaalinen kehittyneisyys, jolla tasolla on oikeastaan vain Baskimaa, perustuu mm. siihen, ettei se ollut osa Kastilian järjestelmää milloinkaan. Kataloniassa ne, jotka tekivät työtä, myös söivät.</p><p>Kastilian kurittoman armeijan sijoittaminen Espanjan ja Ranskan-sodan vuoksi Kataloniaan ja sen ylläpitämä komento raiskauksineen, julmuuksineen ja terroreineen aiheutti jo tuolloin tilanteen, jossa katalaaneilla ei olut muuta mahdollisuutta kuin nousta kapinaan. Alueen valloittaneet ranskaiset otettiin ystävinä vastaan heidän vallattuaan Katalonian. Katalaanien ensimmäinen itsenäisyystaistelu, joka vertautuu Suomen talvisotaan, ei johtanut itsenäisyyteen. Portugali saavutti itsenäisyytensä onnistuneesti, minkä vuoksi Euroopassa on nyt Portugali-niminen valtio. Myöhemmin Ranskan yhteydestä Espanjaan palannut Katalonia sen sijaan jäi osaksi Espanjaa vanhana keskiaikaisena kansakuntana ilman valtiota. &nbsp;&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Huomiomme kohteeksi on yllättäen noussut yksi Euroopan niistä kansakunnista, jolla ei ole omaa valtiota, vaikkakin oma kieli, katalaani, ja keskiajalle asti ulottuva oma kirjoitettu kansankielinen perinne. Katalonia, vanha sivistyskansakunta, aikoo julistautua itsenäiseksi Espanjan valtiosta, johon sen asukaat eivät ole milloinkaan halunneet kuulua. Neuvotteluihin taipumaton Espanjan madridilaisen kansalliskiihkon valtaan joutunut keskushallinto on enemmän tai vähemmin verhotusti – uhannut miehittää Katalonian. Pitääkö meidän osallistua Euroopan valtiottomien kansojen identiteetin tuhoamiseen?

Jos Katalonia joutuu taistelemaan vierasta espanjalaista miehittäjää vastaan, kuten se joutui mm. 1600-luvulla, niin sitä ei pidä katsoa sivusta. Myöskään itsenäisyyden valinnutta Kataloniaa, jos näin käy, ei pidä sulkea EU:n ulkopuolelle vain siksi, että Espanjan madridilaisen kiihkonationalismin valinnut Espanjan hallitus pakottaa Katalonian eroamaan Espanjasta.

Omassa EU-Politiikassaan EU-maiden, Suomenkin, on aiheellista harkita valmiiksi kanta siihen, kuinka suhtaudumme EU-alueen valtiottomiin kansoihin, jotka haluavat kuulua EU:hun haluamatta kuitenkaan kuulua siihen valtioon, johon heidät on historiallisesti pakotettu.  Britannian erot myötä EU:sta lähtivät Skotlannin ja Pohjois-Irlannin valtiottomat kansat, vaikkakin halusivat kuulua EU:hun. Valtiottomia kansoja sivun mennen sanoen ovat Belgian flaamit ja Skandinavian pohjoisosien saamalaiset jotakin mainitakseni.     

EU-kansalaisina katalonialaisilla ja katalaaneilla on oikeus kuulua EU:hun riippumatta siitä, pysyvätkö he Espanjan kansalaisina. Kysymys Skotlannin itsenäisyydestä herätettiin uudelleen, kun EU:sta erottuaan äänestyksellä englantilaiset pakottavat Skotlannin. Britit muistavat Irlannin valtiottoman kansakunnan itsenäistymisen ensin vapaavaltiona, sitten täysin itsenäisenä. Vapaavaltion britit hyväksyivät, vasta sen jälkeen, kun Irlannin alueelle lähetettyjä brittivirkamiehiä irlantilaiset kaupunkisissit teloittivat. Tätä britit eivät kestäneet, joten ymmärtää sen, etteivät he ole halukkaita estämään kansanäänestyksiä.

EU-mailla ei ole myöskään oikeutta sallia Espanjan kovine otteineen yrittää hajottaa katalonialaiset toisiinsa vastaan: näin on tapahtunut kerran 1640—1652 sodassa, joka oli myös sisällissota katalaanien eri sosiaalisten kerrostuminen ja luokkien välillä. Tätä sotaa tarkastelen kohta lyhemmin. Viimeksi tasavallan ja Francon hallinnon aikana katalaanit ja katalonialaiset pyrkivät pysymään yhtenäisenä Madridia vastaan siinä, missä he voivat.   

Katalaanien ja katalonialaisen vastarinnan historiasta

Katalonialaisilla 1600-luvulta erittäin ikäviä muistoja siitä, mitä väkivaltaisuudessaan Espanjan valta maakunnan alueella voi olla pahimmillaan. Vuosina 1640—1652 he kokivat julman miehityksen alueensa väestöön kohdistuvine raiskauksineen, julmuuksineen ja terroreineen ja vapaussodan – Suomen tavisotaan vertautuvan – tuota miehittäjää vastaan, joka oli Madridissa istunut keskushallitus.

Katalaaneilla ei ole ollut Euroopassa muita vihollisia kuin Kastiliassa sijaitseva hallitusvalta. Tuolloin Katalonia, alueellisesti nykyisä rajoja laajempana, oli julistautunut itsenäiseksi. Viime kerta, jolloin Katalonia julistautui itsenäiseksi, oli vuosi 1934. Asturiassa, Katalonian naapurimaakunnassa kaivostyöläisten, kaivostyöläisten lakko oli kiihtynyt aseelliseksi konfliktiksi, edelleen paikalliseksi sisällissodaksi, minkä johdosta Espanjan armeija tunkeutui taistelualueelle. Vuodesta 1931, jolloin kuningas lähti maanpakoon ja valtaan nousu uusi tasavalta, katalonialaiset olivat taistelleet autonomian ja laajentamisen puolesta, saaneet jonkinasteisen autonomian.

1934 oli konkreettinen vaara, että Asturian kaivostyöläisten kapinaan tukahduttamaan, mm. tasavallan palveluksessa olleen Francisco Francon johdolla, tulleet keskusvallan joukot olisivat tunkeutuneet Kataloniaan. 1936 tasavaltalaiskoalition voitto takasi Espanjalle hallituksen, joka oli myönteinen Katalonian ja Baskimaan autonomian puolustajille. Autonomian vuoksi katalaanit ja muut katalonialaiset taistelivat espanjalaiskansallismielisiä vastaan, joiden kansallismielisyys ei ollut katalaanien kansallismielisyyttä, ei ollut siihen mennessä milloinkaan.

Katalonian kapina (1640—1652) – Suomen talvisodan vastine maakunnan kansan yhdistäjinä Espanjaa vastaan

Katalonia on Espanjan kehittyneimpään alueeseen kuuluva sen vuoksi, että sen asukkailla on perinteenä, että nekin, jotka ovat tehneet työtä, ovat saaneet syödä. Useassa paikassa Espanjassa mentaliteettia oli katolinen puritanismi, jonka mukaan vain niiden, jotka eivät tee työtä, ei syömänkään pidä. Tämähän ei ole mikään lähtökohta kehitykselle.  

Keskiajalla Katalonia nykyisen Espanjan itäiset osat käsittänyt Katalonia, oli kuulunut Aragonian kuningaskuntaan. 1640 Katalonialaiset nousivat kapinaan Espanjan Philip IV:n kruunua vastaan. Taloudelliset, poliittiset ja ikimuistoiset historialliset syyt olivat kapinan taustalla. 1517 Katalonia oli tullut Kastilian alaisuuteen, kun Kaarle V, Kastilian Isabellan ja Aragonian Ferdinandin poika, tuli yhdistyneen Espanjan hallitsijaksi ja Itävallan keisariksi.  Muodollisesti yhtenäistetty valtio jäi hajanaiseksi. Espanjan itäkolkassa puhuttiin ja kirjoitettiin katalaania, Etelä-Ranskan oksitaanin kielen sukukieltä, kun taas Madridissa käytettiin kieltä, jota sanomme nykyisin espanjaksi. Eri kieliä käyttäneillä Katalonia ja Kastilialla oli erilaiset poliittiset traditionsa. Katalonian läänityslaitos muistutti enemmän Ranskan vastaavaa kuin Kastilian, jonka perustana oli Reconquest. Espanjan eri aluilla säilyi omat verotuksesta päättävät kokouksensa.

Kastilian nationalismin taustaa ei voida ymmärtää ilman reconquestaa, jolla tarkoitetaan Leonin ja Kastilian soturiaristokratian ja -monarkian pyrkimystä alistaa Espanjan islamin piiriin kuuluneet alueet. Hankkeena oli saattaa islamin kulttuurin piiriin kuuluvat sivistyksellisesti ja yhteiskunnallisesti korkeammalla tasolla olevat alueet jyrkän ja ahdasmielisen katolisuuden piiriin. Reconquesta tuli päätökseen Kastilian Isabellan ja Aragonian Ferdinandin dynastiseen avioliittoon mennessä.

Reconguestan pohjalle perustettua Kastilian järjestelmää on kuvattu sellaiseksi, missä söivät ne, jotka eivät tehneet työtä, ja missä ne, jotka tekivät työt, eivät syöneet. Katalonian poikkeuksellisesti muuta Espanjaa korkeampi taloudellinen, poliittinen ja sosiaalinen kehittyneisyys, jolla tasolla on oikeastaan vain Baskimaa, perustuu mm. siihen, ettei se ollut osa Kastilian järjestelmää milloinkaan. Kataloniassa ne, jotka tekivät työtä, myös söivät.

Kastilian kurittoman armeijan sijoittaminen Espanjan ja Ranskan-sodan vuoksi Kataloniaan ja sen ylläpitämä komento raiskauksineen, julmuuksineen ja terroreineen aiheutti jo tuolloin tilanteen, jossa katalaaneilla ei olut muuta mahdollisuutta kuin nousta kapinaan. Alueen valloittaneet ranskaiset otettiin ystävinä vastaan heidän vallattuaan Katalonian. Katalaanien ensimmäinen itsenäisyystaistelu, joka vertautuu Suomen talvisotaan, ei johtanut itsenäisyyteen. Portugali saavutti itsenäisyytensä onnistuneesti, minkä vuoksi Euroopassa on nyt Portugali-niminen valtio. Myöhemmin Ranskan yhteydestä Espanjaan palannut Katalonia sen sijaan jäi osaksi Espanjaa vanhana keskiaikaisena kansakuntana ilman valtiota.   

 

 

 

]]>
9 http://timoandersson.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244034-katalonia-valtioton-kansa-miehityksen-uhkaama#comments Espanja EU Katalonia itsenäisyys Fri, 06 Oct 2017 18:57:54 +0000 Timo Andersson http://timoandersson.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244034-katalonia-valtioton-kansa-miehityksen-uhkaama
EU on valmis saattohoitoon http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243872-eu-on-valmis-saattohoitoon <p>Suomi vietiin osaksi Euroopan unionia <a href="http://www.utu.fi/fi/Ajankohtaista/mediatiedotteet/vaitostiedotteet/Sivut/suomen-eu-jasenyys-oli-etujarjestojen-yhteisponnistus-vaitos-olli-korhonen.aspx">ennen näkemättömällä etujärjestöjen lobbauksella</a>, jota ilman kyllä-äänet eivät koskaan olisi voittaneet. Epävarmoja kansalaisia käännytettiin joukoittain EU-jäsenyyden taakse kyseenalaisin <a href="http://documents-prod-kaleva-fi.s3.amazonaws.com/default/69254f84-4f9f-11e4-8f82-22000a22931e-kaleva-eu-16101994-ilmoitus-pdf.pdf">propagandamainoksin</a>.</p><p>Propagandaa oli suorastaan pakko tehdä, koska maata oli valmisteltu EU-kuntoon vuodesta 1985 lähtien. Tuon vuoden jälkeen Suomi ei ole lainannut rahaa omalta keskuspankiltaan. Näin haluttiin totutella siihen, millaista olisi EU:ssa, jossa valtiot eivät saa lainata ilman korkoa omalta keskuspankiltaan. Sellaistahan se sitten oli, mitä 90-luvun alku mukanaan toi, yhtä juhlaa. Tilannetta pahensi Koiviston ajama vahvan markan politiikka ja pian koko pankkisektorin kriisiytyminen. Vuotta 1985 edeltäneet pari vuosikymmentä olivat kuitenkin olleet korkotasoltaan hyvin maltillisia, joten legenda euron tuomasta vakaudesta on vain historian väärintulkintaa ja parhain päin selittelyä. Mutta Suomi, maksajat, kuten saksalaislehdistö meitä kutsui, oli todistanut olevansa valmis EU:hun.</p><p>EU-päätöksen yhteydessä eduskunta päätti, että euroon liittymisestä tehtäisiin myöhemmin erillinen lakialoite eduskunnalle. Lakialoitetta ei kuitenkaan koskaan tehty, vaan päätös euroon liittymisestä tehtiin perustuslain vastaisesti eduskunnan yksinkertaisella enemmistöllä, kun perustuslaki olisi velvoittanut päätökseen 5/6 enemmistön. Suomen perustuslaissa oli tuolloin myös kohta, jonka mukaan maamme rahayksikkö on markka. Edelleen perustuslain mukaan ylin päätäntävalta kuuluu Suomen kansalle. Kun ylin päätösvalta siirrettiin EU:lle, myös tässä kohdassa rikottiin perustuslakia, ja rikotaan edelleen.</p><p>Suomi piti vielä saattaa &rdquo;eurokuntoon&rdquo;, mikä tarkoitti esim. kuntien valtionosuuksien puolittamista ja sitä seuranneita kunnallisverojen jatkuvia korotuksia ja kuntatalouden kriisiä, joka jatkuu yhä. Valuutan arvoon ei Suomella ole mahdollisuutta kajota, joten sopeutukset vaikeaan taloustilanteeseen on tehty heikentämällä työehtoja ja lisäämällä työttömyyttä. Tuotanto on siirretty halpojen työvoimakustannusten, heikon työsuojelun ja löysien ympäristönormien maihin. Pääomien vapauduttua pääomat ovat toden totta kaikonneet maastamme. Mutta niin lähtee myös koulutettu väestö sekä eläkeläiset, jotka <a href="https://yle.fi/uutiset/3-7884287">mieluummin elävät yltäkylläistä elämää halpojen elinkustannusten maissa</a> kuin kituuttavat pienellä eläkkeellään kalliissa Suomessa.</p><p>Suomi on ollut paria vuotta lukuun ottamatta <a href="http://https://eurooppatiedotus.fi/suomi-ja-eu/suomen-eu-jasenmaksut/">EU:n nettomaksaja</a>, joten saksalaislehdistö oli oikeassa toivottaessaan meidät tervetulleiksi maksajan paikalle EU:hun. Kun työstä saamamme hyödyt valuvat jatkuvasti pois maastamme, eivätkä jää meille, jotka olemme hyödyn tuottaneet, on tällaisesta elämäämme kurjistavasta järjestelmästä tietysti pian päästävä eroon.</p><p>Euroopan unioni on tienhaarassa. Britit jo saivat siitä tarpeekseen. Brexit jouduttanee pian tehtävää päätöstä joko integraation syventämisestä tai unionin purkamisesta. Nykyisellä mallilla EU on valmis saattohoitoon. Katalonian itsenäistymisäänestyksen tapahtumat viimeistään osoittivat, ettei EU pidä tavallisen ihmisen puolia, vaan päinvastoin sallii väkivallan heitä kohtaan. Nyt kun EU-maassa on rikos kävellä rauhassa äänestyspaikalle ja siitä hyvästä saa kumiluodista tai pampusta, on syytä todella kysyä, haluammeko demokratian ja ihmisoikeuksien nimeen vannovan petollisen pankkiiridynastian nimeltään EU jatkavan eurooppalaisten kansojen hallitsemista.</p><p>Espanjan perustuslain mukaan äänestys oli laiton. Harva maa on itsenäistynyt laillisesti. Suomen johdon hiljaisessa kiemurtelussa on paljon samaa kuin presidentti Koiviston fundeeraamisessa Viron itsenäistyessä. Syy tähän outoon käytökseen tosin on nyt toisella ilmansuunnalla. Laillisuuteen tietysti voi vedota (niin tehtiin myös 30-luvun Saksassa), mutta niin vain on perustuslakia tulkittu täällä pohjoisen &rdquo;säntillisessä ja kurinalaisessa&rdquo; Suomessakin vallanpitäjiä miellyttävällä tavalla, kuten europäätös aikanaan osoitti. Kataloniassa rauhan projekti suuntasi aseet itseään kohti. Se voi olla lähtölaukaus suurille muutoksille.</p><p>&nbsp;</p><p>Henri Aitakari</p><p>puheenjohtaja</p><p>Itsenäisyyspuolue</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomi vietiin osaksi Euroopan unionia ennen näkemättömällä etujärjestöjen lobbauksella, jota ilman kyllä-äänet eivät koskaan olisi voittaneet. Epävarmoja kansalaisia käännytettiin joukoittain EU-jäsenyyden taakse kyseenalaisin propagandamainoksin.

Propagandaa oli suorastaan pakko tehdä, koska maata oli valmisteltu EU-kuntoon vuodesta 1985 lähtien. Tuon vuoden jälkeen Suomi ei ole lainannut rahaa omalta keskuspankiltaan. Näin haluttiin totutella siihen, millaista olisi EU:ssa, jossa valtiot eivät saa lainata ilman korkoa omalta keskuspankiltaan. Sellaistahan se sitten oli, mitä 90-luvun alku mukanaan toi, yhtä juhlaa. Tilannetta pahensi Koiviston ajama vahvan markan politiikka ja pian koko pankkisektorin kriisiytyminen. Vuotta 1985 edeltäneet pari vuosikymmentä olivat kuitenkin olleet korkotasoltaan hyvin maltillisia, joten legenda euron tuomasta vakaudesta on vain historian väärintulkintaa ja parhain päin selittelyä. Mutta Suomi, maksajat, kuten saksalaislehdistö meitä kutsui, oli todistanut olevansa valmis EU:hun.

EU-päätöksen yhteydessä eduskunta päätti, että euroon liittymisestä tehtäisiin myöhemmin erillinen lakialoite eduskunnalle. Lakialoitetta ei kuitenkaan koskaan tehty, vaan päätös euroon liittymisestä tehtiin perustuslain vastaisesti eduskunnan yksinkertaisella enemmistöllä, kun perustuslaki olisi velvoittanut päätökseen 5/6 enemmistön. Suomen perustuslaissa oli tuolloin myös kohta, jonka mukaan maamme rahayksikkö on markka. Edelleen perustuslain mukaan ylin päätäntävalta kuuluu Suomen kansalle. Kun ylin päätösvalta siirrettiin EU:lle, myös tässä kohdassa rikottiin perustuslakia, ja rikotaan edelleen.

Suomi piti vielä saattaa ”eurokuntoon”, mikä tarkoitti esim. kuntien valtionosuuksien puolittamista ja sitä seuranneita kunnallisverojen jatkuvia korotuksia ja kuntatalouden kriisiä, joka jatkuu yhä. Valuutan arvoon ei Suomella ole mahdollisuutta kajota, joten sopeutukset vaikeaan taloustilanteeseen on tehty heikentämällä työehtoja ja lisäämällä työttömyyttä. Tuotanto on siirretty halpojen työvoimakustannusten, heikon työsuojelun ja löysien ympäristönormien maihin. Pääomien vapauduttua pääomat ovat toden totta kaikonneet maastamme. Mutta niin lähtee myös koulutettu väestö sekä eläkeläiset, jotka mieluummin elävät yltäkylläistä elämää halpojen elinkustannusten maissa kuin kituuttavat pienellä eläkkeellään kalliissa Suomessa.

Suomi on ollut paria vuotta lukuun ottamatta EU:n nettomaksaja, joten saksalaislehdistö oli oikeassa toivottaessaan meidät tervetulleiksi maksajan paikalle EU:hun. Kun työstä saamamme hyödyt valuvat jatkuvasti pois maastamme, eivätkä jää meille, jotka olemme hyödyn tuottaneet, on tällaisesta elämäämme kurjistavasta järjestelmästä tietysti pian päästävä eroon.

Euroopan unioni on tienhaarassa. Britit jo saivat siitä tarpeekseen. Brexit jouduttanee pian tehtävää päätöstä joko integraation syventämisestä tai unionin purkamisesta. Nykyisellä mallilla EU on valmis saattohoitoon. Katalonian itsenäistymisäänestyksen tapahtumat viimeistään osoittivat, ettei EU pidä tavallisen ihmisen puolia, vaan päinvastoin sallii väkivallan heitä kohtaan. Nyt kun EU-maassa on rikos kävellä rauhassa äänestyspaikalle ja siitä hyvästä saa kumiluodista tai pampusta, on syytä todella kysyä, haluammeko demokratian ja ihmisoikeuksien nimeen vannovan petollisen pankkiiridynastian nimeltään EU jatkavan eurooppalaisten kansojen hallitsemista.

Espanjan perustuslain mukaan äänestys oli laiton. Harva maa on itsenäistynyt laillisesti. Suomen johdon hiljaisessa kiemurtelussa on paljon samaa kuin presidentti Koiviston fundeeraamisessa Viron itsenäistyessä. Syy tähän outoon käytökseen tosin on nyt toisella ilmansuunnalla. Laillisuuteen tietysti voi vedota (niin tehtiin myös 30-luvun Saksassa), mutta niin vain on perustuslakia tulkittu täällä pohjoisen ”säntillisessä ja kurinalaisessa” Suomessakin vallanpitäjiä miellyttävällä tavalla, kuten europäätös aikanaan osoitti. Kataloniassa rauhan projekti suuntasi aseet itseään kohti. Se voi olla lähtölaukaus suurille muutoksille.

 

Henri Aitakari

puheenjohtaja

Itsenäisyyspuolue

]]>
18 http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243872-eu-on-valmis-saattohoitoon#comments Brexit Espanja EU Katalonia Perustuslaki Tue, 03 Oct 2017 22:21:05 +0000 Henri Aitakari http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243872-eu-on-valmis-saattohoitoon
Katalonia oli vasta alku! http://janispetrus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243838-katalonia-oli-vasta-alku <p>&nbsp;</p><p>&quot;Pohjois-Italian Lombardia ja Venetsia suunnittelevat pitävänsä kansanäänestyksen 22. lokakuuta.&nbsp;Tässä äänestyksessä kansalta on tarkoitus kysyä, olisiko alueiden lisättävä itsemääräämisoikeuttaan suhteessa Italian keskushallintoon. Äänestys on neuvoa antava, mutta asiantuntijat odottavat siitä suunnannäyttäjää, joka päästää pullonhengen vapaaksi.&quot;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Kiitos</p><p>Hämis</p><p>&nbsp;</p><p>Loput löytyy täältä: <a href="https://vastavalkea.fi/2017/10/02/vallankeskityksen-kylvaja-korjaa-hajaannusta-tapaus-catalunya-vasta-alkua/" title="https://vastavalkea.fi/2017/10/02/vallankeskityksen-kylvaja-korjaa-hajaannusta-tapaus-catalunya-vasta-alkua/">https://vastavalkea.fi/2017/10/02/vallankeskityksen-kylvaja-korjaa-hajaa...</a></p><p>&nbsp;</p><p>EDIT: Turhat pois.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

"Pohjois-Italian Lombardia ja Venetsia suunnittelevat pitävänsä kansanäänestyksen 22. lokakuuta. Tässä äänestyksessä kansalta on tarkoitus kysyä, olisiko alueiden lisättävä itsemääräämisoikeuttaan suhteessa Italian keskushallintoon. Äänestys on neuvoa antava, mutta asiantuntijat odottavat siitä suunnannäyttäjää, joka päästää pullonhengen vapaaksi."

 

 

Kiitos

Hämis

 

Loput löytyy täältä: https://vastavalkea.fi/2017/10/02/vallankeskityksen-kylvaja-korjaa-hajaannusta-tapaus-catalunya-vasta-alkua/

 

EDIT: Turhat pois.

]]>
37 http://janispetrus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243838-katalonia-oli-vasta-alku#comments EU EU ja Suomi Italia Itsenäsyys Katalonia Tue, 03 Oct 2017 10:53:41 +0000 Juha Hämäläinen http://janispetrus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243838-katalonia-oli-vasta-alku
Rauhan Nobelisti EU http://selavii.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243823-rauhan-nobelisti-eu <p>Ei voi olla ihmettelemättä tätä rauhan määrää, jota EU jakaa kansalaisilleen ja myös EU:n ulkopuolelle. Samaan syssyyn ei voi olla ihmettelemättä miksi EU sai Nobelin rauhanpalkinnon 2012? Ja vielä enemmän saa ihmetellä, ellei tuota palkintoa oteta pian pois!</p><p>Euroopan unionille myönnettiin vuoden 2012 Nobelin palkinto rauhan, sovinnon, demokratian ja ihmisoikeuksien edistämisestä Euroopassa.</p><p>EU jopa päätti luovuttaa palkintorahat (930 000 euroa) sellaisten lasten hyväksi, jotka eivät saa elää ja kasvaa rauhanomaisissa oloissa. Samalla se teki oman lahjoituksen, joka kaksinkertaisti alkuperäisen summan 2 miljoonaan euroon. ( <a href="https://europa.eu/european-union/about-eu/history/2010-today/2012/eu-nobel_fi" title="https://europa.eu/european-union/about-eu/history/2010-today/2012/eu-nobel_fi">https://europa.eu/european-union/about-eu/history/2010-today/2012/eu-nob...</a> ) sivuilla EU kertoo jättävänsä Nobel-palkinnosta pysyvän jäljen, ja se aikoo jatkaa konfliktialueiden lapsille suunnattujen koulutushankkeiden rahoittamista tulevinakin vuosina. Niinpä vuonna 2013 EU kaksinkertaisti tuen määrän ja osoitti 4 miljoonaa euroa lisää sekä nykyisten että uusien hankkeiden rahoitukseen.&nbsp;</p><p>Kappas vaan! Nyt Järjestyi sitten taas uusi kohde. Katalonia! Siellä onkin jatkossa paljon &quot;koulutettavia&quot; lapsia kumartamaan rahoittajille. Toki ensin piti käydä osoittamassa väkivalloin lapsillekin tätä rauhan aatetta. Laittaako EU nyt lisää 6 miljoonaa euroa?</p><p>Norjalainen Nobel-valintakomitea totesi, että päätös rauhanpalkinnon myöntämisestä perustui EU:n vakauttavaan rooliin. Pitkälti EU:n ansiosta on aiemmin sotien repimässä Euroopassa viime vuosikymmeninä laajalti vallinnut rauha. Komitean mukaan EU:n merkittävin saavutus on ollut menestyksekäs kamppailu rauhan ja sovinnon sekä demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta. Nobel-komitea pitää EU:ta hyvänä esimerkkinä kansojen veljeydestä ja eräänlaisena rauhankongressina. Nämä käsitteet mainitaan rauhanpalkinnon yleisinä perusteina Alfred Nobelin vuonna 1895 tekemässä testamentissa.&nbsp;</p><p>Minulle ei oikein avaudu nuo kohdat &quot; kansojen veljeydestä, kamppailu rauhan ja sovinnon sekä demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta&quot;. Olen varmaan väärässä tai sitten sitä tyhmää valkoista roskaväkeä! Ihan sama, mutta tuon palkinnon myöntämisen jälkeen mielestäni kaikki edellämainitut on menneet juuri vastakkaiseen suuntaan.</p><p>Voisiko Katalonia järjestetää ensin neuvoa-antavan kansanäänestyksen Katalonian eroamisesta espanjan poliisin toimivaltuuksista maakunnassaan? Tuskin. Samat poliisit saapuisivat pieksämään lapsia ja estämään äänestyksen. Toisin oli suomessa 1994. Ei tarvittu poliisia tai puolustusvoimia kun suomi liitettiin EU:iin neuvoa-antavasti. Roskaväkeä vedätettiin kunnolla nenästä. Silloin ei tunnettu edes sanaa populismi.&nbsp;</p><p>Mitäpä olette mieltä jos Ahvenanmaa haluaisi itsenäistyä omaksi valtioksi ja alkaisi järjestelemään äänestystä. Olisiko Suomen poliisi pamputtamassa lapsia ja vanhuksia sekä sulkemassa äänestyspaikkoja? Entäs sallittaisiinko vaikkapa neuvoa-antava äänestys Ahvenanmaan liittymiseksi Ruotsiin? Ja sokerina pohjalla entäs jos Ahvenanmaa haluaisi järjestää neuvoa-antavan äänestyksen liittymisestä Venäjään?&nbsp;</p><p>Jaa-ah, en osaa veikata, mutta siitä olen ihan varma ettei saamelaiskäräjät ainakaan saisi lupaa järjestää itsenäistymisestä käytäviä vaaleja. Tuskin saisivat äänestää neuvoa-antavasti liittymisestä Islantiin saati Norjaan. Toki saamelaiskäräjillä olisi oikeus tehdä oikeusministeriölle aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja, vaikkapa tällaisesta äänestyksen järjestämisestä, mutta hylsy olisi aivan varmaa.&nbsp; &nbsp;&nbsp;</p><p>Ja tietenkin voimme katsella asiaa myös toisin päin. Voisimmeko järjestää täällä manner suomessa neuvoa-antavan äänestyksen Ahvenanmaan itsehallinnon kumoamiseksi tai vastaavasti voisiko joku muukin maakunta suomessa äänestää itsehallinon puolesta? Veikkaan, ettei vaikka samaan aikaan hallitus on ajamassa juuri tällaista maakuntauudistusta, jossa on ehdotettu jopa maakunnille omaa verotusoikeutta? Tää ei joko ymmärrä tai sitten on vain sitä roskaväkeä.</p><p>Jotenkin alkaa tuntumaan siltä, että tuo Nobel palkittu &quot;rauhan, sovinnon, demokratian ja ihmisoikeuksien edistäjä&quot; Euroopan Unioni on sittenkin estämässä näiden arvojen jakamista. Ja varmaan olen tässäkin yksin sekä väärässä.</p><p>Ihmettelen miksi YK:n pääsihteeri António Guterres ei kehota Espanjan viranomaisia lopettamaan Kataloniaan kohdistuvia väkivaltaisuuksia, kuten hän teki pari viikkoa aijemmin Myanmarissa sattuneen välikohtauksen vuoksi?&nbsp; <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9831556" title="https://yle.fi/uutiset/3-9831556">https://yle.fi/uutiset/3-9831556</a></p><p>Tietysti voidaan ihmetellä myös tuota, kun Aung San Suu Kyi nousi johtamaan Myanmaria länsimaiden seuratessa ihaillen lapsenkengissä tarpovan burmalaisen demokratian suurta edistysaskelta ja nyt samat ihailijat arvostelee kovin sanoin ennen niin arvostettua ihmisoikeustaistelijaa siitä, että rauhannobelisti valitsee vaikenemisen, aivan kuten euroopassakin nyt hymistellään ja vaijetaan Kataloniassa tapahtunutta.</p><p>&quot;Jos hiljaisuus on se poliittinen hinta, jonka maksat noususta Myanmarin korkeimpaan virkaan, on se liian korkea, kirjoitti eteläafrikkalainen arkkipiispa Desmond Tutu nobelisti-kollegalleen&quot;. <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9833411 " title="https://yle.fi/uutiset/3-9833411 ">https://yle.fi/uutiset/3-9833411 </a></p><p>Noin puolimiljoonaa ihmistä on rustannut nimensä adressiin, joka vaatii rauhan palkinnon eväämistä entiseltä demokratialiikkeen keulakuvalta Aung San Suu Kyiltä. Ainakaan toistaiseksi Desmond Tutu ja nobelisti ei ole esittänyt EU:lle hiljaisuudesta liian korkeaa hintaa, eikä adressia ole perustettu rauhan nobelisti EU:n rauhan palkinnon eväämisestä tältä &quot;demokratiaunionin&quot; keulakuvalta. Suuret on kuviot pienelle ihmiselle, mutta onneksi lapsillemme opetetaan nykyisin medialukutaitoa. Ja varmasti &quot;direktiivien mukaan&quot; ohjatusti.</p><p>Pahoittelen melko sekavaa sepustustani, mutta selvitellään soppaa rauhassa samalla, kun odotellaan seuraavaa Eurooppa-päivää. <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Eurooppa-p%C3%A4iv%C3%A4" title="https://fi.wikipedia.org/wiki/Eurooppa-p%C3%A4iv%C3%A4">https://fi.wikipedia.org/wiki/Eurooppa-p%C3%A4iv%C3%A4</a></p><p><br />https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/GupYAIU1mwg?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/GupYAIU1mwg?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ei voi olla ihmettelemättä tätä rauhan määrää, jota EU jakaa kansalaisilleen ja myös EU:n ulkopuolelle. Samaan syssyyn ei voi olla ihmettelemättä miksi EU sai Nobelin rauhanpalkinnon 2012? Ja vielä enemmän saa ihmetellä, ellei tuota palkintoa oteta pian pois!

Euroopan unionille myönnettiin vuoden 2012 Nobelin palkinto rauhan, sovinnon, demokratian ja ihmisoikeuksien edistämisestä Euroopassa.

EU jopa päätti luovuttaa palkintorahat (930 000 euroa) sellaisten lasten hyväksi, jotka eivät saa elää ja kasvaa rauhanomaisissa oloissa. Samalla se teki oman lahjoituksen, joka kaksinkertaisti alkuperäisen summan 2 miljoonaan euroon. ( https://europa.eu/european-union/about-eu/history/2010-today/2012/eu-nobel_fi ) sivuilla EU kertoo jättävänsä Nobel-palkinnosta pysyvän jäljen, ja se aikoo jatkaa konfliktialueiden lapsille suunnattujen koulutushankkeiden rahoittamista tulevinakin vuosina. Niinpä vuonna 2013 EU kaksinkertaisti tuen määrän ja osoitti 4 miljoonaa euroa lisää sekä nykyisten että uusien hankkeiden rahoitukseen. 

Kappas vaan! Nyt Järjestyi sitten taas uusi kohde. Katalonia! Siellä onkin jatkossa paljon "koulutettavia" lapsia kumartamaan rahoittajille. Toki ensin piti käydä osoittamassa väkivalloin lapsillekin tätä rauhan aatetta. Laittaako EU nyt lisää 6 miljoonaa euroa?

Norjalainen Nobel-valintakomitea totesi, että päätös rauhanpalkinnon myöntämisestä perustui EU:n vakauttavaan rooliin. Pitkälti EU:n ansiosta on aiemmin sotien repimässä Euroopassa viime vuosikymmeninä laajalti vallinnut rauha. Komitean mukaan EU:n merkittävin saavutus on ollut menestyksekäs kamppailu rauhan ja sovinnon sekä demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta. Nobel-komitea pitää EU:ta hyvänä esimerkkinä kansojen veljeydestä ja eräänlaisena rauhankongressina. Nämä käsitteet mainitaan rauhanpalkinnon yleisinä perusteina Alfred Nobelin vuonna 1895 tekemässä testamentissa. 

Minulle ei oikein avaudu nuo kohdat " kansojen veljeydestä, kamppailu rauhan ja sovinnon sekä demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta". Olen varmaan väärässä tai sitten sitä tyhmää valkoista roskaväkeä! Ihan sama, mutta tuon palkinnon myöntämisen jälkeen mielestäni kaikki edellämainitut on menneet juuri vastakkaiseen suuntaan.

Voisiko Katalonia järjestetää ensin neuvoa-antavan kansanäänestyksen Katalonian eroamisesta espanjan poliisin toimivaltuuksista maakunnassaan? Tuskin. Samat poliisit saapuisivat pieksämään lapsia ja estämään äänestyksen. Toisin oli suomessa 1994. Ei tarvittu poliisia tai puolustusvoimia kun suomi liitettiin EU:iin neuvoa-antavasti. Roskaväkeä vedätettiin kunnolla nenästä. Silloin ei tunnettu edes sanaa populismi. 

Mitäpä olette mieltä jos Ahvenanmaa haluaisi itsenäistyä omaksi valtioksi ja alkaisi järjestelemään äänestystä. Olisiko Suomen poliisi pamputtamassa lapsia ja vanhuksia sekä sulkemassa äänestyspaikkoja? Entäs sallittaisiinko vaikkapa neuvoa-antava äänestys Ahvenanmaan liittymiseksi Ruotsiin? Ja sokerina pohjalla entäs jos Ahvenanmaa haluaisi järjestää neuvoa-antavan äänestyksen liittymisestä Venäjään? 

Jaa-ah, en osaa veikata, mutta siitä olen ihan varma ettei saamelaiskäräjät ainakaan saisi lupaa järjestää itsenäistymisestä käytäviä vaaleja. Tuskin saisivat äänestää neuvoa-antavasti liittymisestä Islantiin saati Norjaan. Toki saamelaiskäräjillä olisi oikeus tehdä oikeusministeriölle aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja, vaikkapa tällaisesta äänestyksen järjestämisestä, mutta hylsy olisi aivan varmaa.    

Ja tietenkin voimme katsella asiaa myös toisin päin. Voisimmeko järjestää täällä manner suomessa neuvoa-antavan äänestyksen Ahvenanmaan itsehallinnon kumoamiseksi tai vastaavasti voisiko joku muukin maakunta suomessa äänestää itsehallinon puolesta? Veikkaan, ettei vaikka samaan aikaan hallitus on ajamassa juuri tällaista maakuntauudistusta, jossa on ehdotettu jopa maakunnille omaa verotusoikeutta? Tää ei joko ymmärrä tai sitten on vain sitä roskaväkeä.

Jotenkin alkaa tuntumaan siltä, että tuo Nobel palkittu "rauhan, sovinnon, demokratian ja ihmisoikeuksien edistäjä" Euroopan Unioni on sittenkin estämässä näiden arvojen jakamista. Ja varmaan olen tässäkin yksin sekä väärässä.

Ihmettelen miksi YK:n pääsihteeri António Guterres ei kehota Espanjan viranomaisia lopettamaan Kataloniaan kohdistuvia väkivaltaisuuksia, kuten hän teki pari viikkoa aijemmin Myanmarissa sattuneen välikohtauksen vuoksi?  https://yle.fi/uutiset/3-9831556

Tietysti voidaan ihmetellä myös tuota, kun Aung San Suu Kyi nousi johtamaan Myanmaria länsimaiden seuratessa ihaillen lapsenkengissä tarpovan burmalaisen demokratian suurta edistysaskelta ja nyt samat ihailijat arvostelee kovin sanoin ennen niin arvostettua ihmisoikeustaistelijaa siitä, että rauhannobelisti valitsee vaikenemisen, aivan kuten euroopassakin nyt hymistellään ja vaijetaan Kataloniassa tapahtunutta.

"Jos hiljaisuus on se poliittinen hinta, jonka maksat noususta Myanmarin korkeimpaan virkaan, on se liian korkea, kirjoitti eteläafrikkalainen arkkipiispa Desmond Tutu nobelisti-kollegalleen". https://yle.fi/uutiset/3-9833411 

Noin puolimiljoonaa ihmistä on rustannut nimensä adressiin, joka vaatii rauhan palkinnon eväämistä entiseltä demokratialiikkeen keulakuvalta Aung San Suu Kyiltä. Ainakaan toistaiseksi Desmond Tutu ja nobelisti ei ole esittänyt EU:lle hiljaisuudesta liian korkeaa hintaa, eikä adressia ole perustettu rauhan nobelisti EU:n rauhan palkinnon eväämisestä tältä "demokratiaunionin" keulakuvalta. Suuret on kuviot pienelle ihmiselle, mutta onneksi lapsillemme opetetaan nykyisin medialukutaitoa. Ja varmasti "direktiivien mukaan" ohjatusti.

Pahoittelen melko sekavaa sepustustani, mutta selvitellään soppaa rauhassa samalla, kun odotellaan seuraavaa Eurooppa-päivää. https://fi.wikipedia.org/wiki/Eurooppa-p%C3%A4iv%C3%A4


https://www.youtube.com/watch?v=GupYAIU1mwg

]]>
15 http://selavii.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243823-rauhan-nobelisti-eu#comments António Guterres Aung San Suu Kyi Desmond Tutu EU Mon, 02 Oct 2017 20:50:00 +0000 Seppo Lavikainen http://selavii.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243823-rauhan-nobelisti-eu
EU ei hyväksy demokratiaa, eikä myöskään Sipilän hallitus tai eduskunta ! http://janerikfinskas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243821-eu-ei-hyvaksy-demokratiaa-eika-myoskaan-sipilan-hallitus <p>Olemme joutuneet seuraamaan ikävää kamppailua Katalonia asukkaiden ja Espanjan keskushallinnon välillä viikonloppuna. Katalonialaiset haluaa itsenäisyyden, koska keskushallinto ei ole kohdellut heitä oikeudenmukaisesti.</p> <p>Keskushallinto taas pyrkii estämään nämä pyrkimykset, jotta ei muutkin alueet alkaisi vaatia lisää oikeuksia. Nyt kuitenkin kaikki meni keskushallinnolla törkeästi överiksi. Poliisit hakkaa, repii ja pahoinpitelee ihmisiä jotka haluaa äänestää kansanäänstyksessä ja siten tuoda esiin oman mielipiteensä.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Suomen valtiojohtoa eduskuntaa, hallitusta ja presidenttiä myöten sokeasti tukee linjaa, joka ei suosi kansanäänestyksiä. Eduskunta on tosi hiljaa vasemman laidan ja Vihreiden osalta, eikä hallitukseltakaan ole tullut mitään järkevää vastausta asiaan.</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>&quot;Presidentti Niinistö IS:lle: Katalonian tilanne näyttää vakavalta, kierre saatava katkeamaan</strong></p> <p>Presidentti Sauli Niinistön mukaan Katalonian tilanne näyttää vakavalta ja vaatii keskustelujen aloittamista osapuolten välillä. Niinistö kommentoi asiaa Ilta-Sanomille.</p> <p>Kataloniassa on äänestetty tänään itsenäisyydestä, eikä väkivallalta ole vältytty. Katalonian aluehallinnon mukaan yli 460 ihmistä on loukkaantunut Espanjan mellakkapoliisin ja äänestäjien yhteenotoissa.</p> <p>Niinistö sanoo Ilta-Sanomille, että tilanne on helposti alku johonkin hyvin hankalaan. Niinistön mukaan vahingollinen kierre olisi nyt syytä saada katkeamaan.&quot;</p> <p>&nbsp;</p> <p>Espanja on yksi suurista EU:n jäsenmaista ja näin ollen odotin, jotta EU johtajat olisivat tuominneet poliisien törkeän väkivallan äänestäjiä kohtaan. Tätä ei ole tapahtunut, koska EU ei hyväksy kansanäänestyksiä, demokratiaa saati suoraa demokratiaa.</p> <p>Jean - Claude Juncker EU - Komission puheenjohtaja, &quot;Demokratia ei voi ajaa EU - sopimusten ohi&quot;</p> <p>EU:ssa hyväksytään kansallisvaltioiden tuhoaminen, ei kansanäänstyksiä, demokratiaa vaan kaikki valta Brysseliin on se suurin haave. Ihan hiljattain Jean - Claude Juncker EU - Komission puheenjohtaja sanoi EU:n linjapuheessaan &quot;EU tarvitsee yhden johtajan&quot;, näin puhui aikoinaan myös Htler Euroopan yhdestä johtajasta.</p> <p>Komission pj:n huoli oli aivan muualla EI Kataloniassa tai siinä miten poliisi toimi väärin.</p> <p><strong>&quot;Komission puheenjohtaja: Ei vielä talouspakotteita Puolalle ja Unkarille</strong></p> <p>Jean-Claude Juncker haluaa vielä jatkaa neuvotteluja Puolan ja Unkarin kanssa.</p> <p>Euroopan unionin komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ei kannata talouspakotteiden asettamista Puolalle ja Unkarille ainakaan toistaseksi.</p> <p>Talouspakotteet ovat nousseet esiin monella taholla, sillä Puolan ja Unkarin oikeistokonservatiiviset hallitukset ovat kieltäytyneet noudattamasta eräitä EU-määräyksiä.</p> <p>Suurimpia ristiriitoja on ollut oikeus- ja pakolaispolitiikassa. Maat eivät suostu ottamaan vastaan turvapaikan hakijoita huolimatta EU:n yhteisestä taakanjakosopimuksesta. EU pitää myös maiden oikeuslaitoksiin tehtyjä muutoksia oikeusvaltioperiaatteen vastaisina.&quot;</p> <p>&nbsp;</p> <p>Vasta tänään tuli jonkinlainen surkea kommentti Kataloniaa koskien. Väkivalta olisi pitänyt tuomita jykemmin ja nostaa Espanjan pääministeri selkä seinää vasten, mutta kun EU:sta on kyse niin näin ei tapahdu.</p> <p>Kyseessä ei ole pelkästään Espanjan sisäinen asia vaan kansainvälinen ihmisoikeusrikkomus yrittää estää kansanvallan toteutuminen.</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>&quot;EU-komissio kommentoi vihdoin Katalonian tilannetta: &quot;Espanjan sisäinen asia&quot;</strong></p> <p>EU:n kommenttia oli odotettu. Komission tiedottaja kehotti osapuolia siirtymään pikaisesti dialogiin.</p> <p>Euroopan komissio on kommentoinut Katalonian sunnuntain kansanäänestystä ja Espanjan toimia.</p> <p>&ndash; Espanjan perustuslain nojalla eilinen äänestys Kataloniassa ei ollut laillinen, komission päätiedottaja Margaritis Schinas sanoi tiedotustilaisuudessa.</p> <p>Väkivalta ei voi olla komission mukaan politiikan väline. Komissio pyytää kaikkia osapuolia Espanjassa siirtymään nopeasti vastakkainasettelusta dialogiin.</p> <p>&ndash; Tämä on Espanjan sisäinen asia, jossa täytyy toimia Espanjan perustuslaillisen järjestyksen mukaisesti, Schinas sanoi.</p> <p>Myös YK kehottaa Espanjaa tutkimaan kansanäänestysväkivallan.</p> <p>Euroopan parlamentti aikoo keskustella kansanäänestyksestä keskiviikkona.&quot;</p> <p>&nbsp;</p> <p>Olen täysin samaa mieltä Katalonialla on oikeus itsenäisyyteen sanoi EU tai Espanjan keskushallinto mitä tahansa.</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>&quot;Katalonian aluehallinto: 90 prosenttia äänesti itsenäisyyden puolesta &ndash; &rdquo;Ovi yksipuoliselle itsenäisyysjulistukselle on avattu&rdquo;</strong></p> <p>Katalonian alueen johtaja Carles Puigdemontin mukaan Katalonia on voittanut oikeuden itsenäisyyteen.</p> <p>Televisiossa puhuneen <a class="person" href="https://www.is.fi/haku/?query=carles+puigdemontin">Carles Puigdemontin</a> mukaan EU ei voi enää sunnuntain tapahtumien jälkeen katsoa toiseen suuntaan Katalonian suhteen.<br /><br /><em>Pääkuvan paikalla olevalla videolla näkyy, kuinka kansanäänestys saa väkivaltaisia piirteitä.</em><br /><br />&ndash;&nbsp;Me katalonialaiset olemme ansainneet oikeuden tulla kuulluksi Euroopassa, Puidgemont sanoi <a href="https://www.theguardian.com/world/live/2017/oct/01/catalan-independence-referendum-spain-catalonia-vote-live">Guardianin</a> mukaan.<br /><br /><a href="http://www.bbc.com/news/world-europe-41463719">BBC:n</a> mukaan Puigdemont on myös sanonut, että &rdquo;ovi yksipuoliselle itsenäisyysjulistukselle on avattu&rdquo;. &quot;</p> <p>&nbsp;</p> <p>EU:n hajoaminen alkoi siitä kun Britit järjesti kansanäänestyksen EU -jäsenyydestä ja Katalonia on vielä toistaiseksi osa toista isoa EU -jäsenmaata Espanjaa. Moni muistaa kuin Neuvostoliitto hajosi yli kaksikymmentä vuotta sitten nyt tässä on samoja piirteitä.</p> <p>Euroopassa on paljon alueita, jotka saattaa lähteä vaatimaan itsenäisyyttää osa niistä on EU.n alueella.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Lähteet:</p> <p><strong>Presidentti Niinistö IS:lle: Katalonian tilanne näyttää vakavalta, kierre saatava katkeamaan</strong></p> <p><a href="http://www.iltalehti.fi/politiikka/201710012200430548_pi.shtml" title="http://www.iltalehti.fi/politiikka/201710012200430548_pi.shtml">http://www.iltalehti.fi/politiikka/201710012200430548_pi.shtml</a></p> <p><strong>Komission puheenjohtaja: Ei vielä talouspakotteita Puolalle ja Unkarille</strong></p> <p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-9861578" title="https://yle.fi/uutiset/3-9861578">https://yle.fi/uutiset/3-9861578</a></p> <p><strong>EU-komissio kommentoi vihdoin Katalonian tilannetta: &quot;Espanjan sisäinen asia&quot;</strong></p> <p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-9862015" title="https://yle.fi/uutiset/3-9862015">https://yle.fi/uutiset/3-9862015</a></p> <p><strong>Katalonian aluehallinto: 90 prosenttia äänesti itsenäisyyden puolesta &ndash; &rdquo;Ovi yksipuoliselle itsenäisyysjulistukselle on avattu&rdquo;</strong></p> <p><a href="https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005391039.html" title="https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005391039.html">https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005391039.html</a></p> <p>&nbsp;</p> <p>Jan Finskas</p> <p>Espoo</p> <p>( pj IPU Itsenäisyyspuolue Uudenmaan piiri ry )</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olemme joutuneet seuraamaan ikävää kamppailua Katalonia asukkaiden ja Espanjan keskushallinnon välillä viikonloppuna. Katalonialaiset haluaa itsenäisyyden, koska keskushallinto ei ole kohdellut heitä oikeudenmukaisesti.

Keskushallinto taas pyrkii estämään nämä pyrkimykset, jotta ei muutkin alueet alkaisi vaatia lisää oikeuksia. Nyt kuitenkin kaikki meni keskushallinnolla törkeästi överiksi. Poliisit hakkaa, repii ja pahoinpitelee ihmisiä jotka haluaa äänestää kansanäänstyksessä ja siten tuoda esiin oman mielipiteensä.

 

Suomen valtiojohtoa eduskuntaa, hallitusta ja presidenttiä myöten sokeasti tukee linjaa, joka ei suosi kansanäänestyksiä. Eduskunta on tosi hiljaa vasemman laidan ja Vihreiden osalta, eikä hallitukseltakaan ole tullut mitään järkevää vastausta asiaan.

 

"Presidentti Niinistö IS:lle: Katalonian tilanne näyttää vakavalta, kierre saatava katkeamaan

Presidentti Sauli Niinistön mukaan Katalonian tilanne näyttää vakavalta ja vaatii keskustelujen aloittamista osapuolten välillä. Niinistö kommentoi asiaa Ilta-Sanomille.

Kataloniassa on äänestetty tänään itsenäisyydestä, eikä väkivallalta ole vältytty. Katalonian aluehallinnon mukaan yli 460 ihmistä on loukkaantunut Espanjan mellakkapoliisin ja äänestäjien yhteenotoissa.

Niinistö sanoo Ilta-Sanomille, että tilanne on helposti alku johonkin hyvin hankalaan. Niinistön mukaan vahingollinen kierre olisi nyt syytä saada katkeamaan."

 

Espanja on yksi suurista EU:n jäsenmaista ja näin ollen odotin, jotta EU johtajat olisivat tuominneet poliisien törkeän väkivallan äänestäjiä kohtaan. Tätä ei ole tapahtunut, koska EU ei hyväksy kansanäänestyksiä, demokratiaa saati suoraa demokratiaa.

Jean - Claude Juncker EU - Komission puheenjohtaja, "Demokratia ei voi ajaa EU - sopimusten ohi"

EU:ssa hyväksytään kansallisvaltioiden tuhoaminen, ei kansanäänstyksiä, demokratiaa vaan kaikki valta Brysseliin on se suurin haave. Ihan hiljattain Jean - Claude Juncker EU - Komission puheenjohtaja sanoi EU:n linjapuheessaan "EU tarvitsee yhden johtajan", näin puhui aikoinaan myös Htler Euroopan yhdestä johtajasta.

Komission pj:n huoli oli aivan muualla EI Kataloniassa tai siinä miten poliisi toimi väärin.

"Komission puheenjohtaja: Ei vielä talouspakotteita Puolalle ja Unkarille

Jean-Claude Juncker haluaa vielä jatkaa neuvotteluja Puolan ja Unkarin kanssa.

Euroopan unionin komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ei kannata talouspakotteiden asettamista Puolalle ja Unkarille ainakaan toistaseksi.

Talouspakotteet ovat nousseet esiin monella taholla, sillä Puolan ja Unkarin oikeistokonservatiiviset hallitukset ovat kieltäytyneet noudattamasta eräitä EU-määräyksiä.

Suurimpia ristiriitoja on ollut oikeus- ja pakolaispolitiikassa. Maat eivät suostu ottamaan vastaan turvapaikan hakijoita huolimatta EU:n yhteisestä taakanjakosopimuksesta. EU pitää myös maiden oikeuslaitoksiin tehtyjä muutoksia oikeusvaltioperiaatteen vastaisina."

 

Vasta tänään tuli jonkinlainen surkea kommentti Kataloniaa koskien. Väkivalta olisi pitänyt tuomita jykemmin ja nostaa Espanjan pääministeri selkä seinää vasten, mutta kun EU:sta on kyse niin näin ei tapahdu.

Kyseessä ei ole pelkästään Espanjan sisäinen asia vaan kansainvälinen ihmisoikeusrikkomus yrittää estää kansanvallan toteutuminen.

 

"EU-komissio kommentoi vihdoin Katalonian tilannetta: "Espanjan sisäinen asia"

EU:n kommenttia oli odotettu. Komission tiedottaja kehotti osapuolia siirtymään pikaisesti dialogiin.

Euroopan komissio on kommentoinut Katalonian sunnuntain kansanäänestystä ja Espanjan toimia.

– Espanjan perustuslain nojalla eilinen äänestys Kataloniassa ei ollut laillinen, komission päätiedottaja Margaritis Schinas sanoi tiedotustilaisuudessa.

Väkivalta ei voi olla komission mukaan politiikan väline. Komissio pyytää kaikkia osapuolia Espanjassa siirtymään nopeasti vastakkainasettelusta dialogiin.

– Tämä on Espanjan sisäinen asia, jossa täytyy toimia Espanjan perustuslaillisen järjestyksen mukaisesti, Schinas sanoi.

Myös YK kehottaa Espanjaa tutkimaan kansanäänestysväkivallan.

Euroopan parlamentti aikoo keskustella kansanäänestyksestä keskiviikkona."

 

Olen täysin samaa mieltä Katalonialla on oikeus itsenäisyyteen sanoi EU tai Espanjan keskushallinto mitä tahansa.

 

"Katalonian aluehallinto: 90 prosenttia äänesti itsenäisyyden puolesta – ”Ovi yksipuoliselle itsenäisyysjulistukselle on avattu”

Katalonian alueen johtaja Carles Puigdemontin mukaan Katalonia on voittanut oikeuden itsenäisyyteen.

Televisiossa puhuneen Carles Puigdemontin mukaan EU ei voi enää sunnuntain tapahtumien jälkeen katsoa toiseen suuntaan Katalonian suhteen.

Pääkuvan paikalla olevalla videolla näkyy, kuinka kansanäänestys saa väkivaltaisia piirteitä.

– Me katalonialaiset olemme ansainneet oikeuden tulla kuulluksi Euroopassa, Puidgemont sanoi Guardianin mukaan.

BBC:n mukaan Puigdemont on myös sanonut, että ”ovi yksipuoliselle itsenäisyysjulistukselle on avattu”. "

 

EU:n hajoaminen alkoi siitä kun Britit järjesti kansanäänestyksen EU -jäsenyydestä ja Katalonia on vielä toistaiseksi osa toista isoa EU -jäsenmaata Espanjaa. Moni muistaa kuin Neuvostoliitto hajosi yli kaksikymmentä vuotta sitten nyt tässä on samoja piirteitä.

Euroopassa on paljon alueita, jotka saattaa lähteä vaatimaan itsenäisyyttää osa niistä on EU.n alueella.

 

Lähteet:

Presidentti Niinistö IS:lle: Katalonian tilanne näyttää vakavalta, kierre saatava katkeamaan

http://www.iltalehti.fi/politiikka/201710012200430548_pi.shtml

Komission puheenjohtaja: Ei vielä talouspakotteita Puolalle ja Unkarille

https://yle.fi/uutiset/3-9861578

EU-komissio kommentoi vihdoin Katalonian tilannetta: "Espanjan sisäinen asia"

https://yle.fi/uutiset/3-9862015

Katalonian aluehallinto: 90 prosenttia äänesti itsenäisyyden puolesta – ”Ovi yksipuoliselle itsenäisyysjulistukselle on avattu”

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005391039.html

 

Jan Finskas

Espoo

( pj IPU Itsenäisyyspuolue Uudenmaan piiri ry )

 

 

]]>
3 http://janerikfinskas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243821-eu-ei-hyvaksy-demokratiaa-eika-myoskaan-sipilan-hallitus#comments Demokratia EU Juha Sipilän hallitus Katalonia Mon, 02 Oct 2017 20:31:59 +0000 Jan Finskas http://janerikfinskas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243821-eu-ei-hyvaksy-demokratiaa-eika-myoskaan-sipilan-hallitus
EU on tiensä päässä. http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243766-eu-on-tiensa-paassa <p>Persujen äänestäjiltä kaapatiin valta, kun Soinin pooppoo otti hatkat.</p><p>&nbsp;</p><p>Tämä oli hyvä asia, kun Soinin johdolla kaikki eu-krittiikki jäi pois, kun pääsivät pelipaikoille.</p><p>&nbsp;</p><p>Nyt Perussuomalaiset taas jatkavat ääneen puhumista Soinin hyssyttelyn jälkeen.&nbsp; Huhtasaari teki viisaasti, kun lähti pressakisaan. Saadaan keskustelua EU:sta kun se nyt on täysin tukahdetettu.</p><p>&nbsp;</p><p>Kuinka tyhminä noi poiliitikot meitä pitää.&nbsp; Miten helvetissä kukaan kehtaa yhtäaikaa sanoa, että ei mitään yhteisvastuuta lisätä, tai liittovaltioon olla menossa ja silti vannoa sen nimeen, että eu on meidän ainoa ja paras mahdollisuus.</p><p>EU ei voi mitenkään toimia näin, että jäsenvaltiot on itsenäisiä omilla säännöillään. Eurosta puhumattakaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Kuten Macronkin sanoi, niin EU on toimimaton tällä hetkellä. Tottakai se on, kun kaikkiin päätöksiin täytyy tehdä pitkäkestoisia neuvotteluja ja päätyä aina keskinkertaisiin kompromisseihin ja sitten vielä kaiken lisäksi kaikki jäsenmaat ei toimi päätöksien mukaan, jos se on vastoin jäsenmaan omia intressejä.</p><p>No poikkeuksena Suomi, joka ottaa kaikki käskyt vastaan vaikka käskettäs syömään paskaa ja hyppään kaivoon.</p><p>&nbsp;</p><p>Globalistit ja muut eu-fanit jauhaa aina, että maailmaa muuttuu. Kyllähän se muuttuu. Kiina ja usa muuttuu hetkessä sen mukana, kun EU:lla siihen menee aina 2 vuotta ennen kun mitään tapahtuu ja lopputulos on aina se keskinkertainen kompromissi.</p><p>&nbsp;</p><p>EU toimi sen aikaa, kun ei ollut isompia talousmurheita, eikä pakolaistulvaa. Se toimii siis sen aikaa, kun ei tarvinnut muuttaa mitään, ainakaan nopeasti.</p><p>&nbsp;</p><p>Nyt kun pitäisi reagoida muutoksiin, jotta kilpailukyky ja hyvinvointi säilyy, niin nousi latu pystyyn koska EU nyt vaan on tällanen kankea paska, jota ohjaa 28 kapteenia eri suuntiin. Kun niillä mahtimailla, joita vastaan eu koittaa kilpailla on 1 kapteeni.</p><p>&nbsp;</p><p>Tämä kankeus on syy, miksi Junckeri ja Macron ja muut meidän eu jäsenmaksuista palkkansa saavat yrittävät uudistaa EU:ta kohti liittovaltiota. Muualla euroopassa mediassa puhutaan ihan avoimesti liittovaltion luomisesta, kun taas meidän suodatetussa mediassa liittovaltio sana on yhtä kielletty, kun neekeri.</p><p>&nbsp;</p><p>Ne, jotka siis uskovat nyt EU:n nimeen, mutta kieltävät haluavansa yhteisvastuuta ja liittovaltiota, voisivat mennä sinne peilin eteen ja miettiin uudestaan.&nbsp;</p><p>On täysin selvää, että on kaksi vaihtoehtoa. Joko meillä on tulevaisuudessa Eurostoliittovaltio, tai sitten meillä ei ole enää EU/EUROA.</p><p>&nbsp;</p><p>Kysykää niiltä kokoomuslaisilta, Sinisiltä ja muilta EU faneilta&nbsp;keitä nyt äänestätte, että miten EU:ta voidaan parantaa edes jollain lailla pärjäämään kilpailussa ja hyvinvoinnissa muita vastaan siirtämättä valtaa pois jäsenmailta.</p><p>&nbsp;</p><p>Saatte vastaukseksi sitä samaa populistista jargonia, joka on opittu ulkoa Kataisen ja Stubbin hokemista jotka on yleensä, että EU ja Euro on tuonut sitä ja tätä, mutta koskaan näitä ei millään tavalla&nbsp;muisteta perustelella.</p><p>&nbsp;</p><p>Sanokaa EU fanit nyt mulle, kuinka Te meinaatte korjata EU:n ongelmat siirtämättä valtaa pois jäsenmailta?</p><p>Miten Te muutatte Euroa siten, että se alkaisi sopia jokaisen jäsenvaltion yksilöllisiin tarpeisiin, mutta on silti yksi valuutta?</p><p>Nyt on aika kysyä niiltä ehdokkailta, että onko viemässä liittovaltioon vai eroon EU:sta, sillä ne on vaihtoehdot nyt. Muita vaihtoehtoja ei ole ja jos joku niin väittää, niin on kyllä melkoinen kuningas kun tuon kaavan taululle piirtää.</p><p>&nbsp;</p><p>Mä kannatan eroa eu:sta ja Eurosta, koska niiden ainoa mahdollisuus selvitä tämä nykyisen ja tulevien kriisien yli on liittovaltio ja sekään ei takaa vielä onnea ja autuutta.</p><p>&nbsp;</p><p>Ihmiset luottavat EU:hun nyt ja varmasti äänestäisivät nyt pysymisen kannalle, jos kysyttäisiin, että haluaako pysyä vai erota eu:sta.</p><p>&nbsp;</p><p>Mutta tuo on turha kysymys.</p><p>&nbsp;</p><p>Oikea kysymys on nyt, että haluaako kansalaiset pysyä EU jäsenenä, jos se tarkoittaa liittovaltioksi ryhtymistä, eli Itsenäisyyden lopettamista ja päätäntävallan ja verotuksen jne. siirtymistä Suomesta lopullisesti Brysseliin.</p><p>&nbsp;</p><p>En voi tietää, mutta mulla on vahva usko, että siinä äänestyksessä demokratia sataisi eu eron laariin.</p><p>&nbsp;</p><p>Mutta demokratia on EU:n suurin uhka, kuten Espanjassakin tänään nähtiin, niin tuskin tuosta asiasta koskaan saamme äänestää. Ainakaan ilman, että poliisit tulittaa kumiluodeilla ja pamputtaa ja EU ja muut jäsenmaat ei asiaa tuomitse millään lailla ja Espanjan ulkoministeri kommentoisi vain, että se on ihan Suomen oma asia, kuinka kansalaisiaan pamputtaa.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Persujen äänestäjiltä kaapatiin valta, kun Soinin pooppoo otti hatkat.

 

Tämä oli hyvä asia, kun Soinin johdolla kaikki eu-krittiikki jäi pois, kun pääsivät pelipaikoille.

 

Nyt Perussuomalaiset taas jatkavat ääneen puhumista Soinin hyssyttelyn jälkeen.  Huhtasaari teki viisaasti, kun lähti pressakisaan. Saadaan keskustelua EU:sta kun se nyt on täysin tukahdetettu.

 

Kuinka tyhminä noi poiliitikot meitä pitää.  Miten helvetissä kukaan kehtaa yhtäaikaa sanoa, että ei mitään yhteisvastuuta lisätä, tai liittovaltioon olla menossa ja silti vannoa sen nimeen, että eu on meidän ainoa ja paras mahdollisuus.

EU ei voi mitenkään toimia näin, että jäsenvaltiot on itsenäisiä omilla säännöillään. Eurosta puhumattakaan.

 

Kuten Macronkin sanoi, niin EU on toimimaton tällä hetkellä. Tottakai se on, kun kaikkiin päätöksiin täytyy tehdä pitkäkestoisia neuvotteluja ja päätyä aina keskinkertaisiin kompromisseihin ja sitten vielä kaiken lisäksi kaikki jäsenmaat ei toimi päätöksien mukaan, jos se on vastoin jäsenmaan omia intressejä.

No poikkeuksena Suomi, joka ottaa kaikki käskyt vastaan vaikka käskettäs syömään paskaa ja hyppään kaivoon.

 

Globalistit ja muut eu-fanit jauhaa aina, että maailmaa muuttuu. Kyllähän se muuttuu. Kiina ja usa muuttuu hetkessä sen mukana, kun EU:lla siihen menee aina 2 vuotta ennen kun mitään tapahtuu ja lopputulos on aina se keskinkertainen kompromissi.

 

EU toimi sen aikaa, kun ei ollut isompia talousmurheita, eikä pakolaistulvaa. Se toimii siis sen aikaa, kun ei tarvinnut muuttaa mitään, ainakaan nopeasti.

 

Nyt kun pitäisi reagoida muutoksiin, jotta kilpailukyky ja hyvinvointi säilyy, niin nousi latu pystyyn koska EU nyt vaan on tällanen kankea paska, jota ohjaa 28 kapteenia eri suuntiin. Kun niillä mahtimailla, joita vastaan eu koittaa kilpailla on 1 kapteeni.

 

Tämä kankeus on syy, miksi Junckeri ja Macron ja muut meidän eu jäsenmaksuista palkkansa saavat yrittävät uudistaa EU:ta kohti liittovaltiota. Muualla euroopassa mediassa puhutaan ihan avoimesti liittovaltion luomisesta, kun taas meidän suodatetussa mediassa liittovaltio sana on yhtä kielletty, kun neekeri.

 

Ne, jotka siis uskovat nyt EU:n nimeen, mutta kieltävät haluavansa yhteisvastuuta ja liittovaltiota, voisivat mennä sinne peilin eteen ja miettiin uudestaan. 

On täysin selvää, että on kaksi vaihtoehtoa. Joko meillä on tulevaisuudessa Eurostoliittovaltio, tai sitten meillä ei ole enää EU/EUROA.

 

Kysykää niiltä kokoomuslaisilta, Sinisiltä ja muilta EU faneilta keitä nyt äänestätte, että miten EU:ta voidaan parantaa edes jollain lailla pärjäämään kilpailussa ja hyvinvoinnissa muita vastaan siirtämättä valtaa pois jäsenmailta.

 

Saatte vastaukseksi sitä samaa populistista jargonia, joka on opittu ulkoa Kataisen ja Stubbin hokemista jotka on yleensä, että EU ja Euro on tuonut sitä ja tätä, mutta koskaan näitä ei millään tavalla muisteta perustelella.

 

Sanokaa EU fanit nyt mulle, kuinka Te meinaatte korjata EU:n ongelmat siirtämättä valtaa pois jäsenmailta?

Miten Te muutatte Euroa siten, että se alkaisi sopia jokaisen jäsenvaltion yksilöllisiin tarpeisiin, mutta on silti yksi valuutta?

Nyt on aika kysyä niiltä ehdokkailta, että onko viemässä liittovaltioon vai eroon EU:sta, sillä ne on vaihtoehdot nyt. Muita vaihtoehtoja ei ole ja jos joku niin väittää, niin on kyllä melkoinen kuningas kun tuon kaavan taululle piirtää.

 

Mä kannatan eroa eu:sta ja Eurosta, koska niiden ainoa mahdollisuus selvitä tämä nykyisen ja tulevien kriisien yli on liittovaltio ja sekään ei takaa vielä onnea ja autuutta.

 

Ihmiset luottavat EU:hun nyt ja varmasti äänestäisivät nyt pysymisen kannalle, jos kysyttäisiin, että haluaako pysyä vai erota eu:sta.

 

Mutta tuo on turha kysymys.

 

Oikea kysymys on nyt, että haluaako kansalaiset pysyä EU jäsenenä, jos se tarkoittaa liittovaltioksi ryhtymistä, eli Itsenäisyyden lopettamista ja päätäntävallan ja verotuksen jne. siirtymistä Suomesta lopullisesti Brysseliin.

 

En voi tietää, mutta mulla on vahva usko, että siinä äänestyksessä demokratia sataisi eu eron laariin.

 

Mutta demokratia on EU:n suurin uhka, kuten Espanjassakin tänään nähtiin, niin tuskin tuosta asiasta koskaan saamme äänestää. Ainakaan ilman, että poliisit tulittaa kumiluodeilla ja pamputtaa ja EU ja muut jäsenmaat ei asiaa tuomitse millään lailla ja Espanjan ulkoministeri kommentoisi vain, että se on ihan Suomen oma asia, kuinka kansalaisiaan pamputtaa.

 

]]>
10 http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243766-eu-on-tiensa-paassa#comments EU Sun, 01 Oct 2017 16:52:37 +0000 Tero Ahtola http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243766-eu-on-tiensa-paassa
EUforinen demonkratia ei kestä kansanvaltaa! http://janispetrus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243740-euforinen-demonkratia-ei-kesta-kansanvaltaa <p>Missä on päättäjiemme &quot;järkytykset&quot; ?</p><p>Missä on FB-profiilien liput ?</p><p>Missä on EU-komission solidaarisuus ?</p><p>&nbsp;</p><p>Kun valtioillinen puolimilitäärinen poliisi hakkaa demokratiaa toteuttavia kansalaisiaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Päivityksiä Katalonian kansaäänestykseen paikalla olevien kautta.</p><p>&nbsp;</p><p>Elävääkuvaa:</p><p>https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/TGQL0WuszJE?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/TGQL0WuszJE?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><p>&nbsp;</p><p>Missä on natseja vastaa huutavat &quot;demokratian suojelijat&quot; ?</p><p>&nbsp;</p><p>Kiitos</p><p>Hämis</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Missä on päättäjiemme "järkytykset" ?

Missä on FB-profiilien liput ?

Missä on EU-komission solidaarisuus ?

 

Kun valtioillinen puolimilitäärinen poliisi hakkaa demokratiaa toteuttavia kansalaisiaan.

 

Päivityksiä Katalonian kansaäänestykseen paikalla olevien kautta.

 

Elävääkuvaa:

https://www.youtube.com/watch?v=TGQL0WuszJE

 

Missä on natseja vastaa huutavat "demokratian suojelijat" ?

 

Kiitos

Hämis

]]>
75 http://janispetrus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243740-euforinen-demonkratia-ei-kesta-kansanvaltaa#comments EU Kansanaäänestys Katalania Sun, 01 Oct 2017 10:09:35 +0000 Juha Hämäläinen http://janispetrus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243740-euforinen-demonkratia-ei-kesta-kansanvaltaa
EU ei ole katalonialaisten ongelma http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243624-eu-ei-ole-katalonialaisten-ongelma <p>Perussuomalaiset ajavat<a href="http://www.iltalehti.fi/politiikka/201706102200200051_pi.shtml"> &quot;Suomen itsenäisyyttä&quot; </a>EU:sta. Nyt moni hehkuttaa Katalonian itsenäisyyttä ja harhaanjohtavasti kuvittelee tai antaa ymmärtää, että katalonialaiset haluisivat irti EU:sta. Se ei pidä paikansa.</p><p>Yksi itsenäisyyden kannattajien eli separatistien perusteluista on ollut se, että Katalonia jatkaa EU:n jäsenenä. <a href="http://www.ksml.fi/paakirjoitus/nimella/Katalonia-toivoo-cameroneja/1048518">Keskisuomalainen -lehden päätoimittaja Anita Kärki kirjoittaa tämän päivän lehdessä</a> osuvasti Katalonian ja Skotlannin itsenäistymishankkeista. Kärki väittää pääkirjoituksensa lopussa, että näiden kahden Euroopan kolkan itsenäistymishankkeissa on enemmän eroavuuksia kuin yhtäläisyyksiä. &quot;Yhteistä on lähinnä se, että molemmat alueet seuraavat tiiviisti toistensa tilannetta.&quot; Yhteistä on myös se, että molemmat alueet haluavat jatkossakin olla Euroopan Unionissa.</p><p>Juuri eilen <a href="http://www.lavanguardia.com/local/barcelona/20170928/431615080403/puigdemont-exige-a-la-ue-que-no-de-la-espalda-a-la-situacion-politica-de-catalunya.html">Carles Puigdemont pyysi, että EU ei kääntäisi selkänsä itsenäisyyttä ajaville katalonialaisille</a>. Katalonialaiset eivät näe, kuten moni &quot;Suomen itsenäisyyttä&quot; ajava, että EU olisi heidän ongelmansa. Katalonialaisten ongelmat ovat korruptio, tehottomuus, pettymys poliittiseen systeemiin, populistijohtajien harhaanjohtavat puheet ja lupaukset, jne.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Perussuomalaiset ajavat "Suomen itsenäisyyttä" EU:sta. Nyt moni hehkuttaa Katalonian itsenäisyyttä ja harhaanjohtavasti kuvittelee tai antaa ymmärtää, että katalonialaiset haluisivat irti EU:sta. Se ei pidä paikansa.

Yksi itsenäisyyden kannattajien eli separatistien perusteluista on ollut se, että Katalonia jatkaa EU:n jäsenenä. Keskisuomalainen -lehden päätoimittaja Anita Kärki kirjoittaa tämän päivän lehdessä osuvasti Katalonian ja Skotlannin itsenäistymishankkeista. Kärki väittää pääkirjoituksensa lopussa, että näiden kahden Euroopan kolkan itsenäistymishankkeissa on enemmän eroavuuksia kuin yhtäläisyyksiä. "Yhteistä on lähinnä se, että molemmat alueet seuraavat tiiviisti toistensa tilannetta." Yhteistä on myös se, että molemmat alueet haluavat jatkossakin olla Euroopan Unionissa.

Juuri eilen Carles Puigdemont pyysi, että EU ei kääntäisi selkänsä itsenäisyyttä ajaville katalonialaisille. Katalonialaiset eivät näe, kuten moni "Suomen itsenäisyyttä" ajava, että EU olisi heidän ongelmansa. Katalonialaisten ongelmat ovat korruptio, tehottomuus, pettymys poliittiseen systeemiin, populistijohtajien harhaanjohtavat puheet ja lupaukset, jne.

]]>
8 http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243624-eu-ei-ole-katalonialaisten-ongelma#comments Espanja EU Katalonia Skotlannin itsenäisyys Suomi ja EU Fri, 29 Sep 2017 08:58:31 +0000 Ana María Gutiérrez Sorainen http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243624-eu-ei-ole-katalonialaisten-ongelma
Ladatkaa nyt vihdoin ja viimein ne faktat pöytään, PS ja Huhtasaari! http://mpmaenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243542-ladatkaa-nyt-vihdoin-ja-viimein-ne-faktat-poytaan-ps-ja-huhtasaari <p>Jälleen kerran Perussuomalaisten presidenttiehdokas Laura Huhtasaari esittää spekulaatioita Euroopan Unionin kehitykseen &ndash; erityisesti liittovaltioistumiseen &ndash; liittyen ja ehdottaa unionista eroa.</p><p>Huhtasaari esittää väitteen toisensa jälkeen ilman pienintäkään aikomusta esittää jokaisen suomalaisen kupoliin mahtuvaa faktapohjaista jäsentelyä niistä konkreettisista asioista, jotka tukevat näitä väitteitä.</p><p>Sen sijaan, että PS ja Huhtasaari haluaisivat meidän suomalaisten sen tarkemmin ymmärtävän, mistä on kysymys, ladataan eteen väitepaketti, joka pitäisi sellaisenaan niellä.</p><p>Ei vaikuta ihan reilulta peliltä suomalaisia kohtaan.</p><p>Milloin te, PS ja Huhtasaari, lataatte ne faktat pöytään?</p><p>Teidän mukaan muut puolueet ja media yrittävät pimittää Suomen kansalta olennaista EU:hun liittyvää tietoa.</p><p>Aiotteko tekin pimittää?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jälleen kerran Perussuomalaisten presidenttiehdokas Laura Huhtasaari esittää spekulaatioita Euroopan Unionin kehitykseen – erityisesti liittovaltioistumiseen – liittyen ja ehdottaa unionista eroa.

Huhtasaari esittää väitteen toisensa jälkeen ilman pienintäkään aikomusta esittää jokaisen suomalaisen kupoliin mahtuvaa faktapohjaista jäsentelyä niistä konkreettisista asioista, jotka tukevat näitä väitteitä.

Sen sijaan, että PS ja Huhtasaari haluaisivat meidän suomalaisten sen tarkemmin ymmärtävän, mistä on kysymys, ladataan eteen väitepaketti, joka pitäisi sellaisenaan niellä.

Ei vaikuta ihan reilulta peliltä suomalaisia kohtaan.

Milloin te, PS ja Huhtasaari, lataatte ne faktat pöytään?

Teidän mukaan muut puolueet ja media yrittävät pimittää Suomen kansalta olennaista EU:hun liittyvää tietoa.

Aiotteko tekin pimittää?

]]>
13 http://mpmaenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243542-ladatkaa-nyt-vihdoin-ja-viimein-ne-faktat-poytaan-ps-ja-huhtasaari#comments EU EU:sta eroaminen Laura Huhtasaari Perussuomalaiset Tosiasiat. Wed, 27 Sep 2017 18:22:50 +0000 Mika Mäenpää-Louekoski http://mpmaenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243542-ladatkaa-nyt-vihdoin-ja-viimein-ne-faktat-poytaan-ps-ja-huhtasaari
Ranskan presidentti Emmanuel Macron ehdottaa yhteistä puolustusbudjettia http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243486-ranskan-presidentti-emmanuel-macron-ehdottaa-yhetista-puolutusbudjettia <p>Ranskan presidentti Emmanuel Macron piti tänään &nbsp;EU-linjapuheensa Pariisissa.</p><p>Presidentti Macron puhui yhteisen puolustusbudjetin ja&nbsp;yhteisen puolustusalan tutkimuslaitoksen&nbsp;puolesta. Tämä Suomen kannalta merkityksellisin kohta puheessa ja Suomessa on hallituksessa asiaan ymmärrystä</p><p>ARD:&nbsp;</p><p><a href="http://www.tagesschau.de/multimedia/video/video-331659.html" title="http://www.tagesschau.de/multimedia/video/video-331659.html">http://www.tagesschau.de/multimedia/video/video-331659.html</a></p><p>France tv</p><p><a href="http://www.francetvinfo.fr/politique/emmanuel-macron/direct-regardez-les-propositions-demmanuel-macron-pour-refonder-lunion-europeenne_2390082.html" title="http://www.francetvinfo.fr/politique/emmanuel-macron/direct-regardez-les-propositions-demmanuel-macron-pour-refonder-lunion-europeenne_2390082.html">http://www.francetvinfo.fr/politique/emmanuel-macron/direct-regardez-les...</a></p><p>----</p><p>Presidentti Macron oli etukäteen keskustellut puheestaan Saksan liittokansleri Angela Merkelin ja komission puheenjohtaja&nbsp;Jean-Claude Junckerin kanssa. Liittokansleri Merkel ei ollut kovinkaan innostunut kaikista Macronin ehdotuksista. Tosin euroaluetta koskevat ehdotukset puheessa jäivät epäselviksi .</p><p>&nbsp;</p><p>----</p><p>Suomen persujen on turha repiä &quot;pelivaatteitaan; ei tule EU-liittovaltiota saatikka yhteista budjettia.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ranskan presidentti Emmanuel Macron piti tänään  EU-linjapuheensa Pariisissa.

Presidentti Macron puhui yhteisen puolustusbudjetin ja yhteisen puolustusalan tutkimuslaitoksen puolesta. Tämä Suomen kannalta merkityksellisin kohta puheessa ja Suomessa on hallituksessa asiaan ymmärrystä

ARD: 

http://www.tagesschau.de/multimedia/video/video-331659.html

France tv

http://www.francetvinfo.fr/politique/emmanuel-macron/direct-regardez-les-propositions-demmanuel-macron-pour-refonder-lunion-europeenne_2390082.html

----

Presidentti Macron oli etukäteen keskustellut puheestaan Saksan liittokansleri Angela Merkelin ja komission puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin kanssa. Liittokansleri Merkel ei ollut kovinkaan innostunut kaikista Macronin ehdotuksista. Tosin euroaluetta koskevat ehdotukset puheessa jäivät epäselviksi .

 

----

Suomen persujen on turha repiä "pelivaatteitaan; ei tule EU-liittovaltiota saatikka yhteista budjettia.

 

]]>
12 http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243486-ranskan-presidentti-emmanuel-macron-ehdottaa-yhetista-puolutusbudjettia#comments EU Tue, 26 Sep 2017 15:48:04 +0000 Seppo-Juha Pietikäinen http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243486-ranskan-presidentti-emmanuel-macron-ehdottaa-yhetista-puolutusbudjettia
Junckerin esitykset suosivat suuria jäsenmaita http://sariessayah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243385-junckerin-esitykset-suosivat-suuria-jasenmaita <p>Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin Unionin tila &ndash;puhe oli Suomen ja muiden pienten jäsenmaiden näkökulmasta pettymys. Juncker esitteli oikeastaan kaikki integraatiokehitystä eteenpäin vievät keskeiset ideat, jotka voitaisiin toteuttaa muuttamatta perussopimuksia.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Useat esityksistä vaativat tosin jäsenmaiden yksimielisyyttä ja Suomi voi yksinkin ne torpata &ndash; ainakin toistaiseksi. Puheessa nimittäin visioitiin sen tähden yhä useamman asian - veroasioista ulkopolitiikkaan &ndash; siirtämistä määräenemmistöpäätöksiin. Määräenemmistö päätökset ovat kylmää kyytiä pienille jäsenmaille. Laskentatapa käytännössä varmistaa neljän suurimman jäsenmaan linjan Unionin linjaksi.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Sisämarkkinoiden kehittämisessä ja turvallisuusyhteistyössä oli toki kannatettavia avauksia. Teollisuuspolitiikan uudistamisessa, innovaatioiden, datatalouden ja puhtaiden ratkaisujen edistämisessä Suomella on annettavaa muillekin. Ääriliikkeiden ja terrorismin torjunnassa tarvitsemme yhteistyötä; EU:n puolustuksellinen lisäarvo tulee puolestaan suunnittelussa ja puolustusvälinehankinnoissa.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Turvapaikkapolitiikassa komissio on jo ajanut turvapaikanhakijoiden automaattisen jakomekanismin hyväksymistä. Tämä romuttaa Dublin-järjestelmän perusperiaatteen ensimmäisen vastaanottavan maan vastuusta, lisää kannusteita ihmissalakuljetukseen ja ihmiskauppaan sekä siirtää toimivallan maahanmuuttopolitiikassa jäsenmailta komissiolle.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Kehitysavun tehostaminen lähtömaihin ja kiintiöpakolaisten auttaminen suoraan pakolaisleireiltä on sen sijaan inhimillistä ja hallittu tapa vastata kriiseihin. Jokaisen YK:n pakolaissopimuksen hyväksyneen maan olisi myös sitouduttava ottamaan oman maan kansalaisensa vastaan. Nyt näistä ns. palautussopimuksista käydään kauppaa niin EU:n kuin kahdenvälisesti jäsenmaiden kanssa.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Junckerille erilaisten yhdessä asetettujen kriteerien noudattaminen ei tuntunut olevan ensisijaista. Hän peräsi pikaisia kompromisseja Bulgarian ja Romanian Schengen-alueeseen saamiseksi, ja euroa nopeutetusti loppujenkin siihen halaavien valuutaksi. Onneksi sentään Turkin jatkuva sotiminen EU:n arvoja ja jäsenyyskriteerejä vastaan on vihdoin valkenemassa sinisilmäisillemikin.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Juncker olisi muuttamassa Euroopan vakausmekanismin Euroopan valuuttarahastoksi. Rahastoon liittyen toteutettaisiin haave eurooppalaisesta valtiovarainministeristä. Euroryhmälle muodostettaisiin oma budjettilinja EU:n budjetin sisälle. Tämä avaisi tien EU:n budjetin kasvattamiseen. Näin kasvaisi Suomen nettomaksuosuus, mikä on meille epäedullinen kehityssuunta.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Yhteisvastuun sementoiminen rahastolla on vaarallinen tie, siksi nykyinenkään vakausmekanismi ei ole perussopimuksissa, vaan valtioiden välisessä erillisessä sopimuksessa. Jäsenmailla on jatkossakin oltava vastuu omasta kehityksestään ja paine tarpeellisten uudistusten tekemiseen, muutoin ulkopuoliseen tukeen turvautuen laiminlyödään rakennemuutokset ja ajaudumme väkisin kasvaviin tulonsiirtoihin unionin sisällä. Rahaliiton tulevaisuudeksi riittäisi, että edes nykyisiä sääntöjä noudatettaisiin, missä näyttää olevan monella jäsenmaalla suurta haastetta.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Demokratia-akselilla Juckerin esitykset eivät vakuuta. Komission puheenjohtaja kannattaa yhteiseurooppalaisia ehdokaslistoja ja yhdistäisi Euroopan neuvoston ja komission puheenjohtajan tehtävät. Yhteiset ehdokaslistat johtaisivat Suomen ja muiden pienten jäsenmaiden meppien määrän vähenemiseen. Myös esitys superjohtajasta vähentäisi demokraattista kontrollia.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Nyt tarvitaan Suomelta jämäköitä kantoja EU-kokouksiin, ns. &rdquo;tiekartta&rdquo; on laadittava sinivalkoisin silmälasein!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin Unionin tila –puhe oli Suomen ja muiden pienten jäsenmaiden näkökulmasta pettymys. Juncker esitteli oikeastaan kaikki integraatiokehitystä eteenpäin vievät keskeiset ideat, jotka voitaisiin toteuttaa muuttamatta perussopimuksia.

 

Useat esityksistä vaativat tosin jäsenmaiden yksimielisyyttä ja Suomi voi yksinkin ne torpata – ainakin toistaiseksi. Puheessa nimittäin visioitiin sen tähden yhä useamman asian - veroasioista ulkopolitiikkaan – siirtämistä määräenemmistöpäätöksiin. Määräenemmistö päätökset ovat kylmää kyytiä pienille jäsenmaille. Laskentatapa käytännössä varmistaa neljän suurimman jäsenmaan linjan Unionin linjaksi.

 

Sisämarkkinoiden kehittämisessä ja turvallisuusyhteistyössä oli toki kannatettavia avauksia. Teollisuuspolitiikan uudistamisessa, innovaatioiden, datatalouden ja puhtaiden ratkaisujen edistämisessä Suomella on annettavaa muillekin. Ääriliikkeiden ja terrorismin torjunnassa tarvitsemme yhteistyötä; EU:n puolustuksellinen lisäarvo tulee puolestaan suunnittelussa ja puolustusvälinehankinnoissa.

 

Turvapaikkapolitiikassa komissio on jo ajanut turvapaikanhakijoiden automaattisen jakomekanismin hyväksymistä. Tämä romuttaa Dublin-järjestelmän perusperiaatteen ensimmäisen vastaanottavan maan vastuusta, lisää kannusteita ihmissalakuljetukseen ja ihmiskauppaan sekä siirtää toimivallan maahanmuuttopolitiikassa jäsenmailta komissiolle.

 

Kehitysavun tehostaminen lähtömaihin ja kiintiöpakolaisten auttaminen suoraan pakolaisleireiltä on sen sijaan inhimillistä ja hallittu tapa vastata kriiseihin. Jokaisen YK:n pakolaissopimuksen hyväksyneen maan olisi myös sitouduttava ottamaan oman maan kansalaisensa vastaan. Nyt näistä ns. palautussopimuksista käydään kauppaa niin EU:n kuin kahdenvälisesti jäsenmaiden kanssa.

 

Junckerille erilaisten yhdessä asetettujen kriteerien noudattaminen ei tuntunut olevan ensisijaista. Hän peräsi pikaisia kompromisseja Bulgarian ja Romanian Schengen-alueeseen saamiseksi, ja euroa nopeutetusti loppujenkin siihen halaavien valuutaksi. Onneksi sentään Turkin jatkuva sotiminen EU:n arvoja ja jäsenyyskriteerejä vastaan on vihdoin valkenemassa sinisilmäisillemikin.

 

Juncker olisi muuttamassa Euroopan vakausmekanismin Euroopan valuuttarahastoksi. Rahastoon liittyen toteutettaisiin haave eurooppalaisesta valtiovarainministeristä. Euroryhmälle muodostettaisiin oma budjettilinja EU:n budjetin sisälle. Tämä avaisi tien EU:n budjetin kasvattamiseen. Näin kasvaisi Suomen nettomaksuosuus, mikä on meille epäedullinen kehityssuunta.

 

Yhteisvastuun sementoiminen rahastolla on vaarallinen tie, siksi nykyinenkään vakausmekanismi ei ole perussopimuksissa, vaan valtioiden välisessä erillisessä sopimuksessa. Jäsenmailla on jatkossakin oltava vastuu omasta kehityksestään ja paine tarpeellisten uudistusten tekemiseen, muutoin ulkopuoliseen tukeen turvautuen laiminlyödään rakennemuutokset ja ajaudumme väkisin kasvaviin tulonsiirtoihin unionin sisällä. Rahaliiton tulevaisuudeksi riittäisi, että edes nykyisiä sääntöjä noudatettaisiin, missä näyttää olevan monella jäsenmaalla suurta haastetta.

 

Demokratia-akselilla Juckerin esitykset eivät vakuuta. Komission puheenjohtaja kannattaa yhteiseurooppalaisia ehdokaslistoja ja yhdistäisi Euroopan neuvoston ja komission puheenjohtajan tehtävät. Yhteiset ehdokaslistat johtaisivat Suomen ja muiden pienten jäsenmaiden meppien määrän vähenemiseen. Myös esitys superjohtajasta vähentäisi demokraattista kontrollia.

 

Nyt tarvitaan Suomelta jämäköitä kantoja EU-kokouksiin, ns. ”tiekartta” on laadittava sinivalkoisin silmälasein!

]]>
1 http://sariessayah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243385-junckerin-esitykset-suosivat-suuria-jasenmaita#comments EU Juncker Unionin tila-puhe Sun, 24 Sep 2017 18:33:10 +0000 Sari Essayah http://sariessayah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243385-junckerin-esitykset-suosivat-suuria-jasenmaita
Komissio hautaa tutkimustulokset, jotka eivät tue sen ajamaa politiikkaa http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243303-komissio-hautaa-tutkimustulokset-jotka-eivat-tue-sen-ajamaa-politiikkaa <p>Aikanaan Neuvostoliitolle naureskeltiin muun muassa sen takia, että siellä tieteen tutkimustulosten piti vastata aatteen ja valtion näkemyksiä. Samanlaista - ennen kaikkea taloudellista paineesta johtuen- oli toki toisinaan lännessäkin, mutta ainakin ideaalitasolla myös poliittisen päätöksenteon katsottiin nojaavaan parhaaseen mahdolliseen tietoon. Toki aivan toisenlaisestakin on esimerkkejä kuten vaikkapa jo aikapäiviä sitten virheeksi todettu huumeiden vastainen sota, mutta tuoreena lisäyksenä listaan voidaan - eikä se yllätä alaa seuranneita - laittaa piratismin vastainen kamppailu.</p> <p>Vuonna 2014 komissio tilasi raportin, jonka tehtävänä oli selvittää, millaisia vaikutuksia piratismilla on digitaalisten tuotteiden lailliseen kauppaan. Noh,&nbsp;<a href="https://juliareda.eu/2017/09/secret-copyright-infringement-study/">raportti&nbsp;</a>tuli ja lopputulema oli selvä. Mitään tilastollisesti merkittävää negatiivista yhteyttä ei voitu osoittaa. Tietysti piratismi osaltaan vaikuttaa, mutta kokonaisuuden kannalta yhteyttä ei voitu osoittaa. Toisaalta viitteitä esimerkiksi pelien myynnin lisääntymisestä havaittiin. Suosittujen elokuvien osalta laittomat katselut vaikuttivat kuitenkin selvästi laillisten katseluiden määrään, eli aivan perusteetonta piratismin vastustaminen ei ole. European Digital Rights-järjestö&nbsp;<a href="https://edri.org/did-the-eu-commission-hide-a-study/">syyttääkin&nbsp;</a>komissiota tutkimuksen tarkoitusellisesta hautaamisesta.</p> <p>Tekijänoikeudet ovat tärkeitä ja toki kyse on muustakin kuin raa&acute;asta myynnistä. Sen sijaan tämän Tekniikan Maailmankin julkaiseman&nbsp;<a href="https://tekniikanmaailma.fi/teknologia/eu-jatti-julkistamatta-300-sivuisen-tutkimuksen-jonka-mukaan-piratismista-ei-ole-haittaa-myynnille/">uutisen&nbsp;</a>tärkein asia ei ole se, mistä siinä on kyse, vaan se että komissio on jälleen kerran osoittanut sen, ettei päätöksenteko todellakaan perustu parhaaseen mahdolliseen tietoon, vaan politiikkaa ajetaan ideologia ja intressiryhmien edut edellä. Kyseessä oli kaiken lisäksi päätöksentekoa varten sen tukemiseksi tilattu raportti. Kuinka tällaiseen järjestelmään voi luottaa, jos vääränlaista tutkimustietoa esille tuovat raportit vain haudataan?&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>Palautetta voi lähettää osoitteeseen&nbsp;<a class="mailto" href="mailto:vpleivo@gmail.com">vpleivo@gmail.com</a></p> <p><br />Jos haluat saada blogin parhaat palat Facebook-seinällesi ja aiheisiin liittyviä uutisia, käyhän tykkäämässä&nbsp;<a href="https://www.facebook.com/KitinaaNalakamaasta" target="_blank">Kitinää Näläkämaasta FB-sivuani.</a>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p><a href="https://www.facebook.com/Veli-Pekka-Leivo-256153654500775/" target="_blank">Poliitikko-profiilini naamakirjasta myös nimelläni Veli-Pekka Leivo</a>&nbsp;- siellä käsittelen enemmän, mutten ainoastaan Kajaanin ja Kainuun asioita sekä turvallisuuspolitiikkaa.&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Aikanaan Neuvostoliitolle naureskeltiin muun muassa sen takia, että siellä tieteen tutkimustulosten piti vastata aatteen ja valtion näkemyksiä. Samanlaista - ennen kaikkea taloudellista paineesta johtuen- oli toki toisinaan lännessäkin, mutta ainakin ideaalitasolla myös poliittisen päätöksenteon katsottiin nojaavaan parhaaseen mahdolliseen tietoon. Toki aivan toisenlaisestakin on esimerkkejä kuten vaikkapa jo aikapäiviä sitten virheeksi todettu huumeiden vastainen sota, mutta tuoreena lisäyksenä listaan voidaan - eikä se yllätä alaa seuranneita - laittaa piratismin vastainen kamppailu.

Vuonna 2014 komissio tilasi raportin, jonka tehtävänä oli selvittää, millaisia vaikutuksia piratismilla on digitaalisten tuotteiden lailliseen kauppaan. Noh, raportti tuli ja lopputulema oli selvä. Mitään tilastollisesti merkittävää negatiivista yhteyttä ei voitu osoittaa. Tietysti piratismi osaltaan vaikuttaa, mutta kokonaisuuden kannalta yhteyttä ei voitu osoittaa. Toisaalta viitteitä esimerkiksi pelien myynnin lisääntymisestä havaittiin. Suosittujen elokuvien osalta laittomat katselut vaikuttivat kuitenkin selvästi laillisten katseluiden määrään, eli aivan perusteetonta piratismin vastustaminen ei ole. European Digital Rights-järjestö syyttääkin komissiota tutkimuksen tarkoitusellisesta hautaamisesta.

Tekijänoikeudet ovat tärkeitä ja toki kyse on muustakin kuin raa´asta myynnistä. Sen sijaan tämän Tekniikan Maailmankin julkaiseman uutisen tärkein asia ei ole se, mistä siinä on kyse, vaan se että komissio on jälleen kerran osoittanut sen, ettei päätöksenteko todellakaan perustu parhaaseen mahdolliseen tietoon, vaan politiikkaa ajetaan ideologia ja intressiryhmien edut edellä. Kyseessä oli kaiken lisäksi päätöksentekoa varten sen tukemiseksi tilattu raportti. Kuinka tällaiseen järjestelmään voi luottaa, jos vääränlaista tutkimustietoa esille tuovat raportit vain haudataan? 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Palautetta voi lähettää osoitteeseen vpleivo@gmail.com


Jos haluat saada blogin parhaat palat Facebook-seinällesi ja aiheisiin liittyviä uutisia, käyhän tykkäämässä Kitinää Näläkämaasta FB-sivuani. 

 

Poliitikko-profiilini naamakirjasta myös nimelläni Veli-Pekka Leivo - siellä käsittelen enemmän, mutten ainoastaan Kajaanin ja Kainuun asioita sekä turvallisuuspolitiikkaa. 

 

]]>
2 http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243303-komissio-hautaa-tutkimustulokset-jotka-eivat-tue-sen-ajamaa-politiikkaa#comments Avoimuus Demokratia EU Komissio Tekijänoikeudet Sat, 23 Sep 2017 05:12:59 +0000 Veli-Pekka Leivo http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243303-komissio-hautaa-tutkimustulokset-jotka-eivat-tue-sen-ajamaa-politiikkaa