*

Eija-Riitta Korhola Levottomia ajatuksia jäsennellysti

Luonnonsuojelu

Ihmisiä huijataan luonnonsuojelun nimissä

Asuessani Espoossa vielä muutamia vuosia sitten sain kirjeen silloiselta sähköntoimittajaltani Fortumilta, jossa mainostettiin uusiutuvaa sähköä. Jos olisin maksanut summan x enemmän kuussa sähköstäni heille, niin silloin kuulemma juuri minun sähköni olisi ollut 100 % uusiutuvilla energialähteillä tuotettua. Muistaakseni kyse heillä oli tuuli- ja vesisähköstä. Vähän aikaa sitten sain samanlaisen mainoksen sähköpostiini nykyiseltä sähköntoimittajaltani Imatran Seudun Sähköltä.

Puhalletaan yhteen hiileen Sanginjoen ulkometsässä

Nyt kun Oulussa on alkamassa uusi yritys käsitellä Sanginjoen ulkometsän suojelua ja näyttäisi että julkistuutta on alettu käyttämään asiassa mielestäni huonolla tavalla, niin kirjoitin oheisen jutun Forum 24:ään:

"Puhalletaan yhteen hiileen Sanginjoen ulkometsässä

Kalastaja Pentti Linkola!

Kalastaja Pentti Linkola on saanut ääriajattelijana ihmeen paljon mediahuomiota Suomessa ilmeisesti osaltaan arvovaltaisten vanhempien (Linkolan isä oli Helsingin yliopiston rehtori) vuoksi. Joskus en ymmärtänyt hänen katkeroituneelta vaikuttavaa tilitystä yhdistettynä masokistiseen elämäntyyliin, mutta sittemmin tajusin että on parempi ja ehkä jopa yhteiskunnan etu, että näin jyrkät mielipiteet tulevat Linkolan toimesta julki. Itse uskon ihmisarvoon, vaikka hommat maapallolla kiistatta kusevat.

Jääkarhun arktinen ulottuvuus

Kun Suomesta tuli Arktisen neuvoston puheenjohtajamaa muistui mieleeni, että olin kirjoittanut joskus jonkun blogin  ainakin Tamperelaiseen. Sieltä on kuitenkin blogini poistettu, minulle mitään ilmoittamatta,  toimituskunnan vaihtuessa.

Nyt hävinnyt blogi löytyi, ystävän avulla, internetin itselleni aika salatulta taivaalta.

Kirjoitukseni on julkaistu Tamperelaisen nettilehdessä 31.10.2013

 

Onko jääkarhulla mitään oikeuksia?

Keskuspuisto - stadin keuhkot

Keskellä Helsinkiä on liki 700 hehtaaria lähes luonnontilassa olevaa metsää. Alue on n. 10 kilometriä pitkä ja ulottuu Töölöstä Vantaanjoen varteen. Puiston pohjoisosassa on neljä luonnonsuojelualuetta ja ulkoilureittejä n. 100 km. Helsingin keskuspuistossa on kääpälajeja enemmän kuin Nuuksiossa sekä Suomen urbaanein taimenpuro, joka on nimeltään Haagapuro. Keskuspuistossa on n. 10: n liito-oravan reviiri, mäyriä, lumikkoja, satakieliä sekä palokärkiä - keskellä Helsinkiä.

Kenelle metsiemme marjat kuuluvat?

Taas on alkanut jokavuotinen keskustelu metsämarjojen poiminnasta ja joidenkin firmojen jokamiehenoikeuksien sekä Thaimaasta tuotettujen marjanpoimijoiden hyväksikäytöstä - tai sanoisin pikemminkin väärinkäytöstä.

Li Andersson julkaisi facebookissa marjanpoimijoiden oikeuksia puolustava kantansa.

https://www.facebook.com/lindrssn/?fref=nf&pnref=story

Laitoin pari kommenttia pitkään keskusteluketjuun:

 Kaupallisesti organisoitu metsien käyttö ei kuulu jokamiehen oikeuksiin. Tietenkään.

Äänestääkö itseään vai lapsiaan varten? Luonnonsuojelu ja kuntavaalit

Miten ympäristöä ja tulevaisuutta ajattelevan kannattaisi äänestää kunnallisvaaleissa, vai kannattaako mitenkään? Tätä kysymystä olen pohtinut viimeisen parin viikon ajan, siitä lähtien kun alkuperäisen suosikkini Vihreiden puheenjohtaja ilmoitti käyttävänsä odotettua vaalivoittoa yritykseen sabotoida ilmastonmuutoksen torjuntaa vähintään puolet Perussuomalaisia pahemmin.

Espoonväylän suunnitelmat ovat uhka Espoon keskuspuiston yhtenäisyydelle

Helsingissä on keskusteltu runsaasti Hämeenlinnanväylän bulevardisoimisen aiheuttamasta uhasta heidän omalle keskuspuistolleen Kehä I:n eteläpuolella, kuten myös Kivinokasta Vanhankaupunginselän itärannalla. Monet eivät tiedä, että samantapaisia keskusteluja käydään tai ainakin pitäisi käydä myös Espoon puolella oman keskuspuistomme puolesta.

Kaaoksen keskellä

Rakentamattomat rannat, hakkaamattomat metsät, puhdas meri. Ihminen janoaa paikkaa mihin paeta, missä rauhoittua kaiken rakennetun kaaoksen keskellä. Paikkaa, missä tuntea historian havina ja aito luonnon kosketus. Siksi urbanisoitumisen liitännäiset on pysäytettävä.

Sanginjoen suojelun aika on nyt!

Sanginjoen ulkometsien suojelu on pyörinyt Oulun kaupungin päätöksenteossa vuodesta 2004. Edellinen, varmasti monelle mieleen painunut, häpeällinen näytös oli kaupunginvaltuustossa kesällä 2014. Kaoottisessa kokouksessa keskustan Matias Ojalehto painosti Anna-Kaisa Lepistöä muuttamaan kantansa suojelua puoltavasta vastustavaan kesken äänestyksen. Painostus tehosi, ja metsät jätettiin suojelematta äänin 34-33.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä