*

Eija-Riitta Korhola Levottomia ajatuksia jäsennellysti

Kaivostoiminta

Afrikan matkalta

Kirjoitin  tämän blogin juuri äsken Frankfurtin lentokentällä.

Kulunut viikko meni reissatessa. Tarkennetaan sen verran, että olin työmatkalla. Olin ensimmäistä kertaa elämässäni Afrikassa; Mosambikissa ja Sambiassa. 

 

Matkan tarkoitus oli kaupallisen yhteistyön edistäminen maiden välillä. Matkalla oli näin ollen mukana parinkymmenen hengen yritysdelegaatio, jotka hakivat yhteistyökumppaneita molemmista maista. 

Mukana olevat yritykset edustivat kaivos-, metsä-, energia- ja paikkatietosektoreita. 

 

Jos kultaa kaivanet?

Lapissa on porailtu kullanhimossa reikiä natura-alueella. Lupaava löydös, sillä kultaa on löytynyt jopa 7,5g/tn.

Jos halutaan kilo kultaa kannattavasti, louhitaan, murskataan ja rikastetaan se 133 333 kg kiveä... siis yli satatuhatta kiloa! Tämä on hirmuinen määrä ja kuinka toisarvoisen metallin vuoksi. Ihmisten turhamaisuuden vuoksi hävitetään peruskallio, tuhlataan valtava määrä energiaa ja pilataan luonto!

Niin kauan, kuin ihmisillä killuu ranteissa, kaulassa tai korvissa kullan hohto, ei kultaa pitäisi louhia kalliosta.

Pääministeri Sipilä todisti Talvivaaran ihmeen

Kuulin juuri ilouutiset - Sotkamon Talvivaarassa on tapahtunut ihme. Ei. Kuulemani mukaan Jeesuksen kasvot eivät piirtyneet lietealtaan pintavaahtoon, mutta sen sijaan kaivoksen ympäristö- ja prosessiasioissa on pääministerin mukaan tapahtunut muutosta. Tämän vuoksi valtio ei lähde tekemään Terrafamen Talvivaan kaivoksesta huonoa sopimusta ulkopuolisen toimijan kanssa.

Talvivaaran surullisen tarinan loppu

Talvivaaran kaivosta pyörittävän Terrafame Oy:n johdon reaktiot Vaasan hallinto-oikeuden eilisiin päätöksiin vahvistavat mielikuvaa, että kaivoksen toiminta on perustunut ja on edelleenkin perustumassa ajatukseen, että kaivoksen ympäristövaikutuksia ei tarvitse ottaa tosissaan.

Haitankärsijoiden ohella myös Terrafame Oy oli valittanut aluehallintoviraston myöntämien ympäristölupien eri määräyksistä. Pääosin yrityksen valitukset hylättiin. Hallinto-oikeus muutti kaikki kaivoksen ympäristöluvat määräaikaisiksi ja tiukensi useita lupamääräyksiä.

Talvivaara – totuuden hetket ovella

(Vaasan Hallinto-oikeus * kavensi juoksutusaikaa ja – määrää. Silti herää kysymys katsoiko oikeus rajoja hipoen itse lakia ja toivovat näin ihmeen tapahtuvaksi ja ratkaisun löytyvät, jotta itse liiketoiminta saataisiin kestävälle pohjalle ja työpaikat turvattua. Mikä onkaan oikeuden periaate – tiukasti laki vai yhteiskunnallisesti ihmisten työllisyys ja maakunnan menestysmahdollisuudet – liki epätoivoisessa tilanteessa)

Perinteiset kullankaivajat pinteessä

Lapin kullankaivajien liiton uusi puheenjohtaja Hannu Viranto kirjoittaa tuoreessa blogissaan kullankaivajien tilanteesta. Tämän perinteisen elinkeinon, jolla on myös suurta matkailullista merkitystä, harjoittajat ovat pahassa pinteessä. Pinteessä ollaan saamelaiskäräjien toiminnan takia, sillä käräjien linjana näyttää edelleenkin olevan valittaa määrätietoisesti joka ikisestä kullanhuuhdontaluvasta, jotka Tukes kullankaivajille myöntää. 

Miksi kaivostoiminta tuottaa jatkuvasti katastrofeja Suomessa ?

Katselin juuri Maikkarin uutisista, miten Kainuun kalastajat murehtivat elinkeinonsa kuihtumista, kun Talvivaaran vesien purkuputkelle on näytetty vihreää valoa. Talvivaaran surullisessa tarinassa on taas luettavissa uusi murheellinen luku, kun ei malteta pohtia ympäristövaikutuksia tosissaan. Ja näitä tarinoita tuntuu Suomessa riittävän.

Kevättulvia odotellessa - Talvivaaran lyhyt oppimäärä

Viime viikot olen pyörinyt kahden kaivoshankkeen välimaastossa. Ensisijainen kiinnostuksen kohteeni on ollut Kuusamon kultakaivoshanke, mutta sitä varten lisätietoja kerätessäni olen viisastunut paljon myös Talvivaarasta. Tällä kertaa tieto on aika lailla lisännyt tuskaa.

EDELLEEN TALVIVAARA

Ihmettelen, mitä etua Suomalaisille ulkomainen sijoitusyhtiö voi tarjota Talvivaaran 85% omistajuudella verrattuna Suomen valtion omistajuuteen? Mikäli oikein olen ymmärtänyt noista vähäisistä mahdollisen kaupan tiedoista, niin sijoitusyhtiö ei taida siinä juuri paljoa sijoittajan riskiä ottaa. Saa kaupassa joka tapauksessa haltuunsa valtavan omaisuuden. Pääosa riskeistä jää Suomalaisille. Niinpä kannattaisi pyrkiä saamaan kotiin myös edut, ja pystyttää suurimmaksi osaksi kotimaisessa omistuksessa oleva toiminta. Valtio voisi puuhata alkukäynnistyksen.

Maaoikeuksista taistelu ei edistä saamelaiskulttuurin säilymistä

Saamelaistaiteilijat Jenni Laiti ja Ailu Valle esittivät perjantaina YleX:n lähetyksessä huolensa saamelaiskulttuurin säilymisen puolesta. Laitin mukaan käsissämme ovat viimeiset hetket saamelaiskansan pelastamiseksi, koska saamelaisilla ei enää ole elintilaa. Tätä elintilaa syövät Laitin mukaan kaikki elinkeinot matkailusta kaivosteollisuuteen ja metsätalouteen.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä