Eija-Riitta Korhola Levottomia ajatuksia jäsennellysti

Pakkoruotsi ja BKT

Ruotsin kielestä on helppo pitää. Rakenteeltaan yksinkertaisena se antautuu opettelijalle lähes puoli-ilmaiseksi, se on vaivatonta ja kotoisaa – varsinkin kun sen suomalaismaisesta lausumisesta ei koskaan syytetä ketään, siinä missä englannin ääntämisestä on tehty kansallinen itseruoskintalaji. Lisäksi rakastan maatani ja sen historiaa, jossa suomenruotsalaisilla on iso rooli.

Pakkoruotsia sen sijaan ei ole helppo rakastaa. Sen aika on ohi. Miksi tämä on puolueille niin vaikea tunnustaa?

Olen opiskellut ja asunut ulkomailla, ja ollut yksitoista vuotta europarlamentissa. Ikinä minulla ei ole ollut mitään hyötyä ruotsin kielen taidosta. Hyödyksi en laske sitä, että hississä voisin puhua ruotsia ruotsalaisen kollegan kanssa. Miksi puhuisin, sillä hänen ruotsinsa on kuitenkin niin erilaista kuin Suomessa oppimani. Jos ryhdyn leikkiin, joudun pinnistelemään ja keskittymään, jotta saisin selkoa laulavasta intonaatiosta. Ja niin paljon en asiaa harrasta; ajallisena satsauksena se ei ole kyllin palkitsevaa, kun tiedetään, että me molemmat osaamme sujuvaa englantia – ja töidenkin pitää tulla hoidetuksi. Niinpä laudatur-ruotsini on päässyt jokseenkin ruostumaan.

Me elämme jo liian globalisoituneessa maailmassa, jotta pakkoruotsi olisi perusteltu. Kansainvälisyytemme ulottuu kauas yli pohjoismaisen yhteistyön, ja tähän pohjoismaiseenkaan yhteistyöhön ei tarvita kieltä, joka nostaa yhden kansan muiden yli.

Ennen kaikkea minua hirvittää ajatus, että kaikkien suomalaislasten on pakko opiskella jotakin, jonka hyöty ja houkuttelevuus on nykymaailmassa niin vähäinen. Oppimishaluisten motivaatio tapetaan heti alkumetreillä. Kielten opiskelu on tietenkin välttämätöntä, mutta miksi pitää tietää lapsen puolesta valmiiksi, mikä on tämän kipeimmin tarvitsema kieli? Kuinka meillä on kansakuntana varaa siihen, että oppimisesta tehdään tervan juontia? Mitä se mahtaa maksaa BKT-luvuissa, en uskalla edes arvioida.

Toisekseen harmittelen maahanmuuttajien puolesta. Suomen kieli on pakko oppia Suomessa, se on selvä. Mutta miksi heidän taakakseen pannaan vielä toinenkin vieras ja vähän käytetty kieli, ennen kuin pääsee kunnolla integroitumaan yhteiskuntaamme. Virkamiesten pakkoruotsi syrjäyttää lähtökohtaisesti muualta tulleita ja hankaloittaa heidän sopeutumistaan.

Olen miettinyt tätä asiaa monta vuotta. Olisi paljon mukavampaa olla toista mieltä, sitä poliittisesti korrektimpaa, jos voisin ajatella niin oikeasti. Mutta kuvittelen, että poliitikon hyveisiin kuuluu rehellinen puhe seurauksia pelkäämättä. Tämä on asia, jossa voisi jo todeta maailman muuttuneen ja vetää johtopäätökset.

Ehkä linjanmuutos jopa nostaisi vapaaehtoisen ruotsin uuteen kukoistukseen, pelkästä rakkaudesta ja ilosta.

Olen silti avoin ja älyni on plastinen. Pääni saa käännettyä hyvillä argumenteilla, enkä ole edes niin jääräpäinen, ettenkö voisi nöyrtyä muuttamaan kantaani. Pankaa pöytään parhaat perustelut pakkoruotsin puolesta. Muussa tapauksessa jatkan omapäistä ajattelua.

"Epiblogi" 6.10.10: Keskustelu on käynyt kuumana pari päivää, ja olin avoin argumentille - josko pääni kääntyisi. Ei näytä siltä. Yksi syy on siinä, että pidän useimmin esitettyä argumenttia tyypillisenä virhepäätelmänä. Moni sanoo, että jos pakkoruotsista valitetaan, millä sitten perustellaan pakkomatematiikka, -maantiede tai mikä muu kouluaine tahansa. Näiltä henkilöiltä jää huomaamatta, että aivan samalla logiikalla voitaisiin perustella pakkovenäjä tai vaikkapa pakkosaami; lista voisi itse asiassa olla loputon. Kielten opiskelun tulee kyllä olla pakollista, mutta kielivalinta olisi mielestäni aika jättää perheille. Muuten saattaa käydä niin, että jossakin vaiheessa väestörakenteen muuttuessa on automaattisesti siirryttävä pakkoruotsista pakkovenäjään. Emme kai me sitä halua?

Minkään kielen ei tarvitse olla pakollinen. Ruotsi saavuttaa joka tapauksessa valtavan suosion, etenkin rannikkoseuduilla. Poistamalla pakkoruotsin pääsisimme eroon tästä keskustelusta, joka turhaan hiertää välejä. On myös aika turhaa, että ruotsinkieliset ovat tehneet pakkoruotsista symbolin omasta olemassaolostaan - juuri hehän eivät sitä tarvitse. Heidän oikeutensa olisi aivan hyvin hoidettavissa ilman pakkoruotsia, kansallisella konsensuksella.
 
Tärkeintä on turvata se, että kaikki suomalaiset saavat hyvää kielenopetusta, ja mitä aikaisemmin, sen parempi. Minulle sopisi hyvin, että nykyistä useampi kieli tulisi pakolliseksi ylioppilaskirjoituksissa. Moni epäilemättä kirjoittaisi ruotsin.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (117 kommenttia)

Karu Kera

Kun Ruotsin poliittinen ja taloudellinen tilanne räjähtävät käsiin, sieltä voi saapua Suomeen puoli miljoonaa suomalaisten jälkeläistä, joista monet eivät osaa enää suomea tai eivät ole sitä koskaan oppineetkaan. Eräs ruotsalainen ystäväni sai kaksi vuotta sitten Suomen kansalaisuuden (kaksoiskansalaisuuden) siksi, että hänen äitinsä vanhemmat olivat syntyneet Suomessa. Hän ei osaa itse sanaakaan suomea ja on käynyt Suomessa vain kaksi kertaa elämässään. Ruotsissa asuu jopa miljoona potentiaalista "paluumuuttajaa" perheineen, jotka tarvitsevat saapuessaan palveluita ruotsinkielellä, sillä he eivät yksinkertaisesti osaa suomea. Suomalaisessa kielikeskustelussa unohdetaan aina ruotsinsuomalaiset ja heidän jälkeläisensä, jotka ovat ruotsittuneet.

Tapani Raita

Vain 1 peruste pakkoruotsille: Jos puolet työmuuttaisi Ruotsiin!

Aivan kaikki muut perustelut ja selitykset ovat valheita ja huuhaata.

Vain JOS pelkää että tulevaisuudessa PUOLET peruskoululaisista joutuu muuttamaan töihin Ruotsiin tai Norjaan,
on järjellinen peruste vaatia edelleenkin pakkoruotsia (parempi olisi öljynorjaa) kaikille peruskoululaisille.

Skenaario ei ole mahdotonta, jos Sekoomuksen Katalainen pääsee pääministeriksi ja jatkaa taloutemme tuhoamista Hätäpoika kätyreineen.

Korholan järkiintymisestä pakkoruotsisorrossa melkein voisi antaa anteeksi hänen epärationaalisen uskovaisuutensa naisena, muttei kiihkoluterilaista menneisyyttään Ristillisessä liitossa.

Kun Eija-Riitta on myöskin eturivin ilmastohuijauksen vastustajia, täytyy uteliaana vain odotella, koska viisaat aivot voittavat vielä lapsuuden uskontohuijauksenkin?
Eikö Dawkings, Dennet, Harris, Hitchens, Enqvist, Valtaoja riitä plastisuuteen?

Sitten varmaan saadaan Stupidoa parempi presidenttiehdokas...

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

Erikoinen perustelu, viitata täysin spekulatiivisen paluumuutto-ongelmaan. Mutta mihin tarvitaan pakkoruotsi? Miksei tämävain tekisi vapaaehtoisesta houkuttelevan kilpailuedun?

Karu Kera

Ruotsissa asuvat suomalaiset ovat tietoisia ja ylpeitä suomalaisista sukujuuristaan. Heille Suomen kaksikielisyys on rikkaus, joka tekee heidän paluunsa helpoksi. Vaikka voi väittää monen suomalaisen integroituneen ruotsalaiseen yhteiskuntaan, uskallan väittää, että jos taloudelliset edut Suomessa paranevat suhteessa Ruotsiin, on odotettavissa paluumuuttajien muutto itään.

Toinen "moottori" paluumuutolle olisi Karjalan palautuminen Suomelle, sillä Ruotsiin muutti paljon karjalaisia, jotka eivät tunteneet oloaan kotoisaksi Suomessa. Kun heidät oli jo kerran revitty juuriltaan, heidän oli helppo jatkaa eteenpäin Ruotsiin. Monet näistä paluumuuttajista olisi Karjalasta pakolaisina lähteneiden lapsia ja lastenlapsia, jotka "palaisivat" isiensä ja isoisiensä maille. Tai äitiensä ja isoäitiensä kotitiloille, kun ne palauttettaisiin takaisin aikaisempien omistajien jälkeläisille.

Käyttäjän saraskari kuva
Marja Saraskari

Enpä usko.
Suomesta on lähdetty kautta aikojen, milloin minnekin.
Vaikka Australiaan.
Paluu ei ole ollenkaan helppoa, vaikka pitääkin suomalaisuutta yllä.

Ihmisellä voi olla useampi identiteetti.

Käyttäjän heikkitala kuva
Heikki Tala

Oletko, Kai, asunut joskus Ruotsissa? Minä olin siellä töissä 1968-69 ja uudelleen pätkätöissä 1992-95. Sanot, että "Ruotsissa asuvat suomalaiset ovat tietoisia ja ylpeitä suomalaisista sukujuuristaan". Kyllä vain - mutta vasta aivan hiljattain on tämä ilmiö syntynyt. Suomalaisia ja suomenkielisiä ruotsalaisia on Ruotsissa halveksittu, sorrettu ja syrjitty satojen vuosien ajan. Vielä 1960-luvulla suomenkieliset tai ruotsinkieliset suomalaisjuuriset olivat hiljaa kuin pissa sukassa.

Tänään jopa täysin ruotsalaistuneet Värmlantin metsäsuomalaiset ovat tulleet esiin ja ovat tietoisia ja jopa ylpeitä juuristaan. Miksi? Kurja, köyhä ja sodissa vereslihalle hakattu Suomi on ajanut Ruotsin kiinni ja monessa asiassa jopa ohi. Kyllä se itsetuntoa kohentaa kummasti. Ja hyvä niin!

Mutta varsinainen asia tässä ketjussa on pakkoruotsi ja bruttokansatuote. Se on meppi Eija-Riitalta erinomainen aloitus. Me Suomalaisuuden Liitossa olemme tästäkin asiasta pitäneet ääntä jo vuosia, mutta vasta nyt asia on noussut politiikan korkeimpiin sfääreihin. Eija-Riitta Korhola kertoo selkokielellä, miksi pakkoruotsista pitää luopua. Yksi syy muuten on se, että ruotsin kieli voisi säilyä elinvoimaisena Suomessa. Se ei säily suomenruotsalaisilla verovapailla säätiömiljardeilla kovinkaan pitkään. Oikea tapa on muuttaa ruotsi kansalliseksi vähemmistökieleksi - siinä on se taikasana.

Käyttäjän tluukka kuva
Timo Luukka

Ruotsin taloudellinen romahtaminen sekä Karjalan palautus siis syitä pakkoruotsiin? Mietitäänpä tämä vielä kerraan uusiksi. Kannattaako kumpaankaan epätödennäköiseen skenaarioon valmistautua mitenkään etukäteen?
Minusta Eija-Riitan perustelut olivat hyviä ja omaan kokemukseen perustuvia (myös minun kokemukset tukevat samaa näkemystä). Äänestän siis hänen kantansa puolesta, kunnes paremmat argumentit lyödään pöytään.

José Arango Arámbula

Suomenruotsalainen vaan on niin hyvä, kaikessa.

Suomenruotsalainen ykkösluokkalainen poika tuli ensimmäisen päivän jälkeen kotiin ja sanoi isälleen: "Isä, arvaa mitä? Meillä oli matikassa yhteenlaskua ja minä osasin kaikkein parhaiten." Isä vastasi: "Hyvä poikani. Se johtuu siitä, että olemme suomenruotsalaisia."

Seuraavana päivänä koulun jälkeen poika taas kertoi isälleen: "Isä, meillä oli koulussa ympäristötietoa ja minä olin taas luokan paras!" Isä vastasi jälleen: "Hyvä poikani. Se johtuu siitä, että olemme suomenruotsalaisia."

Seuraavanakin päivänä poika kertoi olleensa jossain aineessa paras ja isä vastasi samalla tavalla. Sitä seuraavana päivänä poika tulee kotiin ja sanoo isälleen: "Isä arvaa mitä? Meillä oli liikuntaa ja suihkussa huomasin, että minulla on pisin penis! Se on varmasti sen takia, että minä olen suomenruotsalainen." Isä vastaa: "Ei poikani. Se johtuu siitä, että sinä olet 17 vuotias ja luokkakaverisi ovat vain 7."

Käyttäjän saraskari kuva
Marja Saraskari

Olisiko sinulla jotakin suomenruotsalaisuutta vastaan?
He puhuvat oikein kovalla äänellä Stockmannilla, että täältä löytyi på svenska. - Mikäs siinä.
Hyvä että löytyi.

Pentti Järvi

tu chiste es ya viejo, muy viejo y usado.

Hokkaidon Johannes

Sinun ajatusmaailma on kunnossa. Älä siitä huolehdi. Kokoomuksen ajatusmaailma on sen sijaan pahasti raiteiltaan. Kataiselta ja kumppanelita (Sasi, Stubb, Virkkunen) oli todella törkeää sivuttaa puoluekokouksen päätös pakkoruotsin poistamiseksi. Sinulla on työsarkaa ihan omien puoluejäsenien ja varsinkin johdon taivuttelussa.

Minä olen itse päättänyt lopettaa Kokoomuksen äänestyksen koska nämä RKP:n mielistelijät johtavat puoluettaa kuin diktaattorit. Mielestäni äänen antaminen Kokoomukselle on sama kuin antaisi RKP:lle.

Virkkunen haluaa pakkoruotsin alakouluun.
Stubb haluaa sen ensimmäiselle luokalle.
Sasi on täysin kääntynyt ruotsinkieliseksi.

Ei hyvältä näytä Kokoomus.

frank (nimimerkki)

Identiteetin pakottaminen yleensä; mukaanlukien kieli-identiteetin, on yksinkertaisesti paitsi menneen talven lumia niin myös ihmisoikeusloukkaus. Ei kuulu tähän maailmanaikaan.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

- Pääni saa käännettyä hyvillä argumenteilla, enkä ole edes niin jääräpäinen, ettenkö voisi nöyrtyä muuttamaan kantaani. Pankaa pöytään parhaat perustelut pakkoruotsin puolesta. Muussa tapauksessa jatkan omapäistä ajattelua. (ERK)

Olen samaa mieltä edellisen totuudentorven kanssa.

Käyttäjän saraskari kuva
Marja Saraskari

Siteeraan nyt itseäni:
"Ihmisellä voi olla useampi identiteetti."

Voi olla musiikki-identiteetti, tai matematiikka-.
Tai jokin muu.
Ei sen tarvitse kieleen perustua, eikä edes maantieteeseen.

Minusta on yksinkertaisesti vain idioottimaista, että kielten opiskelu olisi pakko.
Se on oikeus.

Meilläkin oli koulussa pakkopiirustusta, pakkoliikuntaa ja pakkouskontoa. Pakkoäidinkieltä, pakkohistoriaa ja pakkokotitaloutta. Pakkopuutöitä.
Pakkobiologiaa, pakkopsykologiaa, pakkofysiikkaa ja pakkokemiaa.
Eivät ne tuottaneet mitään tuskaa.
Miksi ruotsin olisi pitänyt?
Eivät pakkoenglanti, pakkosaksa ja pakkoranskakaan.
Pakkovenäjän opin vasta aikuisena, eikä sekään ollut sen kummempaa.

Mitä erityistä on ruotsissa? - Ei mitään.
Ja painakaa nyt mieleenne, täysikasvuiset ihmiset!
Ei ruotsissa ole mitään outoa, eikä ainakaan pakkoa. Oppii jos oppii, ihan niin kuin muitakin asioita. Polkupyörällä ajamista.

Tietysti Suomessa pitäisi olla vapaa kielivalinta, että voisi opiskella A-kielenä vaikka hindiä.
Se on kuitenkin koulutuspoliittinen ja taloudellinen kysymys.
Minkään kielen taito ei ole minkään toisen kielen taidosta pois, vaikka niin luullaan. Kielitaito kasaantuu, kumuloituu.
Kielitaidon 'hyöty' on siinä suhteessa aika monitahoinen kysymys, että ruotsi on parempi ensimmäisenä vieraana kielenä, kuin englanti.

Käyttäjän heikkitala kuva
Heikki Tala

Marja Saraskari: "Meilläkin oli koulussa pakkopiirustusta, pakkoliikuntaa ja pakkouskontoa. Pakkoäidinkieltä, pakkohistoriaa ja pakkokotitaloutta. Pakkopuutöitä. Pakkobiologiaa, pakkopsykologiaa, pakkofysiikkaa ja pakkokemiaa."

Koettakaapa nyt edes hieman käyttää järkeä - ihan vaikka tervettä talanpoikaisjärkeä. Jos se ei auta, niin avatkaa netissä Finlex-sivusto ja tutustukaa kieli- ja koulutuslainsäädäntöön. Voitte yllätykseksenne todeta, että Suomessa on yksi ainoa oppiaine, joka on laeilla säädetty pakolliseksi kaikilla opintoasteilla; pakkoruotsi, joka alkaa viimeistään peruskoulun 7. luokalla ja seuraa kuin hai laivaa ammattikouluun, lukioon, ammattikorkeakouluun, korkeakouluun ja yliopistoon - "Kom bort, sanoi kuolema ruotsalaiselle!"
Olen tarkistanut asian vielä varmuudeksi sekä opetusministeriöstä että opetushallituksesta. Kummassakin kesti hetken ja pienen nikottelun jälkeen vastaus oli, että tosiaan, näinhän asia on.
Pakkopiirustusta, pakkoliikuntaa, pakkouskontoa, pakkoäidinkieltä, pakkohistoriaa, pakkokotitaloutta, pakkopuutöitä, pakkobiologiaa, pakkopsykologiaa, pakkofysiikkaa ja pakkokemiaa ei ole kaikilla opintojen asteilla. Ainoa pakollinen koko opintopolun ajan on PAKKORUOTSI. Tähän pakkoruotsiin liittyy vielä keinotekoinen virallinen kaksikielisyys, joka ontuu joka mutkassa; 5 % kun ei ole 50 % - ei edes pakkomatematiikalla! Muuten matematiikka on yleismaailmallinen oppiaine, kun taas ruotsin kieli Suomessa on pienen vähemmistön äidinkieli ja vieras kieli 95 % väestöstä. Ruotsin kieli on yksi kieli monista tuhansista, mutta matematiikka on todellakin yleismaailmallinen.

Käyttäjän ohohupsis kuva
Helena Eronen

Jos ei Eija-Riitta ole tarvinnut ruotsia kansainvälisessä elämässään, niin arvatkaapas paljonko sitä olen käyttänyt pääasiassa Itä-Suomen alueella toteutuneessa elämisessäni? Ulkomailla monesti olen toki törmännyt ruotsalaisiin ja niitten kanssa kuppia otettu, mutta mieluummin nekin puhuu tämmösen mehtäsuomalaisen kanssa englantia.
Eräs eläkkeellä oleva ruotsin ope perusteli pakkoruotsia sillä, että se on hyvin globaali kieli. Nimittäin kyseinen opettaja oli matkustanut Gambiaan, jossa oli voinut asioida jossain liikkeessä ruotsiksi.

Mutta ihan tosissaan, pakkoruotsi on jäänne jostain ihan älyttömästä ja mitä olen varmaan miljoona kertaa paasannut vaikka missä, niin ihmettelen sitä, mikä järki on pakottaa itäsuomalaiset nuoret opiskelemaan ruotsia, jota ei tarvitse missään eikä koskaan, jollei sitten rupea poliisiksi Turun saaristoon, mutta nykyään miltei alalla kuin alalla (kassaneidit, poliisit, sairaanhoitajat, kosmetologit ja kampaajat, matkailu- ja ravintola-alan työntekijät) tarvitaan venäjän kielen taitoa.
Ja so what jos itäsuomalaisilta nuorilta jäisi jonkun muodollisen virkamiesruotsin opiskelu aikuisuuteen, kun he saisivat jo lapsena mahdollisuuden opiskella venäjää ja siten voisivat vaikka yrittäjinä suuntautua kohti naapurin miljoonia potenttiaalisia asiakkaita.

Mielestäni koko virkamiesruotsijauhaminen on ihan naurettavaa, kun samaan aikaan voisi miettiä sitä, kuinka paljon nyt jää kielitaidottomuuden vuoksi suomalaisilta tätä maantieteellistä sijaintia hyväksikäyttämättä.

Mutta toivottavasti tässä nyt tekisivät äkkiä jotain, että pääsisi omakin muksu pakkoruotsin sijaan opiskelemaan venäjää.

Pentti Järvi

Minä olen sitten kait onnellisten tähtien alla syntynyt kun opin molemmat kielet jo kotioloissa ja naapurien lasten kanssa leikkiessä.

Virkamiesruotsin oppivat aikanaan sitä tarvitsevat, kaikki muu on turhaa.

Vähintäin on se kieltenopiskelu tehtävä mielenkiintoiseksi. Italiaa opin jonkun verran kiintoisasta kieliohjelmasta jota veti iki-ihana Sini Sovijärvi:)

Käyttäjän saraskari kuva
Marja Saraskari

"Niinpä laudatur-ruotsini on päässyt jokseenkin ruostumaan."
- Tulitpa huomaamattasi sanoneeksi - tämän itsekehun ohella, - että
"Ikinä minulla ei ole ollut mitään hyötyä ruotsinkielen taidosta."
Onko suomen? (Suomen kieli ja ruotsin kieli eivät ole yhdyssanoja.)
Mikset vähättele suomentaitoa? (Se on yhdyssana.)

Kukaan ei voi tietää, vaikka sut heitettäisiin evankelistaksi Fär-saarille. Siellä voi tulkata suomenruotsilla.
Suomenruotsi on kuin brittienglanti verrattuna kaikkiin aksentteihin: paljon korrektimpi kuin rikssvenska.
Jos ruotsinruotsi on niin laulavaa kuin on, he pitävät suomenruotsia silti kauniina kielenä.
Ja onhan se.
Jos osaa kenen tahansa naapurin kieltä - englanti ei ole ainoa autuaaksitekevä, - se ei ole ainakaan haitaksi.

'Hyöty' kielitaidosta voi olla kauaskantoisempi, kuin kokoomusnainen kykenee kuvittelemaan. Ikään kuin siitä saisi palkinnon heti. Lyödään heti rahoiksi.
Kyllä se palkinto on olemassa. Sivistyksenä.

Vapaa kielivalinta on ihan hieno ajatus. Olisi vain oltava tarpeeksi vaihtoehtoja. Nyt kaikki lasten vanhemmat valitsevat englannin A-kieleksi.

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

Kiitos yhdyssanamuistutuksista, korjaan. Luulen että päätös purkaa pakkoruotsi voisi lievittää englannin kielen ylivaltaa A-kielenä. Ihmiset päätyisivä valitsemaan laajemmin eri kieliä, ja se tekisi meille hyvää. Me nimenomaan tarvitsemme eri kielten osaajia kauppaa tehdessämme ja muussa yhteydenpidossa, ja nyt pakkoruotsi merkitsee tulppaa siinä suhteessa.

Suomen kielen taidosta on valtavasti hyötyä. Se liittyy jokaisen ihmisen kykyyn ajatella, ja se tpahtuu parhaiten oppimalla hyvin äidinkielensä.

Käyttäjän heikkitala kuva
Heikki Tala

En usko, että lyhyellä aikavälillä - 50-100 vuotta - englannin asema paljoakaan heikkenisi sen paremmin Suomessa kuin suuressa maailmassakaan. Intian toinen kieli on englanti ja itse asiassa ainoa yhteinen kieli siellä. Kiinassa kaikkien lasten ensimmäinen vieras kieli koulussa on englanti.

Jos vilkaistaan Ruotsia, Tanskaa, Norjaa ja Islantia, niin kaikissa niissä englanti on ensimmäinen vieras kieli kaikille. Niinpä tänään ihan oikeasti yhteinen kieli pohjoismaisessa yhteistyössä on englanti. Edelläkävijä on PN Nuoret, jotka ottivat englannin työkielekseen.

Ei englannin tarvitse jatkossakaan olla lailla säädetty pakolliseksi (kuten ruotsi on!), koska lähes kaikki sen haluavat oppia. Minusta EU:n suositus on hyvä; äidinkielen lisäksi kaksi muuta kieltä peruspakettina kaikille eurooppalaisille. Suomessa se tarkoittaa suomi ja englanti sekä lisäksi vähintään yksi muu kieli. Nyt 9 % Suomen kansalaisista puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ja heille oma äidinkieli on se kolmas kieli. Mutta 91 % äidinkieleltään suomenkielisille tulee antaa vapaus itse valita tämä kolmas kieli. Järkeviä valintoja ovat venäjä, saksa tai ruotsi (kolme suurinta kauppakumppaniamme ja naapurimaita Itämeren piirissä). Euroopan muut suuret kielet ovat myös luontevia; ranska, espanja, portugali, jne. Sen jälkeen tulevat eksoottisemmat kielet aina mandariinikiinaan asti.

Kyllähän jokainen ajatteleva suomalainen tämän tajuaa, mutta toistaiseksi ruotsinmielinen ja -kielinen poliittinen eliitti on hirttäytynyt pakkoruotsiin ja keinotekoiseen kaksikielisyyteen. Onneksi vuorovesi on nyt kääntynyt ja jos asioita ei nyt järkevästi hoideta, niin vaarana on kielipoliittinen tsunami, joka ei olisi kenenkään etu - vähiten suomenruotsalaisten.

Reijo Tossavainen

Pakkoruotsin puolustajien suojapato on murtunut. Siitä hyviä esimerkkejä ovat Mari Kiviniemen ja vihreiden kannanotot. Siitä hyvä esimerkki myös Kokoomuksen puoluekokouksen kannanotto.

Kiitos Eija-Riitta Korhola kirjoituksesta. Se oli jälleen askel kohti vapaata kielivalintaa.

Seuraavissa hallitusneuvotteluissa asia on vakavasti pöydällä, ja jotain muutoksia on pakko tehdä. Ehkä askel ei ole silloin vielä riittävän pitkä, mutta se on oikeasuuntainen.

Käyttäjän saraskari kuva
Marja Saraskari

Helena:
"mikä järki on pakottaa itäsuomalaiset nuoret opiskelemaan ruotsia, jota ei tarvitse missään eikä koskaan, jollei sitten rupea poliisiksi Turun saaristoon..."
ja "tarvitaan venäjän kielen taitoa."

Kyllä varmasti venäjää tarvitaan myös Länsi-Suomessa.
On narrimaista asettaa nämä kielet toistensa vaihtoehdoiksi, kun tarvitaan molempia.
Tietysti virkaruotsi on outoa Itä-Suomessa, sen voisi purkaa. Jossakin Kokkolassa taas se on hyvä taito olla olemassa.

Kielen status kuumentaa tunteita varmaan aina ja kaikkialla. Ja oman edun tavoittelu, kaikenlainen hyötyajattelu. Nopea palkinto.
Opetan venäjää.
Venäjässä on se ikävä puoli, että kynnys lopettaa opiskelu on hyvin matala. Vaikeus ei johdu kyrilliikasta, eri kirjaimistosta, vaan siitä, että pitää opiskella aika kauan, ennen kuin osaa sanoa mitään järkevää.
Jos ruotsia ei tarvitse oppia, ei kyllä venäjääkään.

Reijo Tossavainen

Venäjänkielen opiskelua haittaa korkea kynnys: meillä suomalaisilla on syvä epäluulo venäjää, Venäjää ja venäläisiä kohtaan. Ja kun vilkaisee historiaa, niin epäluulolle löytyy kyllä riittävästi perusteita.

Jos ruotsinkielen pakollisuus poistuu, niin ei sitä saa korvata venäjänkielen pakollisuudella. Sitä on hyvä opettaa ja vapaaehtoisesti. Muutoin mennään ojasta allikkoon.

Käyttäjän saraskari kuva
Marja Saraskari

Hmmm, Tossavainen.
"Teillä" suomalaisilla voi olla asenteellisia kynnyksiä.
Minulla vain lingvistisiä.

Viittaan (kintaalla) aikaisempaan keskusteluun.
Kenenkään tarkoitus ei ole korvata pakkoa pakolla.
Ajatuskin oppia "pakosta" vaikka espanjaa on aivan naurettava.
Kyllä ihminen oppii vapaaehtoisesti, jos on oppiakseen.

Käyttäjän ohohupsis kuva
Helena Eronen

No kyllä ainakin pitäisi olla joku lakisääteinen pykälä, että lapsilla olisi oltava mahdollisuus opiskella venäjää, eli en sano, että venäjän opetus täytyisi olla pakollista.
Itse ainakin haluan lapsilleni parhaat mahdollisuudet tulevaisuudessa menestyä ja tulla toimeen ja kyllähän se on niin, että venäjän kieli on silloin yksi tärkeimmistä taidoista, joita peruskoulu voi lapsille tarjota, ainakin täällä idässä. Itse opiskelin kaksi vuotta peruskoulussa venäjää ja vaikka muistissa on vain muutamia fraaseja ja aakkoset tunnen, on siitä ollut minulle niin älyttömästi hyötyä, että ihan harmittaa kun ei ole tullut enempi kyseistä kieltä opiskeltua, tai no eihän se ole kun kehtoomiseesta kiinni.

Jos jonkun ryssäviha estää venäjän osaamisen hyötyjä tajuamasta, niin omapa on häppeensä.

Reijo Tossavainen

En vastusta venäjän opetusta. Vastustan sen pakollisuutta.

Nyt on suuri vaara, että pakollinen ruotsi korvataan pakollisella venäjällä. Kannatan vapaata kielivalintaa niiden resurssien puitteissa mitä kullakin kaupungilla tai kunnalla on.

Käyttäjän ohohupsis kuva
Helena Eronen

Ymmärrän mitä ajat takaa enkä itsekään venäjäpakkoa ole kannattamassa, mutta kunnille sen sijaan mielestäni tuli määrätä pakko esim. just järjestää sitä venäjän kielen opetusta vaikka oppilaita olisi vain 4.

Käyttäjän saraskari kuva
Marja Saraskari

Arvoisa Eija-Riitta

Ruotsi tulee B-kielenä vasta seiskaluokalla.
Jo viidennellä voi valita A2-kielen.
Ruotsin pitäisi olla valinnainen kieli, mutta ei se nytkään estä valitsemasta A2-kieleksi mitä tahansa.
Enemmän tässä on kyse koululaitoksen tarjonnasta.
Jos A1-kieleksi tarjotaan vain englantia, ei ruotsi pelkästään B-kielenä estä mitään.
Ruotsin opetus EI PAKOTA valitsemaan A1-kieleksi englantia.
C- ja D-kielten valinnassa on niin suuret ryhmäkoon vaatimukset, ettei oppilasryhmiä pienillä paikkakunnilla synny. Jos vaikka opettajia olisikin, ja tarjontaa.

Jos haluaa ajatella Suomen kilpailukykyä, olisi hyvä olla tarjolla paljon eri kieliä. Ja A1-kielinä, englannin vaihtoehtoina.

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

Tiesin nämä seikat, olen ollut kolmen koululaisen äiti, ja ykköskieleksi on valittu ei-englanti. Nämä tietäen kannatan valinnanvapautta kaikkien kielten kohdalla.

apris28 (nimimerkki)

"Pakkoruotsia sen sijaan ei ole helppo rakastaa. Sen aika on ohi. Miksi tämä on puolueille niin vaikea tunnustaa?"

Tänä aamuna puhui ministeri Wallin aamu TV:ssä ja hänen mukaansa sukupolven vaihtuessa myös ruotsinkielen asema vähenee. Näin RKP:kin on aidosti pikkuhiljaa tunnustamma tosiasian pakkoruotsin tarpeettomuudesta. Ilmaisu hänen suustaan oli vain "miedon" oloinen.

On aivan totta mitä Eija-Riitta sanoi, niin samaan aikaan kun Suomeen tuodaan ja houkutellaan ulkomailta väkeä, niin jotta heidät laitettaisiin samaan "koriin" kantaväestön kanssa, pitäisi heidän nykykäytännön mukaan opetella sekä suomen että ruotsin kieli. Aika mahdoton tehtävä kotouttamisen ohella ja työpaikan saamiseksi.

Käytännössähän nytkin on tavallaan "sorrettu" kantaväestöä, sillä ulkomaan kansalainen on saanut mm. suomen kansalaisuuden vain todistaakseen toisen kotimaisen kielen hallinnan tyydyttävästi. Onkohan tuokin sitten perustuslain vastainen menettely, sillä RKP vetoaa kieliasiassa nimenomaan perustuslakiin ?

Käyttäjän tapiosimonen kuva
Tapio Simonen

RUOTSINKIELEN TAITO SÄILYTETTÄVÄ (pakkoruotsi ei)

Suomi on virallisesti kaksikielinen maa. Kyseessä on sitoutuminen ruotsin kielen aseman säilyttämiseen. Ruotsia tarvitaan elinkeinoelämässä ja pohjoismaisessa kanssakäymisessä. Lisäksi meillä on hyvä olla ”salakieltä” naapurimme kanssa Euroopan Unionin ongelmia pohdittaessa.

[Myönnän kyllä, että olen pääsääntöisesti käyttänyt englantia svedujen kanssa. Hauska esimerkki: puhuin kerran ruotsalaiselle ruotsia, mutta hän käänsi puheen englanninkielelle (ei kait ymmärtänyt ”stadinruotsiani”, jota en tietenkään ihmettele)]

[Olen itse kuitenkin tarvinnut ”salakieltä”. Olin Pariisissa Euroopan valmentajien koulutustilaisuudessa, jossa viralliset kokouskielet olivat ranskan- ja saksankieli (jotka eivät erityisesti suju minulta). Vieressäni istui ruotsalainen, joka selvensi minulle (ruotsinkielellä) muiden puheenvuoroja. Omat puheenvuoroni sain (erikoisluvalla) pitää englanniksi, jotka sitten tulkattiin virallisille kielille (kaikki eivät osanneet englantia!). Tämä on tietysti varsin vaatimaton esimerkki, mutta kuvaa kuitenkin ”salakielen” merkitystä]

Yhteinen historiamme tuntee Ruotsi-Suomen. Ei olisi ollenkaan hassumpaa vaikka liittoutuisimme (kun olemme eronneet euro-rahaliitosta, johon syydämme kotimaassa tarvittavia miljardeja: Ilmastonmuutos, Kreikka, sitten Portugali ja ties mitkä….).

[Ruotsin kielen aseman säilyttämisellä (tai pakkoruotsittamisella) ei kuitenkaan ole tarkoitus siirtää historian pyörää taaksepäin.]

Ruotsin ansiosta länsimainen kulttuuri ja kristinusko saapuivat Suomeen. Emme saa myöskään unohtaa, että myös rodullisesti olemme saaneet Ruotsilta paljon: läntisessä Suomessa on upeita, pitkiä, sinisilmäisiä blondeja! Miten olisi, jos Venäjän sotilassaapas olisi tallannut maatamme esimerkiksi 500 vuotta (puhumattakaan rodullisista seikoista).

[Ruotsalaisten vaikutus Suomen rodulliseen jakaantumiseen (tutkimuksia 1990-2000-luvulta):

SWEDEN = 70% Hallstatt NORDIC (Carleton Coon described Sweden as a refuge area for the classic Nordic race), 10% Borreby (most common in the southwest coastal region), 10% Fälish (most common in Dalarna [Kopparberg] and the southwest coastal region), 5% Trønder (most common near the central Norwegian border), 5% East Baltic = 100% Nordish (95% central and 5% periphery types)

FINLAND and the Baltic States = 50% East Baltic, 15% Hallstatt NORDIC (most common in the SWEDISH-SETTLET AREAS IN FINLAND), 30% Neo-Danubian (most common in southeast Lithuania and northeast Finland), 5% Ladogan = 95% Nordish (15% central and 80% periphery types)]

Koemme kuitenkin “blondi-paradoksin”, kun (vaatimattomassa) tutkimuksessani “Naisurheilun mediaseksikkyyteen vaikuttavat tekijät” olen antanut pääosan venäläisille tenniskaunottarille:

http://www.tapionajatukset.com/95

[hehheh,yllä oleva työnimi (mediaseksikkyydestä) muistuttaa (erittäin vaatimatonta) meta-analytiikkaa aiheesta ”Maapallon globaaliin lämpötilanousuun vaikuttavista tekijöistä 1900-luvun loppupuoliskolla”. Miksi teen meta-analyysejä (useiden tutkimusten yhteenvetoja)? Vastaus: Ei minulla ole siihen käytettävissä satelliittia, laboratoriota, henkilökuntaa tai rahoitusta! Mutta hei, joitakin ”ilmastojuttujani” on noteerattu myös ruotsinkielisen median keskusteluissa]

Ruotsalaiset ovat myös taistelleet Suomen puolesta. Muistakaamme esimerkiksi kreivi Wilhelm von Schwerin, tykistön aliluutnantti, joka vapaaehtoisena saapui taistelemaan Suomen sodassa (1808-1809) venäläisiä vastaan (ja kuoli verensyöksyyn haavoituttuaan taitelussa). Myös Talvisodassa ruotsalaiset vapaaehtoiset olivat taistelemassa rinnallamme. Emme myöskään saa unohtaa sitä, että (suomenruotsalainen) eversti Ragnar Nordström osti (omilla rahoillaan) aseita Ruotsista; näiden aseiden avulla Rovaniemi pelastettiin Talvisodassa viime hetkellä.

MOTTO: ”Anglosakseja emme ole, venäläisiksi emme halua, olkaamme siis pohjoismaalaisia”.

wwwTwittercomEDUSKUNTAVAALIT (nimimerkki)

"Suomi on virallisesti kaksikielinen maa."

Se "virallisuus" loppuu tasan sillä sekunnilla, kun tarpeeksi monta korruptoitumatonta poliitikkoa on päättämässä kansan tahdon mukaisesti, ettei Suomi ole enää virallisesti kaksikielinen maa.

Pohojan Poika

"Yhteinen historiamme tuntee Ruotsi-Suomen. "

Eipä se sellaista tunne vaikka joskus tuota termiä käytettiin koulujen historian tunneilla.

"Ruotsin ansiosta länsimainen kulttuuri ja kristinusko saapuivat Suomeen."

Ei saapunut. Suomen kirkollinen sanasto on pääosin kirkkoslaavista, joten kristillisyys on tullut kaakosta.

"Ruotsalaisten vaikutus Suomen rodulliseen jakaantumiseen (tutkimuksia 1990-2000-luvulta)"

Coon oli rasistinen pääkallojen mittaaja.

"Ruotsalaiset ovat myös taistelleet Suomen puolesta. Muistakaamme esimerkiksi kreivi Wilhelm von Schwerin, tykistön aliluutnantti, joka vapaaehtoisena saapui taistelemaan Suomen sodassa (1808-1809) venäläisiä vastaan (ja kuoli verensyöksyyn haavoituttuaan taitelussa)"

Samaan aikaan Suomen ruotsalainen virkamieskunta vannoi jo uskollisuuttaan Venäjän tsaarille ja sai täyden vallan hallita Suomea melkein mielensä mukaan. Seurauksena oli, että suomalainen kirjallisuus kiellettiin, valtio kieltäytyi rahoittamasta suomalaisia kouluja, jopa talonpoikien ja fennomaanien pääsy yliopistoihin kiellettiin.

Suomesta tuli paperilla tasa-arvoinen kieli ruotsin kanssa vasta 1902 ja silloinkin tsaarin määräyksellä.

Käyttäjän tapiosimonen kuva
Tapio Simonen

"Yhteinen historiamme tuntee Ruotsi-Suomen. "

Nimityksellä EI ole mitään merkitystä, asia ratkaisee (jokainen täyspäinen ihminen ymmärtää mitä tarkoitan!).

"Ruotsin ansiosta länsimainen kulttuuri ja kristinusko saapuivat Suomeen."

Kirkollisella sanastolla EI ole mitään merkitystä: ristiretket Suomeen tapahtuivat Ruotsista käsin (jokainen muistanee piispa Henrikin!).
Toki idästäkin päin tapahtui "lähetystyötä", mutta se ei estänyt ruotsalaisten invaasiota (lähinnä tietysti Länsi-Suomeen).

"Ruotsalaisten vaikutus Suomen rodulliseen jakaantumiseen (tutkimuksia 1990-2000-luvulta)"

Rasismilla EI ole mitään tekemistä niiden tutkimusten kanssa, jotka tämän osoittavat!

Sitä paitsi: Suomalaisesta geeniatlaksesta (geenikartta) selviää, että länsisuomalaiset (esimerkiksi Laitila) eroavat itäsuomalaisista (esim. Kitee) geneettisesti yhtä paljon kuin italialaiset ruotsalaisista! [Suomen geeniatlakseen FIMM (Suomen molekyylilääketieteen instituutti) on koonnut geenimerkkitietoa 40 000 suomalaisesta, eikä ole merkkiäkään rasismista!]

"Ruotsalaiset ovat myös taistelleet Suomen puolesta. Muistakaamme esimerkiksi kreivi Wilhelm von Schwerin, tykistön aliluutnantti, joka vapaaehtoisena saapui taistelemaan Suomen sodassa (1808-1809) venäläisiä vastaan (ja kuoli verensyöksyyn haavoituttuaan taitelussa)"
”Samaan aikaan Suomen ruotsalainen virkamieskunta vannoi jo uskollisuuttaan Venäjän tsaarille ja sai täyden vallan hallita Suomea melkein mielensä mukaan. Seurauksena oli, että suomalainen kirjallisuus kiellettiin, valtio kieltäytyi rahoittamasta suomalaisia kouluja, jopa talonpoikien ja fennomaanien pääsy yliopistoihin kiellettiin”

Virkamieskunnalla EI ole mitään tekemistä taisteluiden tai aliluutnantti Schwerinin kanssa!

”Suomesta tuli paperilla tasa-arvoinen kieli ruotsin kanssa vasta 1902 ja silloinkin tsaarin määräyksellä.”

EI kuulu siihen asiaan jota esitin

Käyttäjän saraskari kuva
Marja Saraskari

Good for you :-)

Pitäisi saada rahoitusta kielivalinnoille!

Käyttäjän ohohupsis kuva
Helena Eronen

No ainakin Itä-Suomessa on kansalaisopistoissa venäjän, ranskan ja saksan kielen opetusta, josta voisi päätellä, että joka kyläpahasessa asuu esim. venäjää opettamaan kykenevä ihminen. Ei tuo nyt sen enempää maha maksaa kuin näiden bändikerhovalinnaistenkaan järjestäminen? Yhden tai kaksi somalia kun joka kunta jättää vastaanottamatta, niin sillä saanee jo parin kielenopettajan palkan maksettua.

Käyttäjän jaris kuva
Jari Suominen

En tiedä moniko muualta tulleista maahanmuuttajista hakeutuu virkamieheksi, mutta toki kielitaitovaatimus saattaa olla syrjivä, jopa syrjäyttävä. Joku virka saattaa jäädä vaille ammatillista huippuosaajaa, vaikkapa taidemuseon johdossa tai lääkärin tehtävissä, jos hakija reputtaa virkamiesruotsissa.

Oma magnan tasoinen yo-ruotsini sai aikoinaan pakollisen piristysruiskeen kaksikieliselle paikkakunnalle muuton myötä 90-luvun alussa. Puolison työ vei yliopistosta valmistumisen jälkeen perheemme kaupunkiin, jossa suomea puhui äidinkielenään runsaat 40% väestöstä, ruotsin ollessa valtakieli. Olisinko osannut aavistaa yläasteella tai lukiossa, että näin tulisi joskus käymään? Ehkä en.

Siinä elämäntilanteessa pakollisesta ruotsista oli siis hyötyä ja virkamiesruotsikin tuli tentattua. Nyt tosin tuokin taito on valitettavasti degeneroitunut, kun perheen nykyisellä asuinpaikkakunnalla ruotsia kuulee vähemmän. Ranska ja puola ovat saaneet kielikylvettäjän aseman. Niiden opiskelusta olisi nyt enemmän hyötyä, ainakin hetkellisesti.

Hyvä kirjoitus jälleen kerran Eija-Riitta. Tekstin loppu haastoi sopivasti meitä lukijoita esittämään omia mielipiteitä, vaikka minun tekstini ei ollutkaan tarkoitus kääntää sinun päätäsi. Sehän ei ottanut kantaa pakollisuuden puolesta, tai sitä vastaan. :)

wwwTwittercomEDUSKUNTAVAALIT (nimimerkki)

Hienoa että on kokoomuslaisia, jotka ajattelevat aivoillaan.

Reijo Tossavainen

Olihan heitä Kokoomuksen puoluekokouksessa enemmistö. Kataisen valta on vain suurempi kuin muun Kokoomuksen. Luulen, että Katainen joutuu vielä pyörtämään päätöksensä. Viimeistään tulevan vaalikauden aikana.

wwwTwittercomEDUSKUNTAVAALIT (nimimerkki)

Piilokepulainen Katainen olisi syytä vaihtaa johtajaan, joka toimii niin kuin puolueen jäsenet haluavat.

wwwTwittercomEDUSKUNTAVAALIT (nimimerkki)

Niitä on valitettavan harvassa.

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Erityisesti Tomi Halmelalle,

Perustuslaki määrittelee oikeudet,mutta ei velvollisuuksia. Missään kohtaa perustuslakia ei ole todettu,että:

-suomenkielisen olisi puhuttava/osattava ruotsia

-suomenkielisen olisi pakollista opiskella ruotsia.

Perustuslain tulkitseminen niin,että ruotsinkielisten oikeudet olisivat suomenkielisten velvollisuuksia on äärettömän väärä tulkinta.

Perustuslaista ei siis ole pakkoruotsin tueksi muuta kuin omaatuntoa ja rehellisyyskäsitettä venyttäen.

Väärinkäsitys johtunee siitä,että pakkoruotsipropagandassa tietoisesti sotketaan juridinen henkilö (valtio) ja luonnolliset henkilöt (kansalaiset).

Juridinen henkilö voi olla kaksikielinen tai vaikka monikielinen perustuslain tulkinnan mukaan edelleenkin. Siitä vaan ei voida,paitsi epärehellisyyttä harrastaen,johtaa tulkintaa,että luonnollisten henkilöiden, kansalaistekin, olisi oltava kaksikielisiä. Vielä vähemmän suomi-ruotsi-versiona.

Suomenkin solmimat kv. ihmisoikeussopimukset kieltävät valtiota pakolla muuttamasta kansalaisten identiteettiä. Pakkoruotsia voitaisiin jopa tulkita ihmisoikeusrikoksena jos juristeriaa halutaan harjoittaa.

Jk. Jokaisen kansanedustajan ja mepin on tykönään pohdittava tätä:

-Oletko saanut äänestäjiltäsi valtakirjan vastustaa valinnan vapautta kieliopinnoissa?

Jos med tai kansanedustaja voi rehellisesti vastata myönteisesti niin olkoon sitten sekä mep/kansanedustaja äänestäjineen yhtä sivistymättömiä.
Tarviihan sivistymättömät ihmisetkin omat edustajansa kansanedustuslaitoksiin.

Käyttäjän mctimo kuva
Timo Korpelainen

Ruotsalaiset aina tuppaavat pilkkaamaan meidän kaunista suomen
kieltämme,
sanoen sitä rumaksi ja kovaksi, eikä kovinkaan moni suomalainen voi
parhaalla tahdollaankaan sanoa ruotsia kauniisti soljuvaksi ääntelyksi.

Kumpi kieli sitten on ulkomaalaisen korviin kauniimpi, sen
selvittämiseksi
päätettiin lopulta, pohjoismaisen yhteistyön nimissä tehdä puolueeton
testi.

Kansainvälinen raati muotoili yksinkertaisen englanninkielisen lauseen,
joka sitten käännettäisiin sekä suomen- että ruotsinkielelle ja
tuloksesta
äänestettäisiin.

Tässä testilause englanniksi:
"Island, island, grassy island; grassy island's maiden."

Sama suomeksi:
"Saari, saari, heinäsaari; heinäsaaren neito."

Ja ruotsiksi:
"Ö, ö, hö ö; hö ö mö"

Vastausta ei ole toistaiseksi saatu, koska kansainvälisen raadin
jäsenet
eivät ole vieläkään lakanneet nauramasta.

Käyttäjän ohohupsis kuva
Helena Eronen

HAHAHAHAHAHHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAH! Helevetin pahalla tuulella olin vielä n. 2 minuuttia sitten, mutta tämä pisti nauramaan ääneen. Kiitos!
Suomen kieli on aivan ihana, uniikki ja eläväinen kieli kaikkine murteineen ja vivahteineen. Hölömö on se, joka ei kielemme kauneutta käsitä :)

Jouni Jokela

Jo 80-luvulla kun oli vielä Neuvostoliitto ja YYA vastustettiin pakkoruotsia.
90-luvulla kun liityttiin EU:n jäseniksi vastustettiin pakkoruotsia.
2000-luvulla vastustettiin pakkoruotsia.
2010-luvulla vastustetaan edelleen pakkoruotsia.

Minusta näyttää siltä, että kansan enemmistö on vastustanut pakkoruotsia jo yli 30 vuotta.

Demokratian pääperiaattena on enemmistö sääntö.
Tästä voi vetää sen johtopäätöksen että Suomi ei ole Demokratia.

Silloin tuskin auttaa ns. Perinteinen vaikuttaminen eduskuntavaaleissa.
Eihän se vaikuttanut Kokkareiden puoluekokouksessakaan.

buuri johannesbuurista

Sen minkä ilotta oppii sen surutta unohtaa.

Pakkoruotsi pois.

wwwTwittercomEDUSKUNTAVAALIT (nimimerkki)

Lähetä tämä lista aina eteenpäin 10 kaverillesi:

http://pakkoruotsi.net/musta_lista.php

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Vapaa kielivalinta ry. puolestaan keräää listaa kansanedustajaehdokkaista jotka kannattavat valinnan vapautta kieliopinnoissa:

http://vapaakielivalinta.fi/

Anni Loren

Näen ruotsin opiskelun suoranaisena ihmisoikeuskysymyksenä.

Tulevaisuudessa ja jo nytkin ruotsin taito on yksi suuria suomalaisia sosioekonomisesti eriyttäviä tekijöitä. Eija-Riitan kaltaiset hyvin koulutetut ihmiset tietävät varsin hyvin että muut hänen kaltaisensa hyvin koulutetut ihmiset pitävät huolen siitä että heidän omat lapsensa oppivat ruotsia. Miksikö, no pelkästään siksi että yksinkertaisesti, "tieto on valtaa". Mitä enemmän tiedät ja osaat sitä vähemmän olet vietävissä. Ja päinvastoin. Palvelee etuoikeutettua kansanosaa että joukossa on se jo alakoulun kielivalintojen kautta "palvelusväeksi" valikoitunut vähemmän koulutettu popula.

Näkisin, että ruotsinkielen aseman ja opiskelun ongelmaksi on muodostunut lähinnä monien suomalaisten nykyinen harhainen käsitys Suomen geopoliittisesta asemasta. "Kun nyt ollaan eurooppalaisia eikä enää osa Neuvostoliittoa".Valehtelematta, kuulin tämän "raikkaan" lauseen viimeksi perjantaina Salmisaaren ratikkapäättärillä yhden keski-ikäisen naisihmisen suusta. Hän lausui sen naama peruslukemilla ja ihan vailla ironiaa. Hän oli varmaan suunnattomasti kärsinyt Neuvostoliiton alaisuudesta:)Eurooppaharha aiheuttaa huonolla itsetunnolla varustetuissa suomalaisissa halun pyllistää historialleen ja aloittaa uudelleen jostain fiinimmästä vaiheesta. Historiattomuus ei kuitenkaan toimi ja kansakunnalle se on tosi huono juttu. Siksi kyllä edelleen "pakkoruotsille".

Pohojan Poika

"Näkisin, että ruotsinkielen aseman ja opiskelun ongelmaksi on muodostunut lähinnä monien suomalaisten nykyinen harhainen käsitys Suomen geopoliittisesta asemasta. "

Katselet väärään suuntaan. Katsele Suomen hallituksiin.

Ongelman ydin on RKP:n ainainen hallitusasema, jonka se saavuttaa, vaikka se kärsii tappion toisensa perään kaikissa vaaleissa.

Käyttäjän joonasdasilva kuva
Joonas da Silva

Anni Loren:

"Miksikö, no pelkästään siksi että yksinkertaisesti, "tieto on valtaa". Mitä enemmän tiedät ja osaat sitä vähemmän olet vietävissä. Ja päinvastoin. Palvelee etuoikeutettua kansanosaa että joukossa on se jo alakoulun kielivalintojen kautta "palvelusväeksi" valikoitunut vähemmän koulutettu popula"

Humoristisen hölmö perustelu. Voi olla että tieto on valtaa, mutta pakkoruotsi on omiaan vähentämään yksilön omaamaa hyödyllisen tiedon määrää. Jostain siihen käytetty aika on aina pois. Millä perusteella väität, että pakkoruotsiin käytettyä aikaa ei olisi hyödyllisempää käyttää esim. jonkin valinnaisen kielen opiskeluun?

"Historiattomuus ei kuitenkaan toimi ja kansakunnalle se on tosi huono juttu. Siksi kyllä edelleen "pakkoruotsille".
vastaa"

Mistä ihmeestä loitsit aasinsillan pakkoruotsittomuuden ja historiattomuuden välille?

Anni Loren

Suomen historia on suurelta osin Ruotsin historiaa jos nyt historiaan on yhtään perehtynyt.

Jouko Koskinen

Se on totta - Ruotsista tuli rasistinen riistokolonialismi - kuulu Linné luokitteli suomalaiset puoliapinoiksi ja suomenkielen alkeelliseksi.

Jos historia on Annille vaikea laji niin voisi lukea Antti Tuurin "UPM-Kymmene metsän jättiläisen synty" - helpotajuinen tiiliskivi siitä miten ja kenen toimesta Suomesta tuli itsenäinen menestyvä ja omillaan toimeentuleva.

Ruotsinkielisillä, -mielisillä siinä on jarrumiehen rooli vielä tänäänkin.

Käyttäjän koskela kuva
Matti Hemmi

Oppineisuudestaan huolimatta on ilo, että edes yhdellä mepeistämme on selkeän älyllinen ajattelu hallussaan. On vaikea keksiä melkein mistä ERK'n sanomisista tahansa kamalampaa korjailua, niin loogista ja perisuomalaisen isänmaallista ajattelusi ja kuvakulmasi ovat, minun mielestäni.

No, tästä ruotsinkielestä aivan samaa mieltä. Voisin luetella omilla sanoillani samanmielisyyteni omin kokemuksin. Tähän ei nyt vaan ole taaskaan tarvetta. Edustajamme ERK kertoo sen puolestani. Kiitos!

Silloin, kun ihmisen perusarvot ovat kohdallaan, on aivan sama mikä hänen poliittinen kantansa / puolueensa on. Silloin on helppoa kannattaa Ihmistä. Olen tavannut kaikista nykypuolueista vastaavia oikeita ja avoimia ajattelijoita, joiden ajatuksiin on helppo joskus yhtyä. ERK'n kohdalla se on lähes sääntö.

Liturgiset politrukkimaiset posettiivarit rukousmyllyjään jauhaen saavat puolestaan karvani pystyyn ja ihoni inhosta kananlihalle.

Jouko Koskinen

Näinhän se menee - todenpuhujaa harvoin kiitellään. Joten kiitetään nyt kerrankin.
Valehtelu kuuluu politiikkaan. Aina löytyy kuulijioita. "Kepulainen pettää aina" .
"Äärioikeisto" on vakio kirosana vaikka maassa tuskin on edes keskustaa - oikeistoa ei ollenkaan.

Anni Loren

Suosittelet minulle UPM historiaa. Mikä sattuma, edesmennyt setäni työskenteli firmassa aika korkeassa asemassa. Ei hän kuitenkaan ollut kusipää.

Jouko Koskinen

"Ei hän kuitenkaan ollut kusipää" Annilta!!
No kiitos paljon kun paljastit suurenmoisen tietämyksesi ja kunniakkaan kulttuuriperimäsi LOL!
Jos argumentointisi käsittää "kusipäisyyden" UPMn perinnöksi niin suosittelen peilin käyttöä ainakin hetkellisesti. Ja sitä kirjaa.
Useimmat UPMn edeltäjien perustajat tulivat Saksasta ja Ranskasta. Yleensä Venäjän kautta.
Voi olla että ruotsalaistenkin aivoissa paine helpotti esimerkin ansiosta.

Marko Sihvonen

Kappas vain, nyt minäkin alan ymmärtää kirjoituksiasi. Hyvä sellainen :)

Anni Loren

Marko,en enää pistä tilillesi rahaa, oikeasti. Petyin sinuun jo taannoin kun kaipasit näkyviin Tiitisen listoja tilanteessa jossa kaipaamme näkyviin SOK:n listoja:). Kaikella ystävyydellä, lähden Kaliforniaan.

Käyttäjän heikkitala kuva
Heikki Tala

Olemme nyt erään valtavan pitkän historiallisen polun mutkassa, jossa suunta vihdoin muuttuu. Sen osoittaa ihan vaikka vain tämä päivä 5.10.2010 vain muutamaa päivää ennen kansalliskirjailijamme Aleksis Kiven päivää (10.10.). Ylen Radio 1:n ykkösaamussa kolmen puolueen edustajat keskustelivat pakkoruotsista - ihan totta "pakkoruotsista". Helsingin Sanomat vetää koko sivun otsikon "Yhä vähemmän ruotsin ymmärtäjiä". Eikö olekin hauskan monimielinen?
Eilen pakkoruotsista keskusteltiin TV1:n A-studiossa. Torstaina pakkoruotsi on aiheena TV2:n A-talkissa.

Kokoomuksen puoluekokous päätti äänin 284-281, että puolue ryhtyy toimiin pakkoruotsin poistamiseksi. Puoluekokouksen edustajista jo 38 % on valmis puuttumaan ruotsin kielen perustuslailliseen asemaan.
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja, ruotsinkieliseksi rekisteröitynyt Folktingin varapuheenjohtaja Kimmo Sasi (r-kok) yrittää väittää, että perustuslaki vaatii pakkoruotsia koulutukseen. Voitte lukea Suomen perustuslain etu- tai takaperin, mutta missään siellä ei lue, että Suomen kansalaisen olisi opiskeltava tai osattava ruotsia.

Rkp suututti keskustan, kun ruotsin kieli muodostui kaikki muut perusoikeudet ylittäväksi privilegioksi; suuren suomenkielisen enemmistön tahdon vastaisesti Keski-Pohjanmaa määrättiin Vaasaan suuntautuvaksi. Keskustanuoret ovat jo muutama vuosi sitten vaatineet pakkoruotsista luopumista. deGrönatkin kipuilevat kielikysymyksessä, mutta ovat valmiit luopumaan virkamiespakkoruotsista.
Viime vuoden Aleksis Kiven päivänä PerusS Nuoret antoivat julkilausuman, että Suomessa siirrytään viralliseen yksikielisyyteen.

Niin, Suomi on 700 vuoden Ruotsin vallan ajan, 110-vuotisen ruotsinkielisen apartheidhallinnon ajan ja 1900-luvun Rkp-hegemonian jälkeen siirtymässä pohjoismaiseen kielipoliittiseen malliin. Se tarkoittaa, että valtavan suuren enemmistön äidinkieli on ainoa virallinen kieli; Ruotsissa ruotsi, Tanskassa tanska, Norjassa norja, Islannissa islanti - ja pian myös Suomessa suomi. Totta kai ruotsi saa Suomessa kansallisen vähemmistökielen aseman aivan samoin kuin suomi/"meänkieli" sai Ruotsissa vihdoin 1.9.2009.

Suomalaiset ovat eläneet Ruotsin pitkän varjon alla. Viimeisten 70 vuoden aikana sen on mahdollistanut hävityt sodat 1939-45. YYA-sopimus antoi Rkp:lle ja Ruotsille taivaallisen niskalenkin suomalaisista, jota ne käyttivät härskisti hyväksi runnomalla vuonna 1968 peruskouluun pakkoruotsin vastoin kaikkia opetusalan ammattilaisia. Rkp:n opetusministeri Kristian Gestrin toi vuonna 1978 virkamiespakkoruotsin, jolla taataan suomenruotsalaisille suuri yliedustus korkeammassa hallinnossa. Lisäksi suomenruotsalaisista ylioppilaista 51 % saa korkeakoulupaikan, suomenkielisistä vain 34 %.

Nyt näitä epäkohtia on alettu hissukseen purkaa, mutta olemme vasta aivan alussa. Aiemmin näistä asioista ei saanut puhua. Ruotsinkielisten ja -mielisten hallussa olevat perinteiset joukkoviestimet vaikenivat ja vaiensivat. Vasta internet mahdollisti avoimemman keskustelun ja sieltä se on nyt levinnyt vanhaan mediaan. Ja mikä ratkaisevasti tärkeintä - suurimpiin poliittisiin puoluesiin. Kyllä tämä tästä!

Juhani Putkinen

Eija-Riitta: "Me elämme jo liian globalisoituneessa maailmassa, jotta pakkoruotsi olisi perusteltu."

On hienoa, eetä voin olla tässäkin asiassa kokoomussiskoni kanssa samaa mieltä.

Kiitos perustellusta mielipiteestäsi Eija-Riitta.

Ennen vanhaan kuviteltiin, että Ruotsi tulisi Suomelle apuun Venäjän hyökätessä, jos täällä osataan ruotsia. Valtiona Ruotsi kuitenkin toteutuneessa historiassa yritti Vapaussodassa ryöstää Suomelta Ahvenanmaan, Talvisodassa ja Jatkosodassa Suomelle taisi kokonaisuudessaaon olla Ruotsin valtiosta enemmän haittaa kuin hyötyä. Toki ruotsalaiset vapaaehtoiset ansaitsevat kiitoksemme - mutta oli Suomeessa myös esimerkiksi virolaisia vapaaehtoisia ihan merkittävä määrä, vaikkei Suomessa ole koskaan ollut pakkoviroa.

Käyttäjän joonasdasilva kuva
Joonas da Silva

Anni Loren:

"Suomen historia on suurelta osin Ruotsin historiaa jos nyt historiaan on yhtään perehtynyt"

Ja miten tämä toimii perusteluna sille, että jokaisen suomalaisen tulisi opiskella pakollá ruotsinkieltä vuosikaudet? Hyödyt? Logiikka?

. suvituuli

Neljällä mantereella asuneena ja työskennelleenä en minäkään voi sanoa montaa kertaa ruotsia tarvinneeni. Vaikka koulussa hankitun laudatur-ruotsin petrasinkin käyttökelpoiseksi yhdessä yhteispohjoismaisessa vuoden kestäneessä projektissa (projektin varsinainen kieli oli - tietysti - englanti!)

Kyse on kuitenkin loppujen lopuksi rajallisista resursseista. Kaikki meistä eivät ole kielisieniä (språksvamp), eikä joka kunnassa ole varaa järjestää opetusta kovin monelle kielelle.

Jo tälläkin hetkellä sellaistenkin maailmankielten kuin saksan, ranskan ja espanjan opiskelu kouluissa on kuihtunut lähes olemattomiin. Ja espanjaa lukumatta nekin edustavat - kuten ruotsikin - mennyttä maailmaa.

Parin-kolmenkymmenen vuoden päästä meidän on osattava tavalla tai toisella sekä kiinaa että venäjää.

Mandariinin kiina vai ruotsi - kumman valitsette?

Käyttäjän mctimo kuva
Timo Korpelainen

Taalla Kazakhstanissakaan ei ole ruotsinkielesta mitaan apua, en ole tavannut ensimmaistakaan kazakkia joka puhuisi ruotsia. Mutta venajaa puhuu , no, vahintaankin 80%.

Ei myoskaan suurimmassa osassa niista noin 30 maasta joissa olen ollut ole puhuttu ruotsia. No, Ruotsissa kylla tietenkin, mutta pian siellakin arabia alkaa olla ykkoskieli.

Tuula Saskia

Loistavaa, suoraa ja selkeäsanaista tekstiä Sinulta.

Pyyhit tällä kirjoituksellasi monia ikäviä huuruja Kokoomus-puolueen viimeaikaisesta maisemasta.

Aika mielenkiintoista on sekin, että brysseliläinen korvapari kuulee suomalaista paremmin kuin Arkadianmäellä oleskeleva.

Asetutkohan Sinä enää kansanedustajaehdokkaaksi? Monet toivovat, että niin tekisit.

Viimeinkin oikeita kokoomuslaisia mielipiteitä: tulit tässä asiassa esiin tervetulleenä ja arvostettuna uskomattoman monien puoluetovereittesi näkemyksen mukaan.

PS.Olet toki jo ennestään tunnettu järkipoliitikkona, mutta tämä vahvisti sen , mikä jo tiedettiinkin: Sinulla on selkärankaa ja rehellisyyttä.

Anni Loren

Enemmänkin näkisin että Eija-Riitalla on yleisinhimillinen tarve, joskin ehkä hieman(!)korostunut sellainen olla hyväksytty ja rakastettu. Onko helpompaa kuin "pakkoruotsin" kauhistelu tähän vaivaan:)

Tuula Saskia

Luin juuri ja hämmästyin.

Herra siunattu: hyväksytty ja rakastettu? Hän lienee sitä: puoliso ja lapsiakin.

Teoriasi on metsästä.

Jouko Koskinen

Juuri niin - onhan se hienoa että meillä on tämä
Anni, täysin vapaa inhimillisistä ominaisuuksista !

Kaarina Hanninen

Kannatan ruotsin opiskelua ja osaamista. Luen ja kirjoitan ruotsia sujuvasti ja luen paljon pohjoismaista kirjallisuutta. Olen lukenut koulussa vuosia ruotsia hyvin arvosanoin. Olen suorittanut virkamiesruotsin tutkinnon ja jopa tarvinnut ruotsin kieltä työssäni. Kouluruotsi ei kuitenkaan anna valmiuksia kommunikointiin pohjoismaisissa kokouksissa, joissa tarvitaan riikinruotsin, tanskan ja norjan kielten sujuvaa ymmärtämistä. Jopa suomenruotsalaiset virkamiehet käyvät pohjoismaisten kielten kursseilla selvitäkseen pohjoismaisesta yhteistyöstä. Suomenkielisistä virkamiehistä niillä, jotka ovat jossain vaiheessa asuneet, opiskelleet tai olleet töissä Ruotsissa, on valmiudet pärjätä ruotsin kielellä. Suomenruotsi sellaisenaan on lähes täysin hyödytön pohjoismaisessa kanssakäymisessä. Pohjoismaisten kielten hallitseminen vaatii todella paljon työtä ja aikaa.

Pakkoruotsista keskustelun sijaan tulisi siirtyä keskustelemaan ruotsin kielen opetuksesta. Pakko ei motivoi ketään, varsinkin kun pakkoruotsi liittyy aina siihen, että sen lähes ainoa tavoite on mahdollistaa palvelujen tuottaminen suomenruotsalaisille. Siihen puolestaan liittyy paljon asenteellisuutta. Miksi suomenruotsalaisen tekemä suomen kielen virhe on aina hyväksyttävä, kun taas suomenkielisen tekemä virhe ruotsin kielessä johtaa arvosteluun? Miksi ruotsinkielinen "Ulla Suomalainen" esittelee itsensä mainitsemalla nimensä lisäksi myös olevansa ruotsinkielinen? Miksi valtion hallinnossa suomenruotsalaiset pääsevät pohjoismaisten kielten kursseille helpommin kuin suomenkieliset? Miksi suomenruotsalaiset 'oman salakielensä' kanssa ovat edelleen eräänlainen eliitti työelämässä? Miksi ruotsinkielisyys kompensoi muuta osaamista, kun muiden kielten osaaminen ei tätä tee? Miten ruotsin kielen opetus saadaan sellaiseksi, että tämä asenteellisuus häviää ja opetuksen tuloksena oppilaalla on vastaavantasoiset valmiudet ruotsin kielen käyttöön kuin esim. englannin kielen opiskelulla saadut valmiudet englannin kielen käyttöön? Ja miksi ruotsinkieliset TV-ohjelmat esitetään omalla kanavallaan 'eristettynä', kun sinne tänne ripotellut ruotsinkieliset ohjelmat muiden ohjelmien joukossa toisivat ruotsin kielen tavalliseen arkielämään? Olisi aika päästä "pakkoruotsista" houkuttelevaan ja motivoivaan ruotsin kielen opiskeluun, jonka tuloksena ruotsin kieltä myös osattaisiin niin suomalaisissa kuin pohjoismaisissa yhteyksissä. Jos opetus ei tätä takaa riittävästi, on parempi, että ruotsin kieli on valinnaiskieli.

Käyttäjän pekkaopollanen kuva
Pekka Olavi Pöllänen

Hyvä kirjoitus. Minulle on kylläkin ollut jo ennen kouluikää hyötyä ruotsinkielen oppimisesta pikkuhiljaaa ja pitkälle aikuisiässäkin. Ei pakkoruotsia kuitenkaan niille alueille, jossa sitä ei tarvita. Muutoin olen sitä mieltä, että kaikille kaikissa kouluissa pitää olla vähintään kolmen kielen opetusta, siis muita kuin kotimaiset. Ei se mikään suuri vaatimus ole ja siitä on suuri hyöty.

Korhola voisi kyllä jatkaa politiikassa.

Käyttäjän Omena kuva
Janika Saimaa

Nyt tuli sellainen teksti jota olisi kiva lähteä ruotimaan oikein urakalla mutta nyt kommentoin näitä:

* Jos ruotsinkieli on noin äärimmäisen helppo kuin se sinulle Eija-Riitta on, niin miksi ihmeessä et sitä käytä? Noin helpon kielen siivellä pääset vielä muihinkin skandinaavi-kieliin kiinni hyvin pienellä vaivalla – ja hups, hanskaat siinä sitten noin 16 miljoonan ihmisen kielen kolmessa naapurimaassamme. Vaikka elämmekin – tai sinä ainakin elät – "globalisoituneessa maailmassa" niin ei Skandinavia sentään ihan takapihaa ja merkityksetön alue ole kuitenkaan.

* Jos osaa hyvin suomenruotsia, tasan tarkkaan selviää myös ”laulavasta” riikinruotsistakin. Yritä seuraavalla hissikeikalla Ruotsin edustajan kanssa! Kyllä laudatur-ruotsilla pitäisi selvitä, vaikka siitä kokeesta aikaa jo onkin kulunut.

* Meidän kaikkien on opittava koulussa monia asioita pakko-aineina. Lasteni lukujärjestyksissä on tänäkin vuonna aineita kuten matikka, tekstiilityöt, historia ja liikunta joista kutakin vuorollaan on inhottu ja pidetty niiden tunneille menoa pakkopullana ja ihan tyhmänä – "miksi lukea historiaa, eikö pitäisi lukea sitten myös tulevaisuutta?" Siinä yksi äidin mieltä lämmittäneistä kommenteista! Samaten tämä: "miksi pitää jotain tyhmää virkkausta opetella kun kukaan ei kuitenkaan virkkaa mitään. Kaupasta saa paljon paremman näköisiä vaatteita. Ja kuka tarvii jotain ketjusilmukkaa elämässä?"

* Pakoksi on nyt määritelty jostain syystä vain ruotsi. Oma neljäsluokkalaiseni ei ole vieläkään päässyt lukemaan ruotsia koska sitä ei saa vielä kotikaupungissamme lukea – sen sijaan hänellä on pakko-englanti ja pakko-ranska – muita vaihtoehtoja ei ole koskaan tarjottukaan näiden tilalle.

* Maahanmuuttajien tuska ruotsin opiskelusta on minulle aivan uutta. Onko se heille tosiaankin tuollainen taakka kuin sanot? Jopa siinä määrin, että se otetaan tässä keskustelussa käyväksi argumentiksi?

* Monen vuoden mietintä ja pohdinta auttaa varmasti lopullisen mielipiteen muodostumisessa; olet siis päätynyt vastustamaan pakko-ruotsia. Oletko tullut mihinkään johtopäätökseen sen mielipiteen kanssa jota nyt viljellään paljon: Itä-Suomeen enemmän venäjän opiskelua? Itse Itä-Suomessa ruotsinkielen hyvin oppineena mutta venäjän pois listoiltani vapaa-ehtoisesti jättäneenä toivon, että meilläkin saisi myös jatkossa lukea ruotsia eikä olisi pakko opetella venäjää vaikka kadut venäläisiä autoja täynnä ovatkin.

* Kaikki eivät halua lukea venäjää vaikka iso naapuri siinä ihan liki onkin. Itse pärjään päivittäisissä kontakteissa venäläisten kanssa englannilla, ruotsalaisten kanssa ruotsilla. Hyvin menee, tosi hyvin.

* Jatka vain omapäistä ajattelua – näistä jutuista saa hyviä keskusteluja aikaiseksi!

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

Vastaan tahan etten kannata mitään kielipakkoa, myös venajan tulee olla vapaavalintaista.
En jaksa kayttaa aikaani ja resurssejani talla hetkella niin turhaan kieleen, joskus toiste se kavisikin. Mutta tiedan että ruotsi on helppo ja nopea otttaa tarvittaessa sellaiseen perushaltuun, että selvittaa kokeet ja tentit kunnialla. Hyvin en sita enaa osaa.

Tuula Saskia

Hyvä Eija- Riitta,

luettuani kommentit läpi ja ajateltuani asiaa, voin todeta vain yhden seikan.

Suomalaiset inhoavat pakkoruotsia.

Ja tätä Kokoomus ajaa. Jonkun pitäisi tulla järkiinsä.

Panitteko Eija- Riitan uhrilampaaksi?

Minusta Henna Virkkusen on aika tulla esiin ja myöntää, että tätä ei Suomessa haluta.

Hänen entiset perustelunsa ovat kaikkea muuta kuin relevantteja.

Pentti Järvi

En tiedä, miten älykäs olet, mutta ainakin nätti ja viisas!

Petri Kivikangas

Hohhoijjaa, jaksaisikohan tätä kommentoida.

"Jos osaa hyvin suomenruotsia, tasan tarkkaan selviää myös ”laulavasta” riikinruotsistakin. Yritä seuraavalla hissikeikalla Ruotsin edustajan kanssa! Kyllä laudatur-ruotsilla pitäisi selvitä, vaikka siitä kokeesta aikaa jo onkin kulunut."

Miksi pitäisi käyttää ruotsia, jos molemmat osaavat aivan hyvin myös englantia?

"Meidän kaikkien on opittava koulussa monia asioita pakko-aineina."

Paitsi mikään niistä ei ole pakollinen jokaisella kouluasteella samaan tapaan kuin pakkoruotsi. Yhden aineen pakollisuus ei myöskään ole peruste toisen aineen pakollisuudelle.

"Lasteni lukujärjestyksissä on tänäkin vuonna aineita kuten matikka, tekstiilityöt, historia ja liikunta joista kutakin vuorollaan on inhottu ja pidetty niiden tunneille menoa pakkopullana ja ihan tyhmänä"

Matematiikkaa tarvitsee nykyään lähes joka paikassa, samaan tapaan kuin englantiakin. Tekstiilitöiden pakollisuutta en ymmärrä, historia on hyödyllistä - miten voimme tehdä tulevaisuudessa hyviä päätöksiä, jos emme opi menneisyyden virheistä?, liikunnan tehtävä taas on pitää koululaiset fyysisesti kunnossa. Noista muiden kuin tekstiilitöiden vertaaminen pakkoruotsiin osoittaa lähinnä ajattelemattomuutta.

"Pakoksi on nyt määritelty jostain syystä vain ruotsi."

Koska se on ainoa aine, joka on pakollinen jokaisella koulutusasteella.

"Maahanmuuttajien tuska ruotsin opiskelusta on minulle aivan uutta. Onko se heille tosiaankin tuollainen taakka kuin sanot? Jopa siinä määrin, että se otetaan tässä keskustelussa käyväksi argumentiksi?"

Ai mielestäsi on ihan ok rasittaa maahanmuuttajia kaiken lisäksi vielä suhteellisen turhan kielen pakollisella opiskelulla?

"Suomessa ruotsinkielen hyvin oppineena mutta venäjän pois listoiltani vapaa-ehtoisesti jättäneenä toivon, että meilläkin saisi myös jatkossa lukea ruotsia eikä olisi pakko opetella venäjää vaikka kadut venäläisiä autoja täynnä ovatkin."

Eipä tässä kukaan täysijärkinen olekaan ajamassa pakkoa pakon tilalle.

Käyttäjän joonasdasilva kuva
Joonas da Silva

Anni Loren:

"Enemmänkin näkisin että Eija-Riitalla on yleisinhimillinen tarve, joskin ehkä hieman(!)korostunut sellainen olla hyväksytty ja rakastettu. Onko helpompaa kuin "pakkoruotsin" kauhistelu tähän vaivaan:)"

En käsitä tätä pakkoruotsittajien ainaista vetoamista "kauhisteluun", "valittamiseen" yms. Kerro nyt yksikin todellinen järkevä peruste sille, miksi pakollinen ruotsin opiskelu on hyödyllisempää kokonaisuuden kannalta kuin se, että opiskeltavan kielen saa valita oikeasti hyödyllisten kielten joukosta?

J. Gagarin

Täytyy muistaa, että myös ruotsin kielisillä on Suomesa koulussa pakkosuomi. Eivät hekään kovin paljon asiasta poraa.
(Ahvenanmaata en tässä yhteydessä huomioi, koska se on erityisalue).

Jos pakkoruotsi lakkautettaisiin, niin sitten pitäisi loogisesti lakkauttaa myös pakkosuomi. Koska ruotsin kieliset kuitenkin keskimäärin hallitsevat suomen kieltä virkasuomen edellyttämällä tavalla, niin tästä seurauksena olisi viranhaltijoiden "ruotsittuminen", sillä pääasiassa juuri suomenruotsalaisilla olisi edellytykset hoitaa virkoja Suomessa.

Täytyy myös muistaa, että ruotsin kieli oli ainoa virallinen kieli Suomessa aina 1800-luvun lopulle asti. Varsinaisesti vasta itsenäisyyden jälkeen suomen kieli on saavuttanut tasavertaisen aseman ruotsin kanssa. Kun meillä on mahdollisuus hyödyntää historiaamme tänäkin päivänä pitämällä yllä alkuperäisen kansalliskielemme taitoa, niin miksi emme niin toimisi? Ruotsin kieli on helppoa ja antaa meille mahdollisuuden sulautua pohjomaisiin kansoihin, vaikka meillä onkin omana rikkautenamme lisäksi vaikea keskinäinen salakielemme, suomalais-ugrilainen suomen kieli.

Kielten osaamisesta on aina hyötyä. En näe ruotsin kieleen tarvittavaa panostusta esteenä muiden kielien tai kouluaineiden oppimiselle. Vaikka itse olin (yli)pitkällä matematiikalla lukiossa, niin kirjoitin kuitenkin sen ja reaalin lisäksi YO-tutkinnossa englannin ja ruotsin ohella myös saksan ja venäjän saaden kaikista laudaturin. (Tulipahan tuokin vaatimattomuuksissani mainittua... imitoin siis blogistia...)

Pentti Järvi

Suomenruotsalaisille on todellista hyötyä opiskella suomenkieltä, enemmänkin, se on jopa välttämätöntä. Ruotsinkielisellä alueella asuvana voin ikäväkseni todeta, että nuoriso näkyy viisaavan veis. Jo Kauppakorkeakoulun pääsykokeissa näkyvät ensimmäiset ongelmat kun eivät osaa alkeellistakaan suomenkieltä.

Käyttäjän Omena kuva
Janika Saimaa

Asut ilmeisesti Pohjanmaalla. Etelä-Suomessa ei moista näe - ruotsinkieliset ovat käytännössä usein kaksikielisiä, jo monasti senkin takia kun toinen vanhemmista on suomen- toinen ruotsinkielinen.

"...viisaavan veis?" Vad menar du? En tosiaan ymmärrä - murresanonta vai väärinkirjoitus?

Pentti Järvi

Janika: jo, jag bor i Malax. Här är situationen litet bättre än t.ex i Petalax. Många av de här ungarna kommer o flytta till Sverige senare i livet.
Viisata veis= veisata viis :)

Tuula Saskia

Kyllä, heillä on pakkosuomi.

Tämä roskanpuhuminen on lopetettava.

En ole ikinä elämässäni kuullut niin monta ja niin valhellista ja vinoutunutta argumentointia kuin tässä yhteydessä.

Ja tämä kommentti: ei todellakaan kannusta eteenpäin.

Tuula Saskia

Oletko muka tosissasi?

Siis Suomessa olisi lakkautettava äidinkieli.

Kuulehan astronautti:

Tässä yhteydessä huumorisi ei toimi.

Minua ihmetyttävät nämä; minä koin, näin ja sain ällän yo-kirjoituksissa.

Totuus ei voine tulla vain sinulta.

Sinulle Gagarin: Eurooppa on muutakin kuin matkasi.

Ja muutakin kuin sinun äärimmäisen kummalliset ajatuksesi.

J. Gagarin

Hiukan omituisia nuo kommenttisi, siis ohiampuvia. Ruotsi on suomenruotsalaisille heidän äidinkielensä ja lisäksi heillä on pakkosuomi niin kuin suomen kielisillä on pakkoruotsi maassa, jossa on kaksi kansalliskieltä. Totta kai on loogista, että jos pakkoruotsi lakkautetaan niin sitten pakkosuomikin ruotsinkielisiltä.

Käyttäjän joonasdasilva kuva
Joonas da Silva

Gagarin:

"Täytyy muistaa, että myös ruotsin kielisillä on Suomesa koulussa pakkosuomi"

On äärimmäisen järkevää ja tehokasta, että yhden valtion sisällä kaikki hallitsevat saman kielen. Jos suomenkielisiä on Suomessa yli 90%, on pakkosuomi täysin perusteltu puhtaasti hyötynäkökohdilla. Sen sijaan pakkoruotsille ei ole mitään järkeviä perusteita.

"En näe ruotsin kieleen tarvittavaa panostusta esteenä muiden kielien tai kouluaineiden oppimiselle"

Selitä logiikka. Miksi ruotsinkielen opiskelu on ainoa asia maailmassa, johon käytetty aika ei ole mistään muusta pois?

J. Gagarin

Pohjoismainen yhteisö on myös eräänlainen "valtioliitto". Pohjoismaiseen identiteettiin kuuluu myös yhteinen kieli. Usein näkee korostettavan sitä, että esimerkiksi tanskan ja norjan kielet ovat myös vieraita kieliä ruotsiin nähden ja että skandinaavitkin keskenään mieluummin puhuvat englantia, mutta tämähän ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Pohjoismaiden Neuvostossa on alun alkaen puhuttu jokaisen maan omia kieliä, joista suomalaiset ovat käyttäneet suomenruotsia, norjalaiset norjaa ja tanskalaiset tanskaa. Ja kokoukset ovat rullanneet ihan hyvin. Skandinaaviskan käyttö on korostanut yhteistä identiteettiä.

Logiikkani siihen toiseen kysymykseesi on se, että kielten opiskelu edesauttaa muiden kielten oppimista eikä suinkaan vaikeuta sitä. Kynnys aina uuden kielen oppimiselle madaltuu sitä mukaa mitä useampaa kieltä osaa puhua. Tiedän se omakohtaisesti.

Käyttäjän remppamies kuva
Olavi Ruohomaa

Asuin 20 vuotta Kirkkonummella ja minulla oli useita ruotsinkielisiä naapureita ja muita ystäviä. Yleensä he eivät halunneet käyttää äidinkieltään meidän suomenkielisten kanssa. Muutaman kerran jotkut heistä suostuivat puhumaan kanssani ruotsia. Silloinkin he olivat niin päissään etteivät tienneet mitä kieltä puhuimme. Yhden naapurin selitys oli seuraava. Ei tämä suomenruotsi ole mikään oikea kieli. Se on slangi, jota puhumme vanhojen kavereiden kesken.

En ymmärrä miksi jonkun pitäisi opetella kieltä, jota kieltä äidinkielenään puhuvat pitävät yksityisomaisuutenaan. Opetellaan sitten edes oikeaa ruotsia. Mieluiten kuitenkin kieltä, jolla on käyttäjiä Suomen ulkopuolella.

Reijo Tossavainen

Tähän saakka vaalit on käyty siksi, että silloin on kansa päättänyt mitkä puolueet ärkoopeen kanssa muodostavat hallituksen. Nyt näyttää siltä, että tulossa ovat ihan oikeat vaalit. Hurraa!

Pentti Järvi

Ala sinä Reijo ajamaan espankielen asiaa. Aattele, mitkä mahikset kaupankäynnille on latinomaissa ja vähän muuallakin.

f pekka

Hyödylliset maailmankielet nyt ovat:

1. englanti
2. ranska
3. espanja

Tulevaisuudessa ????

1. kiina
2. Venäjä

kaikki muu onkin aika huttua.

J. Gagarin

Kielet ovat rikkaus maailmassa. Toivottavasti mahdollisimman paljon kieliä säilyy tuleville sukupolville. Tällaista asiaa en osaa katsoa "tehokkuusnäkökohdasta" siten, että "kaikki muu onkin huttua". (Lisäksi voin vakuuttaa sinut siitä, että saksa tulee säilymään Keski-Euroopan yleiskielenä, lingua francana, forever).

Suosittelen kuitenkin kaikille muun muassa mainitsemiesi kielten opiskelemista, puhun niitä itsekin, vaikka olen ollut pakkoruotsin uhri.

Tuula Saskia

Eija- Riitta Korholan näkemys oli tärkeä ja ihailtava ulostulo EU-parlamentaarikolta.

Näinhän me rivi-kokoomuslaiset koemme.

Mitä sanoo johto ja miksi?

Jouko Koskinen

Mitä sanoo johto ja miksi?
No se on kyllä kuultu.
Syy on kilpa rantaruotsien äänistä.

Käyttäjän joonasdasilva kuva
Joonas da Silva

Gagarin:

"Logiikkani siihen toiseen kysymykseesi on se, että kielten opiskelu edesauttaa muiden kielten oppimista eikä suinkaan vaikeuta sitä. Kynnys aina uuden kielen oppimiselle madaltuu sitä mukaa mitä useampaa kieltä osaa puhua. Tiedän se omakohtaisesti"

Käsittämätöntä roskaa. Jos haluan oppia espanjaa, luen espanjaa. Ruotsin tunneilla istumiseen käytetty aika on pois ajastani opiskella espanjaa tai mitä tahansa muuta ainetta.

J. Gagarin

Jääkiekon harjoittelu on pois jääpallon harjoittelusta ajallisesti, mutta edesauttaa silti jälkimmäisenkin taidon omaksumista. Hyvä pituushyppääjä oppii nopeasti hyväksi kolmiloikkaajaksi verrattuna sellaiseen, joka ei urheilua harrasta lainkaan.

Kielten oppiminenkin on asennekysymys, sitä voi harrastaa ja siitä voi nauttia ilman päähän pänttäämistä. Kun omaksuu oikean tavan oppia kieliä, niin aina uuden kielen oppiminen on entistä vaivattomampaa.

Käyttäjän elukka kuva
elukka elukka

Väitteet kristinuskon tulosta vasta 1100-1249 luvuilla historiaa taitamattomien puheita.

Piispa Henrik tuli Englannista. Pappi, risti, Raamattu tulevat itäistä reittiä, eikä länsi-Euroopasta ei vasitenkaan Ruotsin kautta. Kristillinen hautauskäytäntö saattoi olla Suomessa ennen Ruotsia. Arkeologiset kaivannot 600-luvulta eivät valehtele. Ainoastaan Ruotsin valta valehteli...

Katolinen kirkkokin kuului Suomen Bremenin hiippakunnan alaisuuteen Birgel Jaarlin Hämeen ryöstöretkeen asti. Viikingeistä asti ruotsalaiset epäonnistuivat miehittämään Suomea tuohon päivään asti. Jos Suomi olisi pelkkä tyhjiö, ei tuota tyhjiötä olisi kovinkaan vaikea miehittää. Tyhjiö Venäjän ja Ruotsin välillä on myytti, jota ruotsinmieliset viljelevät.

Muiden yliopistojen historian kartoissa esitellään suomalaisasutusta Ruotsissa asti aivan kuten Kalevi Wiikin kirjassa "Eurooppalaisten juuret". Suomessa annetaan ruotsinmielistä historian näkemystä, jossa nuo asiat pimitetään Suomen koululaisilta.

Lisäksi:

vaaditaan pakkosuomea Ruotsiin
14:25 elukka

400 000 ruotsinsuomalaista asustaapi siellä. Ruotsinvallan aikana mm. Tukholmaan muutti valtavasti etnisesti suomenkielen ruotsin kieleksi vaihtaneita ilman tuota 400 000 ihmistä. Itämerensuomi on alkuperäiskieli Ruotsissa ja Gotlannissa?

http://sverigesradio.se/cgi-bin/sisuradio/nyheter/...

"
Tutkijat lukevat suomea Ruotsin riimukivistä

Suomalaistutkijoiden mukaan Ruotsin vanhoissa riimukivissä on todennäköisesti suomen kielen sanoja. Tampereen yliopiston etnomusikologian professori Timo Leisiö on tutustunut tutkija Ove Bergin havaintoihin.
Riimukiviä tutkinut Ove Berg

Jällivaaran kirjoituskammarissa syntyi pitkän tutkimustyön tuloksena Ove Bergin kynästä kirja Runsvenska, svenska finska - Riimukivien ruotsi suomi. Lapsuuden maisemissa Blekingen ja Skoonen rajalla oli riimukiviä runsaasti, myös paikallinen murre poikkesi yleisruotsista ja yli 30 vuotta eläinlääkärinä Jällivaarassa tutustti hänet suomen ja saamen kieleen. Niipä riimukivien arvoituksellisten sanojen merkitys löytyi yllättäen suomen kielen kautta.

Tampereeen yliopiston kansanpeiteen ja etnomusikologian professori Timo Leisiö on tutustunut Ove Bergin kirjaan eikä ole lainkaan yllättynyt, sillä Ruotsissa ei nähdä suomen osuutta maan muinaiseen historiaan, vaikka se aivan helposti löytyy, jos osaa suomen kieltä.
"

Käyttäjän joonasdasilva kuva
Joonas da Silva

Gagarin:

"Jääkiekon harjoittelu on pois jääpallon harjoittelusta ajallisesti, mutta edesauttaa silti jälkimmäisenkin taidon omaksumista. Hyvä pituushyppääjä oppii nopeasti hyväksi kolmiloikkaajaksi verrattuna sellaiseen, joka ei urheilua harrasta lainkaan"

Edesauttaako jääkiekon harjoittelu jääpallon oppimista mielestäsi lähellekään yhtä paljon kuin jääpallon harjoittelu? Miksi kukaan harjoittelisi jääkiekkoa, jos tavoitteena on oppia pelaamaan jääpalloa?

Kerro nyt ihmeessä, miksi tulisi opiskella nimenomaan ruotsia, jos tavoitteena on oppia muita, potentiaalisesti hyödyllisempiä kieliä?

J. Gagarin

Pointti on siinä, ettei ruotsin kielen opiskeluun käyettty aika ole sillä tavoin pois muiden kielten oppimisesta kuin yleensä väitetään. Vaikka ranska onkin maailman kieli, niin uskaltaisin silti väittää, että keskiverto suomalainen voi elämässään hyödyntää edelleenkin enemmän ruotsin kieltä kuin ranskaa, jos vain mahdollisuuksien eteen tullessa sitä haluaa hyödyntää. Ruotsin kieltä ei pidä opettaa ensisijaisesti siksi, että se edesauttaa muiden kielien oppimista, vaan siksi, että oppisi ruotsia, mutta sen oppiminen ei ole siinä määrin tuhoisaa muiden kielten oppimiselle kuin annetaan ymmärtää. Kuten totesin kielten oppiminen on asennekysymys. Kun on kiinnostunut jostain, niin aina se aika löytyy. Minulla ei ole aikaa pelata jääkiekkoa, mutta vepsän kielen opiskeluun on aikaa riittänyt.

Ulla-Maija Rajakangas

En ole Eija-Riitta Korholan kuullut koskaan puhuvan ruotsia. Viime viikolla kuuntelin vegalta raporttia Brysselistä, jossa oli haastateltu sekä Korholaa että Satu Hassia. Hassi puhui ruotsia ja Korhola suomea. Olisi tuossakin pikku tilanteessa ollut hyötyä, että E-R olisi puhunut ruotsia. On mielestäni älytöntä väittää, ettei kielen - ruotsin tai muun opiskelusta ole hyötyä. Ruotsi tukee saksaa, englantia. espanjassa auttavat aivan samalla tavalla. Hesari linjaa tänään ihan asiallisesti.

Pentti Järvi

"espanjassa auttavat aivan samalla tavalla"

tätä en ymmärrä alkuunkaan. Ruotsinkieli päinvastoin haittaa espanjankielen opiskelua, samoin tekevät englanti ja saksa. Ranskasta ja italiasta voisi jo olla hyötyäkin epsanjankielen opinnoissa. :)

L. R.

En voi puhua kuin omasta kokemuksestani, mutta kai silläkin jotakin todistusvoimaa on.

Kielet tarttuivat helposti ja kirjoitin pitkästä ruotsista laudaturin (eximia oli jo keksitty). Olen asunut ulkomailla ja työskennellyt ruotsalaisten kanssa. Seurustelin vuosia suomenruotsalaisen kanssa, joten ruotsia tuli ovista ja ikkunoista. En silti ole koskaan tarvinnut ruotsia. Olisin sitä jopa halunnut oppia ja käyttää, mutta tarvetta ei ole ollut.

On toki mukavaa ymmärtää, kun sitä ympärillä puhutaan, mutta tällä taustalla ruotsia ei puhuta ilman, että suomenruotsalainen vaihtaisi suomeen tai riikinruotsalainen englantiin.

En siis kannata pakkoruotsia. Jollei ruotsin tunneilla koulussa aina aloitettaisi perusasioita, saattaisivat kielestä kiinnostuneet sitä jopa vähän oppiakin.

J. Gagarin

Omat kokemukseni ovat aivan päinvastaisia. Olen työskennellyt monia vuosia Ruotsissa ja sieltä pois muuttamisen jälkeenkin raportoinut toisesta maasta Ruotsiin. Työkieli kollegoiden kanssa on aina ollut poikkeuksetta ruotsi, vaikka konsernin virallinen kansainvälinen kieli on ollut englanti. Skandinavisia kieliä käytettiin myös poikkeuksetta kaikissa kokouksissa, joihin osallistui vanin suomalaisia, ruotsalaisia, tanskalaisia ja norjalaisia. Englanniksi vaihdettiin sitten, kun osallistujia tuli tämän alueen ulkopuolelta. Itse asiassa olisi tunutnut aivan keinotekoiselta alkaa puhua "ulkomaan" kieltä ruotsalaiselle.

L. R.

Niin, ruotsia tarvitsee Ruotsissa. Ja ehkä joissain tapauksissa ruotsalaisten kanssa työskennellessä. Tavan suomalainen ei ruotsia tule tarvinneeksi, jollei kansainvälinen työskentely sisällä pohjoismaista yhteistyötä.

Kieli ei silti ole minulta mitenkään pois. Olisin vaan kovin mielelläni saavuttanut siinä saman tason kuin muissa koulussa opiskelemissani kielissä. Ruotsi on ehdottomasti heikoin kieleni, mutta ainoa laudatur kolmen pitkän kielen joukossa.

Timo Vepsäläinen

Koulujärjestelmämme sietää erilaista lahjakkuutta tasapäistämällä sen tukitoimilla samankaltaiseksi keskinkertaisuudeksi. Kirjallisesti lahjakas saa matematiikan erityistukea. Visuaalisesti lahjakas ohjataan liikuntaharrastuksiin. Matemaattisesti lahjakas joutuu panostamaan kieliin jne.

Erikseen on vielä ne reppanat joiden lahjat jää kokonaan löytämättä. Ne jotka valtaosan tunneista istuvat klinikalla tai erityisopetuksessa suorittamassa mukautettua opetusta. Käyttäen suunnattomasti tunteja asiaan, mitä eivät voi koskaan oppia hyvin.

On arvioitu että 5%-15% kansasta kärsii luki-häiriöstä tai jostakin muusta oppimisvaikeudesta. Meille useimmalla on äidinkieli ja kaksi vierasta kieltä aivan liikaa. Henkilökohtaisella tasolla ei ole olemassa toista kotimaista kieltä, on vain vieras kieli.

Koulujärjestelmämme yliarvostaa kielellisesti lahjakkaita oppilaita. Kuitenkin matemaattisesti tai taiteellisesti lahjakkaat ihmiset vievät koko kansaa ja taloutta eteenpäin. Kädentaidon osaajat, tekemällä ja kuulemalla oppineet pitävät maan toiminnassa.

Hyvät oppilaat ovat siis kielellisesti lahjakkaita, joita opettavat kielelliset lahjakkaat kielellisesti lahjakkaiden laatimien suunnitelmien mukaan kielellisesti lahjakkaiden päättäjien asetuksilla.
Eikö missään ala kellot soida? Kuinka paljon pitää erityistukea vaativien oppilaiden lukumäärän vielä kasvaa, ennen kuin tähän järjettömyyteen saadaan muutos?

Käyttäjän joonasdasilva kuva
Joonas da Silva

Gagarin:

"Vaikka ranska onkin maailman kieli, niin uskaltaisin silti väittää, että keskiverto suomalainen voi elämässään hyödyntää edelleenkin enemmän ruotsin kieltä kuin ranskaa, jos vain mahdollisuuksien eteen tullessa sitä haluaa hyödyntää"

Vaikka noin olis, se ei silti olis automaattinen peruste pakkoruotsille. Onks sul jotain perustelua sille, miks pakkoruotsi on hyödyllisempi systeemi ku vapaa b-kielen valinta muutamasta hyödylliseksi katsotusta kielestä?

Melko suuri osa ihmisistä oppii vain yhden vieraankielen kunnolla. Jotkut oppivat useamman. Todella harva suomalainen osaa oikeasti hyvin esim. saksaa, ranskaa tai espanjaa. Meinaatko, ettei suomalaisten kielitaidon monipuolistamisesta olisi mitään hyötyä? Etenkin kun ottaa huomioon, että pakosta huomimatta valtaosa suomenkielisistä osaa todella huonosti ruotsia. Miksi olisi kannattavaa jatkaa vastentahtoisten ihmisten pakottamista ruotsin opiskeluun?

J. Gagarin

Sellainen, joka suhtautuu vastentahtoisesti ruotsin kielen opiskeluun, suhtautuu vastentahtoisesti muutoinkin kielten opiskeluun eikä pakkokielen vaihtaminen vapaaehtoiseen vaikuttaisi muuten kuin että se pakkokielikin jäisi oppimatta. Kannatan toki sitä, että niitä vapaaehtoisiakin kieliä on kouluissa tarjolla yllin kyllin.

Pentti Järvi

Tuota asiaa voisi selvittää esimerkiksi kysymällä asiasta oppilailta.

Käyttäjän joonasdasilva kuva
Joonas da Silva

Gagarin:

"Sellainen, joka suhtautuu vastentahtoisesti ruotsin kielen opiskeluun, suhtautuu vastentahtoisesti muutoinkin kielten opiskeluun eikä pakkokielen vaihtaminen vapaaehtoiseen vaikuttaisi muuten kuin että se pakkokielikin jäisi oppimatta"

Toi nyt ei pidä ollenkaan paikkaansa. Valtaosa kavereistani on lukenut vapaaehtoisesti lukiossa ja yliopistolla esim. espanjaa, ranskaa tai saksaa. Itse olen lukenut espanjaa. Kuitenkaan kukaan meistä ei osaa ruotsia, vaikka sitä on joutunut 6-7 vuotta opiskelemaan. Muutenkin valtaosa ihmisistä tuntuu suhtautuvan kielten opiskeluun positiivisesti, mutta pakkoruotsiin negatiivisesti.

Pakkoruotsin vaihtaminen pakolliseen, mutta valinnaiseen b-kieleen olisi automaattinen parannus nykysysteemiin.

Käyttäjän jounikaskiharju kuva
Jouni Kaskiharju

Niinpä! Luin pakkoruotsia koulussa 3-8 luokilla vuonna kypärä&miekka ja olin hyvä, mutta vain ruotsin tunneilla. Opistossa pakkoruotsi jatkui sekä korkeakoulussa, virkamiestutkintokin tuli suoritettua mutta ei koskaan sitäkään tarvittu. Nyt on sekin vähä mitä opittiin lähes täysin unohdettu.

Töissä tuli käytyä Vöyrissä ja junassa matkusteltu Tukholma-Linköping välillä. Kummassakaan en ymmärtänyt mongerruksesta sanaakaan, junassa sentään älysin matkaliput kaivaa kun koppalakista tunnistin konnariksi. Puhe oli perinteistä kuumapottusuussaruotsia :)

Väkipakolla ruotsin opettelu alkaa sapettaa kun sisimmässään tietää sen olevan turhaa pakkopullaa. Vaikka englannin opiskelukin on pakollista useimmissa oppilaitoksissa, niin sen opiskeleminen on paljon motivoivampaa. Jos ruotsi olisi vapaaehtoinen, niin sitä haluavat sen myös kunnolla oppisivatkin ja jopa käyttäisivät. Vaikka kaksi umpisuomalaista keskenään, vain harjoitellakseen.

hupa nakkila

Hienoa, että näkyvä poliitikko uskaltaa sanoa, että keisarilla
ei ole vaatteita. On kiinnostavaa huomata, että ERK:llakin on
pieniä omantunnontuskia, koska rohkenee olla eri mieltä kuin
poliittisen eliitin kuuluisi olla.

Työskentelin ruotsalaisessa yrityksessä muutaman vuoden
ja kokemukseni ovat aivan samanlaisia kuin Eija-Riitalla.
Kun kollegat keskustelivat, puhe käytiin englanniksi. Sitäpaitsi
ruotsalaiset puhuvat erittäin hyvää englantia.

Mutta asiaan...
Pakkoruotsin puolustajat eivät ole esittäneet yhtäkään
järjellistä kommenttia pakkoruotsin puolesta. Sitävastoin
heidän esittämänsä järkiperusteet ovat pääsääntöisesti
tunteenomaisia purkauksia tai koomisimmillaan aivan
absurdeja kehäpäätelmiä. On vaikea perustella järkisyillä
sellaista asiaa, jossa ei ole mitään järkeä.

Jatkuvasti esitetty kehäpäätelmä on ruotsin pakollisuus.
Pakkoruotsia perustellaan sillä, että se on pakko!

Myös historiaan tai kieltenopiskelun "siltateoriaan"
vedotaan toistuvasti. Siltateoria väittää, että ruotsin-
kielen opiskelu auttaa muiden kielten opiskelussa. Tämä
perustelu on mielestäni kaikkien päättömien logiikoiden äiti.
Jos siis haluan opiskella saksaa, niin kannattaa ensin
opiskella ruotsia, jotta saksan opiskelu olisi helpompaa?!

Mielestäni pakkoruotsi olisi lopetettava. Eikö vihdoin voitaisi
ottaa kiihkottomasti järki käteen ja mietittäisiin sitä, mitä
taitoja lapsemme tulevat tarvitsemaan. Sillä nyt pitää opettaa
lapsille niitä taitoja, joita tulevaisuuden aikuiset tarvitsevat
2030-2050 luvulla. Nyt ei pidä opettaa asioita, joita pieni
väestöryhmä (virkamiehet) on tarvinnut menneisyydessä.

Mielestäni järkevä muutos pakkoruotsiin ja kielten opettamiseen
olisi seuraava: Pakollinen englanti olisi ykköskieli.
Pakollinen toinen kieli valittaisiin ruotsin, saksan tai
venäjän kielistä.

Ruotsinkielessä ei ole mitään pahaa. On vain älytöntä, että
marginaalista kieltä opiskellaan pakolla ja jota ei tarvitse
käyttää missään, ei edes ruotsissa.

Ohessa pari linkkiä:

Ari Peltosen hyvät perustelut aiheesta:
http://www.city.fi/artikkeli/Pakk%E5ru%E5tsi/2109/

Tilastodataa ja asiallista keskustelua:
http://www.pakkoruotsi.net/

Aki Niemistö

Suomessa on myös ns. "pakkosuomi", eli ruotsinkielisillä alkaa 3. luokalla pakollinen suomen kielen opetus. Englanti alkaa vasta 5. luokalla.

Jos lapsukaiset eivät osaisi suomea, niin se olisi tietenkin heidän etunsa mukaista, mutta asia ei ole aivan niin yksinkertainen:

Omat lapseni käyvät ruotsinkielistä koulua koska vaimoni on ruotsinkielinen. Heidän koulussaan suuri osa lapsista puhuu suomea toisena äidinkielenään - täysin suomea osaamattomia on vain muutama. Meillä kotona minä puhun lasten kanssa suomea ja vaimo ruotsia.

Miksi minun lasteni on opiskeltava suomea? Se on täysin turhaa koska he osaavat sitä paremmin kuin jotkut opettajansa!

Kielivalinnat pitää ehdottomasti antaa lasten vanhempien päätettäväksi. Englannin kieli on kuitenkin nykyään niin tärkeä että se voisi olla kaikille pakollinen ykköskieli. Toiseksi kieleksi voisi valita jonkun muun tärkeän kielen kuten saksan, ranskan tai espanjan.

Pentti Järvi

Järjestelynne on järkeenkäypä varsinkin jos vaimo osaa suomea vain murtaen. Silloin lapsi oppii helpostikin molemmat kielet. Toki puhuttu kieli eroaa paljon kirjoitetusta, mutta sitävartenhan on sitten oppikirjat ja muu kirjoitettu materiaali.

Tuula Saskia

Ymmärrän perustelunne, mutta kysyn, uskotteko todellakin, että toisemman vanhemman puhuma kotikieli on riittävä pohja maan valtakielen todelliseksi hallitsemiseksi?

Toiseksi kummastelen sitä, miten arvelette lastenne Suomessa selviävän esim. teoreettista kielenhallintaa vaativissa suomenkielisissä tehtävissä, esim. opiskeluissa. Hyväkin puhekielen hallinta antaa lapselle ja nuorelle vain kapean käsitteistön.

Kolmanneksi: jos tosiaankin on niin, että ruotsinkielisen koulun suomen opettaja ei hallitse opetusalaansa, kuten väitätte, koulun johto on epäpätevää. Ei muissakaan aineissa eikä kielissä eikä ainakaan suomenkielisissä kouluissa tätä hyväksyttäisi. Väitteenne on ennenkuulumaton.

Malli , jota ajatte takaa, voisi olla mielekäs, jos perheenne on siirtymässä ulkomaille, esim. Ruotsiin piakkoin, tietenkin edellyttäen, että suomalainen kasvuympäristö ja kulttuuri on teille merkityksetön.

Mutta jos haluatte kasvattaa lapsenne Suomessa, toiveenne toteutuma riistäisi lapsilta olennaisen osan heidän nykyisistä ja ehkä tulevistakin mahdollisuuksistaan monessa mielessä: kulttuurisessa, sosiaalisessa ja ammatillisessa.

Enpä suosittele!

Aki Niemistö

En väittänyt että suomen kielen opettaja ei osaisi suomea. Koulussamme on kuitenkin opettajia, jotka eivät osaa riittävästi suomea, jotta voisin keskustella heidän kanssaan suomeksi. Useimmat toki osaavat.

Et selvästikään ole koskaan tavannut kaksikielistä henkilöä. Kaksikielinen osaa puhua kahta kieltä äidinkielenään. Silloin ei ole mitään järkeä lähteä opiskelemaan kieltä vieraana kielenä.

Lapseni osaavat täydellisesti sekä ruotsin että suomen (tietysti ikänsä tasoon nähden). Kaikki ovat osanneet lukea suomea ja ruotsia jo ennen koulun alkua. En ymmärrä miksi heidän pitäisi lukea suomea vieraana kielenä.

Aki Niemistö

Suomessa voi nykyään opiskella ruotsiksi käytännössä mihin tahansa ammattiin, joten koulutus ei ole ongelma.

Kulttuuri onkin mielenkiintoinen asia. Olen elänyt suomenruotsalaisen kanssa kaksikymmentä vuotta enkä ymmärrä miten suomenruotsalaisten kulttuuri muka eroaa suomenkielisestä.

Ai, niin. Ruotsalaiset juhlivat Lucian päivää ja sauna on ruotsiksi 'bastu'. Muuta eroa en ole huomannut. Suomenruotsalaiset ovat kulttuuriltaan suomalaisia.

Tuula Saskia

Aki Niemistö,

jos kertakommenttini ei avautunut, mitäpä turhaan jatkaa. Kukin uskoo halunsa mukaan.

Sen verran nyt kuitenkin:

suomalainen ja suomenruotsalainen kulttuuri poikkeavat toisistaan hyvin monissa kohdin, mikä on yleisessä tiedossa.

tuttavapiiriini kuuluu useitakin kaksikielisiä.

olen työskennellyt vuosikausia kaksikielisessä ympäristössä ja puhunut kumpaakin kieltä.

Nämä ovat tosiasioita, eivät mielipiteitä.

Aki Niemistö

Tuula Saskia,

Miten pakkoruotsin tai pakkosuomen opetus opettaa kulttuuria? Ei mitenkään.

Ehkä tarkoitat kulttuurilla jotain ihan muuta kuin minä.

[Ymmärrän perustelunne, mutta kysyn, uskotteko todellakin, että toisemman vanhemman puhuma kotikieli on riittävä pohja maan valtakielen todelliseksi hallitsemiseksi?]

Kyllä se riittää.

[Toiseksi kummastelen sitä, miten arvelette lastenne Suomessa selviävän esim. teoreettista kielenhallintaa vaativissa suomenkielisissä tehtävissä, esim. opiskeluissa. Hyväkin puhekielen hallinta antaa lapselle ja nuorelle vain kapean käsitteistön.]

Ruotsinkielisen ei tarvitse Suomessa opiskella suomeksi. Mitä ihmettä tarkoitat teoreettisella kielenhallinnalla? Kyllä käytännön kielenhallinta riittä aika pitkälle.

[Malli , jota ajatte takaa, voisi olla mielekäs, jos perheenne on siirtymässä ulkomaille, esim. Ruotsiin piakkoin, tietenkin edellyttäen, että suomalainen kasvuympäristö ja kulttuuri on teille merkityksetön.]

Minun lapseni ovat suomalaisia, puhuvat suomea, lukevat suomea ja kirjoittavat suomea. Miksi heidän pitäisi opiskella suomen kielen alkeiskurssilla? Olen itse ummikkosuomalainen, joten heillä on suomenkielinen kasvuympäristö ja kulttuuri. Suomalaisena ja suomenkielisenä pidän suomen kieltä ja kulttuuria suuressa arvossa.

[Mutta jos haluatte kasvattaa lapsenne Suomessa, toiveenne toteutuma riistäisi lapsilta olennaisen osan heidän nykyisistä ja ehkä tulevistakin mahdollisuuksistaan monessa mielessä: kulttuurisessa, sosiaalisessa ja ammatillisessa.]

Olet väärässä. Niinkuin jo esitin, lapseni ovat suomenkielisiä, kasvavat suomalaisessa kulttuurissa, heillä on suomalaisia kavereita.

Tapasin vaimoni vuonna yli kaksikymmentä vuotta sitten ja olen sen jälkeen ollut tekemisissä suomenruotsalaisten kanssa. Minulla on myös suomenruotsalaisia serkkuja. Väitteesi että suomenruotsalaisten kulttuuri eroaa suomensuomalaisten kulttuurista perustuu mielikuvitukseen. Tai sitten olet tavannut vain niitä ns. "bättre folkia". Minä olen valitettavasti päässyt tutustumaan vain tavallisiin ruotsinkielisiin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset