Eija-Riitta Korhola Levottomia ajatuksia jäsennellysti

Lantadilemma

Lontoon kaupunginisistä kerrotaan tarinaa, jonka mukaan kasvava liikenne aiheutti 1800-luvun lopulla heissä suurta huolta. Hevosvetoisia takseja oli metropolissa 11000, lisäksi hevosten vetämiä busseja ja jopa raitiovaunuja. Alettiin huolestua liikenteen nopean kasvun pysäyttävän koko liikenteen. Koska yksi hevonen tuotti päivässä noin 6-12 kiloa lantaa, laskeskeltiin, että pian kaupungissa kahlataan hevosjätöksissä polvia myöten, jopa enemmän. Tarinan mukaan London Timesissä ilmestyi 1894 artikkeli, jossa arvioitiin, että vuoteen 1950 mennessä kaupungin katuja peittää vajaan kolmen metrin lantakerros. Suurta hevosenlantadilemmaa – paitsi esteettistä ongelmaa, myös haju-, terveys- ja hygieniahaittaa – pohdittiin jopa New Yorkissa pidetyssä ensimmäisessä kaupunkisuunnittelukonferenssissa vuonna 1898, tuloksetta. Tulevaisuus näytti ongelmalliselta; sen ratkaisivat vasta uudenlaiset hevosvoimat uudenlaisine ongelmineen. 

Kertomus on todennäköisesti urbaani legenda ja väritetty mikromyytti, mutta se lannoittaa mielikuvitustamme parilla tärkeällä huomiolla: maailma ei ole valmis. Ennustaminen ekstrapoloimalla – eli olettamalla, että tulevaisuus jatkuu samanlaisena kuin tähänkin asti – on riskialtista, koska se ei ota teknologisia vallankumouksia ja ihmismielen luovuutta huomioon. 

Tästä on kyse mitä suurimmassa määrin nytkin. Ihmiskunta on kekseliäs: me voimme keksiä ratkaisuja ongelmiin. Liian usein tuntuu kuitenkin siltä, että politiikassa kehitellään ongelmia ratkaisuihin. 

Tein aikoinani filosofiset opinnäytteeni tekniikan filosofiasta. Tutkin teknologian kehitystä, syitä ja taustoja. Tuo historia opettaa, että ensin kehitetään uusi, ja sitten vanha poistuu. Teknologian aito kehitys noudattaa aina tätä kaavaa, ja kieltäminen ei johda kestäviin ratkaisuihin.

Yksi vaalikoneissa toistuva kysymys on, pitäisikö polttomoottorit kieltää EU:n autoista vuoteen 2030 mennessä. No ei pidä! Ne häviävät kyllä, jos vaihtoehto on fiksumpi. Toistaiseksi sähköauto ei ole mikään ympäristön pelastaja. Sen valmistaminen vie enemmän noin kolmanneksen enemmän energiaa kuin tavallisen henkilöauton tekeminen. Toisekseen nykyiseen tekniikkaan perustuva akusto pitää vaihtaa auton käyttöiän aikana kerran, ja tämä taas lisää litiumin ja koboltin kaivamisen myötä ympäristöongelmia. Olennainen on myös kysymys sähköntuotantomuodosta: kuinka puhdasta se on. Maissa, joissa sähköntuotannon päästöt ovat korkeat kilowattituntia kohden, kuten Kiina ja Intia tai meillä EU:ssa esim. Saksa ja Puola, sähköauton ympäristöhyöty on kyseenalainen. Tärkeää on katsoa koko energiapalettia ja elinkaarta. 

En yllättynyt uutista, jonka mukaan diesel-autolla voi ajaa vähäpäästöisemmin kuin sähköautolla. Tässä uutisessa on myös toinen hyvä elementti: uusiutuva diesel on suomalainen innovaatio. Siinä lanta ja jäte pääsee taas oikeuksiinsa. Toki sen volyymi on vähäinen, eikä se ihan riitä ratkaisuksi maailman noin miljardille autolle. 

Sähköautojen näkymät olisivat paremmat, jos niillä olisi sähköverkosta riippumaton käyttövoimaratkaisu. Nykyiset verkosta ladattavat sähköautot eivät ole kestävä ratkaisu.Sähköautojen riippuvuus sähköverkon luotettavuudesta on huoltovarmuusongelma. Virtausakkua pidetään yhtenä mahdollisuutena. Menetelmä, jossa akkuun ladataan eri nesteitä, voisi täyttää huoltovarmuusvaatimukset, mutta se ei ole suinkaan valmis ratkaisu. Pitää siis vielä kehitellä oikeasti hyvää vaihtoehtoa, eikä teeskennellä, että se olisi jo käsissä. 

Nyt täytyy vain toivoa, että syntymässä oleva hallitus tarkistaa ilmastopolitiikan keinovalikoimaansa tosiasioiden valossa ja karttaa trendihuumaa. Samaa asiallisuutta on tietenkin tarkoitus noudattaa europolitiikan puolella.

Kuten huomaatte, olen ehdolla eurovaaleissa. Huomaatte ehkä myös, etten näy isosti tuolla maanteillä, mutta somessa sitäkin enemmän. Kampanjabudjettini on vaatimaton, mutta viestini ei ole. En yritä ostaa huomiotanne rahalla vaan hyvillä argumenteilla.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

23Suosittele

23 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (24 kommenttia)

Käyttäjän harrivirtanen kuva
Harri Virtanen

Sanot: "Yksi vaalikoneissa toistuva kysymys on, pitäisikö polttomoottorit kieltää EU:n autoista vuoteen 2030 mennessä. No ei pidä! Ne häviävät kyllä, jos vaihtoehto on fiksumpi. Toistaiseksi sähköauto ei ole mikään ympäristön pelastaja." -

Jostain syystä maailmasta on tullut yksinkertaistettujen totuuksien utopia, jossa jokin asia, (lähes mikä tahansa) väitetään vaihtoehdoitta ylivoimaiseksi ja parhaaksi ratkaisuksi sellaisin perustein, jotka eivät kuitenkaan kestä kriittistä tarkastelua.

Ikään kuin kolikolla ei olisi kuin yksi puoli, jonka perusteella asian tärkeyttä perustellaan. Tämä sähköauton ylivertaisuus ja vaihtoehdottomuus on yksi tällainen esimerkki. Ei tahdota nähdä niitä kriittisiä faktoja, jotka eivät puhu sähköautoilun puolesta.

Surullista on myös se, että otetaan joitain tiukkoja päämääriä ja aikatauluja. Sanotaan, että vuoteen 2030 on oltava niin ja niin monta sähköautoa. Puhutaan että lämpötila on rajattava 1,5 asteeseen siihen ja siihen vuosilukuun mennessä.

Aivan kuin realismi olisi kadonnut idealismin tieltä jo ajat sitten. Yhden totuuden asiantuntijoita kyllä kuunnellaan ja toimitaan näiden faktojen perusteella, mutta kun harvat asiat rautakankea lukuunottamatta ovat yksioikoisia. Useimmiten asiassa on monta moneksi ja useita eri totuuksia, jotka kaikki on otettava huomioon ja tehtävä (oikein tehtäessä) vasta sen jälkeen tärkeät päätökset.

Hyvä muistaa, että vielä 1950 -luvulla ajateltiin, että 2000 luvulla autot lentävät ilmassa, mutta eivät lennä. Sama totuus lienee näiden satojen tuhansien sähköllä toimivien ja itse ajavien autojen kanssa. Aika sen sitten näyttää, onko kymmenen vuoden päästä Suomen kuoppaisilla kärrypoluilla itse ohjautuvia sähköautoja satatuhat määrin vai ei! Veikkanpa, että ei ole.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Olipas taas täyslaidallinen. Pari kommenttia:

Sähköautojen akku on kestoltaan vastaava polttomoottoriautojen moottorin kanssa. Akkuja sähköautoihin tuskin vaihdetaan.

Viitatussa dieselautovertailussa oli vastakkain uusiutuva (tai sellaiseksi väitetty) polttoaine ja osittain fossiilisilla tuotettu sähkö. Uusiutuvan dieselin ongelma on, että kestävästi tuotettua raaka-ainetta (kuten jätteitä) ei alkuunkaan riitä kattamaan dieselin kysyntää. Fossiilivapaan sähkön tuotantoa sensijaan on mahdollista lisätä.

Sama tietenkin pätee myös Kiina- ja Intia-argumentteihin.

Huoltovarmuusargumentti oli täysin käsittämätön. Tällä hetkellä automme kulkevat tuontienergialla.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Huoltovarmuusargumentti on pätevä. Jos laitan 2000 litraa dieseliä tilatankkiin, sillä voin ajaa 40 000 km, eli melko suurenkin kriisin ohitse. Sähkön varastointi edes 400 km tarpeisiin taas tuntuu olevan ylivoimaisen vaikeaa.

Selkeä parannus olisi tietysti oma polttoaine. Joko niin, että tehdään suoraan biomassalla toimiva moottori tai niin, että tehdään polttoainetta kesäisin varastoon talvea varten. Moottorille kelpaavaa nestemäistä polttoainetta voi valmistaa hyvinkin monella tavalla ja kaikille tavoille on tyypillistä, että polttoaine maksaa jonkun kymmenen penniä enemmän kuin venäläisestä maaöljystä erotettu polttoaine. Silloin myös valtion polttoaineiden myynnistä saama kateprosentti pienenee. Toisin sanoen valtion tulot pienenevät. Tuo on se mikä ratkaisee. Ympäristönäkökohdat tai huoltovarmuus eivät ratkaise, paitsi jälkimmäinen kriisitilanteissa, jolloin se on aina liian myöhäistä.

Polttoaineiden raaka-ainettakin on riittävästi. Muutamaa miljoonaa öljytonnia vastaavan energiamäärän jokavuotinen kasvattaminen ei ole mikään mahdoton projekti. Melko suuria valmiita, mutta hyödyntämättömiä polttoainelähteitäkin on, esimerkiksi metaanintuotannossa ja metsäteollisuuden mustalipeässä. Hankalaksi projekti menee vain silloin, jos yritetään tehdä polttoaine vain jollain yhdellä tavalla yhdestä raaka-aineesta.

Kotimaisella sähköntuotannolla ja sähköautoilla projektia voi keventää henkilöautojen osalta, mutta missään tapauksessa niillä ei nykytekniikalla voida korvata tämänhetkistä liikennöintiä (paitsi ehkä hallitusohjelmassa). Jos omavaraisuutta haluaa lisätä ja päästä eroon fossiilisesta öljystä, silloin on käytännössä välttämätöntä ottaa käyttöön ainakin 5-10 kappaletta niistä noin 100 keinosta, joilla tuohon suuntaan pääsee.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Voi ajatella niinkin, että jos sähkö tuotetaan Suomessa, sähköautolla saa äärettömän huoltovarmuuden.

Meillä ei ole mitään merkittävää energiaylijäämää, josta voisimme tuottaa ympäristöystävällisiä polttoaineita. Biopolttoaineiden laajamittainen ylösskaalaus edellyttäisi metsänkäytön tehostamista, mikä taas ei ole hyvä asia luonnon monimuotoisuuden kannalta. Siksi biodieselin käyttö olisi hyvä kohdentaa vaikeammin sähköistettäviin kohteisiin, kuten raskas liikenne.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama Vastaus kommenttiin #15

Tarvittavan sähkön tuottaminen reaaliajassa satunnaisgeneraattoreilla ajaa vähintään samoihin ongelmiin. Meillä ei siis ole tällä hetkellä sähköntuotannon suhteen mitään merkittävää ylijäämää, pikemminkin päinvastoin. Oikeastaan ainoa ylijäämä olisi aurinko, joka tuottaa sähköä juuri väärään aikaan. Sekin siis kannattaisi käyttää talvea varten valmistettavien synteettisten polttoaineiden energiaksi, eikä sähköautoihin. Silloin se myös vähentäisi talven ja kesän välisen kulutuseron ongelmia, eikä kasvattaisi niitä.
Kun kustannus vertautuu venäläiseen öljyyn, ei tuokaan kovin hyvältä näytä. Toki teoriassa mahdollista.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #15

"Biopolttoaineiden laajamittainen ylösskaalaus edellyttäisi metsänkäytön tehostamista, mikä taas ei ole hyvä asia luonnon monimuotoisuuden kannalta."

En itse vastusta metsänkäytön tehostamista mutta siinä pitäisi olla joku tolkku, että jätetään niitä joitakin saarrekkeita koskemattomiksi ja toisaalta kun metsää kaadetaan niin sitä ei saa tehdä liikaa raha edellä vaan huomioi sellaisia asioita, että tarkatetaan onko puussa vaikka linnun tai oravan pesää ja sitten jätetään sellaiset puut pystyyn.

Ymmärtääkseni kaadettavia puita mitataan aika tarkasti että monta tonnia nyt lähtee puuta mutta tuota pitäisi tehdä vähän epätarkemmin, että tässä nyt on vaikka 10 hehtaaria ja siitä hyödynnettävää on sitten jokin osa. Siinä saa siis tulla rahallista häviötä luontoarvojen takia.

Ongelma tässä toki on talousjärjestelmässä joka palkitsee sen mukaan kuinka monta tonnia puuta kaadetaan mutta tuonne sitten pitäisi saada jokin palkitseminen sen mukaan, että kun kaadetaan metsää niin kaatamatta jätetyistä puista palkitaan vaikka jos on osoittaa että siellä on kolo missä asuu oravat ja tai on lintu pesinyt.

Tuollaisten luontoarvojen hyvitykset ja metsäsijoituksen "riski" pitäisi sitten hajauttaa että olisi sitten nähdäkseni sillä metsiä haluavalla pörssiyhtiöllä se kaatamattomien puiden hyvitysvelvollisuus ja maanomistajan tehtävä tutkia mitä saa kaataa. Voi siitä osa lähteä myös veroista.

"Meillä ei ole mitään merkittävää energiaylijäämää, josta voisimme tuottaa ympäristöystävällisiä polttoaineita."

Jos biopolttoaine olisi puuhiiltä niin pyrolyysistä tulee väistämättä jonkinverran myös hukkalämpöä. Toisin sanoen pitäisi olla mahdollista käyttää puuta siihen, että tuotetaan talvisin puusta puuhiiltä biopolttoaineeksi ja hukkalämmöllä lämmitetään tupaa.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

"Sähkön varastointi edes 400 km tarpeisiin taas tuntuu olevan ylivoimaisen vaikeaa."

Tarkennusta: Puhutaan energian varastoinnista. Sähkömoottorin käyttämää energiaa ei tarvitse varastoida kemiallisesti. Sitähän ne akut ovat, eli sähköllä tehdään sähkökemiallista varastointia.

Sen energian toki voi varastoida vaikka puuhiileen tai metanoliin ja siitä saa sähköä moottorin pyörittämiseen. Sähkökemiallista varastointia tarvitsee vain puskuriksi kun sähköä tuotetaan jollain teholla ja moottori sitten kerää tai käyttää sitä kiihdytyksissä hetkellisesti enemmän.

"Joko niin, että tehdään suoraan biomassalla toimiva moottori tai niin, että tehdään polttoainetta kesäisin varastoon talvea varten."

Sähkömoottori on autossa varsin ylivoimainen mutta mielestäni biomassa on oikein hyvä energian varastointiin. Puuta voi kasvattaa kesäisin, siitä saa pyrolyysillä kaasua mistä saa lämpöä että kiinteän materiaalin voi tiivistää ja sivutuotteena tulee jonkinverran lämpöä ihan vaan lämmitykseen. Tiivis, kiinteä polttoaine on hyvin energiatiheää.

Metanoli olisi toinen että polttokennoilla tuottaa sähköä.

Metanolista tuli mieleen tämä: https://www.materialstoday.com/surface-science/new...

Eli kun CO2:sta saisi muutettua hiilimonoksidista niin siitähän saa sitten metanolia, että josko sen ilmakehään tungetun ylimääräisen CO2:n saisi sitten hyödynnettyä polttoaineena.

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

Ei huoltovarmuusargumentin pitäisi olla ihan käsittämätön. Tarkoitan seuraavaa: jos joku katkaisee sähkömme, saamme sentään hakeutua pois autolla. Yhteiskunnan energiajärjestelmän ei tule olla niin haavoittuva, että myös liikenne on riippuvainen verkkovirrasta. Tämä on osa huoltovarmuutta. Siksi energiajärjestelmän kannattaa olla samalla tavalla rinnakkainen kuin nytkin. Ei minulla ole mitään sähköautoja vastaan, jos niiden energia toteutetaan siten ettei olla riippuvaisisa verkkovirrasta.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Se, että joku 'katkaisisi sähkömme', on kyllä melkoisen äärimmäinen skenaario. Mutta ajatellaan nyt sitten, että joku saisi sopivasti kohdennetuilla attentaateilla laajalta alueelta kantaverkon pimeäksi. Tällöinkin toimintaansa jatkaisivat sähköverkon moderneimmat osat, microgrid-verkot, ja kun tällaisen verkon alueella on hajautettua tuotantoa - vaikkapa maatilan biokaasupolttokenno - voidaan energiaa tarvittaessa käyttää sähköautojen latailuun.

Käyttäjän heikkituhkanen kuva
Heikki Tuhkanen

Kilpajuoksu on meneillään, ja voi olla että musta hevonen kakkii... siis voittaa ;) Tarkoitan ydinvoimaa. Fuusiossa on valtavat insinööriongelmat ja kehitetty 50 vuotta ja aina maali on jossain kymmenien vuosien päässä. Thoriumvoimalat voi mennä oikealta ohi, vaikka niissäkin hiukan insinööriongelmia... Ympäri maailmaa pystytetään koevoimaloita (paitsi USAssa, jossa se alunperin keksittiin, lobbareiden ja byrokraattien helvetti, jossa fissionäärit pitävät pintansa loppuun asti ;) ) ja toimivan ja kestävän voimalan patentoija vie potin.... ja toivottavasti moni ongelmapurkki saadaan potkaistua taas kymmeniä vuosia tulevaisuuteen.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

"Thoriumvoimalat voi mennä oikealta ohi, vaikka niissäkin hiukan insinööriongelmia..."

Torium voimalassa ei oikeasti ole mitään ylitsepääsemätöntä ongelmaa. Syy miksi niihin ei ole satsattu on lähinnä se, että uraania käyttämällä saadaan tehtyä myös pommeja millä voidaan räjäyttää miljoonia ihmisiä. Tätä ihmiskunnan suurta viisautta taas vaihteeksi että mikä on tärkeätä.

Käyttäjän heikkituhkanen kuva
Heikki Tuhkanen

Huomasin että tämä on myös jonkinlainen eurovaaliulostulo.
2 kysymystä:
Liittovaltio vai ei? Siis tulonsiirtoliittovaltio?
Euro vai omajokumarkka?

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

Ei liittovaltiolle.
Euro ainakin toistaiseksi. Mutta suotavaa olisi ettei rahaliiton sääntöjä vastaisuudessa rikottaisi.

Käyttäjän heikkituhkanen kuva
Heikki Tuhkanen

Hmmm... Valitettavasti mitä asiasta ymmärrän tai olen itseäni viisaampien antanut itseäni manipuloida, niin nämä kaksi on toisensa poissulkevia.

Siis: joko eroeuro tai tulonsiirtoliittovaltiounioni on tarjottimella...
Sori, alkuperäinen kysymyksenasettelu taisi olla vähän kiero :D

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Kokoomuksen julki esitetty virallinen linja on KYLLÄ unionin tiivistämiselle (=liittovaltio) ja EI €urosta eroamiselle.
Tuntuu kuin olisit po. suhteissa väärän puolueen ehdokkaana.
Ja kyllä - kysyjällä taisi olla ketunhäntä kainalossa, mutta itse asian puolesta hän on oikeilla jäljillä.

Kokoomus kantaa Kataisen - Stubbin - Orpon ajalta periytyvää taakkaa, jota se ei jostain syystä uskalla karistaa vieläkään reilusti harteiltaan ja sanoa miehekkäästi: "Sori - olimme väärässä."

Toivottavasti löydät, ilmastoasioiden tavoin, yhtä rohkean ja itsenäisen kannan myös liittovaltioon ja €uroon. Toinen ei toimi ilman toista. Liittovaltiota eivät eurooppalaiset halua ja euro on muuan suuri ongelmien generoija useissa jäsenmaissa.

Juuri nyt Kokoomus ei tuon ajatusvirheensä myöntämiseen kykene.
Mutta toisaalta: Rohkeus aateloi akateemisuuden.

Käyttäjän TeppoRaininko kuva
Teppo Raininko

"En yritä ostaa huomiotanne rahalla vaan hyvillä argumenteilla."

Sanoisin, että olet tässä myös sangen oivallisesti onnistunut.

Käyttäjän AnttiMikkonen1 kuva
Antti Mikkonen

Katsoppa isojen autoyhtioiden strategiat tulevalle vuosikymmenelle, sähköistäminen tapahtuu ihan ilman säätelyäkin. Eikä polttomoottoriautoja olla kieltämässä, vain uusien myyminen.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

"Kertomus on todennäköisesti urbaani legenda ja väritetty mikromyytti, mutta se lannoittaa mielikuvitustamme parilla tärkeällä huomiolla: maailma ei ole valmis."

Kyllä New Yorkissa ihan oikeasti hukuttiin p..skaan ja tehtiin valtavasti työtä että se saatiin siivottua kun ihmisiä kuoli sinne sekaan.

"No ei pidä! Ne häviävät kyllä, jos vaihtoehto on fiksumpi. Toistaiseksi sähköauto ei ole mikään ympäristön pelastaja. Sen valmistaminen vie enemmän noin kolmanneksen enemmän energiaa kuin tavallisen henkilöauton tekeminen."

Veroilla voi ohjata kulutuskäyttäytymistä.

Sähkömoottori taas on ylivoimaisesti parempi autossa otto- ja diesel moottoreihin nähden. Kyse vain on siitä miten se energia varastoidaan autoon ja jättimäiset akustot on huono juttu.

"Toisekseen nykyiseen tekniikkaan perustuva akusto pitää vaihtaa auton käyttöiän aikana kerran, ja tämä taas lisää litiumin ja koboltin kaivamisen myötä ympäristöongelmia."

Teet virheellisen oletuksen, että sähköauto tarvitsisi paljonkin akustoa vaikka energian voi varastoida vaikka puuhiileen tai metanoliin.

"Maissa, joissa sähköntuotannon päästöt ovat korkeat kilowattituntia kohden, kuten Kiina ja Intia tai meillä EU:ssa esim. Saksa ja Puola, sähköauton ympäristöhyöty on kyseenalainen."

Kaupunkialueella toimisi jonkinlainen kahden istuttava erittäin kevyt kauppakassi, nopeus vaikka vain 30km/h ja osa energiasta tuotetaan polkemalla.

Siis sähköpolkuauto. Kyllä kaksi ihmistä polkee huippuna yli 2kW ja yksi ihminen löysäillen 150W tasaisesti, riippumatta siitä onko valoissa jumissa vai alamäessä, ja toki alamäissä ja jarrutuksissa voi energiaa kerätä talteen.

Jos sitten olisi vaikka puuhiileen varastoitu energia sähköautossa niin toki saisi samat hyödyt jarrutuksissa ja alamäissä kun sähkömoottori myös lataa. Saisi sitten sähköauton edut kaupungissa ja taajamissa kun ei tekisi hiukkaspäästöä kun brikettiä voi poltella lähinnä pidemmillä matkoilla.

Ja puuhiilessä taas hiili enste sidotaan ilmakehästä, että siinä ei tule uutta hiiltä kiertoon kuten tulee öljypohjaisilla polttoaineilla. Sama pätee metanolipolttokennoon.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

"Sähköautojen riippuvuus sähköverkon luotettavuudesta on huoltovarmuusongelma."

Yhteiskunnassa on kriittisempiäkin asioita riippuvaisia sähköverkon luotettavuudesta kuin joku auto.

"En yritä ostaa huomiotanne rahalla vaan hyvillä argumenteilla."

Argumenteissasi toistuu jostain syystä oletus, että energiaa tai sähköä ei voi tuottaa paikallisesti. Olkoot se sitten autossa tai jossain muussa yhteydessä. Tuo käsittämätön oletus tekee monet argumenteistasi kelvottomiksi.

Muita kummallisia oletuksia on myös se, että mitään muuta hölmöä ei voisi muuttaa. Esimerkiksi vaikka autojen määrä. Suomen tiet ovat täynnä autoja joissa on vain yksi ihminen vaikka tilaa olisi viidelle.

Energia asioissa fysiikan lait ovat käytännössä muuttumattomia. Muuten sitten pitää tarkastella systeemiä kokonaisuutena miten sen hyötysuhdetta saa parannettua.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Autojahan voi olla ihan oikea määrä. Ne vain ovat kuvaamassasi tilanteessa 5 kertaa liian suuria. Ja ensi vuonna vielä suurempia. Kohta pääsemme päivittämään ajokorttiluokkia, kun 3500 kg raja ei riitä sähkömonsterin kuljettamiseen.

Käyttäjän MikkoMarttila kuva
Mikko Marttila

Itse sähköautoa harkitsevana törmään tähän samaan kiusalliseen ajatukseen arvometallien louhinnasta ja raaka-aineiden riittävyydestä lukemattomille akustoille, joka väistämättä törmää todellisuuteen kestävistä ratkaisuista puhumattakaan sähköntuotannon tarpeiden räjähdysmäisestä kasvusta. Usein näiden keskustelujen taso liikkuu vaihtoehtoisten energiamuotojen tasolla, kuin voimavarojen kohdentamisen uudelleen arvioimisella. Suunnaton määrä inhimmillisiä voimavaroja haaskataan kaupan tarpeiden tieltä luotottaessa järjestelmää, joka perustuu kaupan kysyntään ja tarjontaan sekä sivuuttaa täysin ihmisten tarpeet. Kauppa-ehtoinen järjestelmä ruokkii vain tyytymättömyyttä eikä mitään muuta ja siinä ovat eväät, joilla kuljetaan kohti uusia levottomuuksia.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Hyvä muistutus, että olet ehdolla. Kokoomuksen äänestämiseen sisältyy siis jonkinmoinen riski.

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen

Eija Riitta, kiitos jälleen oivasta blogista.

Pari kysymystä ja huomioita kirjoituksestasi ! Huomiot ensi.

Autoja käytetään kahteen eri tarkoitukseen.

Yksityisajoon ja kaupalliseen ajoon.

Kaupallisessa ajossa on sekä henkilö että tavaraliikennettä.

Henkilö liikennettä sekä henkilö- autoilla että raskaalla kalustolla ja paketti ja tavara kuljetuksia kuorma autoilla.

Raskas liikenne on noin 40% koko liikenteen energia kulutuksesta.
Siis tarvittavan energian kulutus. Oli se sitten Bio energiaa tai fossilista . Sillä ei tässä vertailumielessä ole merkitystä. Koska käsittelen eroja eli liikenne muotojen välillä ja erot ovat samat koska käytettävä energian laatu ei muuta eroja .

Erityisesti kuorma autojen liikennevolyymejä (ajomäärää) voidaan pienentää vähentämällä kuorma autojen lasteja siirtämällä niitä vesiliikenteeseen.

Tästä mahdollisuudesta on mm IEA huomauttanut Suomea viime syksynä, eli IEA on huomauttanut Suomen hallitusta siitä, että Suomessa tulisi kiinnittää huomiota juuri siihen millä, missä, ja miten tavaroita kuljetetaan edullisimmin ja taloudellisimmin.

Kun laivoilla päästään parhaimmillaan noin 90% poltto aine säästöön verrattuna kuorma autoihin. Ja kaikissa tapauksissa sisämaan ympärivuotisessa liikenteessä laivojen kulutus on noin 64 % pienempi mitä kuorma autoilla suoritetun liikennesuoritteen. Eritysesti tutkittiin bioraaka aine kuljetuksia uusilla menetelmillä sisäsuomessa.

http://www.sisavesi.fi/wp-content/uploads/2018/04/12.1-IWW-aluksille-Ympäristö-tuloksia-uusilla-menetelmillä-Vesiliikenneseminaari_Soukka-1.pdf sivu 12/13

Sen helposti ymmärtää kun esimerkiksi vertaa Helsingin kaavaileman 5 miljoonan m3 bio energia raaka aine tarpeen kuljetusta kuorma autoilla niin siihen tarvitaan joko 42000 kuorma autollista tai vastaavasti 600 sisävesi-rannikko laivallista.

http://bionavigaattori.puheenvuoro.uusisuomi.fi/27...

Eli energian säästöä parhaimmillaan olisi käyttää meidän vesiväylästöä myös tavaraliikenteen parhaimpien käytäntöjen mukaisesti.

Lopuksi se kysymys.

Mitä aiot ja mitä mielestäsi tulisi tehdä, että em jo vuonna 2011( 8 vuotta sitten) EU:ssa sovittu liikennepoliittinen strategia otettaisiin Suomessakin todesta ?

https://ec.europa.eu/transport/themes/strategies/2...

ja Suomessakin alettaisiin valtion toimesta tutkimaan, analysoimaan ja budjeteissa toteuttamaan viiden liikennemuodon avulla nykyisen pelkästään neljän liikennemuodon avulla kehitettyä liikennejärjestelmäämme.

https://ec.europa.eu/transport/modes_en , jota vastaavasti esim. jo Ruotsi on toteuttanut vuosikausia. http://www.sisavesi.fi/wp-content/uploads/2018/04/...
tavaraliikenteen osalta ,

sekä tutkinut henkilöliikenne vaihtoehtoja mm. jopa vesibussien käyttöä metropoli alueilla ympärivuotiseen bussiliikenteeseen

https://e-lass.eu/media/2016/08/Lightice-for-E-las... sivu 16/36 ?

Käyttäjän jounijuntumaa kuva
Jouni Juntumaa

Lantatapaus kuulostaa onnistuneelta kehitykseltä, jossa asiat osuivat kohdalleen. Mutta entä ne tapaukset joissa ihmiset pitävät kiinni haitallisista tavoista ja menetelmistä silloinkin kun paljon parempia olisi saatavilla? Tai silloin kun haitat ovat kohtalokkaat mutta vähemmän näkyvät kuin lantakasat?

Olisiko DDT:n käytöstä luovuttu vapaaehtoisesti, tehokkaampia torjunta-aineita odotellessa, jos haitat eivät näy minulle? Entä lyijybensasta?

Joskus parempaa teknologiaa aletaan kehittää vasta pakon edessä.

Kirjoittaja mainitsee että ei pidä luottaa lineaarisiin ennusteisiin, koska todellisuus kehittyy ennakoimattomasti. Ne muutokset voidaan kuitenkin nähdä vasta jälkeenpäin. Etukäteen emme voi tietää, saammeko jonkin pelastavan ratkaisun vai emme. Mutta voimme koettaa luoda suotuisaan suuntaan vieviä kannusteita. Äärirapauksissa kieltokin voi olla sellainen.

Jos haitalliset tavat ovat juurtuneet kulttuuriin, ideologiaan tai uskontoon, dilemma on vaikea. Mutta on esimerkkejä, että muutos voi tulla yllättävältä taholta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset