Eija-Riitta Korhola Levottomia ajatuksia jäsennellysti

Hölmöläisten päivä

Olipa kerran hölmöläinen. Hän asui kylmässä pohjoisessa maassa, jossa oli myös pitkät pimeät ajat. Maassa kuunneltiin ympäristöpappeja, jotka kertoivat miten pitää elää. Papit sanoivat, että hölmöläisen pitää pärjätä samalla määrällä energiaa kuin hölmöläisen pikkuserkku, joka asuu päiväntasaajalla, muuten tilanne ei ole reilu eikä oikeudenmukainen. Hölmöläinen otti sen todesta ja uskoi. Hän meni pakkasella mökkiinsä, paleltui ja kuoli. 

On hyvä, että suomalaisilla on jykevää kansanperinnettä, tarinoita hölmöläisistä. Niihin voimme suhteuttaa sen, mitä nyt on tapahtumassa. 

Eilen oli taas vuotuinen hölmöläisten päivä. Jos ympäristöjärjestö WWF:ää on uskominen, perjantaina 5.4. tuli täyteen vuotuinen aikaraja, jolloin olemme käyttäneet oman osuutemme energiasta ja luonnonvaroista. TV- ja radiokanavat, Sitra ja poliitikot toistivat uutista, että olemme ylikuluttaneet, ja että mikäli kaikki kuluttaisivat niin kuin me, tarvittaisiin 3,8 maapalloa. 

Tämä WWF:n vertailu on yhtä järjetön kuin tuo hölmöläissatuni. 

Kirjoitin aiheesta pari viikkoa sitten, mutta palaan siihen koska eilinen uutinen panee sen kontekstiin. 

WWF puhuu ekologisesta jalanjäljestä ja biokapasiteetista. Ekologinen jalanjälki kuvaa ihmiskunnan kuormitusta suhteessa maapallon biokapasiteettiin. Biokapasiteetti viittaa kykyyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Lähteenä käytämme, niin WWF kuin minäkin, Global Footprint Networking (National Footprint Accounts edition 2016 ) –selvitystä, jonka mukaan Suomen ekologinen jalanjälki on 5,87. Se on siis 22. suurin, eli aika pahalta tosiaan näyttää. 

Tilannekuva muuttuu kuitenkin, kun vertaamme lukua biokapasiteettiin. Tulkintaeromme tulevat siitä, mihin biokapasiteettiin vertaamme. WWF vertaa sitä maapallon keskimääräiseen biokapasiteettiin, ja saa Suomen näyttämään pahalta. Tällöin siis unohdetaan sekä kylmät olosuhteemme että saavutuksemme, kuten hyvin hoidettu metsäluontomme. Vertailu on irti kontekstista. 

Kun puhutaan yksittäisten valtioiden kuormituksesta, ainoa kohtuullinen mittari on kyseisen valtion kuormitus suhteessa sen omaan biokapasiteettiin eli maa-alaan. Se kertoo siitä, miten omaa palstaa on hoidettu.

Katsotaan siis samaa lähdettä. Sen mukaan Suomen biokapasiteetti on 13,44, joka on 9. suurin koko maailmassa ja kehittyneistä teollisuusmaista kolmanneksi suurin Kanadan ja Australian jälkeen. Kertoo siitä, että olemme hoitaneet metsämme hyvin.

Kun näistä luvuista laskee hyötysuhteen (ekologinen jalanjälki – biokapasiteetti = vaje/reservi), Suomi nousee Kanadan jälkeen toiseksi parhaaksi maaksi. Toisin sanoen, jos kaikki eläisivät kuin suomalaiset ja suomalaisissa olosuhteissa, meille riittäisi 0,44 maapalloa, noin ilmastonmuutosmielessä. (Tuo 0,44 maapalloa tuli jakamalla Suomen hiilijalanjälki Suomen biokapasiteetilla: eli 5,87 jaettuna 13,44 = 0,436.) 

Mikseiköhän tämä tieto kelpaa ympäristöpapistolle?

Voidaan siis perustellusti todeta sekin puoli asiasta, että Suomi mahdollistaa tällä hetkellä omalta osaltaan muiden maiden ylikulutusta, eikä suinkaan kokonaisuutena ole kiihdyttämässä ilmastonmuutosta. Suurin syy tähän on ymmärrettävästi se yksinkertainen fakta, että olemme pinta-alaltaan pohjoinen, suuri ja metsäinen maa, aivan kuten Kanadakin. Tämä on myös merkittävä syy siihen, että meillä on suuri ekologinen jalanjälki, koska liikkumiseen ja lämmittämiseen menee keskimääräistä enemmän energiaa. Toinen syy on energiaintensiivisessä vientiteollisuudessamme, mutta sitä puoltaa, että kyseinen tuotanto kuuluu maailman puhtaimpaan kärkeen päästöiltään tuotantotonnia kohden. On hyvä, että teollista tuotantoa on siellä, missä se tuotetaan puhtaasti.

Voimmeko me sitten elää täällä kuin pellossa ja saastuttaa niin kuin haluamme? Mielestäni emme, emmekä ole niin eläneetkään. Professori Esa Vakkilainen on aivan perustellusti kummastellut ilmastokeskusteluamme: Suomi on yksi siitä kourallisesta maita, jotka ovat vähentäneet päästöjään. Tietenkin meidän tulee edelleen tehostaa päästöleikkauksia ja hillitä tuhlausta, varaa on paljon. 

Suomalaisessa ilmastokeskustelussa toistuu kohtuuttomasti kaksi ääripäätä. Toisaalta Suomen syyttäminen pahimmaksi saastuttajaksi ja toisaalta sen sanominen, ettei meidän tekemisemme merkitse mitään Kiinan ja Intian vuoksi. 

Kertokaa hölmöläistarinoita, älkää olko niiden sankareita.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

49Suosittele

49 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (51 kommenttia)

Käyttäjän minavaan kuva
jouko viitala

Teit sen taas kerran. Puhuit järkeä tässä hysteerisessä Suomessa!

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Niille, jotka eivät halua linkkejä availla, voi tässä kertoa, että Suomen luonnonvarojen tuotanto ylittää 111 % niiden kulutuksen. Suomi käyttää siis vajaat puolet siitä, mitä tuottaa. Tämä on tietysti hyvä asia ja tilanne kannattaa tällaisena pitääkin. Sen sijaan hyvä asia ei ole, että WWF:n ja Ylen uutisointi tästä on vähintäänkin harhaanjohtavaa ja sen tekemisessä harhaanjohtavaksi on jopa nähty vaivaa, sillä se Global Footprint ­Network (GNF) tutkimuksen ydinsanoma on suoraan etusivulla osoitteessa

http://data.footprintnetwork.org/#/

Kartan alta löytyy taulukko, joka kertoo kuinka paljon kunkin maan kapasiteetti ylittää jalanjäljen tai jalanjälki kapasiteetin. Saman tiedon saa myös klikkaamalla kartassa maan kuvaa.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Olipa kerran mies, joka asui maassa lähellä päiväntasaajaa. Hän valitti maansa olevan niin kuuma, että ilmastointia oli pakko käyttää jatkuvasti ja joka paikassa - kodeissa, ostoskeskuksissa, työpaikoila. Niinpä päästöjen vähentäminen hänen osaltaan on mahdotonta.

Tarina on tosi.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Sieltä päiväntasaajalta löytyvät Brasilia, Kongon demoktaattinen tasavalta ja Indonesia. Kaikkien niiden jalanjälki sopii luonnonvarojen puitteisiin, Brasilian tapauksessa väljää on jopa runsaasti, joten siinä suhteessa ne voivat antaa sen ilmastoinnin toimia edellyttäen, että väkimäärä ei liiaksi lisäänny.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Keskustelin eilen miniäni kanssa aiheesta facebookissa. Minusta on väärin että ihmisä syyllistetään tai vaihtoehtoisesti alistutaan ilmastonmuutoksen alle.

Meidän tulee innostua ja meitä pitää innostaa oikeisiin tekoihin, ei meistä masentuneina ole mihinkään. Kalevi Härkösen asenne on ikävä, ei noin.

Vaan ottakaan nuoret asiaksenne istuttaa puita, ne ovat halpa vakuutus tulevaisuuteen. Minä istutan taas tänä vuonna 250 puuta kuten viime vuonna ja sitä edellisenä. Lämmitykseen kaadan lukumääräisesti 50 koivua, joten 200 puuta jää plussalle.

Ei syyllistetä, vaan innostutaan tekemään oikein.

Kiitos ER lohdullisesta avauksesta.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Ilmaston muuttuessa ei ihmisellä ole muuta keinoa kuin alistuen sopeutua ja etsiä sopivampia oloja. Emme me jääkaudelle voi mitään.

Hiilidioksidi ei edelleenkään 0,04%(vol) ole mikään ongelma, parempaan suuntaan menee koko ajan hiilidioksidipitoisuuden kasvaessa. Kasvikunta ja siten myös me eläimet kukoistamme.

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki

Kukapa sen kissin hännän nostaa ellei kissi ite, ja siis tarkoitan itseäni, en Sinua Ari.

Eli, en omista autoa, en ole koskaan omistanut, enkä ole matkustanut lentokoneella kuin kerran Tampereelta Helsingin kautta Rovaniemelle. Puita olen istuttanut varmaan toistakymmentätuhatta, joten lienen kuitenkin plussalla ilmastotekojen suhteen.

Muokkaus: Ai niin jäi pois ansioluettelostani se, että pirttiäni olen lämmittänyt kotimaisella puulla jo vuosikymmeniä, tai luetaanko sitä ansioksi.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Eihän puiden istutus mitään plussaamista ole hiilidioksidin kannalta ellei metsäpinta-ala kasva edes puunkorjuuketjun ja istutustyöhön kuluttamasi fossiilisen energian verran.

Eipä silti, ei hiilidioksidilla ole mitään tekemistä ilmaston muuttumisen kannalta, eli ihan sama vaikka jättäisi uudistamatta. Kyllä luonto uudet puuntaimet kasvattaa, vaikka olisi kuinka kova horsmikko.

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki Vastaus kommenttiin #13

...tanan ilonpilaaja, no ainakin puolet istuttamastani määrästä olen putken avulla tuikkinut velipojan metsään, ja se on tuossa vieressä.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen Vastaus kommenttiin #14

Veli tietenkin sai istutusavun vetoamalla ilmastonmuutokseen ja itse kävi silläaikaa matkoilla. No vitsi, vitsi.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Niinpä, en ala Juha sinun kanssa puiden istutusmäärissä kilpailla. Esik´merkkinä vain , että maasta se pienikin ponnistaa. Jos ei syyllisty.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

No, jos tällä tavalla voi pestä kätensä, niin homma on osaltani hoidettu liki 30 vuodeksi. Tilasin viime vuonna 5400 kuusentainta.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Saahan sitä pestä, mutta ei yhden vuoden istutuksilla koko elämäänsä voi kuitataa, jos ei sitten elämä ole kovin lyhyt.

Istutusmäärä on tietysti suhteessa kaadettuihin puihin, sitä ei Kalevi sitten ilkeäkään sanoa, että kuinka suuri aukko on tullut tehdyksi?

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #17
Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #19
Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #20

Eli kaadat 50 runkoa ja istutat 200 tilalle.

Sitä samaa minäkin: 1500 runkoa nurin, 5400 tilalle.

Onnitelkaamme toisiamme, kätemme ovat puhtaat :-)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #23

Et osaa laskea, 250 ja 50. Jätät sanomatta, että olet tehnyt kolmen hehtaarin aukon.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #25

Sorry huolimattomuuteni. Mutta miten se muuttaa itse asiaa?

ps. 4 hehtaaria.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #26

Sinne sopisi vielä 1800 tainta;)))))

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #27

Osalle alasta kylvettiin myös männynsiemeniä.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #19

Tänä vuonna en kaada kuin 30 puuta, kun ostin kaupungilta 20 tuulenkaatoa 40 eurolla. Istutan silti vähintään tuon 250 tainta tilalle.

Pirjetta Kesseli

Tämäkin on totta: jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuten suomalaiset, maapallolla olisi pian noin 2 miljardia ihmistä. #syntyvyys

Käyttäjän KariNikander kuva
Kari Nikander

Asiaa! Esim. Emma Karin hiilijalanjälki olisi todennäköisesti pienempi, jos hän ymmärtäisi siirtyä poliitikosta kerrossiivoojaksi. Näin hän myös hyödyttäisi yhteiskuntaa ja ihmiskuntaa paljon enemmän.

Eli aasinsilta, vihreät ovat vireimpiä hölmöläisyydessään.

Käyttäjän jockerantanen kuva
Jocke Rantanen

Siihen tarvitaan nykyään sekä koulutus että osaaminen.

Käyttäjän KariNikander kuva
Kari Nikander

Emma on aika nuori, kerkeää vielä opiskeleen ja oppimaan. En sentään epäile hänen kykyjään, kyllä sinne uppoo asiaakin hölynpölyn ohella. Ja sit osaa pyyhkiä nekin pölyt..

Käyttäjän mauritem kuva
Mauri Temisevä

Taas erinomainen kirjoitus Eija-Riitalta. Media on käsitellyt ympäristöasiaa kovin yksipuolisesti. Suomessa puolueet ovat tässä asiassa kuin sopulit. Kaikki yhtä puoluetta lukuunottamatta toistavat samaa fraasia.
On hyvä, että eri puolueista löytyy kriittistä suhtautumista vallitsevaan fraseologiaan.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Missä Suomen öljylähde on?

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Vähän kyllä ihmettelen, että Eija-Riitta kannusti eilen bloginsa kommenttiosiossa lukijoita osoittamaan virheitä tekstistään, ja sitten kun julkaisin samassa blogin, jossa on täsmällisesti ja aukottomasti kumottu Eija-Riitan väite, hän vaikenee siitä tyystin, lopettaa kommentoinnin.

Sitten vain seuraavaa blogia pykäämään, ennen kuin edellisetkään virheet on oiottu. Tästä ei voi tehdä kuin yhden johtopäätöksen: Korhola ei itse asiassa olekaan kiinnostunut välittämään lukijoilleen faktista tietoa, vaan vaikuttamaan mielipiteisiin. Olen hieman pettynyt.

Käyttäjän mhatakka kuva
Markku Hatakka

Höpö höpö. Jokainen biologiaa lukenut, lukiolainenkin, tietää että mitä vsnhempi metsä on sitä vähemmän siellä on eläinlajeja.
Siksi luonto sytyttää metsäpaloja (salamat): joka uudistaa osan metsästä. Luonnon kiertokulkua.
Ihminen nopeuttaa lajien uusiutumista hakkaamalla aukkoja metsään poistamalla varjostavat vanhat puut.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Juttusi ei perustu mihinkään, eikä missään, edes alakoululaisten kirjoissa väitetä mitään noin mielikuvituksellista.

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

Huomasin viestisi ja blogisi vasta tänään. On aika outoa kiirehtiä vetämään johtopäätöksiä, kun et voi olettaa että käyttäisin vaalien aikana aikaani somessa. Olen sitä paitsi sitä mieltä ettet mitenkään aukottomasti kumonnut väitteitäni.
Mutta antaa lukijan arvioida.

Tässä kommenttejani kohta kohdalta.

"Korhola nimittäin väittää, ettei uhanalaisuusraportin mukaan metsäluonto ole heikkenemässä. Väitteessään hän viittaa Metsäyhdistyksen artikkeliin, eikä suinkaan uhanalaisuusraporttiin."
- Muistaakseni väite oli, että uhanalaistilanne ei ole heikkenemässä. Se on täysin eri asia kuin ”metsäluonto”. Uhanalaistilanne on yksi, mutta vain yksi metsäluonnon tilan indikaattori. Esimerkiksi ne nosti Emma Kari ja Sanna Marin. forest.fi-artikkelin lähteenä taas oli uhanalaisraportti ja sen tekijöiden lausunnot raportin julkistamistilaisuudessa. Ne kaikki on tarkistettavissa tilaisuudesta tehdyssä striimissä, joka löytyy ympäristöhallinnon verkkosivuilta. Toistaiseksi kukaan ei ole edes väittänyt, saati osoittanut, että artikkelissa olisi ollut virheitä.

"Luontotyyppien uhanalaisuusraportin mukaan Suomen metsät ovat menettäneet luontaisia ominaispiirteitään. Niistä puuttuvat esimerkiksi monesti vanhat ja kuolleet puut, jotka ovat monimuotoisuuden ehdoton edellytys. Monen metsäluontotyypin pinta-ala on supistunut. Tästä seuraten Suomen metsäluontotyypeistä 76 % on uhanalaisia. Silmälläpidettäviksi metsäluontotyypeistä arvioitiin 21 %."
-Heikentyminen pitää paikkansa, joskaan luontotyyppien uhanalaisarviota (LuTU) ei ainakaan ympäristöviranomaisten mukaan voi käyttää tuolla tavalla. Arvion mukaan luontotyypit ovat heikentyneet kahtena ajanjaksona, 1750-luvulta tähän päivään ja viime 50 vuoden ajalta. Jatkossakin ne heikentyvät, ellei mitään tehdä. Se on ihmisen käsissä.
Kuitenkaan Suomen metsät eivät ole menettäneet ainuttakaan luontaista ominaispiirrettään, eivät edes luontotyyppiä. Tätä arvion tehneet tutkijat korostivat julkistamistilaisuudessa moneen kertaan. Esimerkiksi vanhojen ja kuolleiden puiden osuudet ja määrät ovat talousmetsissä päinvastoin kasvussa. Metsäluontotyypeistä tosiaankin 76 prosenttia on tutkimuksen kriteerien mukaan uhanalaisia, mutta tämä ei tarkoita pinta-alaa vaan luontotyyppien lukumäärää. Arvion perusteissa luontotyyppi katsotaan uhanalaiseksi, jos se on uhanalainen yhdessäkään paikassa Suomessa. Tutkijoiden mukaan yksittäisen metsikön uhanalaisuudesta ei tämän tutkimuksen perusteella voi sanoa mitään.

"Uhanalaisista lajeista 31% on metsän lajeja. Metsät ovat tärkein myös uhanalaisten lajien toissijaisena elinympäristönä. Ne ovat yhtenä elinympäristönä lähes puolelle uhanalaisista (43 %)."
-Näin on ja niinkin voisi sanoa, että määrä on suhteellisesti ottaen pieni, koska metsiä kuitenkin on valtaosa, jopa kolme neljäsosaa Suomesta. Uhanalaistutkijoiden mukaan metsäuhanalaisten osuus kaikista uhanalaisista on suuri vain siksi, että Suomessa on metsiä niin paljon. Muuten ei voisi ollakaan.

"Myönteistä kehitystä on tapahtunut 109 metsälajilla, jotka ovat pääosin meille epätavallisia perhosia ja kovakuoriaisia, jotka liittyvät jaloihin lehtipuihin, jotka taas ovat menestyneet paremmin ilmaston lämmetessä. Tällä on siis suora yhteys ilmastonmuutokseen.
140 ensisijaisesti metsissä elävän lajin tilanne on merkittävästi heikentynyt. Suurin osa on jäkäliä, perhosia ja kovakuoriaisia. 10 metsälinnun tilanne on vakavasti heikentynyt."
- Ennen vuoden 2010 uhanalaisraporttia kaikki arvioivat uhanalaisuuden kehitystä kokonaisuutena käyttämällä mittarina uhanalaisten lajien osuutta tutkituista lajeista. Kun tämä mittari säilyi samana vuoden 2010 raportissa verrattuna edelliseen, kriitikot hylkäsivät mittarin ja alkoivat yllä olevalla tavalla mitata luokkamuutoksia. Ne ovat kuitenkin siitä hankala mittari, että kukaan ei ole koskaan asettanut niille tavoitetta eikä kukaan ole esittänyt mitään siitä, millä luvuilla tämä mittari voisi näyttää positiivista tulosta. Kaikki johtuu siitä, että luokkamuutokset eivät ole samanarvoisia. Niissä verrataan omenia ja päärynöitä.
Niinpä tutkijat kehittivät uhanalaisindeksin, joka mittaa uhanalaisuuden kehitystä kokonaisuutena. Se nimenomaan ottaa huomioon kaikki uhanalaisuudessa tapahtuvat muutokset ja on tehty sitä varten, että esimerkiksi ylläolevan kaltaisia luokkamuutoksia ei tarvitsisi alkaa laskeskella. Ja metsien osalta tämä indeksi näyttää 0,2 prosentin heikennystä, mikä on niin pieni muutos, että se moninkertaisenakin hukkuisi epävarmuusväleihin. Muutoksen pienuuden ehkä ymmärtää, jos laskee, mitä 90 senttiä maksava maitopurkki maksaa, kun se hinta alenee 0,2 prosenttia: 89,82 senttiä.

"Neljäsosa kaikista maailman hömötiaisista elää Suomessa. Niiden kanta on meillä romahtanut kymmenessä vuodessa miljoonasta pesimäparista reiluun 400 000 pariin joten hömötiainen sai luokituksen erittäin uhanalainen. Se ei tunnu pärjäävän talousmetsässä, jossa ei ole sille kunnolla ruokaa, lahopuuta eikä naavoja tai luppoja."
-On myös erittäin mahdollista, että hömötiaisen uhanalaistuminen johtuu ilmastonmuutoksesta. Samaan aikaan sen kanssa kilpaileva sinitiainen on kasvattanut kantaansa. Mutta tästä ei ehkä kannata alkaa inttää, tai ainakin se vaatii parempia perusteita.

"Vaikka on totta, että Suomessa osataan paljon ja tehdään paljon hyvää, on selvää ettei kaikkia seuraamuksia olla voitu ymmärtää etukäteen. Vaikka metsäluonnon suojelussa on paljon onnistumisiakin, on harhaanjohtavaa väittää ettei metsäluonto olisi köyhtymässä. Lajikadon kiihtyminen on saatu metsissä suitsittua, mutta köyhtyminen jatkuu edelleen. Toivon, että Korhola tarkistaa nämä faktat."
-Ensinnäkään, mistään lajikadon kiihtymisestä ei ole näyttöä, että sitä olisi nyt tai olisi joskus ollut. Tällaista tutkimusta ei yksinkertaisesti ole. Mutta myös lajikato on pysähtynyt, se on uhanalaisraportin selvä tulos. Kukaan ei kuitenkaan ajattele eikä ole väittänyt, että metsäluonnon suojelu ei tarvitsisi tehokkaampia toimia. Metsäala kehittää niitä jatkuvasti ja aivan viime aikoinakin tästä on tullut paitsi uutta, metsäteollisuuden kustantamaa tutkimusta ja uusia keinoja on myös tutkijoiden suositusten mukaisesti otettu käyttöön.

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki

"– Seuraavan hallituksen on pakko tehdä päätökset. Jos neljä vuotta vielä jatketaan tekemättä ratkaisuja, en tiedä mitä silloin olisi tehtävissä, "

Yllä oleva "vetoomus" on tuolta https://yle.fi/uutiset/3-10724749 , eli seuraavan hallituksen on kuulemma ryhdyttävä toimiin, että lämpötilan nousu saataisiin rajattua 1,5 asteeseen. Kyllähän se hyvä on asettaa tulevalle hallitukselle tavoitteita mutta ehkä tuo nyt kuitenkin hieman on liiallista, nimittäin sillä Suomen hallituksella ei taida tuon asian suhteen isompaa sananvaltaa olla.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Ihan tavallinen suomalainen voisi hyvinkin saunoa 1.5 astetta matalammissa löylyissä, jotta maapallo ei ylikuumene.

P.S. Vihreät suomalaiset saunojat ( hölmöläiset) puolestaan voisivat näyttää erinomaisuuteensa ja puhdistaa omatuntoaan löylyttelemällä lämmittämättömissä saunoissa.

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

Uutisissa näytettiin kuvia ilmastomielenosoituksesta. Katsellessa tuli mieleen, kuinka mukavaa on pitää hauskaa kavereitten kanssa ja heilutella banderolleja, kun sää on näin lämmin, paljon yli ajankohdan keskiarvon!

Käyttäjän mhatakka kuva
Markku Hatakka

Tuore uutinen
Uusi ”teoria” ilmastonmuutoksesta (katsokaa artikkelin videoklippi)

”Mark Steyn Reacts To New Climate Change Theory: ‘I Can Get On Board With This One’
charles the moderator / 10 mins ago April 6, 2019
From The Daily Caller.

Phillip Stucky | Contributor

Conservative author and commentator Mark Steyn reacted Thursday to a new climate change theory asserting that toxic masculinity is to blame for global warming.
Jne ...”

https://wattsupwiththat.com/2019/04/06/mark-steyn-...

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Vaikka päästöt pinta-alaa kohti eivät olekaan kaiken selittäviä, niin niiden valossa Suomi on kuitenkin aika hyvin asiansa hoitanut maa, verrattuna vaikkapa Tanskaan tai Sveitsiin, Saksasta puhumattakaan:
http://rjaaskel.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272030-si...

Jos koko maailma olisi Suomea, mitään ilmasto-ongelmaa ei olisi.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Eli maailmassa olisi vain 5,5 miljoonaa asukasta.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Silloin ei ainakaan. Mutta jos muut maat noudattaisivat Suomen esimerkkiä asukastiheydessä, sekin riittäisi.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #39

Tällä hetkellä monikin maa pääsee resurssien käytön hyötysuhteessa paremmalle tasolle, että elättävät suuremman määrän ihmisiä.

Kyllä minä ymmärrän sen oikein hyvin, että suomalainen kuluttaa enemmän kun ollaan kylmemmässä mutta sitä kompensoi se, että meillä on valtavan suuri pinta-ala suhteessa populaatioon.

Siksi mielestäni oikea mittari on tarkastella miten valtio elättää alueensa populaatiota. Suomi ei oikeasti pärjää tässä hyvin kun tänne roudataan ruokaa, rehua, öljyä, hiiltä, uraania, sähkää, kaasua jne. ympäri maailmaa että pysyttäisiin elossa. Tässä asiassa olisi valtavasti parannettavaa että saataisiin Suomi omavaraiseksi eikä muiden elätettävänä.

Käyttäjän SeppoPajunen kuva
Seppo Pajunen

...Tuskin tuolla kymmenentuhannenkaan joukossa kaikki mitään "hölmöläisiä" olleet...?!
Saa nähdä mitä viisasta ja syvällistä ulkoministerikin plokissaan sanoo...?

Taitaa käydä ilmaston muutoksen torjunnan vastustajien joukoissa pikkuhiljaa samoin kuin Jeesuksen seuraajienkin joukoissa, että rivit harvenee ja lyhenee...?

Käyttäjän TeppoRaininko kuva
Teppo Raininko

Suomen ekologisen jalanjäljen vertaaminen maapallon keskimääräiseen biokapasiteettiin on tosiaan yhtä älytöntä kuin verrata Antti Rinteen menoja maailman ihmisten keskimääräisiin tuloihin ja ilmoittaa sillä perusteella, että Antti Rinne elää yli varojensa.

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen

Muuten ok

Vain yksi huomioblogistin tekemään , alla olevaan metsäteollisuuden (=suurin vientiteollisuuden harjoittaja) toimintaan :

"Toinen syy on energiaintensiivisessä vientiteollisuudessamme, mutta sitä puoltaa, että kyseinen tuotanto kuuluu maailman puhtaimpaan kärkeen päästöiltään tuotantotonnia kohden."

Muistuu 90 luvun maininta kun metsäteollisuus ilmoitti: " tehtaitten aitojen sisäpuolella kaikki on hyvin ,ongelmat ovat tehtaitten aitojen ulkopuolella"

Nyt on sitten tehtaitten aitojen ulkopuolinenkin kehittäminen kunnossa .

http://bionavigaattori.puheenvuoro.uusisuomi.fi/27...

vai onko ?

Markku Moilanen

Maapallon talouseliitille rahastoo tässä suunnitellaan. Kun nämä ilmastohysterisoijat saavat ihmiset uskomaan ilmastonmuutokseen siinä määrin, jotta voivat pistää hinnan tälle. Valtio kerrallaan maksamaan tätä koplausta.

Käyttäjän MattiVerkasalo kuva
Matti Verkasalo

Oikeasti jäin Eija-Riitan tekstistä kaipaamaan hiilidioksidipäästöjen suhteuttamista asukastiheyteen ja kansantuotteeseen. Valtion pinta-ala on vain yksi suure.
Rakentavaa keskustelua ei synny, jos aloittaa nimittämällä keskusteloukumppania hölmöläiseksi.

Käyttäjän StigFagerstedt kuva
Stig Fagerstedt

Voi hyvät veljet ja sisaret miten hyvää, asiallista ja järkeen käypää tekstiä Eija-Riitta ! Miksei meidän päättäjissä ole ainakaan nyt ainoatakaan noin terveellä pohjalla ja omalla järjellä ajattelevaa yksilöä. Maamme asioista on päättämässä ihmisiä, jotka touhottavat, vouhottavat ja lietsovat ilmiselvää hysteriaa täysin aiheettomasti. Olemme varmasti maana hyvällä tiellä niin päästö kuin muissakin saastumisen vähentämisasioissa, mutta nykyinen vouhotus pilaa jo hyvät saavutuksemmekin ja saa vain ihmiset hysteerisiksi hermoraunioiksi. Tehdään edelleen hyvää työtä, mutta järkevissä rajoissa niin ettemme aja maatamme ja itseämme perikatoon.

Käyttäjän mattihytola kuva
Matti Hytölä

Kiitos ERK että edes sinä pidät Suomen ja suomalaisten puolta. Samoista asioista kirjoiteltuani minut on bannattu kokoomuksen verkkouutisista. Toivottavasti sinä saat äänesi kuuluviin ja menestyt eurovaaleissa.

Harri Kämäräinen

Hyvä! Olen pari vuotta sitten todennut että Suomen sijaluku ei voi pitää paikkansa mutta en ole kuluttanut aikaa selvitykseen miten se sitten menee.
Yksi äärimmäisen tärkeä huomio lisäksi tuohon asiaan on asuntojen lämmitys.
Noin½ Suomalaisista asuu lämmityksen suhteen suht lähellä CO2 päästö nollaa.
1,1 miljoonasta omakotitalosta enää 160000 käyttää öljyä eli suhteutettuna 90000 auton verran. Ja samojen alueiden kuntien kaukolämmön tuotanto tuotetaan suht hyvin CO2 neutraalisti.
Miten jos koko Suomi toimisi samoin? Mikä olisi sijaluku silloin?
Autojen määrän laskennassa käytän 120g/km ja 30000km vuodessa eli aika paljon.
Nyt sitten Tekniikka ja Talous lehdessä oli listattu Suomen TOP30 CO2 päästäjät joista 66% oli suuria fossiilisilla lämmittäviä kaupunkeja, suhteutettuna autoihin 3 miljoonan auton verran, Helsinki yksi noin 20% eli lähes 1 miljoonan auton verran. Eli tämä koskee toista puolta suomalaisia jotka asuvat hiili21 kaupungeissa

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

"Kun puhutaan yksittäisten valtioiden kuormituksesta, ainoa kohtuullinen mittari on kyseisen valtion kuormitus suhteessa sen omaan biokapasiteettiin eli maa-alaan."

Siinä pitää huomioida myös ihmiset. Eli kuinka paljon kyseinen maa-ala elättää maailman 7.6 miljardista ihmisestä.

Suomessa on hoidettu asiat huonosti, kun näin pieni määrä ihmisiä kuormittaa näin paljon.

Kuullostaa siltä kun haluaisit Suomen kansainvaelluksen että saisi tilastot kuntoon. Minusta taas parempi ratkaisu olisi saada meillä hyötysuhde paremmalle tasolle ja saada meidän oma pinta-ala huolehtimaan kansaisten ruoasta ja energiasta.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

"Tämä on myös merkittävä syy siihen, että meillä on suuri ekologinen jalanjälki, koska liikkumiseen ja lämmittämiseen menee keskimääräistä enemmän energiaa."

Totta. On täysin oikein että eri ilmastovyöhykkeet huomioidaan asiassa myös. Siksi oikea tapa arvioida asiaa on, että pystyyko joku valtio itse omavaraisesti huolehtimaan populaationsa energian- ja ravinnon tarpeen.

Suomeen roudataan valtavasti muualta ruokaa ja energiaa joten meillä on hoidettu asiat huonosti. Sitten kun Suomi tuottaa valtavalla pinta-alallaan itse oman energiansa ja ravintonsa vaatimattoman pienelle populaatiolle ilman että tuo sähköä, ruokaa, rehua tai polttoaineita muualta niin sitten on asia kunnossa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset