Eija-Riitta Korhola Levottomia ajatuksia jäsennellysti

Väärinkäsitetty liha

Ilmastonmuutos taitaa olla lottovoitto sellaiselle poliitikolle, joka haluaa päästä helpolla vaaleista ja väistellä sisällöllisesti vaikeammat osaamista vaativat kysymykset. Ilmastopuheen keskeiset hokemat on vaivatonta opetella – lapsikin pystyy siihen, kuten on nähty. On näköjään maailman helpointa ryhtyä ilmastopoliitikoksi kahden tunnin pikakurssilla ja ilmoittautua ympäristön puolustajaksi, koska perusfraasit tuntuvat kelpaavan ja menevän läpi myös lehdistössä. Totuus on kuitenkin, että kovaa työtä ei korvaa mikään, kuten keksijä Thomas Edison sanoi: There is no substitute for hard work. Ympäristöasiantuntijaksi ei tulla hetkessä, eikä se varsinkaan ole ilmoitusasia. 

Hyvä esimerkki ilmastohömpästä on tapaus liha. Makuasioista ei tietenkään pidä kiistellä, ja ihmiset saavat puolestani syödä mitä tahtovat, mutta ruokasuositusten yhteydessä esitetyt faktat tulisi sentään osua kohdalleen. On jossain määrin hämmentävää, etteivät faktantarkistajat nosta meteliä. Viimeksi tänään on aiheesta uutisoitu: WWF:n suosittelemaan ilmastoystävälliseen ruokavalioon kuuluu korkeintaan lasi maitoa tai muutama siivu juustoa päivässä. Kananmunia saisi syödä korkeintaan kuusi kuukaudessa. Broileria saisi vetää muutaman kerran viikossa ja punaista lihaa kerran viikossa. En puutu nyt dieetin terveellisyyteen vaan annan näkökulman sen ilmastoväitteistä: 

Liha on erityisen suosittu ilmastoalarmismin uhri, ja meillä Suomessakin sille on vilauteltu veroa. Eräs perusväite taustalla on, että ruoan tuotanto tuottaa enemmän kasvihuonekaasuja kuin vaikkapa koko kuljetussektori. Tieto oli pujahtanut jopa YK:n tiedotteisiin vuonna 2006. Tämä tieto on perätön. Silti se on johtanut useisiin vääriin johtopäätöksiin lihan ja ilmastonmuutoksen suhteista. Voi tosiaan olla monta hyvää syytä valita lihan sijasta kasvikset, mutta ilmaston pelastamisesta ei juurikaan ole kyse – ja on syytä muistaa, että lihan poisjättäminen saattaa olla haitallista ravitsemukselliselta kannalta. Myös Worldwatch-instituutti esitti vuonna 2009 jopa niin villin väitteen, että 51% kasvihuonekaasuista tulee karjan kasvatuksesta ja jalostuksesta.

Yhdysvaltain ympäristönvuojeluvirasto EPA:n mukaan vuoden 2016 kasvihuonekaasujen suurimmat osuudet tulivat sähköntuotannosta 28%, liikenteestä 28% ja teollisuudesta 22%, maatalouden ollessa vain 9%. Tämä on huomattavasti uskottavampi luku, ja pitää muistaa että eläintuotanto on tästä alle puolet, USA:n tilastojen mukaan 3,9% . Luku on aika kaukana liikenteen päästöistä tai puolesta tai WWF:n luvusta, vaikka sitä sovellettaisiinkin globaaleihin oloihin. 

Miten näin huikea väärinkäsitys syntyi? Vuonna 2006 YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO julkisti tutkimuksen otsikolla Livestock’s Long Shadow, joka sai kansainvälistä huomiota. Tutkimus totesi, että karjankasvatus tuotti huikeat 18 % maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Virasto veti johtopäätöksen: karjankasvatus teki harmia enemmän kuin koko kuljetussektori yhteensä. Jälkimmäinen väite oli väärä, ja on sen jälkeen korjattu. Ongelmaksi osoittautui, että FAO:n analyytikot olivat käyttäneet kattavaa elinkaarianalyysiä tutkiessaan karjankasvatuksen ilmastovaikutuksia, mutta eivät enää samaa metodia analysoidessaan liikennettä, jolloin vertailu vääristyi. Maatalouden kohdalla otettiin huomioon kaikki maankäytön muutoksista lannoitteisiin ja eläinten ulosteisiin pieruineen päivineen, liikenteen kohdalla vain auton pakoputken päästöt, ei esimerkiksi liikenteen vaatiman infran rakentaminen. FAO korjasi sittemmin väärän väitteensä mutta se jäi johtopäätöksiltään elämään ilmastojargoniin. FAO:n alkuperäinen väite siitä, että karjankasvatus vastaisi päästöjen leijonanosuudesta, oli jo ehtinyt levitä ja nyt sitä jatkaa näköjään WWF ja poliitikot. Olisi faktantarkistuksen paikka. Uusimmassa tutkimuksessaan FAO arvioi karjankasvatuksen osuudeksi 14,5% ihmisen aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä. Vastaavaa kokonaisvaltaista arviota ei liikenteestä ole. 

Tämä tutkimus, jota olen käyttänyt lähteenä, selostaa virheen syntymistä. 

Tuleeko sitten lihansyönnin rajoittamisesta kertaan viikossa merkittävä apu ilmastolle? Sama tutkimus arvioi sen merkityksen oletettua vähäisemmäksi, etenkin kun maatalouden kehittyessä tehokkaammaksi alan energiaintensiivisyys on pienentynyt, kuten FAO:n omat tilastot osoittavat. 

Siteeraamani tutkimus esittää, että eläinten poistaminen todella laskisi kasvihuonekaasupäästöjä hieman. Saman kalorimäärän ihminen saisi kyllä vähemmällä maa-alalla, jos käyttäisimme vain kasviksia. Toisaalta samaan ravintoarvoon olisi vaikeampi päästä. Monet kasvit esimerkiksi sisältävät selluloosaa, jota ihminen ei voi käyttää ravintona. Sen sijaan eläimet voivat hajottaa sen ruoansulatuksessaan. Karjankasvatus on toisin sanoen tapa nostaa maatalouden ravitsemuksellista ja taloudellista arvoa. 

Maailman väkiluvun arvioidaan saavuttavan 9,8 miljardia vuoteen 2050, ja tämä joukon ruokkiminen on haaste. Koska liha on ravintopitoisempaa kuin kasvisvaihtoehdot, ja koska eläimet voivat syödä sellaista mitä ihminen ei voi, lihantuotannolla on yhä perusteltu paikkansa. On varmaan viisasta vähentää sen osuutta jokapäiväisestä, mutta ilmastoa sen kiellolla tai verotuksella ei pelasteta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

32Suosittele

32 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (25 kommenttia)

Käyttäjän jjrposti kuva
Jari Räihä

Suuri kiitos, tohtori Korhola, jälleen kadehdittavan upeasta tekstistä.
Haen olutta. Vasemmistointellektuellien raivo jatkunee pari päivää ollen kiihkeimmillään illan tunteina.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Minusta EAT Lancet on kuitenkin hyvin oikeilla jäljillä kertoessaan siitä suunnasta, mihin haasteisiin ruoan suhteen ihmiskunta joutuu v. 2050 mennessä, mikäli ilmastopäästöistä oletetusti huolehditaan väestönkasvun olosuhteissa maailman väestön ollessa v. 2050 10 miljardia ihmistä.

Ilmastopäästöjen suurimmat uhkatekijät ovat kehitysmaiden väestönkasvu, kehittyvien miljardiväestöisten taloustiikereiden talouskasvut, sademetsien ja muiden hiilinielujen tuhonta totutun hyväosaisten vanhojen teollisuusmaiden tupsuttetun sijaan ja ohessa.

Ihmisen aiheuttamaa kuormitusta huomioidaan monelta suunnalta:

https://eatforum.org/content/uploads/2019/01/EAT-L...

Käyttäjän jakerajaaho kuva
Jarkko Raja-aho

On erinomaista, että vielä järjissään olevat ihmiset kuten Korhola, tuovat tolkkua näihin täysin keulimaan lähteneisiin ilmastonpelastusteeseihin.
Miksi muuten aikakaudella jolloin kaikkea mahdollista pitäisi suvaita, ilmaston ei suvaita muuttua? Ainiin, koska ihminen aiheutti sen? Pah.

Luin juuri artikkelin Yhdysvalloissa v. 1927 tapahtuneista suurita tulvista jotka pilasivat sadot kun taas -34, -36 ja -39 saapuivat pölymyrskyt ja kuivuus nimeltä dust bowl. Ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutostako? Ei, vaan sään ääri-ilmiöitä.

Niin, viimeisin bannattuhan oli myös kananmuna. Yksi ihmisen parhaimmista ja monipuolisimmasta ravintopommeista!

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Jos nyt edes sen verran asiaan mentäisiin, niin mm. Oklahoman Dust Bowl oli kyllä aivan ihmisen oman käden aiheuttama. Kaikki karu preeriamaa ei ollut soveliasta viljelykäyttöön vähäsateisina vuosina, vaikka ilmaista olikin.

Käyttäjän jakerajaaho kuva
Jarkko Raja-aho

No näinhän se taisi kyllä olla eli ei myöskään ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen ääri-ilmiökään.

Käyttäjän ArmasAallontie kuva
Jari Partala

Hieno kirjoitus jälleen ja täyttä asiaa.

Käyttäjän JuhaniIivari kuva
Juhani Iivari

Kyllä tarvitaan pikaisesti (akateeminen) asiantuntijaraati, joka kokoaa tietopankin siitä, että mitä tiedetään eri tuotteiden ja palveluiden hiilijalanjäljestä ja muista ympäristövaikutuksista. Se olisi varmaan syytä tehdä digitaalisessa muodossa niin, että olisi kaikkien asiasta kiinnostuneiden kansalaisten ja politiikkojen käytettävissä.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

"Ilmastonmuutos taitaa olla lottovoitto sellaiselle poliitikolle, joka haluaa päästä helpolla vaaleista ja väistellä sisällöllisesti vaikeammat osaamista vaativat kysymykset."

Tuo pitää valitettavasti paikkansa. Kun Rinne esiintyi YLE:n TV-vaalitenteissä, niin hänen, joka saattaa olla potentiaalinen pääministeriehdokas, puheensa pyöri populistisella tasolla ilmastonmuutoksen ympärillä.

Mutta Rinne, joka pääministerinä joutuisi vetämään päävastuullisena Suomen roolia EU:ssa ja erityisesti Eurooppa-neuvostossa, ei ottanut käytännössä mitään kantaa EU-asioihin. Myöskään Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan linjauksia ei Rinteeltä kuulunut.

Ja kuitenkin, ote tasavallan presidentin tehäviä käsittelevästä tp:n kanslian sivustolta:

"Tasavallan presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa."

"Presidentti tekee kaikki merkittävät ulkopoliittiset ratkaisunsa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa ja valtioneuvoston valmistelusta."

Lähde: https://www.presidentti.fi/presidentin-toimi/tehta...

Siis pääministeriehdokas, joka saattaa olla johtamassa valtioneuvoston toimintaa, ei ota mitään kantaa EU-, ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan. Mutta kylläkin siihen, miten kansalaisten pitäisi syödä "oikein" ja kuinka heidän syömisiään ohjattaisiin verotuksellisesti.

Käyttäjän JuhaniIivari kuva
Juhani Iivari

Samahan on ollut tilanne kaikkien muidenkin pääministeiehdokkaiden tapauksessa. Arvelen, että Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, EU mukaan lukien, käsitellään myöhemmissä vaaliväittelyissä.

Käyttäjän mhatakka kuva
Markku Hatakka

FYI: Suomalaiset lustotutkijat ansioituneet tuoreessa ilmastotutkimuksessa jossa todetaan että pilvisyys on lisääntynyt Suomessa. Joten Suomi ei lämpene kuten IPCC on ennustanut :

Led by Swansea University’s Tree Ring Research Group, researchers from Sweden, Finland and Norway analysed information contained in the rings of ancient pine trees from northern Scandinavia to reveal how clouds have reduced the impact of natural phases of warmth in the past and are doing so again now to moderate the warming caused by anthropogenic climate change.

Even though northern Scandinavia should be strongly affected by global warming, the area has experienced little summer warming over recent decades – in stark contrast to the hemispheric trend of warming temperatures, which is strongly linked to rising greenhouse gas emissions. According to the study, temperature changes have been accompanied by an increase in cloudiness over northern Scandinavia, which in turn has reduced the impact of warming.”

https://wattsupwiththat.com/2019/03/26/experts-rev...

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Olen itse spekuloinut lihansyönnin lopettamisen seurauksista.

Suomen maatalous ei pystyisi tuottamaan kuin murto-osan lihaa korvaavasta kasvisruuasta, joka täytyisi tuoda muualta, pääasiassa Etelä-Euroopan vilja-aitoista. Alkaisi ennen näkemätön rekkaralli, jonka päästöt olisivat moninkertaiset lihantuotannon päästöihin verrattuna. Toisin sanoen, kolmen markan suutari tekisi viiden markan vahingon.

Käyttäjän AkiK kuva
Aki Kivirinta

Ilmeisesti on vaikea ymmärtää sitä, että kun puhutaan päästöjen leikkaamisesta kaikkialla, niin se myös tarkoittaa sitä että päästöjä tulee leikata kaikkialta. Eli ei vain sieltä missä se on helppoa ja sopii henkilölle parhaiten, vaan tarkoittaa kaikkea mahdollista.

Tottakai, liikenteen, sähkön ja teollisuuden osalta tulee tehdä enemmän ja aiemmin, koska ne saastuttavat eniten, mutta loppujenlopuksi päästöjä tulee leikata KAIKKIALTA.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Lihaa on ympäristövaikutuksiltaan monenlaista. Argentiina ja Uusi-Seelanti tuottavat luomutasoista lihaa eläinten kulkiessa vapaina aitaamattomilla aluieilla ilman lisärehuja, joka on hyvä asia. Lihan kuljettamijen näistä maista muualle on kuitenkin huono asia.

Brasiliassa ja Indonesiassav taas kaadetaan ja poltetaan sademetsiä, jotta voidaan ruokkia valtavissa broilertuotantoyksiköissä kasvatetuin lihoin mm. Persianlahden maita, joiden väestönkasvu on ollut rajua ja on edelleen rajua. Nämä maat eivät ole itse pystyneet enää aikoihin tuottamaan riittävästi ravinto alueella asuville, mutta se ei näy lainkaan väestön lisääntymisen määrässä.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Toisen näkökulman mukaan ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää, että metsitetään kaikki mahdolliset alueet. Usein ne ovat sellaisia, jotka tällä hetkellä ovat laidunkäytössä.

Lihansyöjät oletettavasti vastustavat tätä(kin), ainakin Skotlannin kokemusten perusteella
https://yle.fi/uutiset/3-10700054

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki

"Toisen näkökulman mukaan ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää, että metsitetään kaikki mahdolliset alueet. Usein ne ovat sellaisia, jotka tällä hetkellä ovat laidunkäytössä."

Asia ei kuitenkaan ole aivan näin selkeä, sitovat ne nurmikasvitkin (karjan rehu ja jopa lanta) hiiltä. Tuolta löytyy eräs näkökulma, tosin näkökulma on MTK:n mutta kulma kuitenkin.
https://www.mtk.fi/ymparisto/ekosysteemipalvelut/f...

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #16

Jos joku alue on ollut laidunmaana satoja vuosia, niin eivätköhän sen ruohokasvit ole jo ehtineet sitoa maaperään sen hiilen, mikä niille mahdollista on.

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki Vastaus kommenttiin #17

"Jos joku alue on ollut laidunmaana satoja vuosia, niin eivätköhän sen ruohokasvit ole jo ehtineet sitoa maaperään sen hiilen, mikä niille mahdollista on."

Nyt kyllä putosin rattailta, enkä saanut enää edes perälaidasta kiinni. Ei niitä lehmiä laidunneta, siis Suomen olosuhteissa, ympäri vuoden samoilla laitumilla, vaan niile pitää olla noin yheksän kuukauden sapuskaa varten "laitumet", ja näiltä pelloilta korjataan parhaassa tapauksessa kolmekin satoa kesässä. Ja eikö ne rehut sido sitä hiiltä ilmasta aina kasvaessaan, ei vain kerran.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #18

Minä luulin, että tässä keskusteltiin Uuden Seelannin nummista.

Mutta joka tapauksessa heinä sitoo hiilidioksidia kyllä, mutta tuo hiili palaa takaisin ilmakehään nopeasti. Vrt neitseelliselle alueelle istutettu metsä sitoo yhtäjaksoisesti parin sadan vuoden ajan ja senkin jälkeen on varasto.

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki Vastaus kommenttiin #20

"Mutta joka tapauksessa heinä sitoo hiilidiokdidia kyllä, mutta tuo hiili palaa takaisin ilmakehään nopeasti. Vrt neitseelliselle alueelle istutettu metsä sitoo yhtäjaksoisesti parin sadan vuoden ajan ja senkin jälkeen on varasto."

Tuo pitää varmaan paikkansa, eli se heinä palauttaa hiilensä kiertoon. Yksi asia kuitenkin pitää tässä(kin) keskustelussa muistaa, eli tämän pallon on elätettävä kohtamain kymmenen miljardia ihmistä, ja ne kymmenen miljardia tarvitsevat myöskin jotain hamapaidensa väliin tulevaisuudessa. On kai yhdentekevää palautuuko se hiili lehmän vaiko ihmisen rehusta takaisin kiertoon.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #22

Tästä sitten tullaankin siihen, että ilmastonmuutos on myös maankäytöllinen haaste. Vaaditaan 4-kertainen maa-ala, jos syödään soijalla ruokittua kotieläintä verrattuna siihen, että syötäisiin se soija. Märehtijöiden ravintoa emme suoraan voi käyttää, mutta silloinkin pitäisi huomioida maa-alan vaihtoehtoinen käyttö.

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki Vastaus kommenttiin #23

No soijan käytöstä ollaan luopumassa nautojen ruokinnassa, tosin se korvataan muulla vihreällä. Ja kuitenkin mieluummin itse ainakin kierrätän sen rehun nautojen kautta, kuin paistan heiniä päivälliseksi ;-) Ja mitä ilmastonmuutokseen tulee, niin siitä ja sen estämisestä ollaan hyvinkin montaa mieltä, ja jos tosiaan se tulee ja on ihmisen aikaansaannosta, niin taidetaan olla jo muutama askel takamatkalla.

Pieni esimerkki eiliseltä, ja tämä ei liity mitenkään lihansyöntiin mutta mahdolliseen ilmastonmuutokseen (AGW) kylläkin. Kävelin eilen tuossa lähimetsässä parin-kolmen kilsan lenkin, ja tänä aikana ylitseni pyyhälsi kolme matkustajakonetta, yksi lensi Helsingistä JFK:n kentälle, yksi ilmeisesti Norjasta Helsinkiin ja se viimeinen Vaasasta Helsinkiin. Eli voisi sanoa, että ylitseni lensi montakin lehmää...

Käyttäjän jjrposti kuva
Jari Räihä Vastaus kommenttiin #17

Pari perusasiaa Härköseltä hukassa?

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #19

Siinäpä nasevasti perusteltu kommentti.

Käyttäjän MaritaSalenius kuva
Marita Salenius

Kiitos taas kerran hienosta kirjoituksesta ja joka näin karjatilallista lohduttaa. Tuli uskoa siihen, että ihan vielä ei tarvitse pelkästään pimeällä liikkua, eikä harkita karjan salakasvatusta :) Se kun melkein on niin, että tässä maassa ei kasva kunnolla kuin heinä ja kukas sen parhaiten hyödyntää, kuin nauta. Muistan kun aikoinaan maatalousopinnossa ollessani eräs karjatalousopettaja mietiskeli siinä luokan edessä, kun kasvissyönti oli tullut trendikkääksi, että " käyköhän sitä kohta niin, että naudasta tulee yksimahainen ja ihmisestä märehtijä". Silloin me nauroimme asiaa vitsinä, mutta nyt... niin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset