Eija-Riitta Korhola Levottomia ajatuksia jäsennellysti

Ilmastokeskustelu alkaa kuumottaa

Edellinen blogikirjoitukseni Rakas nuori tällä palstalla on tuottanut valtavasti palautetta. Kiitos kannustuksesta. Se on myös saanut minut huomaamaan, kuinka järkyttävän syvissä poteroissa keskustelu on. Jos ilmasto on lämmennyt, niin sitä koskeva keskustelu on ylikuumentunut. Kun ennakkoluulot seurustelevat keskenään, aito keskustelu on näennäistä ja jälki surkeaa. Tekisi mieleni sanoa, herätkää! Aikuiset, annatte onnettoman esimerkin lapsille luetun ymmärtämisestä.

Yksi esimerkki: tunnettu vaikuttaja totesi Twitterissä, että tekstini alkoi hyvin “mutta sitten tuli tuo 0,1%”, jonka “toistaminen vie uskottavuuden muiltakin argumenteilta”. Kauas on menty. Ymmärtäisin, jos jokin valhetieto veisi uskottavuuden, mutta sen, että kertoo faktan, ei pitäisi viedä keneltäkään uskottavuutta. Jos vie, jokin on logiikassa pielessä.

Mikä meni pieleen? Hän keskeytti lukemisen, koska kuvitteli loput. Mutta hän kuvitteli väärin. En muistuttanut Suomen pienestä päästöosuudesta sanoakseni, ettei meidän tule tehdä mitään. Tietenkin meidän tulee. On tärkeää, että politiikassa on selvä suunta. Se antaa ennustettavuutta.

Muistutan Suomen pienestä suhteellisesta osuudesta siksi, ettei kukaan kuvittelisi ilmastokysymyksen ratkeavan Suomen ja Euroopan päästövähennysten turvin. Ei se ratkea, ja muun väittäminen on populismia. 

Suosittelen vertaamaan kivenmurikkaa ja vesimelonia. Toisesta on helpompaa puristaa vettä kuin toisesta. Näin kuvasi amerikkalainen ilmastotutkija David Victor Euroopan ilmastopolitiikkaa vuonna 2011: ”Tunnollinen Eurooppa on tiristänyt vettä kivestä samalla kun muun maailman lämpösaaste kasvaa.” Niin paljon ei pidä tiristää, että saastuttaminen lisääntyy tästä syystä sillä toisella puolella. 

Suomalaisessa ilmastokeskustelussa toistuu kohtuuttomasti kaksi ääripäätä. Toisaalta Suomen syyttäminen pahimmaksi saastuttajaksi ja toisaalta sen sanominen, ettei meidän tekemisemme merkitse mitään Kiinan ja Intian vuoksi. Erityisen hämmentävää tässä keskustelussa on ekologisen jalanjäljen käyttäminen mittarina valtiotasolla.

Ekologinen jalanjälki kuvaa ihmiskunnan kuormitusta suhteessa maapallon biokapasiteettiin. Kun puhutaan yksittäisten valtioiden kuormituksesta, ainoa järkeenkäypä mittari on mielestäni kyseisen valtion kuormitus suhteessa sen omaan biokapasiteettiin eli tuottavaan maa-alaan. Tällä hetkellä julkisuudessa käytävässä keskustelussa puhutaan lähes yksinomaan Suomen ekologisesta jalanjäljestä irti kontekstista, jolloin vertailulukuna on maapallon keskimääräinen biokapasiteetti, eivätkä omat olosuhteemme.

Suomen ekologinen jalanjälki on Global Footprint Networking (National Footprint Accounts edition 2016 ) -selvityksen mukaan 5,87. Suomen ekologinen jalanjälki on siis 22. suurin. 

Pahalta näyttää. Mutta toisaalta, Suomen biokapasiteetti on saman lähteen mukaan 13,44, joka on 9. suurin koko maailmassa ja kehittyneistä teollisuusmaista kolmanneksi suurin Kanadan ja Australian jälkeen. 

Kun näistä luvuista laskee hyötysuhteen (ekologinen jalanjälki – biokapasiteetti = vaje/reservi), Suomi nousee Kanadan jälkeen toiseksi parhaaksi maaksi. Toisin sanoen, jos kaikki eläisivät kuin suomalaiset ja suomalaisissa olosuhteissa, noin ilmastonmuutosmielessä tilanne olisi suotuisa. 

Voidaan siis perustellusti todeta sekin puoli asiasta, että Suomi mahdollistaa tällä hetkellä omalta osaltaan muiden maiden ylikulutusta, eikä suinkaan kokonaisuutena ole kiihdyttämässä ilmastonmuutosta. Suurin syy tähän on ymmärrettävästi se yksinkertainen fakta, että olemme pinta-alaltaan pohjoinen, suuri ja metsäinen maa, aivan kuten Kanadakin. Tämä on myös merkittävä syy siihen, että meillä on suuri ekologinen jalanjälki, koska liikkumiseen ja lämmittämiseen menee keskimääräistä enemmän energiaa. Toinen syy on energiaintensiivisessä vientiteollisuudessamme, mutta sitä puoltaa, että kyseinen tuotanto kuuluu maailman puhtaimpaan kärkeen päästöiltään tuotantotonnia kohden. 

Voimmeko me sitten elää täällä kuin pellossa ja saastuttaa niin kuin haluamme? Mielestäni emme, emmekä ole niin eläneetkään. Professori Esa Vakkilainen on aivan perustellusti kummastellut ilmastokeskusteluamme: Suomi on yksi siitä kourallisesta maita, jotka ovat vähentäneet päästöjään.

Kun ilmastopolitiikan perusteella tehdään päätöksiä, joilla rajoitetaan voimakkaastikin ihmisten elämää tai rahoitetaan tällaisia päätöksiä yhteisillä rahoilla, on oltava rehellisiä syiden suhteen: näitä päätöksiä ei tehdä sen vuoksi, että erityisesti meidän toimemme ovat tuhomassa planeettamme, vaan sen vuoksi, että haluamme tällä panoksella olla hyvänä esimerkkinä muulle maailmalle.

Kuinka hyviä esimerkkejä haluamme olla, siitä on keskusteltava. Niin hyväksi esimerkiksi en haluaisi maamme ryhtyvän, että savustamme maailman puhtaimman teollisuuden ulos.

Facebook-sivuTwitter-sivuInstagram-sivuYouTube-sivu

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

29Suosittele

29 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (23 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Eikö yksi parhaista vaihtoehdoista ilmaston kannalta olisi, että muuttaisimme kokonaan pois maastamme, kun ensin olisimme metsittäneet sen ennalleen?

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Järkevä kannanotto jälleen!

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Seurattuani ilmastokeskustelua mielestäni kaksi ääripäätä ovat hoppuilevat alarmistit, joiden mielestä koko ilmaston muuttuminen johtuu ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä ja realistit, joiden mielestä hiilidioksidilla ei ylipäätään ole mainittavaa vaikutusta ilmaston jatkuvaan muuttumiseen eli että ihminen ei pysty vakioimaan ilmastoa.

Käyttäjän HarriLeinonen kuva
Harri Leinonen

Eija-Riita kirjoitti yhdessä aikemmassa blogissaan:

Minä näen äärimmäisen vastuuttomana politiikkana sen, että ajamme maailman puhtaimman tuotannon ahtaalle ilmastotoimien nimissä. Meidän pitäisi pikemminkin pitää puhdas tuotanto elinvoimaisena ja kiilata isojen päästäjien kylkeen tarjoamaan heille osaamista. Sen pitäisi olla ensisijainen ilmastotoimemme. Suomalainen teräs ja paperi on vähäpäästöisintä maailmassa tuotantotonnia kohden.

Ja Halla-Aho samoilla linjoilla:

On ympäristöteko suosia paikallista tuotantoa ja elvyttää sitä.
–Se vähentää myös kuljetuksista ja pakkaamisesta syntyviä päästöjä. Paikallista, kotimaista tuotantoa pitää tukea verottamalla ankarammin tuontitavaraa, etenkin sellaisista maista, jotka saastuttavat eniten. Tällainen politiikka myös ohjaa kyseisiä maita kohti kestävämpiä tuotantotapoja.

Tähän mennessä on esitetty melko vaatimattomia, lähinnä kosmeettisia toimia ilmaston torjuntaan. Lihavero, polttomoottoriautojen kiellot, hakkuiden vähentämiset (Joku kaipaa lisää Oulun Stora Enson kaltaisia "päästövähennyksiä") ja oliko niitä mitään muuta konkreettista?

Nyt Eija-Riitta puhuu mittaluokaltaan huomattavasti merkittävämmästä asiasta eli teollisuustuotannosta. Ajatuksessa jossa yhdistyvät suomalaiset työpaikat ilmastonmuutoksen torjuntaan. Voiko fiksumpaa olla? Ja hänen linjaansa kannattaa vain perussuomalaiset?

Eikö yhteinen maapallo ole ole sen verran arvokas asia, että tässä tarvitaan yhteistyötä yli puoluerajojen. Me emme saavuta ilmaston suhteen yhtään mitään pelkällä liikenteen päästöihin puuttumisella. Se edustaa vain viidesosaa Suomen päästöistä. Eikö lopuista tarvi välittää?
Loppupeleissä kurjistamme vain oman elämämme täällä pitkien välimatkojen maassa ilman, että saavutimme mitään.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Ja hänen linjaansa kannattaa vain perussuomalaiset?"

Miltei kaikissa puolueissa vihreitä lukuunottamatta on tahoja, jotka pitävät jalat maassa tämän ilmastovouhotuksen suhteen, mutta puolueena perussuomalaiset ovat ainoa, joka sen sanoo ikäänkuin puolueen suulla. Se ei kuitenkaan tarkoita mitään muuta, jos ajatellaan persujen asemoitumista Eija-Riitan yleiseen poliittiseen linjaan tai vaikkapa omaani.

Käyttäjän HarriLeinonen kuva
Harri Leinonen

Juha Kuikalle:
Eli jos kannatan mahdollisimman tehokakkaita ja konkreettisia ilmastonmuutoksentorjunta toimenpiteitä eikä pelkkää autoilunäpertelyä ja mehupillikieltoja, niin pitää äänestää persuja, koska yksittäisen ihmisen mielipiteellä ei ole puolueessa mitään merkitystä ellei satu olemaan siellä ihan korkeimmilla jakkaroilla.
Puolueen linja ratkaisee, ei yksittäisen edustajan.

Käytännössä tämä sama asia pätee myös kevään Europarlamenttivaaleihin joissa Eija-Riitta ehdokkaana.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #15

Tismalleen noin, jos haluat sen asian noin nähdä.

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola Vastaus kommenttiin #15

Europarlamenttiin se ei päde, sanon asian kokemuksesta. Minua ei sido kollegojeni kanta. Senhän todistaa jo Sirpa Pietikäinen, joka on tunnettu siitä että on "most rebel" parlamentissa. Siellä voi siis aika lailla seurauksitta olla eri mieltä ryhmänsä kanssa. Ja toisaalta, juuri EPP:ssä on eniten ilmastopolitiikan kannalta järkeviä kantoja, joiihin sovin hyvin.

Käyttäjän isoveli kuva
Mika Niemelä

Taas jälleen asiallinen ja hyvin ajateltu blogi-teksti. Kumpa monet muut pääsisivät tälle tasolle, edes keskustelussa ja kykenisivät näkemään myös toisen osapuolen näkökulman, koska yhtä ainoata ja oikeata vastausta ei ole olemassa.

Hiilen di-oksidi tai meren muoviroskat ovat nykyisin se muoti-ilmiö. Kumpaankin me Suomalaiset olemme minimaallisesti syyllisiä.
Ei siinä, ettemmekö voisi parantaa lisää, mutta miten ottaa vähästä paljon?

Minun lapsuudessani laulettiin naava-parroista. Lapsuudessani en tiennyt mitä naava on, eikä sitä puiden oksilla silloin näkynytkään.
Tänä päivänä löydän sitä helposti paikoista, joissa sitä ei aikaisemmin ollut lainkaan.

Tämäkin on seurausta monista tekemistämme asioista, joissa Suomen osuus on ollut huomattava, vaikkemme suurimmin osin aiheuttaneet ongelmaa, vaan saimme osamme kaukokulkeutumasta.

Rikin oksidit olivat syy naavan katoamiseen ja ne me olemme jo poistaneet niin liikennepolttoaineista, kuin kivihiilivoimaloidemme savukaasuista.

On käsittämättömän suuruudenhullua, ajatella, että pystyisimme olemaan suurvalta päästöjemme vähentämisessä, millään muulla saralla, kuin tekniikan kehittämisessä ja sen myymisessä.
Sillä lopultakin meidän kaikki päästömme nykyisin ovat kuin se hyttysen jätös itämeressä!

Käyttäjän TimoKeklinen kuva
Timo Kekäläinen

"En muistuttanut Suomen pienestä päästöosuudesta sanoakseni, ettei meidän tule tehdä mitään. Tietenkin meidän tulee. On tärkeää, että politiikassa on selvä suunta. Se antaa ennustettavuutta."

"Muistutan Suomen pienestä suhteellisesta osuudesta siksi, ettei kukaan kuvittelisi ilmastokysymyksen ratkeavan Suomen ja Euroopan päästövähennysten turvin. Ei se ratkea, ja muun väittäminen on populismia."

Uskon että moni ajattelee noin, mutta ilmastokeskustelun ja siihen liittyvän päätöksenteon ongelma ovat juurikin keskustelua hallitsevat polarisoituneet näkemykset.

"Suomalaisessa ilmastokeskustelussa toistuu kohtuuttomasti kaksi ääripäätä. Toisaalta Suomen syyttäminen pahimmaksi saastuttajaksi ja toisaalta sen sanominen, ettei meidän tekemisemme merkitse mitään Kiinan ja Intian vuoksi. Erityisen hämmentävää tässä keskustelussa on ekologisen jalanjäljen käyttäminen mittarina valtiotasolla."

Näinpä juuri.

"Ekologinen jalanjälki kuvaa ihmiskunnan kuormitusta suhteessa maapallon biokapasiteettiin. Kun puhutaan yksittäisten valtioiden kuormituksesta, ainoa järkeenkäypä mittari on mielestäni kyseisen valtion kuormitus suhteessa sen omaan biokapasiteettiin eli tuottavaan maa-alaan."

Biokapasiteetti on asia, joka olisi tosiaan syytä tuoda mukaan keskusteluun, kun puhutaan maiden ekologisesta jalanjäljestä.

Biokapasiteetti olisi mielestäni syytä huomioida myös keskusteluissa, joissa käytetään mittarina per capita laskettua hiilijalanjälkeä. Tästö aiheesta kirjoittelin kesällä, hieman kevyellä otteella, todettakoon, yhden blokin otsikolla "Suomalaisina ihmiskunta tarvitsisi vain 0,4 maapalloa" http://timokeklinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/25879...

Maapallon kestävän kehityksen haasteet ovat kyllä melkoiset ja ilmastonmuutos yksi haaste tämän ison kokonaisuuden osana.

Käyttäjän ReijoPaunonen kuva
Reijo Paunonen

Voisitko Eija-Riitta valaista yhtä ihmetykseni aihetta.
Ennen ainakin on puhuttu lujalla äänellä Nobel palkinnon voittajista.
Nyt sen sijaan ollaan hiljaa.
Vaikeneminen johtuu siitä, että Nobel palkittu on taloustietelijä ja saanut palkintonsa juuri imastokysymysten talousvaikutuksista.

Ilmastonmuutoksen talousvaikutuksia tutkinut talous-Nobelin saanut William Nordhausin mukaan IPCC:n uusi raportti ei vertaile ilmastotavoitteiden kustannuksia ja hyötyjä, vaikka vertailun pitäisi olla poliittisen väittelyn keskiössä.

Mistä johtuu, että Nordhausin tutkimus on unohdettu?

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

Tuo on oikein hyvä kysymys! Nordhausin viisaus ei kelpaa sopulilaumalle.

Käyttäjän ReijoPaunonen kuva
Reijo Paunonen

Minusta olisi sangen järkevää, että maakuntaliitot yhdessä ottaisivat Nordhausin teeman talousvaikutuksista käsittelyyn ja tarkastelun alle.
Tulisi saada kustannusvaikutuksista tietoa sieltä missä kustannuksia tapahtuu, eli maakunnissa.
Polttoaineet, tehdas- ja tuotanolaitosten energiavaatimus- ja päästökustannusvaikutukset, tuotteeseen tulevat lisät ynnä paljon muuta.

Tämä kaikki vaikuttaa kilpailukykyymme aina siihen saakka kunnes tuote lähtee "Kotkan" satamasta ja myyntitulot ovat vientiyhtiön tilillä.

On jokseenkin käsittämätöntä, ettei maakunnissa tähän maakuntalaisen ja samalla koko suomen kansan edunvalvontaan löydy intoa eikä resursseja.
Eikä myöskään päätöksentekokykyä.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Ihan vain tiedoksi. Oletko huomannut, että Kiinassa Taishan 1, joka siis on näitä Arevan EPR laitoksia, on otettu tuotantokäyttöön joulukuussa.

Käyttäjän ArmasAallontie kuva
Jari Partala

Erittäin hyvä ja perusteltu kirjoitus.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

No Teidän täytyy vain vähentää päästöjä, metsiä lisätä, roskat kerätä meristä ja maalta pois, keksiä uuši energia, ajaa autolla ilman päästöjä, tehdä teollisuustuotanto eri tavalla, kulkea enemmän kävelemällä, saada puut kasvamaan jälsigeeniä peukaloimalla 80 % enemmän, suot ja joutomaat metsitettyä, laivaliikenne ja lentoliikenne muuttaa päästöttömäksi, parantaa kaivoksien kaivosvesien laatua,metsiä hoitaa. Hommia varmaan riittää.Näin Suomessa.Luomutuotantoa lisätä, keksiä erilainen liha, lisäaineet vähentää, alkon ja tupakanpoltto lopetettava eli tehä Pietarin mukaan parannus

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

Toit esille maapallon keskimääräisen biokapasiteetin. Onko siihen huomioitu meret. Tuntuu kohtuuttomalta ja järjettömältä jos n. 70% maapallon pinta-alasta ei ole mukana laskuissa. Suomen kohdalla tietenkin on vähennetty järvet ja lammet?

Toisekseen en koskaan ole ymmärtänyt miten voidaan käyttää poliittisten päätösten perusteena asiaa, jota ei tiedetä ja tunneta. Tällä tietenkin tarkoitan luonnolliseen ilmastonmuutokseen vaikuttavaa ihmisen aiheuttamaa häiriötä.

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

En tiedä miten isoja merialueita kohdellaan, mutta lampien ja järvien poissulkeminen ei toki ole perusteltua. Biokapasiteetissa on kysymys kyvystä tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä.

Ohessa lähteet:
Global Footprint Netwok on mm. YK:n, EU:n ja WWF:n mittarina käyttämä taho, joten ei uskottavuusongelmaa. Alla linkit heidän sivuilleen ja wikipediaan havainnollistavaan karttaan.
Ohessa muuten käyttämäni lähteet:
Global Footprint Netwok on mm. YK:n, EU:n ja WWF:n mittarina käyttämä taho. Alla linkit heidän sivuilleen ja wikipediaan havainnollistavaan karttaan.

https://www.footprintnetwork.org/about-us/our-hist...

https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_ecological_footprint#/media/File:World_map_of_countries_by_ecological_deficit_(2013).svg

http://data.footprintnetwork.org/#/

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Mielestäni etevä ehdokas hallitsee kokonaisuudet. Hän on omaksunut ajatuksen, että lain henki on pykälien yksittäisiä sanamuotoja tärkeämpi. Hän osaa puhua juridiikasta tai ilmastopolitiikasta ymmärrettävästi myös muille kuin ilmastojuridiikan ammattilaisille. Näillä hän pärjää väittelyssä kuin väittelyssä.

Eija-Riitta olet aika lähellä tätä ihannetta.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

"Biologically productive land and sea includes cropland, forest and fishing grounds, and do not include deserts, glaciers and the open ocean."

Löytyihän sieltä tieto, ettei avomeret kuulu mukaan. Vääristää vertailun todellisuudesta pahasti vinoon, mutta toki vertailuarvot valtioiden välillä toimii.

Jaakko Kinnari

Kunhan kaiken pohja olisi edes tiede.Tieteellinen termi "ilmastonmuutos" ei rajaa muuttujia, aluetta, eikä muutoksen suuntaa.

Käyttäjän mhatakka kuva
Markku Hatakka

Ilmastokeskustelussa liikutaan hyvin usein tunnepohjalta, syrjäyttäen faktat, kylmät numerot. ’Männävuosina’ kohkattiin lehdistössä nälkiintyneen jääkarhun kuvalla, ja väitettiin että jääkarhut ovat kuolemassa sukupuuttoon.

Nyt Amerikassa on ilmestynyt kirja
”In The Polar Bear Catastrophe that Never Happened, a book published today by the Global Warming Policy Foundation, Dr Susan Crockford ”, Hauska kansi kirjassa :)
https://wattsupwiththat.com/2019/03/19/inconvenien...

Kirjan fakta on että jääkarhujen määrä on saattanut jopa NELINKERTAISTUA.


Inconvenient: Polar Bear Numbers May Have Quadrupled
Anthony Watts / 14 hours ago March 19, 2019
Researcher says attempts to silence her have failed

Polar bear numbers could easily exceed 40,000, up from a low point of 10,000 or fewer in the 1960s.”

Noloa Greenpeacen jääkarhuaktivisteille!

Käyttäjän mhatakka kuva
Markku Hatakka

Lehdistöt ympäri maailmaa levittävät valetietoja ilmastonmuutoksen vaikutuksesta. Tässä tuore esimerkki Britannian Independend lehdestä:

”Climate change is creating toxic crops and poisoning some of world’s poorest people, scientists warn

charles the moderator / 18 hours ago March 19, 2019
It’s always worse than we thought. This article from the The UK Independent”

Artkikkrlissa kerrotaan että kuivuus/ilmastonmuutos aiheuttaa Etiopiassa maksasyöpää:

”When drought strikes, plants like maize, beans and cassava response by flooding themselves with nitrates and hydrogen cyanide – substances that can be fatal to livestock and humans alike.

Further problems arise from the spread of toxin-producing fungal infections under warmer conditions, which are already responsible for thousands of liver cancer cases in Africa every year.”

Tiedemiehet selvittivät asian oikean syyn:

Researchers working in the area realised the drought had damaged the farmers’ crops, forcing people to consume wild plants they found by the roadside.”

No, kuivuus oli osasyynä, mutta ainoastaan siihen että ihmiset söivät myrkyllisiä villikssveja!
Ilmastonmuutos ei siis aiheuta sitä että hyötykasvit tukevat myrkylliseksi ...

https://wattsupwiththat.com/2019/03/19/climate-cha...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset