Eija-Riitta Korhola Levottomia ajatuksia jäsennellysti

Rakas nuori

Ilmastoterveiset tältä mummolta. Kuuntele minua hetken, vaikka ajattelet että kuulun museoon ja että olen melkein haudassa. Minulle on sanottu niin. Ja totta puhuen, olinkin melkein. Mutta tulin vielä hetkeksi takaisin. 

Olin ihan äsken nuori ja nätti opiskelija. (Outoa, miten nopeasti aika kuljettaa ihmistä, tulet itsekin sen huomaamaan.) Kun tutkijoiden huoli ilmaston viilenemisestä muuttui 1980-luvun alussa huoleksi ilmaston lämpenemisestä, olimme juuri metelöimässä happosateista. 1986 tajuntaamme iski otsonikerroksen tuhoutuminen ja freonit. Nämä molemmat ongelmat saatiin kuriin, mutta asiaa auttoi, että ne olivat konkreettisia, helppo määritellä ja tunnistaa. Kun lähdin politiikkaan 20 vuotta sitten, tärkein huoleni liittyi ilmastonmuutokseen.(Toinen iso I-kirjain oli ihmisoikeudet.) Opin nopeasti, että ilmastokysymys on otsonikatoa ja happosateita paljon monimutkaisempi, ja lisäksi siihen liittyy edelleen paljon tieteellistä epävarmuutta. Joka muuta väittää, valehtelee. Opimme koko ajan lisää monimutkaisista takaisinkytkennöistä ja siitä, mitkä seikat viilentävät, mitkä lämmittävät ilmakehää. Opin senkin, että siitä että on tunnistanut ongelman, ei loogisesti seuraa että olisi tunnistanut siihen ratkaisun. 

Molemmat kevään vaalimme on leimattu vaaleiksi, joissa ratkaistaan ilmastopolitiikan suunta, ja te koululaiset vaaditte lakkoilemalla ilmastotekoja. Kunnioitan sitä, että kannat huolta ympäristöstä. Minäkin teen niin. Mutta onko tämän päivän mielenosoituksilla jotakin tekemistä itse ilmastonmuutoksen kanssa? 

Ei välttämättä. Monet ärsyyntyvät kun puhutaan päästöjen suhteellisista osuuksista, mutta ne antavat ongelmalle aivan välttämätöntä mittakaavaa. Suomen osuus globaaleista päästöistä on noin 0,1 % eli promille. EU:n osuus on kymmenen, ja vuonna 2040 sen arvioidaan putoavan 4 prosenttiin. Ei siksi, että olisimme niin hirveän hyviä. Pääsyy osuutemme pienenemiseen on, että muiden osuus nousee yhä edelleen. Juuri tähän nousuun tulisi löytää keinot puuttua, jos haluamme onnistua lopputuloksen kannalta. Ja eikö lopputulos kiinnosta?
Kioton pöytäkirja ei antanut siihen isoon ongelmaan eväitä, eikä Pariisin sopimuskaan näytä tuovan. Se laskee yhä Kiinan ja Intian kehitysmaiden joukkoon, eikä näille ole tiedossa vähennysvelvoitteita pitkään aikaan.

Muutama vuosi sitten tein väitöskirjan EU:n ilmastopolitiikasta. Olemme leikanneet päästöjä reippaaseen tahtiin mm. päästökaupan avulla ja laittaneet Kioto-kauden (1997-2012) aikana satoja miljardeja ilmastotoimiin. Kiusallinen seikka on, että samalla kun vähensimme tuotannon päästöjä, kulutuksen päästöt kasvoivat sitä enemmän, jos otetaan huomioon lisääntynyt tuonti EU:n ulkopuolelta. Toimme entistä enemmän hyödykkeitä EU ulkopuolelta, missä tuotettiin likaisemmin. Tämä käy ilmi kansainvälisen kaupan tilastoista. Kun saksalaiskomissaari Günter Verheugen tajusi tilanteen kymmenkunta vuotta sitten, hän tokaisi turhautuneena: ”Mehän viemme saasteita ja tuomme työttömyyttä. Eikö tämä ole typerää?”

Tilanne on yhä turhauttava. Päästöjen siirtäminen paikasta toiseen ei ole päästöjen leikkaamista. Oikeastaan vain tasatahtinen vähentäminen tuottaisi varmaa tulosta. Muuten vähentäminen yhtäällä voi muuttua kasvuksi toisaalla, kuten on tapahtunut. Jos suomalainen teräs korvautuu esimerkiksi kiinalaisella teräksellä, päästöt voivat olla jopa kolminkertaiset.

Ilmastopolitiikan epämukava totuus oli sekin, että Kioton ulkopuolelle jäänyt USA leikkasi päästöjään Kioto-kaudella EU:ta nopeammin. Me paheksuimme USA:ta ilmastolintsariksi mutta oli näköjään tehokkaampaa satsata teknologiaan kuin raskaaseen ja päällekkäiseen lainsäädäntöön. 

Olen usein ihmetellyt, miksi monet sukupolveni ilmastoaktivistit eivät osoita kiinnostusta todellisiin tuloksiin. Kerta toisensa jälkeen olen nähnyt heidän asettuvan vastustamaan sellaisia teknologisia ratkaisuja, joilla päästöjä voitaisiin oikeasti panna kuriin. Mutta selvästi enemmän heitä kiinnostaa asian poliittinen puoli: syylliset ja sankarit, väärässä- ja oikeassaolijat, hiilijalanjäljen paheksunta ja mediahuomio. Mikään näistä ei vielä ratkaise ilmastokysymystä. Nuori, älä tyydy samaan hurskasteluun, kädettömyyteen ja näpertelyyn. Vaadi tehokasta teknologiaa apuun. Muuten kasvavalla ihmiskunnalla ei ole tulevaisuutta.

Saatat ajatella, että mikäs minun on puhuessa. Voitin ihmiselämän arpajaisissa hyvän osan aikakaudelta ja paikasta, jossa vallitsi rauha, vakaus ja ihmisoikeudet, energiaa ja luontoa. Sukupolveni kulutti sitä vastuuttomasti, ja pian pääsen pakoon. 

Minussa on kuitenkin koukkuja, jotka tekevät minusta pelokkaan ja avuttoman tulevaisuuden edessä. Francis Bacon sanoi, että ne joilla on lapsia, ovat antaneet kohtalolle panttivankeja. Olen siitä johtanut ajatuksen, että ne joilla on lapsenlapsia, ovat antaneet tulevaisuudelle panttivankeja. Minulla on tuolla verhon takana jotain niin järjettömän rakasta, että se melkein hajottaa pään. Haluan tehdä kaikkeni, että he saisivat elää Euroopassa, jossa on rauha, ihmisoikeudet, hyvinvointi ja terveet arvot. 

Yhtä asiaa pyydän miettimään tarkkaan. Jos vaatimuksenne kohdistuu tänään lähinnä vain EU:n ja Suomen yhä tiukempiin päästöleikkauksiin, se ei lopputulokseen vielä auta. Muista, että tärkeä ilmastoteko olisi myös huolehtia, että maailman puhtain tuotanto säilyy hengissä, kehittyy yhä puhtaammaksi ja toimii referenssinä muille. Sen sijaan on varmaa, että jos Eurooppa menettää työpaikkojaan ja taloudellista voimaansa, se menettää myös poliittista vaikutusvaltaansa. Ihmisoikeusaktiivina tiedän, että se merkitsee taka-askeleita kansalaisoikeuksissa ja sananvapaudessa. Kiina esimerkiksi on taloudellinen jättiläinen mutta edelleen ihmisoikeuksien kääpiö. En haluaisi kenellekään maailmaa, jossa käy näin.

Älä sinäkään tyydy siihen, että tästä aiheesta ei saa puhua monelta kannalta. Että olisi olemassa sallittuja ja kiellettyjä mielipiteitä. Se olisi tuhon alku. Arvosta kriittistä ajattelua ja käy koulusi hyvin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

69Suosittele

69 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (162 kommenttia)

Käyttäjän AnteroHelppikangas kuva
Antero Helppikangas

Niin, tänäänkin voi tulevaisuuden ilmastoratkaisujen kehittäjä jättää oppimatta juuri sen ratkaisevan asian, jonka avulla olisi joskus jotain voinut kehittää.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Parasta Eija-Riittaa ikuna !

Kiitos aivan mahtavasta tekstistä nuorille ja myös vanhemmillekin.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Anna mun kaikki kestää. Ilmastoapostolit ja ylipapit käyttävät lapsia "kilpenään". Hävetkää aikamiehet.

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola Vastaus kommenttiin #53

No minä en kuljeta ketään pitkin kansainvälisiä foorumeita elinkeinoani turvaamaan.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #58

Kuka sitten kuljettaa ja ketä? Keitä ovat nämä ilmastoapostolit?

Sinulla on oma agendasi. Olet järkähtämättömästi kotimaisen teollisuuden palveluksessa, pidän sinua teollisuutemme ostettuna mainosäänenä. Sinulle cleantec tarkoittaa suomalaista: kaikki on cleanteciä, jos sitä tehdään Suomessa tai suomalaisten toimesta.

Ydinvoima on sinulle erinomaista. Venäläisten voimaloiden turvallisuus ei sinua pelota, ei maanjäristys- tai tsunamialueille rakennetutkaan voimalat. Fukushiman voimalan puolustajia ei ole juurikaan näkynyt, paitsi Korhola. Ydinvoima on sinun juttusi, olipa se kuinka huonosti suunniteltua tai järjestettyä tahansa.

Sinä kerrot, kuinka meitä huijataan tuulivoimassa ja huijaat meitä tuulivoima-asioissa. Et korjannut virheellisiä väittämiäsi kanojen ja lampaiden kuolemantapauksissa.

Minusta et ole normaali poliitikko. Yrität painostaa kansaa uskomaan väitteitäsi ja pelottelet välillä myös valheillasi. Vaikka kohderyhmäsi, sinun kanssasi samaa mieltä olevien joukko on harva, et pyri laajentamaan pohjaa lieventämällä julkisia kannanottojasi.

Kokoomus on onnekas. Se saa ehdokkaakseen ihmisen, joka haalii ääniä sieltä, mihin Kokoomus ei normaalisti haaviaan ulota. Äärikonservatiiviryhmästä löytyy näitä ilmastoskeptikoita ja uskontohihhuleita, joita sinä tavoitat.

Sinä kuljetat isoa joukkoa pitkin kansainvälisiä foorumeita: kerrothan rukousaamiaistapaamistesi ja oman polkusi valinneiden konferenssikuulumisia ja vaihtoehtokonferenssien todistelua omalle kohderyhmällesi.

Käyttäjän jjrposti kuva
Jari Räihä Vastaus kommenttiin #123

Kirjoita, Niemeläinen pitkästä aikaa oma blogi. Sormeni syyhyävät päästä kommentoimaan.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #124

Kirjoitan, kun on aihetta. Pitkään aikaan ei ole tullut vastaan mitään merkittävää, johon olisin halunnut kantaa ottaa. Nyt on riittänyt, että olen kommentoinut.

Terveydenhuoltoasioissa viimeeksi olen ollut lähellä kirjoittaa. Odottelen maankäytön ja rakennuslain kokonaisuudistuksen julkistamista ja lausuntokierroksen tuloksia. Siitäkin saattaa joku sana irrota.

Katsellaan.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto Vastaus kommenttiin #123

"Sinä kerrot, kuinka meitä huijataan tuulivoimassa ja huijaat meitä tuulivoima-asioissa. Et korjannut virheellisiä väittämiäsi kanojen ja lampaiden kuolemantapauksissa."

Tuulimyllytukiaiset I:n ( tuulisähkön syöttötariffi, Vanhasen II-hallitus, elkinkeinoministeri Pekkarinen ja työministeri Cronberg, v. 2010 )kustannukset julkiselle sektorille tulee olemaan 12 vuoden voimassaolojaksolta 3,5 - 4 miljardia.

Sillä rahalla olisi saatu kuntoon mittava määrä Suomen rautatieverkostosta ja näin lisättyä junakuljetuksien osuutta liikenteestä niin matkustaja- kun rahtipuolella sekä parannettua junien kulun luotettavuutta sekä aikatauluissa pysymistä.

Vastaavasti olisi voitu vähentää raskaan kumipyöräliikenteen ja henkilöautoliikenteen päästöjä. Pääosa junista kulkee sähköllä ja Suomessa 80% sähköstä tuotetaan hiilidioksidineutraalisti. Tämä ei ole huijausta, vaan tosiasia. Jos joku muut väittää, niin tosiasiat pöytään.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #58

Hauskaa, että poistit kommenttini, mutta jätit vastauksesi siihen.

Käyttäjän jjrposti kuva
Jari Räihä Vastaus kommenttiin #141

Minä en pysty poistamaan täältä mitään.

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola Vastaus kommenttiin #141

En minäkään poistanut mitään. Olisiko ollut toimitus? Toki se sisälsi väärää tietoa.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #153

Minun kommenttiniko sisälsi väärää tietoa? Kommentissani #53 kysyin pelkästään, eikö ilmastoapostolina Korholankin pitäisi hävetä?

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen

No niin, lupaan täältä toisen mummon (tosin lapsettoman ja siis myös lapsenlapsettoman) äänen tulevissa vaaleissa. Menestystä!

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Niin, jos haluat oikeasti yrittää vaikuttaa nuoriin, niin suosittelen kirjoittamaan ja vaikuttamaan jossain, missä heitä on eikä täällä.

Jos taas haluat selkääntaputtelijoita sekä nostetta vaalikampanjaan samanmielisiltä, niin tämä on juuri oikea paikka.

Ilmastoteot täällä eivät muuten sulje pois vaikuttamista muualle kuten Kiinaan vaan täydentävät toisiaan. Ja nuorisoliikkeilläkin on parhaimmillaan mahdollisuus levitä maailmalla, jolloin vaikutuksia saatetaan nähdä Kiinassakin ihmisoikeustilanteen ongelmista huolimatta.

Yksilöt muodostavat joukon ja siitä edetään laajempiin vaikuttaviin massoihin. Yksilön ja pienten joukkojen väheksyminen on outoa, niistä aina lähdetään liikkeelle. Suomella on merkitystä ja EU:lla - sekä muutosten tekijänä että suunnannäyttäjänä.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Miten se Suomen merkitys suunnannäyttäjänä on mielestäsi konkretisoitunut missään? Esimerkkinä toimiminen heitetään aina silloin kun argumentteja ei ole mutta ehkä voit osoittaa että Suomen päästövähennykset ovat mallina jossain muualla.

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki

"Miten se Suomen merkitys suunnannäyttäjänä on mielestäsi konkretisoitunut missään?"

Tuota olen myös ihmetellyt, koska ainahan vedotaan siihen, että vaikka Suomen päästöillä (co2) ei ole merkitystä, niin on hyvä näyttää esimerkkiä. Käsittääkseni Suomi on ollut jo pitkän aikaa yksi harvoista, joka on kyennyt toteuttamaan ne päästövähennykset. Miksi edelleen on maita joissa päästöt vain lisääntyvät, niin ja lisääntyvät vauhdilla, joka on enemmän kuin Suomen kaikki päästöt.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Niin, Suomi vie esimerkiksi tehdasteknologiaa mm metsäteollisuuteen. Luuletko ettei edistyneellä lainsäädännöllä ja ympäristöä suojelevilla turmeltumiseen rajoituksilla ole ollut merkitystä teknologian kehittymiseen ja siihen, että sitä on myös viety muualle maailmaan. Täällä toimivat tehdaslaitokset ovat usein referensseinä ja lainsäädännöllä on tunnetusti merkittävä vaikutus uuden teknologian kehittymiseen.

Koitat katsoa esimerkin näyttämistä kapeasti kärjistäen.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #9

Ahaa. Eli paperikoneiden vienti on sitä esimerkkinä olemista?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #12

Se oli yksi esimerkki. Eikö sinun mielestäsi vähemmän päästöjä tuottavien ratkaisujen luominen ja niiden vieminen myös muiden käyttöön sitten ole oikea ja esimerkillinen tapa toimia?

Outoa - se että osin omien rajoitusten ja säännösten vuoksi olemme kehittäneet edistyksellistä teknologiaa ja viemme sitä muuallekin vähentäen ympäristöongelmia, ei kelpaakaan esimerkkinä olemiseksi.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #15

Pöh. Kysehän on kilpailukykyisestä paperikoneesta eikä siitä, että Suomi toimii esimerkkinä ilmastonmuutoksen ehkäisemisessä.

Kun Suomi vähentää päästöjään tai ne kasvavat hyvin maltillisesti samalla kun muut maat lisäävät omiaan merkittävästi, ei Suomen esimerkillä oikeasti ole mitään merkitystä. Ei Saksa, Kiina tai Intia tee mitään toisin sen takia että Suomi tekee. Jos väität muuta, odotan sinulta perusteluja muitakin kuin että Suomen lainsäädännön pohjalta (muka) meillä tehdään hyviä paperikoneita.

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren Vastaus kommenttiin #19

Saksassakin yritykset ovat avainasemassa.Toinen puolisko jakaantuu valtavaan määrään toimijoita.Poliitikot ovat ja ovat aina olleet tiukan paikan tullen rähmällään täysin ideologiasta riippumatta.Saksassa on vatvottu dieselin ympärillä vuositolkulla.VW-konserni teki täyskäännöksen.Vaikuttiko siihen uuden konsernipomon ajatusmaailma tai kyky tehdä välttämättömyydestä hyve, niin aivan yksi ja sama lopputuloksen kannalta.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #24

Saksassa poliittiset päätökset ja onneton Energiewende ovat avainasemassa. Pannaan 100 miljardia johonkin jonka lopputuloksena ovat uudet ruskohiilivoimalat ja maan päästöjen lisääntyminen koska ns. "vihreä ajattelu" estää energiatuotannon päästöttömillä laitoksilla.

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren Vastaus kommenttiin #27

Saksassa ajetaan 2 vuoden sisällä alas 10 GW verran ruskohiilitehoa.Paikalliset persut (AfD) vastustavat.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen Vastaus kommenttiin #27

Energiewenden hinnasta:

Täällä vihreä toimija Leo Stranius kommentoi vuonna 2014 Energiewendeä ja sen hintaa päätyen biljoonaan euroon.
Hinta on tuskin tuosta vuosien varrella laskenut , uskallan pelätä arvion olevan alakanttiin.

http://leostranius.fi/2014/09/saksan-energiakaante...

"2030-luvun loppuun mennessä kumulatiivisten kokonaiskustannusten arvioidaan nousevan biljoonaan euroon (1000 miljardia) vuosikustannusten ollessa noin 50 miljardia euroa."

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto Vastaus kommenttiin #27

Saksassa, tuuli- ja aurinkoenergian ihmemaassa, vuonna 2018 45 % sähköstä tuotettiin fossiilisilla ( kivihiili, ruskohiili ja maakaasu ).

https://www.energy-charts.de/energy_pie.htm?year=2018

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #19

Pöh itsellesi. Se että joku kilpailukykyinen ei poista sitä, että se voi toimia myös esimerkkinä muille.

Kilpailukyvyn yksi tekijä voi olla, että se kone tuottaa vähemmän päästöjä ilmaan ja veteen. Jos ja kun Suomessa on ollut tiukemmat rajoitteet, niin on ollut tarpeen kehittää niihin vastaavaa uutta teknologiaa.

Kun ulkomailla joku harkitsee uutta sellutehdasta, niin nykyään aika monelle järkevä kriteeri on myös tuotantolaitoksen ympäristöystävällisyys. Kun meillä on vaikka Äänekosken uuden tehdaslaajennuksen myötä osoittaa, että Suomeen on rakennettu vähäpäästöinen tehdas paljolti suomalaista tekniikkaa hyödyntäen, niin eikö se muka toimi referenssinä ja esimerkkinä muualle rakennettaville tuotantolaitoksille.

Tuotekehityksen ammattilaisen en kyllä ymmärrä logiikkaasi ja olen nähnyt pari kymmentä vuotta lainsäädännön vaikutuksen tuotehitykseen esim tietoturvan osalta tehdessäni ratkaisuja. Lukemattomia kertoja lainsäädäntö on luonut vaatimuksia, joita täyttämään on tarvittu teknologiaa ja sitä on sitten voitu hyödyntää laajemminkin.

Kiina voi rakentaa hyvinkin päästöttömämmän tehtaan, kun tarjolla on mm Suomesta siihen tarvittavaa teknologiaa ja meillä on osoittaa toimivan tuotantolaitoksen kautta se, että lupaukset pitävät paikkansa.

Ilman toimivia referenssejä ollaan usein heikossa asemassa ja osin ympäristölainsäädännön myötä Suomeen on rakennettu verrattain hyviä tuotantolaitoksia. Ne toimivat myös esmerkkeinä muille.

Jos katsotaan toisen esimerkkinä vaikkapa Nesteen toimintaa jätteestä valmistettavan biodieselin osalta, niin esimerkiksi sekoitevelvotteilla ja mm on merkittävä vaikutus liiketoiminnan syntyyn.

Varmuuden vuoksi huomautan, että en puhu pelkästään co2-päästöistä vaan laajemmin.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #39

"Kiina voi rakentaa hyvinkin päästöttömämmän tehtaan, kun tarjolla on mm Suomesta siihen tarvittavaa teknologiaa"

Kiinalla on lupa päästellä, ei heillä ole mitään intressejä rakentaa kalliimpaa teknologiaa. Kaistakorvalla näyttää olevan paha ideologinen harha tässä ilmastopelottelussa.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila Vastaus kommenttiin #39

Paperikone ja sellutehdas ovart huonoja esimerkkejä ilmaston kannalta. Pitää mennä kunnolla energiantuontantoon. Siellä ne ilmastovaikutukset tapahtuvat. Siellä Suomi ei ole ykkösesimerkki. Meillä ei ole ydinvoimalaitosten toimittajia. Aurinko- ja tuulivoimalat ovat sähköverkkojen loisia. Jätevoimaloissa olemme jonkinlainen tekijä, mutta olemme tulleet takamatkalta mukaan peliin. Ruotsalaiset polttivat jätteensä jo 1960-luvulla. Vihreät mankuivat, etä ei niin saa tehdä, ei niin saa tehdä, pitää kierrättää, kierrättää. Nyt ne jätteet poltetaan kuitenkin Suomessa, kun se homma olisi voitu aloittaa jo 30 vuotta sitten.

Kertokaapa miten Suomi voi olla esimerkkinä energian tuotannossa?

Energiaa olemme aina osanneet käyttää tehokkaasti omissa tehdaslaitoksissamme ja se on vapaasti ostettavaa teknologiaa, jos vain jossain joku investoija haluaa sitä ostaa kansainvälisiltä toimittajilta. Poliitikot vääntävät tämän Suomen halun olla ykkösiä ilmastoasioissa sellaiseksi, että me teemme siitä vientituotteita. Ei meillä todellisuudessa ole sillä saralla paljon annettavaa eikä resursseja. Kertokaa joku ylivoimainen ykköstoimittaja. Nimiä kehiin.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #85

En minä osaa yksittäistä ilmastoasian toimittajaa nimetä. En kuitenkaan aliarvioisi esim palveluliiketoimintaa, josta koostuu jo kolmannes Suomen viennin arvosta.

Esimerkiksi energia-alueellakin Pöyry on tehnyt varsin merkittävää liiketoimintaa - 5500 asiantuntijaa 40 maassa. Nythän tässä toki käy perinteiset eli ruotsalainen ÅF on ostamassa Pöyryä. Kun Suomesta rahkeet ja usko loppuu kasvuun, niin naapuri ostaa ja vie vahvemmin maailmalle. Näitä tapahtuu jatkuvasti.

Energian tuotannossa mennään väistämättä erikoisalueisiin. Jonkin verran ollaan tutkittu ja saatu tuloksiakin erilaisten hakevoimaloiden osalta. Ei mitään järisyttävää vielä, mutta kenties tulevaisuudessa.

Pieni maa ei kaikkeen taivu, mutta on meillä vahvuutemme vaikka T&K-toimintaa onkin rapautettu koko 2010-luvun. Lueskelen juuri TEM:in tilaamaa raporttia innovaatiopolitiikan lähtökohdat ja päätä kivistää - pahasti. Poliitikkojen puheet ja teot ovat olleet totaalisessa ristiriidassa.

Käyttäjän PerttiKannisto1 kuva
Pertti Kannisto Vastaus kommenttiin #39

"Kiina voi rakentaa hyvinkin päästöttömämmän tehtaan, kun tarjolla on mm Suomesta siihen tarvittavaa teknologiaa ja meillä on osoittaa toimivan tuotantolaitoksen kautta se, että lupaukset pitävät paikkansa"

Suattaapa tuo hyvinnii.

Kiinassa on parhaillaan rakenteilla 200 uutta hiilivoimalaitosta. Ja Kiinan CO2 päästöt KASVAVAT vuosittain enemmän kuin Suomen kokonaispäästöt.

Kuinka moneen siellä olevaan voimalaitokseen on myyty edes Hanasaaran voimalaitoksen tasoista puhdistustekniikkaa. Hanasaaren väitetään olevan lähes maailman paras puhdistustekniikaltaan ja nyt se on päätetty ajaa alas.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #104

"Kiinassa on parhaillaan rakenteilla 200 uutta hiilivoimalaitosta."

Kaistakorvella on yleensä järkeviä analyysejä, mutta tässä ilmastopelottelussa hän on kuin sokein vihreä rankaisemassa Suomea puhtaan energian käytöstä eikä edes halua nähdä todellisia saastuttajia.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #104

Kysyt minulta kuinka moneen voimalaan on myyty samantaoista puhdistustekniikkaa kuin Hanasaareen? Minä en tiedä.

Tiedätkö sinä? Kun kerrot kiinalaisten olevan pahoja eivätkä ne vaikkapa uusissa voimaloissaan huomioi ympäristöä, niin onko sinulla osoittaa MITÄÄN luulojesi tueksi?

Odotan perään viittauksia sekä osoituksia siitä, että kiinlaiset eivät näin tee. Näytät niin lettevan, joten laitaha jotain väitteistesi tueksi. Siihen asti ne ovat vain ennakkoluuloja ja kuvitelmia siitä, että muut ovat parempia.

Kehittyvien maiden CO2-päästöt kasvavat kyllä. Mikä on oma ajatuksesi asiasta, ihmiset siellä eivät saa tavoitella samaa elintasoa kuin sinulla on? He eivät saa sitä tehdä, jotta sinä et joudu tinkimään mistään? Alemman elintason ihmiset pysykööt lestissään? Heidän tulisi ajatella maapalloa, mutta ei sinun?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #114

Eihän kiinalaisten lisääntyvä saastuttaminen mikään salaisuus ole, sehän kerrotaan Pariisin sopimuksessakin. Länsimaat tuottavat merkittävän määrän tuotteistaan Kiinassa ja Aasiassa yleensä ja laivarahti lisää merkittävästi globaaleja päästöjä. Globaalit päästöt laskisivat oleellisesti lähituotannossa kun tuotteet valmistetaan puhtaammin ja lähellä asiakasta.

Käyttäjän jjrposti kuva
Jari Räihä Vastaus kommenttiin #129

Näin on, mutta SAK pitää huolen, ettei tätä pääse tapahtumaan.

Käyttäjän jockerantanen kuva
Jocke Rantanen Vastaus kommenttiin #129

Ongelma on Jarmo, me itse.
Me itse, kuluttajat, ruokimme tuota pallon tärvelyä, enkä tarkoita ilmastonmuutosta, koska me haluamme halpaa tavaraa ja kun sitä ei pystytä tuottamaan eurooppalaisella palkkatasolla niin silloin se tuotetaan maissa joissa palkat ovat alhaiset, ihmisoikeuksista ei välitetä eikä myöskään ympäristön saastumisesta.
Kaikki jäte päästetään surutta luontoon, jokiin ja meriin.
Tätä ei pystytä muuttamaan muulla tavoin kuin laittamalla tuontitullit maittain perustuen ko. maan tilanteeseen. Ja tullien täytyy olla niin korkeat että siellä tuotettua ei voida myydä täällä ennen kuin ihmisoikeudet ja ympäristö ovat kunnossa.
Valitettavasti edellä kuvattu on mahdottomuus. Jos näin tehtäisiin, siitä seuraisi valtava työttömyys ja entistä huonommat olot ihmisille näissä maissa, osa tuotteista kierrätettäisiin jonkun muun maan kautta, emmekä me pystysi ostamaan läheskään yhtä montaa paitaa / vuosi kuin nyt.
Tosin energia- ja muita luonnonvaroja säästyisi tulevaisuuteen.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto Vastaus kommenttiin #39

Tuosta suomalaisesta esimerkillisyydestä ja sen globaalista vaikutuksesta tulee mieleen ihan toiselta alueelta esimerkki.

Kun Suomi luopui v. 2011 jalkaväkimiinojen käytön mahdollisuudesta, niin sitä perusteltiin sillä, että Suomi halusi olla esimerkkinä muulle maailmalle siitä, että noita miinoja ei tule käyttää ( naiset, lapset ja vanhukset sekä kotieläimet kun voivat niihin osua). Voi vaan kysyä moniko miina on sen jälkeen, kun Suomi luopui esimerkillisesti jalkaväkimiinoistaan ja niiden vastuullisesta käytöstä ( miinakartat, sulutuselosteet ja miinoitettujen alueiden merkinnät ) , jäänyt maahan laittamatta Afganistanissa, Itä-Ukrainassa, Syyriassa ja Irakissa ? Mitenkähän on jatkossa tulevissa kriisipesäkkeissä. Rajoitetaanko siellä jalkaväkimiinojen käyttöä siksi, että Suomi on luopunut jalkaväkimiinojen käyttömahdollisuudesta ?

Se, että Suomella olisi ollut tietotaitoa ja teknologiaa raivata miinoitteita ja tarota tätä niille maille joissa miinat muodostivat ongelman, ei silloista ylintä poliittista johtoamme pätkääkään kiinnostanut. Pääasia oli, että Suomi luopui varastoissaan olevista jalkaväkimiinoista, joilla oli tärkeä merkitys maamme puolustamiselle tiukan paikan tullen. Miksiköhän tuotakin voisi kutsua ?

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto Vastaus kommenttiin #39

"Jos katsotaan toisen esimerkkinä vaikkapa Nesteen toimintaa jätteestä valmistettavan biodieselin osalta, niin esimerkiksi sekoitevelvotteilla ja mm on merkittävä vaikutus liiketoiminnan syntyyn."

Mikähän mahtaa olla Nesteen biodieselin energiatase , kun rasvoja keräillään 500 - 1000 km säteellä jalostamolle biodieseliksi jalostettavaksi. Puhumattakaan, mitä maksaa litra biodieseliä ilman veroja jalostamon portilla verrattuna raakaöljystä valmistettuun dieseliin ilman veroja jalostamon portilla. Karkea arvioni on, että yhden biodiesel-litran hinnalla saa 5 - 10 litraa perinteistä dieseliä.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #15

Ei koneet verottamalla kehity vaan panostamalla tuotekehitykseen. Haittaverotus vain kuppaa teollisuutta, mutta kupattu raha ei siirry korvamerkittynä uusiin koneinvestointeihin, vaan valuu valtion pohjattomiin menoihin.

Koko Suomen vaikutus ilmastoon on 0,042% globaalista savun ja saasteen määrästä, joten maasta se pienikin ponnistaa esimerkkiään antamaan.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #29

Teknologian kehityksellä ja tuotekehityksellä sekä vaatimuksilla päästöjen vähentämiseksi essimerkiksi ilmaan ja vesistöihin on täysin selkeä yhteys, joka on yleisesti tunnettu.

Yritykset eivät lähtökohtaisesti tee hyväntekeväisyyttä vaan pyrkivät täyttämään vaatimukset ja normit.

Tuotekehitys tekee sen työn, jolla teknologia kehittyy. Osa teknologisesta kehityksestä tehdään sen vuoksi, että vaaditaan yhä vähemmän päästöjä. Olkoon se sitten melu, päästöt vesistöön tai ilmaan.

Yleinen vaatimus vähemmistä päästöistä käyttämättä haittaveroja enemmän saastuttaville on pelkkää tyhjää puhetta.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #36

"Osa teknologisesta kehityksestä tehdään sen vuoksi, että vaaditaan yhä vähemmän päästöjä."

Ei Kiinalta, Intialta tai useimmilta maailman mailta vaadita päästövähennyksiä, nämä ovat pelkkää EU:n propagandaa. Päästöt ovat globaaleja eikä tässä yhtälössä Suomen promillepäästöt merkitse yhtään mitään.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio Vastaus kommenttiin #15

Niko Kaistakorpi

Sellu- ja paperiteollisuus on yksi maailman suurimmista kasvihuonekaasujen tuottajista, teollisten prosessien vedenkäyttäjistä ja energian kuluttajista. Se tuottaa merkittävät määrät päästöjä sekä jätteitä.

Paperin valmistus on yksi pahin luontoa, energiaa ja kasvihuonepäästöjä lisäävä tuote ! Paperiteollisuus on globaalisti merkittävä hiilidioksidin ja muiden
kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttaja.

Paperin ja sellun valmistukseen tarvitaan suuria määriä vettä ja energiaa. Tehtaat saattavat myös tuottaa erilaisia haitallisia päästöjä vesistöihin ja ilmaan sekä
kiinteitä jätteitä. Sellun- ja paperinvalmistuksessa syntyy kasvihuonekaasupäästöjä fossiilisista polttoaineista (hiilidioksidi- ja metaanipäästöt), vesistöjä rehevöittäviä fosforipäästöjä, happea kuluttavia vesistöpäästöjä klooriyhdisteistä (dioksiinit, orgaaniset materiaalit)
sekä ilman kautta leviäviä vesistöjä happamoittavia päästöjä (rikkidioksidi ja typpi). Kasvihuonekaasupäästöt kiihdyttävät ilmastonmuutosta !

Sellu- ja paperiteollisuus on yksi maailman suurimmista teollisista energiankäyttäjistä. Merkittävä osa energiasta tuotetaan uusiutumattomista fossiilisista raaka-aineista, kuten kivihiilestä, öljystä ja maakaasusta.

Noin puolet maailmassa teollisesti hakatusta puusta päätyy paperiteollisuuden raaka-aineeksi. Osa tästä puusta on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä. Valitettavan suuri osa puusta on kuitenkin peräisin laittomilta hakkuilta tai hakkuilta, jotka tuhoavat korkean suojeluarvon metsiä, kuten jäljellä olevia luonnontilaisia metsiä.

Mitä kuluttaa raaka-aineiden ja valmiin tuotteen kuljetus ?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #75

Niin, ei tässä mitään uutta ole.

Niin kauan kuitenkin, kun sellua tuotetaan eri tarkoituksiin ja siitä tuotteita mm korvaamaan tulevaisuudessa muovia, niin lienee järkevää koittaa tehdä ne tehtaat parhaimmalla käytettävissä olevalla tekniikalla. Tähän meiltä löytyy vientikelpoista osaamista.

Paljonko ovat sitten muoviteollisuuden päästöt ja haitat? Kuinka paljon mikromuovi haittaa tulevaisuudessa merissä luontoa ja senläimiä?

Kirjatkaan tuskin ovat vielä häviämässä, joten kierrätysmateraiaalia hyödyntäen ja toisaalta mahdollisimman puhtaasti toimivien paperitehtaiden tuotteilla lienee järkevintä kattaa tarvetta. Toki käytön vähentäminen on myös tärkeää, mutta ei taida länsimainen ihminen olla kovin halukas luopumaan vaikkapa vessapaperista.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila Vastaus kommenttiin #75

Komenttiin 75, Varsiolle. Sellutehdas on täysin omavarainen energian suhteen ja se tuottaa itseasiassa sähköä uusiutuvasta luonnonvarasta eli puusta. Tuo puuaines syntyy sellunkeiton sivutuotteena ja poltetaan soodakattilassa. Onko tämä jotenkin ongelmallista? Oletko sitä mieltä, että puun käyttö esimerkiksi Suomen metsäteollisuuden tavalla, jossa metsiä hoidetaan ja sen määrä kasvaa koko ajan, on jotenkin ongelmallista? Onko se plus- vai miinusmerkkistä ilmaston kannalta? Jos paperi- ja kartonki ei kelpaa sinulle, niin mitkä ovat korvaavat materiaalit? Noin niin kuin aluksi.

Paperitehdas käyttää sähköä ja se sähkö on sitä mitä "töpselistä" tulee eli sen ilmastovaikutukset ovat kyseisen maan sähköntuotannon keskimääräiset vaikutukset. Paitsi sellu- ja paperikombinaatissa, jossa on käytössä sellutehtaan ylimääräistä sähköä.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio Vastaus kommenttiin #86

Antero Ollila

Kivaa tietoa ! Olin 20 vuotta metsäteollisuuden logistiikassa. Suomen metsäklusteri onkin puhunut alan olevan viimeiset kymmenen vuotta ympäristöystävällistä ja saasteetonta.

Suomessahan on paino-ja kirjoituspaperin tuotanto laskenut 46 % kymmenessä vuodessa n. 4 miljoonaa tonnia ja lasku jatkuu edelleen.

Sellun osalta tuotanto on reilussa kasvussa mm. Äänekosken sellutehtaan ansiosta. Se on moderni ja käytännössä saasteeton omavarainen tehdas.

Nyt oli kai lähinnä kysymys globaalista paperintuotannosta joka on ny yli 400 milj tonnia. Suomen tuotanto liikkuu 12 miljoonassa tonnissa.

Väistämättä on kysymys toimialasta joka aiheutaa huomattavia kasvihuonepäästöjä ja tuhoaa metsiä ja vesistöjä. Muustahan tässä ei nyt ollut kysymys.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto Vastaus kommenttiin #86

"Jos paperi- ja kartonki ei kelpaa sinulle, niin mitkä ovat korvaavat materiaalit?"

Pakkausmateriaalina kartonki lienee huomattavasti ekologisempaa kuin kuplamuovikelmut tai styrox.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto Vastaus kommenttiin #86

"Jos paperi- ja kartonki ei kelpaa sinulle, niin mitkä ovat korvaavat materiaalit?"

Pakkausmateriaalina kartonki lienee huomattavasti ekologisempaa kuin kuplamuovikelmut tai styrox.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Kaistakorpi,

Teidän maailmassa aikuiset eivät voi sitten vaikuttaa lapsiin tai ohjata heitä päättelemään todellisuuden olemusta ?

Olisiko tämä loistava kirjoitus tullut liittää Aku-Ankan väliin ?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Hieno olkiukko, Aku Ankan väliin... Olitpas hauska.

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen

Blogissahan käytetään tyylikeinona puhetta nuorelle, vertaisin vaikkapa kirjeromaaniin. Toisessa virkkeessä osut oikeaan. Vaaleissa tehdään vaalikampanjaa.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Niinpä, mikähän lienee Puheenvuoron lukijoiden keski-ikä? Arvioisin, että se on jossain 50:n ja 100:n välissä.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

Onko Härkönen niin "vanha" ettei tiedä internetin jako mahdollisuutta.

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren Vastaus kommenttiin #20

Tarkoititko kenties jako-mahdollisuutta?

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen Vastaus kommenttiin #28

Tämäkin kirjoitus on jaettu jo useita kymmeniä kertoja vaikka julkaisusta on vasta pari tuntia kulunut.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #28

Mauri tarkoittanee jakomahdollisuutta?

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

Linkkaa toki paikka niin laitan tekstin sinne.

Liisi Roponen

Tätä Korholan kirjoitusta on jaettu tällä hetkellä fb:ssä 5,8 tuhatta kertaa, aika moni nuori on myös lukenut ja jakanut. Mielestäni myös hyvä kirjoitus. Antaa mittasuhteita ilmastoahdistukselle.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Kaksijakoiset tunnelmat asiasta. On hienoa että nuoriso aktivoituu, tällä tavalla kasvaa kansalaisyhteiskunnassa toimivia kansalaisia joilla voi olla paljon annettavaa ja annetaan "lupa" olla jotain mieltä ja kertoa se ääneen. Omassa nuoruudessani pienellä paikkakunnalla tollanen olisi ollut tosi noloa.

Ja toisaalta ei voi olla ajattelematta että naiivia uskoa hyväksikäytetään ihan muiden tavoitteiden ajamiseksi.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Pikkukaupungissa järjestimme rauhanmarssin. Parikymmentä nuorta tallustimme Vuoksenniskan halki poliisiauton perässä. Liikennettä ohjattiin kaikissa viidessä risteyksessä, että saimme ydinaseita vastustaa. Ihmiset katselivat kulkuettamme ymmärtäväinen hymynhäive kasvoillaan.

Olihan se tavallaan noloa, teimme järjestämiseksi paljon töitä. Panderollejakin teimme enemmän kuin marssillamme oli osallistujia.

Muistan, kuinka uskonnonopettajamme oli meistä aktivisteista ylpeä.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Minäkin osallistuin joskus sellaiseen marssiin. Olinkohan 15 tai 16v ihan tarkkaan en muista. Vastustimme euro ohjuksia. Niiden tulon syytä eli neuvostohjuksia emme jostain syystä vastustaneet. Euro-ohjuksien sijoittamisen myötä euroopasta poistettiin keskimatkan ydinohjukset. Kyllä siinä nuorisoa käytettiin hyväksi ja homma masinoitiin venäjältä. Siinä sitä lasten ja nuorten hyväksikäyttöä oli. Ei mitään uutta nykypäivään ja ylekin melskasi samalla lailla mukana.

Käyttäjän IlkkaJanhunen kuva
Ilkka Janhunen

Asiaa. Eija-Riitta Korholan blogit ovat tämän palstan parasta laatua.

Käyttäjän Luakso kuva
Anton Laakso

"Ilmastopolitiikan epämukava totuus oli sekin, että Kioton ulkopuolelle jäänyt USA leikkasi päästöjään Kioto-kaudella EU:ta nopeammin."

Onko tämä totta? Tietysti asiahan riippuu siitä, mitä päästöjä tarkoitat. On yllättävän vaikea yrittää nopeesti löytää asiaan liittyvää kuvaa, mutta esim tuolla kalvolla 6:
https://www.ipcc.ch/site/assets/uploads/2018/12/UN...
ja tuolla on muutamia:
https://cdiac.ess-dive.lbl.gov/GCP/carbonbudget/2013/
Ei noissa ainakaan kovin suurta eroa ole USA:n ja EU:n välillä. Jos katsotaan per capita, niin siellä USA:n käyrän lasku on selkeämpi. On kuitenkin hyvä huomioida, että tällä mittarilla jenkit ovat ihan omalla tasollaan muutenkin. Aika paljon laskua saa tapahtua, ennen kuin siellä ollaan EU:n tasolla. Joten eikö pieni paheksunta ole ihan aiheellista?

Toinen kysymys: Mitkä tähän asiaan liittyen ovat mielestäsi olleet "kiellettyjä" mielipiteitä, josta ei sais puhua?

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Itse asiassa väestörikas Kalifornia taitaa olla ympäristöystävällisin valtion kokoinen alue hiilipäästöjen suhteen koko maailmassa.

Onko jopa täysin kokonaan lähes hiilineutraali ?

Käyttäjän Luakso kuva
Anton Laakso

Hyvä huomio. Olisikin ehkä fiksumpaa keskittyä puhumaan enemmän osavaltioista kuin Yhdysvalloista yhtenä kokonaisuutena. Yhdysvallat pitää sisällään monella tapaa hyvinkin erilaisia osavaltioita. Tähän asiaan liittyen tuon osavaltioiden eroavaisuuden voi todeta helposti esim wikipediasta: https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_U.S._states_...

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Tätä lausumaa todellakin on syytä ihmetellä. Merkittävä asia on myös, että USA:n osavaltiot todellakin asettavat omat rajoitteensa ja Kaliforniassa väestöltään suurimpana osavaltiona on maan tiukin ympäristölainsäädäntö ollut jo pitkään.

Kalifornia myös päätti jatkaa omaa ohjelmaansa vuoteen 2030 huolimatta Trumpin kannoista Pariisin ilmastosopimukseen.

"Lain nojalla vähintään 60 prosenttia pitää tuottaa uusituvalla energialla, erityisesti tuuli- ja aurinkovoimalla. Loput voidaan tehdä hiilineutraalisti esimerkiksi ydinvoimalla ja maalämmöllä. Ydinvoima tosin on Kaliforniassa näillä näkymin katoamassa energiantuotannosta vuonna 2025, jolloin viimeinen toiminnassa oleva reaktori suljetaan."

"Osavaltio on asettanut itselleen huomattavasti muuta Yhdysvaltoja tiukemmat tavoitteet leikata hiilidioksidipäästöjä. Kalifornian aikomus on leikata päästöjä 40 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta."

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/20180911220119...

Trumpin ilmastopolitiikkaa vastustaa Kuntatekniikka-lehden mukaan 400 kaupunkia.

https://kuntatekniikka.fi/2018/04/20/trumpin-ilmas...

Presidenttien mukaan heiluvan USA:n ympäristöpolitiikan takana tehdään itsenäisiä päätöksiä osavaltioissa ja kaupungeissa, joilla on suuri vaikutus.

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

On totta. Olen vertaillut päästötilastoja ja löydät ne väitöskirjastani https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/1... Lue sivulta 85 alkaen sivulle 91 asti: Olivier et al. have compared the carbon dioxide emissions of fuel consumption and cement production during the 1990–2010 period. The emission trends have been reviewed over the past 20 years.

Ero ei tosiaan ole suuri, tarkoitus oli osoittaa ettei Kioto antanut mitään lisäarvoa, vaan päästökehitys seuraa aika lailla talouden trendejä. Totean väitöskirjassani senkin toki, että heillä oli helpompi lähtötilanne, low-hanging fruits, mutta siihen on tiettyjä syitäkin.
Huomionarvoista on että nämä tilastot olivat ajalta ennen liuskekaasuvallankumousta. Näissä luvuissa ei siis ollut liuskekaasun antamaa hyötyä. Se tuli myöhemmin.

- kiellettyjä mielipiteitä ovat esimerkiksi nämä suhdelukujen toteamiset. Oli hassua että tänään Twitterissä Mikael Jungner sanoi että tämä 0,1% maininta vei viestistäni uskottavuuden, ja hän lopetti kesken siihen. Aivan älytöntä, että ollaan tilanteessa jossa faktojen esiintuominen vie uskottavuuden. Ennen valheet tekivät sen. Hän alkoi sitten omassa päässään kuvitella miten logiikkani kulkee, eikä tarvinnut enää ajatella. Näin syntyvät todella tiiviit kuplat.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Onko nyt siis niin, että käytät Olivierin polttoaineen kulutusta ja sementin tuotantoa koskevaa dataa siten, että yleistät niiden pohjalta koko päästökehityksen USA:ssa ja EU:ssa?

Vai ymmärränkö väärin ja käytät kokonaistilastoja?

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola Vastaus kommenttiin #59

Kokonaistilastoja. Se juttu vain alkoi tuolla.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #116

Esität sivulta 87 lähtien omia kuvaajiasi tilanteesta, mutta niissä ei ole mainittu lähdettä. Mikä se on?

Kummallista että väitöskirjassa esitetään graafeja tällä tavoin, etä lähde jää epäselväksi.

Lisäkysymyksenä on pakko esittää, että mikä nimenomaan tekee yhdestä Olivierin tutkimuksesta sen ainoan ja oikean luotettavan lähteen ilman muita vertailevia tutkimuksia?

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola Vastaus kommenttiin #117

Lähde oli se Olivier, jota esim EU:n komissio käyttää päästökehitystilastoissa. Tunnustettu lähde siis. Lukemalla ymmärtää sen että käytän samoja OIivierin lukuja mutta tarkastelen 20 vuoden ajanjaksoa kymmenen vuoden erissä, koska vasta jälkimmäisellä voi sanoa olevan Kioto-vaikutusta. Ei lähde jää ollenkaan epäselväksi jos osaa lukea, sanonhan selvästi tekstissä että kuvaan graafissa sen trendin. Eihän trendi numerosarjoina hahmotu.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #119

Varmistan vielä kerran, jotta varmasti ymmärrän. Eli omat kuvaajasi sivuilla 87-88 EIVÄT perustu pelkästään Olivierin taulukkoihin polttoaineen ja betonin tuotannon päästöistä?

Eli niiden taustalla on jotkut muut kokonaisluvut? Mistä löydän nuo luvut ja kenen tuottamia ne ovat?

Pahoittelen luetun ymmärtämiseni puutteita, olen tottunut siihen että ns tieteellisissä krijotuksissa lähde on selkeästi ilmoitettu jatkuvasti kuvaajissa. Jostain syystä en sitä osaa nyt tulkita oikein.

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola Vastaus kommenttiin #120

Katso eteenpäin, siellä on vielä ne per capita-päästöt, samasta lähteestä. Vedän johtopäätökset kokonaisudesta näiden kaikkien saatavilla olevien taulukoiden perusteella, mutta kuva trendin ykistyiskohtaisesta kehityksestä saadaan niiltä aloilta joita on mitattu tarkasti kahdenkymmenen vuoden ajan. Per capitasta ei ollut vastaavaa pitkäaikaista taulukkoa.
Olivier sisältää vain tilastot eikä tulkitse tilastoja.

Käyttäjän Luakso kuva
Anton Laakso

Kiitän vastauksesta. Tietysti sekin jo, ettei EU:n ja USAn päästökehityksessä ole eroa, kertoo suht suoraan sen ettei Kioton sopimuksesta ole ollut kovin suurta hyötyä. Kuitenkin, kuten tosiaan väitöskirjassasikin olitkin jo maininnut, lähtötilannekin vaikuttaa asiaan. Täydellisen vastauksen saamiseksi Kioton vaikutuksesta, pitäisi pystyä vertailemaan tilannetta Kioton kanssa tilanteeseen ilman Kiotoa, joka tietysti reaalimaailmassa on mahdotonta. Joka tapauksessa sinulla on tämän suhteen enempi osaamista kuin minulla, joten luotan asiassa siihen mitä sanot.

Liuskekaasu on tietysti helpottanut tilannetta USAssa ainakin hiilidioksidipäästöjen osalta. Siitäkin huolimatta siellä riittää vielä työtä. Vaikka en itse mikään intohimoinen vihreä olekaan niin kyllä minua jenkeissä asuessani hirvitti esim. se miten epätehokkaasti siellä lämmitettiin asunnot ja miten järkyttävän paljon siellä on yksityisliikennettä.

Mitä tulee Jungnerin kommenttiin niin toisaalta jollain tavalla ymmärrän häntä. Aika paljon Suomen päästövähennystavoitteita vastustetaan sillä perusteella, ettei niillä ole suurta merkitystä. Tämä olisi looginen perustelu siinä tapauksessa, että kukaan muu ei olisi tekemässä mitään. Nyt lähtökohtana on kuitenkin se, että kaikki pyrkivät vähentämään päästöjään ja siihen ollaan laajasti sitouduttu, ainakin puheissa. Ei Suomi voi oikein tässä tilanteessa jättäytyä pois. Koska 0,1% faktan mainitseminen johtaa usein tuohon epärealistiseen toteamukseen siitä, ettei Suomen tarvitse tehdä mitään, saatan itsekin jättää lukemisen kesken. Välillä tuo oletus voi tietysti mennä väärin. Eikä pelkästään tuo 0,1% perusteella voi tehdä mitään päätelmiä muun sanoman uskottavuudesta jos sitä ei edes lue.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #60

"Nyt lähtökohtana on kuitenkin se, että kaikki pyrkivät vähentämään päästöjään ja siihen ollaan laajasti sitouduttu..."

Hämmästyttävä väite kun kaikki, ja nimenomaan suurimmat päästelijät, eivät ole sitoutuneet yhtään mihinkään.

Käyttäjän Luakso kuva
Anton Laakso Vastaus kommenttiin #61

Luehan Salonenkin tuo lainaamasi lause loppuun. Ja on totta, ettei esim USA ole tällä hetkellä puheissaankaan sitoutunut (Pariisin sopimus) asian hoitamiseen, mutta eiköhän sielläkin politiikka muutu vielä joskus järkevämmäksi.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #62

Luin loppuun. Siinä perusteellaan väärällä premissillä jotain ja kerrotaan miten itse jätät lopun lukematta.

Käyttäjän Luakso kuva
Anton Laakso Vastaus kommenttiin #63

Sovitaan sitten niin. En jaksa asiasta ruveta vänkäämään.

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola Vastaus kommenttiin #60

Kiitos sivistyneestä vastauksesta. Niin minähän ajattelen että meidän täytyy tehdä koko ajan paljon. Mutta se kannattaa suhteuttaa kokonaisuuteen, jotta ponnistelumme eivät valu hukkaan. Se olisi niin väärin. Jotta voisimme todella saada aikaan muutosta, meidän tulisi pitää huolta ettei korkean referenssin teollisuus katoa Euroopasta. Olen myös esittänyt päästökaupan perusteeksi päästökaton sijasta päästölattiaa. Idea on lyhyesti se että matalimmat päästöt tuntantotonnia kohden toimisivat referenssinä eri teollisuudenaloilla. Päästölattia menisi siis koko ajan alemmas kun joku onnistuu tekemään vielä puhtaammin.

Käyttäjän Luakso kuva
Anton Laakso Vastaus kommenttiin #70

Näin äkkiseltään ajateltuna tuollainen päästölattia voisi olla ihan toimiva ajatus.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #70

Voisitko vastata aiemmin esittämääni kysymykseen kommentissa #59:

Onko nyt siis niin, että käytät Olivierin polttoaineen kulutusta ja sementin tuotantoa koskevaa dataa siten, että yleistät niiden pohjalta koko päästökehityksen USA:ssa ja EU:ssa?

Vai ymmärränkö väärin ja käytät kokonaistilastoja?

------

Se jää aika epäselväksi väitöskirjassasi, johon viittasit.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila Vastaus kommenttiin #60

USA:n päästövähennysten kohdalla tulee esiin tämä vanha totuus, että "väärin sammutettu". Ilmastoeliitti ei ole tahtonut hyväksyä tätä tosiasiaa, että USA:n CO2-emissiot vähenivät 12,4 % vuodesta 2005 vuoteen 2017 mennessä, joka on suurin pudotus maailmassa ja lähes yhtä suuri kuin EU:n alueen pudotus.

Niinpä eräät tutkijat sorvailivat tutkimuksen, jossa tarkasteltiin muutaman maakaasulaitoksen läheisyydessä metaanivuotoja ja päädyttiin lopputulokseen, että metaanivuodet voivat (huom! voivat) kumota maakaasun positiiviset ilmastovaikukset. Tein tarkastelun globaaleja metaanipitoisuuksia käyttäen ja mitään tällaista huolta ei tullut näkyviin.

Linkki: http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259949-...

Käyttäjän Luakso kuva
Anton Laakso Vastaus kommenttiin #87

Mitä nyt itse olen asiaa tutkivilta jenkkitutkijoilta kuullut, jotka ehkä kuitenkin ovat tutkineet asiaa sinua laajemmin, niin kyllä nuo metaanivuodot ovat ihan merkittävä ongelma. Se ei tarkoita että liuskekaasu olisi huonoin vaihtoehto, mutta ei kyllä lähellekään paras.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren Vastaus kommenttiin #60

Kyllä Suomessakin jotain on tehtävä ettei tulevaisuudessa 0,1% muutu 0.2%.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto Vastaus kommenttiin #60

"...ettei Suomen tarvitse tehdä mitään, ..."

Miten niin, Suomi ei olisi tehnyt mitään ? Niinkuin jo tuolla ylempänä ( 143 ) totesin, Suomen sähköstä tuotetaan 80 % hiilidioksidineutraalisti.

Lähde: Energiateollisuus ry, Sähkötilastot, Energiavuosi 2018 Sähkö s. 12/29
https://energia.fi/ajankohtaista_ja_materiaalipank...

Tätä Suomen tilastoa voi verrata sitten esimerkiksi Saksan vastaavaan tilastoon, Fraunhofer ISE, Energy charts, Net public electricity generation in Germany in 2018
joka löytyy oheisesta linkistä: https://www.energy-charts.de/energy_pie.htm?year=2018

Toinen ulottuvuus on sitten se, että kun kehittyvissä maissa ja jopa eteläisen Euroopan maissa muovit heitetään surutta vesistöihin ja luontoon, niin meillä sitten pitää muvikassien kulutusta vähentää. Montako muovikassia näette Suomessa metsissä, poluilla, tyhjillä tonteilla, kaduilla tai meressä verrattuna siihen, mitä näette näissä etelän maiden lomakohteissa puhumattakaan itänaapurin teiden pysähdyspaikoilla ? Suomessa jätteiden lajittelu ja käsittely on järjestetty mielestäni melko hyvin. Sen verran olen käynyt niin PKS:lla kuin Oulussa näillä entisillä kaatopaikoilla, jotka on muutettu tehokkaiksi jätteidenkäsittelykeskuksiksi.

Minusta asioita pitäisi suhteuttaa järkevästi. Meidän resurssimme eivät ole Suomessa rajattomat ympäristömme hoidossa. Ja jos suuntaamme nämä vähäiset resurssimme tunnepitoisten , mutu:jen ja idealismien pohjalta, niin vaarana on että taas kerran "Vallankumous syö lapsensa". Vrt. Tuulimyllytukiaisiin ( tuulisähkön syöttötariffi ) uhratut 3,5 - 4 miljardia ja Suomen rataverkon kunnostaminen. Kumpaan olisi ollut järkevämpää päästöjen vähentämisen kannalta nuo julkisen sektorin veromiljardit sijoittaa ?

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Toivottavasti nuoret kuulevag ja tavoittavat tämän. Juuri sellaista ilmasto puhetta jota kaivataan. Ei populismia, ei hysterian lietsontaa, vaan sitä rauhallista ja rakentavaa puhetta jota tarvitsemme. Parempaa tulevaisuutta kohti. ♡

Käyttäjän mauritem kuva
Mauri Temisevä

Loistava kirjoitus.Ylen uutisointi koululaisten lakosta on kovin myötäsukainen. Missä toimittajien kriittisyys lakon vaikuttavuuden suhteen? Toimittajat eivät myöskään kriittisesti ja globaalisti tarkastele päästöjä.

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

"me ei olla yhtä välinpitämättömiä laajalla mittakaavalla niinku edelliset ikäpolvet". Noin sanoo Atte Ahokas twitterissä.

Tuollainen puhe on hirvittävän yleistävää ("edelliset ikäpolvet"), ja siis epäanalyyttistä. Yleistävyydessään se muuttuu syyllistävyydeksi, myös niitä kohtaan joita tuskin on oikeutettua syyllistää. "Edeltävissä ikäpolvissa" on käyty sisäistä taistelua mutta jotkin pyrkimykset on kertakaikkisesti jyrätty yli.

Yhtenä esimerkkinä voi mainita tämänpäiväisen HS-kirjoituksen 'Onko koulutus irrallaan maailmasta'. Opettajakoulutus on ohjattu pois ekologisesta kasvatusajattelusta. Kasvatussosiologian vuosikirjassa II samat kirjoittajat vaativat kasvatuksen uudenlaista autonomiaa ja ekologista sivistysajattelua.

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

"Nuoriso aktivoituu" juu 99.8% pitää tätä perjantaita kansallisena lintsauspäivänä ja montaa perhettää raastaa se ettei ole yhteisiä pelisäveliä eli kaupunkien ja jopa koulujen välillä on päättäjistä riippuen (sivistystoimi, rehtori) eroja jossain saa lintsata ja jossain ei.

Käyttäjän jjrposti kuva
Jari Räihä

Kiitos tohtori Eija-Riitta Korholalle tästä hienosta kirjoituksesta. Sovitteleva ja koskettava tapanne lähestyä arkaa asia on kadehdittavan tyylikäs.
Kirjoitin eilen torstaina oman sarkastisen näkemykseni asiasta, mutta olen jonossa odottamassa bloggausoikeuttani. Näkemyksemme ovat samanlaiset, mutta tapamme esittää eri planeetoilta.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Viestintäpyrkimyksesi nuorille oli "vanhan" lukijan silmin aivan loistava, mutta 90% nuorista kuittaa tällaisen analyyttisen ulostulon lyhenteellä TLTR. Se tarkoittaa heidän someforumeillaan: "Too long to read".

Omassa varhaisnuoruudessani oli myös 60-luvun lopulla tietty vaihe kun "ilmansaastumisesta" puhuminen meni överihypetykseksi. Silloin ei kuitenkaan ollut vielä nettiä ja somea, joten aivan nykyisenlaisia tempauksia eivät nuoret tykönään järjestäneet.

Jossain vaiheessa sitten alkoi kuulua enemmän ja enemmän kyllästyneitä reaktioita tyyliin "minä olen jo kurkkua myöten täynnä saastetta" ja homma alkoi hiipua. Siihen aikaan fokuksena olivat kuitenkin todelliset ilansaasteet ja myrkyt; rikkidioksidi, hiilimonoksidi, typen oksidit j.n.e.

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki

"Siihen aikaan fokuksena olivat kuitenkin todelliset ilansaasteet ja myrkyt; rikkidioksidi, hiilimonoksidi, typen oksidit j.n.e."

Nuo oli todellisia "pahiksia" ja varsinkin rikkidioksidi taisi sellainen olla. Aloittelin luontokuvausharrastustani joskus 80-luvun alkumetreillä, ja metsiä kierrellesään ei juuri kuusien oksilla roikkuvaan naavaan törmännyt. Nyt kun kuvausharrastus on vähenemään päin, niin kuuset ovat samanlaisia kuin joskus lapsuudessa, eli "naavapartoja" roikkuu joka oksalla. Jos rikin poistuminen ilmakehästä on edes osittain Vihreiden ansiota, niin mielelläni annan heille "pointseja" siitä.

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

Tiedostan pituusongelman, mutta jos heittelisin vain iskulauseita, minut olisi helppo tyrmätä. Kyllä nuortenkin pitää kestää se etteivät asiat ole helppoja ja yksiulotteisia.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Sinun porukoissa saattoi tuollaista olla. Me taas marssimme rauhan puolesta ympäri maailma. Ja suhtauduimme tosissamme ilmansaasteisiin ja muihin maapallon luontoa ihmiskuntaa uhkaviin tuhovoimiin.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Tämä ilmastonmuutosvouhotus osoittaa sen, miten helposti ihmiset ovat vietävissä. Olen aina ihmetellyt sitä, miten niinkin viisas ja ahkera kansa kuin saksalaiset saatiin 1930-luvulla entisen wieniläisen vesivärimaalarin vietäväksi. En ihmettele sitä enää. Ihmisluonteeseen kuuluu näköjään laumasieluisuus, jossa järjen ääni jää vähemmälle.
Tämä ilmastomuutosvouhotus ratkaisi omassa mielessäni myös tämän 1930-luvun mysteerin Saksassa.

Vanha kansanviisaus sanoo ”ei kannata lähteä merta edemmäs kalaan.” Se toteutuu oheisessa Tiede-lehden artikkelissa vuodelta 2013. Sen on kirjoittanut professori emeritus Kari Mielikäinen.

Vuosilustojen kautta voidaan katsoa menneisyyteen ja samalla nähdä siitä myös tulevaisuutta, kun se liitetään Auringon aktiivisuusvaihteluihin. Meillä tämä lustotutkimus näyttää olevan ehdotonta huippuluokkaa.

http://lustiag.pp.fi/data/pdf/tiede7_ilmasto_ja_lu...

Viikonlopun jälkeen koululaisten palattua taas opinahjon ääreen, heille olisi hyvä pitää oppituntia oheista erinomaista linkkiä hyödyntäen. Tulen saattamaan tästä ilman muuta tietoa tyttärenpojalleni.

http://lustiag.pp.fi/data/pdf/LC_Uitto5.pdf

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Hans Christian Andersenilla oli loistava ymmärrys kuvailemaasi behavioristissosiaaliseen ilmiöön tarinassaan "Keisarin uudet vaatteet".

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Ensimmäinen kommentti tässä blogissa, joka ei peesaa hiilihumppaa eli hiilidioksidin ratkaisevaa merkitsevyyttä luonnollisessa muutoksessa. Korhola itsekin on lievähkö hiilihumppaaja.

Ja näköjään viimeinen kommenttiin 103 saakka plärättyäni.

Käyttäjän mhatakka kuva
Markku Hatakka

FYI: Toisekta puolen maapalloaa,Uudesta Seelannista myös ajatuksia herättävä tuore, avoin kirje ilmastolakkoilija nuorille

”Hi Kids,

Many of you will be marching today, demonstrating for an issue you believe to be very important.

Many years ago, I was young, well informed, ...”

Jatkoa täällä
https://wattsupwiththat.com/2019/03/15/an-open-let...

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Jään odottamaan vastinetta otsikolla Rakas muori.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

"Odotapas, rakas nuori, kun tämä täti-ihminen nousee tuohon jalustalle ja kertoo, miten asiat oikeasti ovat. Ei sinusta, rakas nuori, ole ajattelemaan asioita itsenäisesti."

-- Tiivistelmä Korholan julkaisusta

Haudasta nousseeksi itsensä julistanut täti on valaistunut (ja yhtä mieltä kuin tohtorikaverinsa Halla-aho), että kyllä kiinalaiset hoitavat mieltämme askarruttavat ongelmat, niin ilmastonmuutoksen kuin liikakansoituksenkin.

Rakas nuori saattaa miettiä, millähän mandaatilla nämä täti ja setä puhuvat kiinalaisten puolesta tai painostavat Kiinan hoitamaan tämän maailmaa koskevan ongelman. Ehkä rakas nuori miettii, että hän itsekin voisi tehdä osuutensa.

---

Minun rakas nuoreni aprikoi mielenosoitukseen lähtiessään, että kyllä mielenpurkaus aina koulupäivän voittaa.

Isän mielestä hänen asenteessaan ei ollut minkäänlaista korjaamisen tarvetta.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

"Minun rakas nuoreni aprikoi mielenosoitukseen lähtiessään, että kyllä mielenpurkaus aina koulupäivän voittaa."

Onnittelen että olet onnistunut kasvattamaan, tai jostain muusta syystä lapsestasi on kasvanut, rehellinen nuori ainakin suhteessaan isäänsä.

Omalle lapselleni nyt 9 v. olen yrittänyt ja vähän onnistunutkin opettamaan kriittistä ajattelua ja sitä että kaikkea ei pidä uskoa annettuna. Ilmastonmuutoksesta olen hänelle kertonut kuten olen kertonut uskontotunneistakin: Jotkut ihmiset ajattelevat näin, jotkut toiset noin ja sinulla on lupa ajatella itse ja valita. Olin myös ylpeä kun hän oli ottanut opettajansa kanssa yhteen aiheesta "onko ihminen eläin". Ei ollut uskonut auktoriteettia joka väitti että ei ole.

Putkelleni lävähti juuri kuva pienistä lapsista joille Taalintehtaan koulun opettajat ovat järjestäneet kyltit ja ilmastonmuutosmarssin. Ala-astelaisten joukossa näyti olevan joku täysin taaperoikäinen kantamassa kylttiä.

Joku roti nyt tähänkin.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Valintaa ei myöskään ole pakko tehdä. Parasta olisi kaiketi olla uskomatta kumpaakaan puolta sellaisenaan. Molemmilla puolilla, äärilaidoilla, on samanlainen pyrkimys ja keinoja kaihtamatta myös valmius valehteluun.

Eihän uskonnonkaan suhteen ole välttämätöntä valita mitään, voi hyvin uskoa jokaista, tai olla uskomatta mitään, edes niitä ateisteja. Riittää hyvin, että poimii rusinat kaikista pullista eikä jää kiinni niihin, missä ovat ristiriidassa keskenään.

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan

Kiitos, Eija-Riitta!

Ja turha täällä on ukkojen ja akkojen mumista etteikö tämä menisi perille nuorille. Osaavat viestittää paremmin kuin hampaattomampi sukupolvi ja ovat myös paremmin koulutettuja. Yleinen fiksuus lienee sukupolvilla vakio, mutta vanhat pyrkivät höpertymään iän myötä - ja kalkkiutumaan. Vai laskeutuisiko tälle foorumille jostakin ylivertainen myöhäiskeski-iän valaistus?

Juuri nuorista on tässä kyse, ja juuri nuoret ovat lähteneet liikkeelle. Sillä mitä me jankutamme kukin asemistamme ei ole tässä merkitystä. Kasvottomalla rahalla on, mutta juuri sitä tässä haastetaan, taas kerran.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Et Antti usko että tämä proggis olisi kasvottoman rahan masinoima ja lapsille ja nuorille ylhäältä annettu tehtävä?

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

No eihän tuollaisiin salaliittoteorioihin kukaan tolkun ihminen usko. Mutta jotain selitystä sitä toki pieni ihminen kaipaa. Se kun on meille vanhoille ukoille vaan niin vaikeata käsittää että nuoriso ei enää lintsaa koulusta sen takia kun se haluaa kokeilla meneekö viina paremmin päähän kun sen vetää tyhjään mahaan. Niin se oli silloin kun me oltiin nuoria, vanhoina hyvinä aikoina...

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #65

Luin tuon useamman kerran enkä edelleenkään Lamminpää ymmärrä mitä höpötät. Jotain yritit vastata ilmeisesti?

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #71

Kaisa Hernberg sanoi sen ehkä selkemämmin: "Lasten ja nuorten on täytynyt nousta barrikadeille, koska heidän vanhempiensa ja isovanhempiensa sukupolvi ei nyt oikein käsitä tätä hommaa. Moni minun ikäiseni ajattelee, että on mahdollista jatkaa samaan malliin ja ei meidän suomalaisten valinnoilla mitään väliä ole ja liha maistuu niin hyvältä ja autosta en kyllä luovu."

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Ilmastonmuutosta vastaan mielenosoituksiakin tärkeämpää olisi nuorten olla osoittamassa mieltään kautta maailman sloganein:

Älkää lisääntykö ja älkääkä hankkiko lapsia.

Tämä on myös ilmastokysymyksessä se tärkein asia.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Tärkeä on, mutta ei ilmastokysymyksessä, vaan luonnovara ja nykyisellä elintasolla ja -tavoilla erityisesti energia-asia. Ilmasto menee menojaan kuten on aina tehnyt.

Käyttäjän elina kuva
Elina Moustgaard

"Suomen osuus globaaleista päästöistä on noin 0,1 % eli promille. EU:n osuus on kymmenen, ja vuonna 2040 sen arvioidaan putoavan 4 prosenttiin."

Ja tuo allaoleva jatko edelliseen lainaukseen tulisi myös aikuistenkin ymmärtää laajemmin ja ruveta panostamaan suomalaisen ympäristöosaamisen vientiin. Pitää ajatella globaalisti ja toimia paikallisesti.

"Ei siksi, että olisimme niin hirveän hyviä. Pääsyy osuutemme pienenemiseen on, että muiden osuus nousee yhä edelleen. Juuri tähän nousuun tulisi löytää keinot puuttua, jos haluamme onnistua lopputuloksen kannalta."

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Oma ysiluokkalainen poikani ei tuntenut paloa ilmastolakkoon, mutta totesi että lähes kaikki hänen koulunsa lakkolaisista jäi lakkoon siksi että ei tartte olla ylipäänsä koulussa. Aika perus, itsekin olisin nähnyt ysillä lakon mahdollisuutena vapaa-aikaan.

Tämän lisäksi huomasin tänään että aika paljon ollut liikenteessä mopolla päristäviä ilmastolakkolaisia. Ei tosiaan tarvitse olla kummoinen poikalapsen psykologiaa ymmärtävä tohtori todetakseen että ainakin pojat nauttivat lakon tuomasta vapaapäivästä, jossa lakon aihe on toissijainen tekijä.

Ylen uutisessa näkyi mielenosoituksessa oli yksi helmi kyltti: "Dinos tought they had time too". Kuha osoittaa mieltä, ei se niin syy- ja seuraussuhteen päälle aina ole. Plussaa osallistumisesta ja rohkeasta englanninkielen käyttämisestä.

Ehkä olen vain kyyninen mutta tälläinen "nuorten kollektiivinen spontaani huolestuminen" ei oikein ole täysin uskottavaa. Muutenkin vanhempien tehtävä on keskustella jälkikasvun kanssa eikä lietsoa ahdistusta asioilla joiden mittasuhteet ovat täysin pielessä. Näiltä nuorilta jos kysyisi että ostaisivatko seuraavaksi puhelimeksi pienempitehoisen, pienempiruutuisen ekoälypuhelimen niin harva nuori siihen lähtisi jos kukaan.

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu

Satujen maailma on totta, todempaa kuin tämä todellisuudeksi kutsumamme.

Kun nuoret jättävät menemättä kouluun - vaikka sitten tosiasiassa lisääntyneen vapaa-ajan vuoksi - syynä on globaali ilmastoahdistaminen, -ahdistuminen ja -ahdistuneisuus.

Sydänkeskiajalla asiat olivat toisin: lapsia ja nuoria saatiin massamäärin lähetettyä ristiretkille - vaikka homma oli ja on sotilastyötä. Alaikäisten rekrytoiminen tuollaiseen kuulostaa nykyihmisen korviin järjettömältä, mutta aikalaisille se oli toisin. Me olemme omia aikalaisiamme ja ahdistuminen ahdistamisen seurauksena ei palvele mitään (ainakaan hyvää).

Kommentoin eilen viisaan Birgitta Valosen blogiin, ja kommentista seuraava lyhennelmä: Asterixin elämänmuoto on aika toimiva, ei pelätä mitään, paitsi ehkä sitä, että taivas saattaa pudota niskaan. Hyvä voi syntyä vain mielenrauhasta (olosuhteista huolimatta) käsin.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

#66

Jos siinä kyltissä todellakin luki " Dinos tought they had time too" niin kyltin kirjoittaneen oppilaan olisi ollut parempi jäädä koululle englannin kielen tunnille kuin lähteä sen kanssa rohkeasti ulos.

"Dinos thought they had time too"- versiossa ainakin ensimmäinen verbi olisi ollut oikein kirjoitettu.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Varmaan puheet kääntyy, jos ennuste mediassa toteutuu, että jääkusi alkaakin jo 2020 ja pieni jääkauši koittaisi 2021---2027 pohjoisella alueella. Varmaan monet meniši mykäkši ja lihan syönti jatkuisi ja alettaisiin tarkemmin pohtimaan

Käyttäjän SeppoPajunen kuva
Seppo Pajunen

...Aika toivotonta Eija-Riitta!?

110 maan nuoret ovat näyttäneet, että täältä pesee, kun kalkkikset ovat mitä ovat.

- Tulee mieleen Koijärven nuoret....ja nyt jo harmaantunut vihreä, jota kansa pitäisi parhaana Suomen seuraavaksi pääministeriksi...!

Käyttäjän JariPirppu kuva
Jari Pirppu

nuoriso vois akivoitua,istuttamaan metsiä,mutta luulen sen olevan liian vaativaa,se kun ei älykännyllä hoidu!
ai niin,metsiä ei saa hakata,joten ei ole metsiä istutettavaksi,,vanha metsä on uuden tulppana,wanha metsä kun ei hiiltä sido niinkuin uusi !

ei aukkohakkuita,ei soitten ojittamista ja metsitystä,,ei lihansyönnille ja karjataloudelle-voi peloteltuja

se hyvä(metsien istutus)jää vihreiltä tekemättä,ideologisista syistä,,luulisin

Käyttäjän jjrposti kuva
Jari Räihä

Näin se menee, parahin kaima. Luetaankohan lapsille enää satua Kana Karoliinasta (KVG)? Kaiken maaliman meluajia ja kyltinheiluttajia on helppo haalia, mutta tuottava työ on kovin vastenmielistä.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Eija-Riitta, nyt konkretiaa mukaan:

Tehokkaiden ravinnekiertojen saavuttamiseksi erityisesti lannan hyödyntämistä on tehostettava, ks. alla:

"Selvitys: Orgaanisten lannoitevalmisteiden käytön lisäämiseen on keinoja"

https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publis...

Käyttäjän PetriPirskanen kuva
Petri Pirskanen

Jos nuori haluaa vaikuttaa ilmastonmuutokseen. Hänen pitäisi aloittaa opiskelemaan tosissaan. Keskittyä Fys.kemi.mate. aineisiin. Ja edetä tavoitteelisesti eteenpäin, ja alkaa kehittämään parempia keinoja energian varastoimiseen jne..

Veikkaan/pahoin pelkään ettei yksikään jotka tuolla oli, ala opiskelemaan sen enempää. Ei mene opiskelemaan yliopistoon aiheita joissa voisi tutkia asiaa.
Eivät vähennä Pleikkarin pelaamista tai PC:n käyttämistä. Liikkuu Vanhempien autolla harrastuksiin jne.

En syytä nuoria mistään. Pidän vain niin naurettavana tätä koko Ilmasto/Nuoriso hypetystä. Varsinkin sen Ruotsalaistytön kohdalla!

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Ihmettelen Greta Thunbergin ajatuksenjuoksua. Ruotsi on ehkä maailman puhtaimman energian tuottaja. Kaikessa muussakin ympäristöasioissa Ruotsi on paljon muita maita edellä ja koko ajan Ruotsissa tapahtuu paljon asioita tällä saralla.

Mitä kaikkea muuta Ruotsi voisi tehdä ympäristönsä hyväksi? Mielestäni ei mitään ainakaan lyhyellä tähtäimellä, mutta onko Gretalla ehdotuksia?

Ilmeisesti nuoret ajattelevat, että poliitikoilla ja päättäjillä on hallussaan jokin nappula, jota pitäisi painaa, että ilmastonmuutos pysähtyisi. He ymmärtävät ilmeisesti, että poliittiset päättäjät eivät halua painaa tätä nappulaa.

Vai vaativatko nuoret, että Ruotsin valtio säätäisi lain, jolla ilmastonmuutos perutaan? Aivan samalla tavalla kuin Pariisin ilmastokokouksessa noin vain päätettiin, että maapallo saa lämmetä korkeintaan 1,5 astetta Celsiusta aikaisemman kahden asteen sijaan.

Joka tapauksessa Greta on jo nyt niin kuuluisa julkkis, että hänestä vuoden varmasti tulee miljonääri, jos ei jo ole.

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Eija, saat ääneni EU-vaaleissa! Järjellistä puhetta, Euroopan pitää lisätä omaa tuotantoaan sillä täällä tavarat tuotetaan puhtaammin kuin Kauko-idässä. Tuotteiden pitkät kuljetusmatkat lisäävät myös päästöjä. Lisäksi pitää panostaa kestäviin ja hyvälaatuisiin tuotteisiin, jotta nykyinen kertakäyttökulttuuri saadaan loppumaan.

Mikään ei oikeasti muutu mikäli emme käytä järkeä - Pitää tehdä tekoja jotka oikeasti vaikuttavat, ei vain tehdä sitä mikä tuntuu oikealta...

Käyttäjän harrivirtanen kuva
Harri Virtanen

Muistan aikoinaan, kun EU:n taholta suurena huolena koettiin kiinalaiset, edulliset aurinkopaneelit. Ongelmaan löydettiin nopeasti kelpo ratkaisu: 47,6% prosentin tulli kaikille kiinalaisille aurinkopaneeleille. EU:lle ei ollut lainkaan tärkeät ilmastokysymykset vaan protektionistiset tavoitteet suojella omia sähkön myyjiä ja aurinkopaneelituottajia. Sehän olisi ollut väärin, että kuluttajille oltaisiin myyty oivaa ratkaisua ilmasto-ongelmiin ja vieläpä sopuhintaan. Tämän valossa tuo Günter Verheugen ”Mehän viemme saasteita ja tuomme työttömyyttä. Eikö tämä ole typerää?” -lausahdus kuulostaa itsessään typerältä. Ei juurikaan voida puhua, että EU olisi aidosti ollut huolissaan ilmastokysymyksistä. Sittemmin kait ovat viisastuneet, kun tullista on ilmeisesti luovuttu: https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/t...

Käyttäjän tapiomakelainen kuva
Tapio Mäkeläinen

Niin kauan kuin esin New Delhissä annetaan tukehtumisvaroitus tai Saudi sheikki jakaa miljardeja jalostamorakentamiseen , tuuntuu meidän toimet hassuilta.
Sen sijaan suomalaista tekniikkaa on mennyt metsä-kemia- kaasu- öljy sektorille kauan.
Meillä ei ole mitään ensi yön oikeutta clean techiin kuten poliitikot jauhavat. Sielä on todella kovia kilpailijoita. Eikä ne kertamällit kovin suuria ole. Suuret projeltit jakautuu pieniin, pumput, putket, venttiili, automaatio, anturit , sähköt, viemärit valot jne. Esim Pumput ja venttiilit ovat kumpikin siinä 5% molemmin puolin esim jalostamolla, 1 mrd:sta, ja nekin jakaantuu eri toimittajille.
Katainen lupaili meille raa’an Pariisin sop jälkeen tuhansia työpaikkoja uuteen tekniikkaan. Montako on tullut?

Teollisuus ja tekniikka tämän homman klaaraa. Minua itseäni tökkii rajusti tuon ruotsalaistytön hyödyntäminen.

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

Minä toivon että me teemme erittäin korkealaatuista ympäristöpolitiikkaa EU:ssa mutta oman teollisuuden alasajo pitää loppua. Pitää ottaa realismina se että niin kauan kuin maailmassa tarvitaan vaikkapa sementtiä, terästä tai paperia, se kannattaa tehdä siellä missä se tehdään puhtaimmin. Muu on älytöntä.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Komenttiin 81. Näyttää mukaan tuleen joku insinööritaustainen (epäilen), koska tietää mistä tässä on kysymys.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Meillä käytetään usein Norjaa vertailukohtana siitä kuinka yhteiskunnan pitää tukea sähköautoistumista. Moni ei tiedosta tai ei halua tiedostaa sitä, että tuo Norjan tuki päästöttömälle sähköautoliikenteelle rahoitetaan raakaöljyn viennillä. Samalla kun meillä hehkutetaan sitä, että sähköautojen käyttöönottoa tulee tukea verotuksellisin keinoin, unohdetaan se, että autoilun verotuksella kerätään valtion kassaan joka vuosi reilut 8 miljardia euroa.
Ks.
Autoalan tiedotuskeskus, Valtion verotulot tieliikenteestä
http://www.aut.fi/tilastot/verotus_ja_hintakehitys...

On satavarmaa, että valtionvarainministeriö kyllä keksii mistä nuo miljardit jatkossa kerätään jos niitä ei voida enää kerätä ajoneuvoverolla ja polttoaineveroilla. Pian meillä onkin ehkä autosähkövero ja sähköautovero.

Niistä työpaikkalupauksista tulee mieleen se vaihe, kun Vanhasen II-hallituksen elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen ja työministeri Tarja Cronberg ajoivat Tuulimyllytukiaiset I:stä ( tuulisähkön syöttötariffi ) lävitese kuin käärmettä pyssyyn. Silloinhan Cronberg komppasi innokkaasti Pekkarista mm. sillä, että tuulivoimalateollisuus tuo Suomeen Tanskan malliin 15 000 - 20 000 uutta työpaikkaa. Montako työpaikkaa on tullut, kun se ainoa suomalainen tuulivoimalatehdas, WinWind, meni jo vuosia sitten konkurssiin ? Tuossa prosessissahan kohtasivat toisaalta helpon julkisen rahan saaminen ( tuulipuistoista maksettavat maanvuokrat maanomistajille ) ja viheridealismi. Se tuli kalliiksi suomalaiselle yhteiskunnalle.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Tuo oli hyvä: autosähkövero ja sähköautovero. Molemmat tulevat toteutumaan, autosähkövero ehkä ensin määräaikaisena, mutta vakiintuen muutaman allakan kuluttua.

Norja ajaa sähköautoja myös sen vuoksi, että heillä on helpposäätöistä vesivoimaa reilusti.

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä

Eija-Riitta: "Se laskee yhä Kiinan ja Intian kehitysmaiden joukkoon"

Taas samanlainen haitallinen kommentti sinulta. Siihen on helppo tokaista, että Intia on köyhä maa ja Kiinakin vain keskituloinen. Intialle on oikeudenmukaista sallia vielä merkittävät päästölisäykset nykyisestä. Kiinan henkilöä kohti lasketut kasvihuonekaasupäästöt ovat jo yli EU:n keskiarvon. Mutta Kiina ei ole vielä vauras, kehittynyt maa.

Sen sijaan Singaporea (ynnä muita) ei todellakaan olisi pitänyt enää pitkään aikaan luokitella köyhäksi maaksi, koska se ei sellainen ole. Silti Singapore tähtää ja sille sallitaan suunnitelmat, joissa se aikoo kasvattaa päästöjään vielä pitkään. (Singapore BKT:n asukasta kohti mukaan se ei ollut köyhä maa edes 1992)

Vain seuraavat maat ovat kaikenlaisten velvollisuuksien alaisina muille maille:

Annex II -valtiot:

Alankomaat

Amerikan yhdysvallat

Australia

Belgia

Espanja

Euroopan talousyhteisö

Irlanti

Islanti

Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta

Italia

Itävalta

Japani

Kanada

Kreikka

Luksemburg

Norja

Portugali

Ranska

Ruotsi

Saksa

Suomi

Sveitsi

Tanska

Uusi-Seelanti

Annex II -talouksia on maailmassa 23 kappaletta (24, jos EU sopimuksen allekirjoittajana lasketaan erikseen vielä yhdeksi), mutta oikeita rikkaita talouksia on esim. Maailmanpankin (World Bank) uusimman luettelon mukaan yli 80 kappaletta.

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

En oikein ymmärrä millaista holhousta tällä alueella siedetään. Taas "haitallinen kommentti" kun sanon vain faktan.
Totta kai minä ymmärrän ja hyväksyn näiden maiden tarpeen kasvattaa talouttaan ja rimpuilla köyhyydestä irti. Kannatan sitä lämpimästi. Sen sijaan ajattelen että ei ole edes näiden maiden kansalaisille reilua että tuo kasvu on pääasiassa aika likaista. Nyt meillä on jo teknologiaa jota ei ennen ollut.

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä

Kysymys oli siitä, mitä maita ilmastoneuvotteluissa ja UNFCCC:ssä (ja sen alaisessa Pariisin sopimuksessa) "lasketaan kehitysmaiden joukkoon". On haitallista asian kannalta ottaa esimerkiksi kaksi maata, joista kumpikaan ei ole oikea "rikas maa". Kun joka paikassa mainitaan nuo kaksi, ihmisille jää väärä käsitys, missä kulkee ja halutaan kulkevan rajan "teollisuusmaan" ja "kehitysmaan" välillä. Kun on olemassa kymmeniä ja taas kymmeniä Kiinaa rikkaampia maita, jotka myös ovat kehitysmaita UNFCCC:n mukaan. Kuten Singapore, Etelä-Korea, Israel, Katar, YAE, Kuvait... Argentiina, Uruguai ja Tšiilekin olisivat tulotasoltaan Kiinaa parempia maita havainnollistamaan, minkälaiset maat ovat ilmastoneuvotteluissa kehitysmaan oikeuksilla.

Singaporelle sallitaan edelleen "tarve kasvattaa talouttaan ja rimpuilla köyhyydestä irti", mutta ei paljon köyhemmille Portugalille ja Kreikalle (tai Suomelle, jonka BKT asukasta kohden on selvästi alle puolet Singaporen tasosta).

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #95

Riku. Näitä valtioita ei pitäisi sinänsä arvioida, kuten nyt tehdään. Rolls Roycen markkinat ovat nykyisin pääsääntöisesti Kiinassa ja Intiassa. Sinänsä nämä eivät ole kehitysmaita tai kehittyviä talouksia, kuten eivät mitkään muutkaan maat maailmassa sinänsä CO2 ajatellen.

Kiinassa on aivan jumalaton ja kansallismielinen rikastumisen tavoite kaikella kansalla ja tälläiset Suomen lasten ilmastomielenosoitukset ovat täyttä pelleilyä tätä todellisuutta silmälläpitäen.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila Vastaus kommenttiin #95

Kommenttiin 95. Koska media ei ole sitä sanonut, niin moni ei ole huomannut, että Pariisin ilmastosopimus koki kehtokuoleman. Vihreään rahastoon piti tulla 100 miljardia dollaria vuosittain. Sinne tuli n. 4 vuotta sitten vajaa 10 miljardia, kun Obama lupasi 10 miljardia ja maksoi 8, jonka jälkeen Trump lopetti maksamisen. Sen jälkeen kukaan ei ole maksanut latin latia.

Länsimailla ei ole myöskään tarjota mitään hiilivapaata energiateknologiaa kehitysmaille, kun nillä ei ole sitä. Saksa on yrittänyt tätä vallankumousta, mutta hiilidioksidipäästöt ovat pudonneet aivan marginaalisesti (vrt. USA).

Pariisin ilmastosopimus on kuollut, mutta media on edelleen sitä mieltä, että kuninkaalla on hienot uudet vaatteet, jotka pelastavat maailman. Varsinaista itsepetosta.

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä Vastaus kommenttiin #101

Antero Ollilalle kommenttiin 101.

Levität väärää tietoa! Olet uskomattoman pihalla aivan perusasioista ilmastoneuvotteluissa.

"Vihreään rahastoon piti tulla 100 miljardia dollaria vuosittain."

Tuo 100 miljardia US dollaria on sovittu "lattiataso" vuodelle 2020 Annex II -osapuolilta. Vuodelle 2025 on alettu neuvottelemaan suurempaa vähimmäissummaa. Tuo 100 miljardia vuoteen 2020 mennessä sovittiin jo Kööpenhaminassa 2009. Ei ole todellakaan sovittu, että Green Climate Fundin kautta kulkisi kaikki ilmastorahoitus. "mobilize USD 100 billion", "from a variety of sources", jne.

"Obama lupasi 10 miljardia ja maksoi 8"

Ei helvetti. Miten kehtaat levitellä tällaista väärää tietoa ihmisille? Obama ilmoitti 3 miljardista US dollarista Green Climate Fundille, mikä oli suuri pettymys ja odotettuakin pienempi summa. (ja nämä lupaukset eivät olleet vuosittaisia, vaan kertalupauksia). Obama sai maksettua vain yhden miljardin, koska Kongressi ei halunnut myöntää rahaa. Ennen virkakautensa päättymistä Obama vielä Kongressin ohi varasti rahaa Kongressin toiseen tarkoitukseen myöntämistä määrärahoista ja sai näin potin nousemaan tuohon yhteen miljardiin (muistaakseni 500 miljoonaa US dollaria Obama otti näin, ympäristöjärjestöt pettyivät siihenkin pahasti, kun ne olivat jo pitkään Trumpin valinnan jälkeen vaatineet, että Obama ainakin täyttää tuon 3 miljardin lupauksensa).

"Vihreään rahastoon piti tulla 100 miljardia dollaria vuosittain. Sinne tuli n. 4 vuotta sitten vajaa 10 miljardia, kun Obama lupasi 10 miljardia ja maksoi 8, jonka jälkeen Trump lopetti maksamisen. Sen jälkeen kukaan ei ole maksanut latin latia."

Et nähtävästi tiedä maailman julkisen ilmastorahoituksen ja julkisen kehitysavun "taakanjaosta" mitään. Muuten et väittäisi, että USA maksaa yksin lähes kaiken "Vihreän ilmastorahaston" käytössä olevan rahan, vaikka mielessäsi olisikin tuollainen väärä muistikuva tai jostakin luettu väärä tieto. USA tuolla 3 miljardillakin olisi ollut Annex II:n BKT-osuuden mukaan suuri alisuorittaja. EU:n komissio ja EU:n jäsenmaat (joista useat eivät ole maksaneet mitään tai vain nimellisen summan) maksavat maailman julkisesta ilmastorahoituksesta suurimman osan.

Kongressi ei suostunut enää myöntämään ilmastorahaa kauan ennen "Trump"iakin. Cruz ja Rubio ym. presidenttinä olisivat myös estäneet kaiken ilmastorahoituksen (mikäli eivät ole valehtelijoita). Tähän liittyy tämä Palestiina-asiakin, josta olen useasti aikaisemmin kirjoittanut mm. täällä.

USA:n rahoituksen lopetus ei ole vaikuttanut muiden lahjoittajien toimiin ainakaan vähentävästi. Saksa ja Norja ovat ilmoittaneet kaksinkertaistavansa oman rahoituksensa. Koska vaatimus ilmastorahoituksesta koskee Annex II -osapuolia yhteisesti, ylivoimaisesti suurimman Annex II -osapuolen kieltäytyminen nostaa painetta ja pakottaa niitä maksamaan enemmän, jotka jo aikaisemminkin kantoivat omaa reilua osuuttaan suurempaa taakkaa, eli "pohjoisia" EU-jäsenmaita ja EU:n komissiota. Suosittelen lukemaan EU:n valtiovarainministereiden kokouksen ilmastorahoitusta koskevat päätelmät ja lausunnon. On lausunto pysynyt aika samansisältöisenä jo usean vuoden.

http://rikukivela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262051-...

http://rikukivela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265860-...

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Päivän lehdessä oli maapallonkartta täynnä punaisia palloja joka puolella.
Greta Thunberg mielenosoituksesta yli maapallon, yllättävää.
Nuoret asialla?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Toteamukseesi liittyy tärkeä ulottuvuus. Ei niinkään ilmastonmuutoshössötyksen kannalta, vaan siitä kuinka globaaliksi maailma on kertaheitolla muuttunut ja kuinka suuri mahdollisuus kenellä tahansa yksilöllä on asioihin vaikuttaa, koska saa itsensä milloin tahansa koko maailman kuultavaksi. Meistä jokainen, vaikka täönä iltana.

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus

Ilmaston lämpenemiseen ja siihen että ihmisen toiminnalla on siihen vaikutus ei kyllä tieteen puolelta liity oikein epävarmuutta. Jos siis väität että ilmaston lämpenemiseen, joka on ilmastokysymys, liittyisi suurta epävarmuutta on väite virheellinen ja harhaanjohtava. Kun puhutaan 2-3 5 ei voida puhua suuresta epävarmuudesta.

"Those who reject the 97% expert consensus on human-caused global warming often invoke Galileo as an example of when the scientific minority overturned the majority view. In reality, climate contrarians have almost nothing in common with Galileo, whose conclusions were based on empirical scientific evidence, supported by many scientific contemporaries, and persecuted by the religious-political establishment. Nevertheless, there’s a slim chance that the 2–3% minority is correct and the 97% climate consensus is wrong."

https://www.theguardian.com/environment/climate-co...

https://yle.fi/uutiset/3-10683192?fbclid=IwAR14qUv...

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

Totta kai ihmisellä on vaikutusta, ei sitä kukaan järkevä taho kiellä. Tuo tutkimus johon viittaat on sillä lailla nollatutkimus että sen määritelmä on niin väljä että se sisältää ihan kaikki, ilmastoskeptikotkin, koska hekään eivät kiistä ihmisen osuutta ilmastonmuutoksessa. Mutta tiedämme hyvin vähän vielä siitä miten ilmastomekanismit toimivat, miten suuri on ihmisen osuus, ja vastaavasti miten suuri valtamerisyklien ja auringon rooli ym. Aerosoleista puhumattakaan. Tilannetta on kuvannut hyvin esim akatemiaprofessori Markku Kulmala.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Eija-Riitta, oletko kansanedustajaehdokkaana?

Ymmärsin, että ehdokkaat eivät pääse enää 'karuselliin'!

Oletko poikkeus?

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

En ole kansanedustajaehdokas. Olenko karusellissa?

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Eija-Riitta, olet karusellissä! Jostain PV:n ehdoista luin, että ehdokkaat eivät pääse karuselliin. Toisaalla luin, että olet ehdokkaana.

Hyvä, että asia on kunnossa.

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola Vastaus kommenttiin #98

Olen eurovaaleissa ehdolla. Embargo ei ole varmaan vielä lauennut päälle.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #99

On etuoikeus äänestää plogistia.

Käyttäjän IlkkaManner kuva
Ilkka Manner

Euroopalla väärä strategia CO2-päästöjen vähentämisessä

Kuten Eija-Riittta Korhola aivan oikein kirjoitti niin Euroopassa touhutaan aivan liian paikallisesta näkökulmasta. Hiilidioksidipäästöt Euroopassa ovat pienentyneet mutta eurooppalaisten hiilijalanjälki on silti kasvanut. Tämä johtuu siitä, että ostamme tavaroita, jotka on tuotettu kiinalaisella hiilivoimalla".

Tämä asia on tietystikin tiedetty jo pitkän aikaa, mutta jostain syystä tähän ei haluta tai osata tarttua kunnolla.
Eurooppalaisten päättäjien harrastama idealismi ympäristöasioissa johtaa juuri tällaisiin absurdeihin käytännön tilanteisiin. Jostain kumman syystä ns. vihreillä on kovin idealistinen näkemys siitä, mitä kuluttajat realimailmassa käyttäytyvät. Kaikki me tiedämme, että keskiverto kuluttajaa – myös ns. vihreitä – ohjaa voimakkaasti hinta. Idealismi karisee kun ns. kestävästi tuotettu kulutushyödyke on vaikka vain 25% kalliimpi kuin halvin tarjolla oleva vastaava tuote. Tämä tilanne johtaa siihen, että tuotantoa sääntelemällä aikaansaatu "puhtaampi" eurooppalainen tuote ei käy kaupaksi. Sen sijaan kulutus ohjautuu halvempiin, mutta enemmän saastuttaviin tuotteisiin. Hyvä tarkoitus johtaa huonoon lopputulokseen.

Tällainen vihreiden idealistinen ajatusmaailma on syöpynyt myös muiden poliittisten ryhmien agendoihin. Poliittisesti kysymys lienee siitä, että näin halutaan houkutella ns. vihreitä arvoja arvostavia äänestäjiä.

Samantyyppinen tilanne on myös vaikkapa Saksan sisäisessä energiakeskustelussa. Vihreiden painostuksesta kansalaismielipide on saatu käännytettyä ydinvoimaa vastaan ja sen seurauksena hiilivoimalla tuotetun sähkön määrä kasvaa lisäten samalla CO2 päästöjä. Tuuli tai aurinkoenergia ei tule auttamaan tähän kovinkaan nopeasti, ehkä vasta 30 vuoden kuluessa. Tällä hetkellä nämä molemmat kehittyvät nopeasti mutta vain runsaiden tukiaisten avulla. Tukiaisten maksajana ovat veronmaksajat ja käytännössä tämä aiheuttaa tilanteen, missä köyhät subventoivat varakkaiden "egologisia" harrastuksia. Tukiaiset ovat myös pois kansalaisten elintasosta ja vähentävät maan kilpailukykyä.

Ympäristöä ajatellen meidän kaikkien pitäisi miettiä keinoja millä voisimme ohjata kulutusta – ei tuotantoa – siten, että CO2 päästöt ja muukin saastuttaminen globaalisti vähenisi. Tätä ei saada aikaan rankaisemalla tuotantoa vaan rankaisemalla kulutusta.

Mitä tälle asialle voi tehdä? Minusta yksinkertaisin tapa lähestyä on kulutuksen ohjaaminen tuotannon päästöihin liittyvällä saasteverolla. Tämä voidaan toteuttaa siten, että vaaditaan myynnissä olevilta tuotteilta laskelma CO2 jalanjäljestä ja tälle laitetaan vero. Tällä tavoin puhtaammin tuottavat valmistajat saavat puhtaudesta kilpailuetua mikä kompensoi vastaavasti suuremmat tuotantokustannukset. Valmistajat saadaan näin paremmin samalle viivalle ja markkinatalouden mekanismien mukaan kulutus ohjaa tuotantoa vähäpäästöisempään suuntaan globaalisti. Näin saadaan saastuminen vähenemään ja tuottajat kaupallisista syistä kiinnostumaan oman tuotantonsa päästöjen vähentämisestä.
Esimerkkinä vaikka kotimaisen Outokummun, joka tekee maailman puhtainta terästä. Outokummun ruostumattoman teräksen hiilijalanjälki on kolmannes aasialaisesta tuotannosta ja puolet globaalista keskiarvosta. Kuluttajat pitäisi vain saada motivoitumaan tietoa lisäämällä ja veropiiskaa käyttämällä.

CO2 jalanjäljen vaatiminen on tietysti oma juttunsa, mutta kyllä Brysselissä on tehty kummallisempiakin ohjeita ja direktiivejä. Nyt vain MEP:it aktiivisesti asialle.

Käyttäjän HarriLeinonen kuva
Harri Leinonen

Ompa mahtavaa jos nuorten mielipiteellä olisi oikeasti merkitystä.
Paino sanalla JOS.
Jos näin olisi, joku toimittaja saattaa kysyä nuorilta mielipidettä vaikka pakkoruotsista? Voisiko olla mahdollista? Ilman manipulaatiota ja ohjattuja kysymyksiä?
Saattaisi pakkoruotsi loppua kuin seinään jos nuoret saisivat itse päättää.
Mutta sitä ei tapahdu. Mutta tämä vain esimerkkinä.

Mutta että nuorten mielipiteillä oikeasti olisi merkitystä?
Siis jos ei tarvita heitä käyttää hyväksi esimerkiksi niin yksinkertaiseen asiaan kuin vallan tavoitteluun käyttäen keppihevosena ilmastonmuutosta?
Ja että se julkaistu mielipide ei palvelisi kenenkään poliittisia tarkoitusperiä?

Aikanaan opetettiin lukiossa, että politiikka on yhteisten asioiden hoitamista. Itse ymmärsin sen silloin niin, että se tarkoittaa vastuun kantamista toisista. Nykyään huolehditaan vain itsestä.

Toivottavasti uuteen eduskuntaan tulee enemmän niitä ihmisiä jotka haluavat pitää huolta lähimmäisistään enemmän kuin itsestään.

Oikeasti en usko.

Sukupuuttoon kuoleva laji sellainen.

Hyvää yötä kuitenkin kaikille tasapuolisesti.

Petri Hämäläinen

Hieno kirjoitus.

Lasten ympäristölakko on surkea päivä henkisesti taantuvalle yhteiskunnallemme ja maanosallemme.

Neljäkymmentä vuotta tässä meni ennen kuin taas joku demokratiaa halveksia taho mobilisoi yhteiskunnassa lapset vallankumouksellisen militantin politiikansa välineeksi. Lyhyt ja ruma lista:

1920 Kommunistit
1930 Natsit
1970 Kommunistit
2010 Vihervasemmisto

Omakohtaisesti 40 vuotta 1970-luvun ja 2010-luvun välilöä on pitkä aika. 40 vuotta vapautta ja demokratiaa. Ennätin 1972 syntyneenä juuri näkemään kuin taistolaiset 70-luvulla marssittivat lapsia ”maailmanrauhan” puolesta. Todellisuudessa tarkoitus oli vain ja ainoastaan Neuvostoliiton totalitarismin ja joukkotuhontaan johtaneen imperialismin edistäminen.

Olemme samassa tilanteessa uudelleen. Miksi fasistit ja kommunistit aina uhraavat tuhansien lapsuuden, tuhansien vapaan mielipiteen muodostuksen omalle vallanhimolleen?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Mobilisoi militantin politiikkansa välineeksi?

Mitähän militanttia on tapahtunut?

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Turussa ainakin PVL ulkoilutti eilen rumia lippujaan ja levitti väärennettyjä "vaalimainoksia". PVL on uusnatsistinen järjestö, jonka hovioikeus on määrännyt lakkautettavaksi. PVL on valittanut korkeimpaan oikeuteen, minkä poliisi katsoo syyksi antaa natsien touhuta omiaan lauantaina keskellä päivää kaupungin keskustassa. Eilen PVL:n aktiivit jakoivat lippuvartiosta erillään eri puolueiden "esitteitä", joita olivat puolueiden logoilla painaneet. Kaveri sattui saamaan "vihreiden esitteen", jossa kerrotaan kuinka me vihreät haluamme Suomeen lisää joukkoraiskauksia. Tämän tyyppisiä esitteitä jaettiin myös muiden puolueiden logoilla ja niissä luetellaan kyseisen puolueen poliitikkojen nimiä. Näitä esitteitä jaettiin myös nuorille keskustassa pyöriville alaikäisille porukoille. PVL on väkivaltainen äärijärjestö. Sen sijaan, että poliisi suhtautuisi asiaan edes jotenkin vakavasti, rikoskomisario kertoo tänään lehdessä: "Kyllä he olivat liikkeellä ihan ulkoilumielessä" ja "Muutama ihminen oli heidän puuhistaan närkästynyt ja sanonut siitä poliisille. Mutta jotkut näyttivät olleen hyvilläänkin." Ulkoilumielessä? Närkästynyt? Hyvillään? Mitä se horisee?

Käyttäjän MarkkuSavikivi kuva
Markku Savikivi

Näin ennen vaaleja:

Halla-ahon porukat ovat olleet tässä asiassa parhaiten järjissään, muut puolueet ovat puhelleet asiasta enemmän perstuntumalla.

Jukka Ryhänen

On se ilmoja pidellyt.

Herra armahda näitä lapsia ja nuoria.

Miikka Lahti

Heti alkuun on saatu kunnon denialistimyyti:
"Kun tutkijoiden huoli ilmaston viilenemisestä muuttui 1980-luvun alussa huoleksi ilmaston lämpenemisestä, olimme juuri metelöimässä happosateista."

"But, the PCF08 survey of papers from 1965 to 1979 showed that while there were some concerns about future "cooling", especially at the beginning of the time period, there were many more concerns about future warming caused by human emissions of carbon dioxide."

https://skepticalscience.com/70s-cooling-myth-tric...

Herättää vähän kysymyksen, että millaisista lähteistä Korhola ilmastotietämyksensä hakee?

Muu osa kirjoituksesta taas lähinnä alleviivaa rusinat pullasta -pointtia, että Suomen ei kannata tehdä päästöille mitään, riittää että muu maailma tekee.

Jukka Ryhänen

Koitetaan nyt hyvät ihmiset ymmärtää että yhtään mitään ei ole tehtävissä. Ahneutta vastaan ei voida tehdä niin kerrassaan mitään.

Maailma loppuu sitten kun se loppuu mutta sen jälkeen tulee uudet taivaat ja maat. Eli mitä järkeä edes hidastella.

Ja muistetaan nyt sekin että tämä vouhotus on pelkästään suuri kusetus jonka tarkoituksena on etsiä pelastajaa väärältä taholta ja lopulta alistua antikristuksen vallan alle joka tie vie kadotukseen.

Käyttäjän TapioTuomisto kuva
Tapio Tuomisto

Niin, kirjoittaja itsehän vaati EU:ssa turpeelle uusiutuvan energian statusta. Onko viestisi nuorille siis se että hiilipäästöjä EUssaei pidä vähentää ainakaan enempää kuin aasialaiset kilpailijamme?

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

Tarkennettakoon, että vaadin sille uusiutuvan statusta sen vuotuisen kasvun verran. Turve luokitelllaan hitaasti uusiutuvaksi biomassapolttoaineeksi, mutta se kiistämättä lisääntyy. Turve on tukenut merkittävästi puujätteen käyttöä, koska se vähentää kattilakorroosiota. Olen myös edellyttänyt että turvetta korjataan vain niiltä soilta, joilla korjaustoimenpide vähentää päästöjä. Ojitetut suothan ovat merkittäviä päästölähteitä, CO2 lisöksi metaania ja typpioksiduulia. Luonnontilaisten soiden käyttämistä en hyväksy.
Päästöjä EU vähentää joka tapauksessa päästökaupan avulla. Metodi on teknologianeutraali.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Turve on niin arvokas aine että on hirveätä käyttää sitä polttoaineena. On kamalaa nähdä miten paljon soita on tuhottu. Ei suo ole mitään biomassaa vaan lukemattomien elävien olentojen ekosysteemi.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Saastuttava tuonti on lopetettava. Kulutusta pitää vähentää niin, ettemme käytä tulevaisuuden elinehdot uusiutumista enemmän.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Mieti vähän: tarvitaanko enää vaihdon välinettä kun nykyisen it-teknologian aikana informaatio välittyy salamannopeasti vaikka maapallon toiselle puolelle.

Käyttäjän HenriJrvi kuva
Henri Järvi

Ilmastosta puhumisen voi nähdä myös yrityksenä huomion kiinnittämisen muualle epätasa-arvoisesta talousjärjestelmästämme joka pyrkii tekemään joistakin orjia ja toisista rikkaita. Maapallon väestönkasvu on joka tapauksessa ongelma joka tulee aiheuttamaan vielä levottomuuksia ja siihenhän meidänkin poliisi varautuu. Välillä tuntuu kuin ihmisiä ajettaisiin ilmastopsykoosiin. Psykoottisiahan on helpompi hallita. Idealismi on poliitikon työkalu mutta kansalaisella siihen harvoin varaa sillä elämä asettaa rajansa, rajat jotka joku muu on luonut. Esim kaavoittaja joka on kaavoittanut kauppakeskuksia johon ihmiset joutuvat ajamaan autoilla. Pääoman ehdoillahan tätä järjestelmää rakennetaan, ja kansalaista siitä syyllistään.

Miksi muuten pyrit sinne Europarlamenttiin Eija-Riitta? Kiitos blogista josta seurasi hyvä keskustelu.

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

Tiedotteessani sanon monta syytä http://www.korhola.com/lang/fi/2019/03/eija-riitta... mutta lisään vielä yhden: en ole keksinyt omalle kohdalleni vielä mitään muuta tehtävää jossa voisin tehdä yhtä paljon hyvää kuin mepin hommissa. Kun jäin henkiin, ajattelin että miksen.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Ei psykoottisia ole ollenkaan helppo hallita, kukaan muu ei tiedä missä maailmassa eläävät. Ellei kyseessä ole joukkopsykoosi. Kun johtavat poliitikot yhä uudestaan toistavat uskomuksensa taloudellisen kasvun ja kilpailun siunauksellisuuteen onko tässä harhassa kyse psykoosista tai aivopesusta.
Presidenttimme sentään jo huomasi, ettei jatkuva kasvu ole mahdollista.

Käyttäjän MaritaSalenius kuva
Marita Salenius

Kiitos kirjoituksesta. Tämä on jo toinen kirjoituksesi (sinuttelen vaikkemme tunne, mutta mummoilu saa tuntemaan tuttuutta ), jonka linkitin fb- kavereilleni tässä ihan lyhen ajan sisällä. Samoja asioita sitä itsekin päässään pyörittelee, mutta ei ole taitoa niitä kirjoitetuksi saataa.

Käyttäjän HenriikkaTavi kuva
Henriikka Tavi

"- kiellettyjä mielipiteitä ovat esimerkiksi nämä suhdelukujen toteamiset. Oli hassua että tänään Twitterissä Mikael Jungner sanoi että tämä 0,1% maininta vei viestistäni uskottavuuden, ja hän lopetti kesken siihen. Aivan älytöntä, että ollaan tilanteessa jossa faktojen esiintuominen vie uskottavuuden. Ennen valheet tekivät sen. Hän alkoi sitten omassa päässään kuvitella miten logiikkani kulkee, eikä tarvinnut enää ajatella. Näin syntyvät todella tiiviit kuplat."

0,1 prosentin maininta on muuttumassa kielletyksi mielipiteeksi, koska se toistuu jokaisessa äärioikeistolaisessa ilmastokommentissa ja liittyy ajatteluun, jossa eri kansallisuuksilla on eri oikeudet ja ihmisarvo koskee vain osaa maailman ihmisistä. Yhdellä suomalaisella on tämän ajattelun mukaan oikeus tuottaa 6 kertaa enemmän hiiltä kuin yhdellä intialaisella ja koska ilmastonmuutos johtuu väestönkasvusta, se pitää ratkaista väestönkasvua rajaamalla - kuitenkaan väestönkasvua ei ole mahdollista riittävän nopeasti katkaista ilman väkivaltaa.

Olen Korholan kanssa samaa mieltä siitä, että on syytä ajatella globaalisti ja tehdä tehokasta ilmastopolitiikkaa, mutta väite että kunnianhimoinen ilmastopolitiikka Suomen rajojen sisällä söisi suomalaisen kilpailukyvyn tai rampauttaisi mahdollisuuden toimia globaalisti on esimerkki pelkurimaisesta ja muutosvastarintaisesta asenteesta. Suomen pitäisi ihan oman kilpailukykynsäkin takia pyrkiä olemaan ilmastonmuutoksen hillinnän eturintamassa ja toimia tässä esim. Ruotsin kirittäjänä, ei pelkästään peesaajana. Siitä, että ilmastopolitiikassa on aiemmin epäonnistuttu pitää ottaa nyt oppia ja olla tekemättä samoja virheitä uudestaan, mutta eivät vanhat virheet ole mikään syy takertua kiinni vanhaan energiaperustaan ja ajaa kritiikittä suomalaisen teollisuuden etuja.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Lopetetaan pahasti ilmaa ja vesiäkin saastuttava tuonti.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset