Eija-Riitta Korhola Levottomia ajatuksia jäsennellysti

Ammottava johtajuusvaje

Ostin lennon Helsingistä Washingtoniin New Yorkin kautta. Kone saapui ajoissa Kennedyn kentälle, josta oli määrä mennä jatkolennolla Reaganin kentälle. Kun maahantulovirkailijoita oli passintarkastuspisteellä vain yksi ja jono pitkä, odotus kesti melkein kaksi tuntia. Menetin jatkolennon ja nopean yhteyden. Jouduin lentämään ensin etelään Charlotteen ja palaamaan sieltä pohjoiseen Washingtoniin. Se on suunnilleen sama kuin lentäisi Helsingistä Tukholmaan Kööpenhaminan kautta. Lentoni New Yorkista Washingtoniin vei enemmän aikaa kuin Atlantin ylittäminen. 

Itse asiassa kentällä oli useita virkailijoita. Mutta he nojailivat seinään ja ohjailivat jonoja. Vain yksi hoiti hommaa ja leimasi passeja. Kukaan ei hymyillyt. 

Minulle tuli vain yksi ajatus mieleen: täällä on vakava johtajuusongelma. Joku on jättänyt työnsä tekemättä, mutta se joku ei ole välttämättä siinä paikalla. Haaste on saada homma sujumaan silloin kun kentälle vyöryy iso lasti ihmisiä samaan aikaan. Nyt ei onnistunut. 

Periaatteessa samasta on kysymys vanhustenhoitoa koskevassa kriisissä. Lailla säädettävä henkilömitoitus ei tule koskaan ratkaisemaan ongelmia kokonaan. Siinä tarvitaan tehtävien mukaista mitoitusta, ja kykyä ennakoida muuttuvat tilanteet. Kun kuormitus vaihtelee, täytyy myös henkilömäärän vaihdella. Sen onnistuminen edellyttää osaavaa johtamista. Ruokailun jälkeen esimerkiksi useimpien vatsa toimii, ja silloin tarvitaan apua. Ja sitten taas ei pitkään aikaan tapahdu mitään. Jonkun pitää laskea tällaiset tarvepiikit, rytmittää ne fiksusti ja kantaa kokonaisuudesta vastuu.

Olen saanut parin viimeisen vuoden aikana tarkkailla terveydenhuollon tilannettamme potilaan näkökulmasta. Vanhus en toki vielä ole enkä huonossa kunnossakaan enää. Samalla olen jututtanut alan ammattilaisia, myös vanhustenhuollossa. Heidän viestinsä on, että homma kaatuu tai seisoo johtamiseen ja työpaikan ilmapiiriin sekä ihmisten keskinäiseen arvostukseen. Pienet työpiikit työtiimien on osattava tasoittaa ammattitaitoisilla ja joustavilla työjärjestelyillä. Jos näin ei toimita, vaan johto on byrokraattista, raportointi pikkumaista ja tiimien keskinäinen työnjako ei toimi, voi jopa 1,05 henkilömitoitus tuottaa huonompaa hoitoa kuin osaava henkilökunta saa 0,5 mitoituksella aikaan. Ammattitaito kehittyy hyvissä tiimeissä oppimalla. 

Yksi hoitotarvetta lisäävä tekijä näyttää olevan viitseliäisyyden puute lääkityksen seurannassa. Uudessa kirjassani kerron siitä yhden kipeän omakohtaisen esimerkin. 

Kriittinen asia vanhustenhuollon kriisissä on sen paljastama yhteiskunnan toimintojen johtajuuskriisi. Sen syvyys näkyy myös poliitikkojen kommenteista. Ei poliisin käytöllä voi korvata johtajuuteen kuuluvaa valvontaa. 

Tästä seuraa minulla myös ihmetys soten kohtalon suhteen: miten näin vähällä organisaatioiden ymmärtämisellä voidaan olla tekemässä kymmenkertaisesti monimutkaisempaa terveydenhuollon uudistusta? Meillä on kipeä puute myös poliittisista johtajista, jotka hahmottavat kokonaisuuksia. Suurten ikäluokkien synnyttämä hoivahoidon paisuminen on ollut tiedossa kauan. 

En kiistä, etteikö 0,7 voisi olla hyvä tavoite. Pidän oikeana ja kohtuullisena myös kysyä, sopiiko vanhusten kustannuksella tehdä ulkomaisten pääomasijoittajien bisnestä. (Aivan samoin minua suututtaa energiatukien ja sähkönsiirtomaksujen karkaaminen ulkomaille – tietyillä perusasioilla ei pitäisi tehdä bisnestä.) Mutta on turha kuvitella, että 0,7 ratkaisisi ongelmat. On myös virheellinen johtopäätös demonisoida ulkoistaminen ja yksityiset palveluntuottajat. Väite yksityisten tuottajien heikkolaatuisesta palvelusta ei saa tukea tutkimuksista. Esim. THL:n seurantatutkimuksen mukaan yksityiset palveluntuottajat olivat 2018 julkisia yksiköitä parempia lähes kaikilla laatumittareilla ja usein vielä selvällä marginaalilla.

Kaikissa malleissa ovat vakavat ongelmansa mutta myös hyvät puolensa. Parhaiten näyttävät selviävän järjestöjen, säätiöiden, pienten yhtiöiden ja ns. yhteiskunnallisten yritysten palvelut. Kansainvälisten pääomasijoittajien tuottamat palvelut sisältävät riskejä, jotka tulevat esiin Esperin tapauksessa.

On kuitenkin selvää, että julkisten palvelujen ongelmat vaativat vastaavan perkauksen. Toivottavasti sekin keskustelu ehditään käydä ennen vaaleja, jotta emme pettäisi itseämme.

Ps. Saatoin ärsyttää ottamalla esimerkkini lentoliikenteen puolelta, etenkin vaalien alla, jolloin poliitikot ovat hiljaa runsaasta lentomatkustamisestaan. Tein sen tarkoituksella. Kuten terveydenhoidossa, ei ympäristöasioissakaan kannata olla mustavalkoinen. Lentoliikennettä ei kannata demonisoida vaan pikemminkin kehittää sitä päästöttömäksi, sillä ulottuvillamme on todellisia kehitysmahdollisuuksia. Sitä paitsi suomalaisella teknologialla on polttoainepuolella keskeinen rooli. Lentoliikenteen päästöjä (3-5 % kaikista päästöistä) tulevat pienentämään kehitteillä olevat uusiutuvat polttoaineet, hybridilentokoneet, uudet kevyemmät materiaalit, ekodesign sekä ilmatilan tehokkaampi käyttö – sekä tietenkin suorimmat ja nopeimmat reitit. Ihmisten kohtaaminen kasvotusten on korvaamatonta, eikä mikään etäteknologia voi sitä paikata.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

14Suosittele

14 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (38 kommenttia)

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Kuten sanoit pienten hoivayritysten laatu on yleensä melko hyvää, mutta suurten hoivajättien ei sitä useinkaan ole. Ongelmia on paljon, ollut alusta lähtien. Mutta monimutkaisten kilpailutusten johdosta pienillä yhtiöillä ei ole mahdollisuuksia selvitä - heillä ei ole juristiarmejaa käytettävissään. Hoivajätit ovat myös ostaneet pienet firmat markkinoilta ylihinnoilla. Miksi he ovat maksaneet liikaa? Onko luvattu riskitöntä tuottoa tulevaisuudessa kun suuret ikäluokat tästä vielä vanhenevat? Nyt tuotto on ollut ainakin 10% ja johtajat ovat miljonäärejä vaikka hoito on ollut luokatonta, ehkäpä juuri siksi. Pienien hoivakotien omistajat eivät tule miljonääreiksi, he saavat toimentulon perheelleen. Suuret tuotot ja halvat sopimukset - Vaikea yhdistelmä, jonka vanhukset ja hoitajat ovat tunteneet nahoissaan.

Julkisessa terveydenhoidossa on myös paljon ongelmia, varsinkin kotihoidossa sairaimmat vanhukset on käytännössä jätetty heitteille. Kotona yksin asuu liian sairaita ihmisiä, tarvittaisiin enemmän hoivakoteja ja palvelutaloja. Nyt hoitajien aika menee siirtymisessä paikasta toiseen. Ja kotihoitajia on sen tähden liian vähän. Miksi ei rakenneta enemmän palvelutaloja, jossa vanhukset joko vuokraavat tai omistavat asuntonsa, jolloin hoitajien aika ei kulu matkantekoon?

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Oman lusikkansa soppaan ovat laittaneet ammattiliitot. Ovat opettaneet työntekijänsä siten, että yhtään sekuntia ei tehdä ylitöitä, jos siitä ei erikseen makseta.

Työpaikalta poistutaan tasan tarkkaan sillä kellon lyömällä kun vuoro päättyy, riippumatta mikä tilanne töissä on, eikä minkäänlainen "venyminen" tule kuuloonkaan, jos siitä ei makseta.

Aivan samoin kuin OAJ. Tiedän opettajia, jotka opettavat päivän viimeisen oppituntinsa päällysvaateet päällä ettei vain koulupäivän päättymisen jälkeen poistuta työpaikalta liian myöhään.

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Näin ei tapahdu hoitoalalla, minä en koskaan lähtenyt työstä ennen kuin kaikki tehty. Sukulaiseni joutuu vähän väliä olemaan monta tuntia ylitöissä kun henkilökuntaa ei ole riittävästi ja hän joutuu juoksemaan monilla osastoilla saman päivän aikana. Sanoisin että hoitajat keskimäärin venyvät liikaa, jolloin aina vain myös vaaditaan enemmän. Nykyisin on myös paljon sellaisia ihmisiä töissä, jotka eivät riittävästi tiedä lääkkeistä ja sairauksista ja siksi kokeneet ja osaavat ovat liian kovilla.

Lääkkeiden jakoa ei välttämättä järjestetty asianmukaisesti eikä turvallisesti. Joskus terminaalivaiheen potilas hoivakodissa jäänyt ilman morfiinia koska lääkesysteemit puutteellisia. Kokenutkaan hoitaja ei välttämättä saa parannuksia aikaan ellei esimies suostu kuuntelemaan. Esimies taas saa käskynsä ylemmiltä, jotka vaativat säästöjä, mikään ei saa maksaa...

Ps. Nykyisin esimiehillä ei enää ole vastuuta hoidon onnistumisesta, hoitokodin esimies ei välttämättä edes ole riittävän ammattitaitoinen - hommaan tarvittaisiin kokenut sairaanhoitaja, jolla on paljon työkokemusta myös sairaanhoidosta (vanhuksilla usein monenlaisia sairauksia). Mutta haluavatko pörssiyhtiöt tällaisia hoitajia? Nämä saattavat vaatia parannuksia hoivan tasoon? Pörssiyhtiöt maksavat myös hyvin huonoa palkkaa muihin verrattuna.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Itse olen hoitajien kanssa keskusteltuani tullut siihen tulokseen, että hoitajien esimiehenä pitäisi olla insinöörin. Hoitajien työajasta suurin osa kuluu odottamiseen: Aamulla on kiire suihkun ja aamupalan ja lääkkeiden jaon kanssa. Käsipareja tarvitaan enemmän kuin on paikalla. Sitten homma pysähtyy ja käsipareja on liikaa. Kahvihuone ja kanslia ovat täynnä tarpeettomia ihmisiä.

Lounasjako ja lääkkeenjako antavat tekemistä osalle joukosta ja sitten tulee iltavuoro ja rapsa.

Iltavuorossa on kiirettä saada potilaat vuodekuntoon, vaipat joudutaan vaihtamaan jo ensimmäisille jo viiden aikaan. Iltavuorossakin kiire taukoaa kahdeksan jälkeen.

Mikähän on, että hoivalaitoksissa ja sairaaloissa kaikki potilaat ja asiakkaat herätetään klo 7? Jos annettaisiin jokaisen heräillä omia aikojaan, käsipareja tarvitaan vähemmän ja kuormitus tasoittuisi. Näin insinöörin aivoituksen mukaan ainakin.

Käyttäjän AriMyllis kuva
Ari Myllis

Ainakin oma tapaukseni osoittaa muuta.Jouduin 2 vuotta sitten kotisairaanhoidon piiriin, koska yksi piikitys piti antaa 6 tunnin välein, sitä ei saanut itse antaa, kun kyse oli opiaattipohjaisesta lääkkeestä. Niinpä täsmällisesti klo: 2.00 yöllä tuli kotisairaanhoidon auto pihaan ja hoitaja antamaan piikityksen. Ei taida onnistua Attendolta?

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

"Saatoin ärsyttää ottamalla esimerkkini lentoliikenteen puolelta, etenkin vaalien alla, jolloin poliitikot ovat hiljaa runsaasta lentomatkustamisestaan."

Ei haittaa.

Suomen Hiihtoliitto teki mainospätkän siitä kuinka hiihtäjä Martti Jylhä matkustaa Rukan kisoihin junalla lentämisen sijaan osallistuakseen ”ilmastotalkoisiin”. Samalla FIS eli Maailman Hiihtoliitto järjestää huippukokouksensa Thaimaassa, jossa ei ole koskaan ollut lunta eikä maalla ole koskaan ollut kilpahiihtäjiä. Nyt Thaimaahan lennätetään yli 1000 osanottajaa pääasiassa Euroopasta ja eniten Norjasta.

Presidentti Niinistökin kiinnitti huomionsa ilmastonmuutoksella hurskasteluun. Sveitsin ilmastokokoukseen lensi 1 500 yksityiskonetta tuomaan päättäjiä paikalle päättämään lentämisen vähentämisestä. Katowicen ilmastokokoukseen osallistui yli 30 000 osallistujaa, jotka kaikki suunnilleen tulivat paikalle lentämällä. Yksinomaan Afrikkalaisesta Kamerunista saapui paikalle 427 osallistujaa. Esimerkillistä toimintaa päättäjillä.

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Tällä kertaa taidettiin käydä rukoilemassa aamupalan yhteydessä.

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

Voihan sen noinkin muotoilla. Tai sitten niin että tapasin monta valtionpäämiestä.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #7

Tarkoitatko, etteivät kaikki siis rukoilleet?

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Thaimaaseen matka päästöttömästi purjelaivalla kestäisi tuuliolosuhteista riippuen 2 - 2½ kuukautta. Siinä olisi esimerkkiä muille, kun purjelaivalla matkustaisivat. Matkan aikanahan nämä voisivat hoitaa asioitaan purjelaivojen mastojen huippuihin kiinnitettyjen satelliitti antennien kautta.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Nyt en ehkä ihan päässyt jyvälle tuosta lentoasema-terveysasema-vertailusta, mutta jäin miettimään, mitä etua lentoaseman johto olisi saanut siitä, että matkustajat olisivat jonottaneet vain puolet nyt käyttämästään ajasta, keskimäärin? Onko esimerkiksi vaaraa, että joku kilpaileva organisaatio hoitaa tehtävät, jos ne eivät suju? Tämä vaarahan sentään voisi väijyä yksityistä terveysasemaa ja sen henkilöstöä.

Voisiko johtujuusvaje siis olla maksajille yhdentekevä tai peräti säästöä? Näillä näkyminen en ikinä lennä USA:han, mutta olen kuullut jo vuosien takaa, että USA:n lentoasemilla tulee mieleen Neuvostoliitto.

Jussi Säntti

"Nyt en ehkä ihan päässyt jyvälle tuosta lentoasema-terveysasema-vertailusta"

Ennen vanhaan lennonvaihdot tehtiin aina Euroopan puolella. Lentoreittien suunnittelu ei tosin ollut blokin aihe.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

USAssa vaikean tullin jäkeen ei valvontaa Neuvostoliitossa tulli helppo ja sen jälkeen valvonta jos oikein muistan.

Käyttäjän jarmonahkamaki kuva
Jarmo Nahkamäki

Johtajuudessa on tosiaan ongelmia. Sanoihan Attendon johtaja muutamaa päivää sitten, että heidät yllätti vanhusten hoivan tarve. Jos potilaiden taustoihin olisi ennalta perehdytty niin sieltä asiat olisi selvinneet jo ennakolta. Nyt lähdettiin liikkeelle liian pienellä hoitajamäärällä.

Henkilöstön resurssointi on työnjohdon tehtävä. Niin se on kaikilla toimialoilla. Joustavaa työntekijämitoitusta tosiaan taitaa kangistaa ammattiliitot. Onhan kuitenkin meillä hyvästä toiminnasta osoitus kauppojen aiempaa väljemmät aukioloajat.

Mika Vestenius

Noiden hoivayritystenkin hoito on käsittääkseni aika kallista.
Kunta maksaa ja ehkä vanhuksen eläke menee suurimmaksi osaksi tai kokonaan hoitopaikkaan. Sitten hoivayhtiö jättää kylmästi hoitamatta kun on tehtävä voittoa. Ei anneta lupaa palkata tarpeeksi väkeä. Ilman mitään seuraamuksia kun hoitajamäärästä on vain suositus. Mielestäni nyt lakiin ajateltu sitova 0.7 tavoite on hyvä askel oikeaan suuntaan.

Ymmärrän hyvin esim kokoomuksen huolen tästä tavoitteesta, että jos vaikka 10 asiakkaan yksikössä olisi yövuorossa kolme (?) hoitajaa klo 22-7, sehän tarkoittaa sitä että päivällä ja illalla pitäisi olla noin 0.9 hoitajaa per asiakas. Tai sinne päin. Toisaalta, tällöin saattaisi olla aikaa seurusteluunkin. Kohdata ihminen. Asiakas saattaisi myös vaikka päästä suihkuun useammin kuin kerran viikossa. Hoitajia voisi saada helpommin töihin. Miten usein muuten käytte itse suihkussa?
Kyllä, tämähän tulisi yritykselle kalliimmaksi kuin vaikka keskimäärin 0.5 hoitajaa per asiakas ja vähentäisi vastaavasti sijoituksen tuottoa. Vaikka olisi15 euron vessapaperirullat. Mites se inhimillisyys sitten? Hyvä vanhuus tms?
Miten tuota ehdotettua ”joustavaa mitoitusta” olette ajatelleet valvoa?
No tämähän on vaan tällaista jaarittelua. Kohun laannuttua tuskin mitään tapahtuu asian suhteen kuitenkaan. Onhan noita vaalilupauksia nähty. Asia ei ole poliitikoille tarpeeksi henkilökohtainen kuitenkaan.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Missä se johtajuus on?

Aloittaisin täysin kokemattomasta oikeusministeristä. Häkkänen, tuo oikeushistoriasta (!) gradunsa kirjoittanut maisteri, joka ei ole edes auskultoinut, eikä ilmeisesti tehnyt päivääkään käytännön töitä, pyörittelee peukaloitaan ja ihmettelee, onko mitään rikollista tapahtunut. Syyttäjälaitos ja poliisinäyttävät ihmettelevän samaa asiaa, vaikka tietoon tulleet seikat selvästi ylittävät esitutkinnan aloittamiskynnyksen. Valtion ja kuntien valvonnasta vastaavat laittavat tekemättömät kätensä puuskaan ja tyhmät päänsä pensaaseen.

Löydän noista hoitolaitoksista kertovista jutuista ainakin petoksia (henkilökirjausten perusteella tehdyt maksut), asiakirjaväärennöksiä (em. henkilökirjaukset), kuolemantuottamuksia, heitteillejättöjä, jne. Jokainen noista on virallisen syytteen alainen, eli kun ne ovat tulleet poliisin tietoon, voi esitutkinnan aloittaa. Ei tarvita ensimmäistäkään rikosilmoitusta, jonka joku taho olisi tehnyt, ei ensimmäistäkään tutkintapyyntöä.

Mutta eipä ole näemmä aloitettu mitään. Poliisilla näyttää olevan kiire ratkaista lähinnä äärimmäisen hölmöyden piikkiin laitettava Odinin sotureiden tapaus. Vanhukset ja lapset saavat odottaa.

Kun Neuvostoliitto kaatui, tuotantovälineet ja raaka-aineet päätyivät oligarkeille. Suomi ei ole vielä kaatunut, mutta palveluala näyttää joutuneen oligarkkien käsiin. Katsokaa noiden yritysten johdon varallisuutta ja tienestejä: yksityinen pystyy todellakin tuottamaan palvelut halvemmalla kuin julkinen sektori ja tekemään sikamaisesti voittoa samalla. Varsinkin valtion tukien varassa ja kun kunnissa ja kaupungeissa samoin kuin eduskunnassa ja ministeriöissä toinen toistaan yksinkertaisemmat ja hölmömmät poliitikot yhtä tympeiden virkamiesten avustuksella laiminlyövät kyvyttömyydessään kaiken valvonnan.

Kaiken tämän te olette ansainneet, vai mitä?

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Niin, kyse on suuren luokan hölmöydestä. Nämä pörssiyhtiöt ovat luultavasti lobbaamalla poliitikkoja saaneet läpi niin vaikeita säädöksiä hoivayrityksille, ettei pienet yritykset niistä kerta kaikkiaan selviä. Uskon tosiaan että suurin osa johtuu hölmöydestä, mutta joukossa on varmasti myös poliitikkoja, jotka hyötyneet tästä. Luultavasti näitä löytyy miltei kaikista puolueista.

Koska me kansalaiset nyt epäilemme miltei kaikkia poliitikkoja ja virkamiehiä, olisi parasta selvittää tapahtumien kulun perinpohjaisesti. Yritysten johtoa ja esimiehiä unohtamatta. Näin ilma puhdistuu ja voimme jatkossa yrittää toimia paremmin.

Petri Hämäläinen

#14 - juuri näin. Harvinaisen paljon samaa mieltä Maxin kanssa.

Käyttäjän JukkaSalakari kuva
Jukka Salakari

Kokemuksesi New Yorkissa ja Charlottessa oli tosiaan seuraus johtajuusongelmasta. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump aiheutti osittaisen hallinnon sulkemisen ja tämän vuoksi palkkaa saamattomat TSA:n työntekijät eivät aina ilmestyneet työpaikalle.

En nyt ole ihan varma tarkoitatko tosiaan sitä että on johtajuusongelma jos ihmiset eivät tee työtään jos eivät saa palkkaa. Ehkä Suomessa kaikki voivat edelleen jatkaa työssään palkatta, mutta USA:ssa se ei onnistu: on ostettava ruokaa, maksettava laskut, lyhennettävä lainaa jne.

Johtajuusongelma tosiaan?

Jussi Säntti

"Donald Trump aiheutti"

Lentoja ei ole vaihdettu USAn puolella ennen eikä jälkeen Trumpin.

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

Minun nähdäkseni johtajuusongelma oli kyseessä kun paikalla oli paljon työntekijöitä, mutta ei oikeassa paikassa. Osa oli täysin toimettomana.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

#22:
Et kai odottanut, että Salakari ymmärtäisi, mistä on kysymys?

Jukka Ryhänen

Ihmettelen että Suomesta löytyi edes muutama virkahenkilö jotka saivat aikaiseksi puuttua asioihin. Meno on vaikuttanut siltä että Suomi ajaa täydessä unessa rotkoon eikä kukaan tee mitään. Ongelmia on kaikilla inhimillisen elämän alueilla, ei todellakaan ainoastaan vanhuksilla.

Suomi on melkoisen kirouksen alla.

Tästä ei nousta eikä selvitä, ja paljon pahempaa on tulossa.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Jo viisi vuotta vanha kirjotus, mutta edelleen hätkähdyttävän ajankohtainen analyysi Suomen henkisestä ja yhteiskunnallisesta tilasta:

Seppo Oikkonen:

"
Useimmat meistä kuvittelevat että totaalinen yhteiskunnallinen romahdus olisi jokin erityisen dramaattinen tapahtuma, jokin luononkatastrofin kaltainen, tulivuortenpurkausten vulkaanista voimaa purkava, maanjäristysten tapainen, raunioita jälkeen jättävä, sotien hävitystä ja hirveyksiä muistuttava, räjähdyksenomainen, kertakaikkinen kuolemaa ja tuhoa kylvävä, siis jokin maailmanloppu. Mistään sen kaltaisesta ei yhteiskunnan hajoamisessa kuitenkaan ole kyse, vaan melkeinpä jostain aivan päinvastaisesta.

Kun yhteiskuntamme katoaa, se vain lakkaa olemasta. Yhteiskunta ei lopultakaan ole muuta kuin joukko ajatuksia -- joukko jatkuvuuden ja luottamuksen tuntoja -- korviemme välissä. Kun nämä ajatukset ja tunnot hajoavat, yhteiskunta lakkaa olemasta. Maa autioituu ympäriltämme -- kansallinen sielunmaisema kasvaa enää henkistä rikkaruohoa.

"

http://kuinkakarlmarxtavataan.puheenvuoro.uusisuom...

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Meitä vaivaa moraalikato, vain harva puuttuu epäkohtiin kun niitä näkee - ajatellaan että kyllä joku toinen jne. Usko, toivo ja rakkaus on hävinnyt jonnekin - enää ei ole jäljellä kuin kuluttamisen ja rahan ideologia. Kulutusyhteiskunnat kaatuvat lopulta omaan mahdottomuuteensa. Kuluttaminen ei nimittäin riitä ihmiselle, tarvitaan myös jotain syvempää ulottuvuutta, uskoa johonkin suurempaan elämää kantavaan voimaan. Tässä tulee mieleen lasten laulu: "Jumalan kämmenellä en ole turvaton"

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Oman teoriani mukaan maailmassa suurin puute vallitsee vanhemmuudesta ja seuraavaksi suurin johtajuudesta.

--

Jo kaksi ihmistä on varoittanut minua lentämästä New Yorkin kautta tylyn palvelun ja ruuhkaisuuden vuoksi.

Siksi varasinkin lipun Icelandairilta: Helsinki-Keflavik-Washington.

Käyttäjän paavonevalainen kuva
Paavo Nevalainen

Vaarallisin tilanne pitkäaikaisessa johtajuusvajeessa on, kun joku ehdottaa täyttävänsä kyllin monen toiveet ja tosiaankin saa vallan. Sellainen henkilö tietää jo, että näitä ongelmia ei voi ratkaista, koska kyllin paljon yhteistä halua ei ole. Siksi hän keksii jonkin kummallisen keppihevosen ja ratsastaa sillä.

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

On keksitty taas uusi muotisana, johtajuusongelma, johon vedotaan, kun hoivakodeissa on ongelmia. Hoivatyö ei valitettavasti ole liukuhihnatyötä, jota kellokallet voisivat rationalisoida äärimmilleen. Kyllä hoitajillakin on oikeus lepoon kiireisten työrupeamien jälkeen. Muutenkin työpaikoilla pitäisi ymmärtää, että ihmisiä on monenlaisia, kaikki eivät ole stahanovilaisia työhulluja! Keskiahkerien jopa laiskanpulskeidenkin työpanosta tarvitaan ja enkä nämä jälkimmäiset tuovatkin enemmän inhimillisyyttä hoidokkien arkeen.

Jukka Ryhänen

Ihmisyys, inhimillisyys, vanhempien kunnioittaminen, vanhusten arvostaminen, hyvä elämä.

Valitettavasti näyttää siltä että kokoomus on suurin syyllinen nykyiseen menoon. Nuori polvi on täysin häikäilemätön ja tunteeton, vain oma etu.

Petri Hämäläinen

Nyt menee fiksulla kirjoittajalla täysin ohi.

Johtamisongelma on silloin jos porukkaa on liikaa ja kuitenkaan homma ei pelitä.

Resurssiongelma on kyseessä kun työntekijöitä on aivan liian vähän.

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

Mielestäni perustelen väitteeni. Johtajuusvaje on jo poliittisella tasolla. Johtajuusvaje on sitäkin, ettei resursseja mitoiteta oikein. Ja väitän, ettei ongelman ratkaisu ole 0,7, sillä sekään ei riitä, ellei muihin epäkohtiin puututa johtajuudella. Hoitajien mukaan esimerkiksi nykyisiin raportointijärjestelmiin haaskaantuu aikaa, joka on pois potilaan hyvinvoinnista. Raportointi on osittain aivan epätarkoituksenmukaista.

Petri Hämäläinen

Johtajuusvajeen käsite ei sovi resurssiongelman ratkaisuksi toimialalla jossa henkilömäärä on tarkasti säännelty ja sääntöjä tietoisesti rikotaan.

Jos taksissa on turvavyöpakko mutta turvavyötä ei käytetä, onko sekin johtajuusvajetta?

Käyttäjän marjattahalkilahtiblogituusisuomifi kuva
Marjatta Halkilahti

Juuri noin! Tämä oli Eija-Riitalle kohtaan 29! Ei vaan tainnut mennä oikeaan koloon!

Otsakkeen voisin vaihtaa. Ammottavan tilalle kirjaisin kammottava.

Ja sitten tällaiset uutiset: https://www.sss.fi/2019/02/vanhuspalvelulaki-uudis...
nämä kirjaisin mappiin, sanonko mihin? En sano, sillä pahasti sanoisin!

Tässä maassa on ihmisiä, jotka tietävät, mitä hyvä vanhustenhoito on ja mitä sen eteen pitäisi tehdä, mutta tähän mennessä poliitikot eivät muuta ole tehneet kuin pallotelleet asian kanssa. Vaalien alla kyllä kosiskellaan korjaus-, parannus- ym. lupauksilla. Johonkin olen tainnut kirjata (en tänne, ilmeisesti johonkin omaan puheenvuorooni), että jos olisin kansanedustaja, niin vanhusten hoitomme osalta minua hävettäisi!

Käyttäjän jarmonahkamaki kuva
Jarmo Nahkamäki

Johtajuusvaje on minusta sitäkin jos puoluejohtaja sanoo ettei hoitajamitoitukseksi kelpaa numero.

En haluaisi tällaisen johtajan olevan liikenneministerinä ja sitten määräävän nopeusrajoitusmerkkiin kirjoitettavan "satakilometriä tunnissa".

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Otetaan nyt esimerkki päivän Hesarista Attendon Jalavasta:
-------------------------------------------------------------------
Itä-Suomen Avin tarkastuskertomuksesta käy ilmi, että hoivakoti Jalavan työvuorolistoissa oli muiden Attendon yksiköiden työntekijöitä ja että listoissa oli epäselviä merkintöjä.

Tarkastuksessa kävi myös ilmi, että ainoa vakituisessa työsuhteessa ollut sairaanhoitaja oli hoivakodin johtaja eli vastuuhenkilö. Henkilöstön mukaan hän osallistui hoitotyöhön vain vähän.

Vanhusten lääkehoidossa todettiin useita puutteita. Useiden hoitajien lääkehoitoluvat olivat puuttellisia, ja esimerkiksi lähihoitajaopiskelija oli ollut vastuussa lääkehoidosta. Koko hoivakodin lääkehoidon suunnitelma oli hyväksytty tammikuussa 2019, kun hoivakoti oli aloittanut toimintansa vuoden 2018 huhtikuussa.

Tarkastuskäynnillä viime viikolla jäi Itä-Suomen avin mukaan epäselväksi, tietääkö koko henkilökunta hoito- ja palvelusuunnitelman merkityksen tai mistä sen voisi käydä lukemassa.
----------------------------------------------------------------------

Vaikuttaa siltä, että ei ole seisoskelusta väärin kohdistetuin resurssein vaan resursseja ei ole ja osa niistä ei omaa riittävää osaamista eikä koulutusta.

Tähän yhdistyy sitten systemaattiselta vaikuttava tapa pitää virallisissa listoissa henkilöitö, jotka eivät ole edes paikalla käyneetkään eikä paikalla oleva henkilöstö edes ollut tunnistanut listalla olevia nimiä/henkilöitä?

Jos toimija tekee näin ja julkinen taho perustaa valvonnan omavalvontaan minimoiden valvontaresurssit, niin missä se johtajuusvaje on? Lopulta tullaan siihen paljonko hallitus ja eduskunta on antanut Aveille ja Valviralle vanvontaresursseja, mikä on yksi Valvirassa ja parikymmentä koko maassa Aveissa tehden myös muita asioita.

THL taas kerää tiedot kyselyillä yksiöistä vastaavilta, mitähän mahtaa tämän hoitolaitoksen vastaava ollut vastannut henkilöstömäärästä? Jos listalla on haamuhenkiöitä, niin jätetäänkö ne ilmoittamatta. THL:hän ei mitenkään tarkasta ilmoitettuja oman kertomansa mukaan.

Päätä pidetään pensaassa jatkuvasti.

Käyttäjän mattihytola kuva
Matti Hytölä

Ihan hyvä vertailukohta organisaation toiminnasta. Suomessa ongelma on vaan siinä että johtajia on niin paljon että ongelman voidaan ajatella olevan aina jonkin toisen sektorilla. Jenkeissä taasen julkisen puolen henkilökunta tekee tasan sen mistä heille maksetaan.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Tuttu Attendon kaveri alla olevassa videossa. Kuinka kauan me sallimme tämän menon jatkuvan... ks. alla:

https://www.mtv.fi/sarja/45-minuuttia-33001002004/...

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Portugalissa yritys saa omistaa korkeintaan kaksi apteekkia - Kilpailu toimii. Miksi meillä Suomessa ei tehdä samankaltaista järjestelmää koskien hoiva-/terveydenhoitoyhtiöitä?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset