Eija-Riitta Korhola Levottomia ajatuksia jäsennellysti

Katosiko näkökyky?

Terveisiä japanilaisesta Shinkansenista, luotijunasta. Kioto on jäänyt taakse, lähestyn Tokiota. Maanantaina aloitimme Public Acceptance –viikon käymällä Takahaman ydinvoimalassa tutustumassa niihin turvallisuustoimiin, jotka vuoden 2011 tsunamin jälkeen tehtiin. Torstaina vierailimme samalla asialla Hamaokan ydinvoimalassa. 

Moni käyttäisi tässä yhteydessä ilmaisua ”Fukushiman katastrofin jälkeen”, mutta ongelma on, että tiedotusvälineitä myöten tavataan sekoittaa toisiinsa tsunamin kymmenettuhannet uhrit ja Fukushiman kaksi uhria, jotka kuolivat vetyräjähdykseen. Jotkut tekevät sen ikävä kyllä myös tietoisesti. Myös europarlamentissa keväällä 2011 tsunamin jälkeen vihreiden edustaja huusi täysistunnossa, kuinka monta kymmentätuhatta kuolonuhria tarvitaan ennen kuin ymmärrämme, että ydinvoima on vaarallista. Noita kiihtyneitä tunnelmia kuvasin silloin tällä palstalla postauksella Pitkitetty orgasmi

Itse asiassa tsunami oli hirveä stressitesti, josta ydinvoimalat selvisivät hyvin, kun kaikki muu sortui. Muun muassa brittiläinen ympäristökirjailija ja -toimittaja George Monbiot sanoi, että onnettomuus sai hänet luopumaan ydinvoiman vastustamisesta: ”Atomivoima on juuri joutunut yhteen kovimpaan mahdolliseen testiin, ja sen vaikutus ihmisiin ja planeettaan on ollut pieni. Fukushiman kriisi teki minusta ydinvoiman kannattajan.” 

Eivät ne Fukushiman, Takahaman tai Hamaokan turvallisuustoimet silti täydellisiä olleet; onnettomuus paljasti mitä voi vielä parantaa. Meille esiteltiin muutoksia, joita on tehty niin tsunamin, tulipalon, terrori-iskun, tornadon tai maanjäristyksen varalta. Muutokset perustuivat insinöörien, geologien ja meteorologien laskelmiin maksimaalisista tsunameista tai tornadoista alueella. Meren rannalla olevan voimalan rakennettu valli ylittää näin ollen arvioidun maksimin. Voimalan alue on eristetty myös betonikaistalla, joka estää metsäpalojen leviämisen voimalaan. Lisäksi sähkönsaanti jäähdytysvesipumppuja varten on varmistettu joka tilanteessa. Kaikki on laskettu japanilaisella perusteellisuudella. 

Nyt olen nähnyt neljä japanilaista ydinvoimalaa. Vuosi sitten vierailin Fukushimassa ja pohjoisen Rokkashossa, tällä kertaa etelässä Takahamassa ja Hamaokassa. Hamaoka suljettiin pääministerin päätöksellä tsunamin jälkeen 2011, vaikka mitään vahinkoa siellä ei sattunut. Nyt kahdeksan vuotta myöhemmin parannustoimien jälkeen odotetaan, että kolme reaktoria saavat lähiaikoina käynnistysluvan. 

Miksi suosittelen ja toivon, että ne käynnistetään? No vaikka siksi, että olen mummo, joka ajattelee tulevaisuutta. Kokemus osoittaa, etteivät aurinko ja tuuli pysty vielä pitkään aikaan lunastamaan odotuksia, ja tässä blogissa Miksi uusiutuva energia ei vastaa odotuksiin olen selittänyt sen niin, että kokonaisnäkökyvyn puutteesta kärsivien poliitikkojenkin pitäisi ymmärtää, miksi. Energia on ihmiskunnan kohtalonkysymys. Tarvitsemme ydinvoimaa osaratkaisuna, luotettavana perusvoimana, koska vertailussa se pärjää vähäpäästöisyytensä, turvallisuutensa, tehokkuutensa ja ilmanlaatuvaikutustensa ansiosta erinomaisesti. Samaan aikaan toivon, että ihmiskunta jatkaa energiaihmeen kehittämistä, kuten Bill Gates sen muotoili. Fossiiliset loppuvat ennen pitkää. Tulevilta energiaratkaisuilta on edellytettävä tuotannon ja jakelun luotettavuutta, pysyvyyttä, turvallisuutta, sopeutumista kulutuksen vaihteluihin sekä halpaa hintaa. Minusta nämä ovat ne (Gatesinkin esittämät) perusvaatimukset, jotka energiapolitiikassa on joka tapauksessa pidettävä lähtökohtina. Ideologia siitä, että energian tulisi olla kallista, on väärin: se sortaa köyhiä.

(Teksti on jatkoa edelliselle postaukselle Kioton päiväkirja.)

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

28Suosittele

28 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (19 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tuon tsunamin jälkeen näytettiin Suomen TV:ssä kuvia laajasta kaupunkialueesta, jossa talot olivat tuhoutuneet kuin sodan jäljiltä ja muuan ikääntynyt japanilaisnainen itki kotinsa vierellä. Suomalainen reportterinainen kuvaili ääni väristen tilannetta suurin piirtein niin, että "ei tuokaan jo aiemman ydinpommituhon kokenut nainen olisi voinut aavistaa, että hän joutuu saman kokemaan uudelleen nyt täällä Fukushimassa".

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Sama juttu Tshernobylin kanssa: Greenpeace on puhunut jopa 140 000:sta kuolleesta kun WHO löytää todennettuja tapauksia joitain kymmeniä. Jos tavan kansalaiselta kysyy arviota, arvaan että luku on lähempänä sataatuhatta kuin sataa.

Toki epäsuorasti Tshernobyl tappoi valtavan määrän ihmisiä koska hallitukset jarruttivat ydinvoimarakentamista ja panostivat hiileen sen sijaan.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tshernobylin ja Fukushiman tapaukset eivät kuitenkaan ole toisiinsa rinnastettavissa sikäli, että Tshernobylissa tapahtui oikeasti ydinvoimala-onnettomuus. Fukushimassa tapahtui tsunamionnettomuus.

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki Vastaus kommenttiin #3

Ja kyseessä taisi olla erilaiset voimalat, eli olisiko Tsernon kaltainen onnettomuus edes voinut tapahtua Fukushimassa. Yhdistävä tekijä saattoi olla turvatoimien ohittaminen molemmissa, Fukushimassa tosin "ohitettiin" hieman eri tavalla.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen Vastaus kommenttiin #3

En jaksa tarkistaa Googlesta, mutta muistelen jo edesmenneen Martti Tiurin joskus eduskunnassa kiihkeimmässä Tshernobyl-keskustelussa sanoneen , että kyllä , ydinvoimala-onnettomuus saadaan aikaan kun kaikkensa yritetään.

Olen siinä käsityksessä, että Tshernobylissä ajettiin seisakin aikana joku - älytön- koe , jossa turvajärjestelmät otettiin pois päältä ja pannu saatettiin kriittiseen tilaan tieten tahtoen.

Jos itsemurhakuinen ajaa rekan kanssa nokkakolarin, voiko sitä kutsua " liikenne-onnettomuudeksi" ? Ehkä...

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto Vastaus kommenttiin #3

Tshernobylissä onnettomuuden torjunnassa uhrattiin varusmiehiä surutta, koska muita menetelmiä ei ollut kuin lähettää miehet surman suuhun alkeellisesti suojattuna.

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen

Muistaakseni jo väitöskirjassaan Eija-Riitta Korhola totesi, että fossiilisista polttoaineista on syytä luopua vasta sitä mukaa, kun kilpailukyky sitä edellyttää. Tällainen on omakin näkemykseni, koska sekä geologiset että nykyisetkin havainnot osoittavat, että kautta aikojen ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden muutostrendit ovat seuranneet ilmaston lämpötilan muutostrendejä eikä päinvastoin.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"fossiilisista polttoaineista on syytä luopua vasta sitä mukaa, kun kilpailukyky sitä edellyttää."

Oma näkökantani on, että niistä pitäisi luopua sitä mukaa kuin vaihtoehtoisten polttoaineiden kilpailukyky sen "sallii", ei "edellyttää". Fossiilisista polttoaineista on hyvä luopua silloin, kun on olemassa varteenotettavia korvaavia vaihtoehtoja, koska emme pysty odottamaan niin kauan, että niitä tulisi fossilsoitumisiprosessin kautta lisää ja niillä, kuten öljyllä, on monia paljon parempia käyttötarkoituksia erilaisten materiaalien raaka-aineina.

Luopumista pitäisi siis ajaa nimenomaan näillä argumenteilla ilman, että keksii syyksi jotain hiilidioksidin ppm lukua ilmakehässä. Ja sen luopumisen tulee tapahtua järkiperäisesti niissä kohdin kuin se on mahdollista ilman ongelmia.

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen

Tulkitsen asian niin, että olemme siitä samaa mieltä.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

Hyvä ystävä, kysymyksiä blogistille seuraavaa matkaa varten:

- Onko Japani edelleen maailman johtava maa atomivoiman käytössä?

- Japanissa pitäisi olla noin 50 atomivoimalaa. Selvisikö matkan aikana, ovatko ne kaikki nyt käytössä. Onnettomuudesta on kulunut 7 vuotta.

- Ottavatko vakuutusyhtiöt nyt vakuuttaakseen atomivoimalat onnettomuuksien varalta?

- Oliko matkalla puhetta siitä, että Fukushiman onnettomuuden jälkeen alettiin suunnitella asukasluvultaan 13 miljoonaisen Tokion evakuoimista?
Onneksi maailmanhistoriallinen spektaakkeli jäi näkemättä. Kaikki sadat maailman tv- kanavat olivat kyllä valmiina todistamaan tapahtumaa, nehän ovat ympärivuorokautisessa valmiudessa koko ajan.

- Voiko ehjä atomivoimala mennä rikki?

Wikipediaan on syyytä suhtautua kriittisesti, mm näin siellä kuitenkin kerrotaan:

”…. Maanjäristys vahingoitti sähkölinjoja, ja voimalaitos menetti yhteyden Japanin sähköverkkoon. Sen jälkeen laitos tuotti sähköä jäähdytysjärjestelmille dieselgeneraattoreilla. Noin 50 minuuttia myöhemmin tsunami tuhosi dieselgeneraattorit, voimalaitos jäi yli viikoksi kokonaan ilman sähköä, ja yksi kerrallaan sen jäähdytysjärjestelmät pysähtyivät. Kolmen reaktorin sydämessä polttoaine ylikuumeni ja lopulta suli. Radioaktiivisia aineita vapautui reaktorin polttoaineesta suojarakennukseen ja myöhemmin sieltä ympäristöön.
Onnettomuus luokiteltiin seitsenportaisella INES-asteikolla korkeimpaan luokkaan 7….”

https://fi.wikipedia.org/wiki/Fukushima_I_-voimala...

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Katselin taannoin brittiläis-amerikkalaista dokumenttia Tsernobylista.

Mistään maailmanlopusta ei siellä suinkaan ole ollut kysymys. Hemmot tsuppailivat alueella siviilivaatteissa tutkimassa onnettomuuden syytä ja etsimässä jälkiä onnettomuudesta.

Ainoastaan muutamissa rakennuksissa säteilytaso nousi niin korkeaksi, ettei niissä voinut oleilla kuin minuuteissa laskettavia aikoja. Tämäkin siitä syystä, että ukrainalaiset eivät olleet vaivautuneet korjaamaan kaikkea säteilevää jätettä pois Tsernobylista. Muun muassa erään rakennuksen kellariin oli jätetty onnettomudessa työskennelleiden pelastusmiesten ja naisten työvaatteita.

Ne, siis jätteet, säteilivät merkittävästi.

Idiootit germaanit polttavat hiiltä minkä ehtivät ja seisottavat ydinvoimaloitaan tyhjän panttina.

Käyttäjän aveollila kuva
Antero Ollila

Jälkiviisaus on siitä kiva laji, että sitä harrastaen on aina oikeassa. Japanilaiset rakensivat ydinvoimalansa saartensa itärannikolle, jossa tsunamit esiintyvät. Heillä on siitä vuosituhansien kokemus, koska tsunami on japanilainen sana ja tarkoittaa alunperin satama-aaltoa. Japanilaiset tekivät tämän ratkaisunsa ilmeisen tietoisesti, vaikka valittavana olisi ollut myös turvallinen länsirannikko, mutta se olisi tiennyt tuntuvia sähkönsiirron lisäkustannuksia.

Nyt he ovat tulleet siihen tulokseen, että virhe voidaan korjata rakentamalla riittävän korkeat tulvavallit voimaloiden ympärille. Veikkaan, että se on ollut lopulta taloudellisesti aika helppo ratkaisu, kun sitä verrataan kalliin uuden voimalan rakentamiseen. Betoniaita on kuitenkin hyvin yksinkertaista tekniikkaa.

On mielenkiintoista verrata kahden maailman teknologiakärkeen kuuluvan maan eli Saksan ja Japanin ratkaisuja. Japani palasi takaisin ydinvoimaan Fukusiman jälkeen, mutta Saksa päätti sulkea ydinvoimalansa. Sen on täytynyt perustua tunnetusti järkevästi ajattelevien saksalaisten analyysiin, että heidän voimaloitaan ei voida jättää tsunamin armoille.

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Entäs torium-voimalat? Onko niitä jo toiminnassa missään? Eikö toriumin puoliintumisaika ole huomattavasti lyhyempi kuin uranin?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Norjan Haldenissa on hommailtu toriumin parissa jo 2013 lähtien. Heillä homma aika pitkällä.

"Går det som selskapet ønsker vil de kvalifisere thorium som brensel i kjernekraftverk slik at det kan brukes i tillegg til uran, eller til og med erstatte uran.
Resultatet kan bli billigere brensel som etterlater seg mye mindre farlig avfall og som til og med kan brukes til å bli kvitt det problematiske overskuddet av plutonium."

https://www.tu.no/artikler/testingen-er-i-rute-vi-...

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Viittaan aikaisemmassa blogissa olevaan kommenttiini ja tuon vilpittömästi esille seuraavaa:

Kirjassaan ”Sätely ja ydinsota” edesmennyt professori ja ydinfyysikko Joseph Rotblat esittää mm. vertailun kaavion kera yhden Mt:n ydinpommin ja monta vuotta toimineen 1 GW(e) kevytvesireaktorin aiheuttamasta radioaktiivisuudesta, kun polttoaine-elementit uusitaan joka kolmas vuosi (sivut 160-161).

Rotblat kirjoittaa:

”Reaktorin aktiivisuuden vähentyminen on laskettu siitä hetkestä kun reaktori suljettiin. Reaktorin kokonaisaktiivisuus on aluksi 100 kertaa pienempi kuin ydinpommin, mutta aktiivisuudet tulevat yhtä suuriksi noin neljässä päivässä. Reaktorin aktiivisuus on tämän jälkeen suurempi kuin pommin ja ero kasvaa jatkuvasti. Esimerkiksi vuoden kuluttua reaktorin aktiivisuus on yhä yhtä suuri kuin pommin oli kuukauden kuluttua räjähdyksestä. Reaktoripäästön säteilyannos voisi täten pysyä sietämättömän suurena paljon pitemmän aikaa kuin alun perin saman aktiivisuuden tuottaneen pommin jättämä säteilymäärä”.

Jo tätä taustaa vasten ymmärtää Fukushiman onnettomuuden mittaluokan suuruuden.

Suosittelen vilpittömästi blogistille kirja hankkimista. Antikvariaatissa sitä näyttää olevan myynnissä hintaan 6 euroa.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Ottamatta kantaa tässä yhteydessä ydinvoimaan suosittelen Korholalle lisäopintoja sähkön tuotannon, sähkön jakelun ja säätövoiman tuotannon suhteen. Faktasi olivat tuossa iltalehden tekstissä vähän sinnepäin mutta kokonaiskuva kohtalaisen virheellinen. Erityisesti suosittelisin tutustumaan kotoisan vesivoiman luoman säätövoimapotentiaalin suuruuteen ja pohjoismaisen sähkömarkkinoiden luomaan mahdollisuuteen mm. säätövoiman suhteen ja vertaamaan sitä auringon ja tuulen osuuteen energiantuotannossamme. Samalla kehottaisin tutkimaan milloin ja kuinka paljon hiilivoimaa käytetään säätövoimana ja mikä siinä on perimmäisenä syynä. Samoin suosittelen, että tutustut vaikkapa Japanin vuorokautiseen energinakulutukseen ja sen vertaamiseen joko sikäläiseen aurinkovoiman tuotantoon tai auringon näkymisaikaan. Lisäksi huomauttaisin, että tasavirran muuttaminen vaihtovirraksi tai toisinpäin joissain tapauksissa on varsin rutiininomainen toimenpide joka ei isossa mittakaavassa ole lainkaan ongelmallinen asia.

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

Minun lienee syytä suositella sinulle lukemisen kertausta. Mikä tässä tekstissäni on sinnepäin mutta kokonaiskuva väärin? https://blogit.iltalehti.fi/eija-riitta-korhola/20...
Emme me suomalaiset ressukat voi kovin paljon nostaa vesivoimamme osuutta, ei se Saksassakaan niin mene. Kerro miksi Saksan päästöt kasvavat, jos se on niin helppoa.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Joo, entisenä kauppalaivan koneoppilaana ( v. 1975, minusta piti tulla konemestari, mutta suunnitelmat muuttuivat sitten) muistan kuinka tärkeää oli, että kun apukoneen generaattori kytkettiin laivan sähköverkkoon, niin sekä taajuus että vaihe piti olla tarkasti kohdallaan, muuten tuli ns. Black Out eli koko laivan sähköverkko meni polvilleen ( siitäkin oli kokemusta ).

Tuosta Fraunhofer ISE:n linkistä havaitsee hyvin, kuinka Saksassa kivihiili ( Steinkhole ) muodostaa sen säätövoiman aurinko- ja tuulisähkön huojunnalle. Aikamoista tehojen ylös-alas ajamista. Ruskohiili, ydinvoima, biosähkö ja vesivoima ovat vakiotehoisia.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Suomessa on teoriassa n. 3 000 MW vesivoimakapasiteetti. Harvoin kuitenkin vesivoiman osuus ylittää 2 500 MW, yleensä sen osuus on alle 2 000 MW. Juuri tällä hetkellä Suomen sähkötuotanto muodostuu seuraavasti:

Ydinvoimalla: 2 795 MW
Lämpövoimalaitokset: 4 878 MW
Vesivoima: 2 262 MW
Tuulivoima: 312 MW
Muut: 519 MW
Sähkön tuonti: 3 068 MW ( pääosin Ruotsista ja osa Venäjältä )

Sähkön tuonnin teho vastaa vajaan kahden OL3 tehoa.

Näyttää siltä, että tuo Suomen vesisähkön tuotanto säätövoimana on jo täysin käytetty, kun tuulivoiman nimellisteho noilla 700 tuulimyllyllä on n. 1 800 MW.

Sähkön tuotantoa Pohjoismaissa ja Virossa voi seurata oheisesta linkistä:
https://www.statnett.no/for-aktorer-i-kraftbransje...

Tuulisähkön tuotannon huojuntaan voi tutustua oheisen linkin kautta:
https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/kulutus-ja-t...

Tuosta StatNetin sivustolta ilmenee myös kuinka Ruotsissa, joka teki jo 1980 -luvun puolessa välissä päätöksen luopua kokonaan ydinsähkön tuotannosta, edelleen jauhetaan ydinsähköä 8 031 MW teholla. No Ruotsilla ja Norjallahan sitä vesivoiman säätötehoa riittää tasaamaan tuulisähkön tuotannon hallitsemattomat heilahtelut ( fluctuation ). Ruotsissa ja Norjassa sitä potentiaalienergiaa riittä toisin kuin profiililtaan laakeassa Suomessa.

Jos Helen korvaisi Stadin fossiilisilla tuotetun sähkö- ja lämpövoimalaitosten 4 500 MW tehon tuulivoimalla, niin se edellyttäisi noin 3 500 kpl nimellisteholtaan 3,5 MW tuulimyllyn pystyttämistä Hesan alueelle. Tämän lisäksi pitäisi rinnalle rakentaa joko diesel- tai kaasuturbiinivoimalaitoksia säätövoimaksi niiden jaksojen varalle kun ei tuule tai tuulee heikosti. Kaasuturbiini- ja dieselkoneisto saadaan kohtuullisen nopeasti käynnistettyä ja pysäytettyä. Olisiko tällainen järjestelmä taloudellisesti järkevä, se lienee toinen juttu. Mutta taloudelliset tekijäthän eivät muutenkaan tunnu näissä uusiutuvaa energiaa ja sen käyttöä koskevassa keskustelussa olevan kovinkaan merkitseviä.

On se muuten häpeällistä, että pääkaupungisamme, jossa vihreä puolue on toiseksi suurin, ei ole vielä yhtä ainutta päästötöntä tuulivoimalaa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset