Eija-Riitta Korhola Levottomia ajatuksia jäsennellysti

Kioton päiväkirja

Terveisiä Kiotosta. Saavuin juuri lentäen Japaniin, tarkoituksena vierailla ydinvoimaloissa. Kun mainitsin asiasta ennakkoon Twitterissä, sain joitakin varoituksia säteilyannoksista. Toinen taas pyysi kirjoittamaan siitä, mitä kiertueella näen. 

Olin vuosi sitten vastaavalla reissulla, ja kävin mm. Fukushimassa. Mittasimme tosiaankin sitä säteilyä, ja se oli niin alhaisella tasolla, että sain suuremman säteilyannoksen lentäessäni Japaniin. Silti aiheella pelottelu myy, kuten vuosi sitten blogissani kuvasin: Kun Greenpeace kaksi vuotta sitten varoitti radiologisesta hätätilanteesta Fukushimassa, se unohti että samalla perusteella pitäisi evakuoida koko Suomen kansa, koska luonnollinen maaperästä johtuva säteily on meillä suurempaa, ja viittasin Janne Korhosen havainnolliseen blogikirjoitukseen. On myös aiheellista muistuttaa, ettei Fukushiman onnettomuudessa kukaan kuollut säteilyyn. Kaksi menehtyi vetyräjähdykseen voimalassa. Kiertueen järjestäjä on hallitusta lähellä oleva Japanin energiataloudellinen instituutti IEEJ ja ERIA, ASEAN-maiden ja Itä-Aasian taloudellinen tutkimuskeskus. Viikon ajan siirrymme paikkakunnalta toiselle ja käymme läpi syitä, miksi Japani tarvitsee ydinvoimaa edelleen. 

Syy on ilmeinen: energiantuotannon päästöt ovat nousseet tsunamin jälkeen, ilmanlaatu heikentynyt, eikä uusiutuva energia ole kyennyt paikkaamaan ydinvoiman vähentämisestä syntynyttä aukkoa. Japanissa tehtiin heti kunnianhimoiset suunnitelmat maan energiantuotannon uudistamisesta uusiutuvan energian suuntaan. Mikä on tilanne nyt? Sama kuin Euroopassa: ydinvoiman alasajo merkitsee fossiilisen energian osuuden kasvua. Muun muassa aurinkoenergian kohdalla on myös havahduttu jätteen valtavaan määrään. 

Mutta tilanne vaatii tietoa, faktoja legendan sijaan. Siksi meneillään on
Public Acceptance Week, energiaa koskevat kansalaiskeskustelut, joita olen toteuttamassa muutaman muun vieraan kanssa. Käymme ydinvoimapaikkakunnilla ja järjestämme keskusteluja energiaratkaisuista. Myös vastustajat ovat tervetulleita. 

Itse olen hyvä esimerkki tyypillisestä vastustajasta, humanistitaustaisesta naisesta, joskin jouduin muuttamaan kantani kun poliitikkona oli järkevää tutustua faktoihin. Tulin siihen johtopäätökseen, että ydinvoima on vaarallisinta siellä, missä sitä ei käytetä. Yksikään energiamuoto ei ole harmiton, mutta tämä kuuluu vähiten harmillisiin, jos ajatellaan ympäristökuormaa, tarvittavia materiaaliresursseja ja energiantuotantomuodon uhreja tuotettua kilowattituntia kohden. Kannatan ydinvoimaa yhtenä energiaratkaisuna, hyvänä ja luotettavana perusvoimana. Isojen voimaloiden aika alkaa kuitenkin lähivuosikymmeninä olla ohi, ja tulevaisuudessa näemme toivottavasti pieniä modulaarisia voimaloita. Samalla kannatan kaikkea uusiutuvaa siellä, missä se on järkevässä käytössä ja taloudellisesti mielekästä.

Viikkomme alkaa huomenna maanantaina teknisellä vierailulla Higashi-Maizurussa Takahaman ydinvoimalassa, joka kuuluu Kioton prefektuuriin. Yritän pitää jonkinlaista päiväkirjaa kuluvan viikon aikana ja kirjata ylös tunnelmia. Tulossahan on ilmastovaalit, jos olen mitään ymmärtänyt, ja energia liittyy siihen aivan olennaisesti. Poliitikot vannovat uusiutuvan nimeen ilmaston pelastamiseksi, mutta eivät kerro kansalaisille mittakaavoja, koska eivät luultavasti itsekään niitä ymmärrä. Tuulesta ja auringosta saadaan tällä hetkellä alle kaksi prosenttia kokonaisenergiasta. Hyvä kysymys on, ovatko he valmiit tuomitsemaan maailman energiaköyhyyteen. Se on tappava skenaario.

Lähes aina, kun yhteiskunta on korvannut jonkin energiamuodon toisella, se on siirtynyt vähemmän tehokkaasta kohti tehokkaampaa ja luotettavampaa energiamuotoa. Tällä kertaa muutos on päinvastainen: fossiilisen energian korvaaminen pelkästään uusiutuvilla tarkoittaa siirtymistä energiaan, joka on vähemmän tehokasta ja vähemmän luotettavaa. Tästä ihmiskunnalla ei ole itse asiassa riittävää kokemusta. Uusiutuvien käyttämisen hyöty realisoituu vasta sitten kun varastoinnin ongelma on ratkaistu kestävällä tavalla. Energian tuotannon kasvavat päästöt uusiutuviin ankarasti satsanneissa maissa kuten Saksassa, on saanut monet kysymään, onko tuulen ja auringon osuuden kasvulle rajat. Toistaiseksi siltä näyttää. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

20Suosittele

20 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (24 kommenttia)

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Näyttääkö ne japanilaiset uusimpia innovaatioita? Idearikasta poppoota, mutta yleensä on tapaina keksintöjä suojella, ennen kuin maailmanlaajuiset patentit on plakkarissa.

Käyttäjän tapiosimonen kuva
Tapio Simonen

”Energian tuotannon kasvavat päästöt uusiutuviin ankarasti satsanneissa maissa kuten Saksassa, on saanut monet kysymään, onko tuulen ja auringon osuuden kasvulle rajat. Toistaiseksi siltä näyttää”. 

Hesarin ilmastotoimittaja Piia Elosen mukaan vuonna 2035 yli puolet sähköstä tulee tuulivoimasta.

Millaisessa maassa eläisimme, jos Suomi alentaisi rutkasti päästöjään ja kasvattaisi hiilidioksidia imeviä nieluja? HS vie lukijat kuvitteelliseen Suomeen vuonna 2035.

Lähde: Hesarin paperilehti ja https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005970372.html

Tämä (yli puolet tuulivoimasta) on tietysti utopiaa, sen dystopian jälkeen jota samainen lehti on käyttänyt ihmisiä pelotellessaan.

Ilmastonmuutoshysterian ja ilmastoahdistuksen lietsomista eivät hyväksy kansalaiset, jotka osaavat ajatella omilla aivoillaan, eivätkä ole IPCC:n ja median aivopesun uhreja.

Täällä esimerkkinä muutama linkki maassamme esiintyvästä ilmastohysteriasta ja sitä lietsovasta mediasta:

https://www.tapionajatukset.com/35731

https://www.tapionajatukset.com/35902

https://www.tapionajatukset.com/35689

https://www.tapionajatukset.com/35688

Brasiliassa ei hiilinieluista juurikaan piitata

Amazonia hakattiin viime vuonna yli miljoonan jalkapallokentän verran – Laittomat puunhakkaajat äänestivät presidentin, joka ei piittaa ilmastonmuutoksesta

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005958294.html

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

"Tuulesta ja auringosta saadaan tällä hetkellä alle kaksi prosenttia kokonaisenergiasta."

Kaksi prosenttia primäärienergiasta, kyllä. Maailman merkittävin primäärienergian lähde on kivihiili. Siitä pääsääntöisesti tuotetaan sähköä lauhdevoimalassa, jolloin energiasta menetetään 60% häviöinä. Primäärienergiatilastoissa myös ydinvoima käsitellään ydinpolttoaineen lämpöarvona. Tuuli ja aurinko sensijaan tuottavat suoraan sähköä.

Maailman sähköntuotannosta tuuli- ja aurinkoenergian osuus on 10%.

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

Tänään: Kello 9.00 Fingridin mukaan sähkön kulutus oli 13 885 MW. Tuulivoima tuotti tehoa 281 MW (2,0%) ja aurinkovoima 0 MW (0%). Ydivoimaa tulee tasaisesti 2 800 MW. Tästä nähdään mittakaava- tai suuruusluokka, mikä poliitikoillemme näyttää olevan mahdotonta ymmärtää.

Tuuli- ja aurinkovoima ovat tuotannoltaan voimakkaasti heilahtelevia. Kovilla pakkasilla, jolloin kulutus on korkeimmillaan, ei yleensä tuule. Aurinko taas paistaa kovimman kulutuksen aikaan talvella vain lyhyen aikaa, silloinkin matalasta kulmasta ja tehottomasti. Viime vaalien alla tehtiin mielipidekysely siitä, millä energiamme pitäisi tuottaa, ja 90% kysytyistä vastasi, että aurinkovoimalla. Utopian saarnaaminen on hyvin uponnut kansaamme.

Voitko antaa lähteen tuolle luvulle 10%.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Tässähän keskusteltiin maailman energiantuotannosta, joten argumentti että tänään Suomessa on pakkasta, ei ole erityisen validi. Samaten aurinkosähkö noussee merkittäväksi energianlähteeksi globaalisti, mutta esittämistäsi syistä ei Suomessa. Uusiutuviin perustuva energiajärjestelmä ei näytä samanlaiselta kaikkialla.

(Fingridin mukaan tuulivoima Suomessa tuottaa tänään 423 MWh/h, mikä tarkoittaa, että asennettu kapasiteetti tuottaa noin 20% teholla.)

Olen kanssasi täysin samaa mieltä ydinvoiman turvallisuudesta. Ydinvoiman haasteet ovatkin muualla, keskeisimpänä projektien taloudelliset riskit. Fennovoima Oy on perustettu vuonna 2007, nyt 12 vuoden jälkeen heillä ei vielä ole edes rakentamislupaa. Saman 12 vuoden aikana uusiutuvien hinta on tullut jyrkästi alas. Myöskään uutiset Ison Britannian ydinvoimaprojekteista eivät mitenkään erityisesti lisää uskoa nykyisen ydinvoiman taloudelliselle kannattavuudelle.

Lähteeni on tässä ja nyt kun katson sitä uudestaan huomaan, että 10% osuus koskikin OECD-maita. Globaali osuus on 5,6% (joka muuten on noin puolet globaalista ydinvoiman tuotannosta). Seison korjattuna.

https://www.iea.org/statistics/electricity/

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola Vastaus kommenttiin #13

Kiitos että korjasit, tuo lukusi oli todella sellainen johon en ollut törmännyt ja ihmettelin millä lailla sen sait.
Ongelma tuulella ja auringolla on tietenkin kasvupotentiaalin rajallisuus, keskeytymiskustannusten vuoksi, siinä missä tätä rajaa ydinvoimalla ei ole, jos puhutaan myös thoriumista ja modulaarisista voimaloista. On outoa, ettei tuulen ja auringon kohdalla tuoda esiin näitä taloudellisia ongelmia, systeemisiä kustannuksia. On keinotekoista puhua tuulen edullisesta hinnasta, jos kuluttaja sähkölaskussaan kuitenkin joutuu maksamaan sen varavoiman. Ja kuten tiedämme, näin ei sitten päästötkään riittävästi vähene, kuten Saksan esimerkki osoittaa.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #19

Uusi tuuli ja aurinkoenergia maksavat noin kolmasosan uuteen ydinvoimaan verrattuna, joten järjestelmäkustannus on edullisin, vaikka osa tuotetusta energiasta pitääkin varastoida. Tämän osoittaa esimerkiksi kotoisessa LUT-yliopistossamme tehty energiaskenaariotutkimus. Skenaarioihin sisältyy sähkön ohella lämpö, liikennepolttoaineet ja teollisuuden energiankäyttö ja kemikaalit - sekä tarvittavat energiavarastot.

Kasvun rajoja ei uusiutuvilla ole, tuulta ja/tai aurinkoa on kaikkalla saatavissa riittävästi.

Saksan päästöt eivät ole laskeneet siitä yksinkertaisesta syystä, että siellä on jatkettu kivihiilen polttamista. Ilmaston pilaamista ei ole mitenkään suitsittu vaan päinvastoin se on ollut kannattavaa liiketoimintaa päästöoikeuksien hinnan ollessa alhainen (muistaakseni itsekin olet vastustanut päästöoikeuksien hinnan korottamista poliittisin päätöksin).

Thorium ja pienvoimalat ovat lupaavaa teknologiaa kyllä, mutta milloin niitä saa ostaa, kauanko niiden rakentaminen kestää ja mikä on niillä tuotetun energian hinta? Näihin kysymyksiin en ole nähnyt luotettavaa vastausta.

Mitä energiaskenaarioihin tulee, jos olet pelkästään IEA:n varassa, suosittelen avoimin silmin perehtymään muihinkin. IEA on vuosien varrella järjestelmällisesti epäonnistunut ennakoimaan uusiutuvien merkityksen. Asiasta lisää täällä:

https://steinbuch.wordpress.com/2017/06/12/photovo...

ja täällä:

https://www.vox.com/2015/10/12/9510879/iea-underes...

ja täällä:

https://www.dw.com/en/is-the-iea-underestimating-r...

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola Vastaus kommenttiin #20

Harvemmin harrastan skenaarioita, ne menevät monilla pieleen. Toteutuneet tiedot varsinaisesti kiinnostavat, ja sieltä IEA:lta poimin sen. Onhan sinun puolestaan hyvä ottaa huomioon, että olit sata prosenttia luottavaisempi uusiutuvan todelliseen suoritukseen verrattuna.
Kyllä uusiutuvilla on kasvun rajat, jos odotamme niiltä vähäpäästöisyyttä ja puhtautta. Jos emme odota, tilanne on toinen mutta sitten se pitäisi tuoda esiin viestissä. Aurinkovoima tuottaa jätettä 300 kertaa enemmän kWh kohden kuin ydinvoima, joten kyllä sen pitäisi hieman vaivata. Monet uusiutuvan saavutukset ovat toistaiseksi näennäisiä.

Mitä tulee päästöoikeuksien hinnan peukalointiin, pahimman ongelman päästöoikeuksien hinnalle loivat uusiutuville suunnatut syöttötariffit. Ensin peukaloitiin niitä, ja kun hinta romahti luonnollisesti, haluttiin peukaloida vastakkaiseen suuntaan. Olin vaatimassa sähkömarkkinoista häiriöttömiä tariffimielessä, jolloin päästöoikeuksien hinta olisi muodostunut itsestään.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #21

Mielestäni skenaariot ovat kiinnostavampia, koska niillä voidaan mallintaa tulevaisuus. Tilastot kertovat sen, mikä on ollut historia. Juuri nyt energia-alalla tapahtuu paljon, uusiutuvien hinnanlaskun ollessa merkittävä ajuri.

Väite aurinkovoimajätteestä ilmeisesti perustuu tietoon, että paneeleita ei voida kierrättää. Niinhän asia vielä tällä hetkellä on, paneeleita on tuotettu niin vähän aikaa että poistumaa ei ole riittävästi. Se ei tarkoita, etteikö tilanne tulevaisuudessa muuttuisi.

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola Vastaus kommenttiin #22

Kaiken kaikkiaan: tässä olen selittänyt miksi tuuli ja aurinko eivät pysty hoitamaan sähköverkon taroeita. https://blogit.iltalehti.fi/eija-riitta-korhola/20...

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #23

Tuon olen lukenut ja se ei valitettavasti tarjoa mitään uutta. Uusiutuvassa energiajärjestelmässä energiavarastona ei tietenkään käytetä fossiilisia polttoaineita vaan vaihtelevasti puhtaita tekniikoita. Ydinvoimaa itsessään en vastusta, mutta siihen investoimisessa ei ole järkeä koska 100% uusiutuviin perustuva järjestelmä on edullisempi.

Uusiutuva energiajärjestelmä on esitelty vaikkapa täällä:
http://www.neocarbonenergy.fi/solution/

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Eilen : Kello 13:00 Saksassa ,jolloin aurinko paistoi siellä voimakkaimmin:

https://www.energy-charts.de/power.htm

Aurinkoteho 12,16GW , asennettu teho 45,55GW => hetkisen 27% aurinkokapasiteetista käytössä. (Ennen kello 8 ja kello 18 jälkeen arinkoteho nolla.)

Tuuliteho 0,68GW , asennettua tehoa 59,24GW => 1,2% tuulikapasiteetista käytössä.

https://www.energy-charts.de/power_inst.htm

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Luin Helsingin Sanomien eilisen jutun, linkki kommentissa 2, ”Maa, joka nollasi hiilipäästönsä”, (äidin) paperilehdestä, ja tekstistä tuli outo deja vu:

”Verotuksesta tuli tärkeimpiä ohjauskeinoja kohti hiiletöntä Suomea.”
”…suomalaiset muuttuivat pelkistä sähkön ostajista sähkön tuottajiksi, varastoijiksi ja myyjiksi.”
”Yli puolet sähköstä tehdään tuulivoimalla.”
(Piia Elonen, HS 19.1.2019, A6-A9)

Pitäisi mennä tarkistamaan (äidin) kirjahyllystä, että eivätkös nämä ole samoja lauseita - jos ei sanatarkasti niin ainakin sisällöltään - joita olen itse vääntänyt jo vuonna 1991 ja monia vuosia sen jälkeenkin amerikkalaisen State of the World -ympäristövuosikirjan suomenkielisen laitoksen vastaavana toimittajana ja suomentajana. Nyt näitä jo 28 vuoden takaa tuttuja visioita tarjotaan jotenkin uusina ajatuksina. On osoittautunut, että nämä ratkaisut ja ohjauskeinot nyt vaan eivät toimi, tai toimiessaan olisivat erittäin epäsosiaalisia vähävaraisia kohtaan ja poliittisesti mahdottomia läpiviedä. Pitäisi löytää jotenkin uutta energian tuotannossa sekä ohjauskeinoissa.

Siellä Japanissa hallitusammattilainen voisi käydä, jos aikataulu antaa myöten, Eteläisillä Lintusaarilla tarkistamassa, että onko sieltä oikeasti löydetty valtava varanto harvinaisia maametalleja (REE). Tämä lienee tärkeä asia japanilaisille, jotka ovat, kuten kaikki muutkin, nykyään täysin riippuvaisia Kiinasta näiden akkuihin ja muuhun välttämättömien alkuaineiden saannissa. (Tekniikan Maailma 16.4.2018: ”Japanin rannikolta löytyi valtava kätkö harvinaisia maametalleja – Elektroniikkateollisuuden himoitsemat metallit voivat riittää sadoiksi vuosiksi”,https://tekniikanmaailma.fi/japanin-rannikolta-loytyi-valtava-katko-harvinaisia-maametalleja-elektroniikkateollisuuden-himoitsemat-metallit-voivat-riittaa-sadoiksi-vuosiksi/)

Käyttäjän AnssiLehto kuva
Anssi Lehto

Menit siis lentämällä ja lisäsit hiilijälkeäsi roimasti, onko järkeä mukanasi?

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

On, roimasti. Jos pystyn toiminnallani edesauttamaan sitä, että ydinvoimaa käytetään, lentomatkani on mitätön. Lisäksi kannatan lentoliikenteen kehittämistä vähäpäästöiseksi, sillä kokonaisympäristötarkastelussa se on kuitenkin ekologinen liikkumismuoto. Sitä ei pitäisi liikaa demonisoida vaan kehittää. Muistan joskus nähneeni vertailun jossa se oli lähimpänä junaliikennettä ja ohitti henkilöauton ja bussin. Tämä tietenkin johtuu siitä ettei se vaadi merkittäviä tieinfroja.

Käyttäjän ilkkatahtinen kuva
Ilkka Tähtinen

Olen nähnyt yhden Japanilaisen tubettajan youtube videoita Kiotosta. En sinne varmaan koskaan tässä elämässä pääse, mutta se vaikuttaa kauniilta kaupungilta.

Sanonta "joskus on mentävä kauas nähdäkseen lähelle" pitää varmasti paikkaansa.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

”On myös aiheellista muistuttaa, ettei Fukushiman onnettomuudessa kukaan kuollut säteilyyn.”

Ei itse onnettomuudessa, mutta jälkiseuraukset ovat ja tulevat olemaan edessä.

USS Ronald Reaganin miehistöstä useat ovat saaneet syövän. On hyvä tietää, että juomavesi tislataan evaporaattoreilla merivedestä isoissa laivoissa.

http://www.spiegel.de/international/world/navy-sai...

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

Tutustupa tähän YK-raporttiin Tsernobylin vaikutuksista. Ei kummoisia. Hiilivoima tappaa moninkertaisesti. http://www.unscear.org/unscear/en/chernobyl.html

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen silloisessa tiedonvälityksessä esiintyneet omituiset epäjohdonmukaisuudet saivat minut onnettomuuden jälkeen tiedonhakumatkalle Lahden kirjastoon.
Sieltä löytyi kirja nimeltä ”Säteily ja ydinsota”, jonka on kirjoittanut edesmennyt professori Joseph Rotblat. Hän sai Albert Einstein rauhanpalkinnon vuonna 1992 ja Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1995. Kirjan kääntäjät ovat arvostettu edesmennyt Radiokemian professori Jorma K. Miettinen ja edesmennyt eversti evp. Tauno Kuosa.

Rotblatin kirjassa kerrotaan radioaktiivisen säteilyn aiheuttamista sairauksista ja vakavasta ydinreaktorionnettomuudesta (s. 163). Se on kylmää luettavaa. Kirjan on julkaissut Lääkärin sosiaalinen vastuu ry vuonna 1983.

Valko-Venäjän tiedeakatemian ydinenergiainstituutin edesmennyt johtaja, professori Vasili Nesterenko kertoo, että Tšernobylin onnettomuudessa pääsi ilmakehään 450:tä erilaista radioaktiivista yhdistettä. "Määrältään ne vastasivat 350:tä Hiroshimaan pudotettua pommia" (lähde: Svetlana Aleksijevitsin kirja ”Tšernobylista nousee rukous” s. 234). Svetlana Aleksijevits sai kirjallisuuden Nobel-palkinnon vuonna 2015.

Suosittelen blogistille ja muillekin näitä kahta hyvää kirjaa.

Mitä tulee Tŝernobylin onnettomuuteen, niin on todettava, että rohkeat venäläiset helikopterilentäjät pelastivat oman terveytensä uhraamalla Euroopan pudottamalla helikoptereista boorihiekkaa ym. ydinmiilun tukahduttamiseksi. Tämä rohkea teko on jäänyt aivan liian vähälle huomiolle mediassa.

Fukushimaan liittyen on todettava, että japanilainen taloudellinen ja poliittinen eliitti rupesi aikanaan leikkimään Jumalaa rakennuttaessaan 54 ydinvoimalaa saarille, joissa maanjäristykset ovat yleisiä. Jo itse sana ”tsunami” on peräisin Japanin kielestä.

https://en.wikipedia.org/wiki/Joseph_Rotblat

https://en.wikipedia.org/wiki/Vassili_Nesterenko

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Saat sitten paikan päällä ensi käden tietoa, miksi japanilaiset laitetoimittajat
jättävät britit tyhjän päälle.Hitachi viimeksi kuluneella viikolla.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Mukavaa ja turvallista Japanin vierailua Eijalle.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

Hyvä tosiasioiden muistiinpalautus Eija-Riitalta. Ydinvoimaa tarvitaan edelleen ja ydinvoimateknologiassa on vaikka kuinka paljon hyödyntämätöntä potentiaalia.

Suomellahan olisi (ja on) tuhannen taalan paikka kehittää ja myydä kansainvälisesti arvostettua ydinvoimaosaamistaan maailmalle.

Onneksi jopa Suomen vihreätkin (fiksuimmat heistä) ovat jo tiedostaneet sen, että ilman ydinvoimaa maailmanlaajuisen ilmastokatastrofin välttäminen voi olla mahdotonta.

Veikko Anttila

Olipa taas mukava lukea Eija-Riitan järkitekstiä energiapolitiikasta. Odotan kiinnostuneena jatkoraportointia!
Pieniä ydinvoimalaitoskonsepteja esiteltiin jo 1970-luvulla, mutta ne jäivät tietenkin kiihkoilijoiden vastustuksen jalkoihin. Meillä voisi olla nyt pienten kaukolämpöä tuottavien ydinvoimalaitosten joukko korvaamassa hiilen polttamista ilman tuota vastustusta. Toisaalta on tosiasia, ettei kaikkea hiiltä voi korvata sähköllä yksinkertaisesti siitä syystä, ettei sellaista sähkön määrää saada mitenkään aikaan eikä todellisuudessa tarvitsekaan. IPCC ei kykene tunnustamaan, että sen omaksuma kerroin maapallon lämpötilan ja CO2:n välillä on pahasti virheellinen. Luonto on jo osoittanut, ettei se tottele IPCC:n mallia.

Matti Rissanen

Jo Fukushiman evakuointi tappoi noin 600 henkeä, säteily 0.

Japanin ydinsähkön korvaaminen fossiilisilla tappanee
"Total EXTRA fossil deaths = 2,736 + 348 + 342 = 3,426, plus 31,300 serious ailments"
https://www.energycentral.com/c/ec/deaths-nuclear-...

Ja säteily kuolemat maailmassa:
http://www.wikiwand.com/en/List_of_nuclear_and_rad...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset