Eija-Riitta Korhola Levottomia ajatuksia jäsennellysti

Eräänlaiset linnanjuhlat

Katowicen ilmastokokous muistuttaa linnanjuhlia. Tungos on kova, ja paikallaolija ei tiedä, missä huoneessa on parhaat bileet. Kummassakin puhutaan ilmastonmuutoksesta yhtä paljon, ja ruokapisteitä on siellä täällä. Parhaimman käsityksen tilanteesta saa jäljestäpäin. Täällä on toki yli kymmenkertainen määrä porukkaa, 22000 osallistujaa, ja puhe kaikuu joka puolella. Useimmat ovat lentäneet paikalle, minäkin. Suurimmat delegaatiot tulevat Afrikasta. En ihan tiedä, miksi esimerkiksi Guineasta pitää olla 406 edustajaa, mutta ehkä he ovat vahvistamassa kehitysmaiden ääntä siitä, ettei niille vastaisuudessakaan tulisi laittaa päästövähennysvelvoitteita. 

Sanoistani saattaa kuultaa epäilys. En ole vieläkään vakuuttunut, että olisimme löytäneet kolme vuotta sitten Pariisissa pätevän ilmastosopimuksen. Koko YK-raide saattaa olla liian tehoton ja kallis. Vaikka Pariisin sopimus oli monin tavoin erilainen kuin Kioton pöytäkirja, ja sen kuvaamiseen on vakiintunut jo monta klisettä – tämä on bottom-up, multi-speed, multilateral, jopa “plurilateral”, flexible… – se ei ole riittävän erilainen. Kehitysmaille ei näytä olevan tulossa päästövähennysvelvoitteita, ja monet suuret päästäjät kuten Kiina luokittelevat itsensä ilmastodiplomatiassa sellaisiksi edelleen. Vaikka asiassa näkisi kuinka paljon reiluuden elementtejä, ongelma pysyy: teollisuusmaat eivät kykene ratkaisemaan asiaa muiden puolesta. Ilmakehällä ei ole moraalisia sensoreita, eikä se kykene nuuhkimaan erilleen ylellisyyspäästöjä ja selviytymispäästöjä. 

Olin aikoinaan monessa ilmastokokouksessa europarlamentin delegaation jäsenenä. Nyt seurani on vaihtunut japanilaisiksi, ja tämä on kolmas kerta COP-kokouksessa Innovation for Cool Earth Forumin johtoryhmän jäsenenä. Kyseessä on Japanin hallituksen perustama teknologiapainotteinen ilmastoaloite, joka pitää vuotuisia kokouksia Tokiossa. Enemmän ja enemmän uskon siihen, mitä teknologian ja bisneksen saralla tapahtuu, mutta se vaatii reilua pelikenttää. Ehkä G20-maiden kesken pelisääntöjä sopimalla saataisiin enemmän aikaan. Tänään pidimme paneelikeskustelun, jossa pohdittiin siitä, millaisia innovaatioita päästöjen tiukka vähentäminen vaatisi. Yksi esiin nostettu aihe oli Direct Air Capture, hiilidioksidin talteenotto. Kyseessä on periaatteessa sama teknologia, jota Apollo 13 –elokuvan kuuluisa kohtaus Failure is not an option kuvaa. Hiilidioksidin poistoa on käytetty avaruusaluksissa ja sukellusveneissä, ja jos halutaan, teknologiaa voisi käyttää isomminkin. Mutta kallista se on – tosin satoja miljardeja euroja on käytetty uusiutuvienkin tukemiseen, ja päästöt eivät silti vähene

Oheinen Euronewsin uutispätkä kuvaa eilisen päivän hässäkkää: aktivistit sotkivat USA:n järjestämän tilaisuuden järjestämällä mielenosoituksen, jossa vaadittiin jättämään kivihiili, öljy ja kaasu maahan. Kyseessä oli ennakkoon suunniteltu väliintulo, ja osa protestista kohdistui myös ydinvoimaan, joka huutojen mukaan on ”genocide”, kansanmurha. On pakko huomauttaa, että murhaa olisi sekin, että ihmiskunnan tulisi tyytyä tuuleen ja aurinkoon, sillä nämä energiamuodot eivät ole vieläkään ylittäneet kahta prosenttia kokonaisenergiasta. Kuolonuhreja ei voisi välttää. 

Itse puhuin tänään ydinvoiman, erityisesti tulevien pienten modulaaristen reaktoreiden puolesta, ja säästän jo nyt kaikkien epäluuloisten vaivan: yksikään ydinvoimayhtiö ei minua ole tukenut, rahoittanut tai palkannut. Kannatan tätä, yhtenä ratkaisuna muiden joukossa, pelkästään filantrooppisista syistä ja rakkaudesta tulevaisuuteen. On vaikeaa ymmärtää, että näinä aikoina on varaa vastustaa lähes päästötöntä, turvallista ja tehokasta energiaa. 

Kymmenen vuotta sitten olin Puolassa Poznanin COP-kokouksessa. Silloin osallistujille jaettiin nahkaiset karvalakit, ja ne tulivat monelle afrikkalaiselle tarpeeseen. Nytkin on lunta maassa, ja räntää tulee taivaalta. Tällä kertaa saimme repussa fleecepipon ja kännykkäsormikkaat, vesipullon ja lisäakun puhelinta varten – ajan kuva sekin.

Palaan Katowicen tunnelmiin, pysykää kanavalla.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

29Suosittele

29 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Nuori , kirkasotsainen , toiveikas ja ennen kaikkea naivi opiskelija mainitsee kysymyksensä juonnossa Katowicen kokouksen.

https://www.youtube.com/watch?v=pBbvehbomrY

Epäuskoisten, epätietoisten, lähes epätoivoisten opiskelijoiden katseet hieman säälittävät katsojaa Petersonin laukoessa kylmät faktat heille.

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

Kiitos hauskasta linkistä. Traagista mutta noin se osimoilleen on.

Käyttäjän ElinaMehttalo kuva
Elina Mehtätalo

Kun katsotaan pitkällä aikavälillä hiilidioksidimäärää, olemme historiallisen alhaalla CO2-määrissä riippumatta siitä, että viimevuosikymmeninä CO2-määrät ovat nousseet.

Vuosina 1982-2016 maapallo on viheriöitynyt Alaskan ja Teksasin kokoisen alueen verran. Myös aavikot, myös Sahelin alue. NATUREn mukaan muutkin satelliittitutkimukset osoittavat globaalia vihertymistä. Neljän suurimman viljakasvin sadot ovat 80-luvulta kasvaneet 48 %. Hiilidioksidin lannoitusvaikutus samojen lähteiden mukaan 70 %. Väestönkasvun perspektiivistä nykyinen politiikka on uskomatonta, epähumaania. Etenkin, kun tiedämme, että olemme viilenevissä syklivaiheissa: aurinko, AMO, kuu. Hiilidioksidin rajoittaminen on erittäin kyseenalainen toimi.

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen

Kiitos puheenvuorosta!

Olen jo aikaisemmista teksteistäsi ymmärtänyt, että perussanomasi on se, että ihmisperäisistä hiilidioksidipäästöistä pitää luopua vasta sitä mukaa, kun kilpailukyky sitä edellyttää. Tämä antaa aikaa vaihtoehtoisten energiamuotojen kehittämiselle.

Oma perusteeni tähän on se, että ei ole näyttöä siitä, että ilmaston lämpötilan nousutrendit ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousutrendejä seuraisivat, vaan asia on päinvastoin: ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousutrendit seuraavat ilmaston lämpötilojen nousutrendejä. Myöskään ei ole näyttöä siitä, että ihmiperäiset hiilidioksidipäästöt ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousua hallitsivat, kun luonnonlakien mukaan ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen osuus esim. fossiilisista polttaineista ja sementtiteollisuudesta on korkeintaan luokkaa 5 % hiilidioksidipäästöjen kokonaisnoususta.

Päästöt luonnollisesti pitää puhdistaa varsinaisten saasteiden osalta. Hiilidioksidi ilmakehässä ei ole saaste. Se on tarvittava lisäaine kasvillisuuden edistämiseksi

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Aamu-TV:ssä esiteltiin päivänä muutamana "hieno" sovellus, jonka kautta jokainen suomalainen voi tarkkaan laskea oman hiilijalanjälkensä ja sitten päättää sovelluksen avulla omat toimenpiteensä kyseisen hiilijalanjäjen pienentämiseksi. Kaksi nuorta juontajanaista, toinen heistä asiantuntijan roolissa, hehkuttelivat kuinka tärkeä askel tällainen on globaalin ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi.

Ottamatta kantaa tuohon sovellukseen tai hiilijalanjälkeen kovin paljon sinänsä saatikka sitten siihen kuinka paljon sitä nyt kukin ylipäätään pystyy laskennallisesti vähentämään, on tässä kohden kuitenkin pakko todeta, että jos maailman seitsemää miljardia ihmistä piirretään kuvaamaan seitsemän metriä korkea pylväs, niin suomalaisten osuus siitä olisi viisi millimetriä sieltä alapäästä. Mahtaisiko maapallo huomata, vaikka tuo viisi millimetriä siitä seitsemän metriä korkeasta salosta leikattaisiin kokonaan pois?

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Laaja asia, jokunen ranskis:
- ydinvoima on uskottavan hiilineutraali
- ilmastonvakionnissa tasapuolisuus tarpeen, vaikea mitata
- vapaan saastutuksen vyöhyke, VSV (Kiina, Intia jne), estää loppujen maiden toimien vaikutuksen
- EU:n ilmastopolitiikka on lisännyt globaaleja päästöjä (hiilivuoto)
- Ison-Britannian historialliset hiilipäästöt, sovitetaanko ne VSV:n kiihtyvillä päästöillä?
- miten huomioidaan ilmastonmuutoksen alueelliset hyödyt, jos niitä ei huomioida?
Pyrin pysymään kanavalla.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

YK ja Pohjoismaiden neuvosto ovat toimineet kylmän sodan aikana jotenkin, mutta niistä on nyttemmin tullut rakenteiltaan vanhentuneita. YK:n turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenten lista on pysynyt Kiinan edustusta koskevaa muutosta lukuunottamatta toisen maailmansodan muodollisten voittajavaltioiden mukaisena. Suomella on nykyään uutena viiteryhmänä euroalue, johon muut Pohjoismaat eivät kuulu.

Nykyinen YK on rooliltaan jonkinlainen kehitysapujärjestöjen kattojärjestö, mikä selittää kehitysmaiden delegaatioiden suhteellisen osuuden suuruutta, mutta siihen se jääkin ja samalla ne päätökset, jotka koskevat suuria rahoja ja aseita, tehdään pienemmissä pöydissä suurvaltojen ja rikkaiden teollisuusmaiden kesken, joissa kehitysmaiden mielipiteet eivät kiinnosta.

Veikko Anttila

Odotan Eija-Riitan seuraavaa puheenvuoroa. Edellä on tavattoman harvinaisia kommentteja tässä asiassa, nimittäin Elinan ja Laurin. Ilmastouskovaisuus on uskonto siinäkin mielessä, ettei siinä suvaita pienintäkään kritiikkiä. Pitää vain sokeasti uskoa, vaikka tosiasiat, joita mainituissa kommenteissa on selostettu, puhuvat muuta. Jos lämpötilan nousu johtuu pääasiassa CO2:sta kuten IPCC väittää, niin vastaamatta on edelleen kysymys, miten Viikingit saivat aikaan tarvittavan CO2:n oman aikansa lämpötilan nousuun. Edelleen voidaan kysyä, mikä muutosvoima nosti lämpötilaa Suomessa aikavälillä 1690 - 1850? Kysymys on aiheellinen, koska IPCC väittää että noin v. 1850 lähtien teollisuuden päästöt alkoivat nostaa lämpötilaa. 1690-luvulla pohjoismaissa lämpötila oli alimmillaan. Silloin koettiin yksi Suomen historian nälkävuosista. Julkisuudessa ilmastonmuutoksen ongelmia hämärretään sekottamalla CO2 ja poltossa syntyvät saasteet (hiukkaset, rikki ja typpi). Niiden poistaminen on jäänyt vähemmälle huomiolle, koska resursseja tuhlataan lämpötilan ennustamiseen 0,1 C:n tarkkuudella ja niiden kauhujen keksimiseen, mitä noususta missäkin vaiheessa johtuu. Viikingit eivät lämpötilan noususta hermostuneet, vaan riemastuivat ja lähtivät valloitusretkille Britanniaan ja kävivät Amerikassa asti.

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä

Hei Eija-Riitta!

Tuota G20:n perään haikailua on saanut kuulla tosi pitkään, sen voisi jo lopettaa, kun siitä ei mitään tule. Sitä on G20:n UNFCCC:n "teollisuusmaat" yrittäneet jo vuosia sitten. Homma ei etene yhtään mihinkään. En ole ollut paikalla G20-neuvotteluissa, mutta uutistoimistotietojen ja G20-kokousten julkilausumia lukemalla asia on päivänselvä. Ja sanottukin usein ja useita vuosia sitten jo suoraan: G20-ryhmän UNFCCC:n kehitysmaat eivät ikinä tule hyväksymään mitään "separate track"iä. (Turkki on G20:ssä ja ilmastoasioissa kehitysmaan oikeuksilla, vaikka se oli alunperin jopa Annex II -osapuoli, koska se oli OECD:n jäsen, kun UNFCCC:tä tehtiin noin 30 vuotta sitten. En ala kertaamaan Turkin historiaa, varmasti tiedät.) Ilmastoasioista neuvotellaan vain UNFCCC:n alaisuudessa ja UNFCCC:n periaatteita noudattaen, ne sanovat. G20:n julkilausumissakin aina sanotaan, miten G20:n mailla on hyvin erilaiset velvollisuudet ilmastonmuutoksen suhteen. G20:n 20 valtiosta vain 8 on Annex II -osapuolia (+ EU, joka on myös itse sopimusosapuoli, mutta jossa on paljon ei-Annex II -osapuolia, jopa Malta ja Kypros, jotka saivat UNFCCC:ssä aivan täyden kehitysmaan aseman, koska eivät ole edes siirtymätalouksia. Sittemmin ne ovat muiden EU-maiden painostuksesta vapaaehtoisesti pyytäneet tulla Annex I -osapuoliksi).

Suomalaisilla voi olla aivan väärä käsitys G20-valtioista, koska YLE taas koko viikonlopun Buenos Airesin G20-kokouksen aikaan kertoi joka uutislähetyksessään, miten "rikkaiden teollisuusmaiden" johtajat ovat kokoontuneet Buenos Airesiin jne.

G20:ssä on ollut aivan sama vastakkainasettelu UNFCCC:n teollisuus- ja kehitysmaiden välillä. G20:n "kehitysmaat" ovat vastustaneet ankarasti, että ei tule mitään "separate track"iä eli UNFCCC:stä erillistä prosessia. Niinpä G20 ei ole ilmastonmuutoksen suhteen voinut sopia yhtään mistään.

YLE:n toimittajat jutuissaan kaikkialla, esim. 20.30:n uutisissa juuri, kun ns. Pariisin sopimus oli hyväksytty kolme vuotta sitten, ottavat esimerkiksi Kiinan. Myös eilen A-studiossa jne. Myös sinä yllä. Mitään muita maita ei mainita. Mutta parempia esimerkkejä kuin Kiina olisi ainakin noin 60 kappaletta! Kiina ei edes ole Maailmanpankin ja IMF:n mukaan kehittynyt talous, ja on oikeutettu OECD:n DAC:n tilastointisääntöjen mukaan saamaan virallista ODA:aa.

Annex II -talouksia on maailmassa 23 kappaletta (24, jos EU sopimuksen allekirjoittajana lasketaan erikseen vielä yhdeksi), mutta oikeita rikkaita talouksia on esim. Maailmanpankin (World Bank) uusimman luettelon mukaan 81 (+ EU, jos sekin pitää laskea) kappaletta. Maailmanpankin korkeimman tuloluokan maita siis. Kiina ja Venäjä (ja Turkki ja usea "siirtymätalous") eivät kuulu näihin 82:een maahan. Tuosta joukosta on myös pudonnut siellä aikaisemmin olleita maita, Maailmanpankki päivittää luetteloa vuosittain, ja liikettä tapahtuu molempiin suuntiin, maita nousee ja tippuu eri tuloryhmiin. Kaikista korkeimmassa luokassa olevat maat ovat ns. kehittyneitä talouksia eli rikkaita teollisuusmaita. Mutta eivät ilmastoneuvotteluissa.

Parempia esimerkkimaita mädistä ilmastoneuvotteluista olisivat mm. Israel, Etelä-Korea, Singapore (!!!), Katar, YAE, Kuvait... kaikki nämä ovat UNFCCC:ssä kehitysmaita. Jos Taivan pääsisi liittymään neuvotteluihin, YK:n julkaisuissa "Kiinan maakunta Taivan" on kehitysmaiden joukossa ja Taivan liittyisi UNFCCC:hen kehitysmaana, vaikka Taivanin päästöt ja teollisuus on suurta ja kehittynyttä ja ostoivoimakorjattu BKT asukasta kohti maailman korkeimpien joukossa.

Singaporen elintaso 2017: 85 535,38 US dollaria
Suomen elintaso 2017: 40 585,72 US dollaria

Silti Singapore on mukana esim. small island developing states -ryhmässä, jolla on oma ylimääräinen johtoryhmäpaikkansa Green Climate Fundissa. Ilmastorahastossa(kin) siis Singapore toimii kehitysmaana (eikä tietenkään ole lahjoittanut mitään Green Climate Fundille) ja vastapuolella neuvottelupöydässä "rikkaiden maiden" edustajana voi olla vaikkapa rutiköyhä Ukraina.

Ja milloin päättyy "siirtymätalouksien" siirtymä ja etuoikeudet?! Kohta siirtymä on kestänyt jo pidempään kuin kommunismin aika (40-luvun lopusta 80-luvun lopulle monilla) eli se, mistä ollaan edelleen siirtymätilassa. Siirtymätaloudet saivat mm. vapautuksen ilmastorahoituksen antamisesta, vaikka Venäjällä ja muilla kasvihuonekaasupäästöt olivat suuremmat, mutta niillä saatiin hyvinvointia vähemmän aikaan surkean talousjärjestelmän takia. Suuremmista päästöistä annettiin siis suuri PALKINTO.

"Suurimmat delegaatiot tulevat Afrikasta. En ihan tiedä, miksi esimerkiksi Guineasta pitää olla 406 edustajaa"

Mistä näistä delegaatioiden suuruuksista/pienuuksista on tilastoja? Näidenkin matkat on varmasti tavalla tai toisella maksanut ns. valkoinen mies. Ja kaikki otetaan, mitä saadaan. Ilmasto näitä ei kiinnosta, vain rahan kiristäminen ja kerjääminen. Jopa raportointiin on näille "tietyille" maille järjestetty "kädestä pitäen" ohjaus ja rahoitus eurooppalaisten selkänahasta.

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä

Parempia esimerkkejä kuin Kiina on huomattavasti enemmän kuin 60 kappaletta; kirjoitin kommentin hätäisesti, kuten kirjoitusvirheistäkin näkee. Turkki, Malesia ynnä muut ovat aivan hilkulla nousta kynnyksen yli korkeimpaan tuloluokkaan; Kiina on vielä kaukana, välissä on paljon talouksia. Tuo noin 60 on vain World Bank:in korkean tulon taloudet eli kehittyneet taloudet - Annex II eli noiden erotus. Kiina ei todellakaan ole lähimaillakaan vielä, että olisi kehittynyt talous. Kiinaa lähempänä rajaa nousta rikkaimpien maiden ryhmään on monia talouksia. Joten parempia esimerkkimaita kuin Kiina on tietenkin enemmän kuin oikeiden rikkaiden maiden ja Annex II -maiden erotus.

Luen tätä vasta nyt: https://yle.fi/uutiset/3-10514508

Tuossakin taas otetaan esimerkiksi vain Kiina: "status pysyi niin, ettei Kiinan tarvitse sopimuksen mukaan osallistua köyhille maille maksettavaan ilmastorahoitukseen"

Nyt ihmiset, jotka seuraavat vain normaaleista uutisista ilmastoneuvotteluita, saavat käsityksen, että Kiinan tapaisissa maissa menee raja. Ihmiset Googlettavat Kiinan tulotason ja huomaavat, että ei se Kiina niin rikas olekaan, ja näillä tiedoilla tukevat vääränlaista politiikkaa/eivät ole mukana tuomassa lisää painoa järkeville vaatimuksille. Uutisten kommenteissakin valitetaan tai tuetaan Kiinasta/Kiinaa. Osa on vihaisia, että Kiina ei ole rikkaiden maiden joukossa, osa tukee Kiinaa, koska se ei vielä ole rikas maa. Singapore ja Israel ovat NIIN tyytyväisiä tällaiseen haittauutisointiin, jota suomalaiset tiedotusvälineet harjoittavat. Voisi luulla, että Singapore, Israel, Katar, Etelä-Korea ym. ovat lahjoneet toimittajia ja toimituksia Annex II -maissa, mutta todennäköisesti toimittajat ovat nykyään vain niin epäpäteviä ja asioita syvällisesti tutkimattomia, että he kirjoittavat vuodesta toiseen Singaporen edun mukaisesti aivan omaa tyhmyyttään.

Mikä siinä on, että uutisissa ei voi koskaan mainita, että SINGAPORE, ISRAEL, ETELÄ-KOREA, TAIVAN, HONGKONG, KATAR, KUVAIT, YAE, BRUNEI, BAHRAIN, SAUDI-ARABIA, OMAN ym. ovat ilmastoneuvotteluissa eli UNFCCC:ssä kehitysmaita (eli maailman suurimmat päästäjät asukasta kohti ja maailman rikkaimmat maat ovat "köyhiä maita" ilmastoneuvotteluissa)? Ymmärrän, että Kiina on suurin päästäjä, mutta silti on aivan uskomatonta, että maailman kehittynein maa Singapore on ilmastoneuvotteluissa ja kaikissa muissakin YK:n sopimuksissa kehitysmaan asemassa ja oikeuksilla varustettu ja velvollisuuksista vapaa. Eikä suostu ilmastorahoitukseen ja kehitysapuun. Tuossa YLE:n artikkelin lauseessa, jonka lainasin, Kiina on aivan surkea esimerkki maasta, jonka pitäisi osallistua ilmastorahoitukseen. Jokin kuukausi tai vuosi sittenhän oli uutisissa, miten Green Climate Fund rahoitti (tai suunnitteli rahoittavansa) ensimmäistä hankettaan Kiinassa. Green Climate Fund ei sentään tietääkseni ole rahoittanut Etelä-Koreaa, Singaporea, Kataria ynnä muita oikeasti rikkaita maita, vaikka ne ovat vaatineet ilmastorahaa kuten muitakin kehitysmaan oikeuksia siinä missä muutkin kehitysmaat. Joten miksi YLE ottaa tuossa lauseessa Kiinan esiin, kun Green Climate Fundinkin johtokunta on sitä mieltä, että Kiina on vielä tuen tarpeessa? Vastaus on joko toimituksen epäpätevyys tai Singaporen ja vastaavien laskuun ja agenttina toimiminen.

Käyttäjän markkupatynen kuva
Markku Patynen

Mielenkiintoinen kirjoitus - vähän eri suunnasta ilmastonmuutos-depattia. Jota näkökulmaa en pahemmin ole nähnyt viime aikojen keskustelussa. Jossa päävirtana on joko ilmastonmuutoksen kieltäminen tai siihen ainoastaan rajoituksia yms. CO2 päästöjen vähentämiseksi.

Jos joku kaikkialle leviävä asia uhkaa satuttaa tai tuhota jotain toista asiaa, on -teknokraatin mielestä - reaktiona

- asian kieltämisen ja eläminen onnellisen ihanaa elämää kunnes mahdollisesti tuo uhka tavoittaa myös kieltäjän. Itse kutsuisin tätä enempi "strutsin pään laittamiseksi kuoppaan"-taktiikaksi. Voi toimia, jos uhka ei ollut todellinen. Jos taas uhka oli todellinen, on omat mahdollisuudet selviytyä menetetty.

- uhkan alkusyiden poistaminen tai vähentäminen siten, ettei leviämistä edes tapahdu. Jos leviäminen on tapahtunut, oletetaan, että se sitten vähenee luontaisesti ajan mittaan. Mutta entäs jos ei vähenekkään? Tai niitä uhkia olikin enempi? Tai leviämisen ehkäisemiseksi tehtävät toimenpiteet aiheuttavat toiset, mahdollisesti yhtä suuret ongelmat.

- kehittää ratkaisuja jo levinneen uhkan poistamiseen erilaisin menetelmin. Rahaa menee, mutta ehkäpä sitä sitten löytyy ratkaisujakin - sen verran kekseliääksi ihminen on osoittautunut

tai

- miettiä, kuinka voidaan säilyä edes jollakinlailla, vaikka tuo uhka leviäisikin vääjäämättä

Ilmastonmuutoskeskustelu on painottunut näistä kahteen ensimmäiseen eikä ainakaan julkisessa keskustelussa ole kovinkaan paljon pantu painoa tuolle kolmannelle. Maailmanlopunennustajat sitten saattavat mölytä tuosta viimeisestä - tosin hyvin vähän itse olen sitä kuullut.

Näyttää esim. tuolta Puolan kokouksesta kuullun perusteella ja isoimpien saastuttajien julkisuudessa olleita kommentteja huomioiden, ettei tuo saastuttamisen vähentäminen ainoana ratkaisuna ole realistisesti ajateltuna riittävä toimenpide. Koska itse uskon ilmastonmuutokseen ja siihen, että ihminen on siihen merkittävässä määrin syyllinen, en halua enkä voi laittaa päätäni kuoppaan ja elää Sodoman ja Gomorran ajatusten riettaudessa ihmiskunnan viimeisiä päiviä (eikös kuulostanut hienolta ;-)), meidän väistämättä pitää ottaa käyttöön määrätietoisesti myös tuo jo levinneen uhkan poistamiseen liittyvät ratkaisut. Joista Eija-Riitta Korhola tässä viittaa.

Mielestäni EU:n pitäisi kyllä liittoutua Japanin yms. kanssa näiden teknisten ratkaisujen löytämiseksi ja käyttöönottamiseksi. Sekä jo levinneiden CO2-päästöjen jälkikäteen poistamiseksi että niiden leviämisen ehkäisemiksi.

Koska molempia tarvitaan. Niin kehittyineissä kuin kehittyvissä maissa. Ajatelkaa tilannetta, jossa kehittyvät maat alkaisivat saastuttaa yhtä paljon kuin me kehittyneissä maissa. Tai no, sitähän tuolla Puolassakin ajatellaan. Mutta silti, mitä sillä rintamalla ihan aikuisten oikeasti tapahtuu. Tottakai sitäkin tapahtuu, mutta tapahtuuko riittävästi - määrällisesti, laadullisesti ja voolyymillisesti. Luemme hienoja kertomuksia esim. aurinkosähköä hyödyntävistä mobiilitukiasemista, vedenpuhdistimista yms. Mutta mikä on näiden volyymi ? Ovatko ne näyteikkunacaseja vai onko niille määritelty selkeät, haasteelliset tavoitteet? Onko muille jutuille? Niistä kertomalla - sisältäen myös suunnitelmat toteutumisineen - voidaan paremmin perustella myös kotoisia toimenpiteitä, jotka voivat hiertää itse kutakin.

Ja sitten tuon jo levinneen CO2:n poistaminen. Biologisena ratkaisuna puhutaan ainakin metsien hiilinieluista, joka on mm. Suomen vaihtoehtona. Mutta kuinka moni muu maa pystyy turvautumaan siihen. Ja kun mietitään esim. Brasilian tilannetta uuden johtajan mielipiteitä huomioiden, taitaa metsähiilinieulut olla vähenemässä kohta ? Mitä muita hiilinieluja voisi olla. Miten tekniikkaa voidaan soveltaa uuden tyyppisissä ratkaisuissa. Tässä kaiketikin on tuon japanilaisen ilmastoaloitteet päätyösarka vai ? Sellaisiakin tarvitaan ehdottomasti, jos haluamme säilyttää planeettamme elinkelpoisena.

Osa maista, suuret saastuttajat kaiketikin etunenässä, näyttäisivät luottavan, että nuo tekniset toimenpiteet ovat riittävät. Pask... eikun pihlajanmarjat!!!!" Eivät varmasti ole - ellei haluta mennä sellaiseen tulevaisuuden dystopiaan, jossa luontoa, eläimiä tms. ei esiinnyt kuin jossakin laboratorioissa. Joka sekin taitaa ajatuksena olla mahdoton skenaario, kun ihminen ei ole tähänkään päivään asti oppinut ymmärtämään luonnon mieletöntä monimuotoisuutta, missä niin monet asiat vaikuttavat niin moniin muihin asioihin.

Ja noille ilmastonmuutoksen kieltäjille: Eikö ole niin, että jos tehdään järkeviä toimenpiteitä ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi, ne samalla myös muuttavat elinympäristöämme paremmaksi ? Ainakin omasta mielestäni, koska haluan liikkua luonnossa ja nauttia siitä monin eri tavoin. Tulevaisuudessakin. Mutta se ei ole mahdollista läheskään kaikkialla maailmassa. Ja entäs jos tosiaankin tuo ilmastonmuutos on tosiasia, onko enään aikaa kun te mahdollisesti havahdutte tilanteeseen?

Vielä lyhyesti tuosta viimeisestä mainitsemastani vaihtoehdosta. On varmaa, että joko ilmastonmuutoksen, mahdollisen kolmannen maailmansodan tms. takia tämä vaihtoehto tavalla tai toisella on keskusteluissa eri suunnissa sekin. Strategiseen ajatteluun, jota mm. asevoimat harrastaa, kuuluu skenarioida kaikkia vaihtoehtoja pyrkien mahdollisuuksien mukaan varautumaan niistä tavalla tai toisella jokaiseen. Itse uskon monien muiden tavoin, että vielä on tehtävissä paljon tilanteen parantamiseksi. Mutta kaikkia toimenpiteitä tarvitaan. Niin päästöjen vähentämiseksi kuin jo levinneiden päästöjen pienentämiseksi.

Tulipa taas töräytettyä, pahoittelut pitkästä vuodatuksesta!

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen

Hei
vielä
yksi juttu.

Mielestäni uudet päästöjen pienentämisiin pyrkivät tekniset innovaatiot ja ratkaisut sekä nykyisen tekniikan kehittäminen ovat keskiössä,
mutta
em.kehittämisen lisäksi erityisesti meillä olisi huomioitava se, että meillä on selkeästi käyttämättömiä infra resursseja, jotka olemme jättäneet toistaiseksi huomioimatta päästöjen pienentämis ja nyky infran kehittämismahdollisuutena.

Yksi niistä on IEA(International Energy Assosiation ) huomiot viime syksyn Suomi raportissaan siitä että” Liikennepolitiikkaa tulisi arvion mukaan katsoa selkeämmin kokonaisuutena, jossa huomioidaan esimerkiksi kuljetusten energiatehokkuus, joka on yksinkertaisimpia ja edullisimpia keinoja päästöjen vähentämiseen.”

Suomennettuna tämä tarkoittaa meidän tulisi alkaa ottaa vihdoin huomioon mm vuonna 2011 hyväksytty EU liikennestrategia ja siinä kaikkien liikennemoodien huomioimista eri liikennevolyymien kuljettamis käytännöissä.

EU liikennestrategia edellyttää selkeästi sen että keskipitkien (ja luonnollisesti sitä pidempien) matkojen rahtiliikenne volyymia tulee siirtää vesille tai/ja raiteille.

LVM :n ilmoitusten EU lle mukaan meidän lyhyitten matkojen osuus on 32,8 % kaikista raskaan tavara liikenteen (tonnikilometrit =tkm) yhteensä noin 30 miljardin tonnikm suoritteesta.

Ja kun raskas kuorma autojen maantieliikenne tuottaa jokaisella tonnikm noin 80 g päästöjä niin kokonaispäästöt tästä toiminnasta ovat noin 2,5 miljoonaa tonnia vuodessa. Josta 68,2% = 1,64 miljoonaa tonnia on keskipitkillä tai sen pidemmillä tavaraliikenteen maantieliinne matkoilla . Mikä vastaa noin 20 miljardin tonnikm suoritetta.

Tämä 20 miljardia tonnikm eli 2/3 kuorma auto liikenteestämme tulisi uudelleen organisoida niin, että niistä siirtyy puolet sisävesiliikenteen tai/ja raideliikenteen piiriin.

Tehdessämme niin , niin toimisimme vuonna 2011 sovitun EU liikennestrategian mukaisesti puolittamalla keskipitkien matkojen kuorma auto liikenne volyymit siirtämällä ne vesiliikenteen piiriin.

Tätä virallista järjestäytymistä laskentaa ja analysointia Eu.ssa sovittuun uuteen kestävän kehityksen liikenne infraan on odotettu kuin kuuta taivaalta.

Nyt valtio alkaa heräämään kotkassa on aloitettu ensimmäinen osa tutkimus koskien maantieliikennevolyymien osaa mikä koskee Saimaata ja sen venäjä liikennettä.

10 miljardin tonnikm siirto maantieliikenteestä vesiliikenteeseen päästöjen pienenemisten ja aluepoliittisten etujen lisäksi, merkitsee valtiolle noin 800 miljoonan euron vuotuisia liikenteen ulkoisten kulujen pienentämisiä

viitteet em laskentaan :

http://liikennejarjestelma.fi/ymparisto/paastot-il...
https://ec.europa.eu/eurostat/documents/3217494/77...
https://ec.europa.eu/transport/themes/strategies/2...
https://ec.europa.eu/transport/modes_en
https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/4129761/IEA+suom... https://shipowners.fi/merenkulkua-sitoo-globaalit-...
http://www.sisavesi.fi/wp-content/uploads/2018/04/...
http://www.sisavesi.fi/wp-content/uploads/2018/04/...
http://www.merikotka.fi/projects/infuture-future-p...

Käyttäjän timonenonen kuva
Timo Nenonen

Suurin osa näistä hihhuleista varmaan lentämällä meni paikalle.Uskottavuus loppuu siihen.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Niin, minäkin odotin, että nämä Katowicen kokouksen osallistujat olisivat menneet esimerkin omaisesti Puolaan täysin päästöttömillä purjelaivoilla lentämisen sijaan. Helsingistä matka-aika Gdanskin satamaan purjelaivalla on hieman tuulista riippuen 2 - 3 vrk. Jos kerran sähkön tuotannossa tuuli on eräs ilmaston muutoksen torjunnan peruskivi, niin loogisesti ajatellen matkustamisessa ja rahdin kuljettamisessa purjelaivat ovat ratkaisu.

Globaaliin meriliikenteeseen voi tutustua konkreettisesti oheisen linkin kautta:
https://www.marinetraffic.com/en/ais/home/centerx:...

ja globaaliin lentoliikenteeseen voi tutustua taas täältä:
https://www.flightradar24.com/3.14,31.81/2

Siinäpä on telakkateollisuudelle mahtavat markkinat, kun tuo diesel- ja turbiinimoottoreilla kulkeva rahti- sekä matkustajalaivaliikenne ja lentoliikenne siirretään purjelaivoilla tuulen voimalla kuljetettavaksi.

Kun siirrymme globaalissa mittakaavassa purjelaiva-aikakaudelle joudumme toki muuttamaan globaalisti myös aikakäsitystämme ja aikaperspektiiviä. Mutta mikäs sen mukavampaa, kuin rentoutua purjelaivan kannella 1 - 2 kuukautta matkalla lomakohteeseen tai liikeneuvotteluun toiselle puolelle maapalloa. Satelliittiyhteyden kautta voisi olla yhteydessä sieltä valtamerien keskeltä muuhun maailmaan ja käydä liikeneuvotteluita sekä tehdä etätyötä.

Käyttäjän timonenonen kuva
Timo Nenonen

Nykyteknologia tarjoaa kokousmahdollisuuden ilman matkustamista.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Kiitos ERK:lle mielenkiitoisesta katsauksesta Katowicesta paikan päältä. Eipä meidän mediassa ole vielä paljoa analysoitu kokousta, muuta kuin julkaisemalla joitakin suomalaisten kokousedustajien "rohkaisevia" lausuntoja ( esim. Green Peacen suomalainen edustaja). Enemmän mediassa on nostettu sen LVM:n selvityksen utopistisia linjauksia esittäneen työryhmän tuloksia. Sattuikin tuo työrymän tuloksen julkaisu samaan aikaan Katowicen, ilmeisesti kaaoksen omaisen, konferenssin ajankohtaan. Sattumaako lienee ollut ?

ERK:
"Yksi esiin nostettu aihe oli Direct Air Capture, hiilidioksidin talteenotto."

Tähän liittyen kysyisin Eija-Riitalta, onko tällä DAC:llä kytkentää Carbon Capture and Storage ( CCS) ja Carbon Capture and Utilization ( CCU ) -menetelmiin ?

https://en.wikipedia.org/wiki/Carbon_capture_and_s...

Mielenkiinnolla jäämme odottelemaan lisää tietoa Katowicesta. Siihen liittyen vielä kysyisin: Millä mandaatilla TEM:n asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen edustaa Katowicessa Suomea ? Minkä verran hänellä on oikeutta sitoa Suomea erilaisiin sopimuksiin ? Mikä on eduskunnan rooli tässä ?

Käyttäjän JyrkiItkonen kuva
Jyrki Itkonen

Katowicessa on väärän alan kokous. Päästäjien sijaan siellä pitäisi olla paikalla fossiilisten polttoaineiden tuottajamaat. Pariisin korvausrahat pitäisi jakaa noille fossiilisten polttoaineiden tuottajamaille korvauksena tuotannon lopettamisesta. Siitä, että ne jaetaan kuvitellun ongelman seurauksista ja kuvitelluista ongelmista kärsiville maille, kuten Kiinalle ja Intialle, ei ole mitään järkeä. Siitä kirjoitin oman blogin.

http://jyrkiitkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/26531...

Samaa aihetta liippaavat pari muutakin kirjoitustani. Ei paljon järki pakota näissä asioissa Suomen päättäjiä, mutta toki osin paljon on myös kuvitellun ilmastonmuutoksen varjolla tehtävää aluepolitiikkaa, joka käy kalliiksi Suomelle ja suomalaisille. Mutta eihän poltiikkaa kuulukaan kait tehdä koko kansan eduksi ja etenkään Suomen etuja ajatellen, vaan omien äänestäjien eduksi. Tierumpupolitiikkaa on vaan nyt sitten hieman laajentunut koskemaan kaikkia asioita.

Tämä päästöpuolen touhuilu on parempi asia IPCC:lle ja valtioille kuin polttoaineiden tuotantoa rajoittava touhuilu olisi, koska sen varjolla voi loputtomasti säätää veroja ja kurittaa kansaa ja vain mielikuvitus on rajana, mitä sen avulla rahastetaan.

http://jyrkiitkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/26507...

http://jyrkiitkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/26502...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset