Eija-Riitta Korhola Levottomia ajatuksia jäsennellysti

Ilmastopolitiikan hokemia

Viime viikonloppuna oli ilmastomarssi. Sekä marssilla että sitä uutisoivissa lehtijutuissa toistettiin ajatusta, että ilmasto-ongelma on enää poliittisesta tahdosta kiinni, keinot jo on. 

Tämä on yksi niitä ilmastopolitiikan virheellisiä hokemia, jotka ovat itse asian kannalta vahingollisia. Ne hidastavat tositoimiin ryhtymistä. Ei ihmiskunnalla ole vielä keinoja ratkaista tulevaisuutta koskevia vaikeimpia haasteita, ja toisin uskottelu merkitsee sitä, että suuntaamme voimavarojamme ja julkisia panostuksia edelleen väärin. 

Hokema taisi saada alkunsa, kun USA:n entinen varapresidentti Al Gore teki ilmastokampanjaansa: ”Meillä on kaikkea mitä tarvitsemme paitsi poliittista tahtoa, mutta poliittinen tahto on uusiutuva luonnonvara”, sanoi Gore. Lause on mainio, mutta onko sillä katetta? Tuolloin ilmastopolitiikassa viitattiin usein teoriaan ns. stabilisaatiokiiloista, joita tutkijapari Pacala & Socolow esittelivät vuonna 2004: sen mukaan päästökehitys on vakiinnutettavissa joukolla eri toimenpiteitä. He esittivät 15 eri päästövähennysteknologiaa eli stabilisointikiilaa, joista heidän mukaansa tarvittaisiin vain 7, eli keinoja olisi enemmän kuin tarpeeksi seuraavan 50 vuoden ajalle. Tutkimus on saanut myöhemmin kritiikkiä päästöjen kasvukehityksen täysin virheellisestä arvioinnista sekä konkretian puutteesta. Haastattelussaan vuodelta 2008 Pacala tunnustikin, että stabilisaatiokiilatutkimuksen tarkoitus oli puhtaan poliittinen. ”Me halusimme lopettaa Bushin hallinnon strategian, jonka me tulkitsimme haluksi pysäyttää ilmastotoimet sillä verukkeella, että tarvittava teknologia puuttuisi.” Pacala tunnusti, että tutkimus osoittautui ”yllättävän tehokkaaksi”, sitä siteerattiin ahkerasti, ikään kuin ongelma olisi jo ratkaistu. 

Pacalan ja Socolowin paperi sai lyhyen tähtäimen voiton, mutta pitkän tähtäimen dekarbonisaatiotarpeen kannalta se oli hyvin tappiollinen. Sen epäonnekas seurausvaikutus oli saada ratkaisu näyttämään helpolta, ja nyt tätä helppoutta toistetaan turuilla ja toreilla, niin kuin on nähty. Ratkaisut olivat osin virtuaalisia. Edelleenkään meillä ei ole kaikkea tarvittavaa teknologiaa, ja sen uskottelu on vienyt kallista aikaa. 

Tällaista uskottelua politiikan ja tieteen välisellä maastolla on harrastettu viime vuosina paljon. Kun tutkijat ovat alkaneet tehdä politiikkaa, tieteellinen tarkkuus ja uskottavuus on kärsinyt.

Kun luin asiantuntijoiden kantoja Hesarista, niissä kaikui aivan sama realismin puute: siellä mm. lasketaan paljon aurinko- ja tuulivoiman varaan, vaikkei niiden yhteenlaskettu osuus ole vieläkään ylittänyt kahta prosenttia globaalista primäärienergiasta. Todellinen kasvun este on näiden energiamuotojen keskeytymiskustannukset, eikä ilman biomassaa ja vesivoimaa uusiutuvista voisi vakavasti vieläkään puhua energiapoliittisena vaihtoehtona. Taannoisessa blogitekstissäni selitin, mikä tuulen ja auringon nimeen vannovilta jää usein huomaamatta: Miksi uusiutuva energia ei vastaa odotuksiin. Siinä viittaan päästötilastoihin, jotka osoittavat, että julkiset tuet aurinkoon ja tuuleen eivät ole merkinneet päästöjen vähentymistä.

Toinen esimerkki ovat sähköautot. Niihin liittyy vielä monia ratkaisemattomia ongelmia ennen kuin voidaan puhua siitä, että ne olisivat ympäristön kannalta todellinen askel eteenpäin. 

Maailmassa on noin miljardi autoa ja määrä kasvanee, vaikka otettaisiinkin huomioon jakamistalouden uudet ja fiksummat tavat. Kaikkien autojen varustaminen nykyisin näköpiirissä olevan teknologian akuilla vaatisi harvinaisia metalleja enemmän kuin tällä hetkellä ovat tunnetut varannot. Ja kuten on öljyn laita, myös nämä varannot ovat vain tietyissä maissa. 

Liikenteen sähköistäminen johtaisi liian suureen kokonaisriippuvuuteen sähköverkkojen toiminnasta. Olisi kehitettävä toinen tapa tehdä energiaa ainakin liikennettä varten. Nykyisin ajatellaan, että Suomessa ei tarvita juurikaan lisää sähköntuotantoa sähköautoihin siirryttäessä. Näin voi olla, jos sähköautojen määrä ei ylitä Suomen nykyhallituksen Energia- ja ilmastostrategiassa asetettua tavoitetta, joka on 250 000. Mutta Suomessa on liikenteessä olevia henkilöautojakin yli kymmenkertainen määrä tuohon tavoitteeseen verrattuna.

Moni haaveilee, että sähköakut ladataan tuulivoimalla. Entä kun kaikki ovat matkalla kohti pohjoista helmikuussa samana perjantaina? Tai torstaina ennen juhannusta? Sähkön tuntihinta räjähtää, kun kaikki sähköautot repivät voimavirtaa yhtä aikaa. Ja montako latauspistettä tarvitaan verrattuna pumppuihin, jos lataus kestää 25 minuuttia ja tankkaus 5 minuuttia. Nykyisten huoltoasemien pinta-ala ei riittäisi samaan suoritukseen.

Energian siirto autojen akkuihin sähköverkon kautta vaatisi isoja muutoksia verkossa ja sen luotettavuuden turvaamisessa. Eikä se milloinkaan voisi olla niin luotettava ja joustava kuin nykyinen polttoaineiden jakeluverkosto. Ajatus, jonka mukaan autojen latausta voitaisiin jotenkin rajoittaa vain tiettyihin aikoihin, ei ole kestävä. Sähköverkon optimaalinen käyttö edellyttää suurin piirtein ennustettavissa olevaa kuormitusta. Tuuli- ja aurinkovoima vaikeuttavat jo nyt tuotantopuolta liikaa aiheuttaessan tuotannon heilahtelua. Mahdolliset kulutuksen piikit joko kaataisivat verkot tai ne olisi estettävä, jotta verkko ei ylikuormittuisi. Verkkosähkö ei siten ole järkevä ratkaisu liikennevoiman tuottamiseen, ei ainakaan nykyjärjestelmin.

Ei ole myöskään näköpiirissä sellaista akkuteknologiaa, jolla pystyttäisiin ”säilömään” sähköä pitkiksi ajoiksi jättiläismäisiä määriä. Ainoa nykyinen käytännön ratkaisu on vesivoimaloiden padot, mutta se toimisi vain vuoristoisissa maissa. 

Pienempiä ongelmia ovat mm. siirtohäviöt sähköverkossa, akkujen varauksen vähittäinen vuoto ja latausjohtojen kuluminen.

Ongelmaa on siten lähestyttävä tavalla, joka on kestävä ja joka voidaan toteuttaa vähitellen globaalisti miljardiin autoon. Siltä olisi siten vaadittava seuraavia asioita:
– Se ei saa olla riippuvainen sähköverkosta, vaan sen on kyettävä toimimaan myös silloin, kun sähköverkko on poikki tai sitä ei ole olemassa.
– Auto käyttää sähkömoottoreita, mikä on tehokkaampi ja ilmanlaadun kannalta parempi ratkaisu kuin voiman tuottaminen polttomoottoreilla.
– Yhdellä tankkauksella pitää päästä yhtä pitkälle kuin nykyisin.
– Koska öljy ehtyy vähitellen, on löydettävä uusi tapa tehdä nestemäisillä aineilla sähköä.
– Näitä nesteitä on voitava välivarastoida tankkausasemille nykyiseen tapaan, jolloin vältetään huippujen ongelma.
– Samaa periaatetta on voitava käyttää myös laivojen ja lentokoneiden voimanlähteissä sekä erilaisissa varavoimalaitteissa.
– Ratkaisun pitää olla ainakin yhtä halpa kuin nykyiset menetelmät.

Virtausakkua pidetään yhtenä mahdollisuutena. Menetelmä, jossa akkuun ladataan eri nesteitä, voisi täyttää nämä vaatimukset, mutta se ei ole suinkaan valmis ratkaisu. Toisena kehittelysuuntana voisi ajatella vaihdettavia akkuja, eli huoltoasemat muuttuisivat akunvaihtopisteiksi ja latauslinjastoiksi. Siihenkin liittyy monia kysymyksiä, kuten materiaalien kuluminen ja turvallisuus. 

Mutta eivät ole nykyiset sähköautotkaan valmis ratkaisu. On turhaa kuvitella, että maailma pelastuu, jos siirrymme nyt sähköautoihin, kun toritunnelmissa komennamme kaiken fossiilisen pois. Jos uskottelemme niin, petämme itseämme.

Tein aikoinani filosofiset opinnäytteeni tekniikan filosofiasta. Tutkin teknologian kehitystä, syitä ja taustoja. Tuo historia opettaa, että ensin kehitetään uusi, ja sitten vanha poistuu. Teknologian aito kehitys noudattaa aina tätä kaavaa, ja kieltäminen ei johda kestäviin ratkaisuihin. 

Ihmiset, ostakaa toki sähköautoja, jos teillä on vain varaa. Viestini on poliitikoille. Herätkää siellä Arkadianmäellä asioiden vaikeuteen. Nämä asiat eivät ratkea toreilla vähäisin tiedoin haaveilemalla, ja vihreästä kuplasta valittuja asiantuntijoita seulomalla. Viisautta olisi panostaa julkiset voimavarat uuden, välttämättömän ja kestävän ratkaisun kehittämiseen, ei sellaisiin ratkaisuihin, jotka lisääntyessään aiheuttavat vain kaaoksen ja jonoja.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

13Suosittele

13 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (20 kommenttia)

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

"Ja montako latauspistettä tarvitaan verrattuna pumppuihin, jos lataus kestää 25 minuuttia ja tankkaus 5 minuuttia."
Toiveikas veikkaus, että kymmenen latauspistettä yhtä nykyistä bensapumppua kohti. Onhan 25/5 = 5 ja kun oletetaan, että bensatankillisella pääsee tuplasti pitempään, tulee se kerroin 2 vielä mukaan.
Toisaalta on varmaan mahdollisuus, että joulun aatonaatto siirretään joulukuun 20. päivää seuraavaksi tuuliseksi päiväksi, jolloin lataamiseen riittää tuulisähköä.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Ei sähköautoja missään huoltoasemilla ladata vaan siellä missä ihmiset viettävät aikaa: kotien, työpaikkojen, kauppojen pysäköintipaikat yms.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Jos kommentoija Härkönen jaksaa tarkistaa, niin minun kommenttini lähti liikkeelle blogisti Korholan lomamatkaruuhkatilanteesta. Tähän liittyi ideani joulun aatonaaton siirtämisestä tuuliselle päivällekin. Kotien latauspisteet eivät ehkä ole tuolloin parhaalla tavalla matkalaisten käytettävissä?

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #8

Sähköautojen kantama on koko ajan kasvussa, on tämä vähän keksimällä keksitty ongelma.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen Vastaus kommenttiin #12

Kovin pitällehän ei voi ihmisten toimintaa ennustaa, mutta ainakin voisi ajatelle, ettei kesämökkeily ja juhlapyhien vietto vanhoilla kotiseuduilla Suomessa ihan heti häviä. Tällöin pitäisi olla nykykantaman sähköauto työmmatkaliikenteeseen ja pitemmän kantaman auto lomaliikenteeseen. Helposti sitä suomalaiset käyttäisivät jälkimmäistä koko ajan ja jättäisivät sen sähköauton kokonaan hankkimatta.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #16

Harvoilla mökkimatkat ovat yli 200 km.

Perheissä, joissa kaksi autoa, käy nimenomaan niinpäin, että se polttomoottorivehje jää vähälle käytölle. Syynä sähköauton edullisemmat kilometrit ja ylivoimainen ajomukavuus.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen Vastaus kommenttiin #16

Antakaamme upporikkaiden, sähköylijäämäisten norjalaisten toimia koekenttänä ja jos se toimii, niin eikun mukaan.

Nyt näyttää siltä, että Norjassa , mahtavien sähköautotukien siivittämänä, tapahtuu juuri niin kuin täyspäinen aikuinen olettaakin käyvän :tupla-autotus :

"Like many families, Marcus Borley and his wife Hege run a small electric vehicle as a low-cost everyday runabout, and a diesel for family trips to the mountains."

https://www.theguardian.com/money/2018/jul/02/norw...

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #19

Joudun toistamaan itseäni mutta sähköautojen kantamat ovat kasvussa. Joku 400 km luulisi riittävän useimmille. Tähän asti tuollainen on vaatinut Teslan, mutta kansanautosarjassa tapahtuu nyt mielenkiintoisia asioita. Tutustu vaikkapa Hyundai Kona. Akku 64 kWh.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Kyllähän joku "teikäläinen" on ehdottanut että huoltoasemilla vaihdettaisiin koko akusto. Tota ehdotusta kun miettii edes sekunnin niin huomaa siinä jotain järjetöntä.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #10

Miksi minun pitäisi ottaa vastuuta jostain mitä joku toinen on sanonut? Akkujen vaihtaminen tosiaan ei ole toteutuskelpoinen idea.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen Vastaus kommenttiin #10

Akkujen vaihto on jo ajat sitten hylätty idea. Jokainen sähköautoilua ja alan kehitystä tunteva tietää sen. Sillä voi olla ehkä vielä jotain mahdollisuuksia raskaassa liikenteessä, jakeluajossa ja kaupunkibusseissa. (Hitaammin ladattava kohtuukokoinen vaihtoakku voi olla kovassa käytössä kestävämpi ratkaisu kuin usein toistuvalla pikalatauksella rääkätty iso akusto. Ellen ole väärin ymmärtänyt, niin Kiinassa kaupunkien sähköbusseissa asia on ratkaistu ison maan konstilla: kasvatetaan fleetin kokoa ja vaihdetaan toinen bussi linjalle, kun edellinen tarvitsee latausta.)

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Autopesuun on usein 1-2 tunnin jonot, joten pannaan latauspiste pesujonon käyttöön, niin ainakin osa voi käyttää aikaansa fiksusti? :-)
(Der här var nog ironi...)

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Ei hullumpi idea, jos ei vaikka ihan lomaruuhkassa olekaan riittävä.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

”Yhdellä tankkauksella pitää päästä yhtä pitkälle kuin nykyisin.”

Miksi ihmeessä? Harva käryautoilija ajaa kerralla tankkausmahdollisuuksien ulottumattomissa vaikkapa 700km vaikka hänellä olisikin siihen tarvittava polttoaine autossaan tankattuna. Tosielämän päivittäiset ajosuoritteet ovat ihan muuta. Monissa nykyisissä sähköautoissakin on turhan suuret akut raahattavana niitä tyypillisiä 40-80km päivittäisiä ajoja varten. Suomi ei oikeastaan ole pitkien etäisyyksien maa, jos ihmisten liikkumisen todellisuutta tarkastelee.

Niitä poikkeuksellisia pitkiä reissuja varten, joihin se tavallinen sähköauto ei sovellu, voi fossiilittomassa liikkumisen tulevaisuudessa käyttää muita kulkuneuvoja sopivana palvelujen yhdistelmänä. Voi käyttää junaa ja takseja, reissuauton voi vuokrata tai jos on ammatin, harrastusten ym. takia pakko, niin sitten sellainen on omistuksessa, mutta lähiajot tehdään kevyemmällä kalustolla. Ylivarustellun suuren auton omistaminen ja identiteetin kiinnittäminen siihen tulee olemaan historiaa, fiksuinta osaa nuorisosta seuraamalla voi jo merkkejä tästä havaita.

Kirjoituksessa oli lukuisia muitakin tyypillisiä ennakkoluuloja sähköautoja kohtaan. Latausmahdollisuuksien ja sähköverkon kapasiteetin ym. suhteen on varmaankin paras uskoa oikeita sähköalan asiantuntijoita. He eivät ole asiasta huolissaan.

On varmaankin aivan turhaa olettaa autoilun millään käyttövoimallahalpenevan tulevaisuudessa merkittävästi. Sellaisen lupailu vaalikarjalle on katteetonta huijausta. Eniten tullaan kurmoottamaan käryautoilua, siihen kannattaa varautua eikä ruikuttaa.

Täydennys: Kaasusta ei ole pelastusta. Fossiilisen kaasun päästöt ovat huomattavat ja biokaasua ei riitä.
https://www.tekniikkatalous.fi/talous_uutiset/liik...

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Sähköä voi tuottaa henkilöauton liikuttamiseen teknisesti parhaiten vedystä, kuten uusi Hyundai Nexo tekee. Tämä polttokenno-projekti, johon uskottiin joskus 20 vuotta sitten, ei ole muuten juurikaan edennyt. Suomen kaltaisessa maassa rinnakkaisen vedyn jakelujärjestelmän rakentaminen olisi ilmeisesti ylivoimaisen kallista.

Sähköautoissa ja myös tuulivoimaloissa tarvittavien harvinaisten maametallien, REE, tilanne on ehkä nyt yllättäen muuttunut, kun Japanin rannikolta, syvältä mudassa Eteläisten lintusaarten edustalta kerrotaan löytyneen valtava ja sadoiksi vuosiksi riittävä varanto ko. metalleja. Kiina aiemmin hallitsi 97 prosenttia REE-metallien tuotannosta, mutta jatkossa näin ei ehkä ole, jos löytö on tosi. Tämä olisi tietysti hyvä asia, mutta kovin on tuurista kiinni tämä teknologian kehitys.

Vaikka maametallien varannot (yhden) löydön myötä nyt riittäisivät autoteollisuuden tarpeisiin, autoliikenteen sähköistäminen ei silti välttämättä onnistu. Suurin osa auton ostajista ostaa käytetyn, eikä käytettyjä sähköautoja kerry riittävästi kun niitä on nyt niin vähän. Kohtuuhintaisia käytettyjä sähköautoja ei kerry ehkä koskaan, jos niiden akkujen käyttöikä loppuu ennen kun ne tulevat riittävän halvoiksi vähävaraisten ostajien ulottuville. Uutta akkua varten olisi taas kaivettava mudasta lisää harvinaisia maametalleja, jolloin auto olisi jälleen kallis.

Bensa-autot voi muuttaa käymään myös kaasulla. Teho vähän putoaa, esimerkiksi amerikkalaisessa avolavapakettiautossa 470 hevosvoimasta bensalla 370 hevosvoimaan kaasulla, mutta kyllä se silläkin kulkee ja pörisee. Maakaasu on tietysti fossiilinen polttoaine, joskaan se ei tuota rikki- tai hiukkaspäästöjä, eikä biokaasua riitä kaikkiin autoihin. Pitäisi kehittää jokin konsti tuottaa hiilineutraalisti ja ilman kohtuuttomia ympäristötuhoja liikennepolttoaineeksi kelpaavaa kaasua. Sitten voitaisiin käyttää olemassa olevaa autokantaa, eikä tarvitsisi muuttaa koko systeemiä ja aiheuttaa kohtuuttomia sosiaalisia haittoja.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Blogistin tekstissä on paljon älyllistä pohdintaa, jonka osiin koetan palata jossain yhteydessä jatkossa. Autojen tekniikka kokenee tulevaisuudessa kumminkin niin radikaaleja muutoksia, ettei mielikuvitus tahdo riittää. Sähkö on niiden energiana luultavimmin 1. vaihtoehto. "Autojen" määrä voi todella jatkossa merkittävästi laskea. Kuljetusyksikköjen omistus voi olla kovin toisenlaista ja yksiköt voivat olla todella osa jopa sähkövarastoa ainakin huipunleikkaukseen.
Sähköntuotannossa pitää päästä, myös perusvoiman osalta hajautetumpaan ratkaisuun. Siirtohäviöitä, eikä varsinkaan siirtokapasiteetin tarvetta tule väheksyä. Tässä on synergiaa myös uusiutuvan energian tuotannon siirtelyssä. Se tulisi Saksasta oppia, ettei se ole ihan pikku juttu.
Energian varastointi, so. sähkösta varastoon ja toisinpäin tulee ratkaista, vihdoinkin. Kaikkein suurin juttu ilmeisimmin on kumminkin älyverkot. Energiankäyttömme ja sen ohjaus on aika alkeellisella tasolla. Älykkäämmällä energiankäytöllä on uskomaton potentiaali. Energian myynti nyt on sellaisenaan vaan niin hyvä bisnes, että intressiä älypotentiaalin kasvuun ohjauksissa on kovin rajallisesti. Koulutus on siinä kaikki kaikessa, koska kaikki ei suinkaan maksa paljon. Kehitystä tulisi olla sekä mikro- että makrotasolla, eikä asioita pitäisi kehitellä sähköpörssien ehdoilla. Tätä ei markkinat älykkäästi hoida. Ilmastoa pelastetaan siinä sivussa.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Uusi sääennusta Facebookissa, tuleee pakkastalvi Suomeen sillai, että 100vuotta sitten oli yhtä kova pakkanen, siis ensi talvena ei olisikaan leutoa 2019 talvena siis, paleltuuko nenä ilmastointtäjillä sitten.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Opettelehan ymmärtämään säätilan ja ilmaston ero.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

> Ei ihmiskunnalla ole vielä keinoja ratkaista tulevaisuutta koskevia vaikeimpia haasteita

Tekniset keinot on. Vain poliittista tahtoa puuttuu. Keinoiksi riittävät rautaportit hiilikaivosten suulle, ja tulpat öljy- ja kaasulähteiden suulle. Vaihtoehtoisia energiamuotoja löytyy tilalle riittävästi. Ja osa korvautuu säästöllä ja alentuneella kulutuksella.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset