Eija-Riitta Korhola Levottomia ajatuksia jäsennellysti

Merkel ja miten se meni

Kun juuri tänään Brysselissä alkavassa huippukokouksessa jäsenmaiden johtajat yrittävät löytää yhteisiä ratkaisuja turvapaikanhakijoiden kohteluun ja kun Saksan liittokansleri Angela Merkelin poliittinen ura on vaakalaudalla, julkaisen uusintana bloggaukseni Miten se meni - vakava vuosikatsaus kahden vuoden takaa. Se oli vuosikatsaus vuoden 2015 tapahtumiin, kirjoitettu 2. syyskuuta 2016. On ehkä hyödyllistä muistuttaa, miten tähän tultiin. Teksti on linkitetty lähteisiin, ja myös kriisin aikana kirjoittamiini postauksiin: 

Vuosi sitten Suomessa ja Euroopassa elettiin myllertävän muutoksen aikoja. Saksan maahanmuuttovirasto oli 25. elokuuta 2015 julkaissut Twitterissä viestin, jonka mukaan Syyriasta tulevien turvapaikanhakijoiden kohdalla Saksa ei enää soveltaisi Dublinin sopimuksen turvapaikkasääntöä. Dublin-asetuksen mukaan turvapaikanhakijan anomus olisi käsiteltävä siinä EU-maassa, johon hän ensimmäisenä saapuu. Brittilehti The Guardian arvioi viime viikolla, että juuri tämä viesti olisi laukaissut suuret joukot liikkeelle turvapaikan toivossa. Twiitin tarkoitus ei ilmeisesti ollut linjata uutta politiikkaa. Viraston sisäinen käytäntöjä koskeva muistio oli vain vuotanut lehdistölle, ja virasto sai painetta osakseen joutuen tarkentamaan viestiään. Viesti alkoi elää omaa elämäänsä, synnytti vetovoimatekijän, ja loppu on historiaa. Uusi Suomi uutisoi twiitistä ensimmäisenä Suomessa.

Helsingin Sanomissa ulkomaantoimittaja Suvi Turtiainen tuo esiin toisen käänteen, joka tapahtui reilua viikkoa myöhemmin. Tuhansia turvapaikanhakijoita oli lähtenyt liikkeelle ja pysähtynyt Budapestin rautatieasemalle. Unkarin hallitus halusi noudattaa EU:n sääntöjä eikä Dublinin asetuksen nojalla katsonut voivansa päästää turvapaikanhakijoita eteenpäin. Iso joukko ratkaisi asian lähtemällä kävelemään kohti Itävallan rajaa. Neljäs syyskuuta kello 20.15 Merkel teki Itävallan liittokansleri Faymannin kanssa päätöksen, että kävelijät on päästettävä Itävallan kautta Saksaan. Ovet ovat auki, Merkel ottaa vastaan.

Seuraavana aamuna 5. syyskuuta pääministeri Juha Sipilä lupasi television Ykkösaamussa antaa Kempeleen-kotinsa parinkymmenen turvapaikanhakijan käyttöön, ja vahvisti lupauksensa Helsingin Sanomille. Sipilä peräänkuulutti vapaaehtoisia toimia mieluummin kuin komission kaavailemaa pakkojakamista.

Asunnon lupaaminen sai kiitosta vihreiden Ville Niinistöltä mutta muuten tuli moitetta. Niinistö katsoi Suomen jarruttavan EU:n yhteistä linjaa ja piti Dublinin sopimukseen vetoamista byrokraattisena.

Tuliko kaikki yllätyksenä ja puun takaa?

Ei tullut. Suomen kannalta oli epäonnekasta, että hallituksen vaihdos sattui niin kriittiseen aikaan ja ongelma putosi kokemattomiin käsiin. Se saattoi olla vahinko myös Euroopan kannalta. Päätös luopua siihenastisista käytännöistä tehtiin kaaoksessa, ja tuloksena oli lisää kaaosta.

Edellinen sisäministeri Päivi Räsänen oli varoittanut asiasta jo pitkään. Yksi esimerkki löytyy toukokuulta 2015 Radion Ykkösaamusta, jossa Räsänen arvosteli komission suunnitelmia muuttaa EU:n turvapaikkapolitiikan periaatteita turvapaikanhakijoiden pakkojakamisen suuntaan. Räsänen sanoi, että siihen asti jäsenmaiden kesken oli vallinnut hyvin selkeä linja, ettei pakkojakamiseen mentäisi: ”Koska sehän muodostaa vetovoimatekijän, jos jostakin maasta aletaan turvapaikanhakijoita jakamaan muihin maihin niin herkästi sitten siihen maahan kohdistuu vielä nykyistä kovempi paine esimerkiksi laittomaan ihmissalakuljetukseen.”Kysymyksessä on erittäin kannattava bisnes, josta kuluttajansuoja tyystin puuttuu. Räsänen korosti, että Suomi olisi hyvin voinut lisätä kiintiöpakolaisten määrää tuntuvasti. Tällöin olisi voitu varmistaa, että resurssit kohdennetaan paremmin.

Voi kysyä, mihin yhdessä sovittu linja hävisi. Paineensietokyvyn puutteeseenko? Se ei olisi ihme some-politiikan aikana – mutta juuri some tekee politiikasta niin vaarallista, kuten kirjoitin vuosi sitten blogissa Jos edes puhuttaisiin oikeilla sanoilla“Nyt pää kylmäksi poliitikot, jotka vietätte aikaanne somessa. Jos pitkällekantavia päätöksiä tehdään sosiaalisessa mediassa kiehuneiden tunteiden pohjalta, mitäs sitten kun tunne muuttuu ja yhden totuuden hetki on ohi ja vaihtunut toiseksi totuudeksi? “

Somen paineet sai niskaansa myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö, joka suurlähettiläspäivillä 25.8.2015 totesi Euroopan vetävän puoleensa niin vainottuja kuin parempaa elämää etsiviä, ja näiden välillä olisi kyettävä tekemään ero. Hän toivoi päättäjiltä harkintaa ja kohautti myös mainitsemalla, että “Eurooppaan tulijoiden joukossa on myös valitettavasti joitain niitäkin, joilla on pahat mielessään. Tätäkään ei voi kiistää vain siksi, ettei joku kenties halua sitä kuulla.” Niinistö sai kritiikkiä pelottelusta, kylmyydestä ja huonosta arvojohtamisesta. Kehotan lukemaan koko puheen ja arvioimaan sitä kuluneen vuoden valossa. Luulen, että harva äänessä olleista kehtaa enää haukkua häntä.

Olisiko vaihtoehtoja ollut? Muutama ajatus tulee mieleen.

Nykytilanne osoittaa, että ilmeisesti olisi ollut. EU-maat ovat joutuneet ottamaan taka-askeleita ja tiukentumista on tapahtunut kautta linjan niin rajavalvonnassa kuin maastakarkoituksessa. Merkel on kannatuskriisissä, Faymann on joutunut eroamaan, Britannia sai huonosti hoidetusta kriisistä pontta Brexitiin. Meille alkoi hyvin pian selvitä, ettei valitulla strategialla apu välttämättä kohdennukaan niihin, jotka sitä olisivat eniten tarvinneet: Eurooppaan syntyi kallis ralli. Itse kannoin huolta siitä, ettei väärillä poliittisilla toimilla turhauteta sitä arvokasta auttamisen halua, joka suomalaisilla on. Se on arvokas pääoma, jota ei tulisi hukata. Kannoin myös huolta siitä, ettemme kulttuurien kohdatessa luovuttaisi pois sitä arvokasta, mitä olemme ihmisarvossa, ihmisoikeuksissa ja yksilönvapaudessa Euroopassa saavuttaneet. Poliittisesta islamista, jihadismista on voitava niin ikään puhua, sillä se on vaarallinen totalitarismin muoto. Ihmisen uskonnollista vakaumusta ja oikeutta siihen tulee sen sijaan kunnioittaa.

Meillä ei olisi mitään hätää, jos maailma olisi sellainen paikka kuin vasemmistopoliitikot tai kirkonmiehet yleensä uskovat, rajaton resurssipankki ja ehtymätön runsaudensarvi. Korkea pohjoismainen sosiaaliturva ei ole mahdollinen kaikille, koska se perustui ideaan, jossa osallistujat myös maksavat sen. Kun resurssien rajallisuus on ankea tosiasia, siitä seuraa, että on tehtävä valintoja. On huolehdittava, suuntautuvatko niukat resurssit niille, jotka tarvitsevat apua eniten. On käsitettävä, ettei valtion ensisijainen tehtävä ole rakastaa – vaikka se onkin kaikkien meidän ihmisten tehtävä. Valtion tehtävä on suojella rauhaa, pitää yllä järjestystä ja turvallisuutta sekä huolehtia oikeudenmukaisuuden toteutumisesta.

Minun on edelleen vaikea uskoa, että suomalaiset olisivat niin rasistisia kuin kuluneen vuoden aikana on ehditty syyttämään. Meitä on monia, jotka osaavat tehdä eron turvapaikanhakijan ja poliitikon välillä. Me olemme vihaisia politiikalle, emme kovia kokeneille ihmisille, jotka joutuvat huonon politiikan pelinappuloiksi. Siinä on iso ero.

On silti hyvä kysyä itseltään, mitä sisälleni kuuluu. Olenko päästänyt sydämeni kovettumaan uutisia lukiessa? Olenko luovuttanut oman vastuuni toisille? Ei ennakkoluuloille missään maailmassa ole mitään muuta vastalääkettä kuin kasvotusten kohtaaminen ja katsominen toisen silmin.

Toivon, että tietoisesti varjelemme myötätunnon ja kunnioituksen ilmapiiriä. Se tekee ensinnäkin elämästä arvokkaan. Emmekä voi koskaan tietää, milloin me olemme niitä, jotka tarvitsevat apua ja suojaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

26Suosittele

26 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

En ymmärrä mitä uutta kirjoitus tuo meille. Kirjoitus ei edes puutu kaikkien globaalien ongelmien äitiin eli oikeuteen lisääntyä vapaasti ja rajattomasti ilman mitään vastuuta jälkeläisten elinehdoista. Vastuut vain siirretään sujuvasti muille.

Käyttäjän jounijuntumaa kuva
Jouni Juntumaa

Miten Hämäläinen puuttuisi siihen oikeuteen, jonka joku ajattelematon ja lyhytnäköinen taho on luonut noin miljardi vuotta sitten ?

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Kirjoituksessa on hyviä faktatietoja ja vastaa hyvin otsikkoa, että miten se oikein menikään. Oma kirjoitukseni on käsitteytavaltaan yleisempi.

Käyttäjän toimikankaanniemi kuva
Toimi Kankaanniemi

Kiitos. Täyttä asiaa. Faktoista pitää voida puhua ilman rasistisyytöksiä. Onneksi nyt tämä alkaa olla mahdollista.

Suomen valtio maksoi vajaan 40 000 maahantulijan kustannuksiin vuoden aikana miljardi euroa. Valtava summa olisi voitu käyttää järkevästikin todella avun ja turvan tarpeessa oleville.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Eihän se rasismia silloin ole jos sen sanoo joku muu kuin perussuomalainen.

Käyttäjän PanuSaarela kuva
Panu Saarela

Voi hyvinkin olla rasismia muillakin puhujilla. Valitettavasti vain usein - ei aina - perussuomalainen ilmaisee asiansa rasistisesti; puheenjohtajasta ja varapuheenjohtajista (entisestäkin) lähtien.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #8

Niimpä, jos perussuomalainen ehdottaa leirejä maahanmuuttajille, se on rasismia, mutta jos samaa esittää joku muu niin se ei ole enää rasismia.

Käyttäjän PanuSaarela kuva
Panu Saarela Vastaus kommenttiin #9

Et varmaan huomannut viittaustani perussuomalaisten puheenjohtajiin, jotka ovat saaneet oikeudessakin tuomiot muun muassa kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Sitä kutsutaan arkisemmin rasismiksi.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #10

Sai tuomion koska siteerasi koraania eli poliittista ajojahtia. Läntisissä demokratioissa ei tosiasioiden kertomisesta oikeuteen joudu.

Käyttäjän PanuSaarela kuva
Panu Saarela Vastaus kommenttiin #12

Läntisessä demokratiassa, joihin Suomi kuuluu (kaikkien muiden kuin yksinkertaisten persujen mielestä), ei saa tuomiota Koraanin siteeraamisesta.

Meidän on turha ruveta väittelemään korkeimman oikeuden päätöksestä. Se ei muutu sillä, että "Mestarin" faneja hatuttaa, kun rasismia ei hyväksytä.

Erotatko muuten yksikön ja monikon toisistaan?

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Päätös pakolaisten vastaanottamisesta tehtiin liittokanslerin virastossa.Läsnä olivat Merkel,Gabriel ja Seehofer.Näin kumottiin edellinen päätös siitä,että Baijeriin oltiin viikonloppuna siirtämässä tuhansia poliiseja ja sotilaita sulkemaan raja ja tämä oli jo ilmoitettu lähtijöille..
Tämä löytyy Robin Alexanderin (Die Weltin Bundestag-toimittaja) kirjasta
Die Getriebenen

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

Maapallon resurssit eivät riitä yhä kasvavan väestön tarpeisiin.Se on kiistämätön tosiasia, ja se saa ihmismassat liikkeelle etsimään parempia elinolosuhteita. On loogista olettaa, että (pakolais)tilanne tulee pahenemaan vuosi vuodelta.

Me täällä pohjolan perukoilla olemme siinä suhteessa onnekkaita, että emme ole tämän 'sodan' eturintamassa, mutta ... Eija-Riitta kiteytti tämän erinomaisesti:

"Meillä ei olisi mitään hätää, jos maailma olisi sellainen paikka kuin vasemmistopoliitikot tai kirkonmiehet yleensä uskovat, rajaton resurssipankki ja ehtymätön runsaudensarvi."

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Olemme onnekkaita kun Venäjän rajavartijat edullisesti suojaa itärajaa toisin kuin me maksamme Turkille.
Aikaisemmin meidän turvanamme oli myös sopimuksesta Gadaffi jonka tuhoamiseen Europpa itse osallistui USAn apuna.

Käyttäjän timonenonen kuva
Timo Nenonen

Ei Eurooppa voi, eikä saa olla muun maailman sosiaalitoimisto elintasoturisteille.

Veikko Anttila

Erinomainen kirjoitus Eija-Riitalta.
Ruotsin pääministerihän tunnusti jossakin vaiheessa, että olemme olleet naiveja. Tuossa vaiheessa Ruotsin läpi ajoi taksilla Tornioon "turvapaikanhakijoita" ja kun joku kysyi, mitäs maksoi, oli vastaus, ettei sillä ole merkitystä. On tietenkin selvää, että todelliset turvapaikanhakijat tulee saada erotettua miljardeja tienanneiden välittäjien kynsistä ja autettava heitä. Sen onnistumista uusi päätös auttanee ratkaisevasti. Selvää on myös, ettei nyt tehty periaatepäätös toteudu käytännössä ilman ongelmia. Vaikutukset alkavat näkyä viiveellä ja moni taho ehtii moittia päätöstä tehottomaksi tai kokonaan vääräksi.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Blogisti:
"Dublin-asetuksen mukaan turvapaikanhakijan anomus olisi käsiteltävä siinä EU-maassa, johon hän ensimmäisenä saapuu. "

Ei pidä paikkansa. Näin se mm. menee:
Dublin-asetuksen mukaan turvapaikanhakijan anomus olisi käsiteltävä siinä EU-maassa, jossa hän anomuksen tekee.

_______________________________________

"Sama väärintulkinta toistuu mediassa usein, esimerkiksi MTV3:n Dublin-asetuksesta kertovassa uutisessa, ulkoministeri Timo Soinin (ps) puheissa, Iltalehdessä, Uudessa Suomessa ja mielipideosastoilla.

Vuonna 1997 voimaan tulleella Dublin-asetuksella pyritään määrittelemään EU-jäsenvaltio, joka on velvoitettu käsittelemään turvapaikanhakijan turvapaikkahakemuksen.

Uusin Dublin III -asetus astui voimaan vuonna 2014.

Dublin-asetusta sovelletaan sopimuksen tehneiden EU:n jäsenvaltioiden keskuudessa. Sopimus velvoittaa valtioita ja viranomaisia, mutta ei tavallisia kansalaisia tai EU-maiden ulkopuolelta tulevia turvapaikanhakijoita. Turvapaikanhakijalla ei siis ole velvollisuutta hakea turvapaikkaa ensimmäisestä maasta, johon hän saapuu.

Dublin III -asetuksen mukaan turvapaikkahakemuksen käsittelystä ja turvapaikanhakijan vastaanotosta vastaa se jäsenvaltio, jossa pakolaisen sormenjäljet on ensimmäisenä otettu tai jossa hänelle on myönnetty ensimmäisen kerran Schengen-viisumi.

Jos hakemuksen käsittelystä vastuussa olevaa jäsenmaata ei voida määritellä näillä perusteilla, käsitellään turvapaikanhakijan turvapaikkahakemus siinä maassa, jossa hän on jättänyt viranomaisille ensimmäisen kerran turvapaikkahakemuksen."

https://faktabaari.fi/fakta/yle-dublin-asetuksen-t...

Henry

Käyttäjän Kirsiomp kuva

"Viisi kertaa rajan yli, aina poliisin kyydissä takaisin – Euroopan maahanmuuttopolitiikan ongelmat kiteytyvät Ventimigliassa", ks. alla:

https://yle.fi/uutiset/3-10277674?utm_source=newsl...

Pominta em. linkistä: - -"Pohjimmiltaan vapaan liikkumisen Schengen-alue on vuodelta 1999. Silloin ei ollut siirtolaisuuspulmaa. Schengeniä ei ajateltu ulkorajojen kontrollia varten, Guibal sanoo."- -

---

Schengen-alueen toimintaperiaatteet tulee päivittää tähän päivään välittömästi. Ks. Schengen-sopimuksien ja -alueen historiasta alla:

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/09/14/schengen-...

---

Eija-Riitta, mitä mieltä olet edellä esitetystä?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset