Eija-Riitta Korhola Levottomia ajatuksia jäsennellysti

Miksi uusiutuva energia ei vastaa odotuksiin?

Otsikko on raju, mutta todellisuus on vielä rajumpi. Ei ole kysymys vain pettymyksen tunteista vaan siitä, että valtavista satsauksista huolimatta päästöjen vähentäminen ei tuota tulosta. 

Vuoden 2017 tuoreet tilastot osoittavat sen, etteivät ennätyksiä rikkovat satsaukset ja julkiset tuet aurinkoon ja tuuleen merkitse päästöjen vähennystä. Päästöt ovat nousussa. BP:n tuoreen energia-analyysin mukaan energiantuotannon polttoaineiden käyttösuhde on pysynyt hyvin samanlaisena viimeiset 20 vuotta, siitä huolimatta, että julkinen panostus on ollut triljoonaluokkaa. Puhutaan luvuista, joita tuskin edes ymmärrämme. 

Ongelma on tuulen ja auringon vaihtelevuudessa. Keskeytymisille alttiit energiamuodot eivät kykene käytännössä korvaamaan ydinvoimaa ja hiiltä siten, että tuloksena olisi merkittäviä päästövähennyksiä. Mistä tämä johtuu? 

Koska tätä eivät ymmärrä edes asiasta päättävät ministerimme, uusiutuvilla bisnestä tekevistä professoreista puhumattakaan, koen tarpeelliseksi selittää ongelman laadun. Se liittyy sähköverkon toimintaan. 

Edellisessä blogissani viittasin yhdessä lauseessa tuuli- ja aurinkovoiman ympäristöhaittoihin. Nimimerkki KysymysViisaammille Iltalehden puolella halusi tarkentaa: ”Jos aurinkopaneeli yhdistetään suoraan sähköverkkoon (ilman akkuja) niin mikä tekee tästä aurinkoenergiasta ympäristöhaitallisen?

Kysymys paljasti hänen tietämättömyytensä sähköverkon toiminnasta. Siinä ei maallikon ollessa kyseessä ole sinänsä mitään yllättävää. Mutta kun päättäjätkään eivät tätä käsitä, on syytä yrittää taustoittaa ongelmaa. 

Ensiksi poliitikolle pitää kertoa, että aurinkopaneelit tuottavat tasajännitettä, joka on muutettava täsmälleen oikeansuuruiseksi ja oikeataajuuksiseksi vaihtojännitteeksi. Sitten se on vaiheistettava sähköverkon kanssa täsmälleen oikeaan vaiheeseen ennen kytkemistä sähköverkkoon. Seuraavaksi pitäisi saada poliitikko ymmärtämään, miten sähköverkko toimii. 

Sähköverkko toimii vaihtojännitteellä, jota siihen tuottavat pääsääntöisesti kymmenet ja sadat isot pyörivät generaattorit. Vastaavasti tehoa siitä ottavat monenlaiset isot ja pienet kulutuslaitteet. Tuo kulutus vaihtelee tietysti jatkuvasti. Koska sähkön tuotannon ja kulutuksen pitää koko ajan olla täysin tasapainossa, noiden pyörivien generaattoreiden yhdessä sisältämä kineettinen energia on se ”akku”, joka kykenee nopeasti, sekunneissa hoitamaan tuon vaaditun tasapainotustehtävän. Silloin generaattorit joko nopeuttavat tai hidastavat tuotantoa kulutuksen vaihtelun mukaan. Kaiken aikaa niiden tehtävänä on ylläpitää verkon jännite ja taajuus hyvin tarkoin vakiona. 

Aurinkopaneelit eivät tietenkään kykene joustamaan kulutuksen mukaan, vaan päinvastoin tuottavat energiaa sitä mukaa ja sen määrän, kuin sitä syntyy. Esimerkiksi pilvet aiheuttavat nopeitakin vaihteluita, ja yöllä tuotanto on nolla. Vastaavat ongelmat on tuulella. Jos tämä teho kytketään verkkoon, niin kulutuksen vaihtelujen aiheuttama tasaustarve jää yksinomaan pyörivien generaattoreiden hoidettavaksi. Niin kauan kuin tuotetun ja verkkoon kytketyn sattumasähkön määrä on vähäinen, se ei aiheuta suurta ongelmaa, mutta jos tuo määrä kasvaa suureksi, syntyy varsinkin auringon laskun ja nousun aikana tilanteet, jolloin tuotannosta suuri osa siirtyy nopeasti aurinkovoimasta pyörivien generaattoreiden hoidettavaksi tai päinvastoin. 

Jos aurinkoenergiaa tuotetaan paljon, tullaan tilanteeseen, jossa vaatimus pyörivien generaattoreiden nopeaan reagointiin kasvaa niin suureksi, että ainakin hiilivoiman ollessa kysymyksessä olisi järkevintä pitää hiilivoimalaitokset käynnissä koko ajan. Niiden käynnistys tai sulkeminen on nimittäin päivien kysymys. Tällöin aurinkovoiman aiheuttama ylituotanto pyritään myymään naapurimaiden verkkoihin vaikka alennuksella tai jopa maksaen siitä. 

Yksinkertaistettuna voisi sanoa, että käytännössä aurinkovoimalla ei kyetä korvaamaan fossiilisilla tuotettua sähköä, koska sitä on kyettävä tuottamaan aurinkovoiman maksimimäärän verran silloin, kun aurinko ei paista. Tämä johtaa vuorostaan siihen, että hiilivoimalaitokset on pidettävä jatkuvasti käytössä. Niiden määrää ja tehoa voisi jonkin verran vähentää, mikäli säätövoimana käytettäisiin osaksi myös kaasuturbiineja. Ne ovat kuitenkin kalliita, ja jos niitä käytetään vain harvoin, tuotantokin on kallista. Lisäksi Euroopassa kaasun käyttö lisäisi riippuvuutta harvoista toimittajista. 

USA:ssa tilanne on toinen, ja siellä kaasuvoimaloita käytetään ympärivuorokautisesti, jolloin ne ovat osoittautuneet hiilivoimaloita halvemmiksi. Idea on joka tapauksessa siinä, että ei rakenneta ja ylläpidetä rinnakkaisia järjestelmiä, joita ei voida käyttää koko ajan.

Kun kysytään pelkästään aurinkovoiman ympäristöhaitoista, niin edellä oleva kuvaus sähköverkon toiminnasta pitäisi kertoa poliitikolle sen, että jo pakko ylläpitää rinnakkaisjärjestelmää tai -järjestelmiä aiheuttaa seurannaisvaikutuksena ympäristöhaitan, jäteongelman lisäksi. Pitäisi siis kysyä, mitkä ovat aurinkovoiman ympäristöhaitat, kun ottaa huomioon myös sen vaatiman säätövoiman ylläpidosta aiheutuvat haitat. Aurinkovoima vaatisi myös isot pinta-alat, ja olisi huomattavan kallista. Syntyvä jäte on haitallista ja energiayksikköä kohden huomattavan runsasta. Itse toki kannatan näistä syistä perusvoimaksi vähäpäästöistä ydinvoimaa. 

Koska sähköverkkoon kytketty aurinkovoima tarvitsee tuekseen säätövoiman, joka useimmiten on pakosta hiilivoimaa, on tarkasteltava aurinkovoiman ja säätövoiman yhdessä aiheuttamia ympäristöhaittoja. Olisi toki hienoa, jos vesivoimaa voisi hyödyntää säätövoimana tässä suhteessa enemmän. Norja ja Ruotsi ovat siinä vahvoilla mutta meillä ei ole sitä kovinkaan paljon, ja lisäksi on otettava huomioon poliittinen vastustus. 

Lukijoissani on myös valistuneita keskustelijoita, joilta opin koko ajan lisää. Nimimerkki Ben Olof täydensi kirjoitustani, että saksalaismedian mukaan Saksa ei tule pääsemään itselleen asettamiinsa ja EU:n vaatimiin päästövähennystavoitteisiinsa. Fraunhofer-instituutin tilastoviime vuodelta paljastaa, että Saksa tuottaa edelleen lähes puolet sähköstään fossiilisilla polttoaineilla. Nyt puhutaan EU:n mallimaasta uusiutuvaan energiaan panostajana. Vuonna 2011 sähkön tuonti ja vienti olivat lähellä tasapainotilaa, sen jälkeen vienti on kasvanut jokaisena vuonna, ja 2017 vienti oli peräti 79,8 TWh, tuonti 26,8 TWh. Miksi tällaiset lukemat? Juuri tämän sähköverkon vaatiman tasapainon takia. 

Ben Olof jatkaa: Fraunhofer-instituutin kaaviot aurinko- ja tuulivoiman huipputuotannon ajan energiapaletin koostumuksesta ovat paljon puhuvia: kun aurinko- ja tuulivoiman tuotanto on huippulukemissaan, on myös kivihiilisähkön tuotanto huipussaan. Tuolloin myös kaasuvoimaloiden tuotanto nousee, ja pumppuvoimaloiden varavoimaa käytetään. Tuuli- ja aurinkovoiman hiilijalanjälkeen tulisi siten laskea mukaan myös niiden vaatimat, verkon tasapainon ja sähkön laadun vaatimat osat kuten kivihiili- ja kaasuvoimaloiden lisäkäyttö. 

Joku toinen kerta kannattaa sitten perehtyä muihin ympäristöhaittoihin päästöjen kasvun lisäksi. Silloin katse kääntyy esimerkiksi tuulivoimaan, joka verottaa linnustoa ja eläimistöä. Kun asiaan tutustuu, se ei ole vitsin aihe. 

Kiitos hyville keskustelijoille. Yhdessä oppiminen on ilo.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

22Suosittele

22 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (99 kommenttia)

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Siksi, kun käyttämillämme vanhojen energioiden verotuksella joudumme tukemaan uusiutuvia.

Juhani Vehmaskangas

"Sähköverkko toimii vaihtojännitteellä"
Aivan totta. Lisäksi jännite on siniaaltoa. Siniaaltoinvertterit taas ovat kalliinpia kuin "kulma-aalto" invertterit.

Toisaalta: Venäjältä tuodaan sähköä Suomeen. Tuo sähkö muunnetaan välillä tasavirraksi, ja sitten taas vaihtosuunnataan koska täällä Suomessa olemme niin Herzin tarkkoja, ja onhan se hyvä!

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Tässä hesarin tuulipropagandaa:

"Suomen sähköjärjestelmää kannattaisi muuttaa optimaalisessa tilanteessa vuoteen 2030 mennessä niin, että tuulivoimaa lisättäisiin merkittävästi ja suunnitteilla olevat Fennovoiman Hanhikiven ydinvoimalan rakennus ja Loviisan ydinvoimalan reaktorien uusimiset keskeytettäisiin. Näin esittää teknologiayhtiö Wärtsilä tuoreen systeemimallinnuksensa perusteella." (HS(

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Kerrotko millä uusiutuvilla energianlähteillä suomen oloissa onnistuu rajallisten energianlähteiden korvaaminen?

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Tuuli- ja aurinkovoimaan myönteisesti suhtautuvilla co2-päästövähennykset tuntuvat olevan merkittävin asia johon käytännössä kaiken toiminnan tulee suuntautua aina siihen asti kun ottaa puheeksi ydinvoiman, jolloin co2 ei olekaan enää tärkeää vaan Tshernobyl ja Fukushima.

Se että tuulivoiman ja co2-päästövähennysten väliin on ihmisten mielissä saatu mahdutettua yhtäläisyysmerkit on jo huikea suoritus. No, Suomessa siihen on palkattu neljä täyspäiväistä henkilöä pelkästään tuulivoima-alan etujärjestössä sekä suuri määrä poliitikkoja, tutkijoita, paikallisia maanomistajia yms yms jotka saavat hyötyä väitteen levittämisestä.

Kaikki päästöihin, työllisyyteen, vientiin yms. liittyvät lupaukset on petetty kerta toisensa jälkeen mutta silti tuulivoimaan vielä tunnutaan uskottavan. Ihmistä on helpompi huiputtaa kuin saada hänet vakuuttuneeksi, että häntä on huijattu.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

"Tuuli- ja aurinkovoimaan myönteisesti suhtautuvilla co2-päästövähennykset tuntuvat olevan merkittävin asia johon käytännössä kaiken toiminnan tulee suuntautua aina siihen asti kun ottaa puheeksi ydinvoiman, jolloin co2 ei olekaan enää tärkeää vaan Tshernobyl ja Fukushima."

Todellinen ongelma on RIIPPUVAISUUS rajallisista polttoaineista ja myös ydinvoima on rajallinen resurssi. Se ei kuitenkaan ole mikään ratkaisu, että poistetaan riippuvaisuus rajallisesta polttoaineesta ja korvataan riippuvaisuudella akkutekniikkaan minkä valmistus kuluttaa rajallisia resursseja.

Ydinvoima on rajallisista energianlähteistä se minkä saatavuus onnistuu pisimmälle tulevaisuuteen ja sitä saa tuotettu suuria määriä. Nykyisessä tilanteessa kun meillä on valtavasti surkeata öljy yms. tekniikkaa, tarvitsemme sen lisäydinvoiman tilapäisratkaisuksi tälle vuosisadalle, että voidaan korjata energiainfrastrktuuria kuntoon.

"Se että tuulivoiman ja co2-päästövähennysten väliin on ihmisten mielissä saatu mahdutettua yhtäläisyysmerkit on jo huikea suoritus."

Tuulivoiman juju on se, että sitä voidaan tuottaa suomen oloissa. Aurinkovoima on vähän hankala kun täällä paistaa vähän mutta se on varsin ideaalinen paikalliseen energiantuotantoon. Eli järkevää pistää paneelit asuntoautoihin, veneisiin ja mökkeihin.

Tietysti semmoinen asia on huomoitavissa, että tuulivoima on kallista mutta ei sen nyt pitäisi olla kenellekään epäselvää, että rajallisten resurssien korvaaminen kestävällä infralla on kallis operaatio mikä tarvitsee tehdä ja se tuskin edes riittää paikkaamaan kaikkea energiavajetta. Tuota ongelmaa siis tarvitsee ratkaista ja tehdä työtä hyötysuhteen parantamiseksi ja rajallisten resurssien käytön vähentämiseksi. Tuon tekeminen ei onnistu puhtaasti markkinaehdoilla.

Saa toki vapaasti ehdottaa miten suomen oloissa tuotetaan energiaa niin, että ei kaiveta tai porata kallioperästä jotain rajallista resurssia tai että sitä tuotaisiin jostain muualta. Jätteiden poltto, lämpöpumput ja tuulivoima pitäisi saada täysin hyödynnettyä niiltä osin mikä on mahdollista, hinta on oikeastaan sivuseikka koska se tarvitsee tehdä.

Käyttäjän TeroTeukkaAhtola kuva
Tero Ahtola

Päästösäästöjä syntyy parhaiten kuluttamalla vähemmän.

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Saksa käytää sähköä 50% vähemmän kuin me asukaslukuun suhteutettuna.

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

Me olemmekin harvaanasuttu maa ja teemme paperia kymmenille miljoonille, vähäpäästöisesti. Saksan energiantuotannon päästöt/kWh ovat nelinkertaiset Suomeen nähden

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren Vastaus kommenttiin #8

Statistan mukaan Saksan lukema v 2017 on 489g/kWh.Mikä lienee meidän vastaava luku.

Johannes Hissa Vastaus kommenttiin #34

Saksassa näyttäisi olevan kolminkertaiset päästöt, sillä Motivan nettisivujen mukaan keskimääräinen sähköntuotannon CO2-päästökerroin Suomessa laskettuna viiden vuoden liukuvana keskiarvona: 164 kg/MWh. (Lähde: Tilastokeskus, tilastovuosi 2016) (päivitetty 26.4.2018).

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #75

Korholan väitteessä näyttää olleen 1,33 liioittelukertoimena.

Yhden asian ihmiselle sallittua.

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola Vastaus kommenttiin #75

Tämä tietoni oli energiateollisuudesta (ET) peräisin mutta toki kahden vuoden takaa. Suhdeluku on voinut muuttua.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Totta. Kaikille uusiutumattomille energianlähteille ja uusiutumattomille akkutekniikoille reipas kulutusvero. Se auttaa nykytilanteessa optimoimaan kulutusta koska nykyisellään osa energiasta on pakko tuottaa uusiutumattomilla.

Rahat voi käyttää siihen, että rakennetaan infraa uusiksi. Suomessahan sitä vapaata työvoimaa riittää.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Jos on oikeasti ja tosissaan huolissaan lintujen, lepakoiden, kilpikonnien ym. kohtalosta, niin miksi ihmeessä vain tuulivoima saa aikaan kauhistelua? Entä liikenne, muuttomatkojen tärkeiden alueiden tuhoaminen, metsä- ja maatalous, muut energiantuotantomuodot ja miksei ne kissatkin?

Ette te oikeasti välitä luonnonsuojelusta mitään. Siksi.

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen

Esalla menee nyt sekaisin se mistä välitetään tai mitä kauhstellan ja se mille nauretaan. Tuulivoimasta puhutaan niin paljon, koska siitä on tullut perinteisille pölhövihreille jokin ympäristönsuojelun ja ilmastonmuutoksen pysäyttämisen uskonnollinen symboli. Ja kuten kaikissa uskonnoissa, tuulivoimauskovaisten usko ei pohjaa todellisuudelle, eikä sille ole reaalimaailman näyttöjä. Joten mitä enemmän te tuulivoimaa palvotte, sitä kovemmin sitä kritisoidaan ja sitä enemmän teille naureskellaan.

Näissä energia-asioissa tuulivoimanpalvojat ovat kutakuinkin samassa asemassa kuin Laura Huhtasaari tiedekeskustelussa. Ette vain itse sitä tajua, kuten eivät ne toisetkaan. Ja sitä kovemmin teille nauretaan.

Naureskelussa tosin on se ikävä sivukaiku, että olette tähän asti tehneet ja teette jatkossakin tosi paljon hallaa ilmastonsuojelun saralla.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Suomessa on tuulivoimaloita ja ne tuottavat sähköä. Mihin perustuen tuulivoima ei toimi?

Toisekseen kerrohan millä tavoin suomessa saadaan tuotettua energiaa lisää niin että ei kaiveta tai porata mitään rajallista resurssia kallioperästä ja vähennettyä nykyisiä energiantuotto tapoja jotka perustuvat siihen, että käytetään jotain mitä poraillaan tai kaivellaan kallioperästä?

Saat ihan vapaasti ehdottaa tuulivoimaa parempia.

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen Vastaus kommenttiin #19

Koska se, että ne aina joskus tuottavat sähköä ei riitä toimivuuden mittarin täyttämiseen. Jos keksit joskus miksi, voimme ehkä käydä aiheesta jollain lailla älyllistä keskustelua. Siihen asti keskityn naureskelemaan tietämättömyydelle ja sokealle uskolle.

Jälkimmäiseen osaan voin vastata ettei mitenkään. Sellaista tuotantomuotoa ei ole keksitty, eikä mitä suurimmalla todennäköisyydelä tulla koskaan keksimäänkään, jossa ei tarvitsisi kallioperään koskea. Ja kieltämättä kallioperän riiston suuri määrä tuuli- ja aurinkovoimaloissa onkin merkittävä ongelma niille pohjatuissa teknologioissa.

Voi ehdotta montakin tuulivoimaa parempaa, esimerkiksi meillä ydinvoima ja vesivoima. Globaalisti vaihtoehtoja on sitten enemmänkin.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #21

"Koska se, että ne aina joskus tuottavat sähköä ei riitä toimivuuden mittarin täyttämiseen."

Sähkön tuoton epätasaisuus on tässä ominaisuus mikä tarvitsee huomioida. Eli siihen tarvitsee ladattavat patterit toki mukaan ja älyä siihen, että saadaan tarvittaessa lisäenergiaa polkaistua päälle.

Se juttu mikä tässä tarvitaan, että kokonaisuutena sen sähkön tuoton pitää olla nettoa, sitä pitää tulla enemmän kuin menee.

En kiellä etteikö se olisi kallista mutta saa tosiaankin ehdottaa muuta uusiutuvaa.

"Siihen asti keskityn naureskelemaan tietämättömyydelle ja sokealle uskolle."

Ei se ole sokeaa uskoa että tuulivoima on harvoja uusiutuvia energianlähteitä mitkä toimivat suomessa.

"Jälkimmäiseen osaan voin vastata ettei mitenkään. Sellaista tuotantomuotoa ei ole keksitty"

Onhan. Aurinko, tuuli, vesivoima, biomassa, vuorovesi.. Kaikkea näitä löytyy. Vesivoima on jo valjastettu, biomassaa voidaan saada jätteistä tai vaikka kaavoittaa jotain sopivaa maapinta-alaa sopivan polttoaineen tuottamiseen. Vuorovesi ei toimi täällä, aurinkoenergiassa on muutamia kysymysmerkkejä mutta sitä ainakin voi lisätä, joten jäljelle jää tuuli.

Se mitä siis tarvitaan on tuulivoiman hyödyntämistä sieltä mistä sitä saa jotta saadaan vähennettyä riippuvuutta fossiilisiin.

En ole sanonut, että kaikkea fosiilista saisi korvattua heti mutta tuulivoimalle tarvitsisi tehdä se sama mikä tehty vesivoimalle, että repii ne irti mitä lähtee.

"eikä mitä suurimmalla todennäköisyydelä tulla koskaan keksimäänkään, jossa ei tarvitsisi kallioperään koskea. Ja kieltämättä kallioperän riiston suuri määrä tuuli- ja aurinkovoimaloissa onkin merkittävä ongelma niille pohjatuissa teknologioissa."

Nähdäkseni ongelmia on surkeiden energianvarastointitapojen kanssa tai yleensäkin jos on jotain semmoista mitä tarvitsee uusia jatkuvasti niin, että se perustuu siihen että kaivetaan kallioperästä jotain. Kertainvestointi ei ole huono asia, sen sijaan jatkuva uusiminen louhimalla kallioperästä rajallisia resursseja on.

Tuulivoima itsessään voi olla hyvinkin yksinkertaista toteuttaa, esimerkkinä vaikka purjelaivat.

"Voi ehdotta montakin tuulivoimaa parempaa, esimerkiksi meillä ydinvoima ja vesivoima. Globaalisti vaihtoehtoja on sitten enemmänkin."

Ydinvoima perustuu siihen, että kaivetaan kallioperästä jotain ja vesivoima on nähdäkseni aika pitkälti hyödynnetty jo.

Ydinvoimaa kyllä tarvitaan nähdäkseni lyhyellä aikavälillä koska semmoisen perusenergian tuotantoon ei ole helposti saatavaa infraa tai keksitty järkeviä tapoja, ja se on uusiutumattomista energianlähteistä joku sulasuolareaktori olisi se pienin paha.

Sitä kuitenkin tarvitsee olla jatkuva prosesi millä suomen pinta-alasta revitään irti energiantuotantoon uusiutuvaa energiaa se mitä saadaan ja optimoidaan energian kulutusta, jotta riippuvuutta rajallisiin resursseihin saadaan vähennettyä.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #22

"...mutta tuulivoimalle tarvitsisi tehdä se sama mikä tehty vesivoimalle, että repii ne irti mitä lähtee."

Jos nyt puhutaan sähköntuotannosta teollisen kokoluokan voimaloilla eikä purjehtimisesta tai pyykin kuivaamisesta narulla (noissa tuulivoima on ylivoimainen keksintö) niin haluaisin kuulla, mitä tarkoittaa "repiä irti mitä lähtee"?

Jos ei välitä ympäristövaikutuksista ja asumisterveyshaitoista, voihan sitä panna tuulivoimalan vaikka koko rannikon pituudelta 500 metrin välein Laskeskelin taannoin että pelkästään Suomenlinnaan mahtuisi helposti viisi ja Keskuspuistoon jopa sata. Isompien, lapakorkeudeltaan 250-metristen, väitetään tuottavan myös sisämaassa joten potentiaalia repiä irti mitä lähtee on valtavasti.

Kuten ketjussa on moneen kertaan todettu, jokainen tuulivoimala tarvitsee vastaavan määrän nopeasti säätyvää tuotantoa verkossa joten myös se pitää ratkaista. Tanskassa tuo on ratkaistu lähinnä ostamalla kalliimmalla ruotsalaista ja norjalaista vesivoimaa samala kun Tanskan oma perusvoimatuotanto tehdään hiilellä.

Aivan kuten aurinkovoima, myös tuulivoima soveltuu huonosti juuri Suomeen: Täällä tuulee vähemmän kuin valtamerten rannoilla ja siksi tänne rakennetaan korkeampia maatuulivoimaloita. Ja mikä pahinta, tuulivoima pettää yleensä aina juuri silloin kun sähkönkulutus on suurimillaan ja hinta korkeimmillaan: kun pakkanen mataa -20 asteeseen ja alle. Se että kvartaalikohtaisessa tarkastelussa talvella usein tuulee kesää enemmän ei auta yhtään mitään kun meillä on tyynet paukkupakkaset.

Kuten toisaalla todettiin, ne kulutusjoustot (puhutaan virtuaalivoimaloista) ovat käytännössä toimitusvarmuuden romahduttamista tarkoituksella. Toimii jotenkuten lämminvesivaraajissa mutta eivät ne muutenkaan ole koko aikaa päällä. Mitä muita kodin, teollisuuden tai julkisten tilojen sähkönkulutusta voidaan noin vain katkaista?

Ja vielä, Suomessa sähköntuotanto on jo nyt, ennen Olkiluoto 3:n valmistumista, noin 80-prosenttisesti co2-vapaata. Tuulivoiman vaikutus lukuun on täysin marginaalinen siinäkin tapauksessa, että maa ostettaisiin täyteen ulkomaisia vipperöitä.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #31

"Jos nyt puhutaan sähköntuotannosta teollisen kokoluokan voimaloilla eikä purjehtimisesta tai pyykin kuivaamisesta narulla (noissa tuulivoima on ylivoimainen keksintö) niin haluaisin kuulla, mitä tarkoittaa "repiä irti mitä lähtee"?"

Suomessa on paljon pinta-alaa, mahtuuhan sinne ropeleita. Onhan niissä haittojakin toki mutta todellakin on tuulee ja on pinta-alaa.

"Kuten ketjussa on moneen kertaan todettu, jokainen tuulivoimala tarvitsee vastaavan määrän nopeasti säätyvää tuotantoa verkossa joten myös se pitää ratkaista."

Ajatellaan asia esimerkiksi niin, että jokaisella tuulivoimalla on myös patteri mihin se varastoi kaiken energian mitä tuottaa. Sitten patteri päästää sitä energiaa kulutuksen mukaan.

Toisin sanoen, energian varastointia voidaan kehittää.

"Toimii jotenkuten lämminvesivaraajissa mutta eivät ne muutenkaan ole koko aikaa päällä. Mitä muita kodin, teollisuuden tai julkisten tilojen sähkönkulutusta voidaan noin vain katkaista?"

Se tehtaan käynnistäminen ja alasajo vähän huono juttu mutta... Sähkökiukaat, suuri osa katuvaloista, mainoskyltit, sähkölämmitystä voi itseasiassa vähentää johonkin että viilenee johonkin +18 asteeseen saakka, sähköhellat voi olla poissa käytöstä sillä ihminen kestää pitkiäkin aikoja ilman ruokaa ja ruokaa voi lämmittää mikrossa.

Näille tarvitsisi olla standardointia missä eri asioita sammutellaan tai vähennetään kulutusta kriittisyyden ja vuorokauden ajan mukaan kuin myös tilanteen mukaan, sitä pientä vaihtelua, viikko pakkasta, poikkeuksellinen pakkanen joita on kerran vuodessa, sotatila tms.

Mielestäni sähkökiukaat, sähköliedet ja katuvalaistuksen reipas leikkaus ja mainoskyltit voi hyvin sammuttaa talven pakkasviikolla <1vko ajaksi jos ei tarvitse sitä varten polkaista sitä hiilivoimalaa käyntiin. Tehtaiden huoltoseisokit voi myös ajoittaa näihin kohtiin.

Mutta, energian varastoinnin kehittäminen on kyllä asia johon kannattaisi niitä paukkuja laittaa, että pääsisi siihen tilanteeseen että energiaa tulee eri lähteistä enemmän tai vähemmän epätasaisesti, sitä puskuroidaan ja päästetään kulutuksen mukaan.

"Ja vielä, Suomessa sähköntuotanto on jo nyt, ennen Olkiluoto 3:n valmistumista, noin 80-prosenttisesti co2-vapaata."

Pelkkä co2-vapaa sähköntuotanto ei riitä, tavoitteena pitää olla minimoida kaikkea rajallista resurssia energiantuotannossa että tehdään sitä sähköä niin, että ei porailla tai kaiveta maasta mitään. Lyhyellä aikavälillä tarvitaan tilapäisratkaisuksi ydinvoimaa koska on kestävin näistä rajallisista resursseista.

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola Vastaus kommenttiin #27

Jos yrität vihjata minua tällaiseksi tohtoriksi syyllistyt kyllä nettirikokseen. Se sai arvosanan poikkeuksellisen erinomainen ja on asianmukaisesti Urkundattu.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen Vastaus kommenttiin #46

Viiteaparaatti on kai sentään kunnossa, mutta lähteet ovat suurelta osin roskatiedettä ja yhdysvaltalaista äärilaidan oikeistopolitiikkaa.
Yliopisto vastaa arvosanasta. Jotain jännittävää on ilmeisesti siellä tapahtunut.

http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/183279-e-r-k...

Mikä on muuten nykyään näkemyksesi räjähtävistä kanansilmistä? Korostat niin mielelläsi ainaista oikeassa olemistasi.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #51

Mäkinen jatkaa linjallaan jossa ei koskaan puhuta asiasta vaan asiattomuuksia henkilöstä. Nyt opettajamme sitten osasi arvostella yhden väikkärinkin noin niinku yhdellä lauseella, omana lähteenään Lauri Gröhnin blogi.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen Vastaus kommenttiin #52

Sinulla on aina tuo sama virsi. Jos (ex-)poliitikko esiintyy ilmasto - ja energiapolitiikan asiantuntijana, niin eihän sillä alalla tehtyjen edesottamusten arvostelu ole henkilöön käymistä. Et näköjään ymmärrä lainkaan mitä sellainen olisi: uikutat, kun tunnettua ilmastohuijaria hiukan kurmootetaan, mutta seuraavaksi vänkyttelet minun ammatistani.

Lauri Gröhn ei suinkaan ole ainoa Korholan väikkärin uskottavuuden suikaloinut. Se on täysin yleistä tietoa, että siinä on merkittäviä puutteita ja nätisti sanottuna tendenssimäisyyttä.

Ja räjähtävät kanansilmät on kyllä muistamisen arvoinen tapaus.
https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/tuuli...

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #54

"Tunnettu ilmastohuijari" ei tietenkään sekään ole henkilöön menemistä.
Ja minä kun sain taannoin varoituksen koska kutsuin opettajaa kansankynttiläksi, kuka lie nappia painellut.

Tiedän että sian kanssa painiessa molemmat likaantuvat mutta vain sika nauttii siitä, siksi yritän välttää alentumasta tasollesi. Mutta oliko sinulla jotain sanottavaa blogin aiheeseen, arvon trolli?

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola Vastaus kommenttiin #51

Suosittelen sinua suhtautumaan hieman kriittisemmin Gröhnin juttuihin. Hänellä ei ole mitään asiantuntemusta alalta. Olisi kiinnostavaa tietää kuka on äärioikeistolainen tai roskatieteen edustaja.
Kanansilmien räjähtämisestä en ole koskaan puhunut eikä minulla ole siitä mielipidettä. http://eijariitta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/215574-...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #51

Korhola on saattanut hyvinkin olla oikeassa tuossakin asiassa!?

Amerikassa tuulivoimalat tappavat kanoja...

[As she stalled her mud-caked Suburban in view of the property’s one remaining lek, she stared out at what she views as the true enemy, some 10 miles away: wind turbines. Though environmental conflicts often involve wildlife conservationists pitted against destructive oilmen, the true clash may now be between the green energy contingent and the naturalists. Here, “where the wind comes sweeping down the plain,” turbines may be the most immediate threat to the LPC.]

http://www.newsweek.com/2015/05/15/wind-turbines-a...

"Wind Turbines Are Killing the Lesser Prairie Chicken"

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

"Ongelma on tuulen ja auringon vaihtelevuudessa."

Tässä kyllä kuvataan sähköverkon toiminta ihan oikein mutta yksi keskeinen osatekijä puuttuu: kulutusjousto. Meillähän Nordpool-alueella sähkön hinta määräytyy huutokaupassa vuorokautta etukäteen, minä aikana uusiutuvienkin tuotanto on hyvin ennustettavaa. Sitä mukaa kun sähköverkkoon kytkettyjen laitteiden älykkyys lisääntyy, saadaan sähkön kysyntää ohjattua edullisille tunneille.

Kirjoituksessa nähtiin hiilivoima ainoana uusiutuvien vaihtoehtona. Kuitenkin ne ovat (tai pitäisi olla) poistuvaa tekniikka kombikaasuvoimaloihin verrattuna. Jälkimmäisessä on paljon hyviä puolia: sähköntuotannon kokonaishyötysuhde on hiililauhdetta merkittävästi parempi, säädettävyys on hyvä ja polttoaineena voidaan hyödyntää fossiilisen kaasun lisäksi biokaasua tai tulevaisuudessa uusiutuvalla sähköllä tuotettua synteettistä metaania.

"pakko ylläpitää rinnakkaisjärjestelmää tai -järjestelmiä"

Asia ei ole sentään näin yksinkertainen. Fossiilivoimalan kustannuksissa määräävää on polttoaineen, ei voimalan hinta.

Sähkövoimalan tehtävä on tuottaa energiaa, ei tehoa. Toisaalta sähköverkon kokonaisuudessaan pitää tuottaa kulutusta vastaava teho, mihin voidaan merkittävästi vaikuttaa em. kysyntäjoustolla.

Joustotarve muuten ei koske yksinomaan uusiutuvia, kts esim.:

https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/reservit-ja-...

Mielestäni uusiutuvien 'ongelmia' isompi haaste on sähkön alhainen hinta, joka tekee meillä aivan kaiken uuden markkinaehtoisen sähköntuotannon kannattamattomaksi. Sama kohtalo on monilla investoinneilla energiatehokkuuden parantamiseksi.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Mielestäni tätä ei voi edes markkinaehtoisesti ratkaista muuten kuin laittamalla reipas vero fossiili- ydinpolttoaineille. ja sitten joku kansallinen hanke, että lapioidaan verovaroja energian varastoinnin ja uusiutuvan energian tuotannon optimointiin, ja voimaloiden ja "patterien" valmistamiseen.

Se ei ole mikään "paha yritystuki" vaan verovarojen käyttö kansallisiin hankkeisiin tuottaa niitä euroja. Tuo työllisyyttä ja osaamista, ja saadaan jotain vientiinkin.

Käytännön esimerkkinä vaikka se, että jenkkilässä päättivät käydä kuussa ja siitä ollut kyllä hillitön hyöty heille kun saivat tällä mm. piilaakson.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Sähkövoimalan tehtävä on tuottaa energiaa, ei tehoa? What?

Teho kuvaa käytetyn energian määrää ajassa. KWH 1000 w tunnissa. Kyllä juuri tästä on kyse.

Humpuukimaakareiden vaihtoehto energiantuotannon ongelmiin on kulutusjousto. Kun lakkaa tuulemasta tai paistamasta kysyntää vähennetään automaattisesti katkaisemalla ihmisten kodeista kulutusta nopeasti teollisuuttahan ei voida pysätyttää, jos sitä kaikkea ei ole siirretty sitten jo kiinaan. Tai sähkönlataukseen kytketyt autojenakustot imetäänkin tyhjäksi. Mitkään suunnitelmalliset joustothan eivät tule kyseeseen, koska jousto tarvitaan sekunneissa, kun tuotanto notkahtaa ja uutta tuotantoa ei saada. Mikäli näin ei tapahdu sähköverkko kaatuu, voimalat kytkevät itsensä ulos. Jotain voi hajotakin.

"Jos aurinkoenergiaa tuotetaan paljon, tullaan tilanteeseen, jossa vaatimus pyörivien generaattoreiden nopeaan reagointiin kasvaa niin suureksi, että ainakin hiilivoiman ollessa kysymyksessä olisi järkevintä pitää hiilivoimalaitokset käynnissä koko ajan. Niiden käynnistys tai sulkeminen on nimittäin päivien kysymys. Tällöin aurinkovoiman aiheuttama ylituotanto pyritään myymään naapurimaiden verkkoihin vaikka alennuksella tai jopa maksaen siitä."

Tähän vastaat, että kirjoittaja näkee ainoastaan hiilivoimalat vaihtoehtona. Tarjoat kaasuvoimaloita. Mutta kierrät blogistin esittämän ongelman. Hiilivoimalat pitää pitää jatkuvasti käynnissä, koska ne eivät ehdi reagoimaan verkon tuotannon vaihteluihin.

Kombi/kaasuvoimaloiden tilanne on parempi. Ne kyllä pystyvät nopeammin vastaamaan kasvavaan tehontarpeeseen. Tuskin kuitenkaan sekunneissa. Niitä sitten vaan rakentamaan. Mutta kaksi tuotantojärjestlemää tarvitaan. Kysymyksessä on myös fossiiliset polttoaineet, joista sitä co2 tulee. Sähkönhinta tulee kaikissa hörhöilyissä nousemaan valtavasti ja verkon toiminta vaikeutumaan. Kaasuturbiinin hyötysuhdekin on vain 40% luokkaa ja tyhjäkäynnillä tätäkin huonompi sammuttaahan niitäkään ei voi. Kaasuturbiinista saadaan kyllä parempi hyötysuhdekin ottamalla ylijäämä enegrgia muuhun käyttöön. Mutta se taas tarkoittaa, että turbiinin varsinaisen tehtävän eli sähköenergian tuotannon pitää olla tasaista ja korkeaa. Taas ollaan auringon ja tuulen heilahteluiden ongelman ytimessä.

Eitpä kyllä heärätä luottamusta. Pelkäänkin, että koko ilmastonmuutoskeskustelua dominoivat tyypit toimivat noin. Niillä meitä sitten kuristetaan ja tavoitteet taustalla ovat usein pelkkää politiikkaa luonnosta välittämättä.

Ydinvoimalla voidaan nämä propleemat ratkaista.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

"jousto tarvitaan sekunneissa"

Hassua että tartuit sähkötehon nopeaan joustoon. Sitä tarvitaan toki, mutta ei uusiutuvien takia. Tuulivoimalat ovat mukana samassa day-ahead -markkinassa kuin ydinvoimalatkin.

Nopea jousto käytännössä tarkoittaa taajusohjattuja kuormia ja niitä on perinteisesti implementoitu juurikin teollisuuteen.

"Mutta kaksi tuotantojärjestlemää tarvitaan."

Otetaan esimerkiksi valtio X, jonka sähkö tuotetaan hiilivoimalla ja se maksaa 100 rahayksikköä. Tästä 10 yksikköä on voimalan pääomakulut ja 90 yksikköä polttoaineen (hiili) hinta. Sitten 'humpuukimaakarit' päättävät hankkia tuulivoimaa. Uusi rakenne on 40 yksikköä tuulivoiman pääomakuluihin ja 50 yksikköä hiileen. Hiilivoimalan pääomakulut edelleen 10 yksikköä. Lopputulos: sama raha menee mutta sähköntuotannon CO2-päästöt laskivat.

Tällä hetkellä sähkö tuotanto Suomessa on 5 TW, kapasiteetti 14 TW, eli liki kolminkertaisesti tämänhetkisen tarpeeseen nähden. Meillä on nytkin paljon voimaloita, joita käytetään vain joitain tunteja vuodessa.

Sähköverkkoa ajetaan siten, että kulutuksen kasvaessa tuotantoa lisätään hintajärjestyksessä. Uusiutuvat eivät tätä periaatetta muuta mihinkään. Niiden tuottama sähkö menee toki kaupaksi, koska muuttuvat kustannukset ovat pienet.

Sähkötuotantojärjestelmä pitää mitoittaa huipputehon mukaan. Jos huipputehoa ei rajoiteta tullaan tilanteeseen, jossa järjestelmän käyttöaste on alhainen, ja investoidun pääoman tuotto kehno. Sen takia huipputehon tarvetta rajoittavat toimenpiteet ovat aivan yhtä tärkeitä kuin huipputehon saatavuudesta huolehtiminen, tämän asian hahmottaminen vaan tuntuu vaikealta.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #35

On päivänselvää että huipputehon rajoittaminen vähentää tuotantokapasiteetin tarvetta täysin riippuumatta siitä millä sähkö tuotetaan. Se millä tavalla rajoituksia tehdään on epäselvää: leikataanko teollisuustuotantoa, kotitalousten saamaa sähköä vai mitä?

Tuulivoiman ongelma on juurikin siinä, että emme voi tietää tuottaako tuulivoima kilowattituntiakaan sähköä silloin kun kulutus on suurimmillaan. Suomessa tuulivoiman "ominaisuudeksi" voi oikeastaan määritellä sen, että kovimmilla kulutuksilla se nimenomaan ei tuota jolloin tarvitaan aina kaksinkertainen tuotantokapasiteetti. Ja tuulivoima nimenomaan alentaa järjestelmän käyttöastetta.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #36

" Se millä tavalla rajoituksia tehdään on epäselvää: leikataanko teollisuustuotantoa, kotitalousten saamaa sähköä vai mitä?"

Teollisuuden taajuusohjatut kuormat ja pörssisähkö tässä onkin jo tullut esille. Niiden lisäksi sähköverkossa on valtava määrä tehoa, jonka käyttöä voidaan lyhytaikaisesti rajoittaa ilman että käyttäjien kokema laatu lainkaan heikkenee. Tällaisia ovat esimerkiski sähköiset lattialämmitykset, boilerit, saunankiukaat, sulanapitojärjestelmät, kauppojen ja varastojen kylmäkoneet jne.

"Ja tuulivoima nimenomaan alentaa järjestelmän käyttöastetta."

Tuulivoima voi kyllä alentaa polttovoimalaitoksen käyttöastetta, kts edellinen kommenttini.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #36

"Se millä tavalla rajoituksia tehdään on epäselvää: leikataanko teollisuustuotantoa, kotitalousten saamaa sähköä vai mitä?"

Niihin tarvitsee porrastusta ja eri tilanteiden mukaan.

"Tuulivoiman ongelma on juurikin siinä, että emme voi tietää tuottaako tuulivoima kilowattituntiakaan sähköä silloin kun kulutus on suurimmillaan. Suomessa tuulivoiman "ominaisuudeksi" voi oikeastaan määritellä sen, että kovimmilla kulutuksilla se nimenomaan ei tuota jolloin tarvitaan aina kaksinkertainen tuotantokapasiteetti."

Sähköä on mahdollista varastoida. Riittää siis kun tiedetään että jollain aikavälillä tulee tietty määrä energiaa ja kaikki ylimääräinen sitten pattereihin.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #47

Ja miten sitä tuulisähköä Suomessa nyt varastoidaan, antaisitko jonkun esimerkin? Mihin pattereihin?

Käyttäjän PasiHurri kuva
Pasi Hurri

Kiitos Eija-Riitta selkeästä nykyhetken sähköverkon kuvauksesta. Pitää kuitenkin muistaa, ettei tahdistettu gridi ole mikään itseisarvo, vaan jo lähes satavuotias tehoton kompromissi tuotannon ja kulutuksen tasaamiseen. Taajuusohjattu irtikytkentä kun on niin helppo rakentaa.

Suomen suurin energiankäyttäjä onkin tuo kantaverkko itse, kun todelliset tehohäviöt lasketaan mukaan. Tämä on älytöntä, mutta historiallisesti ymmärrettävää.

Nykyaikainen gridi on täysin hajautettu ja koostuu pienistä saarekkeista jotka kytketään toisiinsa HVDC-linjoin. Näihin saarekkeisiin voidaan kytkeä hajautettua ja epäsäännöllistä tehoa aivan eri mittaluokassa.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Ainakin Wärtsilä uskoo tuulivoimaan:

https://www.hs.fi/talous/art-2000005725145.html

Tietenkin tämä yhtälö voisi toimia ainoastaan, jos Wärtsilän kauppaamat kaasuvoimalat toimisivat biokaasulla.

Aulis Saarijärvi

Hämmästyttävää, että oli niin fiksu toimittaja, että uskalsi kertoa syynkin, miksi Wartsila haluaa säätöenergiaa lisää Suomeen moottorivalmistajana. Se tietää sitä miljardiluokan liikevaihtoa. amen!

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Kiitos näiden sattumasähköhimmelien tukemisen niin sähkölaskussa ite sähkön hinta on vain ~kolmannes koko laskusta. Luulen että Härkönen ja koko muu viherporukka voi ihan hyvin maksaa sähköstä enemmänkin jos se liian halpaa on, tuskin sähköfirmat pistää hanttiin.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Sähkö on oikeasti aika halpaa, samoin polttoaineet. Siirtomaksuissa sen sijaan on käsittämättömän paljon ilmaa. Caruna sekoilu pitäisi korjata heti.

Uusiutumattomien energianlähteiden verotusta voisi lisätä reippaastikin ja käyttää tästä saatavat varat vaikka siihen, että työllistetään ihmisiä tekemään jotain energian varastoinnin ja uusiutuvan energian tuottamisen optimoimiseksi. Varmasti saisi vientiinkin jotain.

Lähtökohtana nyt kuitenkin se, että riippuvaisuus uusiutumattomista energianlähteistä tarvitsee minimoida. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että innolla hehkuttaisin nykyisiä sähköautoja sillä riippuvaisuus uusiutumattomasta akkutekniikasta pitää myös minimoida.

Käyttäjän PasiHurri kuva
Pasi Hurri

Aurinkovoimassa ei olisi mitään vikaa, jos sitä rakennettaisiin älykkäästi esim. kattoelementtien osana eikä vain nykytyyliin viherpesuna energiayhtiöille.

Se voi silti olla vain osa kokonaisuutta; paras olisi tuottaa sähköä ja lämpöä mahdollisimman lähellä esim. pienillä ydin-CHPilla. Tasaus onnistuu paikallisesti lauhdesäiliöillä maan alla tai korkeammilla olevilla paikkakunnilla potentiaalivarastoilla.

Vaan kun se gridi on rakennettu niin on aina helppo heittää rahaa vanhan niin suuren investoinnin perään. Ja saahan tahdistetulla gridillä laskutettuakin helpommin. Neuvostoajan julisteissakin suuret sähkölinjat kuvasivat edistystä. Olisko aika siirtyä tälle vuosituhannelle?

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Aurinkovoimassa on muutama asia:

1. Suomessa paistaa lähinnä kesällä

2. Aurinkopaneelit ovat kuluvia osia. Ne ei kulu heti vaan kestää vuosikymmeniä, mutta kuluvia. Pii on hyvin yleinen alkuaine mutta en nyt oikeastaan tiedä sen paneelikelpoisen puolijohteen valmistusta, että saadaanko sitä helposti erotettua ja kierrättyä.

Perstuntuma on että onnistuu jotenkin mutta on tärkeätä, että infra toimii tuossa paneelien kierrossa uusiutuvasti. Aurinkoenergiaa saa tuotettua varmasti järkevästi ainakin silloin kun ei ole paneeleita mutta olisi kiva tietää lisää miten näiden kierrätys ja samoista materiaaleista uusien paneelien tekeminen onnistuu.

3. Energian varastointi pitää tehdä kestävästi.

Mikä tahansa patteri ei tähän käy, mutta tosiaankin lauhdesäiliö on yksi tapa. Tai vaikka NiFe akustot.

"..tai korkeammilla olevilla paikkakunnilla potentiaalivarastoilla."

Missä ei paista.

En missään nimessä vastusta aurinkoenergiaa, päinvastoin. Kannattaa hyödyntää aina kun se on järkevää.

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen

Olen ymmärtänyt Eija-Riitta Korholan näkemyksen niin, että fossiilisista polttoaineista on viisainta luopua vasta sitä mukaa, kun vaihtoehtoista, puhtaasti tuotettua, kilpailukykyistä energiaa on tarjolla. Kuten olen itsekin yrittänyt täällä osoittaa, ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen aiheuttamaksi uskotulle ilmaston lämpenemisuhalle ei todellisuudesta ole minkäänlaista näyttöä.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

"Olen ymmärtänyt Eija-Riitta Korholan näkemyksen niin, että fossiilisista polttoaineista on viisainta luopua vasta sitä mukaa, kun vaihtoehtoista, puhtaasti tuotettua, kilpailukykyistä energiaa on tarjolla."

Onhan sitä mutta sitä ei kannata puhtaasti markkinaehtoisesti tehdä vaan reipas verotus kaikkeen fossiiliseen polttoaineeseen.

"Kuten olen itsekin yrittänyt täällä osoittaa, ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen aiheuttamaksi uskotulle ilmaston lämpenemisuhalle ei todellisuudesta ole minkäänlaista näyttöä."

Ilmasto lämpenee kokoajan hälyttävän nopeasti, sitä mitataan.

Itseasiassa sillä ei edes olisi väliä jos ilmasto lämpenisi hitaasti mutta kun ongelmana onkin se, että lämpeneminen on niin nopeaa, että siihen ei maailma sopeudu.

Tästä asiasta ei edes pitäisi olla mitään epäilystä että lämpeneekö vai ei kun lämpömittarista näkyy vaan vähintäänkin argumentoidaan syistä, että miksi lämpenee. Ihmiskunnan pitää itseasiassa harkita kuinka voisi tilapäisesti viilentää maapalloa. Ilmakehässä olevat kasvihuonekaasut ei välttämättä haittaa koska ne voi auttaa siinä kohtaa kun ollaan menossa seuraavaan jääkauteen.

Aulis Saarijärvi

Toisaalla olemme keskustelleet kaasutusteknologiasta. Se on jo olemassa, näyttänyt tehokkuutensa ekojätteen käsittelyssä. Se jopa pystyy oikealla teknologialla yli 1 000 – 1 100 C kuumuudessa ”käsittelemään” hiilivedyksi ja CO kaasuiksi vaikeitakin materiaaleja, kuten muovia ja kemianteollisuuden jätettä.
Sitten on se karu totuus! Valtiolla on valtavasti rahaa antaa tuulivoimaan, sen kilowattien tekemiseen, ulkomaalisten myllyjen ostamiseen, tuomiseen, pystyttämiseen Suomeen. Tämä kaikki siunautuu osuuskauppaliikkeen ja ulkomaalaisten omistamaan Tuuliwattiin.
Sama valtio ei anna senttiäkään kaasutusteknologian tutkimukseen, tai käyttöön. Kaikki ne ovat Suomessa yksityisellä rahalla tehtyjä. Kokemäen laitos on hyvä esimerkki, josta saadaan paikallislämpökin talteen.
Sitten yleisyyteen, joka näkyy täälläkin. Tietäjät täälläkin puhuvat akuista, joilla kesän aurinkosähkö varastoidaan joulukuusta maaliskuuhun. Aku Ankan Pellen tietoa, kun ei käsitetä, että pelkkää lyijyä pitäisi ostaa kaikkialta maailmasta liikenevä määrä niihin akkuihin. Sittenkin sähkö on lopussa kovan talven aikana jo helmikuussa, eikä ole tuulta. Ettekö usko? Katsokaa Suvilahden omaa tuotantotilastoa!
Toinen harha on vedyn tekeminen ja varastoiminen. Tekeminen kuluttaa enemmän energiaa, kuin saatu hyöty. Vetyä ei voida varastoida suuria määriä järkevästi minnekään. Vety tulee jopa 3 mm paksusta terässäiliöstä hitaasti ulos.
Näitä lukemalla tulee aatokseen, että nämä US-tutkijakirjoittajat lukee vain Satu Hassin vihreitä, sopivia kirjoituksia.
Hassi, tekniikantohtori myös, väitti blogissaan, että Korhola, sinä, et tiedä energiataloudesta mitään! Kova väite ex-ministeriltä, jonka toimikautena tehtiin Suomen mielettömän kaameimmat päätökset juuri energiatalouteen ja kansainvälisiin päästökauppaehtoihimme, turpeen kieltoon, sekä jarrutettiin ydinvoiman mahdollisuuksia.

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

Eikö Hassi sentään ole vain lisensiaatti? ;)

Aulis Saarijärvi

Näillä vihreillä kun on ylioppilas "tutkiva tohtori-Pekka" ja "professori-Pekka" niin kai sitten "Tohtorinna-Satukin"

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro Vastaus kommenttiin #32

Suomen hallituksen asiantuntijana (Matti Vanhasen (kesk) kakkoshallituksen) ilmasto- ja energiapolitiikan valmistelussa toimi vihreiden kansanedustaja, valtiotieteen ylioppilas Oras Tynkkynen.
Energiapolitiikkaa ideologialla, maksaa mitä maksaa, ei sen ole väliä, energian huolto- ja toimitusvarmuus voivat joustaa.

Syöttötariffi/takuuhinta tuulisähkölle ylitti tuulivoima lobbareiden toiveet. Haitallisia tukia oli tarkoitus leikata, mutta hallitus ei ollut kuulevinaan vaan väänsi preemio/kompensaatio järjestelmän uusiutuvalle energialle läpi. (ei kuitenkaan vesivoimalle) Tukia ei leikattu, työryhmää veti Mauri Pekkarinen, aiemmin tituleerattu syöttötariffi lain isänä.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Ne jotka näkevät tulevaisuuteen oivaltavat, että tämä ainainen kysymys energian tehokkuudesta ja sen saatavuudesta kilpailukykyiseen hintaan, tullaan vielä ratkaisemaan ja korvaamaan niin Suomessa kuin muuallakin pieni-muotoisilla Torium- reaktoreilla.

Hiilivoima on ympäristöä ja etenkin ilmakehää kuormittava energia-muoto, joka kiihdyttää kasvihuoneilmiötä epäorgaanisina palamistuotteina (CO2, CH4 etc). Tästä löytyy kansainvälistä reaali-aikaista näyttöä (ESA, -NASA, -Keeling-curve etc). Hiilivoima on aikansa elänyt ja tulee siirtymään historiaan, halusimme sitä tai emme.

On mielekästä asettua perspektiivin, joka tuottaa uusia innovaatioita, -niinkuin ihmisen historia on tähänkin asti osoittanut ja tulee osoittamaan myös tulevaisuudessa.

Uusiutuva energia tulee myös vastaamaan odotuksiin viimeistään siinä vaiheessa, kun oivalletaan sen potentiaali kehittyvänä lisä-energiamuotona. On mielekästä ottaa talteen uusiutuvaa energiaa siellä, missä sitä on saatavilla. Hyötysuhteet tulevat paranemaan teknisen kehityksen myötä myös tulevaisuudessa.

Väitöksillä ei sinänsä ole merkitystä, jos ei ole kykyä osoittaa niiden pätevyyttä myös empiirisesti.

Näillä kysymyksillä ei ole mitään tekemistä poliittisesti-värittyneinä aatteina. Kysymys on yksinkertaisuudessaan energian-käyttöönottamisesta parhaalla mahdollisella hyötysuhteella, jotta energia-häviöt saadaan minimoitua niin, että ne voidaan turvallisesti palauttaa takaisin luontoon.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

"Ne jotka näkevät tulevaisuuteen oivaltavat, että tämä ainainen kysymys energian tehokkuudesta ja sen saatavuudesta kilpailukykyiseen hintaan, tullaan vielä ratkaisemaan ja korvaamaan niin Suomessa kuin muuallakin pieni-muotoisilla Torium- reaktoreilla."

Kyllä minäkin näen Torium reaktorien olevan vesivoiman ja jäte+biomassa ohella semmoinen perusenergian selkäranka. Sitten voi olla vähäinen määrä hiiltä (noin tuhannesosa nykyisestä) ja sitten auringolla ja tuulella mitä vain saadaan, että saadaan minimoitua rajallisten energialähteiden käyttö.

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Fossiilisten osuus Saksan sähköntuotannossa

2016 51%
2017 48%
kuluva vuosi tähän päivään saakka 45.4%

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Yksinkertainen ratkaisu olisi lailla tai muulla pätevällä määräyksellä säätää, ettei valtakunnan verkkoon saa kytkeä tuotantolaitosta, joka ei ole kulutuksen mukaan säätyvä. Tällöin sattumasähköntuotantoyhtiöt joutuisivat itse kustantamaan säätövoimansa.

Eikä hätä ole edes tämän näköinen:
https://www.talouselama.fi/uutiset/wartsilan-tyly-...
Wärtsilän laskelman mukaan säätyvä tuulivoima olisi edelleen kannattavaa.
Konkreettinen esimerkki:
https://www.wartsila.com/fi/media-fi/uutinen/21-09...

Yksinkertaisena ja varmana ratkaisuna sattumasähkö vedettäisiin erillisellä kaapelilla oikealle voimalalle ja siellä tuotettaisiin kysyntäerotusta vastaava sähkömäärä yleiseen verkkoon.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

"Yksinkertaisena ja varmana ratkaisuna sattumasähkö vedettäisiin erillisellä kaapelilla oikealle voimalalle."

Hyvä ajatus. Esim. kapasiteetiltaan 100 MW:n tuulivoimalakokonaisuus tarvitsisi rinnalleen ainoastaan 100 MW:n kaasuvoimalan. Jos tuulivoimalan kapasiteettikerroin on, sanotaan, 35 niin filosofinen kysymys: Olisiko tuollainen kaasuturbiiniin kytkettynä sitten tuulivoimalaitos vai kaasuvoimalaitos?

Ja jatkokysymyksenä, mihin sitä tuulivoimalaa siinä tarvittaisiin?

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Olisiko se sitten ilmavoimalaitos, ilma koostuu kaasuista. Tuulivoimala + kaasuvoimala voitaisiin korvata ilmavoimalaitos nimellä ja jättää ne propellit maanpinnalle.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Tuulivoimassa ei ole ajatuksena se, että rakennetaan tuulivoimaloita jotka tuottaa N wattia ja niillä eletään. Tarkoitus on että tuotetaan energiaa niin, että poistuu riippuvuus kaikkeen mitä kaivellaan tai poraillaan maasta.

Johtuen siitä, että tuulen määrä vaihtelee, tarvitaan siis ylituottoa ja pattereita, älylaitosta ja vempainta mitkä ei ota sähköä silloin kun sitä on vähän, varavoimaa...

Tarkoituksena pitäisi siis olla se, että minimoidaan rajallisten resurssien käyttö. Tämän pitäisi olla itsestäänselvyys. Todellinen ongelma taitaa olla se, että suuri osa ihmisistä haluaa vaan kulutella rajallisia resursseja peukalu persuuksissa ja antaa maailman tuhoutua ennen aikojaan. Se ei ole pelkkä co2, vaan yleisesti koskee kaikkea rajallisen resurssin käyttöä niin että siitä ollaan riippuvaisia.

En siis tietenkään sano etteikö voisi käyttää resursseja kun niitä kerran on, mutta kulutuksen pitäisi olla kohtuullista.

Noin esimerkkinä, roomalaiset rakensi aikonaan vesijohtoja jotka edelleen toimii. Nykyään pitäisi rakentaa teknomaailmaa niin, että infra ja sen ylläpito kestää vähintään 10000v, ja sitä pitää voida siitä sitten optimoida.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Investoinneissa ei tulisi säästöä, mieluummin pieni mainitsematon lisä siitä erilliskaapelista ja ehkä suuremmasta kaukolämpövarastosta. Mutta säästöä tulisi polttoaineesta. Siihen tuulivoimalaa tarvittaisiin.
Esimerkiksi vaikkapa Porissa tai Helsingissä maisemaa pilaavat ja meluhaittaiset tuulivoimalat pyörisivät rannikolla, niistä sähkö siirrettäisiin kaupungin lähellä/keskellä olevalle (bio)kaasuvoimalle, josta vasta sähkö lähtisi valtakunnan verkkoon ja KAUKOLÄMPö omaan verkkoonsa.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #56

Merelle tuulivoimalat tuntuu olevan standardiratkaisu ongelmiin!?

Maalle pystytettiin tuulivoimaloita siksi, että se on puolta halvempaa kuin merelle rakentaminen. Rannikollakaan niitä ei voine pystyttää asutuksen takia.

Merelle rakentaminen haittaa merinisäkkäitä. Merten monimuotoisuus on jo nyt ahdingossa, ja merinisäkkäätkin kärsivät melun takia.

"Biodiversity means having a wide variety of plant and animal species in an ecosystem. It’s important to have many different species of phytoplankton, because each species plays a different role in processing carbon, providing food for tiny animals, and keeping the ocean healthy.

https://nasa.tumblr.com/post/174920054134/studying...

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Poriin suunniteltu suuri Ahlaisten puisto sai Ylen mukaan niukan enemmistön sosiaalidemokraateista taakseen vasta, kun puolueen puheenjohtaja Antti Rinne otti yhteyttä ryhmäjohtoon. Rinteen mielestä demareiden pitää tukea tuulivoimaa, koska siitä on puoluekokouksen päätös. - Puoluekokous päättää että asutuksen keskelle kaavoitettu tuulivoimapuisto pitää paikallisen valtuuston toimesta hyväksyä.

Kuntien rakennusluvat terveyshaittojen pystyttämiseksi asutusten viereen eivät ole poliittisesti sovittava asia. Sen kieltää laki. Viranomaiset eivät noudata lakia tuulivoima kaavoituksessa.

Tauti luokittelun mukaan T75.2 Värähtelyn vaikutus, Infraäänen aiheuttama pyörrytys on tunnustettu sairaus, jossa tauti on erityinen sairaus, jolla on patologinen tai fysiologinen selitys. Tämä luokitellaan vibro-akustisena sairautena.
Tämä on diagnoosi, ja se on sairaus jonka tuulivoimalat aiheuttaa.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Korkeat, jopa 250 metriin ulottuvat tuulivoimalat ovat Suomen luonnossa uskonnollisia symboleja. Selityksen mukaan aate ja esine on symbolissa yhdistynyt kokonaisuudeksi. Sähköntuotantoon tuulivoima aate on sekoitettu valtion syöttötariffi/takuuhinta systeemillä, rahaa maksetaan tuulivoimatoimijan ulkomailla olevan valvomon lukemien perusteella, sen todentaa konsultti, todentaja. Epäselvyyksiä on ollut ja malliksi on joku todentaja jo erotettukin toimestaan.

Energiavirasto maksaa lähetetyn laskun mukaisesti syöttötariffia, se että onko lukemat oikein ei ole oikein kenenkään hallussa. Fingrid mittaa pelkästään tuotantoa (osa arvioitu) periaatteella, tuulisähköstä pitäisi toimijan vähentää omakäyttösähkö, paljonko vähennetään on sähkön myyjän ja toimijan välinen asia.

S-ryhmä ilmoittaa käyttävänsä itse kaiken omasta tuotannosta tulevan tuulisähkön, mutta kuitenkin S-ryhmän Tuuliwatti Oy ottaa Suomessa suurimman osan syöttötariffiin suunnatusta tukirahasta.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Ydinvoima on ainoa realistinen keino vähentää fossiilisia.

Käyttäjän MarkkuSavikivi kuva
Markku Savikivi

Sähkön kulutuksen huipputehon leikkaamiseksi paras keino on kieltää sähköautot. Kun sähköautoilun haitat sähkön jakelulle ja tuotannolle käyvät kokemuksen kautta selviksi, tullaan sähköautot nostamaan verotuksen kärkeen.

Bensiiniä syntyy öljynjalostuksen yhteydessä. Ylijäämää joudutaan myymään alehintaan vaikka Amerikkaan.

Lentopetroolin roima hinnankorotus saisi ehkä koneet pysymään maassa poissa ilmastoa pilaamasta. Tällöin sitten bensiiniäkin syntyisi vähemmän.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

"Sähkön kulutuksen huipputehon leikkaamiseksi paras keino on kieltää sähköautot."

Aika erikoinen väittämä tämä. Sinulla on varmaan paljonkin osoittaa esimerkkejä, missä sähköautot olisivat huipputehoja kasvattaneet, kun kerran niiden kieltämistä parhaaksi keinoksi sanot.

Todellisuudessa sähköautojen avulla on mahdollista leikata huipputehoja.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #58

"Todellisuudessa sähköautojen avulla on mahdollista leikata huipputehoja."

Tämä ilmeisesti pohjautuu ajatukseen että kylminä pakkasöinä Teslasta imetään akku tyhjäksi?

Noin yleisesti ottaen fossiilisen polttoaineen korvaaminen töpselisähköllä ei varmasti vähennä sähkönkulutusta myöskään huipuissa.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #64

Teslakuski ajaa illalla kotiin ja napsauttaa saunan päälle. Teslan akussa 30 kWh jäljellä. Huipputehon rajoituksen / sähkönkäytön hintaoptimoinnin johdosta sauna lämpiää Teslan akulla. Yön hiljaisina tunteina, sähkön muun kulutuksen ollessa vähäistä, Teslan akku latautuu täyteen.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen Vastaus kommenttiin #58

Ehkäpä Härkösen olis syytä tehdä helppo laskelma. Vuonna 2018 tultaneen ensirekisteröimään n. 700 sähköautoa. Niiden akkukapasiteetti on suuruus luokkaa 30000 kWh.

Monenko sähkölämmitteisen keskikokoisen omakotitalon sähkön vuosi kulutusta se vastaa?

Käyttäjän MarkkuSavikivi kuva
Markku Savikivi Vastaus kommenttiin #58

"Todellisuudessa sähköautojen avulla on mahdollista leikata huipputehoja."

Olet oikeassa. Sähköautolla voi ajaa linjatolppia kumoon, joka teko katkaisee sähkön jakelun alueella. Teho valtakunnanverkossa alenee välittömästi. Saman hyödyn saa, jos muuntopiiri suljetaan autojen latauksen aiheuttaman ylikuormituksen ja vaurion takia.

Pidän selvänä, että jos sähköautoilua kokeillaan, niin tullaan havaitsemaan pakkaskausina ongelmia, josta syystä sähköautojen käyttövoimaverot tullaan korottamaan käyttövoimaverojen kärkeen ainakin talvikuukausina.

Koska sähkölaitokset joutuvat ostamaan pakkasilla kalliimpaa sähköä, niin se tavalla tai toisella siirretään Pielaveden mummon sähkölaskuun.

Koska valtiolla on hankkeena jopa 90:n tuhannen euron tukia taloyhtiöiden sähkönjakeluverkkojen uudistamiseksi autokäyttöön, niin kokonaiskuluksi voitaisiin arvioida jopa 180 tuhatta euroa. Jos Pielaveden mummo asuisi taloyhtiössä, niin saisi pulittaa teknofriikkien tukemiseksi pari tonnia, jos hänen asuntonsa olisi keskikokoa.

Pielaveden mummo on saattanut muuttaa paskalain pelottamana mökistään kerrostaloon, jossa sitten niskoille kasattaisiin lisää paskaa.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Sähkön käyttö autossa voimanlähteenä ei itseasiassa ole huono juttu, sillä sähkömoottori on kaikin puolin ylivertainen polttomoottoriin nähden. Homman juttu on se, että miten se sähkö tuotetaan tai varastoidaan.

Ne asiat mitkä on huono juttu on ne fossiiliset polttoaineet niin autossa kuin sähköntuotannossa, kuin myös kertakäyttöinen akkutekniikka.

Täytyy tulla ulos sieltä laatikosta ja miettiä, että miksi ei vaikka tuottaisi sitä sähköä siinä autossa. 15kW energianlähde joka varaisi energiaa kiihdytyksiin riittäisi jo. Kiinteisiin asennuksiin löytyy jo 300 litran stirlingiä (on varmasti optimointivaraa liikkuvaan käyttöön) mistä lähtee se 15kW mutta höyryturbiinilla saisi pienemmän koon mutta heikomman hyötysuhteen. Siinä tosin on vaihtoehtona että kun pidetään vauhtia yllä, voi turbiinista oottaa suoraan liike-energiaa ilman että muuttaisi sähköksi välissä.

Toisin sanoen, se mitä tarvitaan on reipas verotus sinne kulutukseen ja verovarojen ohjausta sinne kestävään kehitykseen minkä ylläpito minimoi rajallisten resurssien käyttöä.

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen

Kun näkemykset ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen vaikutuksesta täälläkin näkyvät jyrkästi eroavan toisistaan, kertaan kirjoittamastani US:n puheenvuorostani sen, mitä amerikkalaisen emeritusprofessorin Judith Curry näkemykseksi jäi amerikkalaisen tutkijanelikon asiasta käymästään keskustelusta, omat johtopäätökseni mukaan luettuina.

Lainaus puheenvuorostani http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2570... :

”'One side argues that reducing CO2emissions are critical for preventing future dangerous warming of the climate.  The other side argues that any reduction in warming would be minimal and at high cost, and that the  ‘cure’ could be worse than the ‘disease’. ” Katso https://curryja.files.wordpress.com/2018/06/slide1... !

Käännökseni mukailtuna:
Toinen puoli (one side) väittää, että vähenevät CO2-emissiot ovat ratkaisevia ilmaston vaarallisen lämpenemisen estämiseksi tulevaisuudessa. Kun taas toinen puoli (the other side) osoittaa, että mikä hyvänsä (CO2-päästöjä pienentämällä tapahtuva) vähentäminen lämpenemisessä olisi mitättömän pieni ja kustannuksiltaan korkea, ja että 'hoito' voisi olla huonompi kuin 'sairaus'.

Kun Pariisin sopimus perustuu pelkästään IPCC:n omaksumiin, hypoteettisiin ilmastomalliarvioihin, ilman näyttöä todellisuudesta, poliitikkojenkin tulee ymmärtää, että sen mukaiset hiilidioksidipäästöjen leikkaukset eivät ole toimiva ratkaisu!'

Olen näillä sivuilla yhteenvetonani jo useampaan kertaan todennut, että vain menetyksiä tuottavista hiilidioksidipäästöjen leikkauksista on syytä luopua ja siirtyä vaihtoehtoiseen strategiaan, minkä sisältönä on luonnollisiin ilmastonmuutoksiin ja sään ääri-ilmiöihin varautuminen.”

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Älä takerru hiilidioksidipäästöihin.

Tosiasia on, että ilmasto lämpenee.

Toinen tosiasia on, että maaperästä porattavat ja louhittavat resurssit ovat rajallisia ja niihin ei saa rakentaa liiallista riippuvuutta.

Nähdäkseni mitään ongelmaa ei olisi ikinä tullut tai ainakaan ei tarvitsisi sitä edes hakea ihmisestä jos kulutus olisi kohtuullista ja rakennettaisiin kestävästi.

Ilmastonmuutos ei näytä olevan luonnollinen koska ilmastolämpenee _nopeammin_ kuin koskaan aikaisemmin. Lisäksi tässä semmoinen asia, että hiilen kierto on varmaan puolivuosisataa, että se nykyisin havaittava lämpeneminen voi olla seurausta jostain 60-luvun kaasujen päästelystä. Mokailu siis voi olla jo tehty ja pallo voi lämmetä seuraavat 50v vaikka pudotettaisiin päästöt johonkin 50-luvulle huomenna.

Eli olennaista on se, että siirrytään kestävään kehitykseen ja sitten mietitään miten voisi sitä maapalloa viilentää vaikka tilapäisesti.

Kasvihuonekaasut ilmakehässä ei välttämättä ole huono asia jos jääkausi sattuu olemaan nurkan takana. Ongelmana on liian nopea lämpeneminen mihin luonto- ja myös ihmiset eivät ole valmiita.

Tällä menolla parilta miljardilta ihmiseltä poistuu viljelysmaat ja juomavesi ja siitä seuraa tietystikin sotimista jäljellä olevista resursseista ja parin miljardin ihmisen kansainvaellusta mikä tietysti tuhoaa myös meidät.

Se tuho tapahtuu yksinkertaisesti niin, että ihmiset nälissään syövät kaiken syötäväksi kelpaavan. Kanat, possut, sarvikuonot, kissat, koirat ja sen jälkeen syövät toisiaan kuten pääsiäissaarilla, missä päästiin havainnoimaan samaa ilmiötä petrimaljassa.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Tuulivoimako pelastaisi maapallon, tätä nyt ei enää kukaan usko.

"All that remains is boilerplate rhetoric from the political class, frivolous nuisance lawsuits, and bureaucratic mandates on behalf of special-interest renewable-energy rent seekers."

https://www.wsj.com/articles/climate-change-has-ru...

Scientists who are genuinely worried about the potential for catastrophic climate change ought to be the most outraged at how the left politicized the issue and how the international policy community narrowed the range of acceptable responses. Treating climate change as a planet-scale problem that could be solved only by an international regulatory scheme transformed the issue into a political creed for committed believers. Causes that live by politics, die by politics.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #68

Ei varmasti yksistään pelasta. Se on yksi tapa tuottaa energiaa ilman, että kaivetaan tai porataan jotain rajallista.

Olennaista on saada riippuvuudet rajallisiin resursseihin vähennettyä. Se on se ja sama miten se tehdään. Suomen oloissa tuulivoima, lämpöpumput, jätteen polttaminen toimii. Ja miksei myös aurinkoenergia kun on kyse energian tuottamisesta erityisesti kesäkuukausina.

Minulla ei siis ole mitään kytköksiä mihinkään tuulivoimaan mutta tässä keskustelussa vaan on aika nihkeästi esitetty niitä vaihtoehtoja miten tuotetaan energiaa kestävästi, eli ilman että jatkuvasti kaivellaan tai poraillaan maasta jotain. Lyhyellä aikavälillä sitä ei varmasti voi edes välttää mutta tämä on se avainjuttu, että vähennetään riippuvuutta rajallisiin asioihin.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #69

Tuossahan edellä esitettiin pieniä thorium -voimaloita sekä sähkön että lämmöntuotantoon.

Nykyiset ydinvoimalat ovat turvallisia, pysähtyvät itsestään, mikäli tulee jotakin häiriötä.

http://www.world-nuclear.org/information-library/c...

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #70

"Tuossahan edellä esitettiin pieniä thorium -voimaloita sekä sähkön että lämmöntuotantoon."

Ydinvoima ei ole uusiutuvaa energiaa, vaan rajallinen resurssi. Siihen pätee siis sama kuin fossiilisissa polttoaineissa että siihen ei voi rakentaa pysyvää riippuvutta.

Semmoinen sulasuola Torium olisi minusta ideaalinen lyhyen aikavälin hätäratkaisu ja se on näistä rajallisista resursseista se mikä olisi kestävin, että se toki olisi erittäin hyvä idea hyödyntää siinä energian perustuotannossa. Tietysti siinä sitten pitää olla se jatkuva infran uudistamisprosessi, että minimoidaan sitä ja tuotetaan kokoajan enemmän uusiutuvilla.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #71

Olet ihan oikeilla jäljillä!

Tässä palattaisiin siihen missä olimme vuosisata sitten, uusiutuvassa energiassa.

Fossiilinenkin on kasviplanktonia, jota syntyy uutta tälläkin hetkellä.

"One way to think of it is that the large terrestrial forests around the world absorb carbon dioxide and possibly contribute up to half of the oxygen in our atmosphere; photosynthetic single cells in the ocean including cyanobacteria contribute the other half."

http://dornsife-blogs.usc.edu/wrigley/?s=bacteria

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #72

Miten niin vuosisata sitten?

Nuo hiili-, kaasu- ja öljyvarat semmoisia, että niiden kerääntyminen on kestänyt kauan.

Tietysti rajallisiakin resursseja voi käyttää mutta niiden käytön pitää olla kohtuullista, mitä se ei nyt ole.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #73

Vuosisata sitten Suomessa talot lämpenivät haloilla ja menopeli oli hevonen;)

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #69

Luuletko Matti oikeasti että tuulivoimalaa varten ei "tarvitse porata maasta jotain"?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #76

Eikö niitä tehdäkään kierrätysmateriaalista? Uusiutuvasta betonista jne.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #76

Tarvitsee toki mutta sitä ei tarvitse tehdä jatkuvasti vaan ideaalisti vain kerran.

Ajatteles kun roomalaiset teki vesijohtoja jotka toimivat vielä parin tuhannen vuoden jälkeen, niin miksi ei tekisi nykyisillä avaruusmateriaaleilla ja tietokonemalleilla ropelia mikä kestää pari tuhatta vuotta?

Minusta on ihan oikein käyttää niitä rajallisia resursseja siihen, että rakennetaan maailma oikeaasti valmiiksi että sitä voidaan ylläpitää kestävästi. Nyt näin ei ole vaan luonnonvaroja haaskataan rihkaman valmistukseen.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #76

Itseasiassa voisin tarkemmin määritellä mitä haen, että mielestäni olisi hyvä ajatus käyttää rajallisia resursseja rakentamalla standardimallisia komponentteja joita voi käyttää uudestaan periaatetasolla loputtomiin kasaamalla maailmaa näistä komponenteista kuin leegopalikoita käyttämällä.

Tällainen toimii kun on perustekniikkaa joka tunnetaan ja on optimoituna, ja tätä on jossain määrin tehty mutta ajatusta voisi viedä pidemmälle.

Käyttäjän esalehtinen kuva
Esa Lehtinen Vastaus kommenttiin #79

Elinkaarenaikaiset hiilidiokdidipäästöt tuulivoimalla ovat jotakuinkin samat kuin nykyisellä ydinvoimalla.

Neljännen sukupolven hyötöreaktorit voivat toriumin lisäksi käyttää polttoaineenaan nykyisten ydinvoimaloiden "ydinjätettä" joka itse asiassa on vain vähän käytettyä ydinpolttoainetta. On arvioitu että Telluksemme toriumvarat riittävät energiantuotantoon ainakin tuhanneksi vuodeksi joten ne ovat aika riittoisa väliaikaisratkaisu.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #82

Eli väliäaikaisratkaisu. Noin vertailun vuoksi ihminen siirtyi pysyvämpiin asutuksiin ja maanviljelykseen jotain 13000v sitten. 1000v ei ole kuin muutama sukupolvi.

Torium on tilapäisratkaisu kun tavoitteena on rakentaa infra niin, että resurssit riittää elättämään ihmisiä noin nyt ensalkuun vaikka se sama 13000v.

Mielestäni tässä on paljon työtä tehtävänä hyötysuhteen parantamiseksi ja siihen että saadaan energiaa kestävällä tavalla.

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen

"Ilmastonmuutos ei näytä olevan luonnollinen koska ilmastolämpenee _nopeammin_ kuin koskaan aikaisemmin."

Itse en ole todennut minkäänlaista näyttöä siitä, että ihmisperäiset hiilidioksidipäästöt ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden muutoksia hallitsisivat, enkä myöskään siitä, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kokonaisnousukaan ilmaston lämpötilaa hallitsisi.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #85

"Itse en ole todennut minkäänlaista näyttöä siitä, että ihmisperäiset hiilidioksidipäästöt ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden muutoksia hallitsisivat, enkä myöskään siitä, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kokonaisnousukaan ilmaston lämpötilaa hallitsisi."

Voihan sitä etsiä muitakin syitä, kuten vaikka se että napajäätikköjen sulaminen poistaa sitä heijastavaa lunta ja jäätä jolloin auringonvalo absorboituu veteen ja lämmittää planeettaa. Voi hyvin helposti jokainen kokeilla miten hyvin vaikka valkoinen kangas lämpenee tummaan kankaaseen verrattuna auringossa että huomaa kuinka paljon auringon energian absorboituminen on.

Sivuseikka joka tapauksessa koska tosiasia on kuitenkin se, että ilmasto lämpenee epänormaalin nopeasti ja pitäisi sitten varmaan keksiä mitä poikkeuksellista tällä hetkellä tapahtuu ja kuinka saadaan äkkiä palloa viilennettyä.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #86

No tuossa nyt ei mennyt oikein mikään oikein!?

Voisit samalla vähän pohtia syytä tähän hakuammuntaasi, tietolähteitäsi yms. siihen, että miksi argumentit menevät vähän väliä metsään, niinkuin ne menevät!?

No tuo napa-alueen albedo on negatiivinen takaisinkytkentä.
Aurinko napa-alueilla paistaa horisontista ja heijastaa tummasta vedestä takaisin avaruuteen paremmin kuin jäästä tai lumesta! Lisäksi avoin vesi säteilee lämpimästä merivedestä lämpöä avaruuteen, ei siis ole jääpeitettä estämässä.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #87

"Voisit samalla vähän pohtia syytä tähän hakuammuntaasi, tietolähteitäsi yms. siihen, että miksi argumentit menevät vähän väliä metsään, niinkuin ne menevät!?"

Yritän tässä tähdentää että sillä ei ole periaatetasolla mitään väliä miksi lämpenee. Tiedetään, että ilmasto lämpenee luonnottoman nopeasti, hälyttävällä vauhdilla.

Saa ihan vapaasti esittää hypoteesia miksi lämpenee mutta maailma edelleenkin lämpenee, ja sille pitää tehdä jotain.

"Lisäksi avoin vesi säteilee lämpimästä merivedestä lämpöä avaruuteen, ei siis ole jääpeitettä estämässä."

Juu, jää voi estää lämpösäteilyä. Mutta mitenkäs tämä nyt sitten näin meni kun ilmasto on leudompaa esim. täällä suomessa rannikolla, sisämeren äärellä mihin EI pääse merivirrat päiväntasaajalta? Ettei vaan kuitenkin vesi lämpenisi ja veden lämpövaraus pitäisi ilmastoa leutona?

Että mitenkäs se vesi nyt silleen pääsee lämpenemään kun vaikka sanoit että heijastaa avaruuteen enemmän täällä pohjoisessa? Ettei vaan siksi että itämeri on sisävesistö ja tänne ei päiväntasaajan merivirta suoraan tule.

Ihan tiedoksi vaan, vesi heijastaa avaruuteen vain noin 6% säteilystä, se absorboi myös ilmakehästä takaisin heijastuvaa säteilyä.

Lumi sen sijaan heijastaaa 80-90% ja fresnelin kaavat toki pätee siihen samalla tavalla kuin veteen, eli loivassa kulmassa osuva säde peilaa enemmän. Vedessä olevat aallot toki tekee pinnan epätasaiseksi, että se ei pääse suoraan peilaamaan. Jos peilaisi niin aurinko näkyisi kirkkaana pisteenä avaruudesta katsottuna.

Mutta katsotaanpa miltä näyttää: https://www.nytimes.com/interactive/2015/07/10/sci...

Auringon heijastuma menee tuosta ohitse vaaleampana alueena, eli selvästikään pinta ei ole lähelläkään peilimäinen.

Toisin sanoen, jäätikön sulaminen ei viilennä, vaan kuumentaa. Vesihöyry (pilvet) taas heijastaa paljon ja sen lisääntyminen hillitsee lämpenemistä.

Mutta, kerrohan miksi se ilmasto lämpenee luonnottoman nopeasti ja miten saadaan viilennettyä?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #88

No tuossa tutkimusta, aiheesta löytyy myös kotimaista tutkimusta, en kuitenkaan saanut sitä käsiini nyt, olen siitä kyllä lukenut (Tapani Lahnakosken tutkimaa).

"4. Discussion We have studied here the idea of the effect of phase changes when ice melts and water freezes into ice. The common idea is that these changes, through albedo changes, add positive feedback to the system; once ice disappears the effect is amplified by more heat absorption. Contrary to this belief, we see that phase changes in fact can create negative feedback. The effects are two-fold: 1) The albedo of ice is lower than that of water at polar regions, as caused by the Fresnel effect, where water reflects all incoming radiation when the angle is at grazing incidence (with the sun close to the horizon). 2) Ice effectively blocks heat transport from lower layers of the ocean to the surface. The surface can then not radiate out the heat and the planet warms up, melting the ice.

http://file.scirp.org/pdf/ACS_2017011915270391.pdf

No osaat näköjään itsekin ajatella, mikä sinänsä riittää minulle, ei minun ole tarvetta jokaiseen asiaan puuttua, enkä osaa vastata kaikkiin kysymyksiisi edes. Kai ne meret vielä lämpenee, vaikkakin AMO-sykli on kääntynyt kylmemmän puolelle ja SST on kevään mittaan suunnannut alaspäin.

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen Vastaus kommenttiin #88

"Saa ihan vapaasti esittää hypoteesia miksi lämpenee mutta maailma edelleenkin lämpenee, ja sille pitää tehdä jotain."

Ei ole todettua tietoa muusta kuin luonnollisesta lämpenemisestä. Ainoa keino on oppia riittävästi varautumaan ilmaston luonnolliseen lämpenemiseen ja luonnollisiin sään ääri-ilmiöihin.

Tämä tarkoittaa sitä, että esim. Pariisin sopimuksen mukaisista hiilidioksidipäästöjen leikkaamisesta on turhina ja vain menetyksiä tuottavina luovuttava. Kun niihin käytettäviksi suunnatut varat ohjataan kehitysmaita uhkaaviin, luonnollisiin ilmastonmuutoksiin ja sään ääri-ilmiöihin varautumiseen, se vähentää jo maastamuuttotarvettakin.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #90

"Ei ole todettua tietoa muusta kuin luonnollisesta lämpenemisestä."

Kerro miksi "luonnollinen lämpeneminen" tapahtuu nopeammin kuin koskaan ennen pois lukien joku lumipallomaan sulaminen tai muu vastaava kerran miljardissa vuodessa tapahtuva?

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen Vastaus kommenttiin #91

'...miksi "luonnollinen lämpeneminen" tapahtuu nopeammin kuin koskaan ennen ...'

Ei ymmärtääkseni sellaista viimeaikaisen lämpenemisen kohdalla ole todettavissakaan. Jopa esim. viimeisen parin vuosikymmmenen aikana ilmaston lämpötilan nousua ei ole edes havaittavissa, vaikka ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on nousuaan jatkanut. On todettavissa, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuus seuraa tietyllä viiveellä ilmaston lämpenemistä eikä päinvastoin, missä ihmisperäisten suhteelisen mininimaalisten hiilidioksidipäästöjen osuutta ei edes pystytä huomaamaan.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen Vastaus kommenttiin #93

Lauri,

uusiutuvat aurinko-, tuuli-ja vesiperäiset energiat tuovat pelkästään hajautettuja etuja ja tuottoja ilmaston lämpenemisestäkin - sen aiheuttajastakin - huolimatta tai juuri siksi - vrt. haittapäästöt, jne. ...

Globaali 100 % uusiutuva energia on sekä mahdollinen että kustannustehokas:

http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2484...

Hiilidioksidin ilmaston lämpenemistä seuranta olisi jo sinänsäkin nurinkurista, epäloogista, suorastaan ainakin osittain ja suoraan irrelevanttia, 'huomaamatonta'...

"Jos ilmakehän kasvanut hiilidioksidipitoisuus olisi peräisin merestä, voisi merien hiilidioksidipitoisuuden olettaa laskevan. Tällaisesta ei kuitenkaan ole näyttöä, päinvastoin. Myös hiilen eri isotooppien mittaukset paljastavat ilmakehässä olevan hiilidioksidin jäljittyvän fossiilisiin polttoaineisiin."

http://ilmasto.org/ilmastonmuutos/usein-kysytyt-ky...

Antarctica's rapidly rising bedrock could slow down catastrophic melting of ice sheet:

https://www.independent.co.uk/environment/antarcti...

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #93

Mielestäni tämä on havainnollistavaa:

https://earthobservatory.nasa.gov/blogs/climateqa/...

Siis minullahan ei ole mitään sitä vastaan että päästellään hiilidioksidia koska ollaan menossa kohti uutta jääkautta. Mielestäni pitäisi kulutuksen olla kohtuullista, että lievennetäään jääkauden vaikutuksia.

Ilmaston ei siis pitäisi lämmetä yhtään, vaan pysyä samana. Nähdäkseni tuo onnistuisi kun fossiilisten kulutus olisi kohtuullista ja tapahtuisi tasaisesti vaikka seuraavat 10000v.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #96

NASA on nyttemmin kiinnostunut merten toiminnasta, mahdollisena tulevana hiilinieluna. Esim. sellaiset tosiasiat, että kasviplanktonin määrä on laskenut 40 % 1950-luvulta ja valaiden määrä on 150 vuodessa tippunut lajista riippuen 50 - 80 % ovat olleet vaikuttamassa siihen, että merten biologinen pumppu ei ole toiminut kunnolla!?

Maalla on ollut vastaavaa kehitystä!?

"We think of climate change as a consequence of burning fossil fuels. But a third of the carbon in the atmosphere today used to be in the soil, and modern farming is largely to blame. Practices such as the overuse of chemicals, excessive tilling and the use of heavy machinery disturb the soil’s organic matter, exposing carbon molecules to the air, where they combine with oxygen to create carbon dioxide."

https://www.washingtonpost.com/opinions/2015/12/04...

Olet tietenkin oikeassa, että fossiilisia polttoaineita ei pitäisi polttaa nykyisiä määriä. Tällä hetkellä 80 % energiasta maailmalla tulee juuri fossiilisista polttoaineista.

Uusiutuvista taas biomassalla = puulla on keskeinen asema, tuskin muuttaa tilannetta mitenkään paremmaksi, päästöjen kannalta!?

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #97

Minä en oikeasti välitä edes niistä päästöistä. Ihmiskunnan tarvitsee joka tapauksessa käyttää ilmakehää jonkin verran kaatopaikkana ja on käyttänyt siitä saakka kun tuli keksittiin.

Olennainen juttu on kulutuksen määrä, se pitää saada kohtuulliseksi.

Maanviljelys alkoi 11500v sitten, eli varsin vähän aikaa sitten. Fossiilisten polttoaineiden tai minkä tahansa kallioperästä porattavan tai louhittavan hyödykkeen kulutus pitää saada sille tasolle, että kestää vähintään yhtä kauan.

Muistan lukeneeni, että maailman hiilivarat riittäisi tällä kulutuksella jotain 200v, eli ei yhtään mitään. Jos nyt ensialkuun leikkaisi hiilen kulutuksen 1/58 osaan niin oltaisiin oikeassa mittaluokassa.

En voi käsittää tätä argumentaatiota, että miten kummassa tuulivoiman rakentaminen on huono juttu kun saadaan sitä sähköä sitten kun vähennetään hiiltä ja muuta rajallista?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #98

Hapatusta liikaa tuossa mikä on rajallista ja mikä ei!

Kohtuus ei ole koskaan huono asia, mutta energian pitää olla edullista ja sitä pitää olla saatavilla silloin kun sitä tarvitaan, ei joskus ja silloin tällöin. Sähköä ja lämpöä Suomessa vielä eniten tarvitaan talvella, kun tuulivoimalat seisovat jäätyneinä ja aurinko ei näyttäydy.

"As regards the various forms of energy available on the planet itself, knowing which ones to use is a matter of opportunity: the least costly, the easiest to access and use, the least polluting, the ones that enable us to maintain our lifestyle and the competitiveness of our businesses, and so on. They are all renewable: if asked, a nuclear physicist can transform uranium into cow dung and vice versa, but it would require energy, which can come only from the Sun. There is nothing, for example, to say that in 20 or 30 years‘ time we shan‘t be able to use genetic engineering to create bacteria that can produce oil in a very short time. In this respect, oil is more renewable than solar energy.
So there is no real, conceptual justification for ‗renewable‘ energies, least of all solar power! Once we have got ideological issues out of the way, what we are faced with is a simple matter of commercial competition. There are various ways of producing energy; we simply have to choose the most appropriate."

http://www.scmsa.eu/archives/SCM_LBRCV2_2015_12_EN...

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #99

"Hapatusta liikaa tuossa mikä on rajallista ja mikä ei!"

Resurssien rajallisuus tosiasia.

"Kohtuus ei ole koskaan huono asia, mutta energian pitää olla edullista ja sitä pitää olla saatavilla silloin kun sitä tarvitaan, ei joskus ja silloin tällöin. Sähköä ja lämpöä Suomessa vielä eniten tarvitaan talvella, kun tuulivoimalat seisovat jäätyneinä ja aurinko ei näyttäydy."

Energia on naurettavan halpaa tälläkin hetkellä ja saadaan halvenettua kun puretaan sähkön siirron monopoli, ja uusiutuvissa energianlähteissä maksaa lähinnä vain alkuinvestointi. Ylläpito on todella halpaa joten se on kuin laittaisi rahaa pankkiin se näihin investointi. Rajallisiin resursseihin voi itseasiassa laittaa napakan veron ja ohjata näitä veroeuroja siihen, että rakennetaan uusiutuvia.

Energiassa on semmoinen juttu, että sitä voidaan myös varastoida ja kyllähän se toimii että suomessa on se ydinvoimala, muuten tuotetaan uusiutuvilla ja varastoimalla ratkotaan kulutusta kuin myös sillä, että laitetaaan kulutukseen älyä että esim. sähkökiukaita ei käytetä kovilla pakkasilla ja sitten jos patterit alkavat tyhjentyä niin pitää hiilivoimalaa käynnissä vaikka sen viikon verran kulutushuipussa.

Eli, uusiutuvia energianlähteitä ja energian varastointia niin saadaan rajallisten resurssien kulutus kohtuulliselle tasolle.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset