Eija-Riitta Korhola Levottomia ajatuksia jäsennellysti

Aurinkopaneelit tuottavat 300 kertaa enemmän jätettä kuin ydinvoima

Huhtikuun 26. päivä 1986 oli Helsingissä erityisen lämmin. Kiipesin omin lupineni Länsi-Pasilassa HOAS- talon kattotasanteelle ottamaan aurinkoa bikineissä. Rusketus tarttui ja olin tyytyväinen – kunnes muutama päivä myöhemmin selvisi, että olin todennäköisesti nauttinut aurinkokylvyn lisäksi myös radioaktiivisesta laskeumasta. Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus aamuyöllä oli maailmanhistorian pahin ydinvoimakatastrofi, mutta maailma sai kuulla siitä vasta yli kaksi vuorokautta myöhemmin. 

Tuo kokemus teki minusta ydinvoiman vastustajan, automaattisesti. Sitä voi hyvin kutsua sukupolvikokemukseksi, johon vain ajauduttiin. Erityisesti me naiset tiesimme sen jälkeen, että ydinvoima on paha asia. Niin paha, että sen vastustamisen ympärille voi rakentaa kokonaisen maailmankatsomuksen. 

Vasta päättäjäksi joutuminen pakotti minut miettimään uudelleen. Jouduin tutustumaan faktoihin, muun muassa siihen, että ydinvoiman alasajo kostautuu aina ilmanlaadussa, päästöissä, ja kustannuksissa. Senkin ymmärsin hyvin pian, että onnettomuuden aiheuttama säteily hukkuu luonnon taustasäteilyyn. Tšernobylin ydinvoimalaitoksen onnettomuus aiheuttaa suomalaisille 50 vuoden aikana kaikkiaan noin kahden millisievertin suuruisen säteilyannoksen. Saman määrän me saamme joka vuosi radonista. Puolet Tšernobylin kokonaisannoksesta tuli kymmenen ensimmäisen vuoden aikana, kertoo STUK

Tšernobyliä ei olisi saanut tapahtua, eikä Fukushimaakaan, mutta jälkimmäisen onnettomuuden tullen osasin jo ihmetellä sitä kiihkoa – ja kyynisyyttä – , jolla ympäristöväki oli valmis sekoittamaan toisiinsa tsunamin kymmenettuhannet uhrit ja Fukushiman uhrit. Yksikään ei kuollut radioaktiiviseen säteilyyn. Ydinvoimapelko sen sijaan tappoi paljon, kun Fukushimaa evakuioitiin sellaisella kiireellä, että vanhukset ja sairaat kärsivät. 

Varsinainen katastrofi oli tsunami, jonka aiheutti Japanin historian voimakkain maanjäristys 11. maaliskuuta 2011. Maanjäristyksen ja tsunamin tuloksena tiet, sillat, rautatiet ja rakennukset romahtivat. Uhriluvuksi tuli noin 30 000 henkeä. 

On traagista, että tuo tapahtuma, maanjäristys ja sitä seurannut tsunami on jäänyt historiaan Fukushima-nimisenä, sillä ydinvoimalat selvisivät katastrofista parhaiten, siinä missä muu infra sortui kuin korttitalo. Brittiläinen ympäristökirjailija ja -toimittaja George Monbiot onkin sanonut, että onnettomuus sai hänet luopumaan ydinvoiman vastustamisesta.

Japanissa tehtiin heti kunnianhimoiset suunnitelmat maan energiantuotannon uudistamisesta uusiutuvan energian suuntaan. Mikä on tilanne nyt? Sama kuin Euroopassa: ydinvoiman alasajo merkitsee fossiilisen energian osuuden kasvua. Muun muassa aurinkoenergian kohdalla on myös havahduttu jätteen valtavaan määrään. Environmental Progress –järjestön tutkimusten mukaan kyseessä on huomattava ympäristöhaaste: tuotettua energiayksikköä kohden aurinkoenergia aiheuttaa haitallista jätettä kolmesataa kertaa enemmän kuin ydinvoima. Samaten IPCC:n mukaan aurinkoenergian aiheuttamat päästöt ovat ydinvoimaan verrattuna nelinkertaiset – siksi ilmastopaneeli suosittelee ydinvoimaa uusiutuvien rinnalle. 

Nykyään pidän ydinvoimalla pelottelua vakavana ympäristörikoksena. Sen seurauksena toistaiseksi turvallisinta, puhtainta ja tehokkainta energiamuotoa ajetaan yhä edelleen alas. Se alasajo maksaa ihmishenkiä ja lisää köyhyyttä. 

Lennän huomenna Tokioon ja menen maanantaina Fukushimaan. Lennon aikana saamani säteily lienee merkittävämpi kuin Fukushimassa koettava. Kun Greenpeace vuosi sitten varoittiradiologisesta hätätilanteesta Fukushimassa, se unohti että samalla perusteella pitäisi evakuoida koko Suomen kansa, kuten Janne Korhonen blogissaan tuo esiin. Aion muistuttaa tästä fukushimalaisille, joita tapaan kansalaiskeskustelujen yhteydessä. Kiertueen järjestäjä on hallitusta lähellä oleva Japanin energiataloudellinen instituutti IEEJ. Viikon ajan siirrymme paikkakunnalta toiselle ja käymme läpi syitä, miksi Japani tarvitsee ydinvoimaa edelleen. 

Niitä syitä on paljon, ja raapaisin vain pintaa. Palaan asiaan kun ehdin. 

 

Energiayksikköä kohden aurinkopaneelit tuottavat 300-kertaisen määrän haitallista jätettä ydinvoimaan verrattuna, lähde http://environmentalprogress.org/big-news/2017/6/21/are-we-headed-for-a-solar-waste-crisis

 

Tämäkin on kiinnostava kuva: eri energiamuotojen vaatimien luonnonvarojen vertailu, lähde http://environmentalprogress.org/big-news/2017/6/21/are-we-headed-for-a-solar-waste-crisis[/caption]

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

24Suosittele

24 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (82 kommenttia)

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Ilmastoasioissa toteutuu erittäin hyvin tämä totuus: Kun valhetta toistetaan tarpeeksi usein, tarpeeksi korkealta ja tarpeeksi kovaa, niin se menee läpi. Vain harvat ihmiset hakevat aktiivisesti tietoa. Sen vuoksi ihmiset luulevat valinneensa tietoisesti puntaroimalla eri vaihtoehtoja, kun todellisuudessa he ostivat sen ajatuksen, joka jostain syystä miellytti heitä eniten tai markkinoitiin parhaiten. Onpa joku uskaltanut esittää asian niinkin, että vain 95 % ihmisistä osaa ajatella.

Käyttäjän Leppis1949 kuva
Pauli Leppä-aho

Antero
Olemme tästäkin samaa mieltä!

Käyttäjän opwallin kuva
Olli-Pekka Wallin

Ydinjäteuskovaiset on aurinkoenergian kimpussa kun se on lähienergiaa eikä sitä voi suuret energiayhtiöt kontrolloida ja verottaa Caruna:n tyyliin.

Ja ihan oikeasti, kumman energiamuodon jätettä pitää pitää altaissa vuosikausia ja säilyttää peruskallioon tuhansiksi vuosiksi.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Kumman jätteen vieressä itse olisit mieluummin takapihallasi, aurinkopaneelien vai ydinvoimalan? Valitsetko 300-kertaisen aurinkovoimalasta syntyneen vai ydinvoimalasta tulleen?

Massan lisäksi kuulemma vaikutuksella on jotain merkitystä. Kokeile tätä Fukushimassa, jos uskallat.

PS. Vieläkö olet reissullasi sopeuttamiseläkkeellä vai jo töissä?

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki

"Kumman jätteen vieressä itse olisit mieluummin takapihallasi, aurinkopaneelien vai ydinvoimalan? Valitsetko 300-kertaisen aurinkovoimalasta syntyneen vai ydinvoimalasta tulleen?"

Olipa kerrassaan päätön vertaus, ja kahdestakin syystä.

Ensiksikin se aurinkopaneli tarvitsee _aina_ rinnalleen tehonsa verran sitä "varavoimaa", ja näillä leveysasteilla se sähkö pitäisi tuottaa etupäässä sillä "varavoimalla".

Toiseksi, mikäli puhutaan näistä "vanhanaikaisista" +/- tuhannen megawatin laitoksista, niin sellaisen aurinkovoimalan rakentaminen ei taitaisi aivan heti onnistua.
Niin ja ne ydinvoimalat muuten tuottavat sähköä noin 90 %:n varmuudella per vuosi.

Täällä Sastamalan suunnalla se aurinko on alkumetreillään olevan vuoden aikana käynyt muutaman kerran näyttämässä naamansa puiden takaa, eli matalalta. Viime syksynä tuo "mollikka" oli myöskin varsin harvinainen vieras, eikä 2017 kesälläkään kovin montaa aurinkoista päivää ollut.

Toki y-voimalan jätteistä on huolehdittava kunnolla, eikä siihen tyyliin miten aurinkopanelien valmistuksessa on tapana tuolla Kiinassa, tai ainakin oli aikoinaan.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

"Aurinkopaneelit tuottavat 300 kertaa enemmän jätettä kuin ydinvoima."

Onpa harhaanjohtava rinnastus. Aurinkosähköpaneeli on kierrätettävissä 96-prosenttisesti. Ydinjäte sensijaan vaatii välivarastoinnin ja loppusijoituksen.

Käyttäjän Kalle kuva
Kalle Pohjola

Ja mitäpähän ovat nuo uraanilouhosten jätekasat kaivosalueilla. Lauhdevedet kalojen lisääntymisalueilla. Saksan rempallaan olevat ydinjätevarastot.

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

En tiedä miten muuten pitää rinnastaa. Tässä toinen vertailu, joka on tehty poliitikoille: https://www.parliament.uk/documents/post/postpn268...

Kuten raportissa todetaan, kaikilla sähkön tuotantomuodoilla on elinkaarensa hiilijalanjälki. Edes tätä kaiken perustaa eli hyvin yksinkertaista tosiasiaa eivät monet poliitikot ja varsinkaan ympäristöaktiivit ymmärrä.

Toinen oleellinen asia on, että raportissa tuotantomuodon puhtausmittari lasketaan vertaamalla sen koko elinkaarensa aikana tuottamien päästöjen määrää koko elinkaaren aikana tuotetun sähkön määrään. Näistä saadaan yksinkertaisella jakolaskulla vertailtaviksi kunkin tuotantomuodon päästöt tuotettua energiayksikköä kohti. Tämä mittari on oikea tuotantomuotojen puhtauden arviointiin.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Tuo dokumentti on jo järkevämpi. Kaksi huomiota: ensinnäkin se on yli 10 vuotta vanha. Toisekseen siinä todetaan, että aurinkokennon hiilijalanjäljestä valtaosa syntyy sen tuottamiseen kulutetusta energiasta, joten hiilijalanjälki riippuu voimakkaasti siitä, millä tuo energia oletetaan tuotetun.

Jos valmistetaan aurinkokennoja ydin- tai aurinkosähköllä, on kennon hiilijalanjälki hyvin pieni.

Käyttäjän opwallin kuva
Olli-Pekka Wallin

Ydinvoiman puhtausmittariin tulee laskea sen rakentamisesta ja sen purkamisesta aiheutvat kustannukset ja haitat. Kun ajatteleekaan tuota OL3:sta mitä siihen on panostettu tähän saakka niin toivottavasti sitä ei koskaan laiteta käyntiin.

Vai omistaako Eija-Riitta taikasauvan jolla saat OL1, Ol2 ja OL3 häviämään kuin taikaiskusta ilman päästöä ?

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki Vastaus kommenttiin #21

"Ydinvoiman puhtausmittariin tulee laskea sen rakentamisesta ja sen purkamisesta aiheutvat kustannukset ja haitat. "

Nämä kuuluu ehdottomasti laskea kuvaan mukaan, ja jos vertailukohdaksi otetaan aurinkosähkö, niin pitää laskea molemmista saasteet/megawatti tms.

Raimo Karppinen

Joo tää on hyvä.
Otan katolta irti paneelin ja vien sen kaatopaikalle.
Olen maksanut siitä 10 000,00 euroa ja todennut ettei sillä voi tehdä muuta kuin lämmintä käyttövettä ja sitäkin vain kesäisin jolloin lämmöntuotto riittää vaikka monet menevät suihkuun kesäisin viilentyäkseen.

Pudotan paneelin sekajätteeseen, sillä ei siellä ole sille muutakaan paikkaa.
96 prosenttia tästä pudottamastani materiaalista on Härkösen mielestä pian kierrätetty eteenpäin jotenkin ja jollekin joka sen sitten ostaisi tai käyttäisi.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Opettele lukemaan, mä en ole missään sanonut noin.

Toimiala on uusi, käyttöikänsä lopun saavuttaneita paneeleita ei ole olemassa joten vielä ei ole kierrätyspaikkojakaan.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Eduskuntavaalien alla kerran kiertelin Kampissa, siellä tapasin tohtori Eija-Riitta Korholan vaaliavustajan. Jo vanhempi mies jakoi tyttärensä kanssa esitteitä. Jotenkin juttu kääntyi maailman luomiseen. Jumalalla on maanpinnan yläpuolella useita sfäärejä joissa hänen väkensä asustaa. Vastaavasti on Saatanalla maan alla useita sfäärejä. Kun ihminen poraa maan pintaan reikiä riittävän syvälle niin reiästä tulee Saatanan ulostetta, kaasua tai öljyä.

Kysyin varmuuden vuoksi onko tohtori samaa mieltä. Kuulema on suurin piirtein. Testataanpa teoriat, kumpaan tiedeyhteisö ja poliitikot uskovat:

A) Fossiiliset polttoaineet ovat syntyneet kun kasvimassat ovat hautautuneet maan alle. Vai
B) Polttoaineet ovat Saatanan ulostetta.

Jos A olisi totta, silloin polttoaineet loppuisivat jossain vaiheessa ja niiden käyttöä rajoitettaisiin. Mutta jos ne ovat Saatanan ulostetta, niin ne eivät ikinä lopu, käyttöä voidaan lisätä huoletta! mot.

Kesällä Eija-Riitta julkaisi energiapolitiikasta kirjoituksen joka perustui B vaihtoehtoon.

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

En ole tietenkään vastuussa vapaaehtoisten mainostenjakajien näkemyksistä, sillä en edes tunne kaikkia, saati että olisin ehtinyt haastatella heidän näkemyksistään. Luulisi että kuka tahansa ymmärtää sen.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Kerroit vain, ettet ole keskustellut asiasta jokaisen avustajasi kanssa. Jätit kertomatta, mitä mieltä olet avustajasi lausunnosta. Ovatko öljy ja kaasu sinun mielestäsi Saatanan ulostetta?

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola Vastaus kommenttiin #26

Eivät ole. Hassu ajatus. Nehän ovat erittäin hyvin pakattua energiaa. Jokaisen avustajani kanssa olen kyllä keskustellut, mutta ihmiset jotka tarjoutuvat jakamaan vaalimateriaalia, eivät toki ole avustajia.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Minua aina ihmetyttää miten nämä "ympäristömyönteiset" niin kovasti lentelevät ympäri maailmaa milloin mitäkin katselemassa.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Itse olen ihmetellyt sitä, miksi energiayhtöt kauppavat aurinkopaneleita pitkin maksuajoin ja velkajärjestelyin. Jos aurinkopaneleiden hankinta olisi taloudellisesti järkevää, niin kuntien omistama Savon Voimakin täyttäisi Pohjois-Savon metsät ja pellot aurinkopanelein itse, eikä markkinoisi niitä sen sijaan yksityisille kuluttajille.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Pientalossa aurinkosähköjärjestelmän taloudellinen kannattavuus nykyisillä hinnoilla onkin kehno. Toimisto- tai kauppakiinteistöissä, joissa oma kulutus koko ajan ylittää paneelien tuotannon, tilanne on parempi.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Taitaa nyt Eija-Riitta Korhola puhua ihan omiaan.

Jos lähdetään materiaalien alkutuotannosta käyttöön ja loppukierrätykseen sekä ydinvoiman "ikuiseen" vaaralliseen loppusijoitukseen kustannuksineen, niin tuota juttua on vaikea ymmärtää.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Jostain ne aurinkokennojenkin tarvitsemat alkuaineet ja maametallit kaivetaan.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Muistan itsekin vuoden 1986 tapahtumat.

Minulla oli myös silloisen työni ohessa mahdollisuus seurata Suomen ilmatilan radioaktiivisuutta geiger-mittarilla. En tiedä oliko se oikea työkalu ilman radioaktiivisuuden mittaamiseen, mutta hallussani ollut mittari ei onnettomuutta seuranneiden parin viikon aikana juurikaan "värähtänyt." Ehkä se oli säädetty siten, ettei luonnon oma taustasäteily vaikuttaisi mittaustuloksiin.

Kahden viikon jälkeen menetin kiinnostukseni koko asiaan, koska vakuutuin, etteivät viranomaiset yritä peitellä tai salata mitään. Etelä-Suomeen saapunut laskeuma oli sen verran vähäistä, ettei sitä perusmittarilla saanut rekisteröityä.

http://www.stuk.fi/aiheet/sateily-ymparistossa/las...

Mitä tulee itse Tsernobyliin, niin dokumenttien perusteella Prypjatin luonto kukoistaa, kun ihmiset eivät ole pilaamassa sitä.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Linkatun jutun mukaan on verrattu vain paneeleja ja ydinjätettä. Eli aurinkopaneelien ja ydinpolttoaineen tuottamisen jätteet tai muu ympäristökuormitus tai kestävyys ei ole mukana arviossa. Ja, mikäli oikein ymmärsin, mitään uusiokäyttöä kummallekaan ei ole laskeskeltu mukaan.

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

Tässä vertailussa tuotantomuodon puhtausmittari lasketaan vertaamalla sen koko elinkaarensa aikana tuottamien päästöjen määrää koko elinkaaren aikana tuotetun sähkön määrään, niin kuin pitääkin. Kaikilla tuotantomuodoilla on elikaarijalanjälkensä. https://www.parliament.uk/documents/post/postpn268...

Uusiokäytön mahdollisuus koskee myös ydinvoimaa. Siksi kehitystyötä ei kannata jättää kesken mun ihmiskunnalla on jo tuo jäteongelma, ja se on nimenomaan laadullinen, ei määrällinen. Tulevaisuuden ydinvoimalat voivat käyttää polttoaineena ydinjätettä.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Ydinvoima on kuin lentokone, jo joka on lähtenyt hyvässä uskossa lentoon, mutta laskutelineet ovat epäkunnossa laskeutumista varten. Tarkoittaa käytetyn polttoaineen hyötykäyttöä ja sen äärimmäistä vaarallisuutta.

Lisäksi STUK on todennut, että entiset ydinvoimalat eivät kestä terrori-iskua.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Jos öljykattilan vaihtaa maalämpöön ja aurinkosysteemiin, mikä tässä on väärin? Ei kai mikään. Joko välttämättä tarvittavaa sähköä tuotetaan ydinvoimalla tai aurinkovoimalla. Molemmat tarvitsevat maalämpöä rinnalleen.

Tietenkin ydinvoimaväki hakee perustelunsa menneisyydestä, jos siten voi höynäyttää poliitikoita. Juuri nyt on oikea aika vaikuttaa, sillä EU-vaalit on ensi vuonna. Aurinkoenergian puolustajien käyttövoimana on sokea idealistisuus ja toiminnan pitkäjänteisyys.

AS-henkilö nysvää yksityiskohtien kanssa ja miettii eikö tekniikalla voi tämän säätövoimatarpeen jotenkin hanslata. Siinä vaiheessa, kun asia hänelle selviää, on liian myöhäistä tehdä enää mitään. Kummankin puolen kiihkoilijat ovat jo sössineet vaihtoehdon pois mahdollisten joukosta. Tämä vaihtoehto toteutuu aina. Nytkin toiminta keskittyy riitelyyn siitä, kenen ongelmat saadaan aiheuttaa.

Vesivoima on halvinta energiaa ja säätövoimaa. Sen vuoksi siitä saadaan myös paras tuotto. Joko vesivoimaa käytetään säätövoimana ydinvoiman tarpeisiin tai aurinkosysteemien. Ydinvoiman hiilijalanjälki lienee parempi sähköenergiatuotannossa verrattaessa aurinkovoimaan.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Jälkimmäisen kuvan aiheuttama kysymys. Mihin muuhun sementtiä (cement) käytetään kuin betoniin (concrete)?

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Sitten ajattelen niin, että joku järki pitäisi saada tukiaisiin. Nyt ne menevät väärään kohteeseen, eli energiaa tuottavien voiton kasvattamiseen. Metsäyhtiöt tuottavat energiaa, eikä kuluta sitä. Voidaan sanoa valtion tukevat nyt energian tuotantoa päästökauppaperusteella. Ymmärtääkseni metsäyhtiöt tienaavat päästökaupalla, eikä siksi tarvitse tukea äästökauppaperusteella.

Ei riitä, että sähköntuotantomuotojen vertailu tehdään vain hiilijalanjäljen perusteella. Yhtä hyvä vertailuperuste on sähköntuotannon edullisuus ostajan näkökulmasta.

Tuotantotuki bioenergialle perustellaan luontoarvoilla ja sillä halutaan tehdä siitä kilpailukykyistä. Samalla kun pelletin käyttö energiatuontannossa lisääntyy, tuotantokustannus kasvaa. Kenelle tahansa pitäisi olla epäselvää, ettei tuossa ole järkeä.

Eikö pitäisi antaa maalämmölle investointituki, että päästäisiin hiilivoimasta ja öljykattiloista eroon. Tuella saataisiin silloin aikaiseksi kahta tärkeää tekijää. Luontoarvoja ja pysyvää edullista energian tuotantoa, mikä ei vaadi säätövoimaa, eikä tarvitse valtion tukiaisia vuodesta toiseen.

Paikallisetkin olot on huomioitava. Eri maiden välillä on eroa ja maan sisälläkin on eroja siinä mikä on järkevää. Ydinvoimasta ei ole mitään hyötyä, jos sähköverkko on pois pelistä. Aurinkovoimaa ei siis kategorisesti pidä mollata jollakin perusteella.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Aurinkosähkön suurmaassa on aurinkosähkötehoa asennettu sadoilla miljardeilla 42,82 GW , Suomen normitehontarve on noin 12 GW,Saksan noin 80 GW.

Kuinka paljon tuo järkyttävä 42,82 GW tuotti esimerkiksi tällä viikolla sähkötehoa Saksan verkkoon selviää täältä:

https://www.energy-charts.de/power.htm?source=all-...

..eli muutaman tunnin päivässä keskimäärin muutaman gigawatin tehon.

Käyttäjän opwallin kuva
Olli-Pekka Wallin

Mitä koetat todistaa tällä ? Aurinko energia on tukienergiaa kuten tuulivoimakin on ja hyvä vaihtoehto pistekohteisiin. Ainakin Suomessa. Joo, ehkä aurinkoenergialla ei lämmitetä terästehtaita. So what ?

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Ehkä yksi kuva kertoo paremmin " mitä koetan todistaa" kuin minun vajavainen kirjoitustaitoni:

Täältä näkyy Saksaan asennettu sähköteho.

https://www.energy-charts.de/power_inst.htm

1. Kuten sanottu , Saksan normitarve on noin 80 GW.

2. Kuten kuvasta huomaamme, Saksa on rakentanut pahisvoiman ( n. 100 GW , ydin, hiili, kaasu..) päälle toisen mokoman hyvistä eli n. 100 GW aurinko/tuulitehoa.

3. Miksi Saksa ei sulje pahisvoimaloitaan , vaikka hyvistä on yllin kyllin?

4. Miksi Saksa ei voi sulkea pahisvoimaloitaan , vaikka hyvistehoa olisi 1000 GW ?

Jollei tuosta selvinnyt "todistusyritykseni" , rautalankani loppui jo...

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee Vastaus kommenttiin #34

Mielekkäitä kysymyksiä, mutta esitetty nyt väärässä yhteydessä ja vähän väärässä tarkoituksessa.

Ydinvoimaa on ajettu alas ja paikattu tarvetta fossiilisilla, mikä päästöjen kannalta ei tietenkään ole järkevää.

Aurinkovoimalla vähennetään fossiilisen (hiili) tarvetta säätövoimana silloin, kun markkinasähkö on korkeimmillaan ja aurinkoenergia tuottaa. Toinen käppyrä kertoo sen. Vaikka aurinkosähköllä ei saada paljonkaan aikaiseksi, on se kilpailukykyisintä tuotantoa, mutta myös sähköntuotannon määrän kasvattamisen kannalta.

Sen vuoksi on kysyttävä, mitä järkeä on vertailla aurinkovoimaa ja ydinvoimaa toisiinsa? Myös Tekniikka & talous vinoili vuosi sitten Saksan energiewenden epäonnistuneen, huolimatta hyvisvoiman kasvattamistuista. Tarkoittaen sitä ettei Suomen kannata juosta ainakaan Saksan perässä. Millä taas yritettiin viestiä sitä, että ei kannata intoilla aurinkovoiman perään.

Saksa on ja pysyy Euroopan suurimpana hiilidioksiden saastuttajana, koska se kasvattaa fossiilisen tuotantoa luopuessaan kalliista ydinvoimasta. Päästöjen kannalta tuossa ei ole järkeä. Fossiilinen tuotanto Saksassa on säätövoimaa. Sen määrä on suurta, koska kallis ydinvoima (perusvoiman) on liian matalalla tasolla ja vähenee.

Päästöjen vähentämisen näkökulmasta tarkastellen säätövoimaa (hiili) pitäisi korvata ydinvoimalla, mutta Saksassa sähkön hinta on tärkeämpi kriteeri, jolloin aurinkovoimaa kasvatetaan. Euroille saadaan parempi tuotto aurinkoon sijoitettuna, kuin ydinvoimaan.

Suomessa ajatellaan jotenkin niin, että ydinvoima on puhdasta ja sitä pitää saada väkisin lisättyä. Koska ydinvoima on kallista, valtio tukee sitä verokikkailuin, omistukseen liittyvien erityiskuvioin ja monella muulla tavalla.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen Vastaus kommenttiin #35

"Sen vuoksi on kysyttävä, mitä järkeä on vertailla aurinkovoimaa ja ydinvoimaa toisiinsa?"

Naulan kantaan, Heikki.

Niitä ei voi vertailla, koska aurinkovoimalla ei voi korvata mitään muuta sähkön tuotantomuotoa.

Silti meille kertovat Oras Tynkkyset, Ville Niinistöt, Peter Lundit..ja muut uskoon hurahtaneet " kuinka tuuli/aurinkosähköllä voidaan korvata koko sähkön tuotantomme kunhan vain halua löytyy..."

http://seppoviljakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2...

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Miten mittaatte energiamuotojen tuottamaa jätemäärää, kiloina vai litroina? Kaistakorpi kysyi oleellisen kysymyksen? Kumman valitset takapihallesi: 100 grammaa tai desilitran kokoisen möykyn verran ydinjätettä vai 30 kiloa tai 30 litraa aurinkopaneelijätettä?

Noista aurinkopaneeleista ei vielä ole käyttöikänsä loppupäässä yksikään. 95 % voidaan toimittaa kierrätykseen jossain vaiheessa. Aurinkopaneeleiden kierrätyssuunnitelma on siis olemassa, vaikkei aurinkopaneelit edes ole käyttöikänsä loppupäässä. Ydinvoiman kierrätyssuunnitelmaa ei vielä ole saatu tehdyksi, vaikka useat voimalat ovat käyttöikänsä jo käyneet.

Itse suhtaudun eri energiamuotoihin Korholaa maltillisemmin. Perinteisellä tavalla tuotettu ydinvoima ei ole energiataloudellisesti optimaalisin ratkaisu ongelmiensa vuoksi. Korvaavia energiamuotoja on aktiivisesti kehitettävä. Miniydinvoimalat ovat yksi mahdollinen vaihtoehtoratkaisu. Niillä voidaan vähentää käytöstä poistettavan voimalan jätekustannuksia ja -kuormaa.

Mutta, Eija-Riitta, suomalaisena kansalaisena, pyydän nöyrimmästi: Jos esittelet Japanissa näitä laskelmia, joissa toteat aurinkovoiman tuottavan 300 kertaa enemmän jätettä kuin ydinvoimalan, voisitko ainakin tehdä palveluksen maallemme ja kertoa tulleesi vaikkapa Ruotsista?

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

Lue vastaukseni numero 40 koskien tuota nöyrää pyyntöäsi.

Itsekin kannatan ydinvoimateknologian kehitystä kohti modulaarisia voimaloita ja thoriumin hyödyntämistä polttoaineena. Omakin näkemykseni lienee maltillinen koska kannatan laajaa energiapalettia ja kaikkien hyödyntämistä siinä missä ne ovat parhaimmillaan. Sähkömarkkinoita häiritsevistä tukimuodoista tulisi pyrkiä eroon.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Olet tavoitteissasi samoilla linjoilla, mutta lähestymistapasi on hyökkäävä. Vastakkainasettelulla ei monimuotoisuutta ja laajaa energiapalettia edistetä. Aurinkovoimalla on ehdottomasti paikkansa esimerkiksi aavikkoalueilla. Suomeen rakennettuna se sopii lähinnä kesämökkiläisen käyttöön, mutta on tuossa käytössä monesti sähköverkkoon liittymistä suositeltavampaa.

Harrastamasi käsitteiden sekoittaminen ja populistinen pelkistäminen ei vie tavoitteitasi tai tavoitteitamme maaliin, vaan synnyttää tämän kaltaista tavoitteetonta ja täysin tarpeetonta käsitekeskustelua.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Mielestäni tämä jäteasia on marginaaliasia. Tärkeämpää on energian hinta kuluttajalle. Lämpö kannattaa minun mielestäni tuottaa maalämmöllä omalla tontilla myös kerrostaloissa ja sähköä aurinkoenergialla. Sen hinta jatkaa laskemistaan. Hiilijalanjälki pysyy samana, vaikka uudemmista paneeleista saadaan enemmän irti. Eikö? Nyt lobbaus tapahtuu ydinvoimaihmisten argumenteilla ja muun muotoisen suurtuotannon intressit ja myyntivaltit poliitikon nenän eteen lyötynä ollessa.

Käyttäjän paavonevalainen kuva
Paavo Nevalainen

Aurinkopaneelien tuotanto on tosiaan pilannut monta jokea Kiinassa. Piste ja hatunnosto Korholalle, vaikka en kokoomukselainen olekaan.

Käyttäjän opwallin kuva
Olli-Pekka Wallin

Kiinalaiset itse pilaavat jokensa päättäjien rahanhimon nähden. Ja ihan muista syistä, ei siihen ei aurinkopaneleiden tuotanto siellä paina missään jokien saastumisen suhteen.

Käyttäjän MauriJOHirvonen kuva
Mauri Hirvonen

On harmillista miten kovalla kädellä energia-alaa politisoidaan.
Onko kysymys uskonnnosta vai sen luomisesta?

Selväjärkisyys asettaa kuitenkin vastuullisen tuotekehittäjän näkökulmasta suurimman haasteen. Mihin ja mitä verrataan ... asiantuntijalausuntojen tehtailu tieteen terminologiaa hyväksikäyttäen ... tunnistakaa ihmeessa mikä on väärennös tai väärentämistä. Mikä on väärennösten tai virheellisten "tilastojen ja asiantuntijalausuntojen" levittäjien vastuu!!!
Joka tapauksessa ydinvoima on tuhon aiheuttaja ja pelkäänpä että 30-vuoden aika voi olla kohtalokas ilmakehävaurioiden suhteen! Kiinnostaako tietää perusteet?

Käyttäjän Leppis1949 kuva
Pauli Leppä-aho

Eija-Riitta
Toit kirjoituksessasi esiin liikennekuolemiin verrattavan tappajan (200-300 uhria vuodessa), huoneilman radonin. Tästä todellisesta ongelmasta ei Suomessa tiedetty vielä mitään 1997, jolloin paluumuuttajana Tukholmasta etsin asuntoa Helsingistä. Ruotsissa oli ollut jo vuosikymmenet vakiintunut käytäntö, että talon esitteisiin kuului radontodistus. Välittäjistäni kukaan ei tiennyt edes mitä sana tarkoitti, eikä ollut sitä koskaan kuullutkaan.
Oltuani yhteydessä säteilyturvakeskukseen asiasta, kuulin "asiantuntijalta", että Suomessa ei ole tällaista ongelmaa, siksi esimerkiksi rakennusten suunnittelussa ei tarvitse ottaa sitä huomioon! Kun pyysin "asiantuntijalta" selvitystä siitä, mistä virheellinen kantanne johtuu, pidettiin minua tollona. Olin kuitenkin tapani mukaan sitkeä, soittelin ao. henkilöille ja kiikutin mapillisen virastoon Ruotsista keräämiäni selvityksiä, huomasin että asia oli vihdoinkin tajuttu myös Suomessa. Kun penäsin syytä miksi asumisen terveydelle vaarallisinta tekijää ei oltu tiedostettu, sain kuulla hämmästyttävän selityksen!
Meillä oli englanninkielinen tietokoneohjelma, jolla kartoitetiin radonin riskejä ja sitä ei ymmärretty oikein. Saimme vain sadaosa riskin, eli vuosittaisiksi kuolemantapauksiksi 2-3 henkilöä, kun oikea luku olisi ollut 200-300 henkilöä! Tuhansia oli siis kuollut turhaan ja tulee vielä kuolemaan, koska rakentamisessa ei ongelmaa oltu eliminnoitu, eikä sen mittaamiseen, eikä korjausrakentamiseen ole ohjattu avustuksia!

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

Jätteiden vertailuun liittyen siteeraan IL:n puolella olevan nimimerkin Ben-Olaf kommenttia, siinä on asia tiivistetty hyvin ja ymmärrettävästi:

Yksinkertaisimmillaan vertailun voisi tehdä niin, että otetaan yksi ydinvoimala ja lasketaan sen elinkaaren aikana tuottama energiamäärä sekä elinkaaren aikana tuottaman jätteen määrä. Sitten otetaan riittävä määrä (valtava!) aurinkovoimaloita, joiden yhteisen elinkaaren tuotanto on sama kuin tuon ydinvoimalan, ja lasketaan jätteen määrä. Aurinkovoimaloita tarvitaan tolkuton määrä siksi, että auringon säteilyn intensiteetti on alhainen, siksi yksittäisen paneelin tuotantoteho on vähäinen, ja tarvitaan pinta-alaltaan valtavan iso härveli keräämään auringon energiaa. Lisäksi aurinkovoimalan teho putoaa käytössä ja sen elinikä on alhainen. Ydinvoimalan elinkaaren aikana aurinkovoimala pitäisi rakentaa 2-3 kertaan.

”Aurinkosähköhän ei itsessään tuota mitään polttoainejätettä, eli tuloksen pitäisi aurinkosähkön osalta olla nolla.”

Aurinkopaneelien valmistus on likaista ja runsaasti energiaa vaativaa puuhaa. Jotta paneelit voidaan valmistaa, pitää rakentaa paneelitehdas, kaivoksia ja prosessilaitoksia jalostamaan tarvittavia raaka-aineita, joista osa on paitsi harvinaisia, myös jalostusprosesseiltaan myrkyllisiä. Kun vielä valtaosa valmistuksesta on Kiinassa, on myös käytetty energia melkoisella varmuudella tuotettu hiilellä.

”Jos pidetään tuo tutkimuksen tarkoittama aurinkosähkön jäte (itse paneeli) ja verrataan ydinvoimaan, pitäisi vastinpariksi ottaa koko ydinvoimala ja siitä syntyvä jäte.”

Tietysti. Aurinkosähkön jäte ei kuitenkaan ole pelkkä hyödyttömäksi käyvä paneeli, kuten mainitsit, vaan kaikki se, mitä aurinkosähkön tuottaminen vaatii. Muista elinkaariajattelu!

Viittaan vielä aiempaan kommenttiini, jossa kerroin Helsingin Suvilahdessa sijaitsevan aurinkovoimalan tammikuun tuotantolukeman. Jäi kertomatta, että tuon 600 000 euroa maksaneen laitoksen tuotannon arvo koko tammikuussa oli noin 18 euroa, eli paneelin vuokraajan laskennallinen hyvitys on 1,5 senttiä per paneeli. Hyvä diili kun siitä maksaa vuokraa 4,40 euroa!??? Loviisan ydinvoimalan yksi reaktori tuottaa Suvilahden tammikuun tuotannon 4 sekunnissa, jatkuvasti, ympäri vuorokauden ja ympäri vuoden.

Pitää ymmärtää peruskäsitteet, fysikaaliset tosiasiat ja suuruusluokat.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Mielestäni tällainen vastakkainasettelu ei vie kenenkään asiaa eteenpäin. Haitatonta tapaa tuottaa energiaa ei ole ja vähähiilisiä lähteitä pitää suosia. Tämä tarkoittaa sekä ydin- että aurinkoenergia, eikä joko tai. Jo nykytekniikalla aurinkosähkön elinkaaripäästöt ovat murto-osa hiililauhteeseen verrattuna, joka taas taitaa edelleen olla maailmanlaajuisesti merkittävimpiä sähköenergian lähteitä.

Aurinkosähkö joka tapauksessa on energiantuotantomuodoista se, jonka kustannukset ovat viime vuosina eniten laskeneet. Jos katsotaan suurta kuvaa - energialähteiden riittävyyttä - on selvää, että näin pitääkin olla. Aurinko on (ehkä fuusiovoiman ohella) ainoa energianlähde, jota ihmiskunta voi kestävästi sukupolvesta toiseen hyödyntää.

https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/4/4...

Kukaan ei ole väittänytkään, että aurinkoenergialla me täällä Suomessa voisimme tuottaa tammikuun sähkön tarpeemme. Mutta me olemmekin kummajaisia, 60. leveyspiirin pohjoispuolella joka toinen on suomalainen. Se, että joku ratkaisu ei ole kannattava meillä, ei ole osoitus siitä, että se ei voisi kannattaa toisaalla.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

"Kukaan ei ole väittänytkään, että aurinkoenergialla me täällä Suomessa voisimme tuottaa tammikuun sähkön tarpeemme. Mutta me olemmekin kummajaisia, 60. leveyspiirin pohjoispuolella joka toinen on suomalainen. Se, että joku ratkaisu ei ole kannattava meillä, ei ole osoitus siitä, että se ei voisi kannattaa toisaalla."

Onnistuuko Saksassa?

https://www.energy-charts.de/power.htm?source=all-...

Entä Espanjassa ?

Minä pösilö olen siinä käsityksessä, että yö se tulla tupsahtaa eteläänkin ja pimiä/pitkä sellainen...

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Katsopa mitä on tapahtumassa akkujen hinnoille.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen Vastaus kommenttiin #46

Niin, olemme siis taas siinä kuuluisassa " kulman takana olevalla" ratkaisulla ; eli homma kannattaa heti , kun keksitään/kehitetään teknistaloudellinen tapa varastoida sattumasähköä . Tapahtuuko tuo läpilyönti 10 vai 50 vuoden päästä jää nähtäväksi.

Siitähän olemme tietenkin samaa mieltä, että ennen tuota läpilyöntiä , kaikki sattumasähköön hukatut biljoonat ( Suomi haaskaa 3-4 miljardia) ovat Kankkulan Kaivoon heitettyjä varoja .

http://seppoviljakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2...

Pakko vielä sanoa akuista .

Muistaakseni Satu Hassi riekkui innoissaan "tappoiko Tesla juuri ydinvoimateollisuuden" Teslan julkistaessa tämän " vallankumouksellisen akkunsa". Asiaa ymmärtävät eivät tienneet itkeäkö vai nauraako.

https://www.tesla.com/fi_FI/powerwall

Tämä " maailman suurin akkupuisto" muistaakseni maksaa noin 100 M€ ja on kapasiteetiltaan 129 MWh.

https://cleantechnica.com/2017/11/23/tesla-complet...

Suomen vaatimaton tuuliteho on noin 2000 MW eli tuo mittava akkupuisto pystyisi luovuttamaan tuulettomana päivänä noin neljä minuuttia 2000 MW tehoa...odotellaan nyt vielä jokunen vuosi(kymmen) kehitystä...

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #48

Tavoillesi uskollisesti siirtelet maalitolppia ja odotat minun ottavan kollektiivisen vastuun siitä, mitä Hassi ja muut ovat jossain sanoneet.

Sähköverkon kulutuksen ja tuotannon säätelyä siis tehdään monella aikatasolla. Poimintoja:
- Nopea säätö ja tuntikohtainen säätö (kulutuksen ajallinen siirto, kulutuspiikkien leikkaaminen)
- Vuorokausikohtainen säätö (kiinteistöihin integroidut energiavarastot)
- Vuodenajan mittainen säätö (energiantuotantojärjestelmän ratkaisut)

Nissan Leafin ajomatka on kaksinkertaistunut 8 vuodessa, auton hinnan pysyessä ennallaan. Akkujen hinta on laskenut viidessä vuodessa 1100 e/kwh -> 350 e/kWh, seuraavan viiden vuoden aikana ennustetaan päästävän alle 200 e/kWh.

Kiinteistöakkuihin ei investoida sen takia, että Hassi niin sanoo, vaan sen takia että se on taloudellista. UK:ssa, jossa kotitaloussähkön hinta lienee noin kaksinkertainen, niitä saa jo Ikeasta. Meillä, jossa kuluttajasähkö on edullista, kannattavuusrajaa ei (tietääkseni) olla vielä saavutettu. Saksassa taas syöttötariffi toimii tämän kehityksen hidasteena - niin kauan kun verkkoon syötettyä sähköä tuetaan, ei kiinteistöakku ole kannattava.

Vuodenajan mittainen säätö on iso ongelma meillä, mutta sen merkitys pienenee etelää kohden siirryttäessä. Siksi ydinvoima on meidän leveysasteilla hyvä ratkaisu, mutta samalla on myös todennäköistä, että me tulemme tulevaisuudessa maksamaan sähköstämme korkeamman hinnan kuin eteläisemmät verrokkimaat.

ps. blogisti ehdotti ratkaisuksi thoriumvoimaloita. Ilmeisesti tämän näkemyksen hyväksyit, koska et siitä mitään sanonut. Koska tällaisia voimaloita saa ostaa ja mitä ne maksavat?

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

Haluaisitko kertoa onnistumistarinan aurinkovoimasta? Missä se kannattaa mielestäsi? Japanissa huomattiin ettei siitä ole korvaamaan ydinvoimaa. Saksan esimerkki ei rohkaise, ei Australiankaan. Ei Espanjankaan. Minä en tietenkään vastusta aurinkovoimaa, mutta olen huolissani siitä millaisia mielikuvia sen kapasiteetista luodaan. Näiden mielikuvien varaan poliitikot tekevät sitten suunnitelmia, jotka osoittautuvat epärealistisiksi ja kalliiksi. Tuon energian kohdalla unohdetaan myös sen ympäristökuorma. https://spectrum.ieee.org/green-tech/solar/solar-e...

Kannatan aurinkovoimaa, ja erityisesti kehitysmaissa, kunhan pidämme huolen jäteongelmasta. Toistaiseksi tilanne ei ole hyvä.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Pari esimerkkiä kannattavasta aurinkovoimasta. Ensimmäinen Suomesta. Tavallinen tilanne suomalaisissa liikekiinteistöissä on, että vaikka katon täräyttäisi täyteen paneeleita, on kiinteistön oma kulutus aina suurempaa kuin paneelien tuotanto. Tyypillinen investoinnin takaisinmaksuaika silloin, kun koko tuotanto voidaa hyödyntää itse, on 7-8 vuotta. Vaikka paneelit tulevat Kiinasta, on järjestelmän muissa osissa - sähkötekniikka, rakenteet, asennustyö - korkea kotimaisuusaste. Taloudellisen kannattavuuden lisäksi nämä investoinnit jättävät rahaa Suomeen korvatessaan tuontisähköä.

Toinen esimerkki Intiasta. Kesällä uutisoitiin, että siellä on keskeytetty 14 GW:n verran hiilivoimalahankkeita, koska aurinkosähkö osoittautui edullisemmaksi kuin hiililauhde. Syöttötariffeja tai muuta tukea ei ollut.

http://ieefa.org/ieefa-asia-indias-electricity-sec...

Lähempänä päiväntasaajaa aurinkosähköä voi muuten tuottaa myös keskittävillä voimalaitoksilla, jolloin piikennojen mahdollinen ympäristöhaitta jää pois. En haluaisi lähteä kinastelemaan siitä kumpi on haitallisempi, uraanikaivos vai aurinkopaneelitehdas. Molempien suhteen tavoitteena tietysti pitää olla mahdollisimman vähäinen ympäristökuormitus.

Mihin muuten viittaat kun sanot "Japanissa huomattiin ettei siitä ole korvaamaan ydinvoimaa". Tsunamin seurauksena ydinsähkön osuus putosi Japanissa hetkessä 30 %:sta nollaan. Onko aurinkovoima mielestäsi tuomittu epäonnistumaan, koska sillä ei seitsemän vuotta sitten pystytty tämän suuruista vajetta tuosta vaan täyttämään?

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola Vastaus kommenttiin #51

Ehkä syy on siinä että aurinkoenergiasta saadaan edelleen niin vähän. Jos tuulen ja auringon osuus globaalista energiantuotannosta on edelleen 0,8% (vuoden 2017 tilasto IAE), kertoo se omaa karua kieltään. Satsattu on, valtavasti. Monilta jää vain kertomatta/käsittämättä että megawatit on eri asia kuin megawattitunnit,

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #52

Niin, tuon luvun 0,8% voi raportista poimia, jos haluaa antaa vaikutelman toimialan merkityksettömyydestä. Mutta se on osuus primäärienegriasta.

Mielestäni mielekkäämpää on katsoa tuulen ja auringon osuutta sähköntuotannosta. Saman lähteen mukaan se on globaalisti 4,9% ja OECD-maissa jopa 8,2%.

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola Vastaus kommenttiin #53

Primäärienergia on realistinen vertailukohta, koska sitä ihmiskunta käyttää. Mutta sanottakoon samalla, että tuo osuus sähköntuotannostakin on kummallisen vähäinen.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #60

On virheellistä rinnastaa sähköenergia ja vaikkapa ruskohiili tai maaöljy samanarvoisina keskenään. Kilowattitunnilla sähköä voin pyörittää kilowatin sähkömoottoria tunnin, kilowattitunnilla hiiltä tai öljyä en voi.

Uusiutuvia (joista tällä hetkellä merkittävin on tuuli) on oikeastaan rakennettu vasta noin 10 vuoden ajan. Sehän on silmänräpäys verrattuna vaikkapa OL3:n pystyttämiseen :-)

Ensi vuosikymmenellä uusituvat tullevat ohittamaan ydinvoiman (mutta en tarkoita, että se olisi mikään tavoite. Fossiilisista luopuminen on).

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola Vastaus kommenttiin #61

Suosittelen avaamaan silmät. Tässä reaaliaikainen kartta sähköntuotannosta. Uusiutuvan energian jätit Saksa ja Tanska ovat käytännössä likaisia. https://www.electricitymap.org/?page=map&solar=fal...

Käyttäjän PerttiKannisto1 kuva
Pertti Kannisto Vastaus kommenttiin #52

Vaikeus energiakeskustelussa on ihmisten taju fysikaalisten suureista.
kWh,TWh,MWh jne. menevät herttaisen sekaisin.

Joku voisi loistaa selventämällä blogissaan mistä oikein on kysymys.

Ongelma on mielestäni oikeastaan yläkoulussa.
Fysiikan opetus on liian vähäistä, siksi keskustelun taso on sekopäistä väittelyä.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen Vastaus kommenttiin #51

Hiukan varoen kannattanee suhtautua näihin " maksaa itsensä seitsemässä vuodessa takaisin" lausuntoihin :

Tässä " Atrian Suomen suurin aurinkopuisto" , joka tuottaa " 5600 MWh vuodessa ja maksaa itsensä takaisin n. 10 vuodessa."

https://www.rakennuslehti.fi/2017/08/suomen-suurin...

Ensinnäkin me veronmaksajat maksoimme 6,8 M€:n investoinnista 40% eli n. 3 M€.

Laskeskelin " tupakkiaskin kanteen" tuottoja ja takaisinmaksuaikaa, en päässyt mielestäni jutussa esitettyihin lukuihin. Laitoin s-postia Atriaan.

Miellyttävä yllätys oli, että johtaja Potka ( sattuva nimi) soitti minulle ja selvitti asiaa hyvässä hengessä:

Yhtiöllä on konsernissa oma sähköyhtiö, joka hinnoittelee ( liikesalaisuus) sähkön omien kulujensa mukaan eli ko. 10 vuotta
on ´virtuaalinen´ luku.

Jos otamme laskelmaan aurinkojärjestelmien normituoton Suomessa eli 10 % , kuoletettavaksi tuo 6,8 M€ 3 % korolla ja säästösähkön hinnaksi 60€/MWh saadaan takaisinmaksuajaksi ko. tapauksessa noin 30 vuotta.

Lisäksi tummia pilviä kasaa aurinkoprojekteille sähkön siirtoyhtiöiden päämäärä siirtyä kokonaan pois kulutuslaskutuksesta eli siirtohinta otettaisiin ´könttänä´ => tuo 60€/MWh säästöstä tippuisi kymmeniä prosentteja pois.

( Toivottavasti en nyt - " minulle ominaiseen tyylliin"- taas siirrellyt maaleja??)

Edit : Jäi tuo arvioimani 60€/MWh hiukan mietityttämään, tarkistin asian Fingrid:ltä : oikea lukema on pörssihinta + 4,5€/MWh siirto (kantaverkko) ja 7€/MWh sähkövero eli keskimäärin vuodessa noin 46€/MWh.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #54

Järjestelmän hinta 1000 e/kWp
Vuosituotto 1000 kWh/kWp
Sähkön hinta 14 snt/kWh
-> 7-8 vuotta

En tunne Atrian tapausta, tässä joitain arvauksia takaisinmaksuaikaan vaikuttavista tekijöistä:
- Järjestelmän hintaan on jyvitetty suoranaisesti aurinkovoimalaan kuulumattomia sähköistykseen tehtyjä uudistustöitä. Motiivi tällaiselle on olemassa, kun kohteeseen ollaan saamassa tukea.
- Järjestelmä kuuluu sähköveron piiriin (sähkövero pitää maksaa myös itse tuotetusta sähköstä kun tuotanto on yli 50 kWp.)
- Atria suurasiakkaana saa sähkönsä edullisesti jolloin rahallinen säästökin on pienempi.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen Vastaus kommenttiin #55

Järjestelmän hinta 1000 e/kWp

-Katsoin pikaisesti sekä Fortumin että Vattenfallin paneelipakettien hintoja asennettuna ja sain sen käsityksen , että normihinta on noin 2000 €/kW ?

Vuosituotto 1000 kWh/kWp

-Kyllä , tuohon vuosituottoon päästään Etelä-Suomessa optimioloissa : katto suoraan etelään, noin 40 asteen kaltevuus , ei näköesteitä.

Sähkön hinta 14 snt/kWh

-Suo anteeksi Kalevi ; tässä on tullut taas kerran - yleinen- lapsus : sinulle ammattimiehelle ei tarvinne tarkemmin selittää kuin että tuossa hinnassa on jyvitettynä myös sähkön perusmaksut niin siirron kuin energiankin osalta.

Kirjoitin asiasta Hesarissa jo 16.6.2014 :

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000002739298.html

Näissä laskelmissa käytettävä oikea hinta on n. 10 snt/kWh , itselläni n. 9 snt/kWh .

Liitän tähän tuon Hesarin kirjoitukseni vuodelta 2014, en tiedä Hesarin maksumuurikäytäntöjä :

Seppo Viljakainen
Julkaistu: 16.6.2014 2:00

SÄHKÖLASKUIHIN on ilmestynyt sähkön keskihinnan käsite. Tätä hintaa käyttävät kuluttajat, toimittajat, sähköä säästävien laitteiden valmistajat ja jopa VTT:n tutkijat laskiessaan sähkön kulutuksen vähenemisestä saavutettavia säästöjä.

Laskelmissa on yleensä vähintään 30 prosentin virhe, koska tässä keskihinnassa ovat mukana myös sähkön perusmaksut.

Voisivatko sähkönmyyjät liittää sähkölaskuun osion, jossa olisi todellinen sähkön kilowattituntihinta ilman perusmaksuja?

Seppo Viljakainen
filosofian maisteri, Kotka

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #56

Tuo tonnin hinta oli yrityshinta, siis suurehkot järjestelmät ison marketin tasakatolle, jolloin asentaminen on olennaisesti joutuisampaa kuin mummonmökkien harjakatoille. Voi olla että hinta on ilman alv.

14 snt on kuitenkin oikein. Siirtomaksu ja vero veloitetaan kulutetun energian mukaan. Aurinkosähköjärjestelmä pienentää liittymän sähkömittarin lukemaa ja samassa suhteessa pienenvät siirtomaksut ja verot.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen Vastaus kommenttiin #57

Nyt et Kalevi -ikävä kyllä- jaksanut ihan keskittyneesti lukea kirjoitustani.

Otappa oma sähkölaskusi esille ; etsi sieltä sähköenergian hinta ( minulla 4,7 snt/kWh) , siirron hinta ( minulla 2,1 snt/kWh) ja vero (2,8 snt/kWh) : yht 9,6 snt/kWh alv. 24 %

Yritykselle hinta olisi tietenkin alviton eli 7,74 snt/kWh.

Jos yritys vielä harrastaisi "Valmistavaa teollisuutta, kaivostoimintaa, louhintaa tai ammattimaista kasvihuoneviljelyä harjoittavat yritykset."..tipahtaisi sähkövero 0,7 snt/kWh => vertailuhinta säästölaskelmissa olisi 6,2 snt/kWh.

Uskallan myös ehdottaa jonkinlaista korkoa pääomalla ja invertereiden vaihtojen/huoltojen huomioon ottamista => TMA menee lähemmäksi 30 vuotta...

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #58

Kuitenkin tilasto näyttää tältä, ja hyväksynet sen, että Tilastokeskus on yleisesti tunnetumpana pidettävä tietolähde kuin Seppo Viljakaisen sähkölasku.

http://www.stat.fi/til/ehi/2017/03/ehi_2017_03_201...

Minulla ei ole selitystä sille, miksi Tilastokeskuksen tiedot näyttävät korkeammilta kuin tarjoussähköhinnat (tai oma sähkölaskuni).

Sähkö muuten on liki 10 vuotta ollut taloustaantuman seurauksena epänormaalin halpaa. Epänormaalin siksi, että tällä hintatasolla on vaikea saada mitään tuotantotapaa kannattavaksi. Sähkön hinta tullee kääntymään taas nousu-uralle, tätähän odotetaan vaikkapa Fenovoiman omistajakunnassa.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #59

Lisätään vielä, että jos tänään suunnittelisin sähköä kuluttavaa investointia, en todellakaan käyttäisi tämän päivän sähkönhintoja sen kannattavuuslaskelmissa. Olisiko sitten virhe noudattaa samaa lähtökohtaa sähköä tuottavissa investoinneissa? Kyllähän kaikissa investointilaskelmissa käytetään hyödykkeelle ennakoitua eikä investointihetken aikaista hintatasoa.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen Vastaus kommenttiin #59

"Minulla ei ole selitystä sille, miksi Tilastokeskuksen tiedot näyttävät korkeammilta kuin tarjoussähköhinnat (tai oma sähkölaskuni)."

Minulla on.

Eihän tämä Sinulle Kalevi voi olla niin vaikeaa kuin annat ymmärtää ?

Kuten tuolla yllä yritin vajavaisella ulosannillani kertoa tilastokeskuksen, energiaviraston jne...sähkön tilastohinnassa on mukana jyvitettynä sähkön PERUSmaksut, se on sähkön KESKIHINTA eli suomeksi laskun loppusumma jaettuna kulutetuilla kilowateilla.

Ennen kuin kirjoitin tuon Hesarin jutttuni, otin yhteyttä Energiavirastoon : "Teillä on tilastoissa ja vertailuissa käytetty sähkön KESKIHINTAA . Tämä johtaa säästölaskelmissa harhaan."

Sain vastauksen , muistaakseni titteli oli " vanhempi tutkija" . Suomennettuna vastaus oli : " Ei kai kukaan ole niin idiootti , että käyttäisi sähkön keskihintaa säästölaskelmissaan.."

Vastasin , että kyllä on : kaikki paneelikauppiaat , takkakauppiaat ..jne..

Vastaus sieltä : " Harkitsemme varoitustekstin lisäämistä sivuillemme.."

Ei ole tullut vieläkään varoitusta ja niin jopa Sinä Kalevi harhaudut...

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #64

Kyllä, siinä olet oikeassa, että perusmaksun osuutteen ei voi säästötoimenpiteillä vaikuttaa - ainakaan ennenkuin liittymän nimellistehoa voi alkaa pienentämään.

Mutta oletko sen merkityksestä varma. Viimeisin sähkölaskuni on 220,90 e josta perusmaksut 16,97 e eli 7,7 %. Kaikki muut maksut ovat kwh-perusteisia.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Olen.

Ja kun jaat tuon 203,93 kulutetuilla kW:teilla , saatko saman c/kWh kuin laskiessasi yhteen tuolla ylhäällä kehoittamani energian, siirron ja veron kWh-hinnan?

Oma laskuni oli (2kk) 265,17 € , kulutus 2404 kWh => keskihinta 11,03 c/kWh

Siirron perusmaksu 18 €/kk , energian perusmaksu 3€/kk => perusmaksut yhteensä 42 €.

=> (265 - 42) / 2404 kWh = 9,3 c/kWh = säästölaskelmissa käytettävä hinta.

Paremman kuvan saat asiasta täältä Energiaviraston sivuilta kunhan muistat , että perusmaksut ovat kuvaajissa mukana.

https://www.sahkonhinta.fi/summariesandgraphs

Esimerkki sieltä : "Verolliset nimelliset kokonaishinnat (siirto- ja energiahinnat). Pientalo 18 000 kWh/v, koko maan keskihinta "....kahden vuoden sopimus => KESKIhinta jää n. 12 c/kWh...

Edittiä : Hesarin tämän päivän pääkirjoituksessa " Suomi on jälleen tuontisähkön varassa " hiukan ´sivuttiin´ aihettamme :

https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-200000555531...

"Jos tukkuhinta heijastuisi nopeammin kuluttajan maksamaan sähkölaskuun, se ohjaisi säästämään energiaa juuri silloin, kun säästäminen on tuottoisinta. Nythän tilanne on nurinkurinen: kiinteät siirtohinnat nousevat ja itse tuote halpenee."

Kuten normaalisti, toimittaja on melkein " karttalehdellä" : useilla - kuten minulla - on pörssisähkösopimus, joka seuraa sähkön hinnan heilahteluja 60 minuutin välein, joten tuo " tukkuhinnan nopeampi heijastus" on monelle jo arkipäivää.

Tuo tendenssi kohti " kiinteitä siirtohintoja" on jo nähtävissä ...

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

..jos vielä selvennän asiaa (toivottavasti) .

Emännällä on liikehuoneisto, kaukolämpö (=> pieni sähkön kulutus), sama sähkösopimus kuin täällä kotona (=> jos kuluttaa yhden kilowattitunnin vähemmän/enemmän, laskun loppusumma laskee/nousee n. 10 senttiä).

Hänen viimeinen sähkölaskunsa oli 36,63 € , kulutus 120 kWh eli keskihinta 30,5 c/kWh.

Ymmärräthän, Kalevi , kuinka metsään laskelmat menisivät, jos liikehuoneiston katolle viritettäisiin paneelit tai mylly ja otettaisiin tuo 30 sentin hinta laskelmiin mukaan?

Muuten , olet Kalevi " hyvässä seurassa" tuon 14c/kWh : Fortum käyttää aurinkojärjestelmiä myydessään säästölaskurissaan 15c/kWh huijaten yksiselitteisesti ihmisiä. Vuosia sitten heitä asiasta huomautin , vastaus " Käytämme energiaviraston ´virallista´ keskituntihintaa, piste."

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Teinpä nyt vielä uuden kannattavuuslaskelman.

Lähtöarvot:

Aurinkokeräimen hinta 1500 e/kWh
Pitoaika 30 vuotta
Jäännösarvo 0 euroa
Huoltokulut 1,5% hankintahinnasta / vuosi
Tuotanto 1000 kWh vuonna 1, tämän jälkeen -0,5 % vuodessa
Sähkön hinta 10 snt/kWh (!)

Syötän arvot Exceliin ja katso tuoton (IRR). Se on 3 %. Ei siis tappiollista mutta ei järin kannattavaakaan. Kuitenkin parempaa käyttöä rahalle kuin tilillä makuuttaminen.

Toinen laskelma: hinta on 1000 e/kWh, muut arvot samat -> tuotto on 7%.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #68

...lisätään vielä että takaisinmaksuaika on hyvin yksinkertainen menetelmä eikä sitä pitäisi käyttää kannattavuuslaskelmissa joissa on pitkä pitoaika, siksi IRR antaa oikeamman kuvan kannattavuudesta (tai sen puutteesta).

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen Vastaus kommenttiin #68

Kalevi hyvä : ihan huumorilla on pakko todeta : tuolla ylhäällä Sinulla oli pokkaa väittää minun " tavoilleni uskollisena siirtelevän maalitolppia"?

Nyt on pakko kysyä: oletko työsi/yrityksesi tai lähipiirisi kautta jotenkin mukana tässä aurinkosähköbisneksessä?

En oikein muuten ymmärrä tätä loputonta kiemurtelua.

Jos vastauksesi on kyllä, niin ´ruutini meneee tässä aivan hukkaan´ ja ymmärrän lopettaa.

https://www.youtube.com/watch?v=0JA59NUn9sA ??

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #70

Nyt en ymmärrä kommenttiasi, tässähän vain haetaan eri näkökulmia arvioida samaa ongelmaa (aurinkosähkön taloudellinen kannattavuus Suomessa).

Vastaus kysymykseesi on ei.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen Vastaus kommenttiin #71

https://fi.linkedin.com/in/kaleviharkonen
Current
Schneider Electric

Tämä ei siis pidä paikkaansa?

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen Vastaus kommenttiin #68

"Aurinkokeräimen hinta 1500 e/kWh" ( edit : tarkoittanet 1500€/kW ?)

https://aurinkolaskuri.fortum.fi/

Fortum S-malli ( 2,2 kW) n. 2500€/kW
XL-malli (7,3 kW) n. 2000€/kW

Asennettuna kotitalousvähennys huomioitu.

Vattenfall hinnasto samansuuntainen.

Säästetyn sähkön hinta on todella tuo 10c/kWh, JOS kotitalous pystyy itse käyttämään kaiken tuottamansa sähkön.

Normikotitalous ( ei 20 motin ulkouima-allasta läpi vuoden lämmitystä vaatimassa ) pystyy käyttämään aurinkotuotoksestaan noin 30% , loput myytävä verkkoon : ethän Kalevi masenna minua kertomalla, että tämäkin on sinulle ´uutinen`?

https://www.ouka.fi/documents/486338/7c128e09-09c2...

(Myös auringon/tuulen Yli-Pappi Peter Lund on tämän ( 30/70) joskus TV:ssä verifioinut anoessaan auringolle samanlaista tukijärjestelmää kuin tuulelle : ei onnistunut, Luojan kiitos.)

=> Säästölaskuissa käytettävä hinta on siis normitaloudelle ( 30 % x 10c + 70% x 4c ( = pörssihinta ) = 5,8 c/kWh

Laittaisitko vaikkapa ihan minun mielikseni luvut 2000€/kW ja säästösähkön hinnaksi 5,8 c/kWh taulukkoosi ja kertoisit , mikä on tulos?

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #75

"10c/kWh, JOS kotitalous pystyy itse käyttämään kaiken tuottamansa sähkön."

Muistutan, että tämä keskustelu alkoi oletuksesta, että kyseessä on kaupallinen kiinteistö jossa investointikulu nimellistehoa kohden on pienempi kuin kotitalousprojekteissa ja kaikki sähkö käytetään itse. Ainakin kaikki omat kommenttini ovat lähteneet tästä premissistä. En ole väittänytkään, että aurinkosähkö olisi kotitalouksille nykyään kannattavaa. Siitä tullee kannattavaa sitten kun sähkön hinta nousee ja akkujen ja paneelien hinta edelleen laskee, mutta se on toinen juttu.

Kyllä, oikein googlattu, olen Schneider Electricillä töissä, mutta me emme (Suomessa) toimita aurinkosähköjärjestelmiä. Sain kuraa niskaan myös ns. hehkulamppukiellon aikaan kun puolustin energiatehokkaampien valonlähteiden käyttöä, vaikka emme myy myöskään lamppuja. Keskusteluihin osallistun yksityishenkilönä henkilökohtaisen mielenkiinnon ja opin takia.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen Vastaus kommenttiin #76

1. Käytit laskuissasi alvillista sähkön hintaa => oletin - tietenkin- olemme kuluttajamaailmassa . Oikea hintahan on siis 8,1 c/kWh ...ja tässäkin on pieni ongelma : olin juuri yhteydessä Kymenlaakson Sähkön asiantuntijaan : Kotkassa lähes poikkeuksetta kaikki marketit ja vastaavat ´sähkösyöpöt´ ovat kytketty keskijänniteverkkoon => siirtomaksu on noin sentin halvempi kuin normihinta eli laskelmiisi laitettava oikea luku on 7,1 c/kWh.

2. "Tuotanto 1000 kWh vuonna 1, tämän jälkeen -0,5 % vuodessa"

Katselin netistä toteutettujen projektien ennakoituja tuottoja:
-Vuores-talo, Tampere 833 kWh/kW ( invest. 1522€/kW)
- KOy Aurikopaja , Pori 900 kWh/kW (invest. 1616€/kWh)

Kuten tiedämme , tuulivoimaloista 95 % ( ainakin) ei ole ikinä saavuttanut " arvioituja vuosituotantoja", siksi suhtaudun hiukan skeptisesti noihin ennakkolaskelmiin, mutta olkoon...

Laittaisitko siihen taulukkolaskelmaasi sähkön hinnaksi 7,1 c/kWh ja sähkötuotannoksi 900kWh/kW ?

Minkälaisen tuloksen saat?

Itse laskeskelin - tupankiaskin kanteen- nopeasti noin 40 vuoden takaisinmaksuaikaa ilman mitään tuottoja...edit : enkä ottanut huomioon tuota 0,5 %:n tuoton laskua/vuosi.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #77

En voi välttyä vaikutelmasta, että sinulla on voimakas tarve todistaa aurinkosähkö kannattamattomaksi. Mielelläni kuulisin myös vaihtoehdon, mikä tapa investoida uuteen sähköntuotantoon sitten olisi taloudellisesti kannattava nykyisillä sähkön hinnoilla. Itselleni tulee mieleen lähinnä ruotsalainen vesivoima, mutta sitä me voimme Suomessa kovin huonosti tuottaa.

Aurinkosähkön kannattavuuden kaupallisissa kiinteistöissä olen eri yhteyksissä kuullut kiinteistöpäälliköiltä. Olen heidän ammattitaitoonsa näissä asioissa luottanut, heidän vastuullaanhan on osata laskea, mikä on kannattavaa ja mikä ei ole. Luotettavat lähtöarvot löytynevät heiltä eivätkä Googlesta. Toki on myös mahdollista, että mukana on eriä, joita tässä emme ole huomioineet, vaikkapa investointitukia. Täytyy seuraavan kerran, kun kuulen tuon saman kannattavuusväitteen, kysäistä tarkempien laskelmien perään.

Luulenpa silti, että ns. suuri kuva säilyy ennallaan. Jos aurinkosähkön taloudellista kannattavuusrajaa Suomessa ei vielä olisikaan saavutettu, niin tuskin siitä kovin kaukana ollaan.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen Vastaus kommenttiin #78

..voi, voi, hiukan olen pettynyt Sinuun Kalevi.

Tästä Sinun laskelmasta lähdimme liikkeelle :

"Järjestelmän hinta 1000 e/kWp
Vuosituotto 1000 kWh/kWp
Sähkön hinta 14 snt/kWh
-> 7-8 vuotta"

Kuinka kaukana siitä me - yhdessä- nyt olemme ?

Kirjoitit tuolla yllä muistaaksesi " halusta oppia uutta" ?

Oletko oppinut ?

"When the facts change, I change my mind. What do you do, sir?"

Tämä on meille suomalaisille lähes ylipääsemätön ´sokea piste`, ainakin meille miehille : ainoa , joka minulle on vuosien varrella tunnustanut olleensa väärässä esimerkiksi tässä sähkön keskihinta-väärinkäsityksessä, on ollut VTT:n DI, joka jopa kansainvälisillä foorumeilla oli todistellut puun kotipolton taloudellisuutta. Hän käytti sähköstä 15c/kWh säästölaskelmissaan, oikaisin häntä asiassa ja kolmannen s-postin jälkeen hän ymmärsi virheensä, tunnusti sen ja samalla kai sortui hänen monivuotinen ´agendansa´- olin pahoillani, tämä ko. DI on nainen.

Kalevi, ymmärtänet, että tämän videon katsottuaan joku ´ennakkoluuloinen´ voisi ajatella , että Sinun - Schneiderilta leipäsi saavana - on mahdotonta tunnustaa tosiasioita.

https://www.youtube.com/watch?v=0JA59NUn9sA

Minä tietenkin uskon vakuutteluusi.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #79

Siis rakas työnantajani valmistaa kaikenlaisia laitteita. Jos esimerkiksi meidän valmistamiamme teollisuuslogiikoita käytetään biokaasuvoimalassa, tekeekö se meistä biokaasuvoimalatoimittajan? Ei. Antaako se markkinointiosastolle intensiivin käyttää biokaasuvoimalaa referenssinä? Kyllä.

Jos kuuntelit videon, siinä mainittiin aurinkoinvertterit. Huomaathan, että EU-alueella on tavaroille vapaa liikkuvuus ja Schneiderilla on toimintaa liki jokaisessa EU-maassa.

En nyt tämän syvällisemmin lähde tässä avaamaan liiketoimintojamme, mutta pysyn alkuperäisessä väitteessäni.

"Oletko oppinut?"

Johan lupasin, että seuraavan kerran katson kiinteistöpäälliköiden numeroita tarkemmin.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen Vastaus kommenttiin #80
Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen Vastaus kommenttiin #80

Sattuiko Kalevi tämä ´uutinen´ silmiisi ; en tiedä itkeäkö vai nauraa.

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/241774-tt-sahkon-...

Tekniikka/Talous-lehti on pannut vielä paremmaksi.

Tässä on useita vuosia yrittänyt selittää erilaisilla foorumeilla oikeaa sähkön hintaa ja nyt kun ´kansalle/lehtiväelle´ alkaa asia valjeta ja sähköyhtiöiden siirtomaksun mahdollinen muuttuminen kokonaan perusmaksupohjaiseksi, keksitään ettei sähkön säästäminen - vaikkapa paneeleilla tai ilpu:lla ( ihan metsään )- enää " säästä yhtään mitään."

En jaksa enää lähteä tätä ´laukkaa´ oikaisemaan....

Käyttäjän Leppis1949 kuva
Pauli Leppä-aho

Aurinkosähkön määrä Fingridin mukaan liikkuisi nollan ja viitosen(MW) tienoilla, josta keskiarvo lienee noin yksi! Kun tätä vertaa investointeihin ja käyttökustannuksiin, niin lienee selvää, että kannattavuus on samaa luokkaa kun "Tallinnan tunnelilla"!

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset