*

Eija-Riitta Korhola Levottomia ajatuksia jäsennellysti

Kikkailua suomalaisten kustannuksella

Joskus Suomen tapaa hoitaa asioita pitäisi kehua pilviin. 

Otetaan vaikkapa energiapolitiikkamme. Vaikka aivan viime vuosina on tehty kohtalokkaita virheitä tuulivoimatuen kanssa, isossa kuvassa Suomen energiastrategia on kaunista katseltavaa. Olemme olleet uusiutuvan energian kärkimaita Euroopassa metsäteollisuuden sivuvirtojen ja jätteiden hyödyntämisen ansiosta, energiapalettimme on kiitettävän monipuolinen, ja uskalsimme rakentaa lähes päästötöntä ydinvoimaa silloinkin, kun muut pelkäsivät yleistä mielipidettä. Mallimaana mainostettuun Saksaan verrattuna olemme varsinaisia supermalleja: meidän energiantuotantomme päästöt kilowattituntia kohden ovat vain neljännes Saksaan verrattuna. Toiset puhuvat tuuleen, me toimimme. 

Vastaavan ylistyksen voisi esittää metsäpolitiikastamme: Kun kuuma ajankohtainen kysymys ovat hiilinielut ja ns. LULUCF (Land use, land-use change and forestry) eli maankäyttösektoria koskevat laskentasäännöt, on syytä todeta, että Suomessa metsien sisältämän hiilen määrä kasvaa kohisten, ei pienene. Vaikka lisäisimme hakkuita edellisen hallituksen aikana hyväksytyn metsästrategian ja nykyisen hallituksen biostrategian mukaisesti, metsiemme hiilensitomiskyvyn kasvu edelleen jatkuisi pitkällä aikavälillä. Kansainvälisessä vertailussa olemme aivan omaa luokkaamme: siinä missä Suomen hiilinielu kattoi 41% muiden sektoreiden päästöistä, EU-maiden keskiarvo oli 7,1%. 

Bioenergiammekin on kestävällä pohjalla: se perustuu metsäteollisuuden ja –talouden sivuvirtoihin hyödyntäen energiaksi ne jakeet, joille ei korkeamman jalostusasteen käyttöä ole, eli se saadaan oheistuotteena. Samalla se tukee sitä kokonaisuutta, johon kuuluu biotalouden kehittäminen korkean jalostusarvon suuntaan. 

Ja kun olen itsekin metsänomistaja, minulle on vuosien kuluessa selvinnyt, että harvennukset ovat tarpeen, jos haluan pitää metsäni terveenä ja kasvukuntoisena. Jos kannustamme puurakentamiseen, harvennuksilla pitää huolehtia, että puusta saadaan riittävän tuhtia. 

Nyt on valitettavasti kuitenkin niin, että EU-politiikkamme voi vaarantaa hyvän suoritustasomme. Komission käsitteillä oleva LULUCF –esitys esittää laskentasääntöjä, jotka uhkaavat muuttaa metsämme hiilinielusta päästölähteeksi – siitäkin huolimatta vaikka hiilivarasto tosiasiallisesti kasvaisi. Ja valitettavaa on, että osa suomalaispoliitikoista toimii määrätietoisesti Suomea vastaan. Olen kirjoittanut aiheesta aiemmin blogissa Omaan maaliin potkijat ja Taas meidät käräytettiin. Europarlamentaaarikko Nils Torvalds totesi aivan oikein tänään Ykkösaamussa (alk.kohdasta 27:15) ongelmaksi sen, ettei Euroopassa ymmärretä mitä todellinen metsä on. Torvaldsin mukaan uhkaamme joutua sijaiskärsijäksi, kohtuuttoman taakan kantajiksi, kun muut EU:n ilmastopolitiikan välineeet eivät toimi kunnolla. 

Laskentasääntöesityksen kuumin kysymys on vertailutaso, joka toimii esityksen pohjana. Komissio esittää historiallisiin hakkuumääriin perustuvaa mallia, jossa hakkuita verrataan tiettyyn yhteiseen viitevuoteen. Malli ei ota myöskään huomioon boreaalisten metsiemme kiihtyvää kasvua. Siksi Suomi tahtoo sen perustuvan luonnontieteelliseen malliin, jossa todellinen hiilivarasto ja sen pitkän aikavälin kasvu toimii kriteerinä, eivät menneet ja satunnaisesti toteutetut hakkuut. 

Suomalaisesta työstä ja toimeentulosta huolestuneiden olisi syytä katsoa tarkkaan, millaista vahinkoa vihreät ja vihreää ideologiaa liputtavat poliitikot tekevät juuri nyt asian kanssa. Pari esimerkkiä retoriikasta: Vihreä europarlamentaarikko nimittää Suomen hallituksen linjaa ”tilinpitokikkailuksi ilmaston kustannuksella” ja entinen meppi, eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtaja kantelee isänmaansa pimittävän EU:lta todellista tietoa metsätalouteen liittyvistä päästöistään “pyytäen EU:ta valkopesemään nämä lisääntyvät hakkuut sen kasvihuonekaasutaseissa, ikään kuin niitä ei tapahtuisikaan.” 

Tilinpitokikkailua ja valkopesua on siis se, että emme halua satunnaisesti poimittua vuotta viitevuodeksi vaan katsomme, että ainoa oikea pohja mitata hiilivaraston kasvua on mitata sen tosiasiallista kasvua! Juuri tällaisella sanakikkailulla suomalaisten kustannuksella vihreät hämäävät kansaa, ja valitettavan harva tuntee asian niin hyvin, että osaisi sen hahmottaa ja herätä tajuamaan, mitä vahinkoa meille ollaan tekemässä. Tällä kertaa lasku on erityisen kova. Sitä toimintatapaa ei voi ylistää pilviin. 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

21Suosittele

21 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (27 kommenttia)

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Suomi kehuu mielellään itseään ja valitettavan usein ilman aihetta.

Käyttäjän ErkkiJohansson1 kuva
Erkki Johansson

Ei, suomalaiset haukkuvat itseään ja valitettavan usein ilman aihetta.

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen

Vihreän ideologian mukaan hiilinielun kasvun pieneneminen == hiilipäästö.

Hiilinieluahan ei millään saada pienenemään suunnitelluilla hakkuumäärillä. Se vaatisi metsien polttamista kirjaimellisesti. Siis ei siinä mielessä kuin älyllisesti laiskaa retoriikkaa viljelevät hakkuiden ja bioenergian vastustajat tekevät. Heidän ideologiassaan bioenergia == metsien polttaminen.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Paljonko ihan oikeasti kuluu energiaa ja syntyy päästöjä, ennen kuin yksi litra biodieseliä on lorahtanut kepulaisen hyvän veljen diesel-Volvon tankkiin? Taitaa olla paljon suurempi määrä kuin mikä on sen litran energiasisältö - vieläpä polttomoottorin surkealla hyötysuhteella kärytettynä...

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen

EROEI on merkittävästi huonompi kuin fossiilisen dieselin. On aika monta liikkuvaa sen laskemisessa.

Kumpi on pahempi: ne päästöt vai se, että hyötyjänä olisi kepulainen metsänomistaja?

Nyt blogin aiheena ovat hakkuut ja niiden ilmastovaikutukset. Hakkuita ei vissiin olla lisäämässä siksi, että saadaan lisää tähteitä biodieselin tekemiseen. Keskustelu johtaa monesti ja liian helposti bioenergiaan ja varsinkin liikennepolttoaineisiin. Kyse on laajemmasta asiasta.

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

Näin on. En minä ole puolustamassa minkäänlaista tehotonta energiantuotantoa. Siinä vaiheessa kun itse vihreät vielä ajoivat kritiikittömästi biopolttoaineita ja vaativat ruokohelpibensaa Suomeen, olin se joka varoitti peltopohjaisen bioenergian EROIn olevan liian heikko.

Käyttäjän TeppoSyvril kuva
Teppo Syvärilä Vastaus kommenttiin #9

Hamppua dieselmoottoriin, niinkuin alunperin oli tarkoitus. Suunnitelma muuttui kun Yhdysvallat aloitti sodan kasvia vastaan.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Tässä olen aika pitkälti samaa mieltä Mäkisen kanssa. Puusta valmistettu dieselpolttoaine ei ole mikään korkean jalostusasteen tuote, jos ajatellaan myös taloudellista tuottoa. Oksat voi polttaa jossain voimalassa, jolloin saadaan sähköä ja lämpöä. Jos oksat jalostetaan dieselöljyksi, sekin on varsin halpaa tuotetta, ettei siitä rehellisillä markkinoilla paljoa tienaisi.
Valitettavasti vielä ei ole metanolipolttokennot taloudellisesti kilpailukykyisiä. Siinä olisi mahdollisuus sähköautoon, jossa ei oli raskaita akkuja ja jolla pääsisi Hangosta Petsamoon yhdellä tankkauksella. Metanolia voisi valmistaa myös puujätteistä tai -tähteistä.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Tähän kirjoitukseen on helppo yhtyä. Olen kirjoittanut asiasta pari kertaa Talouselämään, joka yleensä tuo esiin elinkeinoelämän näkökulmaa asioihin.

Jos puhutaan asiasta ”Luonnontilainen metsä”, niin se on epämääräinen käsite, joka voi tarkoittaa mitä tahansa metsän eri vaihetta, jota ei hoideta talousmetsänä. Kun luonnontilainen metsä päätyy aarniometsäksi, jossa puiden ikä on jo yli 120 vuotta, niin sen puuntuotto on negatiivinen ja silloin se on muuttunut pelkäksi hiilivarastoksi, ja lievästi jopa hiiltä päästäväksi. Metsän hiilinielu käsittää myös juuriston, joka sitoo hiiltä. Suomen puuston hiilivaranto on 700 miljoona tonnia hiilidioksidia, mutta metsien maaperässä on hiiltä 1300 miljoonaa tonnia hiilidioksidia pysyvässä hiilinielussa. Metsä – poisluettuna aarniometsä - kasvattaa koko ajan maaperän hiilimäärää.

Erään tutkimuksen mukaan (Nerg, 2009) optimaalinen hiilensidonta saavutetaan suomalaisessa metsässä noin 120 vuoden kiertoajalla. Metsänomistajan nettotulot maksimoituivat kuusikoissa 60 vuoden ja männiköissä 90 vuoden kiertoajalla. Hyvin hoidettu talousmetsä on lähellä maksimaalista hiilensidontaa. Suomessa on lisääntyneestä kaupunkilaisten metsänomistuksen johtuen myös metsiä, joissa optimaalinen taloustuoton kiertoaika on jo ylitetty.

Näyttää siltä, että ne tahot, jotka haluavat rajoittaa metsiemme hakkuita, eivät halua tuoda esiin maaperään sitoutuvaa hiiltä, joka on pysyvää luonteeltaan. Yleisesti ottaen, kun metsiemme hakkuut ovat alle sen vuosittaisen kasvun, niin asiat ovat kestävän kehityksen mukaisesti kunnossa.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Metsätaloutemme on todella kaukana kestävästä. Se voi olla taloudellisesti kestävää ja osittain jo sosiaalisestikin, mutta ei ekologisesti. Kymmenet eliölajit ovat vaarassa. Ennen tavalliset metsien linnut ovat muuttuneet harvinaisemmiksi ja negatiivinen kehitys jatkuu.

Johtavien tutkijoiden julkilausuma Suomen biotalouslinjauksista: http://bios.fi/julkilausuma/julkilausuma240317.pdf

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Suomen metsistä on tiukasti suojeltu n. 4 %, joka on korkein luku EU:ssa.

Käyttäjän mikkokem kuva
Mikko Toivonen

Olen metsien suhteen Mäkisen kanssa samalla linjalla. Maamme metsiä käytetään ja hoidetaan pääosin kelvottomasti ja sen hiilinielu laskenta mallista EU on oikeassa.

Suurin energia ongelmamme ei olekaan vain järjetön tuulivoima oikeudettomine Pekkaris tukineen vaan "biomassaan" pohjautuva ahneiden energiapolitiikka mikä tulee johtamaan sekä hiilinielun katoamiseen, metsien tuhoutumiseen luontoineen että ilmaston rajuun saastumiseen varsinkin haitallisimman eli pienhiukkas saasteen muodossa.

Meidän ei koskaan eikä missään tapauksessa tulisi sallia metsän käyttöä esimerkiksi polttoaineeksi nesteytykseen tai teollisen mittakaavan energiantuotantoon.
Pienelläkin halulla ja luomiskyvyllä siitä nyt tähteeksi kuvatusta puumassasta saadaaan luotua suuremman jalostusasteen tuotteita ilman saasteita ja kohtuullisen pitkällä hiilensidonta ajalla. Harvennuspuun voi käyttää kotitarve klapien tuotantoon. Samoin risujen ja oksien kohtuullisen osan. Osaa niistähän on aina käytettävä metsän ravinteiksi ja jätettävä sinne

Liikenne polttoainepuolella meillä on täysin laiminlyöty/estetty kaasujen käyttö. Euroopassa ja maailmalla joka paikassa yleistä melko vähäpäästöistä LPG käyttöä ei Suomessa ainoana Euroopan maana lainkaan käytetä vaikkaa muualla sitä saa joka kylästäkin jakelun halpuuden ja helppouden vuoksi. Metaani taas on lähes kehittämätöntä siksi että sitä on jätetty monopoliyhtiölle Gasumille jonka ajatus ei putkikaasusta korkeammalle näytä nousevan. Muualla Euroopassa tehdaslinjoilla valmistetaan maakaasukäyttöisiä autoja. Kuitenkin LNG(CNG/Biokaasukäytöllä voidaan helpolla ja halvalla operoida lähes koko liikennettä. Erityisesti raskaampaa diesel liikennettä joka saastuttaa eniten. Kaikki EU päästömääräykset meillä saataisiin aikaan konvertoimalla määrätietoisesti suuri osa raskaasta jaa kevyestä autoliikenteestä noille kaasuille. Päästövähennys nimittäin on välittömästi kasvihuone kaasuissa noin 30% ja kaikki ne haitalliset pienhiukkaset. Tähän ei ilmeisesti haluta mennä kun maajussin ja metsänomistajan intressi ja rahastusmahdollisuus kuihtuisi rationaalin ja hyödyllisen energiapolitiikan alle.

Valtakunnan sähköverkkon ja suurempien kaupunkien kaukolämpöverkkoihin taas pitäisi rakentaa lisää sekä pien, että suur ydinvoimaa kun kerran varmaa on että ihan pieniäkin ns kaupunkikelpoisia MSR reaktoreita on ja tulee markkinoille.

Etanolia voidaan käyttää vielä fossiilisilla toimivien autojen kanssa, mutta ainoastaan jätteestä tuotetusta etanolista ja sitä taas ei riitä nykyisiin EU sekoitus direktiiveihin. Nyt valtaosa on maissista ja sokoriruo'osta tutotetuista haitta etanolista jolla silläkin EU on suosinut jusseja eikä suinkaan ilmastoaa (Ranskan ruokosokerijusseja ja US maissijusseja. Myös Brasilian ruokosokerijusseja.

Metsäteollisuuden hyväksyttävät sivutuotteet kuten UPM Verno eivät taas suureen käyttöön lainkaan riitä ja Nesteen palmuöljydiesel mukaan lukien palmuöljy"tähteistä" tuotettu on kokonaisuudessaan kertakaikkiaaan ympäristömyrkyllistä sekä yhteiskunta ja luonto haitallisia maksimaalisesti niille, jotka ovat näihin asioihin voineet tai viitsineet perehtyä. Tässä yhteydessä on syytä vielä muistuttaa että tämä ns biodiesel vastannee luokkaa 90% meidän ns. clean tech vientimme euromääräisestä arvosta. Siinä dilemma mitä harva ymmärtää.

Siis metsiämme olisi hoidettava paaremmin, annettavaa kasvaa pidempään huipputuotteiden tuottamiseksi ja metsätuotteiden kehitystä mikä nyt on uskomattoman kankeaa ja vähäistä pitäisi jollain konstilla saada henkiin ja nostettua. Metsän energiakäyttö siltä osin kuin sitä mahdollisesti tehdään jää silloinkin kaikista heikoimman eli olemattoman ja haitallisimman "jalostusasteen" tuotteeksi. Metsää olisi käytettävä kestävä ja mahdollinen osa vain metsäteollisuuden puu-ja kuitu sekä puukemian tuotteisiin

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Ja sitten meille vakuutellaan kuinka EU:sta on meille hyötyä. Järjestään EU:n päätökset ovat negatiivisia Suomelle ja kehitys joka on ollut positiivista olisi pääsääntöisesti ollut sitä ilman EU:kin.

Käyttäjän TeppoSyvril kuva
Teppo Syvärilä

"kehitys joka on ollut positiivista olisi pääsääntöisesti ollut sitä ilman EU:kin"

Mihin tämä mielipide perustuu?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Täytyy ensiksi miettiä mitä positiivista kehitystä Suomessa on tapahtunut EU:n aikana ja kun tätä ollaan kyselty niin luetellaan lähinnä teknologian kehitystä. Kännykät eivät todellakaan olleet EU:n komission keksintö eikä edes litteät televisiot.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Tämä tehty päätös vahvistaa kuvaani Suomen asemasta EU:ssa. Olemme villin luonnon reservaatti tai EU:n luonnonpuisto.

Käyttäjän lassinpalsta kuva
Lauri Turpeinen

No ainakin yhdessä asiassa Suomi on maailmanmestari, myrkyllisten ongelmajätteiden levittämisessä metsiin ja peltoihin.
Puunkorjuussa ja metsäteollisuudessa käytetään melkein yksinomaan myrkyllisiä jäteöljyjä.
http://lassinpalsta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/23414...

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Kyllä jaksaa ihmetyttää tämä olemattomalla (hiilidioksidipitoisuus 0,4 ‰ ja kasvit elävät kiturajalla) vääntäminen. Ihan ihmeellisiä kuvioita on keksitty hiilidioksidin ympärillä ja joku vielä vetää välistä.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Vihreiden politiikan tuloksia. Ideologisella tasolla pyöritään piirileikkiä vakavilla asioilla ja ollaan muka sitten vihreitä, niin vihreitä...

Aivan sama akuin toitotetaan CO2-päästöistä niiden vähentämisestä ja samaan aikaan vastustetaan ydinvoimaa, joka on ainoa keino CO2-päästöje kurissa pitämiseksi.

Pahinta on se, että nämä isänmaan alleen laskijat eivät välitä Suomen edusta yhtään mitään. Järki hoi älä jätä!

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Itse asiassa syyttämisen mentaliteetti suuntaan tai toiseen ei johda hyvään lopputulokseen Suomen kannalta. Kysymys on yksinkertaisesti EU -politiikan sisällöistä ja Suomen edustajien neuvottelutaidoista.

Suomen metsien hiilinielut ja päästöt tulee määritellä yksinomaan tieteellisin metodein, ei poliittisin metodein.

Blogin kirjoittaja on oikea-suuntaisella asialla. Isossa kuvassa Suomen energiapolitiikka on kohtalaisen hyvässä tilassa ja toivottavasti tilanne säilyy myös tulevaisuudessa.

Henkilökohtaisesti en näe mitään uhkaa Suomen metsien tilasta ja tai hiilinielujen ja päästöjen osuudesta niin kauan, kun tieteelliset näytöt otetaan mukaan tarkasteluun ja otetaan ne vakavasti.

Matti Mustonen

Maksamme kovaa hintaa siitä että saamme olla eu ssa. Jäsenmaksut on pieni raha siinä pelissä. Yhteisvaluuttakin on kallis helpotus turisteille.
Viennin mäkökulmasta tuote ratkaisee.
Siinä en huomannut eu sta hyötyä. Ennen eu oli maatakouspolitiikkaa nyt enempi sosiaali ja ympäristökiihkoilua. Ylensyötetty eu parlamentti ei tunne "leivän" koostumusta. Eu on kuin totopelaaja joka lyö vetoa sillä perusteella kenellä on kaunein kärri.

Käyttäjän HeikkiRinnemaa kuva
Heikki Rinnemaa

:)

Nyt kun metsien käsittelyä mitataan vain taloudellisesti ja osittain käytetään vihreitä argumentteja vielä lisäksi lähinnä jonkinlaisen hiilitasejutun kautta, katoaa metsät näkyvistä ja tilalle tulee teollinen luonto.

Teollisessa luonnossa ei ole sijaa eläville olioille muuten kuin pellon laidalla seisovalle ihmiselle joka katsoo sitten niitä puupeltoja joissa on vain puita, koneita,ja kun maaperä köyhtyy lisää,,lannoitettuja puita ja automaattisia koneita.

Metsän käytön suhteen ehkä pitäisi käyttää hiilitaseen sijaan parempia käsitteitä,,ehkä biotase olisi parempi,,sellainen kuitenkin joka ottaa huomioon metsä luonnon kokonaisuudessaan.

Nykyinen talous-hiili keskustelu jatkaa sitä linjaa mitä maapallolla on tehty viimeiset sata vuotta tehokkaasti,,metsäpinta-ala pienenee,,maaperä köyhtyy. Tavallaan pitkässä mitassa tuo talous-hiili asia on sama asia kuin avohakkuualueella jätetyt muutamat ns.oman tunnon puut. Näennäisesti suojellaan luontoa mutta kuitenkin metsien tuhoutuminen edistyy pikku hiljaa kautta maapallon,,kuten Suomessakin.
Hmm,,miksiköhän saaristoja ja ja missä on paljon huvila-asutusta tai omakotitaloja, niillä vältetään teollista metsäaluekäsittelyä,siksi että metsäluonto pysyisi kunnossa.

Tämä harhakuva sinänsä,,puuta kasvaa enemmän kuin mitä metsistä hakataan,,se pitää suomessa paikkansa nykyisin,,miksi,,siksi että suuret avohakkuut kasvaa nyt sitä peltopuuta sekä peltoalueet ja osa soista kasvaa sitä puupeltopuuta ja pienpuuta. Silti metsien ikä nuorenee,,eli metsä ja puut voi huonosti.
Metsäluonnon kokonaiskuva on huono,,sitä ei paranna muutaman prosentin suojelualueet,,jos lopputulos on 96 prosenttia teollista metsäaluetta. Tavoitehan pitäisi olla 100% sellaista metsäaluetta mikä on biotaseen osalta luonnossa toimiva ja että sen hyödyntiminen onnistuu kestävästi.

Biotase tai joku uusi käsite jolla pystytään kuvaamaan hyvää metsämaisemaa tarvitaan jotta ei mennä tuon teollisen talous-hiiliajattelun ohjaamana tuhoamaan loppujakin metsiä maapallolla, ja Suomessakin. Näin ehkä hidastettaisiin sitä 6 sukupuuttoaaltoa mikä on nyt menossa luonnossa.

Ohjaako teollinen metsätalous ja taloudellinen hiilinieluajattelu metsäalueiden kuntoa kestävään suuntaan sukupolvelta toiselle?

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Venäjällä on suurimmat metsäalueet maapallolla, noin 12.000.000km 2 havumetsäalueella, se on enemmän, kuin Amazonin sademetsä. Venäjän metsät sisältävät 55% maailman havupuista ja edustavat silloin noin 11%: metsäbiomassasta maapallolla.

Venäjällä hakataan metsää arviolta 20 000 km 2 vuosittain.

Suomessa puuston määrä on 1920-luvulta 1,7-kertaistunut. Eniten on lisääntynyt männyn kokonaistilavuus, mutta myös kuusen, koivun ja muun lehtipuun tilavuus on suurempi kuin viime vuosisadan alussa.

Puuston vuotuinen kasvu on 1970-luvun alun jälkeen Suomessa ollut selvästi poistumaa suurempi.

Suomen metsien kasvu on 110 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.

Jos arvioidaan kasvua ja hakkuita Suomessa kasvu kattaa reilusti hakkuut jotka olivat 80 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2015.

Suomi kasvattaa metsiä siis 30 miljoonaa kuutiometriä vuosittain ja nyt tästä kasvusta pitäisi maksaa päästöoikeuksia muille vielä. Ja syy on se, että käytetään jotain muuta mittaria laskentapohjana kuin kasvua.

Venäjäkin voisi vielä reippaasti lisätä hakkuitaan kasvuun nähden, jos siellä metsät olisivat samassa kasvunopeudessa kuin Suomesssa.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Joskus olen nähnyt esityksiä puuston määrästä Kaakkois-Suomessa 1900 luvun alun ajoilta. Metsät olivat tulloin, erityisesti hyvien kuljetusväylien alueella, suurin piirtein hävitetty teollisuuden ja rakentamisen tarpeisiin, Pietarin vaikutusta ja kaskiviljelyä unohtamatta. Eli oli ns. puutteita metsän uudistamisessa ja hakkuutavoissa.

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen

Juuri näin. 1800-luvulla ei esim. niin vain myönnetty sahauslupia. Huoli Suomen metsistä ei ole siis kovin uusi asia.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Ja Saksan Energiewendessä kivihiili ja maakaasu palaa iloisesti niin että khk-päästöt eivät ole laskeneet.

Käyttäjän jonirikkola kuva
Joni Rikkola

Bioenergia ja polttaminen. Ei niin hienoa. Ja mitä metsiimme tulee, onvain ajan kysymys kun globaalin talouden edut muuttuvat suuriksi haitoiksi Suomessakin. Kun pieni kuoriainen tai toukka tuhoaa Suomen metsät, loppuu tämä bioenergia
Metsät poltetaan ravinteista tyhjiksi katoineen päivinee ja se jos joku on kallista korjata. MAailmalla on aavikoituneita esimerkkejä, eikä Suomi ole poikkeus. Bioenergia on huuhaata, kuten uusi autokin. Molempien jäljiltä jää suuri monttu planeettaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset