*

Eija-Riitta Korhola Levottomia ajatuksia jäsennellysti

Ilmasto, kuumottava aihe

Siitä on jo kaksitoista vuotta, kun tunnettu ilmastonmuutostutkija ja YK:n ilmastopaneelin arviointiraportin johtava kirjoittaja professori Phil Jones totesi ongelmaksi sen, ettei ilmasto lämpene ennusteiden mukaisesti. Kyseessä oli yksityinen samanmielisille kollegoille osoitettu sähköpostiviesti, joka sittemmin vuoti julkisuuteen niin sanotun CRU-skandaalin yhteydessä: ”Tiedeyhteisö epäilemättä arvostelisi minua jos sanoisin, että maapallo on viilentynyt vuodesta 1998. OK, se on, mutta kyseessä on vain 7 vuoden aineisto eikä se ole tilastollisesti merkittävä…, (Phil Jones, CRU-sähköpostit 5. heinäkuuta 2005). Hän jatkoi 
neljä vuotta myöhemmin: “’Ei-ylenevän trendin’ täytyy jatkua yhteensä 15 vuoden ajan ennen kuin alamme huolestua”, (Phil Jones, CRU-sähköpostit 7. toukokuuta, 2009). (Kuvaan CRU-skandaalia väitöskirjani kappaleissa 4.4.3 ja 4.4.8.)

Nyt sama paikallaan pysyvä trendi on jatkunut 19 vuotta.

Tieteelle se ei ole mikään ongelma. Tieteen luotettavuuden takeena ei ole tulosten varmuus tai lopullisten totuuksien hallussa pitäminen, vaan itseään korjaavan tieteen kyky jatkuvasti edistyä ja uusiutua. Mitä nopeammin erehdyksiä korjataan, sitä parempi se on tieteen edistymisen kannalta.

Ongelma se on ollut vain niille, jotka olivat hirttäytyneet ilmastoennusteisiin ja päättäneet, että tässä on lopullinen totuus. Jopa jotkut poliitikot vakuuttavat, että ”science is settled and case is closed” – tiede on vakiintunut eikä asiasta enää keskustella – tajuamatta, että asenne on itse asiassa tieteenvastainen. Tiede edistyy yritysten ja erehdysten kautta, jos ollaan vilpittömiä, ei sorruta korruptioon eikä kritiikkiä syyllistetä. (Samaa kysymystä olen käsitellyt tieteenfilosofian kannalta artikkelissa Fallibilistinen symboli.)

Ilmastoalarmisteille ennusteiden pettäminen on kuitenkin ollut kova paikka, ja ilmiö on usein myös kiistetty. Pettymystä on paikattu usein viistolla uutisoinnilla: aina kun on poikkeuksellisen lämmintä, siitä tehdään ilmastonmuutosuutinen, vaikka lämpötilojen keskiarvo junnaisi paikallaan. Jos taas on poikkeuksellisen kylmää, se ohitetaan satunnaisilmiönä. Ilmatieteen laitos on liittynyt samaan alarmistien joukkoon. Huomioni kiinnitti toissa viikon Helsingin Sanomien vieraskynäartikkeli, jossa laitoksen pääjohtaja oli selvästi poiminut lukunsa ei ilmastotutkijoiden eli IPCC:n raportin tieteellisestä osuudesta vaan ilmastoaktivistien poliitikoille suunnatuista kampanjapapereista. 

Viime viikolla johtavat ilmastoalarmistit (mm. professorit Ben Santer ja Mike Mann) ovat herättäneet kuitenkin suurta huomiota julkaisemalla artikkelin Nature Geosciencessa, jossa he käytännössä myöntävät, että vuosisadan vaihteesta lähtien on vallinnut ns. hiatus, mikä tarkoittaa, etteivät lämpötilat troposfäärissä ole olennaisesti nousseet. Artikkeli oli ilmeisesti korkea aika kirjoittaa, sillä mitattavia tosiasioita on epäviisasta torjua loputtomiin, ja he etsivät mahdollisia selityksiä lämpötilan paikallaan pysymiseen. Sen he myöntävät suoraan, että ilmastomallinnukset ovat antaneet liian korkeita lämpötiloja.

Kriitikot, joita on tämän vuoksi skeptikoiksi tai denialisteiksi nimitetty (mm. professorit John Christy ja Judith Curry), ovat jo vuosia arvostelleet samoja mallinnuksia liian korkeiksi. Toivottavasti tilanne lähentää väittelyn osapuolia ja vähentää tutkijoiden paikoin noitavainoihin yltyvää riitelyä. Toistaiseksi Santer ja Mann pitävät kiinni hiilidioksiditeoriasta. Christy sen sijaan katsoo, ettei ilmakehän hiilidioksidipitoisuudella ei ole ratkaisevinta vaikutusta lämpötilaan. Ketkään heistä eivät kiistä ilmastonmuutosta, vain ilmiön syistä ja mittakaavasta väitellään.

Onko asia tärkeä? On, monesta syystä. Emme tietenkään tiedä mitä tulevaisuus tuo, mutta sen tulisi perustua mahdollisimman luotettavaan tutkimusmetodiin. Politiikassa tulisi puolestaan välttää panikointia. Esinnäkin olemme sitoneet valtavat politiikkatoimet hiilidioksiditeoriaan. EU esimerkiksi on laittanut siihen satoja miljardeja, enemmän kuin muihin ympäristönsuojelun projekteihin yhteensä. Näiden toimien onnistumista olen arvioinut taannoin blogissani. Silti tämä on vasta alkua, sillä Pariisin sopimus sitouttaa EU:n leikkauksiin tavalla, jota muilla sopimusmailla ei ole. Toisin kuin kilpailjoilla, EU:lla tavoite on sekä tiukka että sitova oman lainsäädäntömme tähden. Toisekseen asia on tärkeä siksi, että mallinnusten tunnustaminen yliarvioiduiksi heikentää itse asiassa Pariisin sopimuksen pohjaa. Olisi loogista odottaa, että ennuste lämpötilan noususta vuoteen 2100 mennessä laskisi jo tämän korjauksen vuoksi jonkin verran. Jää nähtäväksi, millaisen raportin IPCC antaa lähiaikoina. Nyt ehkä saa syytöksittä jo todeta senkin, että jo edellisen IPCC:n aviointiraportin tieteellinen osuus lievensi hiilidioksidipakotetta, vaikka tätä tietoa ei päästettykään raportin poliittiseen osaan.

Miksi ei? Monen rikastuminen ja arvovalta on tässä kiinni. Kokonainen ilmastobisnes perustuu siihen. Tiedekin on ehtinyt politisoitua tavalla, joka tulee jälkipolvia kauhistuttamaan. Kun tietää, että rahoitus myönnetään erityisesti tietynlaiselle tutkimukselle, kiusaus miellyttää tilaajaa kasvaa suureksi.

Tiede edistyy, mutta politiikka edistyy joskus hitaammin. Olin tyytyväinen kun huomasin, että presidentti Sauli Niinistö korjasi tässä suhteessa tilannetta nostamalla esiin mustan hiilen, black carbonin, eli fossiilisesta polttamisesta syntyvän noen osuutta jäätiköiden sulamisen kiihdyttäjänä. Olen vuosia kysynyt, miksei tätä tekijää nosteta ilmastosopimusten agendalle, sillä kyseessä olisi huomattavasti helpommin teknologian avulla kontrolloitava ongelma kuin elämän olennainen sivutuote, hiilidioksidi. Ongelmaa on pidetty esillä kymmenkunta vuotta mutta se ei ole lyönyt läpi, luultavasti poliittisen paineen vuoksi. Uusimman tutkimuksen mukaan sen rooli arktisella alueella on kuitenkin vähintään yhtä merkittävä kuin hiilidioksidin. Se voisi selittää myös sen, miksi sulaminen jatkuu vaikkei lämpötila nouse.

Mitä tieteeltä sitten voi odottaa ilmastonmuutoksen kaltaisessa ilmiössä, joka lähtökohtaisesti sisältää suuren määrän epävarmuustekijöitä? Kun peräänkuulutetaan IPCC:n raporttien ehdotonta luotettavuutta, ei silloin pidä viitata tiedon varmuuteen, sillä sellaista ei ole saatavilla. Luotettavuus koskee tiedon proseduuria ja metodeja. Tieteen klassisia kriteerejä – objektiivisuutta, autonomisuutta, kriittisyyttä ja edistyvyyttä – tulee pitää kunniassa niissä käytänteissä, joissa tiedettä tehdään ja tuloksia välitetään eteenpäin. Nähdäkseni ilmastotieteen kriisin taustalla on nimenomaan se, että edellä kuvatusta kognitivistisesta tieteenihanteesta on tingitty. Asialla on tehty intohimoista politiikkaa, ja jälki on kuumottava.

Kirjoittaja on kansainvälisistä ilmastosopimuksista Helsingin yliopistossa väitellyt tohtori ja Innovation for Cool Earth Forumin johtoryhmän jäsen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

30Suosittele

30 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (110 kommenttia)

Käyttäjän lassinpalsta kuva
Lauri Turpeinen

Polttamalla tehty energia on poliittisesti niin tärkeä ja hyvä bisnes, tuet ja avustukset, siinä musta hiilikin muuttuu valkoiseksi.

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

Siihen on helppo puuttua, kuten Helen on tehnyt. Maailman puhtainta hiilivoimaa. Pointti on siinä että toimivat ratkaisut eivät tunnu kiinnostavan.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Olen kuullut Kampissa erään poliitikon uskovaisen avustajan teorian ns. fossiilisista polttoaineista:

Maailman luomisen yhteydessä tapahtui kaikenlaista. Saatana niminen jumala asutettiin maanpinnan alle omiin sfääreihinsä. Kun sitten ihminen poraa maahan reikiä, jotkut reiät osuvat Saatanan ulosteisiin. Rei'istä saadaan kiinteää, nestemäistä tai kaasumaista ainetta.

Jotkut sanovat niitä fossiilisiksi polttoaineiksi, olisivat muka syntyneet maahan hautautuneista kasveita. Jos näin olisi, nehän kohta loppuisivat. Mutta useimmat poliitikot uskovat Saatanan jäteteoriaan. Nehän eivät lopu koskaan!

Käyttäjän jussikeinonen kuva
Jussi Keinonen

Mukavaa tosiaan olisi, jos ilmastoasiassa päästäisiin vähemmän kiihkoilevaan tutkimukseen ja politiikkaan.

On jännää, kuinka melkein kaikessa suuremmassa yhteiskunnallisessa keskustelussa asiat kiehuvat yli laitojen. Se lienee jonkunlainen kysynnän ja tarjonnan laki, jonka loppuhuipennuksessa kaikki sen sukupolven "kiilusilmät" ovat saarnaamassa ja vaatimassa parannusta muilta.

Onneksi tässä, kuten kaikilla markkinoilla, tolkullinen tasapaino lopulta palaa ja asioita pystytään käsittelemään taas asioina.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Ihmettelen, että ilmastonmuutos pitää porukan hereillä ja kiihkeänä (puolesta ja vastaan).

Vaikka varsinainen kuumottava aihe onkin väestöräjähdys...Niin tänään (nettokasvua 230 000 lajitoveria), huomenna, ensi vuonna jne. Hohoijaa; Äly älä jätä, ethän?

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Väestönkasvun rajoittaminen kyllä helpottaisi ongelmia. Mikä keinoksi? Arvotaan, ketkä saavat saada lapsia? Ostetaan oikeus hankkia lapsia? Maksetaan ihmisille siitä, että eivät hanki lapsia?

Käyttäjän jussikeinonen kuva
Jussi Keinonen

Tämäkin on onneksi liioiteltu huoli. Kaikkialla maailmassa väestönkasvu hidastuu, kun riittävä elintaso saavutetaan. Ei tarvita pakkokeinoja, vapaat markkinat hoitavat homman.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Liioiteltu huoli: + 230 000 henkeä/jokaikinen päivä...

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Onko huolettomuus perusteltavissa laskelmilla? Jos kärjistäen maapallon rasitus on populaatio X keskim. materiaalinen elintaso, niin hoitaako väestönkasvun hidastuminen riittävästi ongelmaa?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #81

Tähän mennessä väestön tuplaantuminen 70-luvun alusta nyypäivään ei ole osoittautunut ongelmaksi, koska nälänähätä on suhteellisesti katsoen vähentynyt. Ihmiskunta ei ole siis vielä saavuttanut määrältään luontaista saturaatioastettaan.

Fundamentaalisesti ajatellen ihminen on myös osa luontoa eikä luonto salli minkään lajin lisääntyä loputtomiin. Jossain tulee aina raja vastaan, vaikka kaikilla lajeilla esiintyykiin alueellista liikakansoitusta aika ajoin. Sopulit hoitavat sen vaelluksensa kautta. Nähtäväksi jää kuinka ihmiskunta menettelee. Groteskein skenaario on alueellinen ydinsota jossain Aasian kansoitetuilla alueilla tai Afrikassa. Mutta kyllä Maon ja Pol Potin hallinnot rajoittivat väestönkasvua myös hyvin tehokkaasti. Tiettävästi myös Pohjois-Koreassa on väestön määrä laskussa.

Niin ikään monissa korkean elintason maissa ongelmaksi mielletään väestön ikääntyminen ja kokonaismäärän kääntyminen laskuun. Japani on tästä kenties paras esimerkki. Samoin Venäjällä oli vielä parisenkymmentä vuotta sitten huolenaiheena väestömäärän väheneminen.

Globaalin väestön määrän kasvu ei ole oikeastaan niinkään kaikkien yhteinen ongelma, vaan jokaisen ruokakunnan ikioma sellainen. Jos elämisen mahdollisuuksia ei ole, ruokakunnat eivät yksinkertaisesti voi enää kasvaa. Eikä kovin kaukaa voi kuvitella edes massoittain tapahtuvaa kansainvaellusta kävellen Eurooppaan. Muuta kulkuvälinettä tuskin nälkäinen yksilö pystyy itselleen jossain viidakon uumenissa edes kuvittelemaan. Eikä USA:han asti kukaan jaksa toiselta mantereelta uida.

Jos jokaiselle maailman ihmiselle annettaisiin nyt yksi kuutiometri tilaa kapselihotellista, jossa kapselit olisivat vieri vieressä ja päällekkäin, niin tilaksi riittäisi talo, joka olisi kaksi kilometriä kanttiinsa sekä kaksi kilometriä korkea. Siihen kun kaikki ahdettaisiin, niin ulkoavaruudesta tuleva muukalainen ei sitä maapallolta pystyisi edes löytämään pienenä pisteenä.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #84

Juha, saman logiikan perusteella ei ole ongelmaa sekään, että esimerkiksi pelkästään eilen pelastettiin 13 000 Libyan siirtolaista Sisilian edustalla. Kyllä, se siitä (Mauno Koivisto).

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #85

Oletan, ettet tarkoita ongelmaksi sitä, että heidät pelastettiin. Toivottavasti et ainakaan.

Libya ei ole liikakansoitettua aluetta, vaan hyvin harvaan asuttua sellaista, joten noiden pakolaisten lähtö ei ole ollut mitenkään sidoksissa liikakansoitukseen.

Mainitsin aiemmassa kommentissani Japanin. Siellä asuu pinta-alaltaan noin Suomen kokoisella eristetyllä saarella yli sata miljoonaa ihmistä. Ja saaren topografiasta johtuen he asustelevat vain muutamilla pienillä rantakaistaleilla. Japani mieltää ongelmakseen väestömäärän vähenemisen. Liikakansoitusongelmaa maa ei tunne omakseen, vaikka sillä ei ole käytännöllisesti katsoen minkäänlaisia luonnonvaroja ja viljelykelpoinen maa-alue on äärimmäisen rajoitettu osa pinta-alasta.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #87

Oletit oikein, mutta vähättelit väestöräjähdyksen ongelmaa ("kapselihotelli", viestisi 84).

P.S. Japani ei suostu ottamaan pakolaisia/siirtolaisia vastaan...

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #88

Kun elintaso kohoaa tarpeeksi korkealle, ihmisillä on vaikeuksia enää ylettää niin ylös. Siksi he eivät voi hankkia montaa lastakaan, koska suurpeheisiin ei enää ole varaa. Suomessakin olisi väkimäärä laskussa, jos maahanmuuttoa ei olisi kompensoimassa menetystä. Japanin mainitsin esimerkkinä jo aiemmin.

Kehitysmaissa on varaa suurpeheisiin, koska elintaso ei ole niin korkealla, etteikö perhe voisi elää normiarkeaan suuremmallakin lukumäärällä. Tuo normiarki kun heidän kohdallaan ei suuria rahallisia menoja tarkoita. Pari kupillista riisiä päivässä enemmän.

Toisin sanoen liikakansoitusongelma vähenee elintason noustessa ja kehitysmaissa puolestaan se palautuu jokaisen ruokakunnan ikiomaksi ongelmaksi, jos he sen ongelmaksi mieltävät. Kyseessähän on globaalisti ajatellen ennen kaikkea kysymys ravinnosta ja vedestä, ei tilasta. Tiukan paikan tullen Suomi on edelleenkin omavarainen maatalouden suhteen vaikka 60-70 -lukujen kaltainen ylituotantotilanne onkin maataouden harjoittajien määrän radikaalisti vähennyttyä myös pienentynyt. Ja vettä meillä piisaa liiaksikin.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #89

Oletan, että tiedät Libyan olevan ainoastaan kauttakulkumaa (viestisi 87). Muuten, Japanin itsekkyys (väestöräjähdyksen osalta) on aivan omaa luokkaa ja muistuttaa Saudi-Arabian linjaa.

Lähden taas oikeisiin töihin..

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #90

Vaikka ottaisimme esimerkiksi Sudanin, niin ei senkään väestötiheys neliökilometriä kohden ole sen korkeampi kuin Suomessakaan. Melko lailla tasoissa olemme.

Käyttäjän jussikeinonen kuva
Jussi Keinonen Vastaus kommenttiin #81

#79 ja #81

Näkemäni ennusteet huipentuvat 10 miljardissa, jonka jälkeen suunta on alaspäin.

Tosin (nämäkin) laskelmat perustuvat mallinnukseen, jossa oletetaan köyhyyden loppumisen vaikuttavan samalla tavalla kuin tähän asti muissa maissa on tapahtunut. En nyt saa aikaiseksi kaivaa laskelmia, mutta minut ne vakuuttivat.

Kalle Erkkilä

Tiedoksi hallitukselle: haluan ilmastohömpän varjolla niistetyt rahani takaisin, kiitos.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Mielestäni ei kannata vaatia rahoja takaisin. Ajattele että jospa elämämme loppuvaiheessa joudumme saattohoitoon, se maksaa tonnin päivässä:)

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Otan esiin ns. IPCC.n mallin virheen. IPCC laskee ilmastoherkkyyden kaavalla dT = CSP * RF, jossa dT on mallin antama lämpötilan muutos, CSP on ilmastoherkkyysparametri (climate sensitivity parameter) ja RF on säteilypakote (radiative forcing). Kyse on siis kertolaskusta. Ilmastoherkkyysparametri on IPCC:n mukaan 0,5 (jätän laatuyksiköt pois). RF on ilmastoherkkyyttä laskettaessa 3,7, jonka on määrittänyt Myhre et kummppanit vuonna 1998. Myös tietokonemallien laskut perustuvat Myhren yhtälöön (RF = 5,35 * ln(CO2/280). Kun hiilidioksidipitoisuus nousee arvoon 560 ppm, niin lmpötila dT nousee 0,5 * 3,7 = 1,85 astetta. Tämä on myös kymmenien tietokonemallien keskiarvo.

Samalla yhtälöllä voidaan laskea myös vuoden 2016 lämpenemisarvo. Amerikkalainen tutkimuskeskus NOAA ylläpitää kasvihuonekaasujen aiheuttamaa RF arvoa vuositasolla. Vuoden 2016 kasvihuonekaasujen RF-arvo oli 2,5 eli IPCC:n mallin (ja tietokonemallien) mukaan lämpötilan nousu vuoden 2016 lopussa oli siis 1,25 astetta. Hiatuksesta johtuen se on ollut vain n. 0,85 astetta. Virhettä vaatimattomat 50 %. Ei ihme, että alarmisteilla puntti tutisee.

Näitä asioita käsitellään tämän tästä ykkösmedioissa (Yle, MTV3, Hesari) Suomessakin, mutta vaikka heillä on palkkalistoilla tiedetoimittajia, he eivät osaa tehdä ylläkuvattua kertolaskulaskelmaa. Vai olisiko kysymys politiikasta. Arvelen, että siitä on kysymys.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi hiilivoimalat suljetaan Suomessa. Hanasaari toimii 90% hyötysuhteella, ja on maailman puhtaimmin toimiva CHP hiilivoimala, - se lopetetaan.

Yksi puolalainen hiilivoimalaitos polttaa vuodessa saman verran hiiltä kuin koko Suomi. Itse asiassa puolalaiset myyvät hiilensä mieluummin Keski-Eurooppaan, jonne heillä on luontaiset yhteydet valmiina. Kun Suomi poistuu hiilimarkkinoilta, vaikutus on ihan sama kuin minä boikotoin S-ketjua sen omistaman tuulivoiman takia.

Hampurissa otettiin käyttöön tuliterä hiilivoimala jonka teho on 1654 MW torstaina 19. päivänä marraskuuta 2015. Uuden voimalaitoksen avasi virallisesti Hampurin ensimmäinen pormestari Olaf Scholz. Pormestari on innoissaan, kun saa 61 % hyötysuhteella toimivan hiilivoimalaitoksen. Avajaisseremoniassa Hampurin valtionpäämies sanoi : "Moorburgin voimalaitos on tärkeää, koska se edistää sähköverkon vakautta." (Suomeen Saksa myy tuulivoimalat)
Helsingin pormestari häpeää ja sulkee puolta tehokkaamman (hyötysuhde 90 %) ja päästöiltään vähäisemmän (per tuotettu energiayksikkö) Hanasaaren voimalaitoksen!

EU:lle on aivan sama minne se saa rakentaa nämä Suomeen velaksi ostetut suuret tuulivoimalat, kunhan vaan valtio sitoutuu tukemaan massiivisesti tuotantoa, joka itsessään on tappiollista. Sijoittajat haluavat miljoonansa ilman omaa riskiä. Hallitus toimi tehokkaasti EU-integraation syventämisessä ja välitti riskin veronmaksajien harteille syöttötariffilla.

Poriin rakennetaan offshore tuulivoimalaitos 600 metriä rannasta Tahkoluodon ja Reposaaren välille, 10 turbiinia. Oli tarkoitus esittää maailmalle suomalaisen arktisen työn hyvää osaamista, kun rakennetaan tuulivoimala jää-olosuhteisiin. Työn tekevät belgialaiset ja turbiinit myi Siemens. - Perästä kuuluu, - haitat ja kokonaisvaikuttavuus jäi tarkastamatta tässäkin valtion demonstraatio hankkeessa. Suunnitteluun hanke sai 20 miljoonaa tukea.

Ei tässä ole päätä eikä häntää kun tuotetaan Suomessa sähköä ajoittain niin kalliilla tuulivoimalla, ettei teollisuus pysty sitä käyttämään. Meidän kansantalous ei ihan oikeasti kestä sitä, että täällä aletaan pelleilemään tukipolitiikan avulla sähköntuotannon kanssa.
Kupla on jo puhjennut, tuulivoimala aiheutti aina paikkakunnalle tullessaan terveys- ja ympäristöhaitat, joita ei haluta myöntää, vaan väkisin ylläpidetään valheellista unelmaa ettei mitään haittoja olisi, vaikka kaikki todellisuudessa sen valheeksi tietävät.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Koitin taannoin etsiskellä tietoa erinäisten asioiden ympäristökuormista. Vesiperä tuli enimmäkseen, kun lähes kaikissa jutuissa puhuttiin vain hiilidioksidista. Olisi niitä muitakin näkökulmia, mitä voisi tutkia ja joista kirjoittaa.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Fakta: Maapallo sitoo jatkuvasti auringosta tullutta energiaa ja valtaosa siitä sitoutuu meriin.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Kaiketi sitoo ja myös luovuttaa. Jos pelkästään sitoo, niin olisiha tämä melkoinen pätsi miljardien vuosien hehkutuksen jälkeen.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Ai että kasvihuoneilmiö ei ole tuttu?! Ja auringon säteilyontensiteetin ja masn radan vaihtelut...

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Jatkan vielä tutkijan näkökulmasta, mikä on sitten hiilidioksidin (CO2) vahvuus kasvihuonekaasuna eli paljonko se aiheuttaa säteilypakotetta ja sitä kautta lämpenemistä. Edellä tuli esiin, että IPCC käyttää Myhre et kumppanien kaavaa RF = 5,35 * ln(CO2/280), joka antaa ilmastoherkkyydelle RF-arvon 3,7 W/m2. Koska en saanut millään tätä kaavaa istumaan CO2:n aiheuttamaan lämpenemiseen, toistin Myhre et kumppanien tutukimuksen, joka on tieteen peruskeino varmistaa merkittävän tutkimustuloksen oikeellisuus. Tutkumuksessani käytin spektrianalyysitekniikkaa kuten Myhre et kumppanit. Minun kaavani on RF = 3,12 * (ln(CO2/280), joka antaa säteilypakotteen, joka on keskimäärin 58 % Myhren kaavan arvosta. Tutkimustulos on julkaistu täällä:

http://www.seipub.org/des/paperInfo.aspx?ID=17162

Sen lisäksi laskin ilmastoherkkyysparametrin arvoksi 0,27 (IPCC 0,5). Yksinkertainen selitys on, että IPCC olettaa ilmakehässä olevan positiivisen veden takaisinkytkennän, joka tuplaa kasvihuonekaasujen vaikutuksen. Se unohdetaan kertoa suurelle yleisölle ja sitä ei löydy suorien mittausten mukaan. Mutta se ei näytä haittaavan.

Tutkimustulostani ei ole liiemmälti noteerattu. Yksi syy on, että näitä tutkimuksia tekee vain kourallinen ilmastonmuutostutkijoista. Jos tutkijat osaavat tekniikan huonosti, niin kuka pystyy kommnentoimaan, mikä näistä tuloksista on oikea? Mikä voisi olla syynä Myhren kaavan virheeseen? Syyn ilmeisesti paljasti kiinalainen tutkija Shi, joka on saanut käytännössä identtisen tuloksen kuin Myhre et al.. Hän tuli kirjoittaneeksi tutkimusraporttiinsa, että hän teki sen olettaen ilmakehässä olevan vakiollinen suhteellinen kosteus, joka tarkoittaa veden takaisinkytkentää. Tämän mukaan virheelle olisi yksinkertainen selitys. Myhre et kumppanit ei tutkimuksessaan kerro ilmakehän vesimäärää.

Tutkimustuloksieni mukaan hiilidioksidin osuus lämpenemisessä on tähän mennessä vain n. 30%. No, minä seuraan ja odotan, milloin öljy nousee pintaan.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Mitä mieltä olet energian säilymisen laista?

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

The IPCC report shows that when we account for the warming of the entire climate system, global warming continues at a rapid rate, equivalent to 4 Hiroshima atomic bomb detonations per second.

Käyttäjän TeppoSyvril kuva
Teppo Syvärilä

Suomessa kuumin aihe on SE-ryhmä ja sisällissodan lietsonta. :)

Ilmasto muuttuu ja ihminen on siihen osasyy(nopeuttaa,kiihdyttää). Kanat eikä lepakot räjähtele ilman ihmisen tekoja.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tuo NASA:n aineisto on luonteeltaan äärimmäisen propagandistinen. Siinä vyörytetään epäanalyyttisesti omaa sanomaa kuin MV-lehdessä konsanaan. Ei pienintäkään mainintaa sen tapaisiin näkökohtiin kuin mm. Eija Riitta faktapohjalta tässä blogissaan tuo ilmi. Niitä ei ole haluttu esittää edes kumottaviksi.

Yksi epätieteellisimpiä osioita on heti tuo käyrä kymmenien tai satojentuhansien vuosien hiilidioksidipitoisuudesta. Kukaan ei ole ollut mittaamassa "piikkejä" aiemmin. Kun sentin mitalla x-akselilla vierivät vuodet kymmenissä tuhansissa, niin sitten yhtäkkiä vuoden 1950 jälkeen sojottaa piikki ylöspäin. Jos tästä ajasta menemme satatuhatta vuotta eteenpäin, niin tuota nyt esitettyä piikkiä ei käyrästä todennäköisesti erota mitenkään. Siitä tulisi niin ohut viiva, että tarvittaisiin elektronimikroskooppi sen havaitsemiseksi.

Juuri tämäntapaiset esitykset rapistavat omaa uskoani tällaisen "tieteen" puolueettomuuteen. En vain osaa kuvitella mikä on se taho, joka näin tehokkaasti pystyy tiedemiehiä lobbaamaan ja miksi. Raha siellä taustalla täytyy puhua, mutta millä taholla on noin suuri valta?

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

Kysymys on eri asiasta, pintalämpötiloja ei pidä sekoittaa alailmakehän lämpötiloihin, jotka viime mainitut liittyvät ratkaisevasti CO2-hypoteesiin. Pintalämpötiloihin vaikuttaa voimakkaasti muut ihmistoiminnan tekijät, kuten black carbon ja maankäyttö, rakentaminen, infra.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Etkö usko energian säilymisen lakiin? Valtaosa auringosta tulevasta energiasta sitoutuu meriin.

Käyttäjän Luakso kuva
Anton Laakso

“Tiedekin on ehtinyt politisoitua tavalla, joka tulee jälkipolvia kauhistuttamaan. Kun tietää, että rahoitus myönnetään erityisesti tietynlaiselle tutkimukselle, kiusaus miellyttää tilaajaa kasvaa suureksi.”

Nyt on minusta Eija Riitan tasoiselta poliitikolta hieman asiatonta vihjailua. Kyllä ilmastonmuutosta tutkitaan ihan samalta moraaliselta pohjalta kun mitä muuta tahansa tiedettä. En muutenkaan pidä siitä että poliitikot tarkoituksellisesti vääristelevät asioita oman päämääriensä ajamiseksi. Esimerkiksi väität että:
“Artikkeli oli ilmeisesti korkea aika kirjoittaa, sillä mitattavia tosiasioita on epäviisasta torjua loputtomiin, ja he etsivät mahdollisia selityksiä lämpötilan paikallaan pysymiseen.”
Näitä artikkeleita on useita ja niitä on tullut jo lukuisia aikaisemminkin. Te poliitikot näitä asioita maalaatte mustavalkoisiksi, ei tutkijat.

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

Mielestäni tämä artikkeli on alarmistien kärkinimiltä kuten Mann ensimmäinen. Tutkijoilta ylipäätään se ei toki ole. Mutta osa alarmisteista käyttäytyi pitkään ikään kuin koko hiatus olisi turha aihe.

Tätä mitä tiedeyhteisössä on tapahtunut, kuvaa aika hyvin tuore analyysi http://issues.org/33-4/the-science-police/

Käyttäjän Luakso kuva
Anton Laakso

Ihan ensimmäiseksi on sanottava, että on vaikea uskoa ettet suhtautuisi asiaan asenteellisesti kun jaottelet tutkijat "alarmisteihin" ja "kriitikoihin" joista jälkimmäisiä nyt sitten jotkut muut kutsuvat skeptikoiksi ja denialisteiksi. Näihin alarmisteihin, jotka eivät sitten ajattele kriittisesti, lukeutuu yksi kokonainen suomalainen tutkimuslaitoskin.

En nyt muutenkaan ihan täysin pysy tässä perässä. Mann ei tuossa ole edes kärkikirjoittajia ja hänen edellään ovat mm. Fyte ja England jotka nyt ainakin ovat asiasta julkaisseet hyvät Nature paperit. Ei tästä nyt muutenkaan saa millään logiikalla väännettyä että "kriitikot" ovat olleet oikeassa ja "alarmistit" väärässä. Ja en tiedä ketä "alarmisteja" tarkoitat kommentissasi, koska varmasti kaikki tutkijat ovat sitä mieltä, että hiatus on mielenkiintoinen asia. Täysin eriasia on se, että voiko siitä tehdä johtopäätöstä, että hiilidioksidin lämmittävää vaikutusta olisi yliarvioitu. Tämän hetkisen tiedon pohjalta tulevaisuus näyttää huonolta, eikä vielä kukaan ole uskottavasti osoittanut muuta. Politiikkaa on taas syytä tehdä sen uskottavan tutkitun tiedon pohjalta.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Tuon jutun kirjoittaja on journalisti, joka toistaa mitä hänelle on kerrottu. Tämäkin on yleistä:

Nature rejected the paper.

Although it was published soon after by the Proceedings of the National Academy of Sciences—without triggering media fanfare, much less public confusion—the episode unsettled Vellend, who is an ecology professor at the University of Sherbrooke, in Quebec. His uneasiness was reinforced when he presented the paper at an ecology conference and several colleagues voiced the same objections as the Nature reviewer.

Keith Kloor is a freelance journalist who covers issues at the science, political and policy interface. His writing ranges widely, from conservation biology and climate change to biotechnology and archaeology. He was a senior editor at Audubon Magazine from 2000-2009.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Kommentti 18. Selvyyden vuoksi. Mitä tarkoitat viimeisellä lauseella:

"Näitä artikkeleita on useita ja niitä on tullut jo lukuisia aikaisemminkin. Te poliitikot näitä asioita maalaatte mustavalkoisiksi, ei tutkijat."

Mihin artikkeleihin viittaat?

Käyttäjän Luakso kuva
Anton Laakso

Tarkoitan siis artikkeleita, jossa tarkastellaan mahdollisia selityksiä sille miksi esimerkiksi IPCC:n raportissa käytettyjen globaalien ilmastomallien keskimääräiset lämpötilat eroavat mittauksista. Toisin sanoen, miksi keskimääräinen lämpötila ei ole noussut oletetusti tällä vuosi tuhannella. Näitä artikkeleja löytyy mm. tuon Eija-Riitan mainitseman artikkelin viitelistasta. Sen lisäksi kun ottaa huomioon sen, että jotain Nature julkaisuja ei ihan kuukaudessa tehdä, niin kyllä tuohon asiaan on ajoissa muutkin tutkijat tarttuneet kun Christy ja Curry. Siinä mielessä Korhola luo aika vääristeltyä mielikuvaa.

En ole tutustunut Christyn ja Curryn tuotantoon, mutta erimielisyyttä aiheuttanee CO2:n rooli asiassa. Jos tehdään tästä hiatuksesta se johtopäätös, että CO2 ei ole lämmittänyt ilmastoa niin paljoa kuin on luultu, niin pidän hieman haasteellisena löytää sitten tekijää selittämään viime vuosisadan lämpötilan nousu.

Käyttäjän jannepohjala kuva
Janne Pohjala

Olen synoptinen Ollian laskemiin ja jos haetaan syytä miksi on lämmennyt ja jäähtynyt niin kyseessä on kaksi asia

1) Hidasta lineaarista lämpenemistä lähemmäs tämän holoseenin keskiarvoa, sen jälkeen kun holoseenin pisin kylmä jakso, eli minijääkausi päättyi 1800 -luvulla

2) Jaksollinen 70-80 vuoden jäähtyvä ja lämpenevä vaihtelu. 1840 oli lämmintä, sitten jäähtyi 1900 saakka, lämpeni vuoteen 1940, jäähtyi 1970 -luvulle ja 1970 -luvulta noin vuoteen 2000 lämpeni.

IPCC:n tiedemiehet kylmensivät alkupäätä tilastosta ja litistivät 1930 -luvun lämpimän jakson. Vaikka Aamulehden uutisarkiston mukaan 1930 -luvulla oli enemmän mustia jouluja kuin nyt ja vaikka oli Dust Bowl -kuivuus Amerikassa.

Lähteet vaikkapa Ilmatieteen laitoksen johtaja Alestalon oma julkaisu:

A 70-80 year peridiocity identified from tree ring temperatures AD 550 – 1980 in Northern Scandinavia

Juhani Rinne, Mikko Alestalo, Arto Miettinen

http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S...

Lisäksi Metlan Lustian 6800 vuoden historia antaa jaksollisuudeksi 87 vuotta pidemmällä aikavälillä.

Kasvattamalla hiilidioksidin ilmastoherkkyyden kolme kertaa liian suureksi ja samalla kun väitettiin että ilmasto oli muuttunut vakioksi 1950 -luvulla, siirrettiin kaikki 1970-2000 lämpeneminen, oli se luonnollista tai CO2 hiilidioksidin syyksi.

On siis hyvin mahdollista että hiilidioksidin osuus 1840-2016 lämpenemisessä on vain noin 0,3C. Mikä tarkoittaa että asia ei ole ongelma.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #22

Earth's oceans are warming 13% faster than thought, and accelerating.

https://www.theguardian.com/environment/climate-co...

Käyttäjän jussikeinonen kuva
Jussi Keinonen

"Jos tehdään tästä hiatuksesta se johtopäätös, että CO2 ei ole lämmittänyt ilmastoa niin paljoa kuin on luultu, niin pidän hieman haasteellisena löytää sitten tekijää selittämään viime vuosisadan lämpötilan nousu."

Aika hurjan umpikujainen johtopäätös, varsinkin tutkijalta. Sopiiko muuten kysyä, mitä nyt tutkit Minnesotassa ja millä rahoituksella?

Tiede kehittyy, ja minusta – aiheen suhteen maallikkona tosin – Korholan, Ollilan ja Pohjalan argumentointi on hyvää.

Käyttäjän Luakso kuva
Anton Laakso Vastaus kommenttiin #58

Tietysti koska asiaa pohdin, niin en myöskään näe syytä miksi se on niin umpikujainen johtopäätös? Ja sopiihan sitä kysyä, mutta mielellään kommentoisin täällä yksityishenkilönä ja jättäisin nämä asiat keskustelun ulkopuolelle. Ja mitä tuohon kolmikon argumentointiin tulee, niin kyllähän ne vähän osoittavat johonkin suureen salaliittoon ja salaliittoteoriat ei yleensä ole kovin uskottavia ja on vaikea uskoa että sellaiset yleensäkään toimisivat. En myöskään ymmärrä sitä miksi kukaan tutkija haluaisi manipuloida tuloksia/johtopäätöksiä. Jos raha olisi niin tärkeää, niin kyllä nämä henkilöt olisivat päätyneet toiseen ratkaisuun uravalinnassakin.

Käyttäjän jussikeinonen kuva
Jussi Keinonen Vastaus kommenttiin #73

Pakkohan oli googlata, ja nyt kyllä ihmettelen että haluaisit kommentoida yksityishenkilönä, vaikka olet ollut työksesi asianomainen kymmenkunta vuotta meidän veronmaksajien rahoituksella. Juuri sitä ilmastokarriääriä, jota tässäkin keskustelussa kritisoidaan. Ja jonka myötä Ilmatieteen laitoksen väkikin jatkuvasti ramppaa lentokoneilla ympäri maailman...

Silti. Johtopäätös on umpikujainen, jos "lopulliseksi selitykseksi" jämähdetään siihen että tällä vuosisadalla CO2 "ei toimi" odotetusti, mutta viime vuosisadalla toimi. Kuten tiedämme, tieteen tekeminen on päättymätön prosessi.

En usko, että kukaan salaliittoihin uskoo. Tämä on normiprosessia ihmiskunnan historiassa: aina tulee liikkeitä, jotka uhkakuvilla saavat mukaansa herkempiä sieluja, jotka luulevat että maailmanloppu on käsillä ja kaiken on pian muututtava heidän käsityksensä mukaiseksi. Hyvää he pohjimmiltaan tarkoittavat, jesuiitatkin, mutteivät kiihkossaan enää näe kokonaisuuksia.

Pää nyt vaan pystyyn ja toteamaan, ettei tässä vielä valmista tullutkaan. Vaikka kerran on laittanut all-in yhden hypoteesin puolesta, mitään ei ole menetetty. (Ja väitöskirjasi näkyykin olleen jo ratkaisuehdotusten etsimistä.)

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Kirjoitan tähän kommentin tieteellisten artikkelien suuresta ongelmasta. Korkeimmalle rankattu tiedelehti Nature teki itse kyselytutkimuksen 1576 tutkijalle. Tulokset olivat hälyttäviä. 70 % tutkijoista ei pystynyt toistamaan toisen tutkijan tuloksia ja yli 50 % ei pystynyt toistamaan edes omia tuloksiaan.

More than 70% of researchers have tried and failed to reproduce another scientist's experiments, and more than half have failed to reproduce their own experiments. Those are some of the telling figures that emerged from Nature's sur-vey of 1,576 researchers who took a brief online questionnaire on reproducibility in research.

Anton Laakso on sitä mieltä, että ilmastonmuutostieteessä ei ole mitään outoa eikä poliittista. Niitä näyttöjä on paljon, mutta enpä lähde nyt niitä summaamaan, vaan menen nukkumaan.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Eija-Riitta Korholan ilmastopolitiikan väitöskirjassa on 140 viittausta Mike Hulmeen, joten väitöstä voisi melkein pitää Hulme-referaattina. Lähdeluettelossa suurin osa Hulmen teksteistä ei ole tieteellisiä julkaisuja. Niistä noin 40 on viittauksia Hulmen oikeistolaiseen populaariin POLEEMISEEN kirjaan!

Lähdekriittisyys on tieteen kulmakiviä, mutta väitöskirjassa on 54 viittausta ilmastopoliitikko Roger Pielke Juniorilta, jonka osalta isänsä tavoin vastuu on lukijalla. Viittauksista ainakin 15 on Pilken oikeistolaisesta populaarista ja POLEEMISESTA kirjasta.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

En ole mainittua väitöskirjaa lukenut niin pitää kysyä. Käsittääkseni sen aiheena oli ilmastopolitiikka. Silloin mielestäni periaatteessa hyvin voi viitata myös ns. poleemiseen aineistoon, jolla pyritään yhteiskuntavaikuttamiseen. Ei kai väikkärissä ilmastonmuutosta ilmiönä kielletty?

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Prosessissa ei ollut mukana yhtään ilmastotutkimuksesta perillä ollutta, joten väikkärissä heiteltiin roskaa ilmastotutkimuksesta ja -tutkijoista.

Yhtään ilmastotutkijaa ei osallistunut prosessiin:

Supervisors

Professor Pekka Kauppi,Department of Environmental Sciences, University of Helsinki, Finland
Professor Matti Sintonen, Department of Philosophy, History, Culture and Art Studies, University of Helsinki, Finland

Reviewers

Professor Emeritus Ilkka Niiniluoto, Department of Philosophy, History, Culture and Art Studies, University of Helsinki, Finland
Professor David Victor, School of International Relations and Pacifc Studies, San Diego University, California, USA.
http://grohn.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/188...

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola Vastaus kommenttiin #30

Väärää tietoa. Sekä esitarkastaja Victor että vastaväittäjä Ye Qi ovat alan tutkijoita.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #34

Victor ei ole ilmastotutkija kuten eivät muukaan tuossa listassa:

David Victor is a professor of international relations and co-director of the Laboratory on International Law and Regulation at the School. His research focuses on highly regulated industries and how regulation affects ..

Muöskää Qi ei ole ilmastotutkija:

Qi received his doctorate in environmental science in 1994 from State University of New York College of Environmental Science and Forestry and from Syracuse University in New York.

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola Vastaus kommenttiin #36

Sinä et tunne kavereita etkä heidän tuotantoaan. He ovat kumpikin ilmastopolitiikan asiantuntijoita.

Käyttäjän olliripatti kuva
Olli Ripatti Vastaus kommenttiin #36

Epäilemättä olet kaivanut tietosi joiltain netin hömppäsaiteilta.

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

Väitöskirjani sai poikkeuksellisen erinomainen -arvosanan, ja käsittelee ilmastokeskustelua ja politiikkaprosessia laajasti. Siinä Gröhn ei ole minkään luokan asiantuntija. Ilmastonmuutosta ei kiistetä, politiikan tehokkuutta arvioidaan, samoin kuin CO2-hypoteesin tieteellistä falsifioitavuutta.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #33

Politiikan tutkijoilla ei ole kykyä arvioida ilmastotutkimuksen relevanssia.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Kun on vähän kiirus tehdä jotain ilmastonmuutoksen takia, niin pitäisi panostaa resurssitehokkaisiin ratkaisuihin. Taikatemput eivät auta tai kauniit narratiivit, joilla joku Pelle Peloton imuroi T&K-rahat omille hankkeilleen.

Bloggasin aiemmin itse Soletair-demonstraatiota, joka kuulostaa nerokkaan mullistavalta, mutta jossa kuitenkin ilmasta öljyn teko vaatii kolme kertaa sähköä siihen määrään mitä öljyyn sitoutuu energiaa.
http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/23...

Aurinko-, tuuli- ja lämpöpumppuinfralla Suomi kylmenee ja tämän pitäisi Satu Hassien ja vastaavienkin ymmärtää, vertaamatta vaikka siihen mitä jossain Intiassa investoidaan.
https://guitarkonkari.vuodatus.net/lue/2017/06/per...
Puunhalaajaprofessorit ei ymmärrä energiatekniikan käytännöstä (huoltovarmuus) paljoakaan ja heillä on myös oma lehmä ojassa kapinoida hallituksen biotalousohjelmaa vastaan. Saksan Energiewenden epäonnistuminen, samoin kuin Vihreiden kannatuksen romahdus Saksassa, saa meidän mediassa vähän huomiota, jos ollenkaan.

Sähköautoja tulee jos on tullakseen, mutta tietämättään Vihreät ajanevat sähköntuotantoratkaisuja kohden lisäydinvoimaa.

Mitä kivihiileen tulee, niin meidän TTY:n aerosolitutkijat ovat käyneet mittaamassa Helsingin hiilivoimaloitten savukaasuja ja todenneet ne todella puhtaiksi hiukkasista, tehokkaista suodattimista johtuen. Samoin kuin nestemäistä biodieseliä liikennepolttoaineena käytettäessä hiukkaspäästöt romahtavat.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Väärin. Ninot eivät ole ennustettavissa, mutta trendit ovat.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Meniköhän kommentti väärään kommenttiin.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #50
Käyttäjän TimoOrava kuva
Timo Orava

Ilmastomallit kusee, niinkuin osa ihmisistä on sen osannut itsekin päätellä.

Causes of differences in model and satellite tropospheric warming rates

"In the early twenty-first century, satellite-derived tropospheric warming trends were generally smaller than trends estimated from a large multi-model ensemble. Because observations and coupled model simulations do not have the same phasing of natural internal variability, such decadal differences in simulated and observed warming rates invariably occur. Here we analyse global-mean tropospheric temperatures from satellites and climate model simulations to examine whether warming rate differences over the satellite era can be explained by internal climate variability alone. We find that in the last two decades of the twentieth century, differences between modelled and observed tropospheric temperature trends are broadly consistent with internal variability. Over most of the early twenty-first century, however, model tropospheric warming is substantially larger than observed; warming rate differences are generally outside the range of trends arising from internal variability. The probability that multi-decadal internal variability fully explains the asymmetry between the late twentieth and early twenty-first century results is low (between zero and about 9%). It is also unlikely that this asymmetry is due to the combined effects of internal variability and a model error in climate sensitivity. We conclude that model overestimation of tropospheric warming in the early twenty-first century is partly due to systematic deficiencies in some of the post-2000 external forcings used in the model simulations."

https://www.nature.com/ngeo/journal/vaop/ncurrent/...

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Ninot eivät ole skenaroitavissa, mutta trendit ovat. Suurin osaauringon energiasta sitoutuu meriin.

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen

Annan arvoa Eija-Riitta Korholan väitöskirjalle, koska siinä ymmärrän perustellusti todettavan, että Kioto-protokollan mukaisilla CO2-päästöjen leikkauksilla tuotetaan vain menetyksiä. Tämä sama on odotettavissa myös Pariisin sopimuksen tuloksena, ellei sitä osata peruuttaa.

Olen lisäksi aikaisemmin jo näillä sivuilla esittänyt:

'Omasta, monitieteellisten ongelmien ratkaisemiseen liittyvästä näkökulmastani näen asian näin:

1) Institutionaaliset tutkijat, joiden näkemyksiin poliitikot päätöksensä perustavat, näyttävät virheellisesti olettavan, että koko viimeaikainen ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousu johtuu ihmisperäisistä hiilidioksididipäästöistä. He eivät näy ymmärtävän dynaamista tasapainoa, johon kaikki hiilidioksidipäästöt ilmakehään ja hiilidioksidiabsorptiot ilmakehästä hiilidioksidinieluihin yhdessä hakeutuvat. Tämä sitten määrää, mille tasolle ilmakehän hiilidioksidipitoisuus hakeutuu. Kun viimeaikoina hiilidioksidin kokonaispäästöissä fossiilisista polttoaineista peräisin olevan hiilidioksidin osuus on ollut vain noin 4 %, on sen osuus sekä viimeaikoina tapahtuneessa ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousussa että myös ilmakehän hiilidioksidin kokonaismäärässä korkeintaan tuo sama eli noin 4 %; viitttaan edelliseen linkkiini.

2) Toinen asia, mitä haluan tähän dynaamiseen tasapainoon liittyen korostaa on se, että ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen ja kokonaispäästöjen sekä kokonaisabsorptioiden hiilidioksidinieluihin säilyessä nykyisyydellään, dynaamisen tasapainon vallitessa ihmisperäisen hiilidioksidipitoisuuden osuus ilmakehässä ei muutu. Kun se muutenkin on minimaalinen, Pariisin sopimusten kaltainen päästöjen leikkaus tarpeettomana tuottaa vain menetyksiä, mikä poliitikkojenkin päätöksentekijöinä on ymmärrettävä. Nämä menetetyt varat ovat sitten poissa muuualta, esim. toimenpiteistä, jotka ovat välttämättömiä luonnollisiin ilmastonmuutoksiin ja sään ääri-ilmiöihin varautumiseksi ja niihin sopeutumiseksi.

3) Kolmanneksi on syytä ymmärtää, että kautta aikojen ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousutrendit ovat seuranneet ilmaston lämpötilan nousutrendejä eikä päinvastoin. Esimerkkinä tästä on mm. Juha Pekka Lunkan toteamus kirjassaan Maapallon imastohistoria, sivu 147: ”100 miljoonan vuoden ajalta kerätty geologinen aineisto ilmakehän hiilidioksidipitoisuudesta osoittaa, että kymmenien miljoonien vuosien aikavälillä ilmakehän hiilidioksidi on seurannut ilmaston vaihteluja.” Viimeisen 800 000 vuoden aikana jäätiköitymiskausiin ja niiden välisiin lämpimiin kausiin liittyen on myös todettu ilmakehän hiilidioksidipitoisuuksien muutostrendien seuraavan ilmaston lämpötilojen muutostrendejä eikä päinvastoin. Kommentissani https://judithcurry.com/2011/08/04/carbon-cycle-qu... olen todennut, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden viimeaikojen nousutrendin mekanismi selittyy valtamerien pintavesien hiilidioksidinieluina toimivien alueiden viiveellä tapahtuvasta lämpenemisestä ilmaston lämpenemisen jälkeen.'

Käyttäjän HeikkiRinnemaa kuva
Heikki Rinnemaa

:)

Mikä lienee hiilidoksidinielun kehitys viimeisen sadan vuoden aikana ollut?

Ilmeisesti meri on suurin osa nielua suhteessa n.70% maapallon pinnan alasta ja loput noin 30% mantereen kasvistoa,, mutta paljonko mantereiden muutokset,,esim. metsien muuttuminen metsittömiksi alueiksi vaikuttanee tässä asiassa? Sitähän on tapahtunut viimeisen sadan vuoden aikana aika lailla,,sekä euroopassa että amerikassa,,mutta myös afrikassakin kuivat alueet on lisääntyneet. Nieluasiaan siellä ehkä on 10-15% muutosta tapahtunut kokonaisnielumäärässä,,,en tiedä,,arvio vaan,,

Ihminen vaikuttaa toiminnallaan luontaiseen luonnon jatkumoon.
Huolta toki kannattaa kantaa,,mutta enemmän huolta ehkä pitäisi kantaa metsistä, joista, sisävesistä, meristä ja niiden hyvinvoinnista, sieltä se ravinto tulee.
Sekä myös siitä että paljonko maan alta siirretään maan pinnalle kiinteää ainetta pienhiukkasmuotoon,,eli öljy ja hiili,,nehän muuntuu kiinteästä aineesta pienemmäksi hiukkasmassaksi joka siirtyy tänne maan pinnalle ja osa ilmakerrokseen.

Käyttäjän jussikeinonen kuva
Jussi Keinonen

#68 "esim. metsien muuttuminen metsittömiksi alueiksi vaikuttanee tässä asiassa? Sitähän on tapahtunut viimeisen sadan vuoden aikana aika lailla,,sekä euroopassa että amerikassa,,mutta myös afrikassakin kuivat alueet on lisääntyneet"

Tämäkin asia näyttää kääntyneen paremmaksi viimeisten kymmenien vuosien aikana, eli vihertyminen onkin lisääntynyt, ja näyttäisi siltä että ilmassa olevan hiilidioksidin ansiosta. Ja niinhän se maalaisjärjellä on, hiilidioksidi on kasvien ruokaa.

Naturesta:

Greening of the Earth and its drivers

Global environmental change is rapidly altering the dynamics of terrestrial vegetation, with consequences for the functioning of the Earth system and provision of ecosystem services1, 2. Yet how global vegetation is responding to the changing environment is not well established. Here we use three long-term satellite leaf area index (LAI) records and ten global ecosystem models to investigate four key drivers of LAI trends during 1982–2009. We show a persistent and widespread increase of growing season integrated LAI (greening) over 25% to 50% of the global vegetated area, whereas less than 4% of the globe shows decreasing LAI (browning). Factorial simulations with multiple global ecosystem models suggest that CO2 fertilization effects explain 70% of the observed greening trend, followed by nitrogen deposition (9%), climate change (8%) and land cover change (LCC) (4%). CO2 fertilization effects explain most of the greening trends in the tropics, whereas climate change resulted in greening of the high latitudes and the Tibetan Plateau. LCC contributed most to the regional greening observed in southeast China and the eastern United States. The regional effects of unexplained factors suggest that the next generation of ecosystem models will need to explore the impacts of forest demography, differences in regional management intensities for cropland and pastures, and other emerging productivity constraints such as phosphorus availability

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Komenttiin 68: Jussi Keinonen jo näyttää vastanneen, että maapallo on itse asiassa vihertynyt merkittävästi. Siitä on kaksi erilaista tutkimustulosta julkaistuna. Tätä positiivista hiilidioksidin aikaansaannosta vahvistaa hiilitaseista löytyvä tieto. Ihmiskunnan tuottama hiilidioksidiemission määrä vuodeta 1750 eteenpäin tunnetaan varsin hyvin. Samoin tiedetään ilmakehän hiilidioksidimäärän lisääntyminen. Hyvin yksinkertainen analyysi osoittaa, että vuoteen 1956 saakka ilmakehän hiilidioksidimäärä kasvoi vuosittain enemmän kuin emissiot olivat. Se tarkoittaa, että ilmakehään tuli meristä ja kasvillisuudesta lisää hiilidioksidia ilmakehään. Se voi tarkoittaa maapallon kasvillisuusmäärän pienenemistä eli aavikoitumista ja sademetsien hakkuita.

Vuodesta 1956 eteenpäin tämä hiilidioksidin kierto on toiminut niin, että noin 55 % ihmisen emissioista jää ilmakehään ja 45 % menee hiilinieluun. Oma tutkimustulokseni on, että hiiilinieluna toimii meri 60 % ja kasvillisuus 40 %. Tuo kasvillisuuden 40 % tarkoittaa maapallon vihertymistä.

Käyttäjän HeikkiRinnemaa kuva
Heikki Rinnemaa Vastaus kommenttiin #83

:)

Jos katsotaan maapallon pinnan muuntumista viimeisen 300 vuoden ajalta on huomattava että niin euroopassa kuin briteissä on paljolti metsäala muuntunut peltoalaksi. Samaa lienee muillakin mantereilla muuntuminen. Samaan aikaan on kaupunkien kasvaminen tuonut mukaaan myös maan pinnan peittoa,,eli asvaltit ja talot. Eli jos hiilinielu on sidoksissa vihreän pinnan yhteismäärän ms.ainemäärään,,eli puut/peltoruoho-asvalttitalopinnat,,,niin on lienee kaikille selviö että tämä maapallon vihreän pinnan määrä on pienentynyt ja pienentyy koko ajan. Toisaalta viimeisen 300 vuoden aikana ilmaan päästetty polttojäteaines,,sen päästön huippuvuosikymmenet lienee olleet tuossa 1900-luvulla ja päästömäärä nyt pienenee,,eli tilanen paranee siltä osin. Kompensoiko päästöjen pieneneminen vihreän pinnan vähenemistä,,en tiedä.

Toisaalta en tiedä sitäkään että kun öljyä tai hiiltä poltetaan ja suodatetaan hiukkasia pois piipussa paremmin,,niin miten silti se muunnosprosessi jossa nestemäinen aine muunnetaan tavallaan maan pinnalle hiukkasiksi,,,,mihin se katoaa,,vai katoaako atomäärisellä tasolla,,palaako öljy olemattomiin,,ainehan ei voi kadota?
Tarkoitan että kun maan pinnan alta otetaan suuret määrät kiinteää ainetta ja sitä siirretään ja se hajotetaan sitten tähän vihreään pintaan ja ilmaan,,niin miten se vaikuttaa ilman tai vihreän pinnan aineen laatuun?
Kysehän on ihmisen keksimästä prosessista, siis luontaisen aineen olomuodon muuntumisesta toiseksi ja sen vaikutuksesta luontaisen aineen ms.kiertoon,,eli ilmakehän hiilinieluun yms,,,

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Kommentteja:

1) Omien laskelmieni mukaan ilmakehästä mitattu 13C isotooppimäärä -8.4 permilleä tarkoittaa 8 %:n ihmisperäistä CO2-pitoisuutta.

2) Ei pidä paikkaansa, että ihimisen päästöillä ei olisi mitään vaikutusta ilmakehän CO2-pitoisuuteen. Nyt vuositasolla CO2-emissiot ovat tasolla 10 GtC ja ilmakehän CO2-määrä lisääntyy n. 5,5 GtC vuodessa. Vuositasolla määrä korreloi erittäin hyvin valtamerien lämpötilaan ja siki nyt kahtena viimeisenä vuotena lisys on ollut suurempi. Ilmakehä on aika lähellä ideaalista sekoitinta kuten havaitaan CO2-pitoisuuksista. Jos ihmispäästöt eivät vaikuttaisi ilmakehän CO2-pitoisuuteen, niin silloin valtamerien ja kasvillisuuden pitäisi napata ilmakehästä aina uusimmat päästöt ja antaa tilalle luonnollista CO2:ta. Tämä on tietysti mahdotonta ja sellaista ei voi tapahtua luonnonlakien mukaan. Valtameret ja kasvillisuus absorboivat ja yhteyttävät aika lailla sitä mitä tarjolla on, eivätkä valikoi - kasvillisuus suosii jonkin verran isotooppia 12C, jota on n. 99 % ljuonnon CO2:sta.

3) Pitkän aikavälin trendeissä tämä ilmiö on tosiasia. Silloin lämpötilamuutokset ovat olleet paljon suurempia kuin nyt vuoden 1750 jälkeen.

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen

"Ei pidä paikkaansa, että ihimisen päästöillä ei olisi mitään vaikutusta ilmakehän CO2-pitoisuuteen."

Kun otetaan huomioon, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuus määräytyy ilmakehään tulevien kaikkien CO2-emissioiden ja ilmakehästä muuhun ympäristöön tapahtuvien kaikkien CO2-absorptioiden hakeutumisesta dynaamiseen tasapainoon, ilmakehän hiilidioksidipitoisuus nousee, jos CO2-emissiot ovat yhteensä suurempia kuin CO2-absorptiot yhteensä. Kun viimeaikoina CO2-emissioiden kokonaimäärässä ihmisperäisten CO2-emissioiden osuus fossiilisista polttoaineista on ollut vain noin 4 %, ei luonnonlakien mukaan hiilidioksipitoisuuden kokonaisnousnousussakaan fossiilisista polttoaineista aiheutuvaa hiilidioksidiakaan voi olla kuin korkeintaan tuo minimaalisena pidettävä noin 4 %:n osuus. Kun vielä otetaan huomioon, että todellisuudesta ei ole asianmukaista näyttöä ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kokonaisnousunkaan aiheuttamasta lämpenemisestä,on turha uskoa ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen aiheuttamaksi uskottuun lämpenemiseen.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #72

Joo, kyllä se on juuri näin. Satelliittimittauksista saadaan vähän osviittaa mistä sitä hiilidioksidia ilmakehään tulee ja minne sitä imeytyy.

Näkyy niistä kuvista lisäksi teollisuuskeskittymät ja asutustihentymät Aasiassa, Euroopassa ja Amerikassa, josta voisi päätellä, että ihmisperäisillä CO2 -päästöillä olisi hienoinen yliedustus ilmakehässä, mutta kun ihmisperäisen CO2:n osuus on vain tuo 4 %, niin epätodennäköistä tuokin on.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #72

Ilmeisesti Heimonen on unohtanut peruskoulussa opetun kasvien yhteyttämisen ja hengittämisen vuorottelun prosenteissaan.

"...luonnolliset hiilidioksidipäästöt (meristä ja kasvillisuudesta) ovat tasapainossa luonnollisten hiilinielujen kanssa (taaskin meressä ja kasvillisuudessa). Maakasvit ottavat noin 450 gigatonnia hiilidioksidia vuodessa ja meret ottavat noin 338 gigatonnia. Tämä pitää ilmakehän hiilidioksiditason karkeasti tasapainossa. Ihmisen hiilidioksidipäästöt horjuttavat luonnollista tasapainoa."

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #77

Pariisin sopimuksesta ei olisi muuta poimittavaa kuin tuo ranskalaisten (saksalaisten) ehdotus 4 promillen aloiteen osalta. http://4p1000.org/understand

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila Vastaus kommenttiin #72

Vielä kommentti kommenttiin 72.

Väite, että ilmakehän antropogeeninen eli ihmisestä aiheutuva osuus olisi jo asettunut tasolle 4 % ei pidä paikkaansa. Antropogeeninen CO2 tunnistetaan siitä, että siinä on hiukan enemmän isotooppia 13 (13C) kuin isotooppia 12 (12C). Luonnon hiilessä on keskimäärin 99 % isootooppia 12C. Kasvit suosivat yhteyttäessään isotooppia 12C, jolloin tämä suhde hieman muuttuu. Koska kaikki ihmisen aiheuttama hiilidioksidiemissio on alunperin kasvillisuuden aikaansaama (kivihiili, öljy ja maakaasu), niin siinä on aika tarkkaan sama 13C/12C-suhde kuin kasveissa.

Tutkijat ovat luoneet erikoisen mittayksikön 13C-isotoopin mittaamiseen ja sillä on monta nimeä, mutta käytän niistä yhtä eli permille (per mil). Luonnon hiilidioksidissa tämä permille-luku on -7. Tätä lukua on mitattu systemaattisesti ilmakehästä n. vuodesta 1980 lähtien. No onko se pysynyt vakiona eli samana. Ei ole. Vuonna 1989 permille arvo oli n. -7,4 ja nyt se on tasolla -8.4. Tämä tarkoittaa sitä, että antropogeenisen CO2:n määrä ilmakehässä lisääntyy tasaisesti koko ajan ja se on hiilen kierron lakien mukaista. Hiiliemissioiden permille luku on n. -26.

IPCC:n mukaan koko ilmakehän CO2 lisäys vuodesta 1750 lähtien on pelkästään antropogeenistä eli se tarkoittaa prosenteissa n. 28 %. Sen lisäksi, että IPCC tunnustaa, että noin puolet vuosittaisesta antropogeenisestä hiiliemissiosta häipyy hiilinieluihin (pääasiassa meriin), niin jos emissiot loppuisivat, silloin antropogeenistä hiilidioksidia ei enää siirtyisi hiilinieluihin käytännössä juuri yhtään. Jos Heimonesella on tietty käsitys asiassa, niin IPCC:n käsitys se vasta on erikoinen. Se ei tunnusta, että hiilidioksidi kiertäisi ilmakehän, merien ja kasvillisuuden kesken. Tämä kierto on varsin voimakas. Noin neljäsosa ilmakehän hiilidioksidista vaihtuu vuosittain.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #93

"...IPCC:n käsitys se vasta on erikoinen. Se ei tunnusta, että hiilidioksidi kiertäisi ilmakehän, merien ja kasvillisuuden kesken."

Mistä ihmeestä tuollainen väite on peräisin? Katso nyt esimekiksi kuvaa 6.1

https://www.ipcc.ch/pdf/assessment-report/ar5/wg1/...

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila Vastaus kommenttiin #95

Kyllä se kuvassa tunnustaa kiertojen olemassaolon, mutta kun se pitäisi ottaa huomioon CO2:n viipymisajassa, niin erikoisella tavalla antropogeenisen CO2:n absorptio meriin ja kasvillisuuteen hiipuu lähes kokonaan.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #93

Mikäli fotosynteesi suosisi isotooppi 13C CO2:ta, mitään jälkeä ilmakehään ei jäisi antropogeenisen CO2:sta. Parmille luku muuttuu myös luonnollisista syistä. Että suurin osa kasveista kuitenkin suosii kevyempää hiilen isotooppia fotosynteesin yhteydessä ei muuta sitä tosiasiaa, että antropogeenisen CO2 -päästöjen osuus ilmakehän CO2:sta on 4 %.

”The main advantages of the isotopic approach lie in the unique labeling of flux components; leaf transpiration and soil evaporation are isotopically very different; root and soil respiration can have distinct 13C labeling; photosynthesis (depleted uptake) tends to enrich the atmosphere, while respiration (depleted release) tends to deplete the atmosphere in 18O and 13C. http://www.wzw.tum.de/public-html/lattanzi/Lit/Daw...

Käyttäjän NikoSillanp kuva
Niko Sillanpää

Kun koko perushypoteesi ja tärkeimmät mallinnuksen ovat on näin huojuvalla pohjalla, voi miettiä, kuinka huojuvalla pohjalla ovat väitteet, että jokin yksittäinen paikallinen vallitsevien säiden muutos johtuu tästä ilmiöstä; Kyseessä on näytön asteen puitteissa lähinnä arvaus.

Ja näillä perusteilla sitten pitäisi toteuttaa jotain globaalia tulonsiirtoskeemaa aiheuttamisperusteisina kompensaatioina. Ei kiitos enää killinkiäkään ilmastotulonsiirtoihin.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Earth's oceans are warming 13% faster than thought, and accelerating.

https://www.theguardian.com/environment/climate-co...

Käyttäjän jussikeinonen kuva
Jussi Keinonen

Aihetta, ja varsinkin keskustelua lievästi sivuten, oheisen linkin takana on Guardianin pitkä juttu tiedejulkaisemisen bisneksestä.

https://www.theguardian.com/science/2017/jun/27/pr...

Se kannattaa tietenkin lukea Guardian-lähdekritiikkitutka päällä, mutta antaa osviittaa sille, miksi ihmisen mahdollisesti aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta on ollut niin kannattavaa tuottaa niin runsaasti tieteellisiä artikkeleita.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Tuo ei mitenkään liity erityisesti ilmastotutkimukseen.

Käyttäjän jussikeinonen kuva
Jussi Keinonen

Ei vain ilmastotutkimusbisnekseen, mutta selittää osin sitä miksi se on ollut niin kannattavaa tutkijoille.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #66

Denialismi on bisnes, ei tutkimus. Tutkijat maksavat julkaisuista.

Käyttäjän jussikeinonen kuva
Jussi Keinonen Vastaus kommenttiin #74

Kaikki yhteiskunnassa on bisnestä, eli vaihtokauppaa. Se on koko ihmisapinan kehityksen ytimessä.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Koska viitattu Santerin ja kumppaneiden tutkimus on maksumuurin takana, niin linkitän tähän yhden selostuksen tutkimuksen merkityksestä yms.

https://www.carbonbrief.org/study-why-troposphere-...

Mallien ja todellisuuden välillä on eroavuutta, mutta pientä trendiähän tuossa näyttäisi olevan mittaustuloksissakin.

Zeke Hausfather esittää omia näkemyksiään, mistä eroavuus mallien ja todellisuuden välillä voisi johtua. Itelleni pistää silmään, että malleihin on mitä ilmeisemmin jälkikäteen käsin syötetty Pinatubon ja El Chicon purkaukset, koskapa ilmastomallit ovat ennustekyvyttömiä noiden vulkaanisten tapahtumien osalta, mutta silti mallien käyrä menee noiden purkausten kohdalla todellisuutta vastaavasti. Zeke viittaakin huomiotta jätettyihin muihin purkauksiin, mikä on tietenkin ilmastomallien puute. Keskiarvoinen vulkanismi voisi olla avuksi?

Että virhe mallien ja todellisuuden välillä on ollut runsaampaa tällä vuosituhannella voinee johtua ainakin osaltaan siitä, että negatiiviset eli hillitsevät takaisinkytkennät ovat alipainoisesti mukana malleissa, jos ollenkaan. Tässä viittaan erityisesti bioperäisiin aerosolinmuodostajiin, joita lisääntyneen hiilidioksidin rehevöittävä vaikutus todennäköisestikin lisää.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Lauri Gröhn ei ole ilmastotutkija eikä hän itse ole väitellyt miltään alalta. Hänen CV antaa kuvan tietokonexpertistä, joka muuntaa valokuvat musiikiksi.

Ilmastonmuutosasioissa Lauri Gröhn referoi ainoastaan ja vain Sceptical Science blogia, jonka ylläpitäjä, australialainen John Cook, kertoo itsestään, että hän ei ole ollenkaan mikään ilmastotutkija. John Cookilla on apulaisia eri maissa, mutta kukaan heistä ei ole ilmastontutkija tai edes väitelleitä tohtoreita (taitaa yksi italialainen tohtori olla, mutta ei hänkään ilmastotukija ole), ilmastonmuutoksen fanaattisia kannattajia kylläkin.

John Cook about skeptical science:”This site was created by John Cook. I'm not a climatologist or a scientist but a self employed cartoonist and web programmer by trade. I did a Physics degree at the University of Queensland and while I achieved First Class Honours and could've continued onto a PhD, I instead quit academia and became a professional scrawler. Too much doodling in lectures, I think. Nevertheless, I've pursued a keen interest in science and if anything, found my curiosity about how the world works increased once I wasn't forced to study for impending exams.”

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

Olen täysin kyllästynyt Gröhnin jankkaukseen, koska hänen tietonsa ovat alkeelliset ja hän hokee niitä omassa kuplassaan, ja ikävä kyllä jakaa usein väärää tietoa, . Siksi päätin asettaa hänelle bannin.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Ota banni pois Laurilta. Mitä enemmän Lauri kirjoittaa niin sen vähemmän sen hourailuja kukaan uskoo. "Äijä" toimii tehokkaasti omaa agendaansa vastaan.

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola Vastaus kommenttiin #106

niinhän hän tekee mutta silti on huono juttu jos palstallani on väärää tietoa.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #108

Pahoin pelkään että Gröhn ymmärtää ilmastonmuutoksesta enemmän kuin moni muu kommentoija yhteensä. Mutta kielenkäyttö kieltämättä on turhan tylyä.

Käyttäjän jussikeinonen kuva
Jussi Keinonen

#82 "Lauri Gröhn ei ole ilmastotutkija eikä hän itse ole väitellyt miltään alalta"

Samoista taustasyistä johtuen yritän ainakin itse pidättäytyä tieteen ja lukujen osalta vain uteliaana lukijana. Minua kiinnostaa ihmiskunnan massapsykologia, sen ohjailu ja taipumus negativismiin, josta ilmastonmuutoskeskustelu on yksi viime vuosikymmenten parhaista esimerkeistä.

Tosiasiassa maailmamme on vuosi vuodelta parempi paikka ja suuntaus jatkuu (mutta se on jo toinen juttu).

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Epätietoisuus ja väittely ilmastonmuutoksesta näemmä jatkuu edelleen, kunnes kansainvälinen ilmastostandardi (Lapse Rate) on päivitetty asianmukaisin parametrein so. siitä puuttuu oleellisia suureita kuten vesihöyry ja muut kasvihuonekaasut, sekä ilman saasteiden vaikutus.

Väitän, että Lapse Rate - käyrä ei ole lineaarinen maan pinnasta tropopaussiin (n. 6,5° / km). Lämpötilagradientteja esiintyy mitä suurimmassa määrin. On vain ajan kysymys, jolloin Lapse Raten derivaatta tulee muuttumaan jyrkemmäksi, jollei kasvihuonekaasuja ja saasteita saada kuriin.

On jollain tavalla ironista ja jopa naiivia olla tästä asiasta eri mieltä, kun maailman väestönkasvun ennusteet vuoteen 2050 ovat seuraavia:

YK / 7,9 mrd (2017) -> 9,8 mrd (2050) => Δ% on luokkaa 30%.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Lapse rate on suomeksi lämpötilagradientti, kun ilmakehästä puhutaan.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Ymmärrän kyllä englantia, asiayhteys lienee kuitenkin se tärkein..

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen Vastaus kommenttiin #100

Suomensin käyttämääsi englantia virallisen kääntäjän tasollani, en epäillyt englannin ymmärtämistäsi.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Minulla ei ole muuta asiantuntemusta kuin jos sataa, otan sateenvarjon ulos mennessäni. Sallittakoon silti pari kommenttia:

Vuosikymmenien ajan tuhannet tohtorit ja tutkijat osoittivat että tupakka on terveellinen, ei aiheuta syöpää. Tupakkateollisuudella oli miljardeja käytettävissä tähän. Tupakan ja syövän yhteyden hyväksyminen kesti kauan.

Ilmastonmuutos on tuhat kertaa vaikeampi aihe. Fossiilisten polttoaineiden bisnes on valtava, se antaa miljardeja tutkimukselle joka osoittaa että ei ole aihetta huoleen. Tuhannet ja tuhannet tohtorit saavat tutkimuksiinsa miljoonia ja miljoonia. He tukevat toinen toistaan. Vastustajilla ei ole resursseja tutkimuksiin.

Ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen hyväksyminen ei tule onnistumaan ennen lopullista tuhoa.

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

Kommenttisi on outo, ottaen huomioon, millaista tutkimusta todella rahoitetaan.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Teoreettista pohdiskelua ilmastonmuutoksesta on mielestäni tehty ehkä liiaksikin.

Nyt olisi keskityttävä em. kansainvälisen ilmastostandarin (ISA) asianmukaiseen päivittämiseen (kaikki kasvihuonekaasut, vesihöyry ja saasteet / lämpötilagradientit).

Kattavammat mittaukset suoraan ilmakehästä (Radioluotaus / Sondit ) antaisivat välittömät korrelaatiot (trendi / maan nettolämpö).

Mallinnuksia voi myös tehdä laboratorio-olosuhteissa erilaisin yhdistein.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Tarkennus kommenttiin 94:

Lapse Rate on luonnollisesti (Is the rate at which atmospheric temperature decreases with an increase in altitude) ja

ISA (International Standard Atmosphere), jottei tule epäselvyyksiä.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Hannu, olet oikeilla jäljillä, että ISA:sta puuttuu vesihöyryn määrä tai gradienttti normaali ilmakehässä. Useimmat tietävät, että maapallon keskimääräinen pintalämpötila on 15 astetta ja että normaali ilmanpaine maan pinnassa on 1 baari. Läheskään kaikki ilmastonmuutostutkijat eivät näytä tietävän, paljonko ilamakehässä on keskimäärin vettä.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Antero, juuri näin.

Lämpötilagradientit (suuntaan johon ne kasvavat eniten) eivät ole läheskään niin lineaarisia kuin on oletettu ja derivaatta'kin on muuttuva maan pinnasta tropopaussiin.

Itse asiassa väitän, että samaan aikaan käyrän alkupää maan pinnan tasossa on siirtymässä lämpimämpään suuntaan, riippuen vuoden ajoista. Kokonaisuudessaan tästä syntyy hystereesi, joka sekin liikkuu lämpimämpään suuntaan ja ei palaudu täysin ennalleen.

Kaiken kaikkiaan palautuminen ns. normaaliin riippuu energian kulutuksesta ja häviöistä globaalilla tasolla.

Maapallo itsessään myös jäähtyy, -tosin hyvin pitkällä aikavälillä,- ja auringon säteilyenergia puolestaan loiventaa ratkaisevasti tätä muutosta, kääntäen efektin päinvastaiseksi tunnetulla kulma-muutoksella.

Käyttäjän tapiomakelainen kuva
Tapio Mäkeläinen

Uskon että ihmisellä on joku osuus mahdolliseen lämpenemiseen ja saastuttamisen hillitseminen on määrätyyn rajaan asti kaikkien etu.
Olen jo 20 vuoden ajan sanonut että vihervasemmisto ja sen peesissä hyväuskoiset hölmöt ajavat ilmastoasian varjolla ylipäätään ideologiansa mukaista elämäntyylin muutosta vasemmistolaiseen suuntaan. Totalitarismia.
Tulisipa samanlainen talvi kuin 86-87 niin nähtäisiin missä kusessa ollaan näiden uskomusenergiatouhujen kanssa? Siinä voisi ministerin sähköauto hyytyä jo länärille.
Eilen LinkedIn keskustelupalstalla pohdittiin miten USA 3 miljoonan rekkakuskin käy kun AI ja robottiautot korvaa heidät. Miten käy keskiluokan töiden? Maa edustaa 4% pallomme nuppiluvusta. Tyhmät jenkit tietysti ei muusta tiedä ja siksi kirjoitin että käykääs katsomassa world population clock sivustoa ja miten väki lisääntyy. Tänä vuonna JO yks Ranska. Kahdekymmenen väkirikkaimman joukossa ehkä 4 maata jota joku tekoäly hetkautaa. Siellä on pikkasen muut ongelmat esim saanko huomenna syödä.
Tämä se haaste on eikä jo laskemassa olevat päästöt.
Mitä tulee maamme ilmasto" tietäjiin" niin Korholaa lukuunottamatta ovat sielunsa myyneet ideologialleen.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Olin eilen tuulivoima tiedotustilaisuudessa, tarkoituksena oli muuttaa turbiinien rakennusluvissa n. 200 metrin pyyhkäisykorkeus 250 metriin. Saksalainen toimija esitteli asiaa, samalla tuli puheeksi Saksan energiantuotanto, ja vastasi kysymykseen montako hiilivoimalaitosta on suljettu tuulivoiman ansiosta? Saksa rakentaa tuulivoimalat korvaamaan ydinvoiman 2030 mennessä? - Eikä hiilivoimaa niinkuin Suomessa on ollut tarkoituksena, mutta nyt ei enää puhuttu mitään ilmaston lämpenemisen hillinnästä. Se oli Suomessa se pakkokeino jonka perusteella tuulivoimalat piti rakentaa korvaamaan hiilivoimalat, Saksassa rakennetaan taas uusia hiilivoimaloita lisää. Ja molemmat maat noudattavat EU:n ilmastopolitiikkaa tuulivoimaa tukemalla eri syistä. Saksa myy tuulivoimalat Suomeen, ja rakentaa itse uusia hiilivoimaloita. Suomesta saa parhaimmat tuulivoiman tukirahat ja ne rahat kiinnostavat sakemanneja. Selitykset muuttuvat matkalla, suuremmat tuulivoimalat olisivat täällä turvallisempia mutta Saksaan niitä ei hyväksytä!

Suomea johtavat idiootit ja siksi Suomi on syvässä lamassa ja pysyy
siellä pitkään. 1990– luvulla nämä poliitikot saivat kaikki Suomen
pankit nurin ja veronmaksajat olivat laskun maksajina. Nyt ne kuvitellun ilmastonmuutoksen nimissä romuttavat Suomen energian huoltovarmuus järjestelmän, ja sen laskun lisäksi yhteiskunta saa kärsiä tuulivoimaloiden terveys- ja ympäristöhaitoista sekä sähkö- ja lämpö katkoista sekä globaalista päästöjen kasvusta.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Antropogeenisen ja ns. luonnollisen vaikutuksen summa ei ole vakio. Tämä summa on nouseva joka korreloi suoraan väestönkasvun määrään => kasvihuonekaasut ja saasteet lisääntyvät, jollei väestönkasvua (Δ% n. 30% vuoteen 2050) saada taittumaan.

Yhtäältä kehittyneet yhteiskunnat joissa koulutus on korkealla tasolla ja ravintoa yllin-kyllin syntyvyyden vähentyessä, kun toisaalta kehitysmaiden suuntaus on täysin päinvastainen. Tämä epäsuhta tulisi kompensoida mm. clean - tech hankkeina ym. koulutukseen liittyvinä missioina.

Globaalit clean-tech yritykset tulevat yhä enemmän hyötymään taloudellisesti ympäristöekologiaa parantamalla.

Nämä ovat tämän päivän ja tulevaisuuden hankkeita, joilla ilmastonmuutos on mahdollista saada taittumaan.

Lisäksi em. ISA -standardin päivitys radioluotaamalla, jotta todelliset lämpötilagradientit saadaan näkyville. Tässä mielessä Suomalaiset anturit ovat laadultaan maailman parhaita (on käytetty menestyksekkäästi myös kansainvälisissä avaruushankkeissa).

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

Voisiko joku ystävällisesti osoittaa minulle ja muillekin, missä "ilmastonmuutostutkimus" on määritetty tieteenalaksi.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Ei missään. Suomessakaan ei ole yhtään professoria ilmastonmuutoksen alueella.

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

Minäkin käsittelen aihetta väitöskirjani luvussa 4. Tässä pieni ote suomennettuna:
"Viime vuosina yliopistoihin on tullut ilmastotieteen tai ilmastonmuutoksen tutkimusosastoja ja professuureja, ja ilmastotiede tai ilmastonmuutostutkimus on voimakkaassa muotoutumisvaiheessa. Eri perinteisten tiedealojen välillä käydään myös kisaa siitä, millä laitoksella on se viimeinen sana ilmastonmuutokseen. Etenkin tämä on havaittavissa meteorologian ja menneisyyden ilmastohistoriaa selvittävän paleoekologian ja vaikkapa aerosolifysiikan välillä.
On olemassa useita asioita, joita voidaan tutkia ilman, että kyseessä olisi oma tieteenalansa – interdisiplinäärisesti, ilman omaa ominaista metodologista profiilia. Ilmastonmuutosta tutkitaan ainakin esimerkiksi meteorologian, tilastotieteen, oseanologian, paleoekologian ja aerosolifysiikan keinoin; lisäksi on koko joukko yhteiskuntatieteellistä ja taloustieteellistä ilmastonmuutostutkimusta.
Ilmastotieteellä tarkoitan tässä työssä laajasti niitä tieteenaloja, jotka tutkivat ilmastoa ja sen muutoksia kuten kasvihuoneilmiön voimistumista sekä ilmastonmuutoksen syitä ja vaikutuksia. Vaikka säätiede eli meteorologia on vanha ja perinteinen tieteenala, voidaan ilmastotiede nähdä nuorena, monitieteisenä empiirisenä tutkimusalana. Se kuvaa materiaalisen todellisuuden yhtä osa-aluetta – ilmakehän toimintaa ja vuorovaikutussuhteita – sen lainalaisuuksia sekä ihmisen moninaisia suhteita tähän todellisuuteen.
Arvioitaessa, millainen tieteenala ilmastotiede on, mikä sen rooli on tieteen kentässä, missä määrin se täyttää tieteellisen tiedon ja tieteellisen päättelyn tuntomerkit ja mitkä ovat sen mahdolliset erityispiirteet, on luotava katsaus tieteellisen tiedon kriteereihin, tieteelliseen päättelyyn ja selittämiseen sekä tiedon kasvuun.
Voidaanko ilmastotiedettä pitää itsenäisenä tieteenalana, ja jos pidetään, millaisesta tieteestä on kyse? Onko sen päämäärä puhtaasti kognitiivinen, vai onko tieteen sisään rakennettu ajatus, että tarkoitus on pyrkiä ehkäisemään sen kuvaamat tapahtumasarjat? Onko kyseessä jonkinlainen hybridi? Näitä kysymyksiä pohditaan tässä yhteydessä."
Päädyn siihen että kyseessä ei ole tavanomainen tieteenala, vaan kyse on ns postnormaalista tieteestä.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Hei,

Pyydän näin heti alkuun anteeksi väliintuloani.

Summa summaarum. Nähdäkseni kyseessä noin yleisesti on fysiikka, matematiikka ja empiria, kun käsitellään aihetta ilmastonmuutos muun muassa.

Tiede sinänsä on järjestelmällistä uuden tiedon tuottamista, riippumatta asiayhteyksistä.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Mihin näitä täysin pieleen meneviä mallinnuksia tarvitaan? Politiikkojen "ohjaamiseenko".
Jos katotaan lämpötilaa mummon mittarilla niin vuodesta 1750 tähän päivään ei huomaa mitään muutosta mutta paniikki on päällä silti ja ihmiset pakotetaan maksamaan "asioista" joista ei ole itse maapallolle yhtään mitään hyötyä.

Niin ja -30 luku taitaa olla edelleen tämän maan lämpimin vuosikymmen.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Trump sulki ilmasto huijareilta rahahanan, maailmanlopun pelottelu ei ole jatkossa hyvä bisnes.

"Donald Trump ’s EPA is facing a tsunami of vitriol for trying to drain the DC swamp of rogue regulators that rule with made-to-order scientific lies and invented threats, such as its ruling that the carbon dioxide which makes life on Earth possible is a pollutant"

"When President Trump proposed a $1.6 billion cut from the EPA's expected $8.1 billion budget, employee screams of doomsday intimidated Congress into forking over the full gimme-gimme."

http://www.cfact.org/2017/06/28/u-s-funding-dubiou...

Jyrki Paldán

Ilmastotieteilijät ovat edelleenkin lähes yksimielisesti ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen kannalla. Suurinpiirtein yhtä suuri osa ilmastotieteilijöistä pitää ilmastonmuutosta tosiasiana, kuin lääkäreistä pitää tupakan ja keuhkosyövän yhteyttä.

Politiikkahan on aina arvovalintoja, ja sen vuoksi se ei ole faktariippuvaista. Politiikassa mikään ei estä toimimasta tiedeyhteisön lähes täyttä yksimielisyyttä vastaan erilaisilla arvovalinnoilla, mutta ei viitsitä kiistellä niistä fakta-asioista tiedeyhteisön kanssa muutaman lauseen mututuntumilla ilman asianmukaista tietotaitoa. Jos omana arvona on tieten tahtoen tuhota planeetta parissa sukupolvessa, antaa palaa vain. Saadaanpahan ainakin kasvanut insentiivi avaruusmatkailulle.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Olisi hyvä jos ideologinen vauhkoilu ilmastonmuutoksen ympärillä lakkaisi ja asia nähtäisiin sellaisena kuin se on: ongelmana, joka pitää ratkaista.

http://www.libera.fi/blogi/poliittinen-epaonnistum...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset