*

Eija-Riitta Korhola Levottomia ajatuksia jäsennellysti

Trumpin valinta

Jos Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoittaa tänään maansa vetäytyvän Pariisin sopimuksesta, se tietää vaikeuksia sopimukselle. Mutta jos hän ilmoittaa USA:n jäävän neuvottelupöytiin, sekin tietää vaikeuksia. Ensimmäisessä vaihtoehdossa sopimusta nakerretaan ulkoapäin, toisessa sisältäpäin. Hyvää vaihtoehtoa ei ole, ja pitkälti se johtuu Pariisin sopimuksen luonteesta. 

Pariisin sopimus on kansainvälinen turhake, jolla pelastettiin kyllä poliitikkojen kasvot, mutta ei ympäristöä, ja mitä pikemmin se kaatuisi, sen parempi. Maailman ei kannattaisi toistaa Kioton sopimuksen kaltaista prosessia, joka lopulta kutistui mitättömäksi päästövähennyssopimukseksi EU:n ja neljän muun vähentäjämaan kesken. Kiotoon haaskattiin melkein 20 vuotta ja valtava määrä voimavaroja. Pariisin sopimus ei ole olennaisesti parempi, ja on itse asiassa mahdollisuuksien vakavaa tuhlaamista, opportunity cost. 

Ilmastokysymyksen todellinen testi tapahtuu energian saralla. Ihmiskunnan tulisi keskittyä panostamaan kaikki voimavarat järkeviin uusiin energiaratkaisuihin, joissa pyritään siihen, että puhdas ja luotettava energia tulee mahdollisimman halvaksi. Kun Kioton ja Pariisin ideologinen lähtökohta on päinvastainen, ja kun valitut keinot vain nostavat kuluttajahintoja ja tukirakennelmat vain tuudittavat uusiutuvia energiamuotoja tehottomuuteen samalla kun rikastuttavat harvoja, yhtälö on vaarallinen. Nykysysteemi, jota Pariisin sopimus ruokkii, vain lisää energiaköyhyyttä, ja energiasta ymmärtämättömät poliitikot ovat saaneet tämän aikaan. Kun tiedostamme, ettei tuuli ja aurinko vieläkään anna maailmalle yhtä prosenttia enempää energiantarpeestamme, olisi syytä herätä tajuamaan keskeytymiskustannuksille alttiin energian rajoitukset. 

Pariisin sopimus on liian heikko, että siihen kannattaisi käyttää ne valtavat panokset, joihin nyt on sitouduttu. Jos ilmastomalleihin on uskominen, nykyiset päästövähennystavoitteet vähentäisivät lämpenemistä 0,2 astetta vuosisadan loppuun mennessä. Vähennysten kustannus olisi kuitenkin merkittävä, ja hidastaisi talouskasvua etenkin kehitysmaissa, joka tekisi niistä entistä haavoittuvampia. Juuri tätä kustannusta voi kutsua mahdollisuuksien haaskaamiseksi, rahaksi jota ei käytetä uusiin teknologioihin. Julkista rahaa ei tulisi enää käyttää senttiäkään sillä vastuuttomalla tavalla, jolla uusiutuvaa energiaa nyt edistetään. Kun se ei tapahdu markkinaehtoisesti vaan poliitikkojen johdolla, vahinko on valmis, ja siitä on paljon näyttöä. 

EU ja Kiina aikovat antaa huomenna yhteisen julkilausuman Pariisin sopimuksen puolesta. Kiinaa en ihmettele, sehän saa ”kehitysmaana” sopimuksesta miljardien rahallisen hyödyn, mutta EU:n uhoa ilmastojohtajuudesta pidän naiivina. Me siirrämme edelleen teollisuutta ja päästöjä muualle ja leikkaamme kansalaistemme työpaikkoja. Jos sitten vielä ihmettelemme mistä populismi nousee, olemme todellakin huojuvassa tornissa. 

Eikä Trumpiakaan kannata syyttää aivan kaikesta. Mies on epäilemättä vaikea ja arvaamaton luonne, mutta se oli Obama, joka keksi kyseenalaisen kiertotien välttää senaatin käsittely. Vähintäänkin sadan miljardin vuotuinen ilmastorahoitus kehitysmaille, Kiina ja Intia mukaan lukien, olisi vaatinut senaatin hyväksynnän. Kun nyt Angela Merkel pahoittelee USA:n linjaa korostamalla, että Pariisin sopimus on globalisaatiota muovaava keskeinen sopimus, hän samalla tulee tunnustaneeksi sen olleen luonteeltaan juuri sellainen, joka USA:ssa olisi edellyttänyt senaatin käsittelyä. 

Yksi ongelma, jota Pariisin sopimuksen kohdalla on harvemmin nostettu esiin, liittyy sen paradoksaalisuuteen: sopimus on kummallinen oxymoron, allekirjoittajilleen ei-sitova mutta lämpötilatavoitteeltaan kunnianhimoinen. Tämä epäsuhta velvoitteiden ja kunnianhimon välillä antaa aktivisteille pelikentän, ja vaikuttaa olevan yksi syy amerikkalaisten republikaanien huoleen. He kantavat huolta, että asetelma luo tilanteen, jossa valta siirtyy demokraattisesti valituilta elimiltä oikeussaleihin, jos ympäristöjärjestöt käynnistävät oikeudenkäyntien sarjan vaatien sitovampia tavoitteita. Mikään ei takaa, että tuomareilla olisi riittävä kyky arvioida ilmastotiedettä ja -politiikkaa. Tätä vallansiirtymisen riskiä on harva ymmärtänyt. 

Kirjoittaja on kansainvälisistä ilmastosopimuksista Helsingin yliopistossa väitellyt tohtori ja Innovation for Cool Earth Forumin johtoryhmän jäsen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

43Suosittele

43 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (116 kommenttia)

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Ilmastosopimuksista on tehty vallan ja verotusvallan oikeutuksia rahankeruuseen vippaskonstein huomioimatta todellisuutta ja kehitystä ei maiden hankkeissa - saati sitten pätkääkään ympäristön näkökulmin tarkastellen.

Saksassa poltetaan nyt halpaa hiiltä enemmän kuin koskaan ydinvoiman tai muun sijaan ja sehän maailman pelastaa. Ruotsissa on taas vetkuteltu ydinvoimasta luopumisesta päätöksin jo liki 30 vuotta.

Trump saattaa olla hyvinkin paljon aidompi, mitä tuli erääseen aiempaan apulaispresidenttiin elokuvineen ja rahakiihkoineen maailman julkisuudessa rockhengessä linkolalaisittain esiintyen.

Käyttäjän Luakso kuva
Anton Laakso

Ehkä tuota Pariisin sopimuksesta vetäytymistä pelottavampi asia on Trumpin suhtautuminen ilmastonmuutokseen yleisesti ja sopimuksesta vetäytyminen osoittaa vain sen, ettei Trumpilla ole mitään aikomuksia tehdä mitään ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Yhdysvalloilla on asiassa iso rooli. Eikä sekään kyllä uskoa ja luottamusta herätä, jos maailman voimakkaimman valtion johtaja vähät välittää tieteestä.

Käyttäjän Taksari kuva
Jani Pulkki

Auringon magneettinen aktiivisuus korreloi päästöjen kanssa vuoteen 2000.. sen jälkeen ei. Arvaa miten ilmastonmuutos korreloi päästöihin since then

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Vuoden 2000 jälkeen lämpötila on pysynyt saman, mutta ihmiskunta on päästänyt kolmasosan kumulatiivisista CO2-päästöistä tuon jälkeen. Vaikutus siis lämpötilaan nolla.

Käyttäjän Luakso kuva
Anton Laakso Vastaus kommenttiin #64

Niin kuin luultavasti itsekin olet tietoinen, ilmaston lämpötilaan vaikuttaa muutkin tekijät kuin CO2. Onko ehdottaa jotain mikä aiheutti lämpenemisen ennen vuotta 2000?

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola Vastaus kommenttiin #73

Uusin tutkimus nostaa mustan hiilen CO2 rinnalle. Itse olen kirjoittanut aiheesta vuodesta 2009, ja toivonut että ilmastosopimuksissa otettaisiin huomioon tämä ongelma. Nyt on näyttöä, että arktisella alueella sen vaikutus olisi vähintään yhtä voimakas kuin CO2:n.

Käyttäjän Taksari kuva
Jani Pulkki

Kiitos Erja. En ymmärtänyt ensilukemalta. Voisitko kirjoittaa hieman vähemmän tiivistetyn version?

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

Jos luet linkkini, se auttaa varmasti.

Käyttäjän Taksari kuva
Jani Pulkki

Totta, Cambridge tms kehitetyn jalanjäljen tulkinta ohjelman mukaan olen älykkäämpi kuin 98pros mutta niille lopuille..

Kerettiläinen, tuen, mielipide saisi omata vahvat perusteet.

Olikohan tos järkeä olen juonut pari...

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Taas kerroit miten kaikki tekevät väärin, mutta et kertonut mikä teknologinen kehitys toisi sitä halpaa päästötöntä energiaa jolla loputon talouskasvu taataan.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

"Ihmiskunnan tulisi keskittyä panostamaan kaikki voimavarat järkeviin energiaratkaisuihin, joissa pyritään siihen, että puhdas ja luotettava energia tulee mahdollisimman halvaksi."

Pitääkö esittää uuden vallankumouksellisen voimalan periaatteet ennen kuin voi esittää resurssien allokointia? Jos esim. Saksan energiewenden sadan miljardin euron sijaan rahat olisi pantu R&D:hen, olisi hyvin mahdollista että jotain kerrottavaa olisi jo. Tai vastaavasti Suomessa, neljän miljardin euron tuulituki olisikin annettu vaikka sähkön varastoinnin kehitystyöhön.

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

Ei sitä tiedä vielä kukaan. Kuten olen linkitetyssä blogissani sanonut, tutkimus ja kehitys tulee ohjata siihen. Mutta sen tiedän ettei maailma pärjää yhden prosentin heilahtelevalla tuulella ja auringolla. Ne panostukset ovat tuhlausta.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Tämä kommenttisi Eija-Riitta on - sanoisinko - uskalias ja osin ristiriitainenkin.

Ensinnäkin toteat, ettei kukaan vielä tiedä, mikä (tai mitkä) tulee olemaan tulevaisuudessa ratkaisun energiaongelmaan tuova teknologinen ratkaisu.

Onko sinulla kuitenkin käsitys tämän teknologian suuntaviivoista, kun toteat, että tutkimus ja kehitys tulee ohjata siihen. Valitettavasti en ehdi lukea linkittämääsi artikkelia, joten jos viitsisit vastata tähän. Mikä tämä mahdollinen suunta olisi?

Kannatat tutkimusta ja kehitystä ratkaisun tuovien energiantuotantotekniikoiden löytämiseksi, mutta samaan hengen vetoon toteat tietäväsi, että panostukset aurinkoon ja tuuleen ovat tuhlausta.

Onko perustelunasi se, että niiden osuus tällä hetkellä on yhden prosentin suuruusluokassa ja tuotanto luonteeltaan jaksottaista? Se, että ihmiskunnan yritykset poliittisten ohjausjärjestelmien luomiseksi, ohjausjärjestelmien joilla pyritään edesauttamaan tulevaisuustarkastelut kestävien energiantuotantomuotojen syntymistä, ovat olleet tähän saakka kömpelöitä ja osin tarkoitustaan vastaan toimivia? Joitain muita perusteluita?

Näetkö siinä määrin vähän todennäköisyysmassaa löytyvän ilmaisten energialähteiden kuten aurinko ja ilmakehän virtaukset osastolta, suhteessa niitä hyödyntävien energiantuotantotekniikoiden sisältämiin mahdollisuuksiin, ettei tutkimus- ja kehityssatsauksia aurinkoon ja tuuleen perustuviin tuotantomuotoihin enää tulisi jatkaa?

Liittyen taas aurinko- ja tuulivoiman jaksottaiseen luonteeseen, oletko niin ikään sitä mieltä, että tutkimus- ja kehityspanostukset liittyen energian varastointitekniikoihin ovat tuhlausta? Esimerkiksi panostukset älykkäisiin sähköverkkoihin ja/tai vedyn tuottamiseen vedestä konsentroidulla auringonvalolla?

Entä poliittiset ohjausjärjestelmät ja rajoitteet ylipäätänsä: Jos ajatellaan ihmisten mielessään pyörittelemien vaihtoehtojen ja mahdollisuuksien kirjoa energiantuotanto-, ilmasto- ja muiden saman kategorian ongelmien ratkaisemiseksi, sisältyykö sinun visioosi ja hahmotelmaasi ratkaisusta rajoittavia ja ohjaavia poliittisia keinoja laisinkaan?

Toki parempia kuin Kioton ja Pariisin ilmastosopimukset, mutta joka tapauksessa kansainvälisiä sopimuksia, rajoituksia ja ohjauskeinoja: Tulisiko sellaisten solmimiseen mielestäsi pyrkiä vai jättäytyisitkö pelkästään mahdollisesti jo hahmottelemiesi teknologisten ratkaisujen varaan?

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola Vastaus kommenttiin #40

On syytä tarkentaa, etten vastusta tuuleen ja aurinkoon panostamista investointitukena mutta vastustan tätä nykyistä syöttötariffitukea, joka a) ei kannusta etsimään tehokkuutta ja joka b) sotkee sähkömarkkinat. Kun yhtä tuetaan, seuraa että kaikkia pitäisi tukea. Suomi on hyvä esimerkki, ja olen kirjoittanut aiheesta paljon. Tuet pilaavat helposti uusiutuvan energian kehityksen sillä kannattavuutta ei tarvitse aidosti hakea teknologiasta kun sen saa takuuhintana. Ylipäätään bioenergia, tuuli ja aurinko voivat tarjota paikallisia tai alueellisia osaratkaisuja, mutta vain, jos niiden täydennyksenä on jokin pe- rusenergian muoto. Itse uskon että meidän tulee hakea ratkaisua ydinvoimasta, niin fissiosta kuin fuusiostakin, välivaiheena, ja samalla kehittää uusia muotoja, kuten Bill Gatesia siteerasin linkissä.

Mitä teemmekin, toivon että energiamarkkinat toimivat markkinaehtoisesti eikä tukimuodoilla sotkien. Tutkimukseen ja kehitykseen sen sijaan tulee ohjata julkista rahaa. Ilman muuta tutkimusta pitää ohjata sähkön varastointiin.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #69
Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #69

Hyvä, että tarkensit näin. Kuitenkin kun henkilö N lukee blogejasi, väitän, että kirjoitustesi päällimmäiseksi viestiksi, suurimmalle osalle lukijoistasi, olennaisesti välittyy edellisen 3-liner ja vastaavanlaisten kommenttien sanoma

"Mutta sen tiedän ettei maailma pärjää yhden prosentin heilahtelevalla tuulella ja auringolla. Ne panostukset ovat tuhlausta."

On välittynyt jo pidemmän aikaa. Juuri noille hurrataan. Sen sijaan pidempiä kommennetteja harvempi jaksaa lukea, vaikka aihealueen (ilmakehän dynamiikka, energiantuotantomuodot, ympäristövaikutukset jne.) monimutkaisuus ja vaikeus sitä edellyttäisi. Uskon, että olet hyvinkin tietoinen nettoefektistä, joka viestinnästäsi välittyy. Jälleen voisi olla hyvä hetki tarkistuksenomaisesti miettiä Kristityn Vastuuta ™.

Mutta hyvä, että olemme samaa mieltä keskeisistä asioista. Niitä kommentistasi erikseen poimien, jotta tulevat vielä kertaalleen esiin:

"..en vastusta tuuleen ja aurinkoon panostamista investointitukena.."

"..meidän tulee hakea ratkaisua ydinvoimasta, niin fissiosta kuin fuusiostakin, välivaiheena, ja samalla kehittää uusia muotoja..

"..(tuotanto)tuet pilaavat helposti uusiutuvan energian kehityksen sillä kannattavuutta ei tarvitse aidosti hakea teknologiasta kun sen saa takuuhintana.." (lisäys alussa omani mutta oletan sinun tarkoittaneen tuota)

Täsmennyksiä sen sijaan vaatinee kohdat

"..toivon että energiamarkkinat toimivat markkinaehtoisesti eikä (tuotanto)tukimuodoilla sotkien.. (lisäsin oikeaksi olettamani täsmennyksen)

"Kun yhtä tuetaan, seuraa että kaikkia pitäisi tukea." Tässäkin tarkoittanet nimenomaan tuotantotukia.

Vielä jäi epäselväksi myös, kannatatko - periaatteellisessa mielessä eli jos sopimusjärjestelmien toteutus riittävän hyvä - maailmanlaajuisesti sitovia, rajoittavia ja poliittisesti ohjaavia sopimusjärjestelmiä, joilla odotusarvoisesti nopeutettaisiin merkittävästi uusien, tulevaisuustarkastelut kestävien energiantuotantomuotojen kehittymistä ja käyttöönottoa ja joilla rajoitettaisiin haitallisia päästöjä aiheuttavien muotojen käyttöä? Ja ennen kaikkea, olisitko valmis ajamaan kyseisen kaltaisten sopimusjärjestelmien syntymistä?

Ehkä olet kertonut asiaan liittyen jossain näkemyksesi edelliseen; en ole vain huomannut.

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola Vastaus kommenttiin #89

Minua, joka kirjoitan todella paljon aiheesta, ei ehkä ole kohtuullista syyttää lukijan tekemistä yksinkertaistuksista tai siitä, etten joka blogissani sano ihan jokaista asiaa. Vastaan kokonaisuudesta. Juuri siksi myös linkitän blogini hyvin usein aiemmilla blogeillani, jotta voin taustoittaa mitä tarkoitan. Huono bloggaaja kirjoittaa liian pitkiä tekstejä.

Väitöskirjassani esitän ajatuksen, jossa päästökaton sijasta toimisi päästölattia. Se tarkoittaa BAT- tai benchmarking -järjestelmää. Se voisi toimia systeeminä, jossa tuotanto kaikkialla pannaan kilpailemaan puhtaimmasta tavasta tuottaa eli päästöt/tuotantotonni alakohtaisesti. Tässä lyhyt selostus http://blogit.iltalehti.fi/eija-riitta-korhola/201...
tai tässä: http://blogit.iltalehti.fi/eija-riitta-korhola/201...

Sama ajatus näkyy myös tässä blogissani linkittämästäni tekstistä: http://blogit.iltalehti.fi/eija-riitta-korhola/201...

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Kommentoin kommenttia nro 11. Löysin tällaisen tiedon tuulivoiman osuudesta maailman sähköntuotannossa: Global wind power generation amounted to 950 TWh in 2015, nearly 4% of total global power generation: https://www.worldenergy.org/data/resources/resourc...

Aurinkoenergian osuudesta löytyy tällainen tieto: Solar power generation enjoyed another year of very rapid growth in 2015, with a 33% increase. Its overall share of global power generation remains low (1.1%), but that share has almost doubled in just two years

http://www.bp.com/en/global/corporate/energy-econo...

Suomeksi: tuulienergian tuotanto oli vuonna 2015 4 % ja aurinkoenergian tuotanto 1 % maailman sähköntuotannosta eli yhteensä 5 %. Silti se on yhä sattumaenergiaa ja vaatii vastaavan määrän konventionaalista hiilidioksidia tuottavaa energiamuotoa rinnalleen.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #97

Noin on, tuo vajaa 1 % tulee Spectator:in artikkelista, luvut ovat vuodelta 2014.

Oletettavasti E-R Korhola viittasi koko energiasektoriin, ei vain sähköntuotantoon. Kts. linkki!

”Even put together, wind and photovoltaic solar are supplying less than 1 per cent of global energy demand. From the International Energy Agency’s 2016 Key Renewables Trends, we can see that wind provided 0.46 per cent of global energy consumption in 2014, and solar and tide combined provided 0.35 per cent. Remember this is total energy, not just electricity, which is less than a fifth of all final energy, the rest being the solid, gaseous, and liquid fuels that do the heavy lifting for heat, transport and industry.” https://www.spectator.co.uk/2017/05/wind-turbines-...

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola Vastaus kommenttiin #100

Minä viittasin luonnollisesti koko energiantuotantoon. Sähkö on vain osa kokonaisuutta, ja kokonaisuus on ratkaiseva.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #104

Piti keksiä uusi mittayksikkö, kuten kerrostalokaksio, jotta sähköntuotanto tuulivoimaloilla kuulostaisi järkevältä?

Tuulivoimaloilla tuotetaan sähköä niin ja niin moneen kerrostalokaksioon, ja todetaan, että se on paljon sähköä.

On tällä porukalla varmaankin hauskaa, kun saa vedättää herkkäuskoisia vihreitä ym.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila Vastaus kommenttiin #104

Komentti 104. Hyvä tarkennus, että puhutaan samasta asiasta.

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki

"Taas kerroit miten kaikki tekevät väärin, mutta et kertonut mikä teknologinen kehitys toisi sitä halpaa päästötöntä energiaa jolla loputon talouskasvu taataan."

Juu, ei E-R kertonut varmaa tapaa tuottaa puhdasta energiaa tulevaisuudessa mutta sen sijaan sanoi hyvinkin selvästi mikä se ei ainkaan ole.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

CNN väittää, että Trump/USA on ulkona:
http://edition.cnn.com/2017/06/01/politics/trump-p...

BBC uutisoi samaan suuntaan:
http://www.bbc.com/news/live/world-us-canada-40123293

Trump asettaa USA:n kansalaiset muiden edelle, tai ainakin väittää pyrkivänsä siihen. Mikä onkaan jalompaa presidentiltä?

Jos kaikki ilmastotieteeseen pohjaavat pelottelut osoittautuisivat tosiksi, Trump olisi nyt saamassa lyhytaikaisen nautinnon ikuisen vaivan kustannuksella. Olettaisin, että keskittyminen edullisimpiin energiamuotoihin tuo edes jonkinlaisen etulyöntiaseman Trumpin valtakaudeksi. Tosin en usko tässä yhteydessä tuohon ikuiseen vaivaankaan. Teknologian kehittyminen tod. näk. tekee sopeutumistoimet tulevaisuudessa edullisemmiksi kuin ne olisivat nyt.

Eikös se ollut sinun väikkärissäkin, että EU:n ilmastopolitiikka pyrkiessään vähentämään CO2-päästöjä olikin lisännyt niitä globaalisti hiilivuodon kautta? Jatkuuko tämä tilanne edelleen?

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

Tilanne jatkuu juuri sellaisena. Siirrämme päästöjä muualle.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Samalla minuutilla, jolla kommenttisi tuli julki, Trump lausui sanat: "The United States will withdraw from the Paris accord."

Käyttäjän kalleerkkila kuva
Kalle Erkkilä

Trump ilmoitti juuri, että USA vetäytyy Pariisin ilmastosopimuksesta. He toki ovat valmiita neuvottelemaan sopimuksen ehtoja uusiksi, jos muut maat siihen suostuvat. Tuskin suostuvat.

Me suomalaiset taas jatkamme täyttä häkää verorahojemme lahjoittamisen kehitysmaihin. EU pissii itseään nilkkaan tällä ilmastovouhotuksella.

Käyttäjän ErkkiJohansson1 kuva
Erkki Johansson

Nyt varmaan Suomessa pyritään vähentämään hiilidioksidipäästöjä USA:n puolesta. Tulitikun sytyttäminen on jatkossa maanpetokseen rinnastettava rikos.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Katselin Trumpin tiedotustilaisuuden. Kaveri on yhtä sekaisin kuin Korhola. Lähtemällä Pariisin sopimuksesta pelastuu Amerikan talous ja työpaikat. Ja jollain kummallisella tavalla USA on samalla myös puhtain yhteiskunta. Believe me. Ei ole mitään muuta perusteluja kuin luja usko Trumpin ja Korholan tuubaan.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Hieno puhe. Not just any load of crap, but a tremendous load of crap. Huge crap. Purest crap in the World.

Käyttäjän JukkaPaljarvi kuva
Jukka Paljarvi

Hienosti perusteltu tunteen purkaus Vuorelalta.

Käyttäjän Luakso kuva
Anton Laakso

Ja miten pikkuruinen onkaan yhden asteen globaalin lämpötilan nousu. Kyllä oli taas kaikinpuolin vakuuttava puheenvuoro.

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

Eikö hän puhunut 0,2:sta? Se on kyllä pieni verrattuna panostukseen. Saman luvun poimin illmakehätieteen professori J.Curryn lähteestä.

Käyttäjän Luakso kuva
Anton Laakso Vastaus kommenttiin #19

No joo siihenhän hän taisi viitata, mutta ainakin itse ymmärsin, että hän samassa yhteydessä mainitsi jotain miten vähän yksi aste on. Voin kyllä olla myös väärässäkin. No mutta siitäkin huolimatta ei tuo 0,2 tässä yhteydessä mikään ihan pikkuluku ole.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #21

Osaatko Anton kertoa, mikä on vaikka tämän alkuvuoden globaalin lämpötilan ero verrattuna viime vuoden vastaavaan?

No et tietenkään, eihän kukaan osaa. Mutta millä perusteella 0,2 astetta ei olisi pikkuluku?

Käyttäjän Luakso kuva
Anton Laakso Vastaus kommenttiin #24

No siis kyllähän noita alkuvuoden ja viime vuoden lämpötiloja on mittailtu, eli sieltähän sen saa. Ehkä sillä itse lukuarvolla ei tässä nyt ole niin merkitystä, niin ei sitä tarvinne tähän kaivaa?

Lyhyet esimerkit miksi 0,2 ei ole pikkuluku:
Esim tämä kuva https://drive.google.com/file/d/0B2vCMx18JIBGX0JYT...
näyttää globaalin lämpötilan keskiarvon yksittäisten vuosien eron pidemmän trendin lämpötilaan. Kuvaa ei ole nyt tehty ehkä ihan parhaimpia tilastollisia menetelmiä käyttäen, mutta ehkä tähän tarkoitukseen se rittää. Niin kuin näät, niin vaikka yksittäisten vuosien välillä lämpötila heittelee paljonkin, se ei viimeisen > vuosisadan aikana ole kertaakaan ollut yli 0,2 lämpimämpi, kuin lähimmät vuodet.

0,2 on kuitenkin myös sen verran iso luku, että kun ilmastomallien ja havaintojen välillä on ollu tuotakin vähemmän eroa globaalissa lämpötilassa, on täälläkin moni ollut valmis vastustamaan kokonaisen tieteenalan mielipidettä ja ilmoittamaan ettei ilmasto lämpenekkään. Toisaalta myöskään tuommoiset 0,2 vaihtelut eivät ole "normaalia" vaihtelua, vaan sille kyllä löytyy taustalta joku selkeä tekijä.

Eihän siinä, onhan ilmasto lämmennyt jo viimeisen vuosisadan aikana huomattavasti tuota enemmän ja silti täällä jääkarhut edelleen tepastelee jäätiköillä ja rantakaupungit ovat tukevasti maan päällä. Silti se, että tuo 0.2 astetta tulee lisää jonkun yksittäisen idiootin takia, joka ei pysty tekemään yhtäkään järkevää päätöstä, pistää vihaksi. Varsinkin kun koko muu maailma saa tehdä julmetusti töitä, että ilmaston lämpenemistä saisi hidastettua edes tuon 0.2 asteen (esim vuosisadan loppuun mennessä).

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #28

"0,2 ei ole pikkuluku"

Ihan sama vaikka olisi 20 astetta, mutta tällä EU:n ilmastopelleilyllä tuulimyllyjen ja aurinkokennojen kanssa ei mitään saada aikaan. Ydinvoima olisi ainoa keino vähentää oleellisesti fossiilisia polttoaineita mutta eiväthän nämä tyhmyyksissään sitä ainoaa keinoa suostu käyttämään.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen Vastaus kommenttiin #29

Eikös Suomi parhaillaan yritä saada kahta reaktoria rakennetuksi käyttökuntoon. Keinosi on vain kovin hidas ja kallis, mutta kyllä sitäkin yritetään.

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki Vastaus kommenttiin #54

"Eikös Suomi parhaillaan yritä saada kahta reaktoria rakennetuksi käyttökuntoon. Keinosi on vain kovin hidas ja kallis, mutta kyllä sitäkin yritetään."

Suomessa ollaan rakennettu sitä yhtä reaktoria kuin Iisakin kirkkoa mutta toiveissa on sen valmistuminen jopa lähitulevaisuudessa. Jos/kun se sitten lopulta käynnistyy, niin se tullee tuottamaan sähköä moninkertaisesti verrattuna tuulen tahi auringon avulla saatavaan, siis mitä voidaan edes hurjimmissa unelmissa tuottaa näillä "ilmaisilla ja puhtailla" tuotantolaitoksilla.

Raimo Karppinen Vastaus kommenttiin #54

Tämä juuri ihmetyttää.
Miksi Suomessa on oltava maailman turvallisin ydinvoimalaitos. Luulisi, että sen oikeampi sijainti olisi Fukushima.
Varmaan meille riittäisi maailman toiseksi turvallisin ydinvoimalaitos tai ehkä kolmanneksi turvallisin.
STUK on ottanut tiukan otteen ja samalla markkinoi itseään muulle maailmalle, että ostakaa meiltä vittumainen valvonta.
Pidämme huolen siitä ettei prosessi käynnisty ennen kuin se on vielä turvallisempi kuin Suomessa, joka on nyt maailman turvallisin ja niillä kriteereillä ei Fukushimaan voida ydinvoimaa rakentaa.
Jos meillä olisi jossain oikeaa tutkivaa journalismia niin tätä olisi jo käännelty vaikka miten päin, mutta kun ei.
Muutama "isoääninen" toimittaja Helsingissä on päättänyt että näillä mennään, näin on baarissa päätetty. Me ollaan nyt tätä mieltä.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila Vastaus kommenttiin #28

Ilmastonmuutosasioissa lyhyn aikajänne on n. 11 vuotta eli aurinkosykli. Yhteen vuoteen tuijottaminen johtaa harhaan. El Nino /La Nina aiheuttaa jatkuvaa vaihtelua enemmän kuin 0,2 astetta vuositasolla.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #21

Jenkit puhuvat aina Fahrenheiteista.

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä

Puheessa olisi ollut paljon parannettavaa. Trumpilla puheen perusteella vaikuttaisi olevan aika heikko tietämys ja kiinnostus ilmastoneuvotteluiden suhteen. Pettymys, että USA ei lähde UNFCCC:stä. Senaattia ei mainittu missään yhteydessä. Pitääkö uudelleenneuvotellun sopimuksen tulla hyväksytyksi Senaatissa? (Pariisin sopimuksella ei olisi ollut mitään mahdollisuuksia, ns. DOA, dead on arrival, kuten Kioton pöytäkirja).

Monet USA:ssa varmasti oikeasti luulevat, että Saksa ynnä muut EU-maat hyötyvät USA:n ilmastorahoituksesta. Mainitsi Intian ja Kiinan, vaikka Kiinaa rikkaampia ja saastuttavampia (BKT per asukas ostovoimakorjattuna) eli parempia esimerkkejä olisi kymmeniä. Olisi edes kertonut maailmalle, että Etelä-Korea ja maailman rikkain maa Katar ovat kehitysmaita ilmastoneuvotteluissa. Otti esimerkin Intian INDC:stä, vaikka paljon törkeämpiä INDC:itä olisi ollut paljon. Esim. Helsingin suurmoskeijaa rahoittava Bahrain vaatii rahaa Suomelta.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Pariisin sopimuksen ehtojen mukaan Yhdysvallat voi irtautua siitä aikaisintaan 4. marraskuuta 2020. Päivää seuraavien presidentinvaalien jälkeen.

Trump on siis täyttänyt vaalilupauksensa, mutta ei Yhdysvallat Pariisin ilmastosopimuksesta lähde. 71% äänestäjistä kannattaa Pariisin sopimusta.

Pahinta on, että Trump ja ympäristöviraston johtaja Pruitt saattavat uskoa omiin jorinoihinsa niin paljon, että pyrkivät leikkaamaan ilmastontutkimuksen määrärahat minimiin.

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä

Epäselväksi jäi, miten tuo "vetäytyminen" aiotaan toteuttaa. Tiedotusvälineet raportoivat tällä hetkellä kuitenkin vetäytymisestä. Trumphan sanoi, että USA:n INDC on mitätön nyt, tai jotain vastaavaa. Sopimus ei ole Yhdysvaltoja laillisesti sitova, he voivat vain kokonaan viis veisata sen vaatimuksista. Parempi olisi ollut vetäytyä UNFCCC:stä. Se viee kyseisen sopimuksen mukaan vuoden, ja samalla irtaantuu Pariisin sopimuksesta.

Valkoisen talon www-sivuilla ei ole vielä mitään tietoa. Kerro, jos sinulla on tietoa. Joka tapauksessa seuraavat vallanhaltijat toki voivat tehdä mitä haluavat. Tuollakin päivämäärällä ero ehtisi astua voimaan ennen kuin seuraava presidentti ja Kongressi aloittavat kautensa.

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä

Muiden muassa Reuters kertoo nyt, että USA aikoo noudattaa Pariisin sopimuksen irtisanomismenettelyä. Eli eroilmoitus annettaisiin 4. marraskuuta 2019. Tulisi voimaan vuosi myöhemmin. Onko kellään virallisempaa lähdettä?

Tässä saattaa käydä niin, että tuota eroilmoitusta ei koskaan tule, koska tässähän on nyt aikaa käydä niitä neuvotteluita.

Strategisesti äärimmäisen typerää toimintaa muilta Annex II -osapuolilta. Kaikkien Annex II -osapuolien pitäisi yhteisesti uhata lähteä koko UNFCCC:stä, ellei osapuolien jakoa kehittyneisiin ja kehittyviin tehdä uudestaan ja luoda AUTOMATIIKKAA kehittyneiden puolelle siirtymisestä. Ja voisi olla yksi tai kaksi muutakin luokkaa. Oppikirjaesimerkkejä kehitysmaista on nykyisin vähän.

Tiedotusvälineiden tiedottaminen on ollut taas ala-arvoista, virheellistä, harhaanjohtavaa, yksinkertaistavaa. Esimerkiksi juttujen lähteenä oleva Reuters edelleen kertoo, että "rich countries" (suom. 'rikkaat valtiot') sitä ja tätä. Tarkoituksella (=mulkku) vai typeryyttään (=tyhmä)? Katar, Singapore, Kuvait, Etelä-Korea, Israel, Brunei, Hongkong, Bahrain, Saudi-Arabia ja Yhdistyneet Arabiemiraatit muiden muassa kiittävät (ja nauraa hekottavat länsimaalaisten hyväntahtoisuudelle ja anteliaisuudelle).

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #59

Ei mitään neuvotteluja tule. Ne on käyty. Trump voi taas palata diiliohjelmiinsa vuoden 2021 alusta. Kiinaa ei kiinnosta, kutsutaanko sitä eskokreetaksi vai kehitysmaaksi: sen johtajat rupeavat hallitsemaan maailmaa investoimalla kaikenlaiseen järkevästi hyödynnettävään energiaan.

https://www.theguardian.com/environment/2017/jan/0...

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Poliitikko, joka pitää vaalilupauksensa, on yksittäistapaus ja hänen vastustajansa leimaavat hänet jo tämän vuoksi mielisairaaksi.

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä

No niin:

http://www.reuters.com/article/us-usa-climatechang...

EU määrää Suomenkin maksamaan lisää, jotta USA:n osuus saadaan katettua. USA on ylivoimaisesti suurin Annex II -talous.

Käyttäjän NikoSillanp kuva
Niko Sillanpää

"France, Italy and German indicated they were ready to do more to help in the absence of U.S. funds.

"We will step up efforts to support developing countries, in particular the poorest and most vulnerable, in achieving their mitigation and adaptation goals," the three leaders said."

Tämä ei tarkoita, että kyseiset maat maksaisivat Yhdysvaltojen osuuden suunnitelluista tulonsiirroista, vaan että EU tai euroalue maksaa ne yhteisvastuullisesti, euroalue viimeistään EKP:n taseen kautta varsinkin Italian ja Ranskan osalta.

Hyvä esimerkki siitä, miten ilmastopolitiikka on ensisijaisesti globaaleja tulonsiirtoja ja vasta toissijaisesti mitään hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen liittyvää.

Käyttäjän timonenonen kuva
Timo Nenonen

"Hyvä esimerkki siitä, miten ilmastopolitiikka on ensisijaisesti globaaleja tulonsiirtoja ja vasta toissijaisesti mitään hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen liittyvää."

Nikolta erinomainen havainto. Tämähän muistuttaa anekauppaa: kun raha kirstuun kilahtaa, sielu taivaaseen vilahtaa.

Rahastaminen ilmastonmuutoksen varjolla on varmaankin yksi suurimmista huijauksista ihmiskunnan historiassa.

Jokaisen itseänsä kunnioittavan valtion tulisi irtisanoutua näistä rahastussoppareista.

Trumppi sai suuren sulan hattuunsa irtautumalla Pariisin sopparista. Ammattipöyristyjien kommentointia lehtien palstoilla on kivaa lueskella.

On huikeeta, että edes yhdella valtiolla (Usa) on selvä/täysijärkinen presidentti/valtionjohtaja tällä bollilla.

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

Olet oikeassa, ne menivät lupaamaan EU-maiden puolesta. Huoleni on että sadan miljardin dollarin vuotuinen rahotus MÄÄRÄÄMÄTTÖMÄKSI AJAKSI jää lopulta vain yksin EU:lle. Suomelle se tietäisi varmaankin miljardin vuotuista rahaa.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Trumpin puheella ja päätöksellä tulee olemaan suuri vaikutus moniin (ilmastoasioiden ulkopuolella) yhteistyökuvioihin, mitkä ovat meneillään - ei vaan USA:n ulkopuolella vaan myös maan silällä. New York Timesissa oli 25 suuryrityksen vetoomus, ettei Trump irtaantuisi ilmastosopimuksesta. Erityisesti kuluttajabusineksessä olevat yritykset kuten Apple pelkäävät imagonsa puolesta. Läheinen kumppani Kanada ilmaisi heti pettymyksensä. Itse ilmastosopimus jää taka-alalle kannanotoissa. Nyt puhutaan luottamuksesta ja luotettavuudesta. Varsin painokkaasti on käytetty ilmaisua, että Trump ei rakenna muuria etelään vaan koko USA:n ympärille. Toki USA itse tekee linjauksensa ja johtavan valtion roolissa voi tehdä mitä haluaa. Mutta on tämä veijari Trump saanut oman kansansa hereille ja jakaantumaan voimakkaasti kahtia. Uskoisin, että Trumpille on ollut suuri yllätys, että elinkeinoelämä ei lähdekään varauksettomasti tukemaan ajatuksiaan ja tekojaan. Tuhansissa jenkkiyrityksien hallituksissa tullaan takuuvarmasti lähikuukausina käsittelemään riskienhallinnassa kohtaa "Poliittiset muutostekijät USA:ssa ja niitten todennäköiset vaikutukset yrityksen liiketoimintaympäristöön".

Käyttäjän NikoSillanp kuva
Niko Sillanpää

Trump siis piti vaalilupauksensa.

Yhdysvalloissa osavaltioilla on huomattavan paljon liikkumavaraa ympäristöasioissa, samoin yrityksillä itsellään, tuskin päästötoteumat ainakaan heikkenevät, ellei reshoring kiihdy huomattavasti.

Kyse on (vaalilupauksen pitämisen periaatteen lisäksi) neljästä asiasta:

1) globaaleista ilmastotulonsiirroista irtautuminen (tärkein)

2) sopimukseen liittyvän juridisen riskin eliminoiminen

3) vastaantulosta hiilikaivosalueille (mittakaavaltaan marginaalinen asia, tuskin kukaan uskoo kaivostoiminnan merkittävästi elpyvän) ja

4) Obaman kausien perinnön nollaamisesta, mikä oli yksi Trumpin kampanjan kärkiä.

Toni Tamminen

Trump äänesti OMATUNTONSA mukaisesti, säästi amerikkalaisten varoja satoja miljardeja.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Ranskan presidentti Emmanuel Macron haastoi heti vahvasti Trumpin. Länsimaisilla liberaaleilla arvoilla on uusi vahva puolustaja:

https://www.facebook.com/EmmanuelMacron/videos/vb....

Käyttäjän NikoSillanp kuva
Niko Sillanpää

Hah, olipas ilmastouskonnon seremonia ja katteettomia lupauksia.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Niko, olet perinteisesti ollut kommenteissasi tarkka selkeästi määriteltyjen käsitteiden ja sanojen käytön suhteen: Miten määrittelet 'ilmastouskonnon'?

Käyttäjän NikoSillanp kuva
Niko Sillanpää Vastaus kommenttiin #41

Tuomiopäivän kultti, jonka mukaan kulman takana on ihmisen toiminnasta ilmakehään vapautuvasta hiilidioksidista johtuva, planeetan käytännössä elinkelvottomaksi tekevä kataklysmi.

Muita dogmeja ovat:

1) Kaikki kehitysmaiden epäsuotuisat sääilmiöt noin vuosituhannen vaihteesta lähtien ja pidemmän aikavälin ympäristöön vaikuttavat prosessit johtuvat ilmastonmuutoksesta.

2) Syy on länsimaiden.

3) Länsimaiden pitää tästä johtuen maksaa kompensaatioita näille tahoille.

Tässä kultissa on johtajansa, profeettansa, papistonsa, tietäjänsä ja seuraajansa kulteille tavanomaiseen tapaan. Kultti syntyi ilmastotutkimuksen politisoiduttua kuluneen 20 vuoden aikana.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #43

Kiitos määritelmästä.

Kuvauksesi pohjalta haluaisin tutustua kyseisen uskonnon/kultin keskeisiin ja johtaviin henkilöihin, niin suomalaisiin kuin ulkomaisiinkin.

Voisitko antaa nimilistaa, vaikkapa kolme neljä kummastakin kategoriasta?

Käyttäjän NikoSillanp kuva
Niko Sillanpää Vastaus kommenttiin #48

#48: No jopas, kulahtanut savusilakka-taktiikka, joka epäilemättä huipentuu "no true Scotsman"-hoopoiluun.

No ole hyvä, ei missään erityisessä järjestyksessä tärkeyden tai roolituksen suhteen, pääosin seurakuntaa:

Al Gore, Barack Obama, Angela Merkel, Ville Niinistö, Emma Kari, Outi Alanko-Kahiluoto, Paavo Arhinmäki, Li Anderson, Tarja Halonen, Alexander Stubb, kaikki länsimaiden vihreät puolueet ja vasemmistopuolueiden uusvasemmistolaissiivet, useat NGO:t ja näiden yksityiset rahoittajat, useampi YK:n järjestö, city-liberaalit äänestäjät jne.

Meinaisin laittaa Jeremy Corbyninkin listaan, mutta muistaakseni hänen alkuperäinen suhtautumisensa asiaan oli järkiperäisempi kuin omaksuttu party line.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #55

Kautta merenpohjassa lojuvan silakkaverkon, taktiikallasi antaa nimityksiä olettamillesi palstakeskustelijoiden taktiikoille todellakin on viihdearvoa.

Tiedemiehenä varmastikin olet jo väsähtänyt tieteen parista tuttuun käytäntöön perata käsittelyssä olevat asiat auki tarvittaessa määrittelyitä myöten. Itselläni puolestaan, Suomen oloihin nähden fundamentalistisen uskonnollisissa piireissä kasvaneena, oma mielenkiinto kyllä herää, kun sanaa 'uskonto' käytetään noinkin typerällä tavalla kuin sinä käytät.

Josko todettaisiin vain, että ilmastonmuutokseen liittyvissä keskusteluissa ja toimissa tapahtuu ylilyöntejä siinä missä niitä tapahtuu ihmisten keskuudessa muutoinkin. Ihmiset, myös päättävissä rooleissa olevat, ovat helposti huiputettavissa karseillakin seurauksilla.

Sitä tavataan uskomaan kulloinkin aina johonkin kuten vaikkapa esimerkit vuodelta 1994 Ruandasta tai harjoitetusta vahvan markan politiikasta Suomesta 1980-90 -luvuilta ikävine seurauksinensa kertovat. Uskonnoista ei tyypillisesti ole kyse vielä pitkään aikaan.

Harvempi miettii asioihin ja niiden tulevaisuuden ennustamiseen liittyviä epävarmuuksia. Nyt kuitenkin kyseessä on asia, johon liittyvät epävarmuudet ovat poikkeuksellisen suuria; kyseessä on myös tieteellinen tutkimusala, josta on samalla muodostunut vahva poliittinen diskurssi.

Kuten tieteeseen kuuluu, teoriat ilmastonmuutoksesta tarkentuvat ja vanhoja käsityksiä hylätään, mutta samalla poliittinen ulottuvuus on eittämättä heikentänyt ilmasto(nmuutos)tieteen kyvykkyyttä uudistua.

Ainakaan ansioituneen tiedemiehen ei kuitenkaan luulisi käyttävän tätä piirrettä hyväkseen, sillä hänhän ymmärtää, että uudistumiskyvyttömyys on meihin ihmisiin liittyvä piirre kun taas ilmastoa ja sen tilaa ei meidän kyvykkyydet/kyvyttömyydet hetkauta eikä se niitä jaksa huomioon ottaa?

Asia on hyvin vaikea, eikä ole mikään ihme, että ihmiset niin teorian puolesta kuin vastaankin ovat enimmäkseen puhtaan pihalla asiaan liittyvien perusteidenkin suhteen. Taustalla on selkeä huoli lastemme tulevaisuudesta.

Energiatekniikan (mm. lämmönsiirto, virtausmekaniikka) diplomi-insinöörinä olen itse hyvin vakuuttunut ihmisen voimakkaasti indusoimasta ilmastonmuutoksesta. Ilmakehän verraten pientenkin koostumusmuutosten on mahdollista olla yksi suurilmastoa muuttavista tekijöistä, mutta vähintään yhtä huolissani olen suurnuotioiden (enemmän tai vähemmän suuret voimalaitokset), mikronuotioiden (talojen lämmitysjärjestelmät, autot jne) ja niiden väliltä olevien nuotioiden lukumäärän voimakkaasta kasvusta maan pinnalla. Niiden lämmitystehon kun fossiilisten polttoaineiden ja ydinvoiman osalta muistelen olevan nykyisellään reilu 10 % maapallon vihermassan lämpöä sitovasta tehosta.

Lisäksi maapallon viherpinta-alan supistuminen itsessään niistä ajoista kun fossiilisten polttoaineiden käyttö alkoi ja tumman pinta-alan (tiet, rakennusten katot, maan rakennus- ja teollisuusalueet, "likaiset jäätiköt") samanaikainen kasvu - nämä ovat makrotason tekijöitä, jotka kaikki ikävä kyllä tukevat kehityskulkua yhteen ja samaan suuntaan. Hölmöä on näiden seikkojen sivuuttaminen keskusteluissa lähes kokonaan.

P.s. Jos kuitenkin olet kovin tykästynyt uskontojen näkemiseen ympärilläsi, mikä nimitys annettaisiin etenkin viimeisiä viittä kuutta vuosikymmentä dominoineelle uskonnolle, joka suurimmalta osin maapallon nykyiseen tilaansa saattanut on? Jotkut kutsuvat sitä konsumerismiksi, joku saattaisi kutsua hedonismiksi, ehkä pää-kolmantena-jalkanaismiksi.

Ehkä LTLTJNEVUASSTSPMEJKKMOTOTKMPMEJ-uskonto olis tosi näppärä nimitys? Eli lasten tekeminen, lastenlapsien toivominen ja niin edelleen vailla uhrattuja ajatuksia sille saati tekoja sen puolesta, millaiset elinolosuhteet ja kuinka kauniin maailman oma toiminta osaltaan tulee ketjussa muutaman pykälän myöhemmin eläville jättämään?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #63

Olet kai tutustunut sen verran Pariisin sopimukseen ettei se tule mitenkään vaikuttamaan ilmastoon ja ainoastaan aiheuttaa vaikeuksia EU:lle itsesääntelynä ja kustannuksina kehittyvien maiden kuten Kiinan taloudellisessa avustamisessa?

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #66

Ks. kommenttini #40 ylempänä, pidän sitä kömpelönä ja osin tarkoitustaan vastaan toimivana.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila Vastaus kommenttiin #63

Toivoselle. Yksi silmääni pistänyt asia. Maapallo on luotettavien satelliittimittausten mukaan selvästi vihertynyt. Artikkelit julkaistu Nature-lehdessä. Kiitos CO2:n.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #67

Antero Ollilalle.

Viittaat siis kasvihuoneista tuttuun efektiin eli suljettuihin kasvihuoneisiin keinotekoisesti pumpattava hiilidioksidi kiihdyttää yhteyttämisprosessia ja biomassan kasvua. Kasvit kasvavat nopeammin, lehdistä ja kasvustoista tulee runsaampia jne.

Heität tiedemiehenä keskusteluissa esittäytyen 2-linerin pohtimatta enempää, mistä mahtaa olla kyse. Kiittelet tarkoitusperillesi sopien seurausta, et analysoi syitä taustalla.

Edes hitusen soisi tiedejärjestelmästämme tohtorinarvoisesti suoriutuneen vaivautuvan, tieteen popularisoinnin nimissä, soveltamaan kannanotoissaan tieteellistä analyysia tai edes pohdintaa. Siitäkin huolimatta tai pikemminkin juuri sen vuoksi, että aihealue eli ~ilmakehän ja koko biosfäärin dynamiikka on erittäin monimutkainen ja vaikeasti hahmotettava kokonaisuus.

Kuten kemiallisilla tasapainosysteemeillä, myös maapallon biosfäärille ja sen biologis-kemiallis-fysikaaliselle systeemille voi ajatella puskurointimekanismin ja puskurikapasiteetin, joilla systeemi reagoi muutoksiin ja pyrkii vastustamaan niitä. Tiedät tiedemiehenä hyvin, mitä tarkoitan. Biologisia prosesseja sisältäville tasapainosysteemeille puskurointiominaisuus lienee vielä ilmeisempi kuin perinteisessä mielessä puhtaan kemiallisille tasapainosysteemeille.

Lyhyesti: kuvitellaan maapallon biosfäärille efektiivinen puskurikapasiteetti. Hiilidioksidin määrän lähtiessä kasvuun hoitaa biosfäärisysteemissämme vihermassa vastustuspuolen sitoen enenevässä määrin ilmasta hiilidioksidia, mistä seuraa luonnollisesti ainakin suhteellinen vihermassan kasvu.

Kuten kaikilla puskurimekanismeilla, on todennäköisesti tai paremminkin ilmiselvästi maapallonkin (oletetulla) puskurointimekanismilla rajansa. Kun puskurikapasiteetti on kulunut loppuun, lähtee systeemiin edelleen kohdistettaessa muutoksia seurannaismuutokset tapahtumaan aiempaa mahdollisesti huomattavastikin vauhdikkaammin.

Mitä tapahtuisi sen jälkeen, kun maapallon biosfäärin ja vaikka erikseen ilmakehän oletettu, efektiivinen puskurikapasiteetti on kulutettu loppuun, on hyvä kysymys. Vihermassan hiilidioksidinsitomisnopeus ei enää kasva hiilidioksidin määrän ilmakehässä kasvaessa. Sitomisnopeus kääntyisi ennen pitkää laskuun ja jossain kohdin sitominen todennäköisesti loppuisi kokonaan. Puhumattakaan puskurointiominaisuuksista muiden tekijöiden ja niiden muutosten suhteen.

En itse lähtisi testausmielessä kokeilemaan, mitä tapahtuisi. Ilmakehän ja koko biosfäärin mekanismeihin liittyvään tietämykseemme sisältyy hyvin, paremminkin huikean paljon epävarmuutta, siinä määrin paljon että kansainvälisissä ympäristösopimuksissakin niin sanottu varovaisuusperiaate (engl. precautionary principle) on hyvin keskeisessä asemassa.

Toki palstakeskusteluissa voi suurella varmuudella todeta vaikkapa notta jos taivas menee piliveen, niin lämpötila laskee ja tulee kylymempi joten piliviä vaan taivaalle lisää niin taas viilenöö.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari Vastaus kommenttiin #63

Toivoselle (#63).
Mitä ehdotuksia energiaratkaisuiksi olisi tarjolla väestöräjähdyksen aiheuttamiin kerrannaisvaikutuksiin? Nythän sille on EU:n generoima kätevä 'siirtymäajan politiikka' taakanjakovaatimuksineen: kansainvaellukset lämpimästä kohti energiariippuvaista ja -intensiivistä kylmää pohjoista.
Saksa ei tainnut onnistua Energiewendessään, joten uusia ideoita kaivataan kokonaisuuteen.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #75

Seppo: tuo on todella hyvä kysymys, mahdollisesti ihmiskunnan kohtalonkysymys ympäristötuhojen aiheuttamisen ohella. Siis väestöräjähdys erikseen ajatellen, vaikka sillä nyt suora yhteys on myös ympäristöongelmien lisääntymiseen.

Väestönkasvu pitäisi ehdottomasti saada taitettua laskuksi. Siitäpä vain jo YK:n kansainvälistä ihmisoikeuksien julistusta ja sen muistaakseni sisältämää pykälää (rajoittamattoman) lisääntymisen oikeudesta sorvaamaan, vaikken nyt niin YK-järjestön varaan panoksia kovin paljon laskisi.

Ja noista rajoittamattomista kansainvaelluksista, joita lähivuosinakin on nähty. Länsimaiden tavoin organisoituneita ja vielä kohtuullisen järjestyksessä olevia yhteiskuntia tulisi suojata kansainvaelluksilta jo senkin vuoksi, että onnistuneet esimerkit ovat parhaimpien vaikutuskeinojen joukossa. Mikäli jossain kohdin menetämme ainoatkin kohtuullisen hyvässä määrin järjestäytyneet maat yhteiskunnallisten kaaosten valtaan, on peli sen jälkeen käytännössä pelattu.

Kuten ylempänä totesin komppaavani Eija-Riitan näkemystä, ydinvoima siirtymävaiheen pääasiallisena ratkaisuna ja sinä aikana voimakkaita satsauksia korvaaviin, tulevaisuustarkastelut kestäviin tuotantomuotoihin. Samalla vain pitäisi saada maailma myös väestömääräkehityksen, kansainvaellusten ja yhteiskunnallisten sekasortojen osalta aisoihin.

Käyttäjän NikoSillanp kuva
Niko Sillanpää Vastaus kommenttiin #63

#63: Uskonto on mikä tahansa dogmaattinen järjestelmä, johon liittyy hyvän ja pahan jyrkkä jako, eskatologia, pelastusoppi ja vakuuttuneisuus omasta jumalallisesti perustellusta oikeassa olemisesta. Kuvaa nähdäkseni tätä kontekstia mainiosti.

Polilitisoituneen klimatologian ongelma on sama kuin useammilla yhteiskuntatieteellisillä aloilla, eli tulos on päätetty jo etukäteen.

Alan tieteellinen metodologinen ongelma on mallien alhainen kyky ennustaa tulevaa ja siitä seuraava jatkuva sortuminen post hoc -päättelyyn, eli ei pystytty ennustamaan jotain ilmiötä tai tapahtumaa, mutta post hoc väitetään/"näytetään", että jonkin tapahtuman selittäjä on AGW ja syy on länsimaissa. Ja poliittisessa ulottuvuudessa näytön asteeltaan näinkin surkean päättelyn varassa pitäisi maksaa vuositasolla satojen miljardien globaaleja kompensaatioita ja mahdollisesti tehdä tuomioistuimissa päätöksiä.

Lisääntyvä CO2-määrä ilmakehässä pyrkii lisäämään vihermassaa monellakin eri mekanismilla siten kompensoiden rakentamisen, metsien hakkuun ja viljelyn menetyksiä, jotka muuten liittyvä väestönkasvuun eikä ilmastonmuutokseen.

LTLTJNE...-uskontoehdotuksestasi, sitten pitäisi varmaankin osoittaa, että ilmastotulonsiirrot länsimaista muualle ja teollisuuden offshoring toteuttavat uskontoehdotuksesi tavoitteet. Itse asiassa tämä pitäisi näyttää muutoinkin, jotta nämä Pariisin sopimuksen toimet olisivat ylipäätään perusteltuja. En oikein jaksaisi maksella pelkästä moraalianeesta, koska sellainen on minulle arvoton.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #84

"Lisääntyvä CO2-määrä ilmakehässä pyrkii lisäämään vihermassaa monellakin eri mekanismilla siten kompensoiden rakentamisen, metsien hakkuun ja viljelyn menetyksiä, jotka muuten liittyvä väestönkasvuun eikä ilmastonmuutokseen."

En itse ainakaan erikseen mainiten toteaisi, että rakentaminen, metsien hakkuu jne. eivät liity ilmastonmuutokseen, sillä ovat väestöräjähdys mukaan lukien kaikki samaa keskinäisvuorovaikutusten todellisuutta ja ilmiömaailmaa.

Se, että kannatan nykyistä voimakkaampia ympäristön- ja ilmastonsuojelutoimenpiteitä ei tarkoita, että pitäisin Pariisin vesitettyä sopimusta edes kovinkaan hyvänä askeleena.

Ilmasto- ja ja laajemmin ympäristöpolitiikkaan liittyvien päätösten taustalle ei todellakaan voi edellyttää tieteellisiä suuren varmuuden todistusaineistoja, johtuen koko biosfäärin monimutkaisiin mekanismeihin liittyvistä suurista epävarmuuksista, mistä taas johtuu viittaamasi ao. mallien alhainen ennustusvoima.

Sen sijaan meidän tulisi nykyistä paljon enemmän nostaa päätöksenteon taustalle yleisesti päteviksi tunnustettuja fysiikan, kemian ja biologian sanoisiko "bulkkitason" lainalaisuuksia, taseajattelua jne. Oletan myös, että olet tutustunut varovaisuusperiaatteen (engl. precautionary principle) sisältöön.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Ilmaston ”muutos” on kieltämättä meneillään. Siitä olemme saaneet nauttia viime päivien ja myös tämän päivän aikana. Tämä ”muutos” tietää viljelijöille kovaa aikaa. Mikäli elettäisiin 1800-lukua, tulossa olisivat nälkävuodet. Kasvukausi on pahasti myöhässä. On puhuttu, että yhden päivän menetys kylvössä tietää kasvussa jopa viikon menetystä.

Suomella on ollut viime aikojen menneinä talvina onnea siinä, että pohjoisen napa-alueen polaari-ilma on valahtanut talvisin Pohjois-Amerikan mantereelle eikä Skandinaviaan. Siellä on ollut lumisia ja kovia talvia. Tätä taustaa vasten ei ole lainkaan ihme, että Trump ja ”taputtajat” ovat painaneet ”jarrua.”
Ihmisen muisti on tunnetusti lyhyttä laatua ja ei muisteta enää niitä kovia talvia, jolloin lähes koko Itämeri oli saanut jääpeitteen. Näitä talvia tulee olemaan myös meillä vielä edessä. Sitä edesauttaa auringon aktiivisuuden hiipuminen. Tämä näkyy Nasan linkissä olemattomilla auringonpilkuilla ja heikossa aurinkotuulessa.

https://sohowww.nascom.nasa.gov/

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Oikeilla jäljillä olet Mikkola. Auringon aktiivisuus on laskussa ja nyt samalla tasolla kuin 1900-luvun alussa. Se vähäinen lämmitysvaikutus, mitä kasvihuonekaasuilla on eli 0,28 astetta vuodesta 1750, voi olla vielä kovin tarpeen täällä pohjoisessa tulevina vuosina. IPCC:n malli antaa 50 % liian korkean lämpötila-arvon, koska se on viritetty hiilidioksidin mukaan. Kun auringon aktiivisuus lopahti 2000-luvun alussa, niin lämpötilan kasvu lopahti myös.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Vuonna 1992 oli Helsingin Sanomissa hydrologi Esko Kuusiston kirjoitus auringonpilkkujen yhteydestä ilmastonmuutokseen (H.S. 7.3.1992). Siinä oli mukana mielenkiintoisina käyrinä Helsingin vuotuinen keskilämpötila asteissa ja auringonpilkkujakson pituus vuosissa. Lämpötilojen vaihtelut ovat noudattaneet pilkkujaksojen pituuden muutoksia lämpötila- ja pilkkujaksokäyrissä aina 1860-luvulta lähtien. Mitä pitempi on ollut pilkkujakson pituus, sitä alhaisempi on ollut Helsingin vuotuinen keskilämpötila.

Näyttää vahvasti siltä, että nyt ollaan menossa kylmempään suuntaan. Auringon aktiivisuuden heikkeneminen viittaa siihen. SOHON sivu kertoo kiistattomasti tämän hetkisen faktan. Tämä ei sovi lainkaan ”ilmastouskovaisten” ajatusmaailmaan.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #99

Mitäpä, jos kääntäisimme viimeisen kappaleesi englanniksi ja kysyisimme NASA:lta itseltään? Menisikö pupu pöksyyn?

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola Vastaus kommenttiin #101

Yksi harrastukseni on tähtitiede. Siihen liittyen olen seurannut auringon aktiivisuutta vuodesta 1989 lähtien. Itse asiassa on tullut kuvattuakin jonkin verran aurinkoa.
Suurin mielenkiinto on kohdistunut supernoviin. Käsitykseni mukaan niiden merkitys on ollut tärkeä oman aurinkokuntamme kehityksen kannalta. Itse asiassa aurinkokuntamme elää miljoonia vuosia sitten räjähtäneen supernovan aiheuttaman kuplan sisällä, joka laajenee kaiken aikaa avaruudessa.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #102

Niin... Oletko joskus tavannut ihmisen, joka ei uskoisi, että tärkein Maan tai seitsemän muun planeetan ilmastoon vaikuttava tekijä on Aurinko? Tai jonkun, jonka mielestä supernovien merkitys ei olisi ollut "tärkeä oman aurinkokuntamme kehityksen kannalta".

Jos nyt et viitsisi, iso ihminen. Todella hienoa, että NASA hallinnoi SOHO:n toimintaa, ainakin siihen asti, kun Trump kieltää senkin tutkimuksen.

Mutta tietänet, mikä on NASA:n kanta ihmisen toiminnan merkitykseen ilmastonmuutoksessa:

https://climate.nasa.gov/evidence/
https://www.scientificamerican.com/article/trump-b...

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen
Käyttäjän KajGran kuva
Kaj Granlund

Jos hiilidioksidipitoisuus ajaa ilmaston lämpenemistä, niin verrataan tilannetta ordovikikauden ja jurassic-kauden ilmastoon. Näiden kausien vastaavat hiilidioksiditasoit olivat 4000 ppm ja 2000 ppm. Me puhumme nykyään 400 ppm:n tasoista ja pidämme sitä maapallon olemassaolon kannalta kriittisenä.

Mikäli ilmastomuutoksen seurauksia tukevat teoriat olisivat oikeita, niin miksi maapallon historian poikkeuksellisen kylmät ajanjaksot ajoittuvat yllä mainittujen kausien aikaan?

Nykyteorian mukaan korkea hiilidioksidipitoisuus ilmastossa johtaa maapallon tuhoutumiseen, mutta miksi tuho ei tullut jo miljoonia vuosia sitten? IPCC:n ja tiedeyhteisön pitäisi tarkastella aihetta hieman laajemmin siten, että nykyisille ilmastoväitteille löytyisi tuki historiallisille ilmiöille. Se toisi esitetyille uhkakuville luotettavuutta.

Nyt ilmastokeskustelusta ja hiilidioksidin vaikutuksesta ilmastoon on tullut uskon asia.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Maapallollahan ei ole mitään hätää. Merenrannan suurkaupungeissa asuvilla ihmisillä vain.

Käyttäjän KajGran kuva
Kaj Granlund

Jos ymmärrän suojelukäsitteen oikein, niin puhumme luonnon suojelusta, ei ihmisen suojelusta.

Merenpinnan nousu on osa luonnollista vaihtelua. Viimeisen 6000 vuoden aikana on jaksoja, jolloin valtamerien pinta on ollut jopa 30 metriä yli sen, mitä se on nyt.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #45

Ilmastopolitiikassa on kyse ihmisten suojelusta. Nykyisiä kymmenien miljoonien asukkaiden merenrantakaupunkeja on ollut vasta viime vuosikymmeninä.

Tampereen Pyhäjärvi on 77 metrin korkeudella merenpinnasta, joten ei täällä kirjaimellisesti hukuta, mutta lyödäänkö vetoa, että jonkin verran elämään vaikuttaa täälläkin, jos kaikki tietotekniikan pääkaupungit hukkuvat.

Ei kukaan tietenkään ennusta, että tulva veisi kaikki kaupungit samalla kertaa, mutta on jotenkin kummallista, että mihinkään ei saisi varautua: mitään huonoa kehityssuuntaa ei saisi torjua, koska voihan siitä joku selvitäkin.

Käyttäjän NikoSillanp kuva
Niko Sillanpää Vastaus kommenttiin #49

Eli kuinka suuri tällaisen tulvan riski sitten on ja kuinka paljon länsimaiden maksamat ilmastotulonsiirrot ja "kompensaatiot" pienentävät tätä riskiä?

Käyttäjän Poika kuva
poika heinänen

Syyria , Nicaragua ja USA.
Trump, Jesse Ventura ja Eija-Riitta.

wow

Käyttäjän Pirjo-MargitJauhiainen kuva
Pirjo-Margit Jauhiainen

Kiitos Eija-Riitta Korhola selkeästä kirjoituksestasi, jonka minäkin tavan tallukka ;) ymmärsin ja niistä kirjoittanu omalla tavallani.

Kyllä maapallon väellä on hommia - kun maitakin on yli sata, niin miten noiden sopimusten ulkopuolella olevissa maissa hoidetaan päästövähennykset, joka onkin laaja, kun kaikkialla ei ole wc:tä, eikä muitakaan mukavuuksia, puhumattakaan elinkeinoista, millä ihmiset itselleen elantoa hankkii.

Se tuo ahneus luonnon tarjoamista rikkauksista - tai keinotekoisesti rakentamalla, monet eliöt / eläimet ovat kuolleet sukupuuttoon ja mitä tapahtuu merien / muiden vesistöjen pohjalla, kun elintason tuoma muovi peittää eri elämänmahdollisuudet.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Pariisin sopimukseen on liittynyt 195 maata. Vain Syyria ja Nicaragua ovat ulkopuolella.

Käyttäjän JormaPeltonen kuva
Jorma Peltonen

Tiedätkö Jari-Pekka miksi Syyria ja Nicaragua ovat ulkopuolella?

Toki voimme pitää näitä maita banaanivaltiona (paitsi siinä tapauksessa kun niiden kelpo kansalaisia tulee meille kylään) ja voivotella kuinka USA on roskasakin seurassa. Tämä on kuvaavaa tälle vouhotukselle. Asioihin perehtyvä tietäisi leimaamisen sijaan että Nicaragua olisi halunnut vieläkin Parisiin sopimusta tiukemman diilin. Syyria ei sotatilansa takia ollut täysin mukana neuvotteluissa.

Ilmastonmuutoksesta, syistä ja seurauksista on mahdoton keskustella kun taso on tällaista leimaamista ilman sen parempaa tietoa asiasta.

Mutta Jari-Pekka siis sanoo että USA on nyt siinä joukossa joka haluaisi nykyistä sopimusta tiukemman sopimuksen.

https://www.washingtonpost.com/news/worldviews/wp/...

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #51

Taidat olla uusi näillä palstoilla. Muuten olisit huomannut, että kommenttini oli vastaus sen yläpuolella olevaan.

Käyttäjän JukkaLepomki kuva
Jukka Lepomäki Vastaus kommenttiin #52
Käyttäjän JormaPeltonen kuva
Jorma Peltonen Vastaus kommenttiin #52

No sitten arvostelin väärää puuta. Mutta pointtini on edelleen sama. Paljon mutu puhetta ja pöyristelyä.

Käyttäjän JensHelin kuva
Jens Helin

Kiitos tästä kirjoituksesta. On hauska lukea aiheen tiimoilta kirjoitus sellaiseltakin, joka aidosti tietää ja ymmärtää Pariisin sopimuksen syvimmän olemuksen, eikä vain luule tietävänsä; 99% toimittajista ainakaan ei tunnu ymmärtävän mistä on kyse.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Tähän väliin insinöörimäinen kommentti. Jos halutaan päästötöntä energiaa, niin siihen yksi vastaus, jossa pystytään suureen tuotantoon: ydinvoima.

Käyttäjän VesaAlahuhta kuva
Vesa Alahuhta

Eiköhän tämä slam, mutta ei juice leskisen "grad slam tuhoa länsimaat ennemmin kun ilmastomuutos... ehtii...

Markku Vähätalo

Hyvä, Eija-Riitta! Lakkasin uskomasta vihreiden höpöttyksiin jo silloin kun pakolla laitettiin nuo typerät energiansäästölamputkin meille. Trup on näköjään sekä uskalias että järkevä.

Käyttäjän AnneMikkola kuva
Anne Mikkola

Tuossa Trumpin ilmastopuheessa on sisällä Eija-Riitan pointti saasteiden viemisestä muihin maihin. http://cornwallalliance.org/2017/06/full-text-stat...?

Karri Aronen

Mitäs pirun väliä usan irtautumisella on.
Aina illuminatin persettä nuolemva suomi kyllä kiristää alamaistensa ekoverotusta korvaamaan tämän pikku triljoonavajeen hämärän eliitin pussissa.

plus että suomalainen voi olla typerä otus. Kokoajan äänestämässä vihreitä ihan kuin ei jo muutenkin olis elämä pelkkää roskien tongintaa ja kituutamista

Käyttäjän petterihiienkoski kuva
Petteri Hiienkoski

Presidentti Trump teki ilmastopolitiikassa täysin oikean ratkaisun! Hänellä ei ollut mitään syytä jatkaa sitä ilmastopolitiikkaa, johon Obama maataan sitoi. Kaikkein vähiten syytä siihen antoivat EU-maiden johtajat, jotka ovat käyttäytyneet ylimielisesti ja typerästi USA:n istuvaa presidenttiä kohtaan.

Ratkaisullaan Trumpin arvioidaan pelastaneen useita miljoonia amerikkalaisia työpaikkoja, jotka muuten olisivat siirtyneet Kiinaan ja Intiaan, ja heikentäneet USA:n taloutta ja sen kansalaisten ostovoimaa, kuten tähän asti on tapahtunut.

EU:n ilmastopolitiikka on vielä paljon järjettömämpää kuin Obaman USA:n. Eikö Euroopassa todellakaan ole yhtäkään valtionjohtajaa, joka ymmärtäisi muuttaa nykyisen älyvapaan ilmastopolitiikan suuntaa?

- Yksipuoliset päästövähennykset murentavat Euroopan taloudellisen ja tuotannollisen perustan. Tai mitä siitä vielä on jäljellä. Siitä EI ole ilmaston kannalta kerrassaan yhtään mitään hyötyä. Vaan suorastaan haittaa!

Kiina on jo vuosia ollut maailman suurin talous eikä se ole vuosikymmeneen aikeissa edes aloittaa päästöjensä vähentämistä. Kaikki taloudellisen toiminnan alasajo, jota Euroopassa tehdään päästöjen vähentämiseksi, päästetään jopa isommalla volyymillä ilmaan Kiinassa ja muissa maissa. Siellä sitten tehdään ostettavaksemme velkarahalla niitä tuotteita, jotka olisimme tällä puolen maailmaa tuottaneet verrattomasti energiatehokkaammin ja ympäristöystävällisemmin.

O sancta simplicitas!

Käyttäjän TapioRantanen kuva
Tapio Rantanen

Juuri näin! "An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur", kerrotaan Axel Oxenstiernan valistaneen poikaansa 1600-luvulla. Pitää edelleen hyvin paikkansa!

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

Hän valisti nuorta kruununperijää, jonka neuvonantajana toimi. Totta joka sana.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

"Ratkaisullaan Trumpin arvioidaan pelastaneen useita miljoonia amerikkalaisia työpaikkoja, jotka muuten olisivat siirtyneet Kiinaan ja Intiaan, ja heikentäneet USA:n taloutta ja sen kansalaisten ostovoimaa, kuten tähän asti on tapahtunut."

En tiedä, mistä kreationistien huumorijulkaisusta arvio on löytynyt, mutta jokainen taloustieteilijäkommentaattori on huomauttanut, että Trumpin ratkaisulla ei ole myönteisiä työllisyysvaikutuksia.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Muutama autonvalmistaja on jo ilmoittanut rakentavansa tehtaan USAn.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #85

Amerikan autonvalmistajat aikovat noudattaa kansainvälisiä ympäristönormeja ja sopimuksia Trumpin jorinoista riippumatta:

http://www.freep.com/story/money/cars/mark-phelan/...

Käyttäjän NikoSillanp kuva
Niko Sillanpää Vastaus kommenttiin #86

#86: Eihän Trump ole käskenyt mitään firmaa muuttamaan mitään käytäntöään millään tavalla.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #87

Joten kommentit 79 ja 85 ovat höpöä.

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

Pörssi ainakin reagoi voimakkaasti.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #106

“The American government may have pulled out of the agreement, but the American people remain committed to it – and we will meet our targets.

“Americans don’t need Washington to meet our Paris commitment and Americans are not going to let Washington stand in the way of fulfilling it."

“That’s the message mayors, governors, and business leaders all across the US have been sending.”

Michael Bloomberg

Mika Hämäläinen

Itse myös epäilen koko ilmastonlämpenemisen olemassaoloa..ainakaan sellaisessa mittavuudessa ja vakavuudessa kuin sitä meille maksumiehille (ja naisille) syötetään.
Onko jostain nähtävillä graafeja joista selvästi osoittuu, että esim. viimeisen miljoonan vuoden aikana ilmasto on ihmisen aikaansaamana teollistumisen ja päästöjen myötä lämmennyt?

Käyttäjän ArtoAlanenp kuva
Artorius VA

Nykyiset jäsenmaat eivät suostu uudelleen neuvottelemaan sopimusta usan kanssa, se todistaa sen, ettei siinä sopimuksessa tai nykyisten jäsenten kesken olla huolissaan ympäristöstä vaan jostain aivan muusta.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Merkelin Saksan painoarvo sen kun kasvaa. Nyt EU on paitsi eettinen esikuva myös ilmastötyön päätekijä yhdessä Kiinan kanssa. Hämmästyttävän nopeasti Trump onnistui tekemään Amerikasta pienemmän kuin se on koskaan ollut.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Merkelin Saksa onkin oiva esimerkki päästöjen lisäämisessä. Puolalla ja Saksalla on hiiltä ja sen ne haluavat polttaa pois, Puola jopa vaati EU-tukea hiilivoimalle.

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

Oho! Etkö huomannut mitä eilen kävi Kiinan ja EU:n romanssille? Jos painoarvo kasvaa naiivista haaveilusta, se on lyhytaikaista. http://yle.fi/uutiset/3-9647637

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Sääli että Kiina osoittautui noin typeräksi.

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

Tämä on kyllä ihme tekstiä kun tiedämme ettei Saksa ole vähentänyt päästöjään vuoden 2009 jälkeen. Mutta haaveilusta kai onkin kyse.

Käyttäjän EsaMkinen1 kuva
Esa Mäkinen

Hyvä asia hiilenpolttamisessa on se, että USA suurimpana energiankuluttaja määrää pitkälti energian maailmanmarkkinahinnan ja hiilen polttamisella on energian hintaa laskeva vaikutus! Hiilen polttamisessa ei synny sen enempää CO2 päästöjä kuin mitä öljyn polttamisesta syntyy! Suomen parantunut kauppatase voidaan selittää kokonaisuudessaan öljyn hinnan halpenemisella. Energian korkea hinta ja finanssikriisi osuvat ajallisesti yhteen. Suomen erittäinen energiaintensiivinen talous hyötyy suhteellisesti ottaen monia muita maita enemmän energian maailmanmarkkinahintojen laskusta. Venäjän kannalta uutinen on huono asia, koska miljardeja nielevät sodat rahoitetaan lähes 100%:sti energian viennillä ja halpeneva energian hinta heikentää rahoituspohjaa sodankäynniltä!

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset