*

Eija-Riitta Korhola Levottomia ajatuksia jäsennellysti

Suojelkaa ahmat

Luontojärjestöt uutisoivat tänään, että maatalous- ja metsätalousministeri Kimmo Tiilikainen on päättänyt lopettaa ahman 35 vuotta jatkuneen rauhoituksen. Juuri voimaan astunut asetus mahdollistaa “poikkeusluvan myöntämisen kahdeksan ahman tappamiseen porovahinkoihin osoitettujen määrärahojen ylittymisen estämiseksi poronhoitoalueen pohjois- ja itäosissa kuluvan talven aikana.” Järjestöt vastustavat päätöstä. 

Olen samaa mieltä luontojärjestöjen kanssa. Päätös on harkitsematon virhe. Ahma on Suomen luonnon kallisarvoinen aarre, eikä yhtäkään niistä pidä tappaa. Näky ahmasta luonnossa on niin harvinainen, että voitamme syrjäseudun luontoturismissa sen, mitä petovahinkokorvauksissa häviämme. 

Samaisen matkailun kannalta myös poronhoito on todella tärkeä elinkeino, ja se vaatii paitsi arvostuksen myös suojelun. Jos on välttämätöntä, satsaus lisäbudjettiin petovahinkojen tullen on viisas investointi. Mutta siinä kohden minulla on myös lisäehdotus. On tiedossa, että muutamissa tapauksissa porovahinkojen tullen kiusaus käyttää samaa raatoa useampaan ilmoitukseen on ollut vastustamattoman suuri. Ahmattimainen käytös harmittaa rehellisiä poromiehiäkin. Maa- ja metsätalousministeriö voisi estää väärinkäytökset kohtuullisen helposti. Se voisi ilmoittaa, että vastaisuudessa petovahinkojen kohdalla tehdään satunnaisia DNA-tutkimuksiin pohjautuvia pistokokeita, ja väärinkäytöksiin syyllistynyt menettää korvausoikeutensa kokonaan. DNA-testi maksaa toki jonkin verran, mutta saattaisi maksaa itsensä takaisin. Jo pelkkä pistokokeen mahdollisuus voi tehdä sen. 

Luonnon ystävänä ja metsästyskortin haltijana kehotan perumaan päätöksen. Ahmaa tulee yksinomaan suojella. Se on kansallisaarteemme.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (25 kommenttia)

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Ahma kun on itse huono metsästämään, käyttää se muiden petojen saaliita ravinnoksi ja mielellään ryöstää muiden parempien saalistajien tappamia poroja.

Joten ahma useimmiten tavataan poron ruholta ja saa siten syyt päälleen.

Ahma saa kyllä kiinni pienempää riistaa, jotta pysyy hengissä, mutta varmaa on, että poron liha maistuu ahmalle, kun se pääsee muiden petojen apajille. On se vaan melkoinen ahmatti.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Hieman myös myötätuntoa ahmalle ja ilvekselle susikeskustelun ohessa. Näillä molemmalla lajilla on omat olemassaolon oikeutensa siinä kuin muullakin luomakunnalla Suomen luonnossa karussa taistelussa nälkäisinä pitkine talvineen.

Nälkään kuolemassa oleva ilves on koettelava näky monillakin tavoin, mutta niin luonnollinen karuissa talvisissa olosuhteissa. Ahma taitaa vielä sinnitellä haaskoilla ja pikkujyrsijöillä läpi pahimman.

Oikea suhtautuminen petoihin on meistä viisaimpien vastuulla.

Käyttäjän lassinpalsta kuva
Lauri Turpeinen

On vähän laajempi kysymys, Suomen metsissä on niin paljon pärinää ja pörinää että ei villieläimillä ole oikeita elinolosuhteita, pihapiiriin ne ei kuulu.
Ainakin kaksoiskansalaisuus tarvittaisiin jos vaikka muualta erämaita löytyisi.

Käyttäjän JuhaniHirvonen kuva
Juhani Hirvonen

Jos Lauri Turpeinen ajattelee, niin kuin hänen ajattelen...
Meillä on erämäita, myös rajojemme ulkopuolella.
Itselläni oli joskus nuorempana kortti, jolla oli oikeus metsästää. "Metsälläkin" kävin, kävelin lintuja etsimässä, maalta ja vesistä, saalista ei tullut, mutta luonto tuli tutummaksi. Hirvimetsällä olin ajomiehenä,mölyllä vietiin hirvi "hollille", ammuttavaksi! Luonto ja liikuminen, hyvä asia.
Luonnollinen elämä petojen kanssa nyky-yhteiskunnassa perustuu vuosisataiseen perinteeseen. Petoja on metsästetty, on tullut "ihmisarkuus", myös ahmoille.
Nyt sudet ovat todistettavasti käyneet jo tiheään asutuilla alueilla kurkistelemassa ikkunoista. Poikkeusyksilöitä sinänsä ja varmaan "ressaantuneita", outo ympäristö. Tämä johtuu siitä, että ihminen ei niitä enää hajuillaan pelota. Eläin pysyy omassa ympäristössään, jos niille annetaan pelote ihmisen hajuillaan metsästäessä. Sama ahmalla, vaikka lienee haaskansyöjä. Jos niitä ei anneta metsästää luvallisesti. Joku ampuu luvatta!
On helppoa antaa näkemyksiä tiheään asutuilta seuduilta. Esim. lapsille joudutaan jo nyt järjestämään koulukyytejä, ihan normaaleissa maaseutu-yhteisöissäkin, eri puolella Suomea, susia liikkuu laumoissa. Lapin tilannetta en tiedä. Jos löytyy joku muu keino kun metsästys, tämän "ihmisarkuuden" ylläpitämiseksi! Eivätkä kannat paisu ylisuuriksi......... "kaksoiskansalaisuuden" vuoksi.......

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala

Ei metsästys mitään ihmisarkuutta tuo, koska se oppiva yksilö kuolee. Jos ammut koiralaumasta koiran, niin ei ne muut opi istumaan vaikka kaikki ampuisit.

Antaa kurkistella ikkunoista, se ei ketään haittaa.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi
Käyttäjän TeppoSyvril kuva
Teppo Syvärilä

Porot saavat aiheuttaa vahinkoja metsälle sekä liikenteessä. poroja on aivan liikaa Suomessa. Petoviha on maantapa. Ahmoja, susia, karhuja ei pidä tappaa enää yhtään.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Metsäpeura on uhanalaisempi laji, kuin mikään petoeläin.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Oisko Aimolla tarjota tähän jotain evidenssiä vai perustuuko tämä samaan kuin huoli sittisontiaisten häviämiseen tutkimistasi lantakasoista?

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Niko, sinä varmaankin voinet vastata paljonko metsäpeuroja on jaljellä ja paljonko niitä ravintonaan käyttäviä petoeläimiä ?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #10

Kun et Nikolta saa vastausta, niin tuosta linkistä näkyy, että laskentaa tehdään. Uudempiakin lukuja ja koko maata koskien saattaisi tutkijalla olla.

Kyllähän tuo on ihan ilahduttava asia, että metsäpeurat tulevat Suomenselän reittiä etelämmäs länsirannikolle asti.

Metsäpeurat tuonevat myös petoja mukanaan, ahmankin. Susia, karhuja ja ilveksiä täällä jo näkyykin olevan.

Luonnonvarakeskuksen tutkija Antti Paasivaara kertoo, että pääosa peuroista on ollut Halsuan, Lestijärven ja Perhon metsissä.  http://yle.fi/uutiset/3-8511294

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola Vastaus kommenttiin #17

Metsäpeurat tuovat ikävä kyllä mukanaan myös punkkeja. Kun on kerran meinannut kuolla sellaisen puremaan, assosiaatiota on vaikea välttää.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #19

No en ole tuosta asiasta tietoinenkaan ja kun Suomenselän alkukin on Porin yläpuolella, josta se jatkuu kohti Kuusamoa, niin ei ole tarvinnut toistaiseksi ottaa huomioon tuollaisia metsäpeuroja. En usko, että levittäytyvä kovin helposti etelämmäs, koska tarvitsevat rauhallista, metsäistä liikkumatilaa.

Niitä punkkeja on saaristossa, ilmeisesti sitten muiden pienten hirvieläinten levittämänä.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #19

Eiköhän kissat ja koirat tuo punkkeja ihmisiin enemmän, kuin metsäpeurat, oletko koskaan nähnytkään metsäpeuraa ?

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Kunhan se syrjäseudun luontoturismin voitto koituisi myös porovahinkoja kärsineiden voitoksi, asia saisi uuden luonteen. Jos vain turismi voittaa, mutta porotalous häviää, tapahtuu ns. tulonsiirto (tai tappionsiirto) vähän omituisesti. Joku sanoisi lainsäätäjän määräämää 'epistä'.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Suomen porokanta kyllä kestää niin sudet, ahmat kuin karhutkin. Ilvekset tuskin edes porojen kimppuun hyökkäävät. Mielestäni kaikki petoeläimet pitäisi seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi suojella ehdoitta ja sitten voitaisiin katsoa mikä on tilanne.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Uskoisin poron kelpaavan ilveksellekin, sillä jokin vuosi sitten, ilves todistettavasti tappoi hirvenvasan noin kilometrin päässä asunnostani, samoin kolmijalkainen susi tappoi Piippolassa ison naarashirven yöllä.

Käyttäjän teuvomast kuva
Teuvo Mast

No on aina muistettava että poro on lapin ihmisen kesy lehmä, ettei ahmalle ole mikään vaikeus sitä saavuttaa . terv vaari tampereelta

Käyttäjän karikulmala kuva
Kari Kulmala

Kahdeksan ahman poikkeuslupa on erinomainen asia ja osaltaan vähentää valtion maksamia korvauksia poromiehille. Nekin rahat voidaan laittaa tärkeämpään.

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

En usko että se vähentää niitä yhtään. Ongelma on osin nykyisessä käytännössä jota ei kontrolloida. On aika helppo antaa dokumentiksi osa raadosta, pakastaa loput ja velkoa lisää vähän myöhemmin. Raadot pitäisi tarkistaa DNA-kokein. Ei kaikkia, koska se on puolestaan kallista, mutta kun poromiehet tietävät että satunnainen valvonta on ja huijauksista seuraa sanktioita, veikkaukseni on ettei budjetti pauku entiseen malliin.

Käyttäjän karikulmala kuva
Kari Kulmala

Mitä vähemmän ahmoja ja muita suurpetoja, sitä vähemmän porovahinkoja.

Poron korvat pöydälle eli viranomaiselle, jonka jälkeen suoritetaan korvaus poromiehelle. Vaikea niitä korvia on tehdä lisää, ellei niitä tuo muista pohjoismaista. Poromies on ovela, mutta niin on ahmakin joka tappaa poroja tappamisen ilosta, ei välttämättä aina syödäkseen.

Käyttäjän lassinpalsta kuva
Lauri Turpeinen

#9
Ihan oikein, aikoinaan meillä oli sopimus susien, karhujen, ym. kanssa että pihapiiriin tulleet villieläimet ammutaan.
Jos ei ollut asetta vietiin sana nopeasti naapuriin jolla oli ase ja se ampui jos kiinni sai.
Oravan nahkan hinnan laskun myötä minun metsästys väheni ja pikkuhiljaa loppui kokonaan.
Se oli siis siihen aikaan kun hevosen paskaa ei poltettu vaan laitettiin perunapeltoon, eikä metsästys ollut pelkkää hupia.
Nykyajassa tälläinen menettely ei tietenkään käy, mutta pihapiiriin ei villieläimet kuulu.
Joka puolella käy sellainen koneiden, moottorikelkkojen ym. meteli, meneekö nykyisin ihminen susien ja ahmojen pihapiiriin?
Mikä se hyvä ratkaisu on en tiedä mutta rauhoitus yksinomaan ei riitä jos sudet ahmat ym. meinataan säilyttää.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Kyllä ne villieläimet pysyvät metsissä, kunhan niillä on riittävästi ravintoa siellä. Vaihtavat tietenkin metsästysmaita välillä ja silloin ei pidä hätääntyä vaikka näkeekin reitin varrella jonkun pedon.

Vaan yhtenäisiä metsäalueita ei ole riittävästi. Yhtenäiset metsäalueet pirstaloituvat edelleen vauhdilla, metsäautotiet, sähkölinjat jne.

Metsäkauriskannan elpyminen on saanut paikoin ilveskannan myös lisääntymään, kun aikaisemmin ilvestä ei näkynyt juurikaan.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Kauriiden ruokintapaikat ovat myös ilveksen ruokintapaikkoja ja ilveksellehän kelpaa vain sisäelimet.

Käyttäjän karikulmala kuva
Kari Kulmala

http://www.msn.com/fi-fi/uutiset/kotimaa/lapin-kan...

Ahma tappaa monesti tappamisen ilosta, ei nälkäänsä. Tämän vuoksi tällaiset yksilöt on poistettava luonnosta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset