*

Eija-Riitta Korhola Levottomia ajatuksia jäsennellysti

Taas meidät käräytettiin

Déjà vu. Tämä on nähty. 

Ei ole ensimmäinen kerta, kun vihreä poliitikko satuilee ulkomailla kotimaastaan pannen sen huonoon valoon – siinä toivossa, että kantelusta seuraisi Brysselin suunnalta tulevia lisäpaineita. 

Yhdeksänkymmentäluvulla se saattoi toimiakin. Me emme olleet vielä niin tottuneita näihin vaikuttamiskeinoihin. Saatoimme hätääntyä, että mitä ne siellä maailmalla meistä ajattelevat. Luulimme kohuja aidoksi huoleksi emmekä masinoiduksi tilaustyöksi, jolla häiriköitiin milloin mitäkin kohdetta. 

Mutta nyt kun suomalaispoliitikko levittää disinformaatiota eurokraattien vakiolukemistoon kuuluvassa uutiskirjeessä otsikolla: “Mitä Suomi ei halua sinun tietävän metsistään”, tämä panettelu on vain hassua.

Satu Hassi kirjoittaa, että Suomi yrittää välttää oikeaa laskentatapaa metsätalouteen liittyvistä päästöistään “pyytäen EU:ta valkopesemään nämä lisääntyvät hakkuut sen kasvihuonekaasutaseissa, ikään kuin niitä ei tapahtuisikaan.” 

Ikävä kyllä tämä salaliittoteoreetikko antaa Suomen linjasta virhetietoa. Suomi ei ole salaillut eikä piilotellut mitään. Suomi on johdonmukaisesti pyrkinyt muistuttamaan EU-lainsäätäjiä ja YK:n ilmastopaneelia, että metsätalouteen liittyvien hiilinielujen laskentatavat tulisi perustua parhaaseen saatavilla olevaan tieteelliseen tietoon todellisesta metsänkasvusta. Tämä luonnontieteelliseen nieluun pohjaava kanta on ollut julkinen ja perusteltu. Komission alustavissa laskelmissa oli toisenlainen lähtökohta: arviot perustuivat historiallisiin hakkuisiin, ja käytetty vertailukohta eli viitevuosijakso sattui olemaan Suomen kannalta epäedullinen.

Suomi ei pimitä myöskään aikeitaan kasvattaa hakkuita eikä sitäkään, että tämä pienentää hiilinielua. Hiilinielu ei kuitenkaan katoa vaan vain puolittuu, ja pitkällä aikavälillä palaa ennalleen. Tämä linjaus on perusteltu, jos voimme sen avulla saada kokonaisuutena paremman lopputuloksen: kotimaiseen bioenergiaan panostamalla voimme korvata ulkomaisia uusiutumattomia fossiilisia polttoaineita. Hassi sen sijaan väittää, että Suomi on ”tuhoamassa metsiään”, mikä on outo väite. Hiilinieluhan säilyy sentään 50-prosenttisena, mikä tarkoittaa, että metsien puunmäärä senkun kasvaa.

Tämä ei olisi tärkeää, ellei se olisi niin tärkeää – niin ympäristön kuin työpaikkojenkin kannalta. Eihän lisähakkuilla bioenergiaa tehdä kuin toissijaisesti, ja varsinainen tavoite on tehdä vaikkapa kartonkipakkauksia verkkokaupan tarpeisiin tai kokonaan uusia tuotteita. Bioenergia on sivutuote. Suomi on kestävän metsätalouden edelläkävijä, jolla on paljon opetettavaa muille. 

Suomen ilmastoneuvottelijana toiminut Harri Laurikka puolustaa Suomen linjaa: “Suomen metsät eivät tuota päästöjä, vaan imevät joka vuosi hiiltä ilmakehästä – vuonna 2015 esimerkiksi 47 % kokonaispäästöistä, kun EU:n vastaava keskiarvo on luokkaa 10 %. EU:n ulkopuolella esim. Venäjällä nielu oli 2014 noin 19 % kokonaispäästöistä ja USA:n 11 %. Toisessa isossa metsämaassa, Kanadassa, hiilinielua ei ollut 2014 lainkaan, vaan metsäsektori oli noin 10 %:n suuruinen lisäpäästö muiden sektoreiden päälle. Arvostelijoiden mielestä nämä erot voi sivuuttaa ja Suomen on kasvatettava nieluaan seurauksista riippumatta.” Laurikka kuvaa hyvin sitä epäsuhtaa, että arvostelijat käyttäytyvät kuin koko ilmastotavoite olisi pienen Suomen harteilla. 

Toisin kuin Hassi väittää, Suomi ei siis pimitä mitään päästölaskelmia eikä vaadi valkopesua, vaan on yksinkertaisesti eri mieltä kuin Hassi. Hassi pitää ilmeisesti Suomea kuitenkin niin toiskätisenä, että vaatii EU:lle mahdollisuutta pakottaa Suomi – niin mihin?

Facebook-sivuTwitter-sivuInstagram-sivuYouTube-sivu

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

40Suosittele

40 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (116 kommenttia)

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Vihreään ideologiaan näyttää oleellisesti kuuluvan ajatus, että heidän pitää pelastaa maailma, sillä oikealla tiedolla joka juuri heillä on. Se tieto on ruvennut vaihtumaan liian tiehään tahtiin, jotta se oli millään lailla uskottava esimerkiksi energia-asioissa. Sama pätee ilmastonmuutosasiaan. Maailmaa pelastavat vihreän ideologian kannattajat tukevat täysimääräisesti ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta vähät välittämättä, vaikka kyseinen malli antaa jo nyt tuloksia, jotka osoittavat 50 % liian korkeaa lämpötilaa mittauksiin verrattuna.

Vihreistä on lisäksi tullut blogin osoittamalla tavalla 5. kolonna, joka pyrkii saamaan Suomen maksumieheksi joka asiassa, vaikka Suomi on lähes millä mittarilla tahansa hoitanut ympäristöasiat paljon paremmin kuin muut Euroopan maat. Satu Hassin piikkiin lasken Itämeren alueella tapahtuvan laivojen päästöjen kiristämisen. Vihreät ovat "Isänmaan asialla"?

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

Juuri näin Antero. Olennainen ongelma on, että se vihreiden ehdoton totuus vaihtelee liian usein.

Käyttäjän Luakso kuva
Anton Laakso

Voitko kertoa asiasta tarkemmin?

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola Vastaus kommenttiin #8
Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Ehkä Vihreiden viimeisin totuus on edellisten päivitetty "post-truth" totuus? :))
P.S. Siis vaihtuva vaihtoehtoinen totuus...

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

#2:
Pahoin pelkään, että kun Satu Hassista puhutaan, motiivi ei ole maailman pelastaminen vaan Suomen vahingoittaminen. Siinä määrin jiohdonmukaista hänen toimintansa on ollut. Tuo 5. kolonnaksi luonnehtiminen kyllä osuu asian ytimeen.

Käyttäjän TapioRantanen kuva
Tapio Rantanen

Mitäpä muuta vanhalta stalinistilta voi odottaa, toimii jälleen kerran vastoin oman maan ja kansakunnan etua.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Satu Hassi on ihan oikeassa, Suomi hävittää metsiään tuulivoimarakentamisessa, lisää sähkölinjoja, teitä, kokoonpano alueita ja kallion murskaus alueita tuulivoimapuistoja varten, ja kaikki menee metsään. Eivät ne Sadun suojeluksessa olevat silokalliotkaan säästy räjäytyksiltä, niiden päälle asennetaan tuulivoimaloita, ja se louhitaan tasaiseksi asennusta varten.

Luvialla 31 tuulivoimalan muodostama puisto yhtenäiselle metsän peittämälle selänteelle vaatii 23,5 neliökilometrin kokoisen alueen alleen, haitta-alue käsittää Luvian keskustan ja Niemenkylän koko väkimäärän. Porin puolella olevia Niittymaan asukkaita kohtaan haitta voi olla vielä suurempi.

Ilmastonsuojeluverhon takana tuulivoiman hyväksi myyräntyötä tekevä Hassi ei huomaa metsää puilta, lobbaus tuulivoiman puolesta hävittää metsää raakasti. Samalla tapetaan suuria muuttolintuja, merikotkia ja suojeltuja lepakkoja. Toiminta aiheuttaa Suomelle yli kymmenen miljardin tappion, varovaisen arvion mukaan. Luonto ei Hassin hoidosta parane koskaan ennalleen.

Juuso Hämäläinen

Miksi odotetaan talouskasvua ja lisääntyvää tavaratuotantoa, joka yksiselitteisesti lisää päästöjä. Miksi massaturismin halutaan lisääntyvän sen valtavista ympäristöhaitoista huolimatta. Miksi lisäämme EUn väestöä siirtolaisilla ja samalla lisäämme saasteiden määrää.

Kysymysten määrä on loputon eikä niihin ole mitään järkevää vastausta. Siis sille miksi ei katsota kokonaisuutta ja sovelleta siihen samoja sääntöjä. Mieluummin ollaan tekevinään jotain. Kuten yritetään Euroopan saastuneimmilla alueilla Belgiassa opettaa suomalaisia elämään siististi. Eihän tuolla ruuhkaisessa Euroopassa ole väellä mitään opetettavaa meille ympäristönsuojelusta tai päästöistä. Vielä vähemmän oikeutta.

Ympäristöhaittojen minimointi lähtee kaikilla tavoin pienestä väestöstä.

Käyttäjän luomu65 kuva
Eero Mattila

Eipä tarvitse enää lähettää desantteja Suomeen kun nämä vihreäpukuiset stallarit hoitavat tihutyöt..

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Kypsät vihreät naiset lienevät Suomen suurin turvallisuusriski tällä hetkellä?

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka

He ja pienet vihreät miehet samasta puolueesta muodostavat yhdessä viidennen kolonnan.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Vihreät ovat olleet monessa mukana ja on saatu "ikivihreitä" aikaan. Satu Hassin ”masinoima” rikkidirektiivi oli uskomaton ”temppu” suomalaisille vientiyrityksille ja yleensä koko kansantaloudelle.
Rikkidirektiivin aiheuttamat lisäkustannukset ovat heikentämässä omalta osaltaan kansainvälistä kilpailukykyämme. Vuonna 2015 voimaan astunut rikkidirektiivi on myrkkyä maalle, joka elää sisäisen devalvaation aikaa. Harva ymmärtää, että Suomi on melkein saarivaltio. Tullin tilaston mukaan merikuljetukset muodostivat lähes 83 prosenttia kaikista ulkomaankaupan tavarakuljetuksista vuonna 2015. Laivakuljetusten osuus tavaraviennin määrästä oli 91 prosenttia. Monikohan on joutunut tämän rikkidirektiivin johdosta ”kilometritehtaalle?”

On ikävä kuulla, että on löytynyt taas uusi keino saada Suomi-neito polvilleen. Tämä Hassin toiminta virhetietoineen on kerta kaikkiaan anteeksiantamatonta toimintaa maatamme kohtaan. Missä on omatunto?

Vuoden 2013 väestölaskennan mukaan Kiinassa asui 1357 miljoonaa ihmistä ja pelkästään saasteista kärsivässä Pekingissä on lähes 20 miljoonaa ihmistä. Suomen vähän yli 5 miljoonan ihmisen väkiluku suhteutettuna tähän ihmismäärään on kuin pisara meressä. Samaa suhdetta voi tuoda esille myös ilmaston saastuttamisessa puhumattakaan siitä, miten paljon energiaa tuotetaan kivihiilellä Kiinassa. Jos muistan oikein, niin Kiina tuottaa 75 % energiastaan kivihiilellä.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Otapa tosiasioista selvää, vaikka räjähtävien kanansilmien sektorilla ollaankin. Rikkidirektiivi on kansainvälisen merenkulkujärjestön IMOn yhteisten päätösten voimaantuloa myös EUn alueella. Se on voimassa monella muullakin merialueella kuin Itämerellä.

Todella noloa, että yhä riittää täysjärkisen papereilla vapaana kulkevia ihmisiä, jotka ovat Matti Putkosen valeet nielleet sellaisenaan.

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

Otapa itse selvää faktoista. Satu hassi on itse tullut todistaneeksi olleensa rikkidirektiivin takana. Ei tarrvitse kuin nähdä vähän vaivaa ja lainata hänen omia sanojaan. http://blogit.iltalehti.fi/eija-riitta-korhola/201...

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Satu Hassi esitteli tämän asian Euroopan parlamentille ja äänesti sen puolesta syyskuussa 2012. Muut puolesta äänestäneet olivat Jaakonsaari, Torvalds ja Pietikäinen. IMO:sta olen myös ”jonkin verran perillä.”

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola Vastaus kommenttiin #16

Satu vastasi rikkiimietinnöstä myös 2005, jolloin hän peräänkuulutti tätä IMOn päätöstä.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

"Tuulivoimalamelun vaikutuksista eläimiin on lukuisia tutkimuksia. Tuulivoimalan lähialueella matalataajuinen paineaalto tappaa lepakot barotraumaksi kutsutulla mekanismilla (Baerwald, 2008), (Wikipedia: Barotrauma). Helsingin sanomien mukaan tuulivoimalat tappoivat Yhdysvalloissa vuonna 2012 noin 600 000 lepakkoa (Helsingin Sanomat: 11.11.2013). Yleisradio kirjoittaa "Ne saattavat iskeytyä lapoihin tai niille saattaa koitua barotrauma. Se aiheuttaa lepakon kuolemisen. Tuulivoimalan pyörivien lapojen lähellä on niin korkeat paineenvaihtelut, että se tuhoaa lepakon keuhkojen verisuonet ja aiheuttaa lepakon kuoleman. Lepakon ei tarvitse aina osua niihin lapoihin. Riittää se, että se lentää lapojen läheltä, kertoo Lilley." (Yle: 19.12.2013).

Kaikki Suomessa tavattavat 13 lepakkolajia on rauhoitettu luonnonsuojelulain (49 §) perusteella. Nämä lajit ovat myös EU:n luontodirektiivin alaisia, joten myös niiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen, kuten päiväpiilojen ja talvehtimispaikkojen, hävittäminen ja heikentäminen on kielletty.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Tässä tuon vanhana virkamiehenä myös vähän virkamiesnäkökulmaa tähän asiaan vuodelta 2014.

”Trafin vuonna 2013 teettämän kustannusselvityksen mukaan rikkisäännökset lisäävät Suomeen suuntautuvan merenkulun kustannuksia noin 460 miljoonaa euroa vuodessa, jos käytetään vain matalarikkistä polttoainetta, ja noin 120 miljoonaa euroa vuodessa, jos asennetaan rikkipesureita.”
En ole tietoinen, mikä on ollut todellinen lisäkustannus vuositasolla. Onko siitä edes olemassa toteutuneita laskelmia?

https://www.lvm.fi/-/rikkidirektiivi-voimaan-2015-...

Jussi Säntti

Kiinalla on jokaiselle selvä syy tehdä ilmastolle jotakin. Perusteluksi ei tarvita tiedemiesten konsensusta. Täällä meillä tarvitaan uskoa auktoriteettiin ja kovaa halua tehdä hyvää ennenkuin muut ehtivät.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Suomeen rakennetaan 2500 MW tuulivoimaa, jonka ihmiset luulevat vaikuttavan jotakin ilmastonmuutoksen estämiseen. Tämä määrä tuulivoimaa tuottaa noin 500 MW keskienergiaa. Koko asia on täysin absurdi, kun huomioidaan, että

- Maailmalla rakennetaan parhaillaan 2500 uutta hiilivoimalaa, joiden yhteinen teho tulee olemaan 1 400 000 MW. Kun huomioidaan vielä, että tuo Suomen 500 MW tuulivoima ei poista yhtään ainoata CO2-grammaa ilmakehästä, on tilanne vielä absurdimpi.
https://notalotofpeopleknowthat.wordpress.com/2015...

- Hiilivoimaa rakennetaan Kiinaan mm. 560 000 MW, Intiaan 520 000 MW, Turkkiin 37 000 MW, Puolaan 12 000 MW, Saksaan 20 000 MW jne.
http://ilmastorealismia.blogspot.fi/2013/02/suomen...

- Kiina ilmoitti Pariisin ilmastonkokouksessa vain lisäävänsä päästöjä. Mitä sen jälkeen tapahtuu, kukaan ei tiedä. Vaikka Kiina alkaisikin vähentää päästöjään, niin se ei koskisi ehkä ollenkaan CO2-päästöjä. Kiinassa CO2-päästöt eivät ole saastuttavia päästöjä.
http://us.blastingnews.com/news/2016/12/china-won-...

- Jotakin on pahasti pielessä. Saksa on investoinut varovaisesti laskien 250 miljardia uusiutuvaan energiaan ja Saksan valtio tukee uusiutuvia energioita 25 – 27 miljardilla eurolla vuodessa. Siitä huolimatta Saksan päästöt vain lisääntyvät.
http://www.environmentalprogress.org/big-news/2017...

- Euroopan uusiutuvan energian rakentaminenkin on ollut vain rahan polttamista. Euroopassa on investoitu uusiutuvaan energiaan viimeisen 15 vuoden aikana yhteensä 1 100 000 000 000 € eli 1,1 triljoonaa euroa ja sillä saadaan aikaan vain 3,8 % Euroopan sähköntarpeesta.
https://edmhdotme.wordpress.com/european-renewable...

Yksikin yllä mainituista asioista todistaa, että taistelu ilmastonmuutosta vastaan on hävitty jo aikoja sitten. Ja näitä esimerkkejä voisi luetella paljon lisää.

Tätä taustaa vasten tuntuu käsittämättömältä vihreiden vouhkaus Suomen metsistä ja niiden hiilinielujen kurittamisesta. Vallankuomustako ne havittelevat yrittäessään kurjistaa taloutemme?

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

"Suomeen rakennetaan 2500 MW tuulivoimaa, jonka ihmiset luulevat vaikuttavan jotakin ilmastonmuutoksen estämiseen"

Päivitäs Jaakko tietosi. Nykyhallitus päätti marraskuussa noin 1000 megawatin tukemisesta nykyisen päälle.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi Vastaus kommenttiin #23

Aivan yks hailee rakennetaanko 1000 MW tai 10 000 MW, kun hiilivoimaa rakennetaan kuitenkin koko ajan valtavasti lisää. Tavoitteet ovat karanneet ajat sitten.

Kaikista laskelmista puuttuu vielä nk. hiilivuoto, kun eurooppalaista teollisuutta siirtyy halvan energian maihin, jossa sähköä tuotetaan sitten hiilivoimalla.

Suomessa tuulivoiman säätövoima on kotimainen ja Ruotsista ja Norjasta ostettu vesivoima. Vihreä energia korvaa vihreän energian. Kun tuulee, niin ostamme tätä vihreää tuontienergiaa vähemmän ja, kun tuuli tyyntyy, on kuin laittaisimme rahaa pankkiin, kun saamme ostaa halpaa ruotsalaista vesienergiaa hintaan alle 30 €/MWh, kun tuulivoima maksaa 83,5 €/MWh

Käyttäjän AriKananen kuva
Ari Kananen

1 100 000 000 000 € on kylläkin 1,1 biljoonaa.
1,1 triljoonaa on 1100000 triljoonaa eli 1,1 ja 12 nollaa

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi Vastaus kommenttiin #24

Olet oikeassa, mutta tekstissä lukee näin:"By 2014 European Union countries had invested approximately €1.1 trillion, €1,100,000,000,000, in large scale Renewable Energy installations."

Nuo biljoonat ja triljoonat ovat kielestä riippuen eri nollien varassa. Joka tapauksessa jumalattoman suuria summia.

Wikipedia: "Amerikanenglannin sana trillion tarkoittaa biljoonaa eli lukua 1 000 000 000 000 (1012). Se saattaa joskus aiheuttaa sekaannusta triljoonan merkityksestä suomen kielessä."

Käyttäjän Luakso kuva
Anton Laakso

On taas fiksuja ja kypsän ihmisen kommentteja. Hienoa että jaoit tämänkin ajatuksen kanssamme.

Käyttäjän HeikkiJokinen kuva
Heikki Jokinen

Satu Hassilla on inhottava tapa taustoittaa esityksensä tutkimustiedolla. Hän kantaa myös närästyttävällä tavalla huolta koko maailman ympäristön tilasta.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala

Juurikin päinvastoin. Hassi ei tutkimuksista piittaa, salaliittoihin taipuvainen. Kantaa huolta ympäristöstä, mutta kun osaaminen ei riitä, niin siitä tulee naiivi tulos, eli mennään väärään suuntaan.

Käyttäjän ReinoToivanen kuva
Reino Toivanen

Satu Hassi myös allekirjoitti ministerinä ollessaan lain, joka salli venäläisten ostaa maata Suomesta. Eikä edes muistanut allekirjoittaneensa sitä, vetosi kiireisiinsä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Kun katselen tätä kommentointiketjua, niin huomaan lyhyen kokemukseni kautta siellä kolme ryhmää, jotka toki risteävät suurestikin:
1) Ilmastomuutoksen kieltäjät
2) Tuulivoiman vastustajat
3) Vihreiden äärimmäiset vastustajat

Siitä kukin tehkööt oman johtopäätöksensä.

Kirjoittajalla oli erikoinen väittämä, jota en oikein ymmärtänyt: "Hiilinieluhan säilyy sentään 50-prosenttisena, mikä tarkoittaa, että metsien puunmäärä senkun kasvaa."

Häh? Ja tämä kehitys siis parantaa tilannetta, miten?

Suomen neuvottelijan kommenttinna blogisti linkkaa Suomen Bioenergia Ry:n kirjoituksen ja on itse Bioenergiayritysten lobbari. Ja tähän "riippumattomaan" tietoon meidän pitäisi luottaa? Sori, en luota.

Laita Eija-Riitta Korhola edes yksi puolueeton tieteellinen näkemys asiasta, niin voidaan ihmetellä uudelleen. Toistaiseksi tämä on sitä post factumia ja propagandaa, josta muita syytät.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

"...kieltäjät"
"...vastustajat"
"...vastustajat"

Ja tällä helpolla ja mustavalkoisella lokeroinnilla pääsimmekin näpäärästi siihen johtopäätökseen, että mielipiteistä ei kannata välittää eikä argumentteja kuunnella. Koska vastustajat.

Omalta kohdalta toivoisin saavani euron joka kerta, kun joku nimeää minut tuulivoimanvastustajaksi.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Korholan olisi kannattanut avata hieman enemmän hiilinieluasiaa, koska se ei ole yleistä kansalaistietoa.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Niko : ei kukaan "vastusta" tuuli/aurinkovoimaa, ei tietenkään...

Vastustatko Sinä, Niko, alle absoluuttisen nollapisteen olevia lämpötiloja tai valonnopeutta ylittäviä nopeuksia tai kylmäfuusiota tai telepatiaa tai....jne..?

Tuuli/aurinkosähkö ei nyt armon vuonna 2017 toimi, katso mitä Saksassa on tapahtunut : tämä ei ole "vastustamista" tai poliittinen kannanotto vaan sähkötekninen fakta , ikävä kyllä.

http://seppoviljakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2...

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Linkkaamassasi blogissasi sinä laitat Anttosen sanomaksi asioita, jota hän ei sanonut. Anttonen sanoi faktisesti A-Studiossa tuuli- ja aurinkovoimasta:
"Sähkön varastointia ei ole ratkaistu isossa mittakaavassa." ja
"Kulutus ja käyttö eivät kohtaa ja [sähköä] pitäisi pystyä varastoimaan."

Tuosta lausunnosta sinä teit räväkämmän tulkinnan: "Tuuli/aurinkosähkön tuotanto sähköverkkoon on järjetöntä rahojen haaskausta ennen kuin keksitään teknis/taloudellinen ratkaisu sähkön varastoimiseksi;"

Jo 90-luvulta Otaniemestä tuntemani Anttonen voisi olla aika kypsä tällaisista tulkinnoista, kun St1 on myös näihin itse investoinut.

Näihin pyritään kehittämään ratkaisuja ja uskon niitä löytyvän. Ei energiamuodot ole hetkessä muuttumassa kokonaan. Anttonen tekee ansiokasta työtä etsiessään ratkaisuja eri asioihin vaikka päätulovirta tulee vielä pitkään fossiilisista polttoaineista.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen Vastaus kommenttiin #67

Niko ; tuohon "Anttosen sanomaksi" laittamani ´suomennosta´ selitin Heikille täällä :

http://seppoviljakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2...

"Näihin pyritään kehittämään ratkaisuja ja uskon niitä löytyvän. Ei energiamuodot ole hetkessä muuttumassa kokonaan."

Tuosta olen kanssasi enemmän kuin samaa mieltä ; varmasti ratkaisut löytyvät , onko aikahaarukka 20 tai 50 vuotta jää nähtäväksi, mutta olemme kai nyt sitten samaa mieltä, että tänään - ilman noita varastointiratkaisuja- esimerkiksi Suomeen pystytettävät tuulivoimalat, jotka siis tulevat meille veronmaksajille maksamaan n. 4 miljardia, ovat aivan järjetöntä rahan haaskausta ?

Tämän olen sanonut kymmeniä kertoja :heti kun varastointiongelma on ratkaistu eikun mylly joka niemeen ja notkoon ( huomioiden tietenkin ihmiset/eläimet) ja paneelit joka katolle.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #68

Seppo,
toteat: "esimerkiksi Suomeen pystytettävät tuulivoimalat, jotka siis tulevat meille veronmaksajille maksamaan n. 4 miljardia, ovat aivan järjetöntä rahan haaskausta"

Summa toki kuulostaa suurelta. Itse en ole ollenkaan tämän tuulisähköalan tuntija enkä oikein osaa ottaa kantaa summiin. Asiasta vääntäjiä riittänee ilman minuakin. Sinällään jos puhutaan sähkön tuottamisesta nykyiseen verkkoon, niin eiköhän ne sitä tuota ja muilla tuotantomuodoilla voidaan sitten säätää kapasiteettia käytön mukaan, kun melkoisia "sekakäyttäjiä" ollaan kuitenkin vielä vuosikymmeniä.

Saa sitten nähdä mikä on ydinvoiman lopullinen hintalappu ja takaisinmaksuaika, ei nuo rakennushankkeeet toistaiseksi ole herättäneet kauhiasti luottamusta. Kyllä ne silti kustannusteokkuudeltaan hakannee muut mennen tullen sitten joku päivä, kun ovat toiminnassa.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Mitähän ilmastonmuutosta mahdoit tarkoittaa? Sitä luonnollista jatkuvaa muutosta joka on sanotaan vaikka 99% vai sitä ihmisen pienen pientä 1% osuutta?
Täytyy olla pikkasen pihalla jos luulee että joku noi kieltää.
Jos prosentit on pielessä niin saa heittää omat perään.

Ja onko vain vihreillä "oikeus" vastustaa?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Matti Lehtinen,
tämän kieltämistä, jonka taisit tuossa jo tehdä:

"Multiple studies published in peer-reviewed scientific journals1 show that 97 percent or more of actively publishing climate scientists agree: Climate-warming trends over the past century are extremely likely due to human activities. In addition, most of the leading scientific organizations worldwide have issued public statements endorsing this position."

http://climate.nasa.gov/scientific-consensus/

Sahhan sitä vastustaa, täällähän vastustetaan suonsilmäkkeeseen upottamista myöten katalia vihreitä. Jostain syystä toiseen suuntaan ei ole moisia toiveita ilmaistu.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi Vastaus kommenttiin #74

Tuo 97 % elää yhä omaa elämäänsä, vaikka se on moneen kertaan jo kumottu aussipoika John Cookin huuhaa tutkimuksena.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #80

Sori mutta luotan Nasaan enemmän.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Kun nyt kiistät Eija-Riitta Korhola Hassin näkemykset, niin miten kiistät tämän, joka perustuu valtioneuvoston selvitykseen:

http://yle.fi/uutiset/3-9440450

"Liikenteen, maatalouden, asumisen ja monen muun sektorin päästövähennykset vesittyvät hiilinielujen pienenemisellä. Hiilinielulla tarkoitetaan sitä, kuinka paljon metsät sitovat kasvaessaan hiiltä ilmakehästä. Nielujen pieneneminen syö muualla tehdyt päästövähennykset. Suomen hallituksen suunnitelmissa on kasvattaa metsien hakkuita noin 80 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Jos se toteutuu, hiilinielu pienenee vuosina 2021–2030 noin puoleen nykyisestä. Selvityksen mukaan lopputulos on se, että Suomen panos jää mitättömäksi ilmastonmuutoksen hillinnässä."

Tämä on valtioneuvoston selvitys eikä bioenergian puolustajien omaa läppää. Joten miten vastaat? Taasko puolueettomat laitokset vääristelevät faktoja ja bioenergian lobbareilla on oikeampi tieto? Oudon jatkuva ilmiö.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Tässä hieman faktaa kasvillisuuden hiilikierrosta. Metsän kohdalla luvut voivat olla hieman erilaisia, mutta ei merkittävästi. Kuten tiedetään kaikki kasvit yhteyttävät CO2:ta ilmasta, mutta se ei jää pysyvästi kasveihin vaan kiertää takaisin ilmakehään seuraavasti:
- 55 % vuoden sisällä
- 12,5 % 7 vuodessa
- 12,5 % 15 vuodessa
- 15 % sitoutuu maperään ja palaa takaisin n. 1000 vuoden päästä
- 5 % jää maaperään pysyvästi.

Käsittääkseni metsien hakkuissa on kysymys siitä, paljonko enemmän syntyy hiilinielua eli vähintään tuota 20 % osuutta, joka sitoutuu maaperään. Talousmetsiä hakataan niin, että ne uusiutuvat jatkuvasti, jotta ne tuottaisivat puuainesta mahdollisimman paljon. Toinen vaihtoehto on ikimetsä, jonka annettan lahoa paikalleen ja joka uudistuu hitaasti. Väitän, että talousmetsä sitoo enemmän hiiltä kuin ikimetsä. Asiaa on varmaan tutkittu, mutta millä perusteella talousmetsä ei pärjää ikimetsävaihtoehdolle? Tuottaahan se myös enemmän puuainesta, joka ainakin pieneltä osin käyttötarkoituksesta riippuen säilyy hiilen nieluna jopa satoja vuosia.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Eli kiistät valtioneuvoston näkemyksen esittämällä omat prosenttisi ilman lähteitä
Ja suhteuttamatta niitä Suomen tilanteeseen?

Heitänkö minäkin hihasta prosentteja perään? Vai olisiko jotain riippumaonta tutkimustietoa?

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Jos metsän kasvu poltetaan biopolttoaineena, lakkaa metsä olemasta hiilinielu. Jos taas metsä jätetään koskemattomaksi, sitoo se hiiltä muutaman sadan vuoden ajan. Tämän nyt luulisi olevan päivänselvää. Sitten kun puhutaan siitä, miten tämä otetaan EU:n taakanjaossa huomioon, astuu politiikka peliin.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Kysymys on aikaskaalasta. Pitkällä aikavälillä vain maaperään sitoutunut 5 % on pysyvää hiilinielua ja 1000 vuoden tähtäimellä puhutaan 20 %. Eihän Korholan mukaan eikä Suomen metsätalouden hoidossa ole kysymys siitä, että metsät poltettaisiin, vaan ainoastaan muuhun parempaan tarkoitukseen sopimaton aines. Kun luot oman metsän käytön mallisi, niin kommentoit vain omaa malliasi.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #41

Tuossahan Korhola kirjoituksessaan myöntää, että nielut puolittuvat, mikä on efektiivisesti sama asia, kuin että päästömme kasvavat. Tämä sopii huonosti tavoitteisiin saada päästöt liki nollaan vuoteen 2050 mennessä. Olennainen aikaskaala on vuosikymmeniä, ei vuosituhansia.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #44

Mihin perustat väitteen, että päästömme kasvavat?

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #47

Hiilidioksidin määrä ilmakehässä kasvaa kun joko poltetaan fossiilisia tai leikataan nieluja.
Jos tyrehdytän nielun tekemällä siitä huonolla hyötysuhteella liikennepolttoainetta, on lopputulos huonompi, kuin nielun säilyttäminen ja fossiilinen polttoaine.

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola Vastaus kommenttiin #44

Olet ymmärtänyt väärin. Se ei tarkoita sitä. Emme kasvata päästöjämme.

Se tarkoittaa, ettemme enää voi toimia yhtä suurena varastohuoneena kuin ennen muiden päästöille.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #50

Ovatko siis syntyvät bioenergialaitokset täysin päästöttömiä, kun päästöt eivät kasva? Kova lupaus.

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola Vastaus kommenttiin #71

Näinhän on periaatteessa. Puulle annetaan laskennallinen nollapäästö, koska poltettaessa vapautuu se CO2, joka vapautuisi myös lahotessa. Näin tekee IPCC, näin tekee komissio. Laskutapaa voidaan arvostella, mutta se perustuu hiilenkiertoon.

Mutta en tarkoittanut tätä. Bioenergialaitokset ovat vain sivutuote. Kuten sanoin, hakkuilla tehdään myös paljon muuta, sellaista joka ei mene ensisijaisesti polttoon.
Toisekseen tarkoitin sitä, että hiilinielut edellyttävät kasvavaa puuta, ei lahoavaa. Jos hakkuut lopetettaisiin, myös silloin hiilinielu alkaisi pienentyä. Kuten myös biodiversiteetti. Oikean tasapainon löytäminen on tärkeää.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Tämä Korholan kirjoitus vailla mitään faktapohjaa keräsi kuitenkin 32 suositusta eli eniten koskaan näkemistäni täällä Puheenvuoroissa. Tämä saa epäilemään koko foorumia sekä sen merkitystä.

Ja kirjoituksella toki pääsee myös Uuden Suomen uutisiin heittämällä.

Surullista. Ei tämä taida olla minun paikkani. Tuskin kovin moni jää kaipaamaan, omanlaiseltaan kuplalta tämäkin alkaa vaikuttaa.

Käyttäjän Luakso kuva
Anton Laakso

Valitettavasti tällasta ei vaan taida päästä karkuun minnekään. Varsinkin Internetin hienossa maailmassa tämä "keskustelu" tuntuu hyvin usein olevan tätä samaa. Ja puolin ja toisin. Eija-Riitan tasoiselta poliitikolta ja asiantuntijalta toivoisi tietysti kyllä enemmänkin asiaan keskittyviä kirjoituksia kuin tätä ainaista Hassin ja vihreitten mollaamista. Ja tässäkin blogissa olisi auttanut edes hieman neutraalimpi alku. Nyt tämän anti oli enemmänkin tyhjänpäivästä ja tarpeetonta provosointia ja itse asia jää toissijaiseksi. Tämän näkee nyt siitäkin miten moni blogia kommentoinut on päättänyt tarttua Hassiin henkilönä ja vihreisiin sen taustalla olevan asian sijaan.

Varmasti vihreät (kuten kaikki muutkin) ovat hoitaneet asioita joskus päin p***että ja tuskin jatkossakaan kukaan suoriutuu täydellisesti. Silloin rakentavampaa olisi puuttua asioihin käyttämällä hieman eri lähestymistapaa. Tuskin kovinkaan moni vihreä on tätäkään tekstiä pystynyt neutraalein tuntemuksin lukemaan ja olettaisin, että heihin/meihin Korholan olisi kuitenkin syytä pyrkiä vaikuttamaan jos muutosta haluaa?

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

Perustelin erittäin selvästi asiani, asia-argumentein, joita on taustoittanut mm. Suomen ilmastopääneuvottelija. Ja en ymmärrä, miksen saisi nostaa esiin sitä varsinaista ongelmaa, jonka toin alussa esiin.

Paheksun sitä. että Satu Hassi ei tyydy sanomaan että hallituksen kanta on hänen mielestään huono. Jos joku on eri mieltä Satu Hassin kanssa, valitettavan usein Hassin tulkinta on että tämä taho tai henkilö on motiivelltaan korruptoitunut ja katala, ja harjoittaa jonkin sortin valehtelua. Oli törkeää käytöstä ympäristövaliokunnan puheenjohtajalta kannella Brysseliin antaen otsikkoa myöten ymmärtää, että Suomi pyrkii nyt salaamaan jotakin.

Tämä sama reaktio "muut katalia, maksettuja" on tullut esiin kautta vuosien. Myös silloin kun Sadun kanta metsäenergian käyttöön on ollut päinvastainen. Sehän tässä eniten hämmästyttääkin. Aina jyrkkä kanta, joka vaihtuu säännöllisesti, mutta aina vastakkainen osapuoli on katala.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #45

Niin, tämä Suomen entinen pääneuvottelijahan on joulukuusta 2015 ollut Bioenergia ry:n toimitusjohtaja.

Bioenergia ry edustaa puuenergia- ja pellettiyhdistyksen lisäksi myös turveteollisuutta. Bioenergia ry perustettiin joulukuussa 2011, kun FINBIO Suomen Bioenergiayhdistys ry, Puuenergia ry, Pellettienergiayhdistys ry ja Turveteollisuusliitto ry yhdistyivät.

Joten näiden lobbarin kirjoitusta yhdistyksen omalle sivulle ei nyt voi kovin puolueettomana perusteluna pitää.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

En antanut suositustani, koska Eija-Riitta on aivan liian yksisilmäinen näissä asioissa. Lauri Gröhn on antanut hänelle joskus kunnon ja perusteltua palautetta. Mutta mitä vihreisiin tulee....hohoijaa. Sorry.

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

Anteeksi mutta mitä tarkoitat sillä että tämä on vailla faktapohjaa?

Paheksun sitä. että Satu Hassi ei tyydy sanomaan että hallituksen kanta on hänen mielestään huono. Jos joku on eri mieltä Satu Hassin kanssa, valitettavan usein Hassin tulkinta on että tämä taho tai henkilö on motiivelltaan korruptoitunut ja katala, ja harjoittaa jonkin sortin valehtelua. Oli törkeää käytöstä ympäristövaliokunnan puheenjohtajalta kannella Brysseliin antaen otsikkoa myöten ymmärtää, että Suomi pyrkii nyt salaamaan jotakin.

Nyt sinä Niko et ole ymmärtänyt hiilinielun käsitettä. En voi sinua siitä syyttää koska se on vaikea. Mutta totean vain että olet ymmärtänyt sen väärin. Hiilinielu ei ole sama kuin metsän koko. Vaikka hiilinielu pienenisi, puunmäärä voi edelleen kasvaa.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Toteat: "Vaikka hiilinielu pienenisi, puunmäärä voi edelleen kasvaa."

Niin, minulle merkittävämpi asia on se, että hiilinielu ei merkittävästi pienene. Ei se että puun määrä kasvaa voi silti kasvaa?

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola Vastaus kommenttiin #46

Joo, ja sinulla on mielipiteeseesi oikeus. Se mielipide on kansantaloudelle erittäin kallis, saattaa olla jopa ympärisitölle (koska päätöksillä on aina seurausvaikutuksia, eli fossiilisen energian käyttö voi lisääntyä) , mutta sinulla on silti siihen oikeus. Mutta tässä olikin kyse siitä, että toisen strategian valinnut leimattiin salailijaksi. Se oli sairasta.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Niko, ehkä muistan väärin , mutta oletko Sinä jäsenenä puhdasoppisten "Uusi energiapolilitiika"-foorumissa.

Sieltähän lentää ulos saman tien , jollei osaa aloittaa kirjoitustaan uskontunnustuksella tuuleen ja aurinkoon.

Olen suoraan sanoen järkyttynyt foorumin tavasta kohdella kritiikkiä : ulos ja heti!

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

En saletisti ole missään moisessa mukana. Aurinkoenergiaan suhtaudun positiivisesti ja tuulivoimaan varauksin. Tuulivoiman ylenmääräinen tuki ei ole tarpeen ja sijoittelu asutukseen nähden tulee tehdä nykyistä paremmin.

Nykytilanteessa olen jopa ydinvoiman kannattaja, vaikka siinäkin on ongelmansa.

Bioenergian suhteen olen lähinnä huolissani onko siitä tulossa uusi vahvasti tuettu energiamuoto ja ovatko faktat kohdillaan sen vaikutuksista. Sipilän suhde tähän tuntuu olevan todella vahva ja vaikuttaa siltä, että valtion rahaa siihen hallituskaudella pumpataan rajusti osittain muiden toimialojen kustannuksella. Se raha on pois muualta.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Koska tämä ei ole tieteellinen julkaisu, niin en esittänyt mitään viitettä. Olen tehnyt hiilen kierrosta kaksi tieteellistä julkaisua, joten olen paneutunut jonkin verran asiaan. Tarkoitukseni oli antaa asiasta yleiskuva, koska ihmisillä ei välttämättä ole hajuakaan siitä, mistä on kysymys metsien hiilikierrossa ja hiilinielussa. Tarkempia tietoja Suomen metsien kohdalla ei kukaan ole esittänyt tässä keskustelussa.

Yleiskuvan asiasta saa tietysti Wikipediasta:
https://en.wikipedia.org/wiki/Terrestrial_biologic...

Omat lukuni pohjautuvat lähinnä IPCC:n 5. raporttiin AR5. Siinä on yli 1600 sivua, joten sieltä vain etsimään. Luvut eivät ole absoluuttisia totuuksia, vaan eri lähteitä vertailemalla tarkkuus prosenttiluvuissa on luokkaa +/- 5 prosenttia korkeintaan.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Uutisen kommentoinnissa Hassi pääsi pohjalta vielä alaspäin, kun nyt kyse onkin sitten esimerkin näyttämisestä muille maille. Haluaisin nähdä yhden keissin, jossa Intia, Kiina tai USA on ilmastotoimissaan seurannut Suomen esimerkkiä.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Minä myös haluaisin nähdä. Suomella ei ole mitään mahdollisuuksia kuroa noiden maiden päästöistä edes promillen osaa. Sairasta touhua on Suomen kiristää talouden kustannuksella päästöjä, kun muut maat lisäävät päästöjä sumeilematta.

Käyttäjän reijokallinen kuva
Reijo Kallinen

On hyvä, että ihmiskunnan suurimmaksi viholliseksi löydettiin mm. luonnonsuojelu, tuulivoima ja ilmeisesti pian hiihtäminen tervatuilla suksilla .
Sirpan mukaan Suomen pelastaa se, että kun toiset saastuttavat niin meidän maamme ei saa jäädä tästä puuhasta sivuun. Nyt voi olla hyvä tilaisuus saastuttamiskilpailun voittoon. Ajatelkaa, jos maamme saastuttaisi eniten, niin me voittaisimme tuon kilvan! Voittamalla Kiinan, Venäjän ja Ameriikan Trumpin niin kyllä kelpaisi Korholankin tohtorisnaisena kulkea kultamitali kaulassa maailman lentokentillä.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #56

En tiedä mistä kilpailusta Kallinen höpisee mutta uusiutuvan energian osuudesta suhteessa energian loppukäyttöön Suomi on EU-maista kakkosena. Vesivoimavaltainen Ruotsi johtaa, mutta vesivoimaahan ei meillä saa rakentaa.

Käyttäjän reijokallinen kuva
Reijo Kallinen Vastaus kommenttiin #58

Kun kysyt, niin annetaan Sirpan vastata:" Sairasta touhua on Suomen kiristää talouden kustannuksella päästöjä, kun muut maat lisäävät päästöjä sumeilematta."
Onko tämä liian vaikeaa ymmärtää?

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila Vastaus kommenttiin #63

Olen ollut insinöörinä sen verran tekemisissä päästöjen vähentämisen kanssa, että yksi perusasia ei ole maallikolle ollenkaan selvä. Joku tehdas päästää luontoon kaiken tavaran ja sitten eräänä päivänä sitä pitisi pienentää. Ensimmäiset 50 % on suhteellisen halpaa, mutta sitten kustannukset rupeavat nousemaan varsin nopeasti. Päästöjen pienentäminen 80 %:stas 90 %:iin maksaa jo merkittävästi ja vielä enemmän lähestyttäessä 100 %. Varsinkin viimeiset prosentit ovat tosi kalliita.

Nyt EU:n politiikka on, että kukin maa lähtee pienentämään siltä tasolta, millä se sattuu olemaan. Kun Suomi on yleisesti ottaen hoitanut asiat hyvin, niin meille annetut päästötavoitteet maksavat enemmän kuins keskimäärin EU:n muille maille. Pitävätkö kaikki suomalaiset mepit Suomen puolta? Eipä siltä näytä.

Esimerkiksi tapaus Itämeri, josta kohkataan Suomessa paljon. Suomen päästöt typen osalta ovat vain 8 %:n osuus ja fosforissa 9 %:n osuus. Silti meidän pitäisi vielä vähentää, kun muut maat päästävät varastoiduista jätevuorista päästöt suoraan Itämereen. Raportoivia toimittajia uhataan vankilalla. Että silleen.

Käyttäjän reijokallinen kuva
Reijo Kallinen Vastaus kommenttiin #65

Insinööri kirjoittaa aivan hullunkurisia tarinoita. Esimerkikseen hän ottaa Itämeren.
"Esimerkiksi tapaus Itämeri, josta kohkataan Suomessa paljon. Suomen päästöt typen osalta ovat vain 8 %:n osuus ja fosforissa 9 %:n osuus. Silti meidän pitäisi vielä vähentää, kun muut maat päästävät varastoiduista jätevuorista päästöt suoraan Itämereen. Raportoivia toimittajia uhataan vankilalla."

Insinöörin logiikalla selviämme siten, että lisäämme omia päästäjämme niin silloin suhteellisesti ottaen muiden maiden päästöt vähenevät? Miten se auttaa Itämerta jos meiltä lasketaan myrkyt mereen. Kummallisia teorioita insinöörillä. Pois päästä se Pelle Pelottoman lakki!
http://www.akuankka.fi/artikkeli/akupedia/hahmot/p...
Jos Suomen osuus päästöistä nousisi tuplaten, niin silloin insinööritieteiden mukaan muiden osuus suhteellisesti pienenee ja Iätämeri pelastuu. Näinkö se menee?
Onko Suomessa noin huono tilanne, että ympäristöä vahingoittavasta toiminnasta kirjoittavia toimittajia uhataan vankiloilla?
Oletan, että tällaista saatetaan tehdä ja on myös tehty Venäjällä. Mutta syyttävän sormen pitää osoittaa Venäjän suuntaan. Yleinen huiskiminen ei ole mistään kotoisin.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila Vastaus kommenttiin #66

Reijo Kallinen. En ehdottanut, että Suomen pitäis lisätä päästöjä. Sinulta näköjään pointti meni kokonaan ohi. Väännän sen kerran vielä rautalangasta. Suomelta on vaadittu ja Suomi on jo melkein suostunut siihen, että se edelleen vähentää päästöjä Itämereen, vaikka se on jo suhteelliselta päästötasoltaan parhaiden tasolla ellei paras. Jokainen seuraava päästötonnin pienentäminen maksaa aivan eri luokkaa kuin niiden maiden päästöjen vähentäminen, jotka eivät ole vielä tehneet edes perustekniikan vaatimia ratkaisuja. Viestini oli, että Suomelta vaaditaan vielä lisäpanoksia, vaikka se on jo muita edellä. Samalla rahalla saadaan päästömäärissä paljon enemmän aikaan muissa maissa. Se ei ole reilua peliä.

Metsien hiilinieluasiassa Korhosen viesti on minusta sama. Kun muut maat ovat jo hakanneet pitkälle metsänsä, niin Suomen pitäisi metsätalousmaana rauhoittaa metsänsä, jotta koko EU:n hiilinielu metsän osalta kasvaisi. Meiltä siis vaaditaan enemmän kuin muilta, vaikka olemme hoitaneet metsämme paremmin kuin kukaan muu. Tuntuuko reilulta. Hassin mukaan meidän metsät pitäisi säästää puunhalaajien käyttöön.

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola Vastaus kommenttiin #75

Näin on. Täällä on aiheesta keskustelemassa sellaisia jotka eivät selvästikään ymmärrä nieluista mitään. En voi siitä syyttää, mutta toivoisin että se hillitsisi kannanoton ehdottomuutta.

Toistan. Jos hakkkuut jätettäisiin kokonaan väliin, hiilinielu ei suinkaan kasvaisi vaan pienenisi, kuten biodiversiteettikin. Hyvä metsätalous ja metsänsuojelu edellyttää harvemtamishakkuita.

Kun harvennushakkuut suoritetaan ajallaan metsämme jopa lisää hiilinieluaan. Jopa niin, että kun harvennushakkuita aikaistetaan hiilinielu lisääntyy jopa aiemmin laskettua ja arvioitua enemmän. Kun kasvutilaa vapautetaan mahdollisimman varhain, jäljelle jäävällä puustolla on aikaa reagoida kasvulla vapautuneeseen kasvtilaan. Sahateollisuutta silmällä pitäen on arvioitu, että syntyisi liian oksikasta puutavaraa, mutta käyttönnössä näin ei ole, vaikka hakkuita aikaistettaisiin jopa viidellä vuodella, kertoi minulle metsäalan tutkija.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #78

Minulle taas myöskin metsäalan asiantuntija Arska kertoi täysin toista.. ;-)

Kun nyt tutkimukset kertovat suunnitelluilla hakkuilla hiilinielun pienenevän puoleen, niin onhan se melko paljon. Mitä ihmettä ajattelet saavutettavan sillä, että tuot tässä vaihtoehtona sen, että mitään ei hakata. Kunnon vastakkainasettelu ainakin.

Tietääkseni kukaan ei ole ollut hakkuita lopettamassa Suomessa. Vastustus liittyy niiden voimakkaaseen kasvuun tulevaisuudessa. Strategian mukaan se olisi vuosittain 80 miljoonaa m3, kun WWF:n mukaan 65 olisi kestävä taso. 60 miljoonaa m3 on ollut 10 vuoden keskiarvo ennen vuotta 2015.

Täällä esitettyihin kannanottoihin siitä, miksi me olisimme parempia, niin lainaan seuraavaa: Mutta miksi ne saa jatkaa päästelemistä, mutta meidän pitää rajoittaa? Jos ottaisimme muussakin mallia maista, joissa menee huonommin kuin meillä, miksi kunnioittaisimme ihmisoikeuksiakaan? Miksi vaalisimme tasa-arvoa? Miksi puuttuisimme korruptioon? Koska hyvinvointivaltiossa niin tehdään.

Käyttäjän penttiwikstrom kuva
Pentti Vikström Vastaus kommenttiin #79

Metsien kasvu on n.100 miljoonaa kuutiota vuodessa. Kasvu, siis hiilinielu on parhaimmillaan puiden ollessa 30-60 vuotiata. Museoinnilla kasvu muuttuu miinusmerkkiseksi ja harvennusten vähentäminen heikentää laatupuun saantoa.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #82

Olettehan näissä laskelmissa huomioineet, että suurin osa hakkuuista ei ole harventamista vaan käytännössä avohakkuita tai kauniisti sannottuna uudistushakkuita? Esim 2014 uudistushakkuiden osuus pystykauppapuusta oli 71 prosenttia, harvennushakkuiden 16 prosenttia ja ensiharvennusten 13 prosenttia. (Metla)

Tänään tehty uudistushakkuu alkaa siis tuottamaan sitä parasta hiilinielua 2047 lähtien?

Käyttäjän penttiwikstrom kuva
Pentti Vikström Vastaus kommenttiin #86

Nyt eläkkeelle jäävien ihmisten tähänastisen elämän aikana metsää on Suomessa 800 miljoonaa kuutiota enemmän kuin heidän syntyessään, vaikka metsää on tuona aikana hakattu (=hyödynnetty) 3400 miljoonaa kuutiota. Siis hakkuista huolimatta, tai oikeastaan juuri niiden ansiosta myös metsien hiilinielu on lisääntynyt.

Käyttäjän Viljamikinnunen kuva
Viljami Kinnunen Vastaus kommenttiin #78

Vai että hyvä metsänsuojelu edellyttää harventamishakkuita, olet tainnut tosiaan kysyä metsätalousammattilaiselta etkä biologilta...

Mitä biodiversiteettiin tulee, niin voi olla että nuoressa metsässä sitä on jossain vaiheessa vanhaa enemmän, mutta Suomessa tuota nuorta metsää todellakin riittää - käytännössä kaikki kun etelässä sitä on. Vanhat metsät ja sen lajit taas ovat hätää kärsimässä ja sitä eivät tada lisähakkuut parantaa.

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola Vastaus kommenttiin #91

Puhun puunkasvun näkökulmasta. Siihenhän puhe nielusta täysin pitää perustua, eihän se muuten nielusta olisi

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #92

Sivukommenttina, CO2:ta sitoutuu runsaasti myös humukseen ja maaperään ja muihin eliöihin, sienirihmastoihin, mikrobeihin ja kasveihin, jotka ovat riippuvaisia mm. puista. CO2 ei sitoudu siis pelkästään puihin. Puiden kaataminen vähentää myös humuksen muodostumista. Toisinaan humus huuhtoutuu kokonaan pois, jos tehtäisiin avohakkuita. Eli puut ovat osa kokonaisuutta, joka sitoo CO2:ta.

Onkin löydetty yksi yllättävä keino vähentää CO2:ta ilmakehästä: Suunniteltu laiduntaminen (planned grazing). Suosittelen katsomaan. Hämmästyttäviä tuloksia, jotka on nähtävissä omin silmin.

Tässä useamman vuoden vanha linkki, jonka kolme kuvaa kertovat paljon, suosittelen skrollaamaan alaspäin. Aavikoituvasta maapläntistä vehmaaksi, runsaasti CO2:ta sitovaksi savannimaiseksi biotoopiksi.

Käyttäjän Viljamikinnunen kuva
Viljami Kinnunen Vastaus kommenttiin #92

Ja minä kommentistasi numero 78 jossa kyllä puhut biodiversiteetistä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

On kuitenkin hyvä muistaa, että bioenergian ollessa kyseessä varsinkin käytettäessä puuta yhtä aikaa sekä poistetaan hiilinielua että tuotetaan päästöjä energiantuotannossa. Siinä mielessä se ei ole aivan samalla viivalla vaikkapa aurinko- ja tuulivoiman kanssa uusiutuvana energiamuotona.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Myös tuulivoimarakentamisessa poistetaan hiilinieluja, mutta jostain syystä sitä ei koskaan haluta huomoida.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Varmaan näin, mutta mittakaava lienee aika lailla toinen verrattuna siihen, että poistetun hiilinielun ainesta käytetään jatkuvassa prosessissa raaka-aineena energiantuotantoon.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #61

Se mittakaava olisikin mielenkiintoinen selvittää, suhteessa energiantuotantoon. Ne hehtaarien laajuiset sepelikenttien ja huoltoteiden peittämät avohakkuut kun eivät kymmeniiin vuosiin tuota uusia hiilinieluja senkään jälkeen kun "myllystä" on aika jättänyt.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #62

Metsän kasvu vuodessa 5 m3/ha. Puun energia 2200 kWh/m3. Hyötysuhde sähköksi muutettuna 40%.

-> sähköä 4400 kWh /ha vuodessa.

3 MW tuulimylly, huippukäyttöaika 2600 h (eli 30%).

-> sähköä 7800 MWh vuodessa

Yhden tuulimyllyn alta raivataan 1-2 ha metsää, mutta energiantuotoltaan se vastaa 1772 ha (eli 17,7 km2) talousmetsää.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Keskisuuri tuulivoimaprojekti poistaa keskimäärin 50 ha metsää (myllyt, teiden leventämiset 10 m, sähkölinjat, muuntamot jne.), joka toimii hiilinieluna. Hiilinielut poistuvat jopa sadoiksi vuosiksi, vaikka tuulimyllyjen keskimääräinen toiminta-aika on vain 12 -15 vuotta.

Jos rakennetaan 1000 MW keskienergiaa tuottava tuulivoima, joudutaan poistamaan metsää 50 000 ha. Tämä poistunut hiilinielu lisää ilmakehän CO2-päästöjä 450 000 tonnia vuosittain.

file:///C:/Users/Omistaja/Downloads/katterno-3.2014.FI%20(1).pdf

file:///C:/Users/Omistaja/Downloads/Katterno-2.14.FI%20(1).pdf

Metsien oikea hakkaaminen kasvattaa hiilinieluja.

Suomessa metsien puuvaranto on kasvanut 1950-luvulta lähtien noin 800 miljoonaa kuutiota. Samana aikana metsistä on kuitenkin hakattu peräti 3400 miljoonaa kuutiota. Vaikka kasvuun on muitakin syitä kuin viisas hakkaaminen, juuri oikein tehdyt kasvatus- ja päätehakkuut ovat olleet kehityksen kannalta hyvin tärkeitä.

Tämä on siis ollut kakku, joka voitu sekä syödä että säästää. Metsien puihin on kartutettu hiiltä yhä enemmän, vaikka – tai koska – metsiä on samalla myös hakattu.

http://frantic.s3.amazonaws.com/smy/2014/11/pamfle...

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Mikähän on keskisuuri tuulivoimaprojekti? Laskelmasi mukaan 50 hehtaaria menisi per keskisuuri tuulivoimaprojekti. Kun päädyt siinä 1000 MW:llä 50 000 hehtaariin, niin olet näemmä arvioinut yhden projektin olevan 1 MW:n voimala.

EN tiedä mitä olit tarkoittanut linkata omalta kovalevyltäsi. Katternön perusteella katsoin tietoja webistä. Esim Raahessa yksi voimala on aina 3,3 MW.

Käyttöikä 12-15 vuotta, toisaalla on mainittu sen olevan 25 vuotta ja perustukset jne kestää 50 vuotta.

Laskeppa tuosta Kalevi Härkösen kertomasta paljonko tarvitaan samana aikana puuta sen 1000 MW:n tuottamiseen, siinä 50 000 ha:kin on pikkujuttu:

"Metsän kasvu vuodessa 5 m3/ha. Puun energia 2200 kWh/m3. Hyötysuhde sähköksi muutettuna 40%.
-> sähköä 4400 kWh /ha vuodessa.

3 MW tuulimylly, huippukäyttöaika 2600 h (eli 30%).
-> sähköä 7800 MWh vuodessa

Yhden tuulimyllyn alta raivataan 1-2 ha metsää, mutta energiantuotoltaan se vastaa 1772 ha (eli 17,7 km2) talousmetsää."

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Nykyään rakennetaan paljon myllyprojekteja, joissa myllyjen lukumäärä pidetään 5-8 myllyä tai joka tapauksessa maksimiteho alle 30 MW, jotta ne välttyvä yva-prosessilta. Pidän näitä tyypillisenä keskisuurena tuulivoimaprojektina.

Olen ollut mukana ja selvittänyt useiden tuulivoimaprojektien suunnitelmia, yva-selvityksiä ja kaavaselostuksia. Niistä voidaan todeta, että tällaiset keskisuuret projektit poistavat hyvin helposti 50 ha metsää eikä se usein riitäkään.

Joissakin tapauksissa joudutaan rakentamaan teitä jopa kymmeniä kilometrejä keskelle metsää. Tiet ei paljon kalpene moottoriteille, koska myllyjen komponenttien kuljetukset vaativat leveät tieurat. Hyvin usein suunniteltu siirtolinja on ollut jopa 20 km ja siihen sähköasemat ja muu infra päälle. Nämä keskimäärin tekevät tuon 50 ha vähintään.

Mutta huom., joskus sama infra tehdään paljon pienempiin, suunnittelutarveratkaisulla (ilman kaavaa) toteutettaviin vain 1-3 myllyn projekteihin.

Sorry, nuo linkit, jotka olin avannut liian pitkälle. Tästä linkistä julkaisut 2 ja 3/2014.

http://www.katterno.fi/katterno/julkaisut/arkistoi...

Siellä teidän oman puolueenne tohtori Karl Johan Lehtisestä sanotaan näin: ”Hän opiskeli biologiaa, vastusti ydinvoimaa ja sai stipendin Greenpeacelta - 5000 US dollaria - tervetullutta rahoitusapua opintoihin, jotka johtivat tohtorin tutkintoon, pääaineena ekotoksikologia, Uppsalan yliopistossa. Tohtori Lehtinen on laskenut asian näin:”Kun otetaan huomioon voimalatiheyden rajoituksen ja tuulen vaihtelut, voidaan tuuligeneraattorin odottaa tuottavan noin 2 wattia sähköä neliömetriä kohti. Noin 1000 MW keskienergiaa toimittava tuulivoimapuisto vaatisi silloin 500 neliökilometrin maa-alan.”

Tässä on artikkeli, joka perustuu 3000 myllyn tutkimukseen niiden ikärakenteesta. Tutkimuksessa todetaan, että myllyjen ikä jää mieluummin sinne 12 vuoden pintaan kuin 15 vuoden.

http://www.dailymail.co.uk/news/article-2254901/Wi...

Tuulivoimarakentajat yrittävät väittää, että myllyt kestävät sen 25 vuotta, mutta se ei ole totta, niin kuin on täysin puppua paljon muukin puhuttu ja kirjoitettu propaganda tuulivoiman puolesta. Esimerkiksi Oulussa vihersaaressa olevat kaikki myllyt seisovat pyörittyään alle 10 vuotta.

Muuten suurin emävale mitä tuulivoimafirmat toistavat omilla sivuillaan on se, kun ne laskevat kaiken tuottamansa energian tai jokaisen rakentamansa myllyn tehon CO2-päästöiksi kiloina ja väittävät, että näin ja näin paljon CO2-päästöjä jokin mylly tai projekti poistaa ilmakehästä.

Mitä tulee tuohon Kalevi Härkösen laskelmaan, niin se on niin virheellinen jo heti lähtökohdiltaan mitä tarvitaan raivata metsää tuulivoiman tieltä, vähintään kertalukuvirhe. Puun lisäkasvu on keskimäärin 12-13 m2 hehtaarille vuodessa (hyötypuuta eli korjattavaa sellupuuta ja sahatavaraa keskimäärin 7-8 m2 hehtaarille, mutta hiilidioksidia sitovat kaikki puun osat, oksat ja neulaset, josta johtuen luku on suurempi).

Toisaalta en tiedä mitä tuolla Härkösen laskelmalla halutaan kertoa. En minäkään halua, että metsiämme tuhotaan ja poltetaan energiaksi. Pointtini on, että rakennetaan riittävästi perusenergiaa – ydinvoimaa - ja annetaan metsiemme kasvaa. Mutta, kun meillä on maa täynnä näitä persaukisia metsänomistajia, jotka ensin vuokraavat kauneimmat maisemat tuulimyllyille ja loput metsänsä sitten hakkaavat sileäksi.

Ja raha ratkaisee, valitettavasti. Maapallolta tullaan joka tapauksessa polttamaan joka ainoa öljytippa ja hiilinokare mitä sieltä löytyy, riippumatta ollenkaan näistä uusiutuvan energian hypettäjistä. Samoin kuin suomalaiset metsänomistajat, ikävä kyllä, hakkaavat surutta metsiään ja ottavat sieltä joka ainoan euron mitä he sieltä saavat, kirjoittipa Satu Hassi Brysseliin sitten mitä vain.

Nämä molemmat asiat, uusiutuvan energian tolkuton hypetys ja ylisuuret valtion tukiaiset, samoin kuin Satu Hassin kantelut Brysseliin, kurjistavat vain taloutemme, mutta metsien tuhoamista ne eivät estä.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Kiitos ex-ympäristöministeri Ville Niinistön, Durbanin ilmastokokouksessa tapahtui yllättävä takinkääntö. Laskentatapoja muutettiin siten, että Suomen metsät muuttuivat hiilinielusta päästölähteeksi.

Tätä perusteltiin sillä, että Suomen metsäpinta-ala on pienentynyt. Jätettiin täysin huomioimatta, että puun määrä on kuitenkin jatkuvasti kasvanut ja kasvaa edelleen.

Suomi on vähentänyt päästöjään enemmän kuin Kioton sopimus velvoittaa yhtenä ainoana maana maailmassa. Suomi on EU:ssa sitoutunut vuoteen 2020 mennessä tuottamaan 38 % energiastaan uusiutuvilla, kun se muilla EU-mailla on vain 20 %. Vuonna 2015 Suomi pääsi jo 41 %:n uusiutuvaa energiaa kokonaisenergiastaan. Kun tähän vielä lisätään Suomen metsät hiilinieluna, olemme aivan maailman kärkimaita hoitamaan ilmastotalkoita. Saksa, Tanska ja monet muut maat tulevat kaukana jäljessä.

EU:n päästöjen vähentäminen rakentamalla tehotonta ja satoja miljardeja euroja maksavaa uusiutuvaa energiaa tuntuu täysin järjettömältä. Suomi tuhlaa tuulivoimaan miljardeja euroja, mutta päästöjen vähennyksiä ei tällä keinoin saada aikaan yhtään ainoata grammaa.

Sen sijaan, että metsävarantoja ja hiilinieluja lisättäisiin, on päätetty rakentaa valtion runsailla tukiaisilla energiatuotantoa, joka on kallista, tehotonta eikä toimi ilmastonmuutoksen torjumiseksi pätkääkään.

Metsämaan pinta-alan lisäämisellä ja puuston kasvun parantamisella saadaan moninkertaisesti vähennettyä päästöjä tuulivoimarakentamiseen verrattuna. Tämä keino on myös lähes ilmainen: kun metsät kerran on saatu perustettua, metsien sisältämä hiilivarasto voidaan kustantaa metsistä saatavaa puuta myymällä.

Kannattaa klukea tämäkin selvitys,jossa nimenomaan painotetaan kuinka Suomen metsät ja niden mukana hielinielut vain kasvavat

https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/vaikutuk...

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Kiitos Jaakko. Siinä tuli tämän asian koko ydin, josta on kysymys. Minulla ei ollut näitä lukuja ja tietoja päässäni, mutta oli karkea käsitys asiasta. Suomen metsät ovatkin yhdessä yössä muuttuneet hiilinielusta hiilipäästölähteeksi. Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, niin Suomi häviää tämänkin otatuksen EU:n kanssa.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Nykyisellä ympäristöministerillä on
alan koulutusta ja käytännön tietoa metsänhoidosta, joten tilanne tällä kertaa on parempi, olettaisin.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Jännä kun täällä kaikki asiat ovat Vihreiden tapauksessa henkilöityneet ministereinä olleisiin kuten Niinistö ja aikanaan myös Hassi. Ikäänkuin Vihreiden ollessa ministereinä ei eduskunta päättänyt mitään eikä vaikkapa viimeksi hallituksessa ollut Kokoomus ollut ollenkaan mukana päättämässä.

Perin outoa. Demokratia eduskuntineen ja muu hallitus ikäänkuin hukkuu pois, kun diktaattori Vihreät on hallituksessa - on ne kovia. ;-)

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

No kyllä vastuu pitää kantaa. Kyseessä ovat olleet vastuuministerit, jotka ovat lisäksi olleet joskus erittäin omavaltaisia ja taistelleet asemastaan. Kyllä se oli Ville Niinistö joka neuvotteli Durbanissa katastrofin Suomelle. Ja perusteli sitä erikoisesti: http://www.korhola.com/lang/fi/2012/03/kioto-kakko...

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Koska tämä ketju joiltain osin on sivunnut CO2:ta tuon esille pari uutista aiheen tiimoilta.

Jenkeistä kuuluu yllättävää: USA:n CO2-vähennystavoite saattaa ylittyä reilusti. Kirjoituksen mukaan syynä hiilen käytön ennakoitua nopeampi väheneminen.

Samallahan aurinkoenergian käyttö lisääntyy USA:ssa hyvin nopeasti.

Kiinan hiilijalanjäljestä on toisinaan myös mainintaa. No kehitys näyttäisi kehittyvän Kiinassakin. On helppoa ennakoida, että kun sähkön hinta lähenee nollaa aurinkoenergian ym. vuoksi, saavat aurinkoenergiaan ym. sijoittavat maat melkoisen kilpailuedun.

Entäpä Intiassa? Vaikuttaa siltä, että kehitys voi olla yllättävän nopeaa Intiassakin.

Jopa perinteiset öljy-yhtiöt ovat toteamassa faktat faktoiksi.

Totta kai, vanhaan ajatteluun lukkiutuneet öljyfirmat ja hiiliyhtiöt tulevat pyyhkiytymään taas kerran pois. Kuten on käynyt lukuisia kertoja uusien innovaatioiden haravoidessa pelikenttää puhtaaksi.

Toisinaan esitetään epäilyksiä, että kuinkas se energian varastointi sitten tapahtuisi. No siihenkin on aika paljon kehitystyötä meneillään.

Näitä vaihtoehtoja on siis ripeää tahtia tuloillaan.

Kehitys edistyy aika vikkelään nykyisellään...

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Ei mennyt perille. Linkkisi käsitteleveät yksinomaan aurinkoenergian edistyneisyyttä. Mitä uutta siinä? Kun aurinko paistaa tai, silloin kun aurinko paistaa, niin ok.

Kiina on ilmoittanut lisäävänsä päästöjään aina 2030 saakka. Mitä sen jälkeen, kukaan ei tiedä. Kaksi merkittävää asiaa Kiinasta:

- Kiinassa CO2-päästöjä ei lueta päästöihin ollenkaan.

http://us.blastingnews.com/news/2016/12/china-won-...

- Kiina on rakentanut paljon tuulienergiaa. Mutta nämä myllyt pääosin ovat pysähdyksissä sähköverkon ongelmien vuoksi.

http://dailycaller.com/2016/03/29/china-stops-buil...

http://dailycaller.com/2016/06/29/wind-turbines-in...

Sama koskee Kiinan aurinkoenergiaa, jonka tuotanto on syöksyssä.

https://notalotofpeopleknowthat.wordpress.com/2016...

Ja Kiinan hiilenpoltto vain lisääntyy.

https://notalotofpeopleknowthat.wordpress.com/2016...

Kun vielä huomioidaan, että Kiinan päästöt ovat ainakin 20 % suuremmat kuin on luultu, on EU:n ja varsinkin Suomen uusiutuvan energian hypettäminen globaalipäästöjen vähentämiseksi suurinta humpuukia ja ihmisten itsepetosta, rahan polttamista.

http://www.co2-raportti.fi/?page=ilmastouutisia&ne...

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari
Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola Vastaus kommenttiin #100

Minäkin olisin varovainen monien saittien kanssa mutta itse asia, esim. Kiinan tuulivoima- ja aurinkoenergiahankkeiden hyytyminen on tieto, jonka löytää myös hallituksen sivuilta. Ei niitä voi ohitttaa mielensä mukaan. Kiina satsaa hiilivoimaan vielä kauan, ja uusiutuvan energian keskeytymiskustannukset ovat vähentäneet investointihaluja.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #101

Mitä Eija-Riitta Korhola sinun mielestäsi kannattaa juuri nyt tehdä?

Jos siis on olemassa edes jonkinlainen riski, että nykyinen CO2-pitoisuuden nousu ilmakehässä aiheuttaa monia ongelmia koko maapallon laajuisesti. Riski, jonka mm. NASA toteaa olevan yksikäsitteinen.

(Riskin määritelmä lukijoille, jotka eivät välttämättä ole perehtyneet, mitä riski tarkoittaa.)

Kannattaako Suomen mielestäsi antaa periksi ilmastoasiassa? Vai kannattaako Suomen osoittaa tässä asiassa johtajuutta?

Jokuhan sen johtajuuden voi ottaa tässä tilanteessa. Ainakin USA:n asema johtajuuden suhteen vaikuttaa olevan neljäksi vuodeksi mennyttä. Esimerkillä johtaminen on ihan toimiva johtamisen malli.

Ja ehkäpä kustannukset eivät Suomelle kuitenkaan ole olleet niin katastrofaalisia. Suomessahan tehdään ympäristön kannalta todella hyvää työtä jo nyt.

Ja kyllä, Kiinassa on isoja ongelmia ympäristön suhteen. Vaan liikehdintä puhtaan ympäristön puolestakin on jo käynnistynyt.

CO2-päästöt ilmakheään on tyypillinen yhteismaan ongelma (tragedy of the commons). Kuka tahansa voi päästellä, ja päästöistä seuraavat ongelmat ovat yhteisiä.

Vaan meidän kaikkien onneksi asiassa on jo edistystä tapahtunut. Yhteiset ongelmat: Yhteiset ratkaisut.

Ja kyllä, Kiinan päästöt saattavat kasvaa vielä pitkään.

Tosin CO2 päästöjen vähennys saattaa myös edetä ennakoitua nopeamminkin. Kuten USA:ssa on käynyt.

Kannattaako meidän silti heittää hanskoja tiskiin? Clean-tech on kuitenkin potentiaalisesti työllistävä ja potentiaalisesti hyvinkin kasvava vientisektori Suomelle. Kun ne ympäristöongelmat Kiinassakin ovat massivisia.

Kun työllistävää vientiä Suomeen halutaan on hyvä, kun Suomella on näyttöjä. Vaikka sitten ilmastoasioissa.

Tilanne on viennin näkökulmasta ihan sama, kuin PISA-kokeissa. Aiemmin olimme kärjessä tuloksissa. Ja opetusteknologioiden vientityö oli erittäin helppoa.

Vaan sitten muualla on menty ohi, niin että heilahti.

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola Vastaus kommenttiin #102

Olen käsitellyt tätä teemaa väitöskirjassani, suosittelen lukemaan sen. Siitä on myös suomenkielinen versio Elisa-kirjassa.
Lyhyesti: ilmastotoimemme ovat vahingolliset päästöjen vähentämisen kannalta, siksi olen kritisoinut niitä. Jos todella otamme ongelman vakavasti, ei pitäisi olla mitään kehuttavaa siinä että päästöt kasvavat ja teollisuudellamme on paineita paeta pois Euroopasta. Saksassa energiantuotannon päästöt ovat kasvaneet tuotettua KWh kohden energiewenden seurauksena. Sekin on siis huonoa politiikkaa. Hyvää ilmastopolitiikkaa olisi pitää huolta siitä että puhdas teollinen tuotanto säilyy Euroopassa.
Kokemus on jo osoittanut että esimerkillä johtaminen ei toimi. Pitää luoda systeemi joka palkitsee puhtaimpaan taknologiaan sijoittajaa, ei rankaise sitä.

MM tässä tekstissä olen käsitellyt asiaa. Pariisin sopimus ei vielä ole sellainen ratkaisu joka auttaisi http://blogit.iltalehti.fi/eija-riitta-korhola/201...

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #105

Kiitos selkeästä vastauksestasi. Blogikirjoituksesi Iltikseen on erinomainen, etenkin mikäli faktat pitävät paikkaansa.

Ilmiselvästi Pariisin sopimus on vain lähtökohta. Eli paljon on tehtävää.

Pari metakommenttia näistä ilmasto- ym. aiheista:
Koska tietomme ovat ilmastostakin lähes aina epätäydellisiä, niin toisinaan hypoteeseja joudutaan muuttamaan. Sitähän tieteellinen lähestymistapa on.

Oletus => testit => validointi => oletusten korjaus.

Tarvittaessa siis oletuksia korjataan. Typeräähän se olisi, jos uuden tiedon valossa ei oletuksia korjattaisi. Ja sitä uutta tietoa tulee.

Siksikin on tärkeää oppia tunnistamaan omia käsityksiään ja omia "ajattelun oikoreittejään". Aika nöyräksi tässä ainakin itse on tullut, kun on havainnut, että kuinka usein tähän ikään mennessä on saanut omia käsityksiään korjata.

Ja näitä meidän jokaisen ihmisen ajattelun aukkojahan on runsain mitoin. Edes väitöskirjan kirjoittaminen tms. ei ketään ihmistä näiltä suojaa. Näitä onkin fiksua oppia havainnoimaan omassa ajattelussaan.

Meillä ihmisillä koko ihmiskunnassa meidän tietomme lähes asiasta kuin asiasta ovat hyvin usein epätäydellisiä: Koska koko ajan tieteellisetkin tutkimukset tarkentuvat ja toisinaan löydetään yllättäviä tietoja.

Kuten esimerkiksi, että laiduntaminen sitookin yllättävästi CO2:ta todella vahvasti.

Toinen "meta-asia". Monenlaisia sukankuluttajia on tässä itse tullut tavattua vuosien varrella.

On ihmisiä, jotka olettavat saavansa yhteiskunnassa positiivista muutosta aikaan hyökkäävällä tyylillä ja rankastikin toisia ihmisiä arvostelemalla. Ja mielellään antavat tällaisia agressiiviseen toimintaan suuntaavia neuvoja ja omalla agressiivisella esimerkillään johtamisen mallia muillekin. Johtamisen todelliset ammattilaiset eivät tätä kovin korkealle arvosta. Nähtäväksi jää, että mitä tulokset ovat. Onko seurauksena valtava katastrofi, josta kaikki kärsimme vai lähinnä USA:n taantumista Argentiinan kaltaiseksi.

Jos tässä nyt jotain on elämän aikana oppinut, niin agressiivisuuteen opastavia neuvojen antajia en itse kuuntele. Onhan heilläkin toki joskus ihan fiksujakin asioita, joten kategorisesti en "sulje korvian hieltä", eli kuuntelen kyllä. Koska heidän käsityksiään en juurikaan pysty muuttamaan, olen todennut, että minun puolestani ei haittaa, vaikka he kokeilevatkin ihan rauhassa omalla elämällään, että mitä jatkuva vihanpito heidän elämäänsä tuo.

Sehän on nähty, että agressiivisuudella saattaa päästä Suomessakin hallitukseen. Ja peräti USA:n presidentiksikin.

Ja sellainen "agressiivisen paradigman kokeilu" saattaa siksi ehkäpä tuntua houkuttelevaltakin. (Cognitive bias...)

Ja silti mitään laajaa positiivisita muutosta ei sellaisella toiminnalla saa aikaan. Eräskin USA:n presidentti vaikuttaa hakevan arvostusta joka puolelta lähes vimmaisesti. Miten on hänen arvostuksensa käynyt? Lähinnä hänelle irvaillaan kaikkialla.

Näyttää siltä, että äänestäjät oppivatkin nopeasti, että hyökkäävyys ja agressiivisuus onkin lähinnä haitta ja rasite julkisessa virassa.

Agressiivisuus matkalla sinne julkiseen virkaan saattaa toisinaan toimia. Ja sinne virkaan päästyä seinä on kovin helposti joka puolella vastassa, jos oleellisia siltoja on poltettu sinne päästäkseen.

Eräskin johtamisen ammattilainen sanoi, että kyllä pelolla voi johtaa. Se vaikuttaa kuitenkin olevan niin, että ne tulokset tuppaavat olemaan oleellisesti huonompia pelolla ja uhkailulla johdettaessa.

Sekin on jo nähty, että jos politiikassa kannattajat opetetaan valittamaan ja marmattamaan, niin kovin helposti ne samat ihmiset kääntyvät valittamaan ja marmattamaan "opettajiaan". Ns. omat koirat purevat-ilmiö.

Ja paljonkohan Suomikaan on valittamisesta historiansa saatossa hyötynyt?

Aika paljon se hyöty on tullut enemmänkin siltojen rakentamisesta.

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola Vastaus kommenttiin #112

Sinulla on upea puheenvuoro, suosittelen kaikille. Tuo huomio aggressiivisuudesta on mietityttänyt minuakin. Huomaat varmaan että sitä on runsaasti molemmin puolin rintamia.

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola Vastaus kommenttiin #112

Lisään vielä että väitöskirjastani voi toki olla eri mieltä, mutta ei siitä kukaan ole vääriä faktoja kyennyt osoittamaan - toki luvut muuttuvat koko ajan., ja sen suurin osa on kirjoitettu vuonna 2012. Väitöskirja oli kansainvälisten tahojen arvostelema ja sai arvosanan "poikkeuksellisen erinomainen"

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #114

Vaikuttaa fiksulta. Taidanpa laittaa harkintaan, että otanko lukulistalle. Aika paljon siellä onkin jo nyt :)

CO2 ja siihen liittyvät asiat eivät ole erityisesti olleet omassa prioriteetissani erityisen korkealla.

Voi olla, että sitä omaa prioriteettilistaa kannattaa muuttaa nyt, kun sen voi tehdä vapaaehtoisesti.

(Metakeskusteluvaroitus...)
Olen usein lähinnä ihmetellyt, että kuinka uskonnon kaltaista tähänkin aiheeseen liittyvä poliittinen keskustelu onkaan niin usein ollut.

Siihenkin löytyi vastaus, kun osasi kysyä oikean kysymyksen.

Uusimpien tutkimustulosten mukaan vaikuttaa siltä, että ihmisten poliittinen kanta on kytköksissä samoille aivoalueille, jossa sijaitsee ihmisen käsitys omasta minuudestaan.

Eipä siis ihme, että toisenlainen mielipide poliittisesti latautuneesta aiheesta tuntuu joistain lähes loukkaukselta.

Johon henkilökohtaisen loukkauksen tunteeseen, osin netin anonyymiuden illuusiosta johtuen, jotkut kokevat, että ainoa keino on vastata samalla mitalla tai pahemminkin. Ja hermostuminen tms. saa aikaan lisää stressiä. Joka siis on terveydelle pitkällä aikavälillä haitallista.

Se henkilökohtaisen loukkauksen tunne on useimmin aivojemme virheellinen johtopäätös. Eli se tunne on samanlainen illuusio, joita aivojemme systeemi 1 tuottaa koko ajan. Koska se ei muuta voi.

Joka vääräkin johtopäätös tunneperäisenä kokemuksena hyvinkin usein tuntuu täysin todelta. Sata prosenttisesti todelta. Vaan se ei sitä useinkaan ole. Koska tarkemmin tarkastellessa ne systeemi ykkösen tuottamat ajatukset ovat hyvinkin usein hyvin virheellisiä tai johtopäätöksiä, joihin on hypätty vajavaiseen tietoon perustuen.

Ehkä jokaisen meistä onkin tärkeää oppia ymmärtämään omasta itsestään, että minun poliittinenkaan mielipiteeni en ole minä. Eli ehkäpä on hyvä oppia erottamaan omat mielipiteensä käsityksestä siitä, mitä meistä kukin nyt onkaan. Ja sama koskien muita ihmisiä.

Monesti ne päätelmät, joita aivojemme systeemi 1 tuottaa ovat oikeita. Usein eivät. Tosilta ne meistä tuntuvat aina. Aina ne vain eivät ole tosia.

Jokainen meistä on joskus ollut mukana jossain riidassa. Silloin on tuntunut hyvin kirkkaasti siltä, että juuri itse olemme oikeassa.

Se sama tunne vain on usein yhtä vahvana siinä riidan toisella osapuolella: Systeemi 1 ikään kuin loikkaa molemmilla päälle. Josta seuraa se taistele tai pakene-reaktio.

Jollei näitä tilanteita opi tunnistamaan ja tee selkeää työtä oman ajattelunsa kanssa, pitääkseen ajattelunsa rationaalisena vaativissakin tilanteissa.

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola Vastaus kommenttiin #115

Osut varsin oikeaan. Yksi väikkärini luku tai kappale käsittelee Ilmastonmuutosnarratiivia uskonnollisessa tarkastellussa. Kyllä siitä riittää paljon pohdittavaa.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #101

Ja toki, jos tavoitteenamme on edesauttaa suomalaista vientiä, silloin yksi toimiva keino meillä kaikilla on edistää yhteistyötä yli rajojen.

Poliitikoillakin.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #104

"yksi toimiva keino meillä kaikilla on edistää yhteistyötä yli rajojen."

Vihervasemmistolaisten globalistien tyhjä aivopieru.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #108

Olen muistaakseni Jarmo Makkonen pyytänyt, että et täällä julkisesti harrasta ihmisten leimaamista. Olet ehkä omasta mielestäsi hyvinkin naseva onelinerillasi.

Ja olet väärässä. Mistä ihmeestä voit päätellä poliittista kantaani?

Sitä paitsi: Puheenvuoron säännöt kieltävät valheiden levittämisen.

Puheenvuoron tiedoissani lukee: Sitoutumaton. Ja se pitää edelleenkin paikkaansa. Helposti tarkistettavissa.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi Vastaus kommenttiin #100

Tässä sama The New York Timesin uutisoimana.

https://www.nytimes.com/2017/01/15/world/asia/chin...

Tässä Antero Ollilan Blogi Kiinan päästöistä. Blogin kuva kertoo kaiken.

http://aveollila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221511-k...

Kyllähän asia on päinvastoin. Kaikki raha virtaa vain ja ainoastaan sellaisiin tutkimuksiin, lehdistöön ja artikkeleihin, jotka toistavat ilmastonmuutoksen pelottelun mantraa. Samoin politikot. Kukaan poliitikko ei voi menestyä, ei millään tasolla, jos hän kyseenalaistaa asioita ilmastonmuutoksesta tai sen torjumisesta. Kun näin on, tehdään vain huonoa tiedettä ja sen myötä huonoja poliittisia päätöksiä.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #106

Ok. Kirjoitat tuulivoimasta. Itse olen lukenut ja linkitttänyt artikkeleita aurinkovoiman eksponentiaalisesta kasvusta. Aurinkopaneelit kun teknologiana skaalautuvat ihan eri tavalla paremmin, kuin tuulivoiman käyttö nykytekniikoilla.

Ja kyllä näitä faktoihin pohjautuvia uutisia on siitä, että öljy- ja hiiliteollisuus levittää omaa sanomaansa isolla rahalla. New York Timesissäkin.

Bloomberg kirjoittaa myös samasta asiasta.

Ja näitä siis on.

Dokumentoituja ja tutkittuja. Ja luotettavien medialähteiden raportoimia. Näyttää siltä, että ostettuja tutkimuksia on erityisesti koko asiaa kieltämässä. Rahalla ilmiselvästi saa ja hevosella pääsee.

Järki on onneksi voittamassa. Vaikea ymmärtää, että miksi ihmeessä edes joku haluaisi pelata uhkapeliä ihmiskunnan tulevaisuudella. Kun siis riski on selkeästi todennettu. Ja riskeistä puhuminen ei ole pelottelua. Riski on tilastollinen ja todennäköisyyksiin liitttyvä käsite. Se käsite usein sotkeutuu puhekielessä, josta ilmiselvästi saattaa syntyä vaikutelma, että joku pelottelisi, kun riskeistä puhutaan. Se ei ole tarkoitukseni. En kyllä voi kuin puhua omasta puolestani.

Ja kyllä, Kiinan CO2-päästöt ovat tällä hetkellä melkoinen ongelma. Ja CO2:n ollessa kyseessä, se kaasu ei tunne rajoja. Joten se ongelma koskettaa kaikkia tällä planeetalla.

Kiinalla on myös tätä nykyä taipumus ja kyvykkyyttä ratkaista ongelmia melkoisen ripeästi. Joten nähtäväksi jää, millaista tahtia Kiinassa siirrytään pois hiilen käytöstä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Tekisi mieleni lainata Hassin otsikointia siitä, mitä ei haluta tiedettävän Suomen metsistä. Lisääntyvän käytön vaikutusta kauniisti perustellaan kertomalla tarinaa hyödyllisistä ja kestävistä harvennushakkuista. Paljonko niitä sitten on hakkuiden määrästä, Metlan tilasto kertoo: 2014 uudistushakkuiden osuus pystykauppapuusta oli 71 prosenttia, harvennushakkuiden 16 prosenttia ja ensiharvennusten 13 prosenttia

71 prosenttia on siis ilman kaunistelevaa uudistustermiä AVOHAKKUITA!

Miksi puhuin siitä, mitä ei haluta tietää. Jostain kumman syystä vanhan Metlan sisältävän LUKEn sivuilta ei enää millään löydy tietoa ja statistiikkaa korjuutavoista. Korjuutavalla on suuri merkitys myös tähän hiilinielulaskentaan.

Muutenkin kun katsoo LUKEn sivuja, niin se näyttää olevan valjastettu täysin tukemaan valittua strategiaa objektiivisen tiedon välittämisen sijaan. Tulee mieleen terveysasioiden valistaja THL.

Joten on varsin aiheellista kysyä onko asioita, joita ei haluta tiedettävän tässä keskustelussa?

Jos joku on fiksumpi, niin haastan etsimään tuoreet tilastot hakkuutavoista, en usko prosenttien tuosta juuri muuttuneen. Vuosi 2015 oli hakkuiden huippuvuosi ja ilmeisesti 2016 tulee ylittämään sen. Itse mökkiseudullani voin väittää tämän näkyvän jo maisemassa. Monia ei se haittaa, itseäni kyllä - mutta kauneus on katsojan silmässä.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Mitä tulee blogin aiheeseen, niin ei siihen mitään tilastoja tarvita. Suomen metsiä on hakattu ja raiskattu jo sukupolvien ajan, mutta ei energian käyttöön.

Aikaisemmin asiaa opasti ja valvoi Metsänhoitoyhdistys. Muutama vuosi sitten lakia muutettiin EU:n toimesta ja metsien hoidosta päätää nykyään pääasiassa metsänomistaja. Ilman metsien sosialisointia Satu Hassin kirjeetkään Brysseliin eivät asiaa muuksi muuta.

Metsänomistaja myy puunsa sinne mistä se saa parhaan hinnan. Paras hinta saadaan tukkipuusta, joka menee sahoille. Seuraavaksi paras hinta saadaan sellun keitosta. Kaikki sellainen puu, suunnilleen alla ranteen vahvuinen, mikä ei kelpaa sellun keittoon, menee energiapuuksi. Energiapuu on niin halpaa, että se ei aina kata edes keräyskustannuksia. Ja sitä riittää.

Energiapuuta ovat metsät täynnä hakkuiden jälkeen monen ydinvoimalan tehon verran. Suurin osa jää metsiin lahoamaan ja mätänemään. Kun lopputulos CO2-päästöjen kannalta on sama, niin eikö helevetissä ne risut kannata polttaa energiaksi?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Tottakai kannattaa kerätä risuja jne. Itse hieman ihmettelen, että ennustetaanko sitten tukkipuun osalta todella merkittävää sellun ja sahatavaran menekin lisäystä, kun on tarve päästä hakkuissa vuosittain 80 miljonan kuutiometrin tasolle keskiarvoisen noin 60 sijaan. Jos kerran vain risuja jne käytetään bioenergiaan, niin nehän ovat vain sivutuotteita vai mitä?

Itse en oikein usko, että tuo kiinalaisten bioenergiapulju Kemissä 60 miljoonan luvattuine investointitukineen pyörii kannattavasti Kemin lähiseuduilta löytyvillä risuilla kuten annetaan ymmärtää. Vuosittainen tarve on ilmeisesti noin kaksi miljoonaa kuutiometriä puuainesta, kenties selluntuotannon yms sivuvirtoja ja muuta ainesta riittää - toivottavasti.

Mitä sitten tulee Hassin lausumiin, niin eikö Vihreiden meppi saa esittää omia näkemyksiään? Sama ilmiö toistuu nykyään Trumpin ja Putinin kohdalla. Jostain syystä yhden henkilön ilmaistu mielipide aiheuttaa katastrofin Suomen suhteille - naurettavaa. Onko sitten jotain mitä Suomi ei ei lobatessaan halua erityisesti kertoa? Olisi todella naiivia olettaa ettei Suomi tekisi kuin muutkin EU-maat, korostetaan omia pyrkimyksiä ja agendaa ajavia tietoja.
Tästä esimerkkinä Kokoomuksen Pietikäinen kertoo:
"Suomi yrittää muuttaa lakiesityksessä esimerkiksi vuosia, joiden perusteella Suomen metsien kyky sitoa hiiltä on laskettu. Komission esityksessä viitearvo tulee vuosilta 1990–2009. Silloin Suomen metsiä hakattiin suhteessa vähän siihen verrattuna, mitä Suomi nyt suunnittelee.
Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (EPP, kok.) katsoo asiaa toisesta vinkkelistä. Hän ei esimerkiksi näe perusteltuina Suomen kaikkia toiveita.

– Suomi on ajatellut, että meidän olisi itse pitänyt saada valita se laskentavuosi – jotta se olisi meille reilumpi. Mutta en minä nyt näkisi ihan mahdottomana komission esittämää mallia. Sinänsä jos jokainen voisi itse itselleen suotuisan lähtövuoden laskea, niin kyllähän tieto olisi vertailukelvotonta, Pietikäinen huomauttaa."

Sovellettaisiinko itse valittua vuotta kaikkeen lasketaan vaikkapa elintarviketuotannossa, aika erikoisia laskelmia saataisiin Euroopassa kunkin maan valitessa vuotensa?

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Niin nämä isänmaan alleen laskijat Satu Hassi ja Sirpa Pietikäinen.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Jaakko Ojaniemi,
Olisiko esittää jotain faktojen kiistämiseksi pelkän henkilömollauksen sijaan?

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

En minä ketään henkilöä ole mollannut. Heidän tekojaan kyllä. Molemmat mainitsemani poliitikot toimivat Suomen etujen vastaisesti, jatkuvasti.

Kun sinä referoit näitä kahta vihreää poliitikkoa,niin minä pelkistin mitä heidän toimintansa ja sanomisensa on.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Tuosta sitä päästötöntä bioenergiaa puusta:

http://yle.fi/uutiset/3-9462637

Kaidin Kemin laitos olisi yksi Suomen suurimmista hiilidioksidin päästäjistä – välttyisi silti päästökaupalta
Päästökauppalaki rajaa puubiomassasta polttoaineita jalostavat laitokset lain piirin ulkopuolelle.

Kiinalaisen Kaidin Kemiin suunnittelema biojalostamo olisi yksi maan suurimmista yksittäisistä hiilidioksidin päästölähteistä. Yhtiön mukaan laitos tuottaisi toimiessaan 1,3 miljoonaa tonnia hiilidioksidia ilmakehään vuosittain.

Se on enemmän kuin Meri-Lapin muut tehtaat yhteensä. Päästökauppaa valvovan Energiaviraston tilastojen mukaan Outokummun Tornion tehtaat, Stora Enson Veitsiluodon tehdas ja Metsä-Groupin Kemin tehtaat päästävät vuosittain ilmaan hiilidioksidia yhteensä 1,1 miljoonaa tonnia.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset