*

Eija-Riitta Korhola Levottomia ajatuksia jäsennellysti

Tittelintuuret

Viime viikolla Tieteen päivillä käytiin erikoinen paneelikeskustelu. Paneeleille on normaalisti tyypillistä, että etsitään eri näkökulmia ja ollaan hiukkasen eri mieltäkin. Erityisesti tätä voisi odottaa Tieteen päivillä, koska tiede edistyy haastamalla paradigmoja. Tällä kertaa joukko samanmielisiä professoreita moitti kuorossa energiapolitiikkaamme marginaaliin tuomituksi ja peräänkuulutti muutosta mm. Saksan suuntaan. 

Energiateollisuuden johtaja Jukka Leskelä ilmaisi tyytymättömyytensä suorasukaisesti. Hän totesi joukon olevan samanmielisten professoreiden suljettu piiri, joka jatkaa maamme energiapolitiikan vääristelyä. Kommentti aiheutti kohun, josta mm. Uusi Suomi uutisoi

Energia-alan toimijoiden piirissä professorijoukon väitteitä on ihmetelty jo pitkään. On erikoista, että tämä joukko näkee Suomen erillisenä ja taantumuksellisena saarekkeena, vaikka meillä esimerkiksi energiantuotannon päästöt tuotettua energiayksikköä kohti ovat vain neljännes Saksan päästöistä. Siihenkö pitäisi pyrkiä?

Samaa ihmettelen itsekin. Jo ennen viime eduskuntavaaleja samainen professoriryhmä julkaisi kömpelön pamfletin ja käynnisti vaikuttamiskampanjan, johon he keräsivät yritysten rahaa maksamaan “siinä suhteessa, kun uudesta energiapolitiikasta hyötyvät”. 

Professorien vaikuttamissuunnitelma löytyy täältä, jos sielunne sen kestää lukea: 

Siitä käy ilmi muun muassa, että miljoonaluokan hankkeella on viisi palkattua täyspäiväistä työntekijää ja mittava yritysten rahoittama viestintäbudjetti. Keinoiksi sovittiin mm. kabinettivaikuttaminen, julkisen sanan käyttö ja joukkovoima. Tavoite oli, että professoriryhmän ajatukset tulisivat osaksi hallitusohjelmaa ja hyödyttäisivät mahdollisimman laajasti lobbaushanketta rahoittavia yrityksiä ja pääomasijoittajia. 

Kysyn, mikä muu taho käytti 5 henkilötyövuotta halllitusohjelmavaikuttamiseen? Tuskin mikään. No, tämä ryhmä sai kutsun hallitusohjelmaneuvotteluihin, lobbarit tietenkään eivät. Fiksusti pelattu. 

Tuo lobbaushanke on nyt päättynyt, ja herää kysymys, mikä on tämän aatteellisen yhdistyksen seuraava tavoite. Mikä tämä poliittinen agenda lopulta on?

Nämä professorit elävät omassa energiakuplassaan. Siksi ihmettelen, miksi he esiintyvät toistuvasti nimenomaan tieteen edustajina, kun heillä on selvästi läpeensä poliittinen ja muutamilla myös erittäin kaupallinen agenda. Mikseivät he tunnusta suoraan vastustavansa ydinvoimaa, kun se näkyy kuitenkin olevan se ongelma? (Oli esimerkiksi erikoista, että professori Wilenius esitti Fukushiman katastrofin olleen jotain sellaista, joka “ylitti kaiken sen, mitä kukaan oli pystynyt ajattelemaan”– kun tiedämme, että vaikka tsunami tappoi kymmeniätuhansia, ei yksikään kuollut ydinsäteilyyn.) Ihmettelen, miksi heidän analyysinsä energiapolitiikastamme on niin erilainen kuin esimerkiksi erilaisissa yhteispohjoismaisissa asiantuntijapiireissä on todettu. Ihmettelen, mikseivät he suostu näkemään, mitä Suomen energiajärjestelmässä tällä hetkellä tapahtuu. Heidän lobbauksensa tuudittamana meillä hyväksytään tukijärjestelmiä vaihtelulle alttiille energiamuodoille, jotka tuettuna syövät markkinoilta pois juuri sitä energiaa, jota ne säätövoimaksi tarvitsisivat. Näin meille aiheutetaan huoltovarmuusvaaraa, tieteen arvovallalla. Kun tämä joukko hehkuttaa tuulen ja auringon nimiin, mikseivät he käy tsekkaamassa todellista antia Fingridin sivuilla ja pane sitä mittakaavaan: aurinko ja tuuli yhdessä tuotti noin 3,5 % sähköstämme, vaikka niiden osuus tuotantokapasiteetista oli jo yli 10 %. Tuo 3,5 % on noin yksi prosentti koko käyttämästämme energiasta. Noin yksi prosentti, ja maamme pitäisi vielä elättääkin meidät!

On kohtuullista mainita, että Lappeenrannan teknillisen yliopiston sähkötekniikan professori Jarmo Partanen jätti porukan alkuvaiheen jälkeen, ilmeisen turhautuneena siihen, että ryhmä nostaa esiin vain ongelmia, mutta ei kykene tarjoamaan ratkaisuja. Täytyy muistaa, että kun professori puhuu aiheensa vierestä, hän ei ole sen pätevämpi kuin tavallinen talliainen. Titteli ei pelasta.

Jos olisin toimittaja, minua kiinnostaisi ihan hitosti, mitä tämä professoriporukka suunnittelee tieteen peitto päällään. Mutta jostain syystä niitä kiinnostaa vain se, jos joku uskaltaa kritisoida professoreita. Hui!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

14Suosittele

14 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Mistä löytyy näiden professoreiden nimet, että osaa suhtautua, kun kyseinen henkilö esittää energiapoliittisia ajatuksiaan?

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Puhuuko Korhola aina yhtä totta kuin osaa. TV keskustelussa joku vuosi sitten pisti pöytään sellaisen luvun Tanskan sähkön hintapiikistä, että oli pakko tarkistaa.Selkäranganjatke oli jälleen oikeassa.Ei asiantuntijaksi itseään kutsuva voi erehtyä niin paljoa tai sitten pitää alkaa käyttämään muistiinpanoja.Kun sinänsä jo huiman luvun tuplaa niin onko enää muissakaan kodissa uskottava.

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

Lukuni Tanskan hintapiikistä oli aivan oikea. Suosittelen todellakin lukujen tarkistamista.

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Oletko sitä mieltä edelleen että ensimmäinen nomero on 4?

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola Vastaus kommenttiin #5

Kyllä. Lukuni oli Energiateollisuudesta ja tarkastettu. Heilahtelu tuona päivänä voimakas.

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren Vastaus kommenttiin #6

Löytyykö näyttöä siitä,että keskustelussa väittämäsi 4000e megawattitunnilta 7.6.
2013 pitää paikkansa

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola Vastaus kommenttiin #8

En ole koskaan sanonut noin, olet ymmärtänyt aivan väärin. Puhuin hintavaihtelusta yhden vuorokauden sisällä ja se oli 40€/Mwh

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #9

Tässä ilmeisesti puhutaan sähkön hinnan vaihtelusta? Se ei ole Tanskan yksinoikeus.

"Joulukuun 17. päivä Elspot-hinta oli noin 1400 €/MWh kahden iltatunnin ajan"

http://www.fingrid.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/...

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren Vastaus kommenttiin #9

Siinä tapauksessa olemme molemmat ymmärtäneet väärin,koska oikea luku oli 2000e eli kyse on 40 kertaisesta hinnasta, ei 40e vaihtelusta.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Professorien bisnekset ei saa kannatusta niin kuin oli kuviteltu.
"Tuulisaimaan omistajiin ja hallitukseen kuuluvat yliopistolta professorit Jarmo Partanen, Olli Pyrhönen ja Juha Pyrhönen sekä yliopiston hallituksen puheenjohtaja Tuomo Rönkkö."

http://www.esaimaa.fi/Online/2015/11/25/Valitukset...

"Itä-Suomen hallinto-oikeus kumosi Lappeenrannan teknisen lautakunnan toissa kesäisen päätöksen, jonka nojalla Tuulisaimaa olisi voinut rakentaa kaksi voimalaa Kaukkorvenkankaalle."

http://www.uutisvuoksi.fi/Online/2017/01/17/Kaukko...

"Leskelä toteaa Uudelle Suomelle vierastavansa sitä, että professorijoukko esiintyy ikään kuin akateemisena paneelina keskustelemassa energiapolitiikasta, kun todellisuudessa samat professorit ovat menneinä vuosina vetäneet yhteisen kampanjan uusiutuvasta energiasta."

"– He ovat samanmielisten professoreiden suljettu piiri. Asetelma on se, että he esiintyvät paneelissa ja jatkavat energiapolitiikan vääristelyä, Leskelä sanoo."

"Professorijoukkoon kuuluvat Minna Halme, Jouko Korppi-Tommola, Matti Liski, Peter Lund, Janne I. Hukkinen, Lassi Linnanen, Raimo Lovio, Jyrki Luukkanen ja Markku Wilenius."

https://www.uusisuomi.fi/tiede-ja-ymparisto/212463...

Energiapolitiikan ohjaukseen poliitikot ottavat mielipiteensä tällaiselta professorijoukolta jolla on oma lehmä ojassa joko tutkimusrahojen saajina tai sitten ihan suoraan lobatun bisneksen edunsaajina. Mitä tarkoittaa esteellisyys, tai korruptio jos nämä professorit saavat tahtonsa läpi.

Ja kun tiedetään että se bisnes tarkoittaisi pelkästään tuulivoiman tukirahojen keräämistä ilmastonsuojeluverhon takana, eikä mitään todellista ratkaisua sähköntuotantoon. Tuulivoimaloiden rakentaminen Suomeen on miljardien töppäys, se aiheuttaa päästöjen määrän lisääntymisen, ei mitään päästöjen vähentämistä ole voitu todentaa. - Professorit likaavat oman pesänsä etujen tavoittelussa. Tämä pieni joukko saa toisten kustannuksella pilata koko tiedeyhteisön maineen, ei tällaista voi hyväksyä.

Simo Salomaa

Vähän töpöistä ja töppäilystä.
Euroopassa oli tuuligeneraattorien teho v. 2000 12.822 MW ja nousi vuoteen 2015 mennessä jo 147.772 MW:iin. Tästä Saksan osuus oli 6095 MW (v. 2000) ja 41.651 MW (v. 2015) ja tuotto v. 2000 oli 8,62 TWh, vuonna 2015 jo 86 TWh pelkästään verkkoon syötettyä sähköä.
Suomessa oli tuuligeneraattoreita v. 2015 rakennettuna 1005 MW ja tuotettua sähköä 2,63 TWh. Siis vain 1/31 Saksan tuulisähköstä ja 2,8% Suomen sähkön kokonaiskulutuksesta.
Ei sinänsä huono arvo uusiutuvaa energiaa ajatellen sillä tuuli on siitä vain yksi osa puun, nk. biopolttoaineiden ja aurinkoenergian lisäksi. Vesivoima on tietenkin aivan oma lukunsa mutta sen kapasiteetti on jo käytännöllisesti katsoen hyödynnetty täysin.
Mutta palataanpa Saksan ja Suomen vertailuun. Saksan kokonaispinta-ala 357.376 km² on vain vähän suurempi Suomen 338.432 km². Saksassa on rakennettujen tuuligeneraattorien teho 0,116 MW neliökilometriä kohti, Suomessa 0,0029 MW…. Väestötiheys on kuitenkin Saksassa lukemattomine kaupunkeineen ja asutuskeskuksineen 230 asukasta / km², Suomi tyhjää täys: 16 asukasta / km².
Tilaa siis olisi lähes 15-kertaisesti eikä Saksassakaan tarvitse vielä pujotella tuulimyllyjen välistä.
Karkeasti laskettuna voitaisiin Suomessa helposti tuottaa tuulisähköä astumatta pahasti kenenkään varpaille ainakin tuon Saksan 86 TWh verran eli 31 kertaa enemmän kuin nyt. Miltä näyttäisi sen jälkeen tuulisähkön osuus sähkön kokonaiskulutuksesta? 31 x 2,8% = 86,8%. Noin niinkuin vain ajatusmallina hyvin maksetuille ydinenergia-lobbaajillekin.
Toivon mukaan nämä intoilijat ovat sitten ensimmäisiä paikalla jos vaikka Loviisassa jysähtää. Heille on varmaan kunnia-asiana päästä palkkalistoille nimityksenään Liquidators. Ja muuten, ei säteilyyn kuole heti. Kituminen kestää vuosia, vuosikymmeniä. Oliko uhreja 8930, 60.000 vaiko 1,44 miljoonia, siitä kiistellään vielä kun viimeisetkin uhrit ovat kuolleet leukemiaan.
Ai niin oli unohtua, että Suomen "kasvihuone"päästöt ovat kuulemma asukasta kohti suurempia kuin Kiinassa? Vuonna 2003 oli Suomi ainakin pahimmista nr. 20, Kiina nr. 99, Ruotsi 64. Parantamisen varaa sis olisi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_maiden_ja_a...
https://www.google.at/search?q=tschernobyl+opfer&t...
Lähteitä mm. Wikipedia, https://www.wind-energie.de/themen/statistiken/int..., https://en.wikipedia.org/wiki/Chernobyl_liquidators,

Simo Salomaa

Vähän töpöistä ja töppäilystä.
Euroopassa oli v. 2000 tuuligeneraattorien teho 12.822 MW ja nousi vuoteen 2015 mennessä 147.772 MW:iin.
Tästä v. 2000 Saksan osuus oli 6095 MW ja 41.651 MW (v. 2015), tuotto v. 2000 oli 8,62 TWh, 2015 se oli jo kymmenkertaistunut 86 TWh:iin ja tämä pelkästään verkkoon syötettynä sähkönä.
Suomessa oli tuuligeneraattoreita v. 2015 rakennettuna 1005 MW ja tuotettua sähköä 2,63 TWh. Siis vain 1/31 Saksan tuulisähköstä ja 2,8% Suomen sähkön kokonaiskulutuksesta.
Ei sinänsä huono arvo ajatellen, että tuuli on vain osa uusiutuvaa energiaa puun, nk. biopolttoaineiden ja aurinkoenergian lisäksi. Vesivoima on tietenkin aivan oma lukunsa mutta sen kapasiteetti on jo käytännöllisesti katsoen hyödynnetty täysin.
Mutta palataanpa Saksan ja Suomen vertailuun. Saksan kokonaispinta-ala 357.376 km² on vain vähän suurempi Suomen 338.432 km². Saksassa on rakennettujen tuuligeneraattorien teho 0,116 MW neliökilometriä kohti, Suomessa 0,0029 MW…. Väestötiheys on Saksassa lukemattomine kaupunkeineen ja asutuskeskuksineen 230 asukasta / km², Suomi tyhjää täys: 16 asukasta / km².
Tilaa siis olisi lähes 15-kertaisesti eikä Saksassakaan tarvitse vielä pujotella tuulimyllyjen välistä.
Karkeasti laskettuna voitaisiin Suomessa helposti tuottaa tuulisähköä astumatta pahasti kenenkään varpaille ainakin tuon Saksan 86 TWh verran eli 31 kertaa enemmän kuin nyt. Miltä näyttäisi sen jälkeen tuulisähkön osuus sähkön kokonaiskulutuksesta? 31 x 2,8% = 86,8%. Noin niinkuin vain ajatusmallina hyvin maksetuille ydinenergia-lobbaajillekin.
Toivon mukaan nämä intoilijat ovat sitten ensimmäisiä paikalla jos vaikka Loviisassa jysähtää. Heille on varmaan kunnia-asiana päästä palkkalistoille nimityksenään Liquidators. Ja muuten, ei säteilyyn kuole heti. Kituminen kestää vuosia, vuosikymmeniä. Oliko uhreja 8930, 60.000 vaiko 1,44 miljoonaa, siitä kiistellään vielä kun viimeisetkin uhrit ovat kuolleet leukemiaan. Kymmenistä tuhansista sammuttajista tulee, kuten sotaveteraaneistamme, kiistattomasti sankareita vasta kun kaikki ovat kuolleet.
Ai niin oli unohtua, että Suomen "kasvihuone"päästöt ovat kuulemma asukasta kohti suurempia kuin Kiinassa?
Vuonna 2003 oli Suomi ainakin pahimmista nr. 20, Kiina vasta nr. 99, Ruotsi 64. Parantamisen varaa sis olisi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_maiden_ja_a...
https://www.google.at/search?q=tschernobyl+opfer&t...
Lähteitä mm. Wikipedia, https://www.wind-energie.de/themen/statistiken/int..., https://en.wikipedia.org/wiki/Chernobyl_liquidators

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

Sinulla on paljon väärää ja vanhentunutta tietoa, mutta toivottavasti jotkut jaksavat sen korjata. Kiinan päästöt/capita ylittivät EU:n keskiarvon jo noin 2010.
Tuulivoiman resursseista puhuessasi unohdat että se on vaihtelulle altista. Sen osuutta ei siis missään nimessä voi kasvattaa yli 10 prosenttiin aiheuttamatta vakavaa vaaraa verkolle. Näin on tilanne niin kauan kuin meillä ei ole ympäristön ja talouden kannalta järkevää ratkaisua sähkön varastointiin. Saksassakin tuulivoiman osuus kokonaisenergiasta on vaatimaton, jossain 3-4 prosentin paikkeilla, siinä missä se meillä on 1 prosenttia.

Simo Salomaa

Vuonna 2013 oli Suomi CO2 kokonaispäästöjen suhteen EU:ssa 14. sijalla (n. 50 milj. tonnia) pykälää huonompi kuin Ruotsi (n. 45 milj. tn).
Asukasta kohti kaikkien 13 huonomman suhteen Suomen päästöt olivat kuitenkin suuremmat. Esimerkiksi Saksan kokonais-CO2 oli 759 miljoonaa tonnia mutta asukaslukukin oli myös 2013 yli 80 miljoonaa (http://de.euronews.com/). Myös Eu-maat, joiden CO2 kokonaispäästöt 2013 olivat vähemmän kuin Suomessa olivat Irlantia, Kroatiaa, Viroa, Latviaa ja paria muuta lukuunottamatta asukasluvultaan myös Suomea suurempia (Bulgaria, Unkari jne.).
V. 2013 Suomi oli koko maailmaan ja asukaslukuun verraten 28. pahin, Kiina vasta 37. Vuonna 2013 ainakin Itävalta, Kreikka, Slovakia, Luxemburg, Kypros, Malta ym. olivat huomattavasti parempia kuin Suomi parantaen EU:n keskiarvoa . Tämän manttelin alla markkinoidaan nyt Suomeakin parempana kuin Kiina. En oikein usko, että parissa vuodessa olisi Suomen tila näin paljon parantunut.
Minulle ei tästä työstä maksa kukaan palkkaa ja koska on monia muitakin harrastuksia, ei ole aina aikaa kaivella esille joka maasta uunituoreita tilastoja.
Ei ole mikään salaisuus, että sähkön suhteen on "varastointi"ongelmia! Vaan mitenkä olisi, jos ydinerergiaan satsatut miljardit, tähän mennessä ja tulevaisuudessa (myös pieni "varastointi"ongelma?) olisi käytetty ja käytettäisiin uusiutuvan sähkön (tuulienergian) varastointiin ja sen kehittämiseen. Tekninen ongelma se EI ole, vaan kustannuskysymys. Tanskassa muuten oli 2014 tuulienergian osuus sähköstä 39% eikä itkeskellä 10% maksimista. http://www.ea-energianalyse.dk/uk/
Toivon hartaasti, että Tshernobylin tuhot kuolleineen ja sairastuneineen, jota et kommentoinut, ei sentään olisi kovin "väärää ja vanhentunutta" tietoa. Enpä uskoisi, sillä kaikki tuon katastrofin johdosta sairastuneet eivät ehkä vielä ole kuolleet. https://deutsche-wirtschafts-nachrichten.de/2014/1...

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Simo, täältä näet Saksaan asennetun sähkötehon:

https://www.energy-charts.de/power_inst.htm

1. Saksan sähkötehon tarve on 80-90GW.
2. Perinteistä(pahisvoimaa : ydin, hiili, jne,) n. 100GW.
3. Tuuli/Aurinkosähkötehoa (hyvisteho)n. 90 GW.

Kertoisitko, miksi Saksa ei sulje pienhiukkasilla tappavia hiilivoimaloitaan ja säteilyllään sairastuttavia ydinvoimaloitaan, vaikka hyvistehoa on noin paljon?

Simo, täältä näet tuulivoimatuotantomme marraskuussa viime vuonna, hyvä tuulikuukausi:

http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/kulutus-ja...

Kertoisitko, miten tuolla hyppysähköllä hoidetaan sähkön tarpeemme?

Simo Salomaa

Kuten edellisessä, vielä näkymättömissä olevassa kommentissani mainitsin, "hyppy"sähkölle löytyy kyllä ratkaisu akuista ym. mutta se on kustannuskysymys. Tonnin verran kWh, tosin hinta hyvää vauhtia putoamassa. Kunhan tähän käytetään aluksi vaikka ne kymmenet miljardit eurot mitä ydineneria on jo maksanut ja tulee VIELÄ maksamaan, loppuu tuulienergiasähkön hyppely kummasti.
Sitä paitsi, kuten olen jo pari kertaa maininnut muilla forumeilla, sähköautotkin tekevät tuloaan ja vaikkapa 100.000 auton akkukapasiteetti, kuten esim. Tesla S:n 100 kWh, kerää hyppysähköä jo jonkin verran.
Power-to-Gas-ratkaisun hyötysuhde ei ole kovinkaan hyvä mutta kuitenkin parempi kuin hukata hyppysähkö kokonaan.
Maissa, joissa on patoaltaat korkealla, voidaan käyttää, ja käytetään, ylimääräistä sähköä veden takaisin ylös pumppuamiseen. Se on sitäpaitsi rehellisempää kuin nostaa vesi halvalla atomisähköllä ja myydä se "vihreänä energiana".
Ideoita "hyppy"sähkön varastointiin on runsaasti eikä yksi ratkaisu riitä sen paremmin kuin vain yksi uusiutuvan energian muoto korvaamaan vaarallisinta energian tuotantomuotoa ydinenergiaa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset