*

Eija-Riitta Korhola Levottomia ajatuksia jäsennellysti

Satuja ja narinoita

Perjantaina oli Ylen Ykkösaamussa taas satutunti.

Aiheena oli hallituksen torstaina julkistama energia- ja ilmastostrategia, ja kansanedustaja Satu Hassi oli yhtenä keskustelijana studiossa kommentoimassa hallituksen linjauksia. Muutama hänen suustaan yleiseksi karannut väärinkäsitys vaatii toisen näkökulman. Sallikaa tämä narina.

Yksi ongelma oli epäjohdonmukaisuus. Kun vastustaa ilmiötä a argumentilla x, olisi jo suorastaan velvollisuus arvioida tarjoamaansa vaihtoehtoa b saman argumentin x valossa. Muuten syyllistyy loogiseen virhepäätelmään eikä satu pääty onnellisesti. 

Hassi halusi hillitä Suomen hallituksen intoa liikenteen biopolttoaineiden kehittämiseen vedoten raaka-aineen rajallisuuteen, ja kehotti sen sijaan satsaamaan sähköautoihin. Niihin sopiikin kyllä satsata, mutta jos biopolttoaineita vastustaa raaka-aineen rajallisuuden vuoksi, kannattaisi resurssien rajallisuus ottaa huomioon myös sähköautojen kohdalla. 

Suomessa kaikki laitokset, jotka kehittävät biopolttoaineita, ovat varsin kestävällä pohjalla keskittyen jäte- ja tähdeperäiseen raaka-aineeseen, ja tulevaisuudessa yhä enemmän myös mikrobeihin ja leviin. Materiaali ei lopu nopeasti. Sen sijaan sähköautoihin tarvitaan akkuteknologiaa, jota sitäkin valmistetaan rajallisista raaka-aineista ja joka on ongelmajätettä. Luonnonvarojen lisäksi akkujen valmistamiseen kuluu energiaa, joka nostaa autojen todelliset CO2-päästöt aivan toiselle tasolle kuin yleensä arvioidaan. Kun nämä lisätään energianlähteen päästöihin, ei sähköauton ja polttomoottoriauton päästöjen ero ole vertailuissa osoittautunut vielä merkittäväksi. Kokonaisuuden eli tässä tapauksessa koko elinkaaren huomioonottaminen olisi tarpeen. 

Toinen satu koskee turvetta. Hassi moitti ”kivihiiltäkin pahemman turpeen” saavan verotukea, joka hänen mielestään osoittaa, että valtio tukee fossiilista energiaa. Tämä verotuki on hypoteettinen käsite. Koska turve ei kuulu EU:n energiaverodirektiivin piiriin, ei Suomella ole mitään lakiin perustuvaa velvoitetta laskea sille veroa samalla kaavalla kuin direktiiviin kuuluvan kivihiilen vero lasketaan. Hassin mainitsema tuki on puhdas laskelma, joka on aikaansaatu vertaamalla turpeen energiaveroa (1,9 €/MWh) kivihiilen veroon olettamalla, että tuo erotus olisi verotukea. 

Turve ei ole mukana EU:n energiaverodirektiivissä, ja kukin jäsenmaa saa määrittää sen veron ihan itse. Suomi on päättänyt verottaa sitä kevyehkösti siinä missä naapurimaamme Ruotsi ei verota turvetta lainkaan ja antaa sille jopa sähkösertifikaattitukea. 

Ruotsin linja on perusteltu ja aika järkeväkin. Turve on paikallista, toisin kuin kivihiili. Ja jos vedotaan päästöjen vähentämistarpeeseen, silloinkin turvetta kannattaisi suosia kivihiilen edelle. On tieteellinen fakta, että ojitetut suot päästävät ilmakehään runsaasti hiilidioksidia, metaania kuin typpioksiduuliakin. Sellaisiin soihin kohdennettu turpeenkorjuu ja metsän istutus tilalle vähentää merkittävästi soiden päästöjä, ja hyvittää näin polttoa. Luonnontilaisiin soihin ei sen sijaan pitäisi kajota lainkaan. 

Satu Hassi perusteli kantaansa sillä, että turvetta poltettaessa sen CO2-päästöt ovat suuremmat kuin kivihiilen. Näin on, jos tarkastellaan pelkkää polttotapahtumaa: silloin turve ylittää hienoisesti kivihiilen. Jos kuitenkin tarkastellaan soita kokonaisuutena ja ymmärretään, että oikein kohdennetulla korjuulla vähennetään päästöjä suolla ja lisätään hiiltä sitovaa metsänkasvua, sen pitääkin näkyä laskelmissa turpeen polttoa arvioitaessa. Kokonaisuus on ympäristön kannalta parempi ratkaisu kuin kivihiili. Syyskuussa 2011 julkistettu Metlan ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkimus vahvistaa, että kun otetaan huomioon kattavammin turpeen elinkaari eli tuotanto, poltto ja tuotantoalueen jälkikäyttö, turpeelle käytettävä päästökerroin voisi olla selvästi kivihiilen vastaavaa pienempi. Kivihiilen päästöistä elinkaaren aikana puuttuu puolestaan vielä sen louhinta ja kuljetuskustannukset toiselta puolelta maapalloa.

Turve on Suomelle arvokas paikallinen energiavara, jonka korjuuseen käytetään 0,7% suopinta-alastamme. Sen käyttö parantaa energiaomavaraisuutta ja vähentää riippuvuutta tuontienergiasta. Kauppataseen vaje on ollut viime vuosina taloutemme krooninen ongelma, jota energian tuonti pahentaa. 

Kolmas satuilun ongelma on trendeillä harhaanjohtaminen. “Iso suunta mihin maailma on menossa, on tuuli- ja aurinkoenergian erittäin voimakas kasvu”, sanoi Hassi perustellen miksi julkiset resurssit pitäisi suunnata sinne. Hän unohtaa kertoa, että kasvu on eri asia kuin volyymi. Tuuli ja aurinko kasvavat toki, mutta kun yhä edelleen niiden yhteenlaskettu osuus globaalista energiankulutuksesta on yhden prosentin luokkaa, pitäisi merkitystä olla sillä muullakin. Maailman energiantarpeeseen tuuli ja aurinko ovat pieni lisä, mutta eivät mikään ratkaisu. On poliittisesti vaarallista luoda politiikkaa fantasian varaan. Jo nyt on nähty myös toisenlaisia trendejä, kun sähköverkkohäiriöiden ja sähkönsiirto-ongelmien vuoksi Kiina perui tuulivoimahankkeita. 

Vaihtelulle alttiina energiamuotona tuuli ja aurinko eivät voi ikinä ylittää 30 prosenttia, ellei sähkön varastoinnin ongelmaa ensin ratkaista ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Akkujen ympäristökuorma on aivan liian suuri ollakseen mikään ratkaisu sähkön varastoinnille. Siksi on tärkeätä kehittää kaikkia energiamuotoja ja jälleen kerran nähdä kokonaisuus. 

Pahin sepitys liittyy kuitenkin siihen, miten EU:ta ja Suomea ajetaan yksipuolisiin ilmastotoimiin kokonaisuudesta välittämättä. Kuten tähän mennessä on nähty, yksipuolisista ja epätahtisista leikkauksista ei seuraa vähemmän vaan enemmän päästöjä. Saastuttaja saa silloin kilpailuedun. EU on kyllä leikannut tuotannon päästöjään, mutta kasvattanut kulutuksen päästöjään tuomalla yhä enemmän EU:n ulkopuolelta. Kyseessä on ollut varsinainen hölmöläissatu. Jos suomalainen teräs korvautuu kiinalaisella, päästöt voivat olla jopa kolminkertaiset. 

Hassi sanoi “pitävänsä erittäin haitallisena” hallituksen päätöstä tukea raskasta ja energiaintensiivistä teollisuutta 40 miljoonan euron edestä. (Hassi tosin puhui 40 miljoonasta markasta, mutta oletan että hän tarkoitti euroja ja viittaa hallituksen pääatökseen kompensoida päästökaupan epäsuoria kustannuksia). Kritiikki luo epäreilun vaikutelman, että hallitus tieten tahtoen tukisi saastuttamista ja energiantuhlausta, vaikka totuus on juuri päinvastainen. Raskas teollisuutemme edustaa maailman huippua, jos tarkastelemme päästöjä tuotantotonnia kohden. On ilmastoteko pyrkiä säilyttämään nämä työpaikat Suomessa ja tasoittaa niitä kustannuksia, joita kiristyvä ilmastotavoitteemme kilpailijoihin nähden aiheuttaa. 

Ps. Ykkösaamun muille keskustelijoille Katri Kulmunille ja Helena Vänskälle kiitos tasapainottavista kommenteista.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

25Suosittele

25 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (25 kommenttia)

Käyttäjän JarmoRouhiainen kuva
Jarmo Rouhiainen

Litium-akuissa ei välttämättä tarvita ohgelmallisia raskasmetalleja. Litium-akkujen yleistyessä ja tutkimuksen määrärahojen kasvaessa sarjatuotannossa saadaan käyttöön edullisempia ja ongelmattomampia raaka-aineita.

Sähköauto on tulevaisuutta. Bioliemet ovat liikenteen polttoaineena kuriositeetti ja tukiaisten rahastuksen väline. Biopolttoaineet voivat olla paikan päällä päteviä (navetan lämmitys, sellutehtaan omiin tarpeisiin) mutta jalostaminen liikenteen polttoaineiksi tuhlaa energiaa enemmän kuin biopolttoaineesta saadaan.

Motivan sivuilta noukittua:
"Litium-rautafosfaattiakku on litiumia sisältävistä akuista ympäristöystävällisin, sillä se ei sisällä raskasmetalleja, joten se ei ole ongelmajätettä."
http://www.motiva.fi/liikenne/henkiloautoilu/valit...

Käyttäjän JussiTanhuanp kuva
Jussi Tanhuanpää

Ongelmaksi tulee kuitenkin litumin riittävyys sekä sen hyödyntämisen ympäristövaikutukset ja kaivosten päästöt.
Polttokennoteknologian kehittäminen mahdollistaa täyssähköautoa pienemmät päästöt ja joustavamman yhteiskuntarakenteen ilman sähkönsiirron ongelmia.

Käyttäjän CarolusLinden kuva
Carolus Linden

Polttokennoteknologian ongelmana on vety. Sen tuottaminen ja käsittely ovat ongelmallisia. Vuosia sitten luin israelilaisesta tutkijasta, joka oli kehittänyt menetlmän erotaa vety vedestä aurikopeilien avulla saavutetun erittäin korkean lämpötilan avulla. Joistain syistä ei ole menetlmästä enempää kuulunut.
Chrysler ja Ballard olivat -90-luvun loppupuoplella kehittäneet menetelmän,jolla autoon sijoitetulla "crackerilla" tuotettiin auton polttokennoihin vetyä tavallisesta bensiinistä. Myös diesel polttoaineen käytö oli mahdollista järjestää. Mercdeksen ostettua Chryslerin, ei enää projektista tullut tietoa.
Pienimuotoisia polttokennojärjestelmiä on pattereiden kovaajina ja kännyköiden latureina.
Polttokennoteknologialla on mahdollisuutensa, kunhan ratkaistaan vedyntuotantoon ja -käsittelyyn liittyvät ongelmat tarpeeksi hyvin.

Käyttäjän JarmoRouhiainen kuva
Jarmo Rouhiainen

Litiumin riittävyys ei ole ongelma. Litiumia voisi louhia vaikka Suomesta:
http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/art-200000...

Litium-rauta­fosfaatti­akku (LiFePO4-akku tai LFP) ei ole ongelmajätettä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Litium-rautafosfaatt...

Käytettyjä litium-akkuja voi myös kierrättää, tähän asti se ei ole ollut taloudellisesti kannattavaa, koska akut ovat pieniä ja niissä on kovin vähän litiumia ja litium on verraten halpaa.

Käyttäjän Setarkos kuva
Sakari Vainikka

"Hassi tosin puhui 40 miljoonasta markasta..." Jospa se olikin freudilainen lapsus: mielessä väikkyivät vanhat kunnon stalinistiset ajat.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Voisi tuoda näkökulmaa turpeen käytön ohjaamisesta pääasiallisesti muuhun kuin polttoon.

Palaturpeelle löytyy käyttöä kasvihuoneissa, eläintiloilla jne.

Lopulta kuitenkin kaikki turpeen käyttömuodot aiheuttavat sitä hiilidioksidia, mutta huolehtimalla siitä, että turvetta syntyy soilla sama määrä tai enemmän kuin sitä käytetään, hiilidioksidin osalta tilanne on tasapainossa.

Mikäli turvetta ohjautuu polttoon, poltto pitäisi rajoittaa paikallisiin CHP - laitoksiin ja kun niiden savukaasuista huolehditaan, ilmaan ei pääse muuta kuin hiilidioksidia ja vesihöyryä.

Suomessa lisäksi Vapon ja muiden syntilistalle on laitettava kehnosti hoidettu vesienhoito. Suomesta löytyy Vapon jäljiltä vesistöjä joiden pohjalle sedimenttiin turvetta on kertynyt metrikaupalla. Tällainen toiminta jätti pahat arvet pitkäksi aikaa, luonnon monimuotoisuudelle. Esim. humuspitoisen veden puhdistaminen jo aiheuttaa ylimääräistä päänvaivaa ja kloorin yletön käyttö vesijohtovedessä lisää syöpään sairastumisia. "We told last month how Elliot Davis, former manager of Wet Wet Wet, claims the Whitelee windfarm is contaminating the private water supply to his home." http://www.dailyrecord.co.uk/news/scottish-news/do...

[THMs are formed when chlorine, used to treat water to make it drinkable, reacts with organic material in the water.

Test results obtained by Rachel Connor over a four-year period showed high levels of potentially cancer-causing chemical trihalomethane (THM).

“Scottish Water’s own figures show that THM exceeded the regulatory level between 2010 and 2013 by an average of 28 per cent and a maximum of 68 per cent. But the chlorine and organic matter in the water continues to react over time, so the further away you are from the water source, the worse it could be.”
Research has linked THMs to various cancers as well as stillbirth and miscarriages.]

Koska energiantuotanto on vielä huonojen keksintöjen varassa, nykyisiä menetelmiä vertaamalla päästään ehkä helposti siihen laskelmaan, että turvetta voidaan käyttää yhdessä hakkeen kanssa polttoaineena.

Ongelma yleensäkin on eri energiantuotantomuodoissa laskelmien puute. Tuulivoiman ja aurinkokennojen osalta tunnetaan haittapuolet jo hyvinkin, mutta yhtäkään laskelmaa ei ole näkynyt niiden hyödyistä.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Tapani Lahnakoski:

Juu, laskelmat tuppaavat puuttumaan viherhihhulien ja heidän peesaajiensa intohimoista. Mutta mistä olet saanut tiedon, että vesijohtoveteen lisättävän kloorin pahasti lisäävän syöpiä. Sillä on kuitenkin melkoiset positiiviset terveysvaikutukset ympäri palloamme. Patrick Moore on jopa sitä mieltä, että kloorin lisäys vesijohtoveteen on yksittäisenä toimenpiteenä terveysvaikutuksiltaan tehokkaampi kuin mikään muut. Veikkaan, että Mikko Paunio on lähellä samaa mielipidettä.

Tapsa

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Ao linkistä vielä lisää teknistä tietoa riskeistä vedenpuhdistukseen liittyen. Asia on tärkeä, voi nousta esille täälläkin ja viedä vesien likaajat jopa raastupaan?

https://app.box.com/s/61683trl1bryoq9sjlyp1wvffufp...

Eikös syöpä, keskenmenot yms. yleensä johda hengen lähtöön. Tässä olisi nyt pro-tuulivoimalle materiaalia tutkittavaksi asti, kun ovat peräänkuuluttaneet sitä, ettei tuulivoimasta johtuvat sairastumiset olisi johtaneet kuitenkaan vakaviin sairastumisiin ja ovat vaatineet suoraa linkkiä sairastumisen ja tuulivoiman välillä. Nocebo -effektiä selityksenä kun tarjoavat, voisiko tätä selitystä soveltaa veden pilaantumiseen?

Tästä asiasta varmaankin kuullaan lisää Skotlannista.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Poliitikkojen puheissa on aina kirsikanpoiminta-nimistä argumentaatiovirhettä.

En ole mistään kuullut uutisoitavan, että Saksan Energiewendellä tai polttomoottoriautojen kiellolla oltaisiin vähentämässä kivihiilen tai maakaasun polttoa sähköenergian tuotannossa. Lieneekö sitten viherpesua fossiilista sähköntuottoa kohtaan.

Samoin pohjoismaisen metsäbiomassan tylytys vain keino pelata sen kilpailuetu pois, kivihiilen ja maakaasun tieltä.

Monelle vihreälle sähkötaloutta vaativalle voi paljastua myöhemmin pelaamisensa ydinvoiman puolesta.

P.S. Satu Hassi toteaa vielä monien poliitikkojen ja professorienkin harhan, että it-teollisuuden menestystarinoista voisi ottaa esimerkkiä. Vähänkin Cleantech-alueelle sijoittaneet ja riskiä ottaneet tietävät, että luonnonilmiö voi taipua ideaan, mutta ideasta kaupalliseksi tuotteeksi on pitkä matka ja tie nousee useimmiten pystyyn. Pelkällä innostuneella asenteella ei Murphyn lakeja välttämättä selätetä.

Käyttäjän OlliAulio kuva
Olli Aulio

Muutaman vuosikymmenen tähtäimellä ainoa merkittävä keino hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen on ydinvoima. Muutaman vuosikymmenen kuluttua muut teknologiat voivat kehittyä vaihtoehdoiksi.

Käyttäjän MikkoPaunio kuva
Mikko Paunio

Sain JLYstä tiedon, että ST1:n lupaukset jätepohjaisesta etanolista eivät ole uskottavia. Kaidi sijoittuu Kemissä vain puoliympyrän verran on risujen keräysaluetta ja taitaa olla epävarmaa saako savottarisuja viedä biojalostukseen kunhan EU saa aikaan kestävyyskriteerit. Kaidin edustaja jo ilmoitti YLEn MOTssä että tuovat pellettiä laivoilla. Se tulee esimerkiksi Viipurista ja venäläisestä runkopuusta. Ks tämän linkin Guardian-linkki.

http://mikkopaunio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/226849...

Levät ja muut ovat olleet tulossa jo vuosikymmenen ajan. Kyllä bioenergian potentiaalin pienuus on perusongelma.

Ja tietenkin olen Eija-Riitan kanssa samaa mieltä perusasiasta eli tästä yksipuolisesta sitoutumisesta politiikkaan, jolla ei ole edes tekemistä ilmastopäästöjen vähentämisen kanssa. Hölmöläisten hommaa.

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

En itsekään pidä sitä ainoana vaihtoehtona. Mutta en Sadun skenaariotakaan. Miksi? Siksi ettei Satu hyväksy ydinvoimaa. Vuonna 2030 ydinsähkön osuus on n 40 TWh ja sattumasähkön n. 9 Twh. Ei siitä saada vielä sähköautoille mehua.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, joku viisaasti virkkoi.

Täällä on Työ- ja elinkeinoministeriön lukujen perusteella tehty silmiä avartava graafi energiankulutuksestamme vuoteen 2030 asti.

http://seppoviljakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2...

Sattumasähkön oranssi vana on n. 9 TWh:n levyinen ( jos sitäkään), mutta kyllä tuo ydinvoiman keltainen vana on n. 120 TWh?

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

St1 tapaa ilmoittaa tekemänsä polttonestemäärät litroissa, kun UPM ja Neste ilmoittavat tonneissa. UPM:n ja Nesteen Suomen laitosten tuotantokapasiteetit ovat satoja tuhansia tonneja vuodessa, yksi St1:n jäte-etanolilaitos tuottaa omien laskujen mukaan pari kertaluokkaa vähemmän ja Kajaanin laitos yltäisi kymmenen tuhannen tonnin suuruusluokkaan. Näitä monistamalla voitaisiin päästä noin sataan tuhanteen tonniin. Noin suuruusluokilleen - ottaen huomioon biodieselin ja -etanolin lämpöarvoerot olisi paras puhua energiasisällöistä per vuosi, tätä en laskenut.

Sahanpuruakaan ei nyt niin mahdottomasti ole saatavilla, jos vertaa vaikka sellutehtaiden sivutuotteena poltettavaan puun ligniiniin mustalipeässä. On ehdotettu, että puuetanolin tai -dieselin sijaan syötettäisiin sähköautoihin puusähköä, koska CHP-laitosten kokonaishyötysuhde on paljon parempi. Soodakattilöiden bioenergian tuottama lämpö eli prosessihöyry voi mennä tehtaan omiin tarpeisiin, samoin kuin vieressä olevan paperi- tai kartonkikoneen.

Juuri tulleen tiedon mukaan (ja jos tätä ei jo postattu tänne) EU ei olisi asettamassa kovia rajoituksia Suomen kannalta biomassan kestävyyskriteereille. https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/209237-yle-vuodet...
Maankäytön kannalta tulevat mahdolliset muutokset metsäbiomassan kohtelussa jäävät vielä nähtäväksi.

Veikko Anttila

Kiitokset Eija-Riitta jälleen erinomaisesta puheenvuorosta.
Tässä maassa on yhä hämmästyttävässä määrin voimissaan vanha taistolaispohjainen liike, jonka päätarkoitus on saada teollisuuden toimintaedellytykset hävitetyksi, kun maata ei aikanaan saatu liittymään suureen ja ihanaan N-liittoon.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Vihreiden jalat ovat aina olleet puoli metriä ilmassa. On hyvä, että joku jaksaa muistuttaa reaalimaailman tilanteesta. Energiakysymyksissä Suomessa kelpaa joka paikkaan perustelu, että maapallon lämpötila ei saa nousta yli 2 astetta tai mikä se nyt milloinkin on. Sillä voidaan perustella kaikki huikeat skenaariot, kuinka energiaa tuotetaan CO2-vapaasti. Kaiken lähtökohta on tietysti se, että juuri nämä toimenpiteet takaavat, että maapallolle ei käy huonosti.

Jotka näin perustelevat, eivät tietenkään pysty itse tarkistamaan ainuttakaan IPCC:n laskelmaa tai tarkistamaan, mikä on IPCC:n mallin virhe tällä hetkellä.

Käyttäjän MattiValo kuva
Matti Valo

Kivihiilen ja turpeen ero taitaa olla vain kosteusprosentissa per painoyksikkö, kysymys ei siis ole kovin vaarallisesta "myrkystä". Oli jollain tavalla perusteltua ojittaa ohutturpeisia soita, jolloin puun juuret ulottuisivat kivennäismaahan. Ojitustoiminta oli kuitenkin yleistä poliitikkojen harrastamaa rahanjako ilman reunaehtoja tai taloudellia laskelmia rahan takaisinsaamisesta. Tästä syystä ojitettuja turvetuotantoon sopivia soita löytyy aivan riittävästi. Soiden ojitus ei taloudellisena toimintana poikkea nykyisestä tuulivoiman rakentamisesta.

Käyttäjän JPiri kuva
Juhani Piri

Tuosta turpeen puhtaudesta tai paremmuudesta kivihiileen verrattuna en olisi niinkään kanssasi samaa mieltä.

Kannattaa katsoa kokonaiskuvaa turpeen osalta. Ja niiltä ojitetuilta soilta voitaisiin pikkuhiljaa alkaa tukkimaan niitä kaivettuja ojia, niin pääsisi se suon biodiversiitti tasapainoon.

Se että suot on ojitettu tarkoittaa sitä, että kuivina kesäkausina soilta ei mene vettä läheisiin vesistöihin ja vesisateilla vesi valuu nopeasti soilta vesistöihin joka tarkoittaa alapuolisissa vesistöissä ääriolosuhteita virtaumiin. Kuivina kesinä joet ova todella pienellä virtaumalla kun sateisina kesinä ovat ääriän myöden täynnä.

Turve muju vesistöissä rehevöittää vesistöjä ja yksipuolistaa esim kalalajeja särkikalavaltaisiksi. Lisäksi muju estää lohikalojen lisääntymisen joissa koska mujua on niin paljon, että sora on hukkunut sen turvemujun alle.

Lisäksi aina kun täällä suomessa maata (suota) raavitaan käyttöön tai ojitetaan, se on meidän luonnosta pois.

Meidän kivihiilenkäyttö on globaalilla tasolla niin pieni hyttysen paska, että turpeen korvaaminen kivihiilellä on jopa suotavaa koska sillä tavalla emme paskoisi omaa luontoamme eikä se näykyisi missän. Liikenteestä aiheutuvat päästöt ovat paljon pahemmat kuin meidä kivihiilikattilat. Niihinkin kattiloihin on puhdistustekniikat olemassa.

Käyttäjän MattiValo kuva
Matti Valo

Juhanille: Omat prioriteettini ovat: 1)uusia luonnontilaisia soita ei pidä enää avata turpeennostolle (luonnonsuojelu), 2)turpeelle maksettavien tukien pitää olla kohtuullisia (valtiontalous), 3)turpeennoston pitää onnistua teknisesti hyvin (ei haittoja), 4)kivihiilen kieltäminen on vain anekauppaa eikä semmoisia julistuksia pidä antaa (piti minimoida hiilipäästöt eli pitää analysoida kokonaisuus, vrt. Tanska: puolet sähköstä hiilellä ja hiilisähköä myydään muille pohjoismaille, näin ilmeisesti "ikuisesti").

Käyttäjän JPiri kuva
Juhani Piri

Viestini oli osoitettu blogistille. Satuimme vaan kirjoittamaan samankaltaisista asioista lähes samaan aikaan.

Käyttäjän CarolusLinden kuva
Carolus Linden

Muiden bioenergialähteiden rinnalla voisi olla hyvä kehittää teollisuushampun mahdollisuuksia. Siitä voi saada ensiluokkaista paperin raaka-ainetta, kuivaketta, ravinnetta viljelyksille, poltettavaa materiaalia ja siemenistä puristettua öljyä vaikka polttoaineeksi. On myös Suomalainen, täkäläisiin oloihin soveltuva lajike.

Käyttäjän HeikkiToijala kuva
Heikki Toijala

Uskomatonta, että Helsingin energiasta 40% tehdään edelleen hiilestä. Hake ja turve olisivat kotimaisia lähteitä. Tuulimyllyt ja aurinkoeergia ovat niitä Juhanin mainitsemia hyttysenpaskoja. Niiden lisäksi tarvitaan sama määrä muuta energia silloin kun ei paista eikä tuule.

Kiitos Eija-Riitalle hyvästä tekstistä

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

Minua hiukan kiinnostaisi tietää, miten autokanta muka Suomessa nuorentuisi valtavasti. Tänä päivä ostettavat päästöhuijatut autot ovat vuonna 2030 niitä keski-ikäisä autoja.
Päästöt eivät juurikaan tule vähenemään, koska liikennesuoritteet kasvaa ja kulutus ei juurikaan alene. Taseet vain muuttuvat.

Valtio ei lypsävää lehmäänsä tule lahtaamaan.

Käyttäjän tapiomakelainen kuva
Tapio Mäkeläinen

Hyvä uusi auto on jo nyt niin vähäpäästöinen että delta muihin vaihtoehtoihin rupeaa olemaan pieni. Autoja meillä on 3 miljoonaa ja se on 0.5 % globaalista autokannasta.
Meillä ei ole auto- eikä moottorivalmistajia joten onkohan joku kysynyt heiltä näistä viherväen skenaarioista .
Minusta olisi tarpeen kuulla jonkun ulkomaalaisen asiantuntijan esitys akkuteknologian tilanteesta ja mikä end-to-end toimitusketju siihen voidaan luoda. SuomalIsten selitykset ovat niin poliittisia että Mä vaan en usko niihin.
Tuoreessa Skeptikko lehdessä oli hyvä kirjoitus suomalaisen sähköurheiluauton tilanteesta. Ei se nyt ihan helppoa ole.
Korhola hyvän kirjoituksen ydin on nostaa asioiden suuruussuhteita esiin.
Vihreä propaganda on kuin vietkongin sissi. Kuten Kissinger sanoi; ne ovat koko ajan voitolla, jos eivät häviä.
Öljy paha, ydin paha, liha paha, auto paha ja sitten alkaa loputon utopia korvaavista tuotteista. Kun sitten tulee se talvi ja viisi henkisen perheen arki normaalissa perheessä eikä Kallion kommuunissa niin utopiasta tulee dystopia.
Hassin vanha ideologia vaihtui uuteen kun ihanneyhteiskunta kaatui Afganistanin sissien kurmootukseen. Uutta ja vanhaa yhdistää halu kertoa muille miten tulee elää ja vapaus tarkoittaa heidän vapauskäsitteeseen sitoutumista. Stalinistien sanktiot tiedetään mutta vihervasemmistolaisten sanktio on nostaa ideologian vastaisen elämäntavan hinta sietämättömäksi. Käsittämätöntä kyllä Sipilän hallitus on tekemässä justiinsa niin.

Käyttäjän MattiValo kuva
Matti Valo

Johtuuko poliitikkojen halu puhua vuodesta 2030 tai 2050 siitä, että tämän päivän ongelmia ei osata ratkaista ?. Luvattuja ratkaisuja ei ole vielä olemassa ja rahaakin on mitättömän vähän lupausten suuruuteen verrattuna. Sähköauto ydinvoimalla polttoaineistettuna voi olla toimiva ratkaisu, kunhan ensin autojen hinta putoaa alle nykyisten autojen hinnan. Sähköautot ovat yksinkertaisia, sillä niissä ei tarvita monimutkaista moottoria eikä vaihteistoa, joten ne voisivat olla halpoja. Tarvitaan lisäksi hyvin toimiva akkujen kierrätys, joka varmasti onnistuu mutta sitäkään ei ole vielä olemassa. Bensan tai dieselin valmistaminen puusta taitaa olla toistaiseksi toiveunta. Saksassa tehtiin polttoaineita 2. maailmansodan aikana mutta silloin ei kustanuksilla ollut merkitystä. Taitaa olla niin, että oleellisesti parempaa tekniikkaa ei ole tälläkään hetkellä olemassa. Raakaöljyn hinta on noin 30 senttiä litralta, siinä on todellinen haaste jätepuun hyödyntäjille.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset