*

Eija-Riitta Korhola Levottomia ajatuksia jäsennellysti

Omaan maaliin potkijat

Taas on nähty, ketkä poliitikoistamme tekevät töitä Suomen puolesta, ketkä Suomea vastaan. Kun katsoin Maaseudun Tulevaisuuden uutista suomalaismeppien näkemyksistä EU:n metsätaloussektoriin liittyen, en yllättynyt yhtään. 

Ja tästähän ei uskalleta yleensä puhua. Lehdistö tilastoi vain ahkeruuden, mutta ongelma on, jos ahkeraksi tunnettu meppi ahkeroi toistuvasti isänmaataan vastaan. 

Minua voidaan nyt syyttää huonoksi häviäjäksi, sillä jäin viime eurovaaleissa varapaikalle. En jaksa välittää. Puolustukseni on, että olen ollut vuosikausia myös huono voittaja. Vaalivoitoista huolimatta olen usein ihmetellyt ääneen, miten paljon vahinkoa tietyt europarlamentaarikot tekevät isänmaalleen. Ongelma on, että meillä on ollut valtaa paljon enemmän kuin sietäisi. 

Suomalainen metsätalous on nyt vaakalaudalla Brysselissä. Pidän tilannetta vakavampana kuin koskaan. EU:n komissio on antanut asetusehdotuksen maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätaloussektorin sisällyttämisestä EU:n 2030 energia- ja ilmastopakettiin. Komission esitys tulee oleellisesti vaikuttamaan Suomen metsäbiotalouteen. Ja se esitys on karmea. 

Kauppalehti pääkirjoitti viime viikolla (17.11.2016), että metsäsektorin EU-lobbaus petti – tulossa iso lasku Suomelle. Huoli oli oikea, mutta otsikko oli aika ajattelematon, koska se antaa ymmärtää, että lobbarit olisivat yksin vastuullisia tapahtuvasta vahingosta. Kyllä kysymys on myös siitä, mitä poliitikot ovat tehneet tai jättäneet tekemättä. Olisi aika vastuuttaa myös heidät. 

Ja jos nyt vihreät ja vihertäjät ovat taas kerran potkimassa Suomen maaliin, en voi neuvoa muuta kuin että herätkää äänestäjät vastuuttamaan meppejänne. Argumenteista sen ei pitäisi olla kiinni. 

Mistä on kyse? Tiivistäen siitä, että se mikä on ollut vahvuutemme, metsä, onkin yhtäkkiä rasitteemme. Jos käytämme sitä, meitä rangaistaan. Siitä huolimatta, että suomalainen metsätalous on kestävällä pohjalla. Metsäpinta-alamme kasvaa koko ajan. Niin tapahtuu myös Euroopassa, jossa metsäpinta-ala kasvaa 10 vuodessa Sveitsin pinta-alan verran, 1500 jalkapallokentällistä päivässä. 

Suomi haluaisi hyödyntää tätä kasvua myös energiakäyttöön sekä korkean jalostusasteen tuotteilla että hyödyntäen metsätalouden sivuvirrat. Komission esitys rankaisisi siitä. 

Kestävä metsäbiotalous on Suomen kansallinen kivijalka sekä talouden, sosiaalisen hyvinvoinnin että ympäristön kannalta. Suomen hallitus tekee juuri sen, mitä sen pitääkin tehdä puolustaessaan luonnonvarojemme kestävää ja monipuolista käyttöä. Merkillepantavaa on, että Suomen hallitus toivoo, että EU seuraisi tieteellistä, ei poliittisesti värittynyttä näkemystä hiilinieluista. 

Komission ehdotuksessa asetettava laskennallinen velvoite kullekin jäsenmaalle johtaisi siihen, että Suomen metsien luonnontieteellisesti tutkitusta hiilinielusta syntyisi tarkastelujaksolla käytännössä laskennallinen taakka kansantaloudelle.

Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa Sirpa Pietikäinen puolusti komission esitystä sanoen, että ”Suomen biotalousosaaminen on muualla kuin uusiutuvan energian käytössä. Pitää olla rohkeampi ja suunnata lääketeollisuuteen, vaatekuitujen kierrätykseen, pakkauksiin ja kemikaaleihin”. Hän siis tahtoo, ettemme hyödyntäisi metsiämme energiakäyttöön vaan jalostukseen. 

Sirpa Pietikäinen on oikeassa, mutta väärässä. Ja juuri tämä onkin vihreän ideologian ongelma. He ovat teoriassa oikeassa, mutta käytännössä väärässä, väärään aikaan. Idealismi tuottaa vahinkoa, jos siihen ei ole olemassa realistista reittiä. 

Olen samaa mieltä siitä, että puu ei saa ohjautua pelkkään energiakäyttöön. Siihen se on liian arvokas. (Tätä mieltä olin silloinkin, kun vihreät vielä ajoivat kritiikittömästi puun energiakäyttöä ja yritin hillitä sitä. Miksi he vaihtavat mieltään niin usein, olen pohtinut blogissa Kaksisuuntainen politiikkahäiriö.) On kuitenkin niin, että energia- ja muuta käyttöä ei kananta asettaa vastakkain. 

Tukkipuun arvokkaat osat ohjautuvat jo nyt korkean jalostusasteen kohteisiin, ja jätepuu, oksat, risut ja muut sivutuotteet ohjautuvat lopuksi polttoon. Juuri näin on tarkoituksenmukaista. Jos sen sijaan vastustamme puun sivuvirtojen energiakäyttöä, se iskee koko ketjun kannattavuuteen. Toisin sanoen, Pietikäinen ei näe kokonaisuutta. 

Joka ikisestä tukista vain osa menee sahatavaraksi ja loppu menee hakkeena sellutehtaalle tai puruna ja kuorena energiantuotantoon. Esimerkiksi sahatavaran tuotanto ei olisi lainkaan kannattavaa ilman näitä sivuvirtoja. Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että normaali saha kustantaa hakemyynnillä palkkojensa maksun, eikä siis olisi sahalle mahdollista ilman tätä aktivistien mollaamaa selluntuotantoa.

Hänen mainitsemansa korkean jalostusarvon toimialat toki ovat metsäteollisuudenkin tulevaisuudenkuvassa päällimäisenä visiona. Globaalisti sellun jalostuksesta ylijäävä ei-kuitu riittäisi jo nyt korvaamaan koko fossiilisen kemianteollisuuden, mikä kertoo siitä, että potentiaalia on olemassa. Kysyntä on kuitenkin vielä vasta alkamassa ja siihen asti on syytä pitää monipuolisuudesta kiinni, energia mukaanlukien. 

Kun lääke- ja ruokateollisuuden tuotteet ovat todella lyöneet itsensa läpi markkinoilla, on niissä niin suuri voittomarginaali, ettei yksikään metsäyhtiö polta mitään ylimääräistä. Näiden materiaalikäyttäjien puustamaksukyky on niin paljon suurempi kuin puun polttajien, että puuta ei polttoon ohjaudu.

Tarvitsemme kuitenkin liukuvan siirtymän tulevaisuuten, jossa yhtäältä tuotekehitys (korkean jalostusarvon biotuotteet) ja toisaalta matalapäästöinen energia (muu kuin biomassa) kehittyy samanaikaisesti. Ihan vielä se ei ole todellisuutta, mutta 2030 kylläkin. 

Sillä välin meidän pitää tulee pitää huolta siitä, että Suomessa on työtä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

32Suosittele

32 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (27 kommenttia)

Käyttäjän TimoHeikkila kuva
Timo Heikkilä

Eikö Sveitsi ole isompi kuin 1500 jalkapallokentällistä..?

Käyttäjän JonneKlockars kuva
Jonne Klockars

Jalkapallokentän koko: 7140 m² (x 1500 = 10.71 km²)
Sveitsin pinta-ala: 41 285 km²

Blogi on kyllä ihan asiallinen vaikka futiskentästä on vähän epäselvyyksiä :)

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

Hyvä kun huomautit, minulta on pudonnut sana pois. 1500 päivässä, Sveitsin verran vuodessa. Korjaan sen.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Eija-Riitan bravuureja on kertoa miksi suomalaisten ei pitäisi panostaa uusiutuviin energialähteisiin vaan jatkaa kuten aina ennenkin. Suomalaisella metsäteollisuudella on ollut vuosikymmeniä aikaa vapaaehtoisesti kehittää näitä uusia korkean jalostusasteen biotuotteita. Ilmasto-ongelmat ei ole yllättäneet ketään. Mutta kun matalan jalostuksen bisnes ja puun poltto on ollut niin paljon mukavampaa ja tuottanut lyhyellä tähtäimellä paremmin. Ehkä pienellä sääntelypuristuksella saadaan viimein metsistämme irti muutakin kuin sellua ja lämpöä.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Olet oikeassa, ilmasto-ongelmat eivät ole yllättäneet ketään, koska niitä ei ole ainakaan hiilidioksidin vuoksi. Muut ongelmien aiheuttajat ovat niin tabuja tai suuria(avaruudellisia), ettei niistä iletä edes puhua tai ettei niille ihminen yksinkertaisesti mahda mitään, vaikka onkin olevinaan "jumalasta" seuraava kyvykäs.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Toistaiseksi täällä on poltettu puuta, joka ei kelpaa edes sellun keittoon, vaan onko sinulla paremaa tietoa? Pietarsaaressa on kohtuullisen kokoinen voimalaitos, mutta eiköhän sekin polta lähinnä risupuuta.

Ei puun poltossa ole mitään vikaa, jos ei polteta tukkipuita tai sellunkeittoon kelpaavaa tavaraa.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Eipä nyt mollata metsäteollisuutta. Suurempia jarrumiehiä ovat olleet politiikot ja muut teollisuuden alat. Visionäärit on tapettu kehtoonsa.

Sekin on huomioitava, että sodat ja katastroofit ovat mahtava käynnistysvoima. Nyt meillä on omarakenteinen sota ilmastonmuutosta vastaan. Kunnioitettava on tuo meidän vihulainen. Aivot ja kädet töihin, meidän kaikkien.

Käyttäjän Kehva kuva
Esa Aaltonen

... Ihanaa! Lama onkin vain sääntelystä kiinni. Säännellään tuottajat tuottamaan ja ostajat ostamaan :^) Ilmeisesti osa CCCP:n talousteoreetikoista on vielä hengissä :-)

Käyttäjän juhakuittinen kuva
Juha Kuittinen

Toteutuessan Kemijärven biojalostamo olisi hyvä esimerkki suomalaisesta metsäosaamisesta ja periksiantamattomuudesta.

http://yle.fi/uutiset/3-9165556

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Tietääkö joku, mitä biotuotteita Äänekosken biotuotetehdas tulee tekemääm ja mikä on niiden vuosittainen liikevaihto? Minulla on sellainen epäilys, että koko juttu on suurimmaksi osaksi hypetystä. Ehkä joskus tulevaisuudessa tulee uusiakin tuotteita, mutta taitaa olla 99 % sellua aluksi ja sen on ihan hyvää biotuotetta.

Tässähän kävi niin, muistutuksena, että kun Suomi nosti jalostusastetta takavuosina papereihin, niin juuri niitä tehtaita suljetaan joka puolella Euroopassa. Sen sijaan sellutehtaita ja kartonkitehtaita rakennetaan lisää. Käänne sattui juuri siihen, kun Kemijärvi saatiin suljettua, joka oli yksi parhaita sellutehtaita Suomessa. Taisi olla yksi syy siihen, että Stora-Enson entinen toimitusjohtaja Karvinen sai lähteä, kun strategia meni pieleen.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Tällaista tietoa löytyy netin syövereistä "Tuoteportfolion ydin muodostuu nykyisen sellutehtaan tuotteista, joita ovat korkealaatuiset sellut, mäntyöljy, tärpätti sekä biosähkö, prosessihöyry, kaukolämpö ja puupolttoaine.

Huhtikuussa 2015 tehtiin jo päätös yhdestä uudesta biotuotteesta, jonka valmistus alkaa samalla kun biotuotetehdas käynnistyy vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä. Tämä kuoresta kaasuttamalla valmistettu kaasumainen biopolttoaine, eli tuotekaasu, hyödynnetään biotuotetehtaassa meesauunin pääpolttoaineena."

Lisää vastauksia esitettyihin kysymyksiin tästä linkistä; http://biotuotetehdas.fi/kysymyksia-ja-vastauksia

Noin älliseltään luettuna biotehtaan toiminta perustuu siihen ettei mikään sivutuote jää käyttämättä vaan niitä jalostetaan 'aliurakointiyhtiöissä'. Uudet kaavaillut sivutuotteet, nykyisten tuotteiden ohella, näkyvät linkin kuvassa.

http://biotuotetehdas.fi/biotuotteet

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

" tuotteista, joita ovat korkealaatuiset biosellut, biomäntyöljy, biotärpätti sekä biosähkö, bioprosessihöyry, biokaukolämpö ja biopuupolttoaine". Joopa joo. Kivihiilikin on biopolttoaine. Biolla on aina tehty rahaa, koska olemme biologisia olentoja taloudessamme. Tuuli-, aurinko ja auringoista (alkuräjähdyksestä) kotoisin oleva ydinvoima ei ole bio, vaikka biologiset olennot ovat ne keksineet.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen Vastaus kommenttiin #11

Niin se on. Kaikki aineen muunto, kuten poltto on aina pistettävä aikajanalle.
Jos maailman hiili poltetaan samanpituisessa ajassa, kuin se on aikanaan syntynyt, niin eipä hätiä olleskaan.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Kiitos Sirpalle. Sinulta tulee aina faktatietoja. Olen työskennellyt sellutehtaalla 5 vuotta ja hieman pakkaa hymyilyttämään tuo Äänekosken biotuotelista. Niitä samoja biotuotteita on tehty sellutehtailla vuosikymmenet. Mäntyöljy ja tärpätti ovat sellutehtaan sivutuotteita, jotka on aina otettu talteen ja jatkojalostukseen. Sellutehdas tuottaa enemmän sähköä kuin se kuluttaa, koska sulfaattisellutehtaan sielu on soodakattila, jossa lipeän avulla hakkeesta liuotettu ligniini poltetaan ja tuotetaan höyryä ja sähköä. Samalla lipeän ainesosat otetaan talteen ja tehdään niistä lipeää uudestaan. Täysin suljettu kierto.Nyt niillä on näköjään uudet nimet kuten biosähkö. No miksei biohöyry ja biokaukolämpö. Haketuksessa syntyvä kuorijäte on aina poltettu apukattilassa höyryn tekemiseksi. Ei tässä listassa ollut kyllä yhtään uutta biotuotetta. Valitettavasti. Siis toistaiseksi pelkkää hypetystä, jota media toistaa asioita tuntematta.

Raimo K Kaisto

Mäntyöljy ja tärpätti. Mäntyöljyä hyödynnetään mm. liimojen, maalien, musteiden ja biopolttoaineiden valmistuksessa. Tärpättiä käytetään mm. hajusteiden ja maalien valmistuksessa.
Bioenergiatuotteet eli biosähkö, prosessihöyry, kaukolämpö ja kuoripohjainen kiinteä polttoaine. Kaukolämpöä voi hyödyntää mm. Äänekosken kaupunki.
Tehtaan energiantuotanto:

Sähköenergian omavaraisuusaste 240 %
Sähkön kokonaistuotanto 1 800 GWh/v
Kaukolämpöä ja höyryä 640 GWh/v
Kiinteitä polttoaineita eli puuenergiaa myyntiin 550 GWh/v
Noin 750 GWh/v biotuotetehtaalla syntyvästä kuoresta päätyy vastaavasti tehtaan omaan käyttöön, toisin sanoen tuotekaasun valmistukseen.

Yllä lyhyesti epäilysten poistamiseksi.
Paperikoneita hiljenee 1-2 kpl/vuodessa Suomessa jatkossa muutaamn vuoden ajan kun
painopaperien kysyntä vähenee. Vastaavasti puun käyttö vähenee 0,8 milj. m3/suljettu´kone.
Mitä tilalle:
-pakkauskartonkia ja niitä kauan kaivattuja uusia tuotteita
Mepeille isänmaalliinen tehtävä EUparlamentissa: Kieltäkää muovipakkausten käyttö elintarvike- ja lääketeollisuudessa heti.

Käyttäjän JaakkoArra kuva
Jaakko Arra

Pohjavesiä ei saa yksityistää! Emme suostu maksamaan omien luonnonvarojemme käyttämisestä!

http://harritkiiskinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/15...

Käyttäjän JaakkoArra kuva
Jaakko Arra

Pohjavesiä ei saa yksityistää! Emme suostu maksamaan ulkomaiselle pääomalle siitä, että hyödynnämme oman maamme luonnonvaroja!

http://harritkiiskinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/15...

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren
Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Miksi vertailujakso on tuo alla oleva eikä esim. 1980-2020 tai, jopa keskimääräinen metsän kasvuaika Suomessa, joka on vielä pidempi ? Siitäkin on valtavasti tietoa.

"vertailujaksoksi ehdotetaan vuosia 1990–2009 ", joka on ollut huonoin mahdollinen, sanoo Pakarinen.

Tässä asiassa Suomen ei pidä nöyristellä, eikä hylätä omia kehittyviä BCD-talouden kulmakiviä !

Käyttäjän juhaniyt kuva
Juhani Ylä-Tulijoki

Mutta, mutta, metsänomistajan kannattaa aina mielummin polttaa se tukki kuin myydä, mikäli siitä saadulle energialle on mitään käyttöä.

Käyttäjän pekkakorvenniemi kuva
Pekka Korvenniemi

Kiitos taas Eija-Riitalle asiallisesta blogista! Meppiemme joukossa on tosiaan omaa maataan syöviä.

Tomi Kangas

Kokoomuslaisena en kauheesti huutelis omaan maaliin potkimisesta ottaen huomioon Häkämiehen GrowHow-kaupat, tai tuolla aiemmin mainitut pohjavesien yksityistämiset joille kokoomus antaa siunauksensa.

Tomi Kangas

Kokoomuslaisena en kauheesti lähtis huutelemaan omaan maaliin potkimisesta verraten asiaa Häkämiehen GrowHow-kauppoihin, tai tuolla aiemmin mainittuun pohjavesien yksityistämiseen jolle kokoomus antaa siunauksensa.

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

Ai miksi en?
Pitääkö kokoomuslaisen olla hiljaa?
Eikö se on korruption yksi muoto?

Olavi Nieminen

Miksi tässä asiassa todellisia alan asiantuntijoita ei ole käytetty?
Poliitikot eivät ole asiantuntijoita. Kun he ajavat asiaa, silloin mennään metsään.
Hyvä kirjoitus ja analyysi Eija-Riitalta !

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen

24.11.2016 pidetyn hallituksen tietoiskun päästöjen pienentämis strategioista johtuva huomio Eija Riitan kirjoituksen kohtaan :

”Joka ikisestä tukista vain osa menee sahatavaraksi ja loppu menee hakkeena sellutehtaalle tai puruna ja kuorena energiantuotantoon”

Se miten, kuka ja missä olomuodossa tuota metsästä hakattua tukkia ja sen osia käsittelee hakettaa ja kuljettaa , kulloisenkin ketjun osassa -prosessissa- , miten paljon ja mitä energiaa käsittelyyn kuluu ja miten paljon päästöjä kussakin vaiheessa syntyy on myös yksi hyvin oleellinen osa tätä palapeliä ,nimeltä Suomen päästö tavoitteet ja miten ne toteutetaan.

+++

Päästöistä pidettiin eilen hallituksen tiedotustilaisuus.
Hallituksen 4 vastuu ministeriä esittivät argumenttejaan kasvihuonepäästöjen pienentämisiksi.

+++

Kaikille jäi varmaan mielikuva että ollaan tekemässä todella radikaaleja toimenpiteitä maamme kasvihuone päästöjen pienentämiseksi.

Päällimmäiseksi mielikuvaksi tilaisuudesta ja median suurella mielenkiinnolla tehdyistä haastatteluista jäi se, että puhuttiin 50% päästöpienentämisistä ja miljardin euron paketista siihen.

+++

Tarkempi tutkiminen esitetyistä kalvoista kuitenkin tuotti jälleen kerran todellisen pettymyksen.

Kalvoista käy kyllä selkeästi esille , kun niitä tutkii että, maamme tuotti vuonna 2015 yhteensä 55 miljoonaa tonnia kasvihuonepäästöjä.
Nyt hallituksen esityksellä tehdään miljardi pakettia siihen osuuteen, jolla päästöjä pienennetään 3,6 miljoonaa tonnia.

eli päästöjen pienentäminen onkin vain 6,5 % vuoden 2015 tasosta, jolla hallituksen on aikomus pienentää kokonaiskasvihuone päästöjä tällä miljardi investointi ja tukipaketilla.

Ja että päästöjen pienentämis toimenpiteet ovat kohdistetut vain hieman yli 10% osuuteen kokonaispäästöjä tekeviin tahoihin.

Ja edelleen , vain osalla siitä teknisestä ja uusinnovatiivisesta EU tavoitteissa ja tukimenettelyjen piiriin asetetuista toimenpiteistä ja menetelmistä.

+++

Liikenne on otettu keppihevoseksi. ei ainoastaan siksi että sillä toimenpiteet voidaan kohdistáa suureen ja laajaan veronmaksaja kenttään…. . Niin että maksumieheksi tulee tavallinen henkilöauton käyttäjä.

Vaan myös siksi että on valittu jo vuonna 2007 linja jolla edetään metsäteollisuuden hankintaketjun kartellimaiseksi ylläpitämiseksi liikenteen infra ja kalusto kehittämisten avulla

+++

Miksi sanon niin.
no ensinnäkin siksi , että nyt oli oikea hetki kun nämä edellä mainitut toimenpiteet sopivat nyt passelisti hallituksen tavoitteisiin ja kesällä julkaistuun EU osatavoitteisiin jolla tavoitellaan EU liikennestrategista toteuttamista.

( ja jolla voidaan peitellä 100% sitä että kesällä jukistettu paketti on vain osa jo vuonna 2011 sovittua Liikennestrategiaa, jossa kokonaisuutena edellytetään liikenne infran -ei ainoastaan poltto aine - vaan myös rakenne muutoksia niin että maantieliikennettä vähennetään siirretään esim myös uusilla innovatiivisilla ratkaisuilla ja jopa infra rakentamisilla vesiliikenteen piiriin. tämän liikenteen osuus on noin 40% liikenteen päästöistä. tämä on jätetty kokonaan tarkastelematta )

eli henkilö auto veronmaksajat joutuvat tällä paketilla maksamaan myös raskaalle liikenteelle maksettavat tästä paketista tulevat uudet lisä tukiaiset( tiedostustilaisuudessa ministeri Bernerin ilmoitti että raskaalle liikenteelle tulee lisä tuki paketteja em syystä) , koska poltettavien biopoltto aineiden hinnat tulevat nousemaan ja hallitus on sitoutunut edelleen jatkamaan EU liikennestrategian vastaisesti mm metsäteollisuuden edellyttämän (diesel) kuorma auto liikenteeseen perustuvat metsäteollisuuden kotimaan metsä raaka aine kuljetusketjut

- Metsäteollisuus itse ilmoittaa tämän kuljetusmuodon kuljettavan noin 80 miljoonaa tonnia vuositasolla.

Em nyt tehdyllä paketilla - jossa ei alkuperäistä EU:ssa voimassa olevaa liikennestrategiaa huomioida- pidetään metsäteollisuuden havitteleman ja itselleen kehittämän liikenne verkon avulla se yksinomaisena - kartellimaisena - metsäteollisuuden logistiikan hallitsijana ja siten se voi edelleenkin -valtion avustuksella pää raaka aine ketjunsa itsellään ilman kilpailu uhkaa.

Ja jälleen kerran uusien kokonais logistiikka menetelmien ja raaka aine hankkijoiden tulo markkinoille ei vaaranna sen toimintaa .

Eli valtio ei päästä metsäteollisuuden hankinta järjestelmää vapaan kilpailun piiriin patoamalla ja estämällä mm tälläkään paketilla…. nyt jo yli kymmenen vuoden ajan se on ennakoivasti kyennyt vastustamaan hyvällä suunnittelulla ja media hallinnalla EU liikennestrategian toteuttamista … voi sanoa jo että on Suomessa on toimittu strategiaa "hinnalla millä hyvänsä" . ( ks vuosien saatolla kirjoitelmat mm sivustolla www.vesitiet.fi

Nyt jo vuonna 2012 puutteellisin tiedoin tehtyä ja hyväksyttyä liikennepoliittista selonteon jatkumoa vahvistetaan ja voidaan jatkaa edelleen vain virheellisten tutkimusten, todella taitavan mediahallinnan ja aiempien EU liikennestrategia vastaisten puutteellisten tutkimusten , analyysien mikä alkoi vuoden 2007 KTM raportin no 16 sivun 24 mukaisen tavoitteen avulla , sen ylläpitäminen on saanut tällä hallituksen toimella jälleen uuden erittäin taidokkaan esityksen ja vivahteen, jossa metsäteollisuuden Tavoite ja kartelli säilyy edelleenkin :

”Biojalostamo on, tietyissä olosuhteissa, uhka metsäteollisuuden raaka-ainehuollolle. Se on uhka, mikäli sitä hallitaan metsäklusterin arvoketjun ulkopuolelta ja mikäli Suomessa murretaan metsäklusterin logistiikkaketju. ”

Ja tuon em Valtion suojeleman kartellin voi murtaa ainoastaan sellainen tuotanto ketju mikä perustuu laivakuljetuksiin sisävesiltä rannikoille. (vrt. viljantuottajien ulkomaan myynti toimet ja myynnin mahdollisuus laivalasteittain ,kun hinnan muodostus Suomessa kartellisoitui )

Tunnetuin hanke metsäteollisuuden kartellin murtamiseksi oli vuoden 2009/2010 valmistuneeseen, metsäteollisuuden ja valtion Neste /Fortum ryhmän ulkopuolella toimivan toimijan - Jyväskylän bioenergiaan tavoiteltu hake vesitiekuljetusketju Keitele Päijänteelle, mikä jäädytettiin toistaiseksi ja Jyväskyläkin teki turhaan kalliin bioenergialaitoksen – hiilen polttoon…

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Usein puhutaan vastuullissuudesta. Blogin kaksi viimeistä kappaletta kuvaavat hyvin "omaan maaliin potkivien sokeata pistettä" tai jalkapallokenttää; siis vastuuttomuutta.

Suomi ja sen teollisuus tarvitsevat rauhallisia ja realistisia siirtymäaikoja ja suomalaiset ihmiset taas mahdollisuuden elääkseen työnsä, ei kortiston, hedelmistä.
Ihmettelen, ettei ns. viherosasto osaa ottaa tätä vakavasti ja vastuullisesti huomioon.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset