*

Eija-Riitta Korhola Levottomia ajatuksia jäsennellysti

Mitä Trump voi tehdä Pariisin sopimukselle?

Terveisiä Marrakeshin ilmastokokouksesta. Kävin siellä Japanin hallituksen asialla esittelemässä ICEF-foorumia, joka pyrkii puhtaan ja energiatehokkaan teknologian edistämiseen. Pariisin sopimus tarjoaa vain viitekehyksen, mutta tehokkaana sitä ei voi edelleenkään pitää. Suuntana täytyy olla sellainen teknologia ja sellaiset ratkaisut, joita meillä ei vielä ole. Nykyiset uusiutuvat eivät ole näyttäneet voimaansa, päinvastoin ne toimivat mielestäni varoittavana esimerkkinä tavasta, jolla ilmastokysymystä ei tule ratkaista. 

Marrakeshin kokouksen kuumin kysymys oli USA:n mahdollinen irtautuminen Pariisin sopimuksesta. Suomessa mm. YLE uutisoi näyttävästi sekä asiantuntijoiden että neuvottelijoiden kannanottona, ettei USA voi irtautua Pariisin sopimuksesta tai että jos se niin tekisi, se veisi 4 vuotta ja silloin olisi jo toisen presidentin vuoro. Toinen reitti olisi YK:n ilmastopuitesopimuksesta irrottautuminen, joka tapahtuisi vuodessa. Sitä pidetään kuitenkin liian radikaalina vaihtoehtona, johon tuskin Trumpkaan lähtisi. 

Vasta lähikuukaudet näyttävät mitä tulee tapahtumaan, mutta oma arvioni on, ettei suomalaisasiantuntijoiden konsensus ole aivan perusteltu. Siinä ei oteta riittävästi huomioon niitä erityisolosuhteita, joilla presidentti Obama vei Pariisin sopimuksen hallinnossaan läpi. Tulevan presidentin ei oikeastaan tarvitse riitauttaa Pariisin sopimusta. Riittää, kun hän riitauttaa Obaman menettelyn ja vie sopimuksen senaatin arvioitavaksi. Ratkaisevaa on silloin, mikä Pariisin sopimuksen asema laillisesti on. 

USA:n perustuslain mukaan sopimukset (treaty) on hyväksyttävä senaatin toimesta 2/3 enemmistöllä. Ennen kuin senaatti on sopimuksesta äänestänyt, Yhdysvallat on sopimuksen ulkopuolella. Obaman hallinto päätti kiertää tämän kompastuskiven poistamalla Pariisin sopimuksesta sitovat sanamuodot ja viemällä sopimuksen läpi hallinnollisella toimenpiteellä, jota se kutsui toimeenpanosopimukseksi (executive agreement). Kuitenkin lopputulosta on poliittisessa kielenkäytössä, mm. Clintonin kampanjassa, kutsuttu vahvaksi sopimukseksi (treaty).

Pariisin sopimuksen yllättävän nopea ratifioiminen oli yritys tehdä kansainvälistä politiikkaa, kun alkoi näyttää siltä, ettei vaalitulos olekaan selvä. Mitään kiirettä sopimuksen hyväksymisellä ei sinänsä pitänyt olla, eikä vuosi sitten Pariisissa edes puhuttu pikaisesta voimaansaattamisesta. Obaman strategia oli sitoa USA sopimukseen ennen kuin uusi presidentti voisi sen kaataa, ja lukita tilanne neljäksi vuodeksi. Jos sitten presidentti haluaisi sen kiertää, jäljelle jäisi niin radikaali toimenpide irtautua koko YK:n ilmastosopimuksesta, ettei siihen kenenkään uskota menevän – saamatta kansainvälisen yhteisön vihat niskaansa.

Obaman lukko ei ehkä kuitenkaan ole riittävän pätevä. Uusi presidentti voi toimia sisäpoliittisin asein osoittaen, ettei perustuslakia ole noudatettu. 

Voitaisiin siis väittää, että YK on tehnyt Obaman yksipuolisesta hyväksymisilmoituksesta liian pitkälle menevän johtopäätöksen. Trumpin kannattanee kuitenkin ensin hoitaa korkeimman oikeuden tuomarin nimitys, jotta hän voisi saada tulkinnan asiasta. 

Yksi on kuitenkin varmaa. Sopimuksen antaminen senaatin päätettäväksi on ainoa oikea teko. On vaikea käsittää, miksi kukaan demokratiaa arvostava vastustaisi sitä. Obama vältti senaatin käsittelyn tietoisesti, ja jos Trump puolestaan palauttaa käytännön perustuslain mukaiseksi, häntä ei voitane siitä syyttää. 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Trumpin tavoitteena on palauttaa kivihiili kunniaan ja käytäntöön, ja tästä pyrkimyksestä tuskin kukaan ympäristöasiantuntija voinee häntä kiittää.

Trump sanoi kampanjassaan olevansa kaivosmiesten viimeinen toivo ja voittikin kaivosteollisuuden perinteisissä osavaltioissa, kuten West Virginia, Kentucky ja Pennsylvania.

Voidakseen edistää tätä paitsi tuhoisaa myös taloudellisesti kannattamatonta kiivihiiliprojektiaan Trumpin täytyy jotenkin irtautua Pariisin sopimuksesta, todennäköisesti omavaltaisesti yksinkertaisella ilmoituksella, josta sitten käräjöidään koko presidenttikausi. Jos Yhdysvaltojen katsotaan irtautuneen Pariisin sopimuksesta, sitten siihen liittyneet valtiot eivät mahdollisesti enää yhteensä kata säädettyä osuutta maailman hiilipäästöistä, pitäisi tarkistaa jostakin. Trump joka tapauksessa pyrkii ja onnistuu aiheuttamaan vahingollista kaaosta.

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

Nyt pitää korjata sen verran, ettei Trumpin tarvitse välttämättä olla omavaltainen. Obama näet oli. Riittää kun hän alistaa perustuslain nojalla Obaman omavaltaisen päätöksen senaatille. Trumpin ei tarvitse tehdä mitään.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Obama vältti senaatin käsittelyn tietoisesti ehkä siksi, että
"In negotiating the Paris Agreement, the Executive Branch took great pains to remain within the confines of its authority as provided by (1) the President’s plenary powers; (2) federal statutes, particularly the Clean Air Act; and (3) existing treaties, most notably the 1992 Framework Convention on Climate Change, to which the Senate gave its advice and consent in 1992, under the George H.W. Bush Administration, which subsequently ratified the Convention for the United States. Even the most cursory review of the text of the Paris Agreement discloses a careful, purposeful alternation between the mandatory “shall”—indicating a binding obligation governed by international law—and the hortatory “should”—non-binding statements of strictly political intent without legal force. Indeed, the U.S. delegation held up the closing minutes of the conference that adopted the Paris Agreement over the should/shall distinction in an important provision of the Agreement addressing the need for developed country parties to undertake increasingly ambitious emissions reductions goals over time.

A close read of the Paris Agreement demonstrates that the U.S. delegation was entirely successful in navigating the line delineating the President’s legitimate exercise of his existing authority. If anything, the American negotiators were excessively conservative, in insisting on hortatory language when legally binding obligations were arguably entirely appropriate.
- - -
The Executive Branch has indicated its intention to cement President Obama’s climate legacy by submitting its instrument of acceptance for the Paris Agreement by the end of this year. As of this writing, that has not occurred. But even if it does, the U.S.’s crucial emissions reduction undertaking is still only a non-binding aspiration not governed by international law.

As far as this and other non-binding goals articulated under the Paris Agreement, President Donald Trump, who has voiced scepticism about anthropogenic climate change, need not go through a formal withdrawal process, as required by the Agreement and international law. Instead, he need only say, “The United States changed its mind.” Or President Hillary Clinton might decide that this all-important target is less important than other priorities, especially if there are significant impediments to meeting the goal if the Clean Power Plan is set aside in whole or part on judicial review. As a former Secretary of State she would no doubt provide a more diplomatic justification, but she would be free to do exactly the same—entirely consistently with international law."
https://www.lawfareblog.com/paris-agreement-climat...

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän timonenonen kuva
Timo Nenonen

"Mitä Trump voi tehdä Pariisin sopimukselle?"

Esimerkiksi pyyhkiä sillä takapuoltaan.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Sellainen ei sovi kansainvälisiin tapoihin, ellei sopimus moista mahdollista.

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän opwallin kuva
Olli-Pekka Wallin

Sopimuspaperit ei oikein sovellu takapuolen pyyhkimiseen. Parempi olisi käyttää niitä hiilivoimaloiden käynnistämiseen. Tai valkoisen talon voitonjuhlissa grillin sytyttämiseen virkaanastujaisten jälkeen.

Käyttäjän TommiMkinen kuva
Tommi Mäkinen

http://www.worldwatch.org/node/6294
51% kaasuista tulee elukoista, miksei näille tehä mitään?

Käyttäjän TapioRantanen kuva
Tapio Rantanen

Trump tulee mitä suurimmalla todennäköisyydellä pyrkimään irti Pariisin sopimuksesta mahdollisimman nopeasti. On esitetty, että se kävisi helpoimmin irtautumalla koko YK:n ilmastosopimuksesta (UNFCCC, United Nations Framework Convention on Climate Change), joka sekin lienee aikanaan hyväksytty vain executive agreementina, ja olisi purettavissa samalla menettelyllä vuoden irtautumisajalla. Muutenkin, USAn olisi lainsäädäntönsä (v. 2009 US funding law) johdosta pakko lopettaa UNFCCC:n miljardiluokan rahoituksensa, koska UNFCCC on hyväksynyt Palestiinan äänivaltaiseksi jäsenekseen.

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä

Tuota Palestiinan liittymistä UNFCCC:hen ihmettelen. Yhdysvallat ei kai ole antanut dollariakaan UNESCO:lle Palestiinan liittymisen jälkeen? Kaksi lakia 1990-luvulta kieltävät.

Suurin osa valtioista ilmastokokouksissa on kiinnostunut vain rahasta. Parempi puhua tulonsiirtoneuvotteluista.

Kuten olen sanonut vuosien ajan, koko Annex II:n täytyy irtautua UNFCCC:sta. Singaporet, Israelit ja Katarit eivät tule koskaan vapaaehtoisesti luopumaan kehitysmaastatuksestaan. Siirtymätalouksien siirtymäaika pitempi kuin ajanjakso, josta siirryttiin ja annettiin siirtymää aivan eri tilanteessa heti Neuvostoliiton ja kommunismin romahdettua.

Yhdysvallat joka tapauksessa suuresti alirahoittasi taloutensa ja päästöjensä kokoon verrattuna.

Trumpia rummutetaan, mutta samat ilmastolinjaukset olisivat Ted Cruzilla, Marco Rubiolla tai Ben Carsonilla tai kenellä tahansa muulla, jotka kisassa olivat. Ja vaikka Clinton olisi voittanut, Kongressi ei myöntäisi rahaa, kuten ei ole myöntänyt Obamallekaan. Ja senaatissa Pariisin sopimuksella ei ole minkäänlaisia edellytyksiä tulla hyväksytyksi.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Meinasin kirjoittaa, että jos.... mutta kirjoitankin, että kun tämä eräänä päivänä selviää maailman ja Suomen ykkösmedioille, niin mitä siitä seuraa? Yrittävätkö ne edelleen todistaa, että koko juttu oli sittenkin Trumpin syytä - se kaatoi kirnuuksen. Mitä arvelette?

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Trump saattaakin joutua seuraamaan Kiinan esimerkkiä. Löytyyköhön parempi johtajuuden esimerkki tässä asiassa jo nyt Kiinasta?

Kiina asentaa päivittäin 10 X Suomen kapasiteetin verran aurinkoenergiaa.

Ja kerrannaisvaikutuksiahan on:
Seuraus: Sähkön hinta romahtaa.
Seuraus: Kivihiilellä, öljyllä ja kaasulla tuotettu sähkö käy liian kalliiksi.
Seuraus: USA:n on pakko taipua oman kilpailukykynsä vuoksi.

Globalisaation syyksi on laitettu paljon, aika turhaan. Koska syntipukin hakeminen lähinnä haittaa ihmisten omaa siirtymäänsä siihen, että he ottavat vastuun mitä he päättävätkään itse oppia. Sellaiseen ei ole monikaan meistä vielä oppinut. Joka on valitettava tosiasia. Globalisaatiotahan ei "johda kukaan". Globalisaation juurisyy on internet ja sen mahdollistama toimintavapaus.

Nyt vaikuttaa siltä, että globalisaatio ja vapaa kilpailu saattaakin pelastaa planeettamme asumiskelpoisena nykyisessä laajuudessa. Sinertävä täplä, ainoa kotimme.

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

Ei aurinkoenergiaa, jonka osuus tällä hetkellä on alle 1, voi nostaa missään skenaariossa yli 30. Ongelma on tuotannon vaihtelu, joka aiheuttaa vakavia ongelmia huoltovarmuudelle ja sähköverkolle.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Samaan aikaan ilmeisesti myös ydinvoimaa rakennetaan Kiinassa lisää. Luultavasti tätä rakennetaan säätövoimaksikin. Mahdollisesti tässä(kin) on myös kasvuliiketoiminnasta kyse.

Ja akkuteknologiahan kehittyy voimakkaasti.Tässä yksi mahdollinen keksintö, joka mullistaa akkuteknologiaa voimakkaasti. Muitakin on. Jääkö Suomi tässä asiassa lähinnä ostajan osaan? Miten lienee alan tutkimukseen ja tuotekehitykseen panostettu Suomessa? Kasvumarkkinasta on kyse.

Mitä mieltä olet Eija-Riitta Korhola öljystä, kivihiilestä ja kaasusta energianlähteinä?

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala

Kiinan aurinkokennot on aikamoinen vitsi. Kapasiteettikerroin on todella huono.

Kiina tulee tekemään sähkönsä käytännöss ydinvoimalla. 29% kasvu kapasiteetissä viime vuonna.

http://www.world-nuclear.org/information-library/c...

Jos aurinkovoima kasvaa 100gw vuodessa, ydinvoimaa tarvitaan sanaan määrään sähköä 15gwn lisäys Kiinassa.

Käyttäjän timonenonen kuva
Timo Nenonen

Nyt iski Ilmastomafia Trumppi pakotettiin myöntämään ilmastohuuhaan valheita.

Millä "hatulla" ne kiristää näitä päättäjiä valehtelemaan hampaat suustaan?

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

Nyt teille lukijoille ja toimittajille jäitä hattuun. Kannattaa lukea alkuperäisnauhoista otetut haastattelut. Ainakin Suomessa on uutisoitu ihan pötyä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset