*

Eija-Riitta Korhola Levottomia ajatuksia jäsennellysti

Tahallinen mittakaavavirhe

Sanavalinnat voivat olla kieroja. Kun puhumme Fukushiman katastrofista, siihen liittyvät mielikuvat kymmenistä tuhansista tsunamin uhreista Japanissa. Tätä mielikuvaa on hyödynnetty estottomasti poliittisesti ja taloudellisesti. Totuus on, että ydinvoima selvisi historian pahimmasta stressitestistä verrattain hyvin. 

Kuun vaihteessa olen lähdössä puhujaksi kahteen eri energia- ja ilmastokokoukseen Japaniin. Siitä tuli mieleeni kirjoittaa katsaus, mitä Japanin energiapaletille on tapahtunut vuoden 2011 tsunamin jälkeen. Yleensä tällaisessa yhteydessä käytetään ilmaisua “Fukushiman katastrofi”, mutta on syytä todeta, että ydinvoimalaonnettomuus osoittautui aikoinaan vaatimattomaksi. Varsinainen katastrofi oli tsunami, jonka aiheutti Japanin historian voimakkain maanjäristys 11. maaliskuuta 2011. Maanjäristyksen ja tsunamin tuloksena tiet, sillat, rautatiet ja rakennukset romahtivat. Uhriluvuksi tuli noin 30 000 henkeä. Sen sijaan yksikään ihminen ei kuollut ydinvoimalaonnettomuudessa, sillä nekin kaksi henkilöä, jotka kuolivat Fukushiman Dai-ichi -voimalassa, eivät kuolleet säteilyaltistukseen vaan tsunamiin. Kolmas työtekijä kuoli sydänkohtaukseen pelastustöiden aikana. Ylivoimaisesti suurin harmi koitui evakuoinneista.

On traagista, että tuo tapahtuma, maanjäristys ja sitä seurannut tsunami on jäänyt historiaan Fukushima-nimisenä, sillä ydinvoimalat selvisivät katastrofista parhaiten, siinä missä muu infra sortui kuin korttitalo. 

Japanissa tehtiin heti kunnianhimoiset suunnitelmat maan energiantuotannon uudistamisesta uusiutuvan energian suuntaan. Mikä on tilanne nyt? Sama kuin Euroopassa: ydinvoiman alasajo merkitsee fossiilisen energian osuuden kasvua. Fossiilisen energian osuus Japanissa on noussut 54 prosentista 75 prosenttiin. 

nayttokuva-2016-09-20-kello-21-01-51

Wall Street Journal on tehnyt aiheesta kiinnostavan katsauksen. Sen mukaan into uusiutuvaan energiaan siirtymiseen on hiipunut ja hiilivoimaloiden määrä on voimakkaassa kasvussa. Maalämmön turvallisuutta on epäilty, tuulesta ei pidetä, ja uusiutuvat ovat osoittautuneet kalliiksi samalla kun fossiilinen energia on halpaa. Uusiutuvista parhaiten on pärjännyt aurinkoenergia, mutta viime aikoina useat aurinkoenergian valmistajat ovat ajautuneet konkursseihin kun alkuvaiheen runsaista tukimuodoista on luovuttu. Tuissa oli pakko perääntyä, sillä voimakkaasti vaihteleva energiamuoto vaaransi sähköverkon toiminnan. Myös kuluttajat asentavat entistä vähemmän aurinkopaneeleja koteihinsa. Maalämpö olisi sattumasähköä tuulta ja aurinkoa luotettavampi energiamuoto, mutta yhtenä ongelmana on pidetty sen edellyttämien porausten mahdollisia haittavaikutuksia pohjavedelle. 

Monet analyytikot ennustavatkin ydinvoimalle uutta nousua. 

En voi välttyä ihmettelemästä, miten kovaa hintaa ihmiskuntana maksamme siitä, että ydinvoimasta tehtiin pelottava peikko. Syy siihen ei ollut energiamuodossa vaan politiikassa, joka perustuu mittakaavavirheiden systemaattiseen tehtailuun. Tilastojen valossa ydinvoima olisi yhä turvallisin ja puhtain energiamuoto. Tahtoo tai ei, sen vastustaja heiluttaa käytännössä fossiilisen energian lippua.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

17Suosittele

17 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän StefanTallqvist kuva
Stefan H. Tallqvist

Varsin mielenkiintoisia faktatietoja! Moniko todella ymmärtää mitä esität, ja osaa vetää siitä oikeita johtopäätöksiä?

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Tuulivoima uho, maanvaiva, miljardien tuho.
Hukkaan menee rahat, haitat ja vaivat paikalliset saivat.
https://sairastuulivoima.com/

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma

[2014]

" ... Energia puhuttaa hallituseroina, sotina ja valtapoliittisina virtauksina meillä Euroopassakin – maakaasu on luontoystävällisempää energiaa kuin kivihiili tai raakaöljy. Kaikki nuo kolme ovat hiilielämän kiertojäänteitä kovasta paineesta ja vuosimiljoonien takaa. Tankkaamme siis muinoin elänyttä elämää, niinpä hiilijae-energialla on suorat yhteydet elämään ja biomassoihin, mitä mekin ihmisinä osaltamme olemme.

Ihmisen energian nälkä on kasvava ilmiö –

hyötysuhteiden kehittymisestä ja energiaverotuksesta huolimatta. Elintasomme mitataan näyttö- ja vertailutaloutena 1] ja noihin liittyy väkevästi energeettinen osio muunneltaessa materioita meitä palveleviksi tuotteiksi, välineiksi, kulkuneuvoiksi kuin lämmöksi ja viilennykseksikin. Enemmän energiaa, enemmän materiamuutoksia ja lopulta enemmän ympäristömuutoksia 2].

Miksi meidän on niin vaikeaa vähentää energiankulutustamme?
[2006] ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/03/miksi-on-nii... - blog - ]

Miksi meidän on saatava lisää, enemmän ja useammin. Mikä on meidän energiankäyttö ihmisinä yhtä biomassakiloa kohden. Helppo veikata enemmän kuin millään muulla eliölajilla. Syömmekö muiden mahdollisuuksia – vai onko sama millaista biomassaa kuolonhetkellä biokiertoon kiertyy?

Mikä on meidän ihmisten välinen energiankäyttö ja materioiden muuntelu –

… helppo tämäkin arvata; markkinataloudet kuluttavat enemmän kuin kehitysmaiden ihmiset 3]. Näin palaamme jälleen tuohon markkinamekanistiseen kulutushoettuun 4] näyttö- ja vertailutalouteen.

Tässäkin herää kysymys ihmisoikeudellisesta kyvystä saada käyttöönsä kansoittain suhteellisesti maapallomme energia- ja raaka-ainevaroja. Materiamuuntelu on ylikansallinen oikeus ja vastuu, käytön jälkeisestä ”palautuksesta” kiertoon, josta saadaan ja jossa menetetään energiaa. ... "

... jatkuu linkin ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/09/ydinenergias... - alta.

...
EKSTRA

[12032011]

" ... [Muistokirjoitus - One Year] Espoo - Hanasaari - SAFIR2010 0] - loppuseminaari päivää ennen Japanin tsunamiluonnonkatastrofin jälkimaininkien ydinvoimalaonnettomuutta - lähelti piti... ..

[ ... seitsenmetrinen vesiseinä vyöryi alaville maille vieden kaiken edellään - ihmiset, autot ja asetti osin heppoiset ydinvoimaloiden turvallisuusnäkökulmat kriittiseen tarkasteluun. STUK - Säteilyturvakeskuksen pääjohtaja Jukka Laaksonen räimi vahvoin sanoin japanilaisten ydinvoimaturvallisuusviranomaisten "välinpitämättömyyttä" tiettyjen ydinvoimaloiden jäähdytysjärjestelmien puutteista ... ] ... "

... jatkuu linkin ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/02/miksi-suomal... - alta.

ORIG ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/65016-m... -

...

Käyttäjän esalehtinen kuva
Esa Lehtinen

Maakaasu ja maaöljy lienevät yhtä haitallisia tai haitattomaia ilmakehän karbonisaatiota ajatellen. Molemmat sisältävät hiilta ja vetyä jokseenkin samassa suhteessa. Maakaasun sisältämien hiilivetyjen hiiliketjut ovat lyhyempiä kuin maaöljyn. Maaöljy tosin sisältää vaihteleviä määriä esimerkiksi rikkiä mutta se onkin jo toinen kysymys.

Käyttäjän esalehtinen kuva
Esa Lehtinen

Elävästi muistuu mieleen kuinka mm. Helsingin Sanomat päivästä toiseen aukeamatolkulla raportoi Fukushiman ydinvoimaloiden tapahtumista. Ja sitten jossain sivun nurkassa oli pieni maininta siitä että tsunamin takia oli menehtynyt tai joutunut kadoksiin tuhansia ihmisiä.

Käyttäjän aveollila kuva
Antero Ollila

Mielikuvilla hallitaan. Suurelle yleisölle on jäänyt voimakas mielikuva Fukushiman aiheuttamista suurista kuolonuhrimääristä.

Poliitikot elävät mielikuvista ja nähtävästi he itsekin rupeavat uskomaan median luomia mielikuvia. Saksalaiset - joita pidämme loogisesti ajattelevina ja realisteina - pysäyttivät kaikki ydinvoimalansa Fukushiman onnettomuuden seurauksena. On se erikoinen tilanneanalyysi ja osoittaa poliitikkojen osaamisen tason. Saksassa maa ei tiettävästi pahemmin järise eikä tsunameja ole havaittu.

Kuten blogissa tuotiin esiin, niin ydinvoimala selvisi varsin hyvin tästä pahimmasta mahdollisesta testistä. Minun käsitykseni japanilaisten osaamisesta järkkyi pahasti. He ovat rakentaneet lähes kaikki ydinvoimalansa Tyynenmeren puoleiselle rannikolle, jossa tsunamit juuri esiintyvät. Heidän olisi pitänyt tietää asia parhaiten, koska tsunami on japania ja tarkoittaa satama-aaltoa. Tämä tsunami ei ollut luonteeltaa tyypillinen tsunami, vaan vielä pahempi.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Kaikista uhkaavin tilanne syntyy kun mielikuvat muokkaavat jo hallinto-oikeuksien päätöksiä. Tosiasioista viranomaiset eivät halua ottaa asiantuntijoilta puolueetonta selvitystä, vaikka heillä on siihen hallintolain mukaan velvollisuus.

Nyt päätökset valituksiin tehdään esim. tuulivoimakaava valituksissa tuulivoimahankkeen vetäjän lakimies- ym. yksipuolisen tuulivoima myönteisten selvitysten perusteella. Ei infraääntä huomioida terveyshaittana vaikka tosiasiassa se on jatkuvana haittana asuntojen lähellä vaarallista terveydelle.

Hallintolaki: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030434

31 § Selvittämisvelvollisuus:

"Viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset."

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Saksan Energiewenden todellisuuteen voi tutustua oheisen linkin kautta.

https://www.energy-charts.de/power.htm

Huomaa siinä ruskohiilen ja kivihiilen osuus sekä tuuli- ja aurinkosähkön tuotannon huojunta ( fluctuation ). Tuolla tuotannon tuuli- ja aurinkosähkön tuotannon vaihtelulla ja kulutuksen tarpeella ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset