*

Eija-Riitta Korhola Levottomia ajatuksia jäsennellysti

Pärjätkää sitten

Jos poliitikot vielä vielä esittävät tuulivoimalle jatkotukia, ehdotan että perustetaan kansanliike, joka velvoittaa heidät pärjäämään yksinomaan pelkällä tuulivoimalla. Tuulivoiman osuus kulutetusta energiasta Suomessa oli viime vuonna alle yksi prosentti. Ehkä se riittää eduskunnalle. Mutta muistetaan että se maksaa noin 300 miljoonaa vuodessa eduskunnan nykyisten kulujen päälle. 

Perusteluni on looginen. Tuo tuki syrjäyttää muita energiamuotoja. Jos siis kannatat tukea, sinun pitää kantaa sen seuraukset. 

Viikonloppuna puhaltanut Rauli-myrsky sai vauhtia tuulivoimaloiden turpiineihin. Yle uutisoi, että valmiiksi rakennetut yhteensä yli 1000 MW:n myllyt tuottivat sähköä enemmän kuin Olkiluodon yksi reaktori

Energiasta ymmmärtämätön maallikko saattaa ihmetellä, miksi tuulivoimaa ja etenkin sen tukia sitten vastustetaan. Niin näkyy miettivän moni poliitikkokin. Tuo myrskypäivä ikään kuin todisti, että tuulivoimassa on potentiaalia. 

YLE siis vertasi koko asennettua tuulivoimaa yhteen Olkiluodon ydinreaktoriin. Kun tuulivoimaa on asennettu runsaasti ja asennetaan koko ajan lisää, tulee väistämättä eteen hetki, jolloin sen tuottama hetkellinen teho ylittää yhden reaktorin tehon. Nyt siihen tarvittiin myrsky, joka katkoi sähköjä. 

Rauli-myrskyn tuottama tuulivoima merkitsi, että muiden tuottajien oli myytävä sähköä alennettuun hintaan tai vähennettävä tuotantoaan lähes yhden ydinvoimalan tuotannon verran. Kun tiedetään, että valmiiden päätösten mukaan syöttötariffien tuella rakennetaan kaikkiaan 2500 MW uutta tuulivoimaa, muiden tuottajien tilanne pahenee entisestään. 

No mitä sitten? Saahan markkinoilta poistua vanhaa ja modernia tulla tilalle. Tilanteessa ei olisikaan mitään vikaa, jos näin tapahtuisi itsestään. Mutta kun valtio sekaantuu kilpailuun tukemalla yhtä energiantuottajaa mutta ei toista, tilanne on vakava. Kilpailukykyisestä tulee kilpailukyvytön, ei ominaisuuksiensa vaan poliitikkojen vuoksi. 

Päätöksillään poliitikot osoittavat kuitenkin, etteivät he ymmärrä kokonaisuutta. 

Purettu kapasiteetti on tuottanut sähköä kaikissa säätiloissa ja olosuhteissa. Odotettavissa on ongelmia viimeistään tyynellä -30ºC pakkasjaksoilla. Jos ja kun valtakunnan verkko kaatuu, seuraukset ovat enemmän kuin vakavia. Jotta näin ei kävisi, olisi pakko jossain vaiheessa tukea säätösähkökapasiteetin rakentamista. Vai luotetaanko sähkön tuontimahdollisuuksien pysyvän saatavilla ja edullisena?

Nyt noudatettu politiikka on tuhoamassa sähköntuotannon kilpailun. Tilalle näyttää kehittyvän veronmaksajien varoista maksettu, tuettu sähköntuotanto. Tilanne kärjistyy, kun kaikki päätetyt yhteensä 2500 MW tehoiset tuulivoimalat ovat käytössä.

Tänään on jo toisenlainen päivä. Illan tehotilanne Fingridin jatkuvasti päivittyvien tilastojen mukaan kertoi, että tuulisähkö tuottaa enää alle 2% kulutetusta sähköstä. 

Niin pienestä määrästä ei kannattaisi murehtia tai kohkata, mutta ongelma onkin siinä, että koko ajan tuettuna tuo kääpiösähkö syö muita tuottajia markkinoilta pois. Juuri niitä, joita tarvitsisimme kovan paikan tullen. 

Tästä syystä Energiateollisuuden uusi pomo Jukka Leskelä on vedonnut, että tukiaisista pitäisi luopua. Leskelä katsoo, ettei tämä ole edes uusiutuvan energian edistämistä edesauttavaa, sillä tukidraiverit ovat kehityksen jarruja. Jos tukea halutaan, se pitäisi suunnata uusiin eikä olemassaoleviin innovaatioihin. Samasta syystä Fingridin Jukka Ruusunen on sanonut suoraan, että jos sähköt katkeavat, se on poliitikkojen vika. 

Miten me olemme sallineet tämän? Tätä ihmetteli myös Vapon Ahti Martikainen blogissaan, jota suosittelen lämpimästi. Siinä missä ymmärrämme jättää vaikkapa syövän hoidon ratkaisut asiantuntijoille, on päästöjen vähentämisestä tullut jokamiehen temmellyskenttä. Tulokset ovat sen mukaisia. “Tekisi mieli väittää, että tässä maassa ei oikeasti ole kovinkaan montaa henkilöä, jotka voivat hyvällä sydämellä sanoa hallitsevansa koko energiapaletin. Kuitenkin siihen liittyvät päätöksen vaikuttavat meihin kaikkiin ja erityisesti yhteiskuntaamme”, Martikainen sanoo. 

Jos poliitikot yhtään ymmärtäisivät minkä kaaoksen he ovat luoneet, he pyytäisivät veronmaksajilta ja energiantuottajilta anteeksi ja lopettaisivat vastaiset tukisuunnitelmat. Meillä piti jo olla systeemi, päästökauppa, joka ohjaisi vähäpäästöiseen tuotantoon, mutta sekään ei päässyt pahasti häirityillä markkinoilla näyttämään ohjausvaikutustaan. 

Tuulivoimaa tuetaan valtion varoista joka vuosi 300 miljoonalla eurolla 12 vuoden ajan. Tuki tuo Suomeen kahden ydinvoimalan tehon verran uusia tuulivoimaloita. Tuulivoimalan omistajat saavat yli 80 €/MWh riskittömän syöttötariffin mukaista korvausta valtiolta ja sähköpörssistä. Muut sähkön tuottajat saavat sähköpörssistä noin 30 €/MWh. Tuulivoimaloiden voitto on ollut suurempi kuin liikevaihto, koska valtion maksamaa tukea ei lasketa liikevaihtoon. Näin kehittyy joukko uusia miljonäärejä, suoraan budjetista, valtion varoista. Tämä tuskin on energiapolitiikan tarkoitus.

Tilanne valtakunnan verkossa 29.08. klo 17.39

Tilanne valtakunnan verkossa 29.08. klo 17.39

 

Muokkaa

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

31Suosittele

31 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (73 kommenttia)

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Hyvä kirjoitus taas kerran. Ne tuulivoima rakentamisen haitat joista kirjoitit n. 7 vuotta takaperin vuonna 2009 ovat kaikki realisoituneet.

"Mutta eihän tämä normaali energiamuoto olekaan. Tämä on ideologista, maailmankatsomuksellista sähköä. Kun haitat joskus tulevat ilmeisemmiksi, nykyiset kannattajat ovat ehtineet kääntää takkinsa ja niin sanotusti tajunneet, etteivät itse asiassa koskaan tuulivoimaa kannattaneetkaan. Mutta se on jo toinen juttu."

http://eijariitta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2009/08...

Terveys- ja ympäristöhaitat on huomattu, suuret tuulivoimalat rakennettiin liian lähelle asutusta, väki sairastuu ja joutuu muuttamaan kauemmas pois kotoaan.

Jukka Leskelä:
”Ajatus siitä, että valtio kantaa sähköntuottajien riskit, on erittäin vaarallinen.”

Jukka Leskelä on Energiateollisuuden sähköntuotannosta vastaava johtaja. Jukka on koulutukseltaan diplomi-insinööri. Kansallisen edunvalvonnan vastuuhenkilönä Jukka Leskelä on Energia- ja ilmastopolitiikan asiantuntija n. 20 vuoden työkokemuksella.

Poliitikot ovat nyt heikoilla jäillä sähköntuotannon tukipolitiikan kanssa, jos tuetaan niin kaikkia pitää tukea. Tämä on reilun pelin henki, ja jos ei tueta, niin ei mikään tuotantomuoto saa julkista tukea.

Miksei edes olemassa olevaa sääntöä noudatettu, "Jotta korvaukset eivät ajan mittaan nousisi liian korkeiksi, Suomen viranomaiset ovat vahvistaneet seuraavansa tuotantokustannuksia vuosittain ja mukauttavansa tarvittaessa tukea ohjelmaan liittyvien uusien voimaloiden osalta."
Valtiontuki SA.31107 (2011/N) – Suomi
http://ec.europa.eu/competition/state_aid/cases/23...

Käyttäjän EsaPaloniemi kuva
Esa Paloniemi

Jotta tuulivoima olisi parhaassa käytössä, tuulimyllyt pitäisi ottaa valtion haltuun. Nyt tuulivoimasta hyötyvät vain bisnesmiehet ja lobbarit. Rahaa siirretään köyhiltä rikkaille.

Olen epäileväinen tuulivoiman suhteen, entä jos tammikuussa ei tuule?

http://asfalttikukka.blogspot.fi/

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Tuulivoima on parhaassa kätössä vasta sitten, kun se pärjää omillaan ilman tukia, jotka ovat ilmaista rahaa. Kaiken päälle tuulivoima nykyisellään on markkinahäiriö, joka ei aidossa kapitalismissa tulisi kuuloon.

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen

Tutkimusten mukaan juuri talviaikaan tuulee eniten. Varmaan myöskin tammikuussa.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Osoita tutkimukset linkkeineen.

Statistiikasta näkee, että kuinka tuulista on ollut talvisin ja niitä on ihan saatavilla nytkin.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #21

No tuosta ei tarvitse kinastella, talvella todellakin tuulee enemmän. Tarkat kuukausikohtaiset tiedot löydät vaikkapa osoitteesta www.tuuliatlas.fi

Talvella tuulen tuotanto on parempaa myös sen vuoksi, että viileän ilman tiheys on suurempi.

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola Vastaus kommenttiin #26

Kovat pakkaset ovat kuitenkin valitettavasti poikkeus. Ja juuri silloin energiaa tarvittaisiin. Viime talvi oli hyvä esimerkki. Pahimmilla pakkasilla oli juuri viime talvena tilanteita joissa tuulivoiman tuotanto oli pyöreä nolla. http://blogit.iltalehti.fi/eija-riitta-korhola/201... http://blogit.iltalehti.fi/eija-riitta-korhola/201...
Näiden blogien Fingrd -linkit johtavat tietenkin nyt tämän päivän tietoihin, mutta googlaamalla löytyy tilannekuva:
http://www.hs.fi/talous/a1454998492617

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #27

Pitää toki paikkansa, että korkeapaineiden aikaan tuulivoimaloista ei juuri sähköä saa. Siksi rinnalla tulee kehittää myös kulutusjoustoa ja varastointitekniikoita.

Kun tuulivoimaloita parjataan olisi rakentavaa esittää myös vaihtoehtoja. Tavoitteenahan on (tai pitäisi olla) energiantuotannon liki täydellinen dekarbonisaatio vuoteen 2050 mennessä. Ydinvoiman lisärakentaminen ei näytä lupaavalta, kolmesta ydinvoimaluvasta huolimatta. Tuuli on Suomen olosuhteissa ainoa uusiutuva energianlähde jossa on riittävästi hyödynnettävää potentiaalia, muu on sen rinnalla näpertelyä.

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola Vastaus kommenttiin #28

Kai ymmärrät miksi ydinvoiman lisärakentaminen tökkii kaikkialla Euroopassa. Juuri siksi että markkinoiden toimivuus on pilattu tuilla. Kannattavasta tulee silloin kannattamatonta.

Huomaa se, että minä parjaan tuulitukia. Tuulivoimalat saavat toki pyöriä jos ne kannattavat itse itsensä. Ikivanhaa kannattamatonta teknologiaa ei kannata tukea. Julkinen raha kannattaa suunnata uuteen tutkimukseen, joka tuottaa vähäpäästöistä teknologiaa. Sitä toki tarvitsemme.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #31

"Kai ymmärrät miksi ydinvoiman lisärakentaminen tökkii kaikkialla Euroopassa. Juuri siksi että markkinoiden toimivuus on pilattu tuilla. Kannattavasta tulee silloin kannattamatonta."

Iso-Britanniassa Hinkley C voimala ei ota syntyäkseen anteliaasta syöttötariffista, 109 e/MWh, huolimatta. Jos tuolla hinnalla ei ydinvoimaa saa kannattamaan, ei sitä voi ainakaan edulliseksi sanoa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #40

Hinkley ei ole tyypillinen ydinvoimala hinnoittelultaan, niinkuin ei Suomen Olkiluoto 3. Ottamalla poikkeukset esimerkeiksi halutaan vääristellä asiaa.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #49

No otetaan sitten Fennovoima. Tavoiteltu sähkön hinta periaatteessa on liikesalaisuus mutta julkisuudessa olevien tietojen perusteella se tekisi 20 e/MWh tappiota jos olisi nyt toiminnassa.

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola Vastaus kommenttiin #52

No tässä voin vain viitata pilattuihin sähkömarkkinoihin. Kun uusiutuvia tuetaan, teknologianeutraalilta päästökaupalta meni ohjausvaikutus.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #54

Sähkö on ollut erittäin halpaa jo viiden vuoden ajan. Eiköhän hintaa ole laskenut talouden taantuma pikkuruisen tuulituotannon sijaan.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen Vastaus kommenttiin #28

Tässä kaikille "talvella tuulee niin että päässä humisee" diagrammi viime talven tuulitotannostamme:

http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/kulutus-ja...

Jokainen täyspäinen - ilman sähköteknistä peruskoulustakin - ymmärtää tuon sotkun nähdessään, ettei tuolla häirikkösähköllä ole mitään taloudellista ja teknistä käyttöä nykyisessä sähköverkossamme.

Tuulisähkön ainoa tarkoitus on tukien haaliminen käyttäen hyväksi ihmisten totaalista tietämättömyttä tekniikasta, fysiikasta ja matematiikasta ( tässsä tapauksessa persulaskutoimituksista).

Kalevi : Vaikka Suomeen rakennettaisiin 100 000 myllyä , ei yhtään pahisvoimalaa voida sulkea, ikävä kyllä.

Ole ystävällinen ja katso, mitä on tapahtunut Saksassa, jossa tuuli/aurikotehoa on hulppeat 90000MW.

Miten on käynyt Saksan hiilidioksidihumpan?

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #32

Niin, Saksan kokonaispäästöt eivät ole pienentyneet ennakoitua tahtia vaikka uusiutuvien osuus on merkittävästi kasvanut. Tärkeimmät syyt ovat kokonaiskulutuksen kasvu, joka on seurausta sekä väestön- että talouskasvusta, ja reilu vähennys ydinvoimassa.

Ei minunkaan mielestäni toimivan ydinvoimalan sulkemisessa ole järkeä. Mutta uusien ydinvoimaloiden syntyminen nähtävästi on tahmeaa. Kysyn edelleen, mistä se sähkö sitten revitään jos ei tuulesta?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #53

"Kysyn edelleen, mistä se sähkö sitten revitään jos ei tuulesta?"

Järkevä sijoittaisi ydinvoimaan jos fossiilisista pyritään eroon. Ydinvoima on ehdottomasti halvin tapa tehdä sähköä tänä päivänä jos siis fossiilisia ei lasketa.
Tuossa Fennovoiman tapauksessa hinnoittelu perustui voimalan 20 vuoden elinkaareen, mikä nyt on aivan liian pieni ja siis tarkoitushakuinen koska suurin meroerä ydinvoimalla on rakennuskustannukset.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #56

Tuosta kuvasta voi katsoa miltä se 50 euron hinta näyttää verrattuna koko 2000-luvun hintatasoon. Nykyhinnoilla 20 vuoden tappioita eivät seuraavat 40 vuotta kompensoisi.
http://tvky.blogspot.fi/2016/02/sahkon-hinnan-ennu...

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen Vastaus kommenttiin #53

Kaikki me rakastamme puhdasta tuuli/aurinkovoimaa ; eihän se ole epäselvää.

Ne eivät vain nyt armon vuonna 2016 toimi : ymmärrät heti ajatuksen mielettömyyden, jos joku ehdottaa saaristoliikenteen hoitoa optimistijollilla ; tilanne on sähkön tuotannossa tuuli/auringolla aivan sama.

Kalevi , vielä kerran ; vaikka me päällystäisimme koko Suomen aurinkopaneeleilla ja päälle tuhansittain tuulivoimaloita , ei yhtään pahisvoimalaa voitaisi sulkea ; me kaikki tietenkin toivoisimme , että asia ei olisi näin.

http://faktabaari.fi/fakta/petrus-pennanen-ydinvoi...

Ulkomuistista : aamulla oli - jos oikein muistan- Jukka Leskelä Energiateollisuudesta haastateltavana ; toimittaja lopuksi toiveikkaana kysymään, kuinka paljon aurinkovoima voi tulevaisuudessa tehdä meille sähköä ..." ..aikahaarukka voisi olla joitakin kymmeniä vuosia , joitakin satojatuhansia yksityiskoteja paneloituna, kymmneniä tuhansia liikerakennuksia paneloituna ja ehkä tuotto olisi n. 2-3% sähkön tarpeestamme..."

Käyttäjän TarmoRahkonen kuva
Tarmo Rahkonen Vastaus kommenttiin #28

Sähkön varastoinnista on helppo puhua mutta se on mahdoton suuressa mittakaavassa toteuttaa. Yksi vaihtoehto olisi tuulisähköllä pumpata vettä varastoaltaseen ja valuttaa se sitten alas sähköä tuottaen. Meillä vain ei ole sellaisia korkeuseroja, Norjassa on, mutta siellä on pumppuvoimaloita muutenkin, ei niitä tarvita erikseen juuri tuulisähköä varastoimaan.

Yksi vaihtoehto olisi tuulisähköllä lämmittää vettä ja sitten lämmönvaihtimia käyttäen pyörittää turbiineja mutta tämä vaatisi myös valtavan altaan ja häviöt olisivat valtavat.

Tuulivoimala on tuhansia vuosia vanhaa tekniikkaa, ei siinä tehdä mitään innovaatioita. Tuulivoimala on kallis rakentaa ja huoltaa.

Enkä usko mihinkään hiilivapauteen ollenkaan, kuten en usko ilmastonmuutokseenkaan ainakaan ihmisen aiheuttamana, siksi hiilivapaudesta puhuminen on pelkkää höpötystä vailla mitään pohjaa.

Käyttäjän TarmoRahkonen kuva
Tarmo Rahkonen Vastaus kommenttiin #26

Tuuliatlas? Näistähän puhuttiin joitain vuosia sitten ikään kuin sellainen tekemällä Suomi muuttuisi tuulisähkön huipputuottajaksi. Sama jos kuviteltaisiin Suomeen saatavan vuoria tekemällä kartta jossa on korkeuskäyriä.

Taas joku sotkee keskenään tehon ja energian, siis aikayksikössä tuotetun tehon. Sähköntuotannon olennainen tekijä on tuottaa joka sekunti kulutuksen verran tehoa, siksi kuukausi- ja jopa päiväkohtainen tuotantomäärä ei kerro mitään.

Tuulisähkön määrä verkossa voi olla max. n. 10%, sitä suurempi määrä tekee verkosta epävakaan. Tuulisähkö on vaarallista ja kallista haihattelua joka tekee enemmän tuhoa kuin hyvää.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #64

Mainitsemissasi varatointitekniikoissa ei mitään potentiaalia olekaan. Järkevintä on muuttaa sähkö polttoaineeksi jota voidaan käyttää energiantuotannossa ja liikenteessä. Yksinkertaisinta on tuottaa vetyä, mutta siinä tullaan vedyn varastointiongelmaan. Synteettinen maakaasu on sitten seuraava vaihtoehto.

Et nähtävästi tiedä mitä tuuliatlas tarkoittaa. Tutustu nyt edes etusivun informaatioon.

Tuulivoimaloiden huippukäyttöaika on kasvanut noin kaksinkertaiseksi viimeisen 20 vuoden aikana. Ekö se mielestäsi ole teknistä kehittymistä?

Varastointitekniikoiden ollesa implementoituna voi tuulisähkön osuus olla vaikka 200%, ei sille mitään teoreettistäa ylärajaa olla.

Käyttäjän TarmoRahkonen kuva
Tarmo Rahkonen Vastaus kommenttiin #65

Miten sinä sähkön polttoaineeksi muutat? ainakaan helposti ja halvalla. Prosessien myös tulisi pyöriä jatkuvasti. Vetyä valmistetaan teollisesti bensiinistä, veden pelkistäminen vaatii valtavasti energiaa. Sama jos tehdään synteettistä maakaasua, tarvittavat energiamäärät ovat huikeita ja sen polttoaineen arvo mitä saadaan ei koskaan ole lähelläkään pyörityskustannuksia.

Noistakin on helppo puhua jos ei ymmärrä mitä niiden takana oikeasti on.

http://www.energiauutiset.fi/etusivu/epaonnistunut...

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #66

Sabatier-prosessilla voidaan tuotaa synteettistä maakaasua 60% hyötysuhteella; 80% jos lämpöhäviöt voidaan käyttää kaukolämpöverkossa. Kuvioon kuuluu, että infra on kallista mutta sähkö ei, vaan jos uusituvaa tuotantoa on paljon, on sähkö usein hyvin halpaa. Mutta tottakai nykypävän raakaöljyn hinnalla fossiilinen energia tulee halvemmaksi.

Käyttäjän TarmoRahkonen kuva
Tarmo Rahkonen Vastaus kommenttiin #67

Niin, sota-ajan Saksassa jo tehtiin synteettistä bensiiniä Fischer–Tropsch-menetelmällä , muuta kun ei ollut, mutta hintahan tässä on se olennainen asia siis jos polttoainetta tarvitaan ehdottomasti ja sen hinta nousee. Tuolloinkin kannattaa itse sähköä tuottaa jotenkin muuten kuin tuulella.
Tuulisähkö ei ole koskaan halpaa, tuulivoimaloiden pystytys ja huolto on erittäin kallista.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Onko sinulla Eija-Riitta mitään sisäpiirin tietoa tästä tuulivoimatuen mahdollisesta jatkosta:

http://seppoviljakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2...

Onko todella mahdollista, että tätä totaalista järjettömyyttä vielä jatketaan 12 vuoden ja n. 4 miljardin hukkaan heitetyn veroeuron jälkeen?

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

En tiedä mutta jos niin käy, haluaisin muuttaa pois. Häpeän tätä jengiä niin.

Käyttäjän aveollila kuva
Antero Ollila

Viljo Heinoselle: Tuulisähkö sopii erittäin hyvin kapitalsimiin, jossa ei tarvita muita lakeja kuin oman pään ja pääoman turva. Monopoli ja tuet sopivat erittäin hyvin kapitalismiin, koska silloin pääoma tuottaa turvallisesti ja parhaiten. Mutta jos tarkoitit että, tuulivoima ei sovi markkinatalouteen, niin sitten tuen ajatustasi täysin.

Kaikki tuet ovat enemmin tai myöhemmin osoittautuneet ongelmallisiksi. Energia-alalla pitäisi jokaisen energiamuodon pärjätä omillaan, mutta esimerkiksi terveysvaikutusten vuoksi kivihiiltä pitäisi verottaa niin, että sen tuotantohinta olisi aina kalliimpaa kuin öljyllä tuotettu.

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen

Ymmärrettvä virhe. Kun tässä maassa hallituspuolueiden ministereistä yksikään ei tunnu erottavan kaverikapitalismia markkinataloudesta, niin ei sitä voi odottaa muiltakaan. Tuulivoima onkin yksi tämän ymmärryksen heikkouden ilmentymistä.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Mikä tahansa energian tuotanto sopii kapitalismiin ja markkinatalouteen, mutta ei yksipuolinen markkinoita häiritsevä tukipolitiikka.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Leikataan lapsilisä, jotta riittää rahaa tuulivoimaan.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Ari....Se taitaa olla kohta edessä, jos peli ei muutu. Hyvät veljet ovat jo valloittaneet poliitikkojenkin sielut. Ei kai markkinatalouden tähän pitänyt tähdätä, että kansalta otetaan pakolla suoraa tukea jopa etukäteen määrätyt 12vuotta meni sitten syteen tai saveen?

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

Seppo, ei Wikipediaa kannata lukea tarkistamatta milloin se on kirjoitettu. Tuo kuvaus koskee Saksan syöttötariffipolitikkaa, ei Suomen.

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen

Valtiolle syöttötariffi on kustannusneutraali, sillä se kerätään kaikilta sähkön kuluttajilta sähkölaskussa. Joten se ei rasita millään tavalla lapsilisiä.

Minä maksan mielelläni sähkölaskussani sen muutaman sentin syöttötariffia. Tärkeämpänä pidän sitä, että saadaan kuluttaa edullista ja ilmastoystävällistä sähköä. Tämän hetken tietojen mukaan tuulivoimaa rakennetaan kovasti lisää ja aurinkovoimalat kehittyvät siinä rinnan myöskin kovaa vauhtia. Eikö tuo kehitys miellytä?

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

Olet ihan pihalla Seppo. Ei se ole kustannusneutraali, sillä ei valtio niitä sähkölaskun rahoja saa.

Tuo kehitys ei todellakaan miellytä, sillä Saksan esimerkki pelottaa. Siellä energiantuotannon päästöt ovat kasvaneet Energiewenden myötä, eivät laskeneet.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #41

Uskovaisille ei järkipuhe tehoa.

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen

Syöttötariffituki ei rasita valtion budjettia sentilläkään. Muitakin energiamuotoja tuetaan syöttötariffituella. Kuluttaja kyllä maksaa sähkölaskussaan syöttötariffitukea, mutta samalla saadaan kohtuuhintaista sähköä, joka ilmeisesti kismittää perinteistä energiajättejä.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Tarkoitatko Seppo nyt sitä, ettei Eija-Riitan luvut pidä paikkaansa? Mistä nuo 300 miljoonaa sitten otetaan? Valtioyhtiöiden ylimääräisistä voitoistako?

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

Suomessa on kohtuuhintaista sähköä ollut tarjolla jo vuosikymmenet, se ei todellakaan ole tuulivoiman ansiota. Ja ne kuluttajien sähkölaskussan maksamat tuulivoiman tuet voisi valtio ihan varmasti käyttää muihin tarkoituksiin, kuten kaikki varmasti tietävät.

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

Seppo on väärässä, katso vastaukseni alhaalta.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Budjettitalouden tulot, menot ja tasapaino, mrd. euroa

Tulot ilman nettolainanottoa Menot ilman nettokuoletuksia Tasapaino
2004 ----- 38,5 ----- 36,3 ----- 2,2
2005 ----- 39 ----- 37,5 ----- 1,6
2006 ----- 41 ----- 39,4 ----- 1,6
2007 ----- 43,2 ----- 40,3 ----- 2,9
2008 ----- 44,3 ----- 43,5 ----- 0,8
2009 ----- 37,5 ----- 46,9 ----- -9,4
2010 ----- 39,1 ----- 49,9 ----- -10,8
2011 ----- 43,2 ----- 50,4 ----- -7,1
2012 ----- 45,7 ----- 53,4 ----- -7,7
2013 ----- 46,2 ----- 54,6 ----- -8,4
2014 ----- 47,7 ----- 54,2 ----- -6,6
2015 ----- 49 ----- 53,7 ----- -4,7
2016 ----- 49,1 ----- 54,5 ----- -5,4

Tuossahan se on, eli tulot eivät kasva riittävästi menoihin nähden. Vaikka leikataan ja hölistään niin talousarvio näyttää, että leikkaukset eivät ole tarpeeksi tai sitten tuhlataan jossain toisessa kohdassa. Jos lapsilisiä leikataan niin sitten on vara antaa tuulivoimayhtiöille lisää. Katsokaa itse; vuonna 2008 tulot ja menot tasapainossa, kokoluokka 44 miljardia, mutta nyt kun on kymmenen vuotta kohta leikattu menot ovatkin yllätys yllästys kymmenen miljardia suuremmat.

Kuka uskoo enää leikkauksiin, jotka vain näkyvät budjettikirjassa isompina lukuin, kun leikkaus minun mielestäni pienentää eli ei kasvata.

Poliitikon puhe on ongelmallinen kuulijalle, koska puheen totuudellisuus pitää itse kaivella esiin.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro Vastaus kommenttiin #17

Oheinen visualisointi esittää Valtiovarainministeriön esityksen vuoden 2017 talousarvioksi (11.8.2016), vuoden 2016 varsinainen talousarvion, sekä tilinpäätökset vuosilta 2007-2015 (vuoden 2015 hinnoin).

http://valtionbudjetti.fi/

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

Seppo Leskisellä on väärää tietoa. Kyllä suomalainen syöttötariffi rasittaa nimenomaan valtion budjettia. Suomessa syöttötariffijärjestelmät on rakennettu niin. Muita syöttötariffin kohteita ovat biokaasuvoimalat, metsähakevoimalat ja puupolttoainevoimalat mutta niiden saama tuki on murto-osa tuulivoiman nielemästä tuesta. Valtion Energiavirasto hyväksyy voimalaitoksen syöttötariffijärjestelmään ja maksaa hakemuksesta syöttötariffin sekä hoitaa muut syöttötariffijärjestelmän viranomaistehtävät.

Saksassa tuen maksaa sähkönkuluttaja, ja tämä nostaa sähkölaskua. Tuulivoiman suurimmissa maissa, Saksassa ja Tanskassa kuluttajan sähkö on Euroopan kalleinta.

Käyttäjän esalehtinen kuva
Esa Lehtinen

Seppo Leskinen (#10), kuinka monta nimellisteholtaan vähintään 3 MW tuuliturbiinia hyväksyisit rakennettavaksi vaikkapa kilometrin etäisyydelle kodistasi? Miten arvelet naapuriesi suhtautuvan tällaiseen?

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Syöttötariffi rasittaa kaikkia sähkön käyttäjiä ja vääristää kilpailua. Se on kuluttajalle ja koko energia-alalle haitallinen lisäkulu.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Onko tuulivoiman tukeminen suurikin summa ja jos on niin suhteessa mihin?

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Lue Vellu tuo Eija-Riitan antama linkki, niin voit summan suhteuttaa edes johonkin konkreettiseen kohteeseen.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Voinko suhteuttaa sen fossiilisten polttoaineiden tukemiseen? No en..koska se on mitätön summa siihen nähden.

Otetaan nyt vaikka tällainen: http://www.reuters.com/article/us-climatechange-en...

Tahi tällainen: https://www.theguardian.com/environment/2015/may/1...

Tahi saadaan joku luku: "The IEA’s latest estimates indicate that fossil-fuel consumption subsidies worldwide amounted to $493 billion in 2014"

http://www.worldenergyoutlook.org/resources/energy...

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola Vastaus kommenttiin #62

Vellu Heino, se on aivan humpuukia. Koskaan et kuule budjeteista joissa oikeasti tuettaisiin fossiilisia. Pelkkää silmänlumetta, jossa kimppakyytienkin salliminen lasketaan fossiilisen polttoaineen tukemiseksi.
http://blogit.iltalehti.fi/eija-riitta-korhola/201...

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #69

Tuki kuin tuki. Eihän tuo eroa oikeastaan lainkaan siitä,että ydinvoimaakin tuotetaan ilman loppusijoituksesta koituvia kuluja. Jätetään ne kulut yhteiskunnan maksettaviksi. Aivan samoin on nyt sitten fossiilisten kanssa. Tuulivoimasta ei niinkään tule noita jälkikuluja mitä voitaisiin jättää huomioimatta.

Haluatko oikeasti kokeilla kepillä jäätä ja väittää ettei fossiiliset polttoaineet ole saanut koskaan suoria budjettiin laadittuja tukia?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #70

"Pari vuosikymmentä sitten perustettiin rahasto ydinjätehuollon kustannuksia varten. Tähän mennessä siihen on kertynyt varoja 1,8 miljardia euroa. Se on vasta alkupääoma, sillä neljän käytössä olevan ja vielä keskeneräisen Olkiluoto kolmosen jätehuoltotarpeita varten rahaston pääomat on tarkoitus yli kolminkertaistaa nykyisestä. Niillä rahoilla rakentaisi jo yhden ydinvoimalan lisää."

http://suomenkuvalehti.fi/nurkanvaltaaja/nain-raha...

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #71

Niin, tämähän on yleisesti tiedossa. Mikä ei varmaankaan estä velluheinoja kertomasta vast'edeskin, miten ydinjätteen loppusijoitus on suoraa tukea veronmaksajilta ydinvoimalle.

Kolmen megawatin tuulivoimalan purkaminen ja sen ongelmajätteiden loppusijoitus maksaa puolisen miljoonaa euroa voimalalta. Päälle tulee velvoite maisemoinnista, en kyllä tiedä miten sellainen hehtaarin sorakenttä, tiet ja betonikakku maisemoidaan kustannustehokkaasti.

Tähän mennessä olen nähnyt ainoastaan operaattorin asettamia pantteja purkamiseen, joiden arvo on 25 000 euroa ja siitä puolet maksetaan 12 vuoden jälkeen. Jos operaattoria ei enää tariffituen päättymisen jälkeen olekaan, summa jää maanomistajan maksettavaksi ja käytännössä kunnan, jos maanomistaja ei maksa.

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola Vastaus kommenttiin #70

Tässä olet väärässä. Jätteen käsittely ja loppusijoitus on ydinvoimatoimijan vastuulla.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Nolointahan tässä on, että kaikki nekin jotka ovat kannattaneet tuulivoiman tariffitukea irtisanoutuvat siitä nyt, ja samalla hamuavat uuttaa tukea. Ville Niinistökin sanoo että tariffi on ylimitoitettu samalla näppärästi unohtaa aina kannattaneensa sitä. Pohjakosketus saatiin kun eilen Kauppalehdessä myös STY:n puheenjohtaja ja TuuliWatin toimitusjohtaja Jari Suominen piti tariffia toimimattomana, siis suurin tariffinsaaja.

Nykyisen hallituksen ohjelmassa oli vielä tuulitariffien leikkaaminen, se sitten peruttiin yhteistuumin. Soinin ennen vaaleja esittämä "ei enää euroakaan tuulivoimatuille" unohtui samantien.

Vastuunkantajia ei vaan löydy.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

"Kaikki lait pitää olla sellaiset, että ne ovat yhteiseksi hyödyksi, ja sen tähden, kun laki tulee vahingolliseksi, ei se enää ole laki, vaan vääryys, ja on hylättävä" esim. tuulivoimalle manipuloitu syöttötariffi/takuuhinta. "Väärin saatu ei ole saatua" on vanha tuomarinohje.

Jos lainlaatija noudattaisi rehellisen periaatteen mukaista toimintaa, niin syöttötariffi tuulivoimalle olisi jo purettu.

Muuten mitä eroa on tuulivoimalla ja kepulla, - tuulivoima pettää kun sitä tarvitaan, mutta kepu pettää aina.

Jukka Mäkinen

Tuulivoiman tukeminen on aivan luonnollinen seuraus siitä että Kepu on hallituksessa ja vielä pääministeripuolueena. Aina kun kepu on hallituksessa, niin valtion rahaa sysätään maakuntiin MTK-laisille isännille. Tuulivoimatuki on ainoastaan yksi muoto kepulaisesta siltarumpupolitiikasta. Sipilän hallitus yrittää leikata palkkoja, lapsilisiä, koulutusta, mutta ei koske tikullakaan maataloustukiin. Lisää vaan lappaavelkarahaa isännile.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Timo Soini puheessaan kehuu, miten hallituskaudella "tuulitukia on leikattu". Ei muuten ole. Joko Soini valehtelee, tai sitten hän oikeasti luulee että hallitus on leikannut tuulitukia. En tiedä kumpi on pahempi.'

https://www.suomenuutiset.fi/soinin-puhe-kokonaisu...

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Pitää kysyä tarkentava kysmymys, kuten prof. Larry Gushee opiskelijoilta: "Compared to what?"

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Ehdin jo kysyä lehden kommentti-osiossa:

"
"Tuulivoimatukia on leikattu"

Voisiko joku ystävällisesti selittää miten ja kuinka paljon ?

Olen siinä käsityksessä, että tämä tuulihuijaus tulee entisten päätösten perusteella jatkumaan seuraavat 12 vuotta loppulaskun ollessa noin 4 miljardia veroeuroa täysin -painotus sanalla täysin- hukkaan heitettyä rahaa, joka pääsääntöisesti ohjautuu ulkomaisille laitetoimittajille."

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

Soini taitaa kuvitella että se tariffinalennus joka tapahtui vuoden alusta olisi hallituksen tekosia.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Selvennykseksi , jos joku ´ei pysynyt kärryillä´ : Eija-Riitta tarkoittaa jo alkuperäisessä tuulitukimallissa ollutta ehtoa, että korotettu 105€:n takuuhinta kolmelta ensimmäiseltä vuodelta laski tämän vuoden alussa 83€/MWh.

Tähän päätökseen ei nykyisellä hallituksella ole mitään tekemistä.

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen

https://fi.wikipedia.org/wiki/Sy%C3%B6tt%C3%B6tariffi

Kivaa ja hyödyllistä luettavaa kustannusneutraalista syöttötariffista.

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

Se ei ole kovin hyödyllistä luettavaa, sillä Wikipedia ei kuvaa Suomen syöttötariffijärjestelmää. Tämä on itse asiassa hyvä esimerkki siitä, miksei kannata vieläkään ulkoistaa järjenkäyttöä Wikipedialle.

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen

Lue kuitenkin ja kerro missä kohtaa sanotaan, että valtiolle kustannusneutraali tarkoittaa vain Saksan syöttötukijärjestelmää?

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola Vastaus kommenttiin #45

Ei siinä sanotakaan! Mutta sinun kannattaa lakata pitämästä Wikipediaa Jumalan sanana. Teksti kaipaisi korjausta. Siinä on virhe.

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen Vastaus kommenttiin #47

No miksi sitten toista väitit kohdassa 42?

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola Vastaus kommenttiin #50

Mitä tarkoitat? Olen koko ajan sanonut että Wikipedian artikkeli ei kuva nykytilannetta Suomessa. Se on luultavasti kirjoitettu aikoja sitten ja kuvaa Saksan käyttämää syöttötariffimallia. Suomeen se ei sovi. Jos kuvittelet että kaikki Wikipediassa pitää paikkansa kaikkialla olet pihalla.
Jos kerran itsekin löysit datan josta näkyy että tuulituki on budjetissa, millä logiikalla väität että se on kustannusneutraali. Se raha ei palaa valtiolle sähkölaskujen muodossa, vaan sehän tekee ulkomaisista ja muutamista kotimaisista sijoittajista miljonäärejä.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

Valtio olemme me, joten sillä ei loppupeleissä ole mitään merkitystä, otetaanko tuulivoiman tukirahat valtion pussista vai suoraan meidän (sähkökäyttäjien) pussista.

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen

Niin me olemme ja me tarvitaan ja hyödytään edullisesta sähköstä. Ja edullista sähköä saadaan kun me valtiona tuemme järkeviä ja puhtaita uusiutuvia energialähteitä. Tuuli on muuten polttoaineena täysin ilmaista ja jatkuvasti uusiutuvaa - ainakin vielä.

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

Eikö sinua yhtään huoleta se että se antaa vain prosentin tarvitsemastamme energiasta? Silti se samalla tuhoaa sitä energiaa jota me kipeästi tarvitsemme.

Ja jos se vuoden päästä antaakin kaksi prosenttia, meille jää silti 98% haaste - kun rahat on kulutettu tuohon kahteen prosenttiin. 300 miljoonaa vuodessa on paljon. Kymmenessä vuodessa se on yli 3 miljardia.

Silloin meillä on kapasiteetiltaan saman verran tuulivoimaa kuin ydinvoimaa - mutta tuulivoimasta irtoaa mitätön määrä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset