*

Eija-Riitta Korhola Levottomia ajatuksia jäsennellysti

Omatekoinen solmu

Presidentti Sauli Niinistö sen sanoi: EU on solmussa, ja se solmu on omatekoinen.

Kokeneena huippukokoustajana hän tiesi, mistä puhui. Kahdenkymmenenkahdeksan maan unioni ei kykene päätöksiin eikä ratkaisemaan ongelmiaan. Silti Niinistökään ei ehdottanut tiiviimpää unionia tai syvempää integraatiota. 

Olen yrittänyt miettiä, mitä hän sitten ehdotti. Luultavasti hyvin arkisia ja jokapäiväisiä asioita, jotka varmistaisivat politiikan korkeaa tasoa: kaukokatseisuutta, ennalta varautumista, huolellista harkintaa, tehokasta toimeenpanoa ja kykyä korjata kurssia nopeammin. Juhlallisten huippukokousten kulttuuri ja eurokraattien näytösluontoiset temput harvoin edistävät tätä, mutta EU:ssa on paljon sellaista, mikä voisi sen tehdä. Yhä. 

Sinänsä välttämättömien huippukokousten ongelma lienee juuri siinä, että ne johtavat huomiota pois näistä arkisista, jokapäiväisistä keinoista, joilla varsinainen laatu varmistetaan. 

Tyypillinen näytösluonteinen ele oli keksiä edellisten eurovaalien alla ajatus kärkiehdokkaista, spitsenkandidaateista, joilla yritettiin innostaa kansa vaaliuurnille. Se oli virhe. Saimme johtajan, johon jumiuduttiin siitä huolimatta, että jo ehdokkuuden aikana alkoi vahvasti näyttää, että hänen parhaat päivänsä on jo nähty. Joustovaraa ei kuitenkaan ollut, ja tämäkin poliittinen näytös vieroitti Iso-Britanniaa entisestään eurokraateista. Meillä on EU:ssa johtajuusvaje. 

Britannian exit tulee puolestaan merkitsemään tasapainovajetta. Englanti on ollut merkittävä vastapaino sekä Saksan että Ranskan vaikutukselle. Voisi jopa kysyä, olisiko joitain EU:n valuvikoja voitu välttää, jos britit olisivat vaikuttaneet EU:ssa jo aikaisemmin – eikä vasta 1973, kun komission kulttuuri ja EU:n hallintotapa olivat jo vahvoja ja pitkälle kehittyneitä.

Euroopassa populistit sekä oikealla että vasemmalla ovat saaneet kasvavan kannatuksen. Kansan valintaa ei tule kuitenkaan kevein perustein moittia eikä vaalien viestiä torjua. Mutta tässä pätee sama kuin usein kritisoimassani vihreässä politiikassa: siitä että on tunnistanut ongelman, ei loogisesti seuraa, että olisi tunnistanut siihen hyvän ratkaisun. Eihän ambulanssin soittaneelle ihmisellekään panna kirurgin veistä käteen. Ja vastaavasti: vaikka populistien ratkaisumallit ovat usein kelvottomia ja pinnallisia, ei ole syytä torjua kaikkea kritiikkiä, jota he esittävät. He ovat tunnistaneet oikeita ongelmia.

Populistien havainto – ”meillä on liikaa Brysseliä” – on saanut laajan tuen. Mutta se ei tarkoita samaa kuin ”meillä on liikaa Eurooppaa”. Meillä on edelleenkin liian vähän Eurooppaa. Eurooppa on laajin markkinamme ja tärkein kansainvälinen viitekehyksemme. Tarvitsemme kunnon sisämarkkinoita ja vahvaa ja yhtenäistä Eurooppaa kipeämmin kuin koskaan. Tarvitsemme enemmän Eurooppaa, mutta vähemmän Brysseliä.

Mitä olisi vähempi Bryssel? Tietenkin parempaa lainsäädäntöä, jossa kokonaisuus ja päätösten seurausvaikutukset jäsenmaille on hahmotettu paremmin kuin viime vuosina on tapahtunut. On nähty liikaa esimerkkejä lainsäädännöllisestä maniasta, jossa samaa tavoitetta on lähestytty eri osastoissa ilman kunnollista koordinaatiota direktiiveillä, jotka kumoavat, kampittavat ja häiritsevät toisiaan. Tuloksena on ollut päällekkäistä lainsäädäntöä ja yliregulaatiota, ja yritystä ratkaista globaaleja ongelmia yksinomaan Euroopan kautta. Eurooppa on ollut uskomattoman naiivi. Meillä on realismivaje. 

Tässä suhteessa suomalainen EU-keskustelu on ollut sokeaa. Meillä on vakava hahmotusvaje. Ihmetykseni on kasvanut vuosi vuodelta. Kuinka on mahdollista, että meillä kiistellään, oliko maksuosuuksien kasvun laskentatapa oikea: oliko se nyt 50 miljoonaa isompi vai pienempi, ja silti ilman kunnon keskustelua voidaan hyväksyä miljardin vuotuinen lisälasku EU-lainsäädännön sisään leivotuissa kustannuksissa. Voi tosiaan olla katkeraa jäädä ilman EU-tukia ja maksualennuksia, mutta vielä paljon katkerampaa on joutua sellaisen lainsäädännön kohteeksi, joka syrjii joka ikinen päivä. Valitettavasti tämä on ollut Suomen tie liian monta kertaa. Siihen liittyy keskeisesti demokratiavaje, jota olen taustoittanut blogissani muutama vuosi sitten.

Mielestäni EU:ssa on myös vastuuvaje, eli liian paljon valtaa ilman selkeää vastuuta. Europarlamentaarikkona ollessani pidin kyseisen talon suurimpana ongelmana sitä, että meillä oli valtavat mahdollisuudet vaikuttaa lainsäädäntöön, mutta ei käytännössä mitään velvoitteita huolehtia sen toteutuksesta. Tämä selitti monet älyttömät linjaukset. Se seikka, että asioita seurataan niin heikosti, pahentaa tilannetta. Europolitiikkaan on itse asiassa hämmästyttävän helppo karata vastuuta pakoon. Siellä on paljon valtaa, mutta en yksinkertaisesti näe, miten vastuu koskaan toteutuisi. Tämä on etenkin komission ja parlamentin poliitikkojen ongelma, siinä missä neuvoston puolella sentään joudutaan tekemään tiliä päätöksistä ja ottamaan vastuu niiden toteutuksesta. 

Mietin usein, olisiko EU-politiikassa mahdollista palata takaisin omia jälkiään ja löytää todellinen virhe, myöntää se sellaiseksi ja yrittää korjata se mikä on korjattavissa. Vai onko ainut mahdollisuus peittää virhe uudella virheellä ja keksiä sille populistinen selitys?

Ehkäpä politiikkaa vaivaa siis myös nöyryysvaje. Maksamme yhteiskuntana paljon siitä, että nöyrtymistä ja virheiden myöntämistä pidetään poliittisissa piireissä heikkouden merkkinä.

Jos toisin on, se jää mieleen. 

Ensimmäisellä meppikaudellani, politiikkaan vastatulleena, pohdin usein, milloin kuuluisa vallan turmelus alkaa. Tapahtuuko se niin vähitellen, ettei sitä huomaa vai tapahtuuko se nykäyksittäin? Mitä meille täällä talossa tapahtuu, kysyin. 

Tämä kaikki mielessäni juttelin uutena meppinä parlamentin silloisen puhemiehen, espanjalaisen Jose-Maria Gil-Roblesin kanssa. Kysyin, miten hän, kaikkien arvostama puhemies, estää pöyhkeäksi tulon. Hän paljasti muistisääntönsä, jota en unohda ikinä. Vastaus oli eleetön ja siitä puuttui teeskentely. “Kun istun mustassa autossa ja näen näyttävät autosaattueet ja moottoripyöräpoliisit vierellä, katson aina sitä pölyä, joka tiestä nousee. Muistutan silloin itseäni psalmin sanoista: ’Hän tuntee meidät ja tietää meidän alkumme, muistaa että olemme maan tomua.’”

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

13Suosittele

13 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (27 kommenttia)

Käyttäjän aveollila kuva
Antero Ollila

Minulle riittää Euroopassa vapaakauppa. Ilmaiset asian ikään kuin EU:ssa ei olisi sisämarkkinoita, kun käytät ilmaisua "tarvitsemme kunnon sisämarkkinoita". Eikö EU:ssa olekaan vapaakauppaa, vai mistä on kysymys?

Mihin tarvitaan "vahvaa ja yhtenäistä Eurooppaa"? Minä en ainakaan sellaista kaipaa. EU on pyrkinyt suurvallaksi ja itse näen asian pelkästään poliitikkojen vallanhaluna, että pitäisi päästä pyörittämään mahdollisimman isoa pyörää. Mielestäni EU on epäonnistunut kaikessa muussa tärkeässä paitsi vapaakaupassa ja sen vuoksi on turha haikailla vahvan Euroopan perään. Eurooppa on tilkkutäkki ja sellaisena pysyy.

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

Viittasin siihen ettei meillä ole kunnolla hyödynnettyä sisämarkkinoita, klassisena esimerkkinä digitaalisten sisämarkkinoiden haasteet . Emme ole vieläkään kyenneet hyödyntämään sitä volyymia jonka EU meille mahdollistaisi, koska pidämme kiinni erilaisista esteistä ja kansallisista rajoituksista. Kun uusiin tuotteisiin liittyy usein jokin palvelu, kohdataan ongelmia,siitä huolimatta että tavara saa liikkua - palvelu ei.

En minäkään kaipaa vahvaa ja yhtenäistä Eurooppaa poliittisessa mielessä. Jos voisi mennä taaksepäin, yksi purettava asia olisi varmaankin rahaliitto. Ei se toiminut sittenkään niin erilaisten talouksien kohdalla.

Käyttäjän OSAKARIK kuva
Olli Kankaanpää

Lopultakin, rahaliitto ei toimi yksittäisten valtioiden tasolla. Britannian kohta erottua, kenties suomalainenkin teräs pääsee markkinoille Kiinan valtion tukeman halpatuotannon kaatuessa kasvaviin tullimaksuihin ja maan omaan heikkoon kulutuskysyntään.

Britannia on ollut suurin ja vaikutusvaltaisin taho myydä kiinalaisia tavaroita ja ajatuksia alennuksella Euroopassa.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Mielestäni Pohjolan maat ovat toimineet fiksusti monessa suhteessa. On tehty kaikki se, josta on ollut kaikille hyötyä. Mutta esim. yhteistä rahaa, velkavastuuta, yhteisiä lakeja, budjetteja tai komission edellyttämää "taakanjakoa" ei ole turhaan yritetty.

Lähes ikiaikainen passittomuus ja liikkuvuus po. maiden kansalaisille, opiskelu, työmarkkinat ja kultturiyhteistyö sen sijaan ovat kyllä olleet menestystarinoita pohjoismaissa. Miksei siis Pohjola voisi olla EU:lle muuan malli - toimiva sellainen?

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Eurooppa on tilkkutäkki ja sellaisena pysyy."

Mitähän tämä tilkkutäkkimetafoora mahtaa tarkoittaa?

Tilkkutäkki on tilkuista tehty peite, ei se ehkä niin kaunis ole, eikä kovin yhtenäisen näköinen, mutta tehtävänsä se täyttää ainakin yhtä hyvin kuin mikä tahansa täkki, peite tai viltti.

Eivät nämä yhtenäisemmän näköiset peitot, kuten USA, Sveitsi, tai Saksan liittotasavalta, ole yhtään sen parempia tehtävänsä täyttämisessä kuin tilkkutäkki nimeltä EU.

Jotkut haluavat repiä tilkkutäkin hajalle.
Kysymys kuuluu että miksi ihmeessä?
Minun mielestäni se on mielipuolinen ajatus.

Tilkkutäkin alla olemme kaikki paremmassa suojassa, on turvallista ja lämmintä.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Tilkun alla on kovin vaikea pysyä lämpimänä. Kun on tilkkuja riittävästi yhteenommeltuna, niistä tilkuista on jotain hyötyäkin.

Käyttäjän petteripietikainen kuva
Petteri Pietikäinen

Solmu... - Gordionin solmu, joka vaatii uuden ajan Aleksanteri Suuren sitä aukaisemaan. Miekkahan se taitaa olla nytkin ainoa apuväline, joka solmun aukaisee... mitä ikinä tarkoittaneekin.

Mitä suureen EU-konglomeraattiin tulee, niin analogisesti vanha Kari Suomalaisen pilapiirros jostain edesmenneestä Suomen hallituksesta kuvasi osuvasti:

"Vaikka on 20 silinteriä (=ministeriä), ei liiku mihinkään..."

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Liiketoiminnankin perustana oleva panos-tuotos ajattelu ei vaan enää oikein kohtaa Eu ssa. Koneiston aiheuttamat mielettömät kustannukset pankkitukineen, Kreikan petokset, kyvyttömyys päätöksen teossa ja omien sääntöjen jatkuva rikkominen on saanut aikaiseksi vastentahtoisuuden koko paskaa kohtaan. Liittovaltiohaaveilukin on ainoastaan luonut kuluttajan silmin katsoen yhden oksan lisää, tuottamattomia parasiitteja kokoustamassa. Virkamieskoneistohan ei vieläkään ole pienentynyt.

Alussa odottelin innolla annettujen lupausten toteutumista. Hintaharmonisointia, eli halvempaa safkaa, Saksan hintatasoa myös autokaupassa jne. yhteisiä markkinoita, vapaata kilpailua ja yhteismitallisuutta hankintojen verotuksessa. Mitä sitten on nyt EU lta saatu ? Rajallisen ymmärrykseni mukaan passittomuutta joo ja talousongelmia yhteisvaluutan ansiosta, Venäjän kaupan sakkaaminen, sanktioinnin johdosta. Maahantulijoiden sankka ja hallitsematon vyöry. Lisäksi olemme saaneet kuuliaisen sylikoiran maineen EU n isojen koirien kerhossa.

En jaksa enää uskoa Suomen saavan EU n ehtojen ja yhteisvaluutan avulla omaa talouttaan valitettavasti kuntoon. Onko se sitten EU n vai Suomen hallituksen vika. En tiedä. Mutta jotain erilaista on syytä tehdä ja nopeasti. Muut pohjoismaat kun menevät kehityksessä jo heittäen ohi. ( siis muussakin kuin Rion mitallitilastoissa ) Ruotsissa on nyt oikeasti työvoimapula. Ei silleen leikisti EK n hengessä.

Toiminnan suunnan pitäiminen samana tuo, aivan oikein, saman lopputloksen.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Presidentti Niinistö on aiemminkin näyttänyt että hän hallitsee myös populistisen pelin.

Niinistö laatii lausuntoja saadakseen kansalaisissa aikaan tietynlaisen positiivisen asennoitumisen itseään kohtaan.

Nämä Niinistön populistiset ulostulot ovat aina olleet hyvin harkittuja, tiettyihin väestöryhmiin suunnattuja, ja niiden tarkoitus on saada kapinamieltä laantumaan ja tietenkin edistämään myönteistä suhtautumista Niinistöön itseensä.

Tällaisissa lausunnoissa pitää tietenkin aina olla äärimmäisen varovainen, sillä ainahan se on niin että jos kumartaa toisaalle, tulee pyllistäneeksi toisaalle.

Tässä lausunnossaan Niinistö tuli pyllistäneeksi EU- myönteisille, mutta toisaalta esitetyssä kritiikissä ei ollut mitään sellaista mikä ei voisi pitää paikkansa.

Niinistö olisi voinut pitää myös toisenlaisen puheen, puheen missä hän olisi tukenut EU:ta, eikä siinäkään puheessa olisi tarvinnut esittää mitään totuudenvastaista.

Tällä kertaa Niinistö päätti siis pitää tällaisen puheenvuoron, syistä jotka vain hän ja presidentikanslia + neuvonantajat yksin tietävät.

Puheen tarkoitusta voi vain arvailla, mutta melkeinpä voisin sanoa että luotan Niinistöön sen verran että uskon tarkoituksen olleen hyvän. Se on sitten eri asia toteutuuko puheen tarkoitus, vai käykö ihan päinvastoin.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Nykyiseen muotoon union ajaneen EU:n ideologiselle johdolle ei riitä "suurin yhteinen tekijä", jonka voisi hyväksyä ylivoimainen valtaenemmistö, vaan se on moneen kertaan väkisin ylitetty epäonnistumisten kustannuksella. Siitä solmut...
https://matta.hut.fi/matta2/isom/html/alkutekj3.html

Vapaakauppa ja jäsenten vapaa liikkuvuuus kuuluvat SYT:ään, muttei velkavastuu-unioni, tulonsiirtounioni, bail-out, pieleen mennyt Schengen/Dublin, koko maailman sosiaalitomistoksi ryhtyminen sekä eräät energia-/päästöratkaisut jne.
Solmu on todella itse aiheutettu. Se on sitä turmelusta tai tomun unohtamista.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Solmu on todella itse aiheutettu. Se on sitä turmelusta tai tomun unohtamista."

Solmuissa ei ole mitään vikaa, ne pitävät Euroopan koossa.
Jos solmut auotaan, Eurooppa hajoaa kuin varpusparvi.

Yhtenäinen Eurooppa on vahva. Yksittäiset varpuset ovat kaikkien petojen, myös pienten petojen helppo saalis.

Jos EU: solmut avataan ja EU hajoaa,
Suomi on varpusparven heikoin,
se on se helpoin nakki,
se on saalistajien ensimmäinen kohde.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Kokoomus on solmussa ja se solmu on omatekoinen. Sauli Niinistön monet puheet ovat halpaa populismia, mutta sitä kansa kai sitten tilasi ja sitä se nyt saa.

http://www.hs.fi/politiikka/a1472015899085

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Olipahan taas pakko suositella, mutta katson ihmeissäni kommentteja, aivan kuin kommentojat eivät olisi lainkaan ymmärtäneet lukemaansa.

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

Kiitos Aappa. Minäkin usein huokaan syvään. Mitä tälle lukevalle kansalle on tapahtunut?

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Siellä luki mm. että "Niinistö ei ole ehdottanut syvempää integraatiota".
Pitäisikö minun olla Niinistön kanssa samaa mieltä?

Enkö minä saa kannattaa syvempää integraatiota,
vaikka niinistö ei sitä kannattaisi?

Jos en ole samaa mieltä Niinistön kanssa, niin merkitseekö se sitten sitä etten ole lukenut kunnolla blogikirjoitusta.

Sitäpaitsi olen sitä mieltä että Niinistön puhe oli populistinen, eikä sitä pidä ottaa kovin vakavasti.

==========

En toki ole sitä mieltä ettei EU:ssa olisi arvosteltavaa ja etteikö EU:ta pystyttäisi korjaamaan ja parantamaan. Se että korjattavaa on ei kuitenkaan tarkoita sitä että EU:ta ei tarvita.

Jos meillä ei ole kulkuvälineenä mersua vaan mosse, asiaa ei korjata sillä että ajetaan mosse rotkoon, ei tilanne sillä suinkaan parane. Parempi ajaa sillä mossella kuin käyttää aasia tai kulkea jalkapatikassa. Mosse on parempi kuin ei mitään, kunnes saadaan parempi auto.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #14

Vihavainen, olen havainnut, että olet pääasiassa itsesikanssa vain samaamieltä.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #16

"Vihavainen, olen havainnut, että olet pääasiassa itsesikanssa vain samaamieltä."

Hyvä havainto, niin olenkin.
En ole huomannut omissa ajatuksissani kovasti virheellisyyksiä.

No, aina jotain lapsuksia tulee silloin tällöin.
Olethan sinäkin minulle niistä joskus huomauttanut,
mistä olen tietenkin aina yhtä kiitollinen. :)

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #17

Pekka Puupää sai aikoinaan työtodistuksen, jossa luki "Puupää on sillointällöin tehnyt tyhmyyksiä": Pekka ei tätä hyväksynyt, mutta kun työtodistus muutettiin muotoon,"Puupää ei ole sillointällöin tenyt tyhmyyksiä", niin Pekalle kelpasi.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #24

:)

Tämä seuraava juttu ei nyt mitenkään liity tähän Puupää-asiaan, mutta on muuten minun mielestäni hyvä juttu.

Winston Churchill on kuulemma sanonut että paras todiste demokratian mahdottomuudesta on viiden minuutin keskustelu keskivertoäänestäjän kanssa.

En tiedä pitääkö tämä juttu paikkansa Winstonin osalta, mutta muuten sen paikkansapitävyys on aika selvä, ainakin sellaiselle joka on ollut mukana tilaisuudessa jossa keskivertoäänestäjä on politikon juttusilla.

Käyttäjän pekkakorvenniemi kuva
Pekka Korvenniemi

Liikaa Brüsseliä muttei liikaa Euurooppaa. Realismivaje ja hahmotusvaje.
Niinpä, hyvin sanottu.
Brysseliä etupäässä väärissä ja turhissa asioissa, lisäisin; näin Suomesta katsoen.

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Seppo Hauta-aho aukoi aikoinaan hieman historian solmuja Toivottavasti tämän asian ympärillä käydään vieläkin " arvojohtajuuteen " liittyvää keskustelua myös eduskunnassa.

http://seppohautaaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1478...

Suomessahan on tapana muuten painella villasukilla kaikki johtajien t. Ministerien tekoset unhon suohon. Mitäs sitä vanhoja kaivelemaan.

Käyttäjän StefanTallqvist kuva
Stefan H. Tallqvist

Hei Eija-Riitta,
Koskien EU asioita, ainoa tie on vähitellen parantaa ja kehittää suhteita siihen suuntaa. Se, että meillä viljeltäisiin jonkinlaisia Brexit-ajatuksia olisi täysin unohdettava. Tulevaisuus on suuremmissa liittymissä, joilla on globaali vaikutusvalta. Kansallisvaltioitten aika on takankanapäin! Kansallisella tasolla voimme varmaan säilyttää meille tärkeimpiä lakia ja laitoksia tulevaisuudessakin.
=

Koskien Kiinaa minua kiinnostaisi muutama asia; ”Pekingin Tsinghua-yliopiston yhteydessä (oelvassa) olevassa Tsinghua-Brookingsissa”. Tämä seuraava on kai se tutkimuslaitos jossa olet vieraillut:

Brookings-Tsinghua Center for Public Policy :
In 2006, the Brookings Institution established the Brookings-Tsinghua Center (BTC) for Public Policy as a partnership between the Brookings Institution in Washington, D.C. and Tsinghua University's School of Public Policy and Management in Beijing, China. The Center seeks to produce high quality and high impact policy research in areas of fundamental importance for China’s development and for U.S.-China relations.[66] The BTC is directed by Qi Ye.[67]
=

Kuten olen kertonut, aktiiviaikanani tunsin joukon eurooppalaisia, yhdysvaltalaisia ja japanilaisia radioastronomeja, mutta en kiinalaisia.

Nykyään Kiina näyttää satsaavan isoja rahoja radioastronomian tutkimiseen, esim. rakentamalla maailman suurimman parabeliantennin, joka on puoli kilometriä halkaisijaltaan! Kuvia näkyy seuraavassa Puheenvuorossa:

”Kiinalainen SETI-tutkimus alkaa”. 4.7.2016 14:32 Stefan H. Tallqvist, Radioastronomia
http://stefantallqvist.puheenvuoro.uusisuomi.fi/21...
=

Kun olet liikkunut näissä kiinalaisissa akateemisissa piireissä, oletko kuullut mitään tästä asiasta tai Kiinan suunnitelmista radioastronomian suhteen?

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

Täytyy tunnustaa etten ole koskaan kuullut Kiinassa tuosta SETIstä. Se ei kuitenkaan kerro mistään muusta kuin siitä että minä en ole onnistunut huomaamaan kaikkea. Oma alueeni liittyy ympäristöpolitiikkaan.

Käyttäjän SauliAittola kuva
Sauli Aittola

Johtajuusvaje vaivaa EU:ta, kuten Suomeakin. Niinistö otti oikean asian esille jämäkästi esille.

Ståhlberg, Paasikivi, Kekkonen. Näiden jälkeen ensimmäinen kunnon presidentti. Koivisto fundeerasi kyllä, mutta valitsi väärän strategian ja EU.n tien. Ahtisaari ja Halonen olivat virkamiesmäisiä leipäpappeja.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Johtajuusvaje vaivaa EU:ta, kuten Suomeakin. Niinistö otti oikean asian esille jämäkästi esille."

Johtajuusvaje vaivaa demokratioita yleensä. Johtajuutta ei yleensä saa vaaleilla, se pitää ottaa.

Suomessa oli viimeksi johtaja silloin kun Mooses Lipponen hallitsi. Sen jälkeen on ollut näitä virkamiehiä.

-------------

Mitä Niinistön johtajuuteen tulee niin se perustuu vahvasti populismiin, niin ennen presidentiksi tuloa kuin nyt presidenttinäkin.

Niinistö on EU- miehiä, on aina ollut ja EU- miehenä kansa hänet valitsi myös presidentiksi.

Tämä nykyinen Niinistön EU- kriittisyys on nyt jotain poliittista peliä, populismia. Jos Niinistön kanta EU:hun muuttuu, niin kyse on takinkäännöstä joka on yhtä paha kuin Soinin päinvastaiseen suuntaan tapahtunut takinkääntö.

Käyttäjän SauliAittola kuva
Sauli Aittola

"Suomessa oli viimeksi johtaja silloin kun Mooses Lipponen hallitsi. Sen jälkeen on ollut näitä virkamiehiä."

Lipponen oli Koiviston avustajapiirissä jo kun Koivisto fundeerasi Suomelle tietä EU:n ja eurovaluuttaan. Silloin tehtiin strateginen virhe ja ajettiin laput silmillä. Tässä täytyy kehua naapurimaa Ruotsin fundeeraajia, pitivät oman valuuttansa, mutta saivat kaupankäynnin edut.

Koivisto ja Lipponen veivät Suomen jopa perustuslakia rikkoen euroon. Niinistö ainakin varoitteli asiasta. http://jormajaakkola.fi/Niinist%C3%B6n%20puheita%2...

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Tässä täytyy kehua naapurimaa Ruotsin fundeeraajia, pitivät oman valuuttansa, mutta saivat kaupankäynnin edut."

Eihän tuosta kruunusta ole Ruotsille muuta kuin harmia, se nousee ja laskee, eikä ruotsalaiset bisnesmiehet tiedä kauppaa tehdessään minkä hintaisella kruunulla se kauppa joskus toteutuu.

Tanskalaiset oli paljon fiksumpia kun sitoivat kruununsa euroon.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset