*

Eija-Riitta Korhola Levottomia ajatuksia jäsennellysti

Kyllä Siperia lopettaa

Siperia – eli kylmiin ja karuihin oloihin joutuminen – on ollut vanhastaan tuttu todellisuudentajun palauttaja. Niin on myös tutustuminen kylmyyden taltuttajan tilastoihin. Suosittelen kaikille säännöllistä käyntiä Fingridin sivuilla. Sieltä selviää, mikä on tuulivoiman todellinen anti pakkasten panemassa Suomessa. Siperia myös toivottavasti lopettaa turhat kuvitelmat.

Suomeen on jo rakennettu tuhat megawattia tuulivoimaa, ja lisää on luvassa syöttötariffien turvin 2500 megaan asti. Tuulivoimalle maksetaan kymmenen vuoden aikana n. kolme miljardia syöttötariffitukea. Satsaus on tietenkin tilapäinen, ja moni tuulivoimala maailmassa on lopettanut toimintansa tukien loppumisen myötä, joten on vaikea arvioida, synnyttääkö tuki edes sen myönteisen muutoksen, jota tavoitellaan. Ensimmäisellä kovalla pakkasella 2016 rakennetusta tuhannen megawatin tuulivoimasta on saatu 60 – 130 megawattia eli 6-13 prosenttia niiden kapasiteetista. Sähkön tuonti oli yli 4000 megawattia.

Voiko olla huonompaa investointia veronmaksajien rahoilla?

Kun kirjoitin edellisen kerran aiheesta ja valitin tilanteen aiheuttavan meille vakavan huoltovarmuusongelman, suomalainen kansanedustaja ihmetteli Twitterissä logiikkaani: jos tuotanto kerran on niin pientä kuin väitän, miten se voi olla vakava uhka.

Yritän perustella niin, että kansanedustajakin ymmärtää.

Vaikka tuulivoiman suoma energiamäärä ei ole iso, sen muodollinen kapasiteetti on jo ydinvoimalan verran. Joidenkin tuulivoimayhtiöiden voitot ovat suurempia kuin niiden liikevaihto, sillä valtion maksamaa tukea ei lueta liikevaihdoksi. Tuulivoimailijat ovat viime vuoden loppuun saaneet markkinoilta noin 30 euroa ja valtiolta 75 euroa megawattitunnilta. Kun tuotanto- ja rakennuskustannukset ovat parhailla paikoilla alle 60 euroa/MWh, niin voittoa kertyy mukavasti. Tuki ja voitto ovat isommat kuin liikevaihto, tuki suurempi kuin kaikki kustannukset ja sähkön saa vielä myydä markkinoille. Tämän vuoden alusta takuuhinta putosi 83,5 eur/MWh:iin, eli katteet ja voitot alenivat merkittävästi. Hyvin kannattavaa silti edelleen.

Mikään muu tuotantokapasiteetti ei pysty kilpailemaan syöttötariffilla tuettua tuulivoimatuotantoa vastaan. Kovalla tuulella syöttötariffilla tuetut voimalat tulevat tuottamaan ne 2500 MWh sähköä. Tuen saannin varmistamiseksi sähkö myydään pörssiin halvimmalla. Syöttötariffi takaa tuulivoimalle korkean lisähinnan.

Samalla muut suomalaiset sähköntuottajat menettävät 2500 MW tuotantonsa myyntimahdollisuuksista. Tämän seurauksena purkuun menee vielä monta lauhde- ja combi-tuotantolaitosta, jotka ovat tehneet säätösähköä. Kuka pystyy ilman tukea rakentamaan poistuvan kapasiteetin tilalle uutta säätökapasiteettia? Ja kuitenkin me tarvitsisimme sitä pakkasilla. Aina jossain tuulee –lausahdus ei riitä näillä leveysasteilla.

Iso kysymys onkin, onko hallinnollisella päätöksellä oikeutusta tukea jonkun alan toimijoita massiivisesti niin, että toiset saman alan toimijat joutuvat poistumaan markkinoilta? Hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi tämä ei voi olla hyväksyttävä keino. Parempia keinoja täytyy löytyä.

Joissakin entisissä sosialistimaissa korruptio on ollut suuri ongelma. Ennen kaikkea kyse on siitä, että eliitti – oligarkit – kahmii itselleen valtion varoja suoraan budjetista. Unkarilainen entinen poliitikko Bálint Magyar on alkanut käyttää siitä termiä poligarkia. Ei voi mitään, että sana käy joskus mielessä myös täällä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

19Suosittele

19 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (67 kommenttia)

Jan Rossi

Hieno analyysi taas ERK:lta. Milloin ER kirjoitat tuulivoiman haitallisuudesta ihmisen terveydyelle?

Jan Rossi

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

Toivon että paremmat asiantuntijat tarttuvat tähän alueeseen. Siinä en ole asiantuntija vaan pelkkä maallikko, joskin jaan sen huolen.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Suomesta löytynee asiantuntemusta tältä alueelta, eivät ehkä pidä ääntä itsestään!

Perinteinen tapa on kääntyä ruotsalaisten puoleen ja tarkastella miten siellä ovat asiassa edenneet. Tässä viime keväältä kommentteja alan professorilta, http://www.gu.se/omuniversitetet/aktuellt/nyheter/...

Tässä saksalaista tietämystä edelliseen liittyen, lisäksi tutkijoilta oleellisia kysymyksiä terveyshaittoihin liittyen, joita pitäisi tutkimuksen keinoin selvittää. https://www.umweltbundesamt.de/sites/default/files...

Myös pitää huomioida, että tuulivoimateollisuudella on käytössä huomattavan suuret resurssit ja tutkimustulokset ovat voittopuoleisesti teollisuuden itsensä teettämiä. ”...There is an existing body of peer-reviewed scientific research, which clearly shows that living near a wind farm has no adverse effect on anyone’s health, and to suggest otherwise is inaccurate and irresponsible”. http://www.telegraph.co.uk/news/science/science-ne...

Ns. puolueettomat tutkijat oppivat nopeasti pitämään suunsa supussa, nimimerkkien takaa löytyy kyllä sitten jo kirjoituksia. Sillail oikke! https://ls24.fi/artikkelit/tuulivoimasta-kerrottua

Käyttäjän jaga kuva
Lars-Erik Wilskman

Tuulivoima on Suomessa kytköksissä maaseutupolitiikkaan. Kuinka paljon energiaa sillä tuotetaan jää toisarvoiseksi kysymykseksi. En usko politiikan tässä suhteessa pikaisesti muuttuvan.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Näinhän se menee, muistan aikoinaan jo Väyrysen Brysselistä palattuaan ihannoiden tarkastelleen tuulivoimaa, heillä kun olisi sopivia tuulisia tuntureita ja toinen sovelias paikka olisi ollut Suomenselän alueella. Ja että kuinka ruotsalaisille oli jo tulossa vastaavia jopa 300 metrisiä tuulivoimaloita.

Missä vaiheessa sitten länsirannikon asutut rantametsät katsottiinkin soveliaimmaksi, ja kenen liikemiehen (minkä poliitisen tahon) aloitteesta.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Mitä sillä on tekemistä maaseutupolitiikan kanssa muuta, kuin niitä ei voi pystyttää kaupunkien keskustoihin ?

Käyttäjän jopolassi kuva
Lars Mahittu

Hyvä Eija-Riitta Korhola,

kiitos, että jaksatte kirjoittaa edelleen tärkeistä asioista. Kaltaisianne ihmisiä, jotkä ymmärtävät miten maailmamme toimii (esim. fysiikka) ja miten yhteiskuntamme toimii (esim. politiikka), ei liikaa todellakaan ole.

Pilliinviheltäjällä ei ole ikinä ollut helppoa ja toivotan jaksamista tulevaisuudessakin.

Kippis,

Lars

Tapani Lahnakoski

Tuo Fingridin lukemakin on vahvasti yläkantissa, kun sen pitää poliittisen agendan mukaan laskea mukaan Ruotsinpuolelta tulevaan sähkötehoon arvioitu tuulivoiman osuus. Tämäkin kuvaa hyvin julkisen vallan asenteellisuutta tätä sattumasähköä kohtaan.

Tarkempaa tietoa saa tuulivahinko.fi sivulta. Siinä ei kyllä ole päivitetty syöttötariffia. Hetkellisen tehon saa sekunnissa kuluvan rahan (löytyy ison skrollaavan luvun alta) kertomalla luvulla 3600 ja jakamalla 75:llä, koska ilmeisesti tämä sivusto laskee valtion kulut 75 €:n tuen mukaan / MWh.

Nyt Pohjanmaan rannikolla tuulee, joten ym. laskukaavan mukaan nyt kotimainen tuulivoimatehomme n. 105 MWh. Joskus Fingrid antaa jopa nelinkertaisen luvun tuulivahinko.fi - palveluun verrattuna, kuten menneinä päivinä, kun ei meillä tuullut juuri missään.

Se, että jossain tuulee aina, ei meillä todellakaan auta. Varsinkin, kun otetaan huomioon, että tuulivoimala ei ihan pienellä tuulella tuota yhtään mitään ja tyynellä kuluttaa lämmitykseen. Tuulivoimala alkaa tuottaa vasta n. 6m/s tuulennopeuksilla. Kunnolla alkaa tuottamaan vasta n. 10 m/s nopeuksilla.

Syöttötariffia on myllykohtaisesti luvattu 12 vuodeksi eikä kymmeneksi.

Fingrid on sopinut muutamien voimayhtiöiden kanssa, että ne käyttävät laitoksiaan vajaateholla, kun tuulee, että olisi varaa nostaa tehoa tuulen tyyntyessä, ettei koko verkko romahda. Homma vaan vaikeutuu sitä mukaa, kun tuulikapasiteettia rakennetaan lisää.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Fingridin mukaan tuulivoima tuottaisi nyt " arvioituna" n. 1,2 % Suomen sähköntarpeesta. Maan sähköntuotannon vaje ( ulkomailta ostettu sähköenergia )on ollut viime päivinä luokkaa 3.000 - 4.000 MWh, joten tuulivoma kokonaisuutena tuottaa vain n. 5 % olemassa olevasta sähköntuotannon vajeesta.

Ydinvoimankin sanotaan olevan ( Matti Liski ) kannattamatonta, joten millä konstein Suomen perusvoima ja huoltovarmuus voidaan turvata tulevina vuosina ilman sähkönkulutuksen säännöstelyä ?

Kokonaisuutta ajatellen tuulivoimalla ei ole merkitystä sähkön tarppen kannalta katsoen ei nyt, eikä jatkossakaan.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

- Joissakin entisissä sosialistimaissa korruptio on ollut suuri ongelma. Ennen kaikkea kyse on siitä, että eliitti – oligarkit – kahmii itselleen valtion varoja suoraan budjetista. Unkarilainen entinen poliitikko Bálint Magyar on alkanut käyttää siitä termiä poligarkia. Ei voi mitään, että sana käy joskus mielessä myös täällä.

Tämähöän on Suomessakin ollut jo täysin totta jo vuosia.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

Pahaa pelkään, että tämä oppiminen korruption jaloon taitoon on vasta harjoitteluvaiheessa. EU kyllä opettaa meidänkin poliitikot toimimaan ööööh "maansa" parhaaksi. Turpeen ja tuulivoiman tuet ovat vasta opinnäytetöitä.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Niin, suomalaisilla on tietenkin paljon oppimista, mm. etelä-eurooppalaisten tavoille oppimisessa. Pitäisikö oppia näiden eteläisten vanhojen kulttuurikansojen tavoille, mafiosojen tavoille yms.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala Vastaus kommenttiin #12

Tätä pelkään, mutta en toivo.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #20

Siis me emme pärjää etelä-eurooppalaisille, liiketoimintaympäristö on sen verran kiemuraista sillä suunnalla. Meille sopivat kumppanit löytyvät enemmän kehittyvistä talouksista.

Käyttäjän kaituovinen kuva
Kai Tuovinen

Psst, siis meillähän tätä kutsutaan ”maan tavaksi”.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

Jatkossa kun toiminta käy kannattamattomaksi, niin tuuliyhtiöt ajetaan hallitusti nurin (eli tyhjennetään rahoista). Sitten nuo maisemiemme koristukset jätetään yhteiskunnan murheeksi. Tässä toimii sama logiikka kuin kaivosyhtiöiden kohdalla. Tämä on siis oma ennustukseni.

Käyttäjän kaituovinen kuva
Kai Tuovinen

Presiis samaa draaman kaarta odotan.

Tuulibisnes Suomessa toimii tismalleen niin kauan kuin meillä riittää veroeuroja työntää tähän verojenpesuyksityiseksirahaksi -automaattiin.

Heitämme rahamme sananmukaisesti tuuleen. Mutta tämähän on jo itsessään myös tuuleen huutamista, koska tämän kaiken olemme tienneet jo yli puoli vuosikymmentä, mutta entisillä nuotituksilla vain kipparoidaan.

Suomessahan veroja kerätään, jotta ne voidaan jakaa poliittisesti kulloinkin vallassa olevien intressipiirien eduksi. Kukaan ei liiemmin kysele näiden sijoitusten järkevyyden perään. Kansa kuokkii ja maksaa. Se on maan tapa.

Jospa keräisimmekin vähemmän veroja, jotta poliitikoilla olisi sitä vähemmän jakaa mitä järjettömämpiin hankkeisiin. Alan pikkuhiljaa ymmärtää tässä kreikkalaisia.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Meillä eilen oli pakkasta -35 C astetta. Samaan aikaan tuulivoimatuotanto näytti Fingridin sivulla 44 MW. Kuvaavaa oli, että samaan aikaan Tuliwatti Oy:n pohjoisen myllyt näyttivät negatiivista energiantuottoa.

Tapani Lahnakoski

Mistä näiden erillisten myllyjen tuotosta pystyy tiirailemaan?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

http://www.tuuliwatti.fi/index.php?id=12187

Katsele tuolta, nyt näyttää jo tuuli nostavan lukemia plussan puolelle! Ainoastaan Kitkiaisvaara 4/8 -0.423 MW 3.0 m/s on enää miinuksella.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

http://tuuliwatti.fi/index.php?id=12187

Tuuliwatti Oy:n raportointi Salon Märynummen kohdalla ei ole luotettava. Pari viikkoa sitten joku raportoi kuvien kanssa myllyjen seisovan ja samaan aikaan Tuuliwatti Oy:n nettisivut ilmoittivat niiden tuottavan 2-3 MW (asennettu teho 9 MW). Juuri nyt jostain syystä samalla tavalla Tuuliwatti Oy:n ilmoituksen mukaan Salon seudulla tuulee kaikista voimakkaimmin Suomessa, voimakkaammin kuin rannikolla???

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #26

Siellä on sitten varmaan "pantu tuulemaan". Tuo MW-luku lienee siis oikein, mutta etumerkki väärä.

FMI:n sivun paikallissään mukaan Salossa tuulee kokonaista 1 m/s.

http://ilmatieteenlaitos.fi/saa/salo

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #27

Marynummi 2/2 2.205 MW 8.2 m/s

Kyllä Lounais-Suomessa nyt on tyventä, ei tuule sitä metriäkään sekunnissa, mitä Ilmatieteenlaitos sivustollaan ilmoittaa. Eikös Märynummessa ollutkin Suomen kookkaimmat tuulivoimalat? Sitä vaan mietin, joskos siellä +150 metrissä jo tuulisi.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi Vastaus kommenttiin #28

Joo Tuuliwatti Oy:n Märynummen kaksi voimalaa ovat 5 MW:n voimaloita. Asennettu teho on siis 10 Mw eikä tuo ylhäällä mainitsemani 9 MW. Juuri nyt Tuuliwatin voimalat tuottavat energiaa 6,24 MW teholla. Asennettu teho on 302 MW.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #35

6,5 MW teholla tuotti äsken.

Nyt on Pohjoismaissa kauttaaltaan sama tilanne, ei tuule! Jääkö alle 1000MW? Siinäpä jännää!

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #27

Paikallissää kertoo tuulen nopeudesta maanpinnan tasolla, tuulivoimalalle olennaista on tuulen nopeus 100-200 metrin korkeudella.

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #29

Toki pitää paikkansa, mutta nouseeko jopa yhdeksänkertaiseksi?

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #30

Tuulisuuteen vaikuttavat maaston muodot ja näin ollen myös tuulen suunta. Tuuligradienttia voi myös laskea jolloin nähdään että välillä 50m - 150m voi tuulennopeuden ero hyvinkin olla 2-kertainen, mutta en tiedä, antavatko samat kaavat tarkan tuloksen kovin lähellä maanpintaa. Mutta mielestäni on hyvinkin mahdollista, että Salon alueella yhdessä paikassa lähellä maanpintaa mitataan 1 m/s ja toisessa paikassa >100m korkeudessa vaikkapa 9 m/s.

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #31

Niin, se riippuu oleellisesti millaisessa laaksossa mittari on.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #32

Salon Uskelan havaintoasema nähtävästi sijaitsee Salonjoen laaksossa. Tuulivoimalat taas tunnetusta syystä sijoitetaan toisenlaisille paikoille.

http://ilmatieteenlaitos.fi/havaintoasemat

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #31

No nyt on Märynummen tuuli tippunut 5,8 m/s ja teho yhteen MW:iin.

Käyttäjän PetriHirvimki kuva
Petri Hirvimäki

Eija-Riitta kiitos. Kun sinulla on näin hyvä logiikka tässä asiassa niin ala ihmeessä aktiiviksi eräässä toisessa asiassa, jossa myös on kirveelle töitä -

nimittäin suomalaisessa "elygarkiassa". Sehän on merkitykseltään elämän ja kuoleman kysymys Suomelle kaiken lisäksi!

Tuskin maltan odottaa miten innoissaan Alexkin tulee olemaan kun asiasta hänelle vain vihjaiset - vai miten ajattelit?

http://petrihirvimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2102...

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

On se kumma, jos eivät toimi pakkasella. Kyllähän lentokoneetkin lentää koko ajan miinus 60 asteen ulkolämpötilassa. Tuulivoimaloiden pitää toimia pakkasella - sen on tietysti eri juttu jos lapoihin kertyy kauheasti jäätä mutta sitä tuskin kovalla pakkasella esiintyy.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kaitpa ne teknisesti toimivat, mutta Suomessa ei kovalla pakkasella juurikaan yleensä tuule. Onneksi ...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Tuolta Fingridin sivustolta pääsee edelleen pohjoismaista sähköntuotantoa tarkastelemaan. http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/voimajarje...

Tanska ja Ruotsi ovat tuulivoimatuotannon osalta alhaisissa lukemissa nyt, Tanska 214 MW ja Ruotsi 729 MW. Pohjoismaat yhteensä 1450 MW, kun kokonaiskulutus on 72 268 MW, eli tuulivoiman osuus on 2%.

Tapani Lahnakoski

No mutta tuostahan voikin laskea, että 2% Ruotsista tuotavasta sähkötehosta on n. 37 MW. Tämä kun vähennetään Fingridin ilmoittamasta (osa arvioitu) tuulitehosta päästäänkin aiemmin laskemani tuulivahinko.fi-palvelun lukemaan 1 MW:n tarkkuudella!

On siis melko varmaa, että Fingridin tuulivoimaluvussa on tuontisähköä mukana.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Fingridille se on se ja sama mitä raportoivat, olennaista heille on pystyvätkö toimittamaan joka hetki kysyntää vastaavan määrän sähköä. Varmaan heitäkin harmittaa tämä tuulivoimaloiden kanssa venkoilu, se taas ei ole heidän soveliaista sanoa sitä ääneen.

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #19

Mistäköhän Fingrid nyt ottaa tuon arvioimansa tuulisähkön (67 MW), kun tuulivahinko väittää tukien olevan nollassa ja samoin on Tuuliwatin tuotanto?

Tuohon ei enää riitä se 2 % Ruotsintuonnistakaan, vai onko Ruotsissa alkanut tuulla, joten prosentti on voinut kasvaa?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #48

Nyt näyttäisi pohjoismaiden tuulivoima hyytyvän, äsken oli hipusen päälle 1000 MW.

Wind 565 355 72 68 26 4 2 1 091

Käyttäjän kaituovinen kuva
Kai Tuovinen

Paukkupakkaset ja vilu palauttavat aika-ajoin palaamaan peruskysymysten äärelle ja miettimään epäonnistuneita energiaratkaisuja, miksi suomalaisten veroeurot kanavoitiin esim. tuulivoimabisnekseen.

Mutta poliitikkohan ei tunnetusti myönnä ”virheitään”, vaan paljastuessaan kehittää aina vain yhä mojovamman tarinan, miksi veroeuroin rahoitettavat syöttötariffit ovatkaan tarpeellisia.

Nimittäin ”virheestähän” tässä ei voi puhua, koska tieten tahtoen haluttiin napata valtion varoja suomalaisittain marginaalibisneksen pyörittämiseen – tai pikemminkin siirtää ja samalla pestä veroeurot tietyn sijoittajapiirin yksityiseksi rahaksi mahdollisimman varmasti ja riskittömästi. Niin tämä veroeurojen rahanjakoautomaatti syntyi. Vastaavia hankkeita on Suomessa toki muitakin.

Tässä myös mietityttää poliitikkojen vaalirahoituksen yhteyden merkitys näihin suomalaisille epäedullisesti tehtyihin päätöksiin.

Ai niin unohdin, korruptiotahan ei Suomessa ole – eipä juu…

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Puuhun varastoituneella aurinkoenergialla on meillä talot lämmenneet ja junatkin kulkeneet. Hakkaamatta jää vuosittain 20 mijoonaa kuutiota kotimaista uusiutuvaa energiaa.

Tapani Lahnakoski

20 miljoonaa kuutiota sisältää energiaa n. 40 TWh eli n. 10 % Suomen vuotuisesta energiankulutuksesta. Siitä runsas puolet voidaan saada hyödyksi ja sekin edellyttää melkoista rekkarallia ja muuta työkone kulunkia. Osa tästä on myös tiettömien taipaleitten takana eli luonnonsuojelukelpoista.

Mitään suurta helpotusta tuontienergiamme määrään emme siis metsistä voi saada. Vihreä himo keskittää tämä puuperäinen energiantuotanto Helsinkiin on vielä hullumpaa.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Meillä tuulivoima terrorisoi ihmisiä matalataajuisilla infraäänillä ja tuulivoimatoimijat tekevät kaikkensa etteivät joutuisi korvaamaan kapeakaistaisen infraäänen terveysongelmia. Tehdään päivän pituiset mittaukset, VTT:n Siponen hyllylle, ja maksetut mittaajat tilalle. Lähtökohtana 1992 tuulivoimalle sopimattomat meluarviot.

Näillä arvoilla saatiin n. 500 metriä hyväksi etäisyydeksi salaa muutetuille 4,5 MW jättimyllyille Porin Peittoossa, kaavassa ilmoitettiin 2,5 MW:n tehot. Ja tämän jälkeen isoilla otsikoilla "tutkimukset" julki mediassa.
http://www.satakunnankansa.fi/Satakunta/1194976995...
"– Ilmoitetut megawatit eivät kerro mitään tuulivoimalan äänentuotosta vaan sähköntuotosta. Tuulivoimalan meluun vaikuttaa voimalan äänitehotaso, Iin tuulivoimapuistossa tuulivoimaloiden melumittauksia tutkinut Veli-Matti Yli-Kätkä kuvailee."

Alueella ihmiset ovat ihmeissään, viranomaiset hyväksyivät menettelyt ja valittajat leimattiin "ääntenkuulijoiksi", psyykkisesti sairaiksi.
http://www.satakunnankansa.fi/Lehdess%25C3%25A4+t%...

Sama kohde mitattu, ja näyttö on ihan erilainen. - Alueen väkeä huijattiin.
http://www.ely-keskus.fi/documents/10191/8441490/S...

Varmemmaksi vakuudeksi tehtiin "uusi perusteellinen" tutkimus. Tämä
TTL:n tekemä kirjallisuustutkimus tuulivoimamelusta/infraäänestä on hyvä esimerkki rahan voimasta. STY tilasi TTL:ltä tämän tutkimuksen. Sitä oli työstämässä mm. TTL:n vanhempi tutkija Valtteri Hongisto, työryhmässä oli mukana myös vastuuntuntoisia tutkijoita VTT:ltä, tutkimus tarkastettiin STY:n taholta ja vaatimus oli että Hongisto kelpuutetaan ainoastaan tutkimuksen laatijaksi, eikä muiden VTT:n puolelta mukana olleiden korjauksia siihen tehty. Toinen VTT:n tutkijoista sai lopputilin ja toinen mukana olleista jäi eläkkeelle.
http://energia.fi/sites/default/files/dokumentit/v...

http://www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/Documents/Tuuliv...

Suomessa voidaan näin menetellä kun on tuulivoimaan liittyvästä tutkimuksesta kysymys. Nyt tätä tutkimusta esitellään medialle, ettei tuulivoimaloiden terveydellisiä haittavaikutuksia muka olisi Suomessa, muualla maailmassa ne tunnetaan ja asutusten lähelle ei saa teollisen kokoluokan tuulivoimalaa rakentaa. Ei niitä matalataajuisia infraääniä kuule, mutta aivot reagoivat.

Valtteri Hongiston tapaus on malliesimerkki siitä, miten "puolueeton" julkisen laitoksen palveluksessa oleva tutkija tekee maksusta säännöllisesri töitä ulkopuoliselle toimijalle ja käy "puolueettomana tutkijana" esittelemässä julkisesti, tutkimusten tulokset. Nämä tulokset myötäilevät tässäkin tapauksessa voimakkaasti tutkimuksen maksajan etua ja tarkoitushakuisia näkemyksiä. Tuloksena on tutkimuksen irvikuva; tutkimustulokset ja niistä tehtävät päätelmät on lyöty lukkoon jo tutkimusta tilattaessa. Tulos noudattaa tilaajan asettamia ehtoja.

Suomessa ei ole korruptiota, ei lahjontaa, ei nepotismia, ei mafiaa, eikä kiristystä, on vain hyväveli verkosto.

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

Vaikuttava puheenvuoro. Ja kuten olen aiemminkin sanonut, jos kyseessä olisi mikä tahansa muu energiamuoto, turbiinin nokassa olisi jo pari Greenpeacen maksettua stunttia rettelöimässä. Mutta kun tämä on ideologista sähköä josta saa olla vaikka kuinka paljon harmia, ilman että ympäristöjärjestöjä kiinnostaa. Minä näen tässä paitsi viranomaiskorruptiota, myös ympäristöjärjestöjen korruptoituneisuutta.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Joo, mikäli Suomessa haluttaisiin laittaa asioita kuntoon, tästä tuulivoimasta olisi siinä kuntoonlaittamisessa välillistä hyötyä.

Täälläkin jotkut nimeltä mainitsemattomat tahot tekivät väitöskirjan luonteisen selvityksen siitä, miten tuulivoimasta voidaan saada kannattavaa liiketoimintaa, kun oli jo käynyt selväksi, ettei merelle niitä voida kannattavasti rakentaa.

Tästä sitten alkoi kansainvälisen esikuvan mukainen pohjustustyö. Mielipiteenmuokkaus kattoi, poliitikot, yleisön, maanomistajat, kunnan viranhaltijat, jotka käännytettiin tuulivoiman kannattajaksi. Käännytystyö kattoi metsänhoitoyhdistykset, maanomistajajärjestöt yms. Kaavoittajia ohjeistettiin, karttamerkintöjä puhdistettiin epämieluisista merkinnöistä...

Esteet raivattiin tuulivoimarakentamisen tieltä. Tarvittiin Tarastia hoitamaan lopuista esteistä byrokratiaan ja lainsäädäntöön liittyen.

Vielä on ihmisillä valitusoikeus, johon halutaan rajoituksia.

Tuulivoimalat piti saada hyvien kulkuyhteyksien, voimajohtojen ja muuntajien läheisyyteen. Ja rannikolla nyt yleensä tuulee.

Yksi paha mutta on paikalliset asukkaat, Kiinassa kun asukkaat vain siirretään pois...

Jospa ne lähtevät siitä ihan itse vapaaehtoisesti, että pystytetään tuulivoimalat 500 metrin päähän asunnoista vaan.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro Vastaus kommenttiin #45

Luvia olisi ehkä 5 vuotta sitten liittynyt Poriin, mutta kun luvialaiset huomasivat Porin suhtautumisen syrjäkyliin tuulivoimaloiden sijoittamisessa, niin nyt tuli ehdoton ei vastaukseksi Pori liitokselle.
Onhan täällä vieläkin ehdottomia tuulivoimamyönteisiä ihmisiä joille ei järkipuhe mene perille, ja oma elinympäristö pitäisi saada väkisin saastutettua.
Hauskoja vastaväitteitä ja haukkumanimiä tulee jatkuvasti, viimeisin nimitys tuulivoimaan kriittisesti suhtautuville oli luddiitit. Luddiitit olivat "teollista vallankumousta vastustaneita työläisiä 1800-luvun alun Britanniassa".

Tästä nimityksestä tuulivoiman yhteydessä ei voi olla kuin huvittunut. Tuulivoimalla ei teollista vallankumousta Suomessa saa kukaan aikaiseksi. Murto-osa tuulivoimalan tekniikasta on Suomessa valmistettua.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #46

Ilman tuulivoimaa Luvia olisi liittynyt Poriin, nyt siis sitä ei tapahtunut;).

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

Tämä Tuulivomayhdistyksen mainosvideo kyllä antaa ymmärtää että juuri 25 asteen pakkasella tuulivoima on se ratkaisu. Pitäisikö käsikirjoittajaa vaihtaa? Tänään Tuuliwatti antoi nollatuloksen. https://www.youtube.com/watch?v=Zo_dLZCCg2c&featur...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Jos kyse on harhaanjohtavasta markkinoinnista, onko tuulivoima-ala siinäkin tapauksessa vapautettu todistustaakan osalta, eli harmin kärsijä on velvoitettu todistamaan kärsimänsä harmi? Valtio tai Fingrid tässä tapauksessa tuskin sitä tekevät?

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Kaiken valehtelun huippu oli jo 2014 tammikuussa ensimmäisen kerran, oli kova pakkaskausi eikä pohjoismaissa tuullut, mutta yksi paikka oli mistä sähkömäärän todentaja oli hyväksynyt huipputuloksen, ja se oli Taaleritehtaan Honkajoen tuulivoimala-alue. T-v alueen valvomo on Hampurissa ja todentajana voi olla bisneksessä mukana oleva todentajan luvat saanut henkilö.

http://www.ts.fi/uutiset/talous/840636/Tuulivoimat...

"Todentajina toimivat samat yritykset, jotka osallistuvat tuulivoiman rakentamisen ja maankäytön suunnitteluun."

http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2014/01/23/talvi...
"Täysin tuulettomia tunteja on koko Suomen alueella vuosittain vähän ja nekin ajoittuvat yleensä kesäaikaan, kertoo VTT:n johtava tutkija Hannele Holttinen." (Esa Holttisen vaimo, WPD:n johtaja)

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/587051/Tuulivoima...
"Nyt viimeistään on todistettu, että tuulivoima sopii mainiosti talvisiin olosuhteisiimme, iloitsee Taamir Fareed Tuulivoimayhdistyksestä."

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

"The shift of the burden of proof is often seen as one of the main components of the precautionary principle. This concept brings that the party who initiates environmental sensitive activity needs to prove it is harmless. As a result, the parties who are protecting the environment and human health are released from the burden of proof. This idea of shift in the burden of proof is based on the presumption that an activity is harmful to the environment or human health unless proven otherwise.221The level of proof remains the same, meaning that the party who intends to engage in the environmentally sensitive activity needs to demonstate the product is safe ‘beyond reasonable doubt’. This shift does not bring a zero-risk-approach in which technological and economic development is altered until proved to be 100% safe. In most definitions operators or manufacturers have to prove their activities would not result in ‘serious or irreversible damage.” http://burenvanlageweide.nl/wp-content/uploads/201...

Voidaanko tehdä johtopäätös valehtelun ja harhaanjohtavan markkinoinninkin osalta, että tuulivoima-ala on syytön, ellei sitä voida todistaa harmin kärsijän toimesta?

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Kuluttajaturvallisuuslain (920/2011) mukaan tuote tai palvelu ei saa aiheuttaa vaaraa kuluttajan turvallisuudelle - hänen terveydelleen tai omaisuudelleen. Laki asettaa toiminnanharjoittajalle velvollisuuden olla huolellinen, vahinko- ja vaaratilanteet pitää pyrkiä estämään ennalta.

Kun päättäjällä on tietoisuus tapahtumista tuulivoimaloiden läheisyydessä, laskelmista, suurista todennäköisyyksistä kuntalaisten joutua vakavan terveyshaitan alle, hän jää vastuuseen myös todella suurista päätöksistä... Päättäjän tietoisuus ja tiedonannon kohteena oleminen merkitsee vastuuta, joka jää jopa riippumattomaksi laeista, silloin kun kyse ei ole mielipiteen vaan faktatiedon esittämisestä. Tuulivoimassa faktat (olemassa olevat asiat) ja sairastuvuus pohjautuvat jo koettuun ja havaittuun niin Suomessa kuin ulkomailla. Tilastollinen fakta (sairastuneet) haastavat huuhaan ja helppoheikkitiedon, joka tässä on: "ei tuulivoima ole vaarallista". Päättäjällä on samanlainen selvilläolovelvollisuus kuin hankevastaavallakin, tämä on osa sitä Suomessa arvostettua vastuunkantoa.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #54

Euroopan ihmisoikeustuomioistoin tarkastelee kriittisesti tuulivoimasta aiheutuvia terveysvaikutuksia. "The circumstances under which wind turbine noise pollution can lead to a violation of Article 8 ECHR can therefore be distilled from its case law.
Firstly, the applicants needs to be directly and seriously affected by the noise of the wind turbine. They need to show they are personally exposed to a danger that is not only serious but also specific and imminent. Sufficiently severe disturbance does not require actual damage to health. With regard to the latter, the Courts decision in Tatar v. Romania, where a violation of the precautionary principle was concluded, is of great importance to environmental pollution cases. Such cases often concerns a complaint of supposed damage and health risks. It is highly recommendable the Court continues its chosen path according to which the absence of certainty with regard to current scientific and technical knowledge could not justify any delay on the part of the State in adopting effective and proportionate measures.
Secondly, wind turbine noise interferes not only in the well-being of a person,
but in its health as well. Therefore the normally wide margin of appreciation in
environmental cases is limited. Especially since the right to sleep is regarded part of human health and one of the core rights protected under the Article. This limited margin of appreciation places increased demands on the justification of States for their (non- )interference. Relevant and sufficient reasons are needed to justify the interference.
Thirdly, if a State fails to comply with the positive obligations that are interpreted in the Article, there will be a violation of Article 8. The positive obligations imposed on States are comprehensive and versatile. The varied range of positive obligations tremendously extended the amount of legal protection offered by Article 8. When the wind turbine activity contravenes domestic rules, the national authorities need to take the necessary steps to end it or ensure that it conforms to the rules in force. States must undertake appropriate investigations and studies in order to allow them to predict and evaluate in advance the effects of the noise and safeguard the individual procedural rights to access to information, public participation in decision making and access to justice. The absence of certainty with regard to scientific and technical knowledge, as is
the case for wind turbine noise pollution and infrasound in particular, can imply the duty of the State to interfere.
Fourthly, almost every action taken or not taken by a State can constitute an
interference. The two justification-criteria, demanding that an interference needs to be in accordance with the law and pursue a legitimate aim, are not stringently applied by the Court. Therefore these criteria do not function as a proper assessment tool for (un)justified interferences. The criteria that the interference needs to be necessary in a democratic society, however, is more stringent and functions as the heart of the justification test. Both the circumstances that there is a pressing social need for the interference or no proportionality between the means employed and the aim sought to be achieved, leads to a violation of Article 8. The presence of other methods of sustainable development that interfere less in the health and well-being of individuals as
well as the possibility of building wind turbines at sea or in more remote area’s can possibly lead to the verdict that there is no pressing social need or proportionality.
Fifthly, the circumstance that a fair balance is lacking between the general interest of the community and the rights of the individual leads to a violation of Article 8 ECHR.
The limited margin of appreciation means that weight should be given to the right to live in a healthy environment of the individual. The fair balance test as used by the Court to balance the protection of commercial development and the economic well-being of the country with the protection of health and well-being of individuals living in the vicinity of wind turbines is the core of European human right protection in cases of wind turbine noise pollution. This test leaves much room for the Court to include all relevant reasons and aspects.

Ruotsalaisilla on ollut yksi tapaus käsiteltävänä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa, joka tuli hylsynä takaisin. ”To date, the Court has dealt with only one case concerning wind turbines. This case, of Fagerskiold v Sweden78 shows that wind turbine nuisance falls under the scope of Article 8, though in this specific case, the nuisance did not constitute ‘severe environmental pollution’ and insufficient evidence was brought to establish that the applicants had been physically affected by the nuisance.” Tuulivoimalat olivat kooltaan alle 1 MW.
http://www.echr.coe.int/Documents/FS_Environment_E...
http://hudoc.echr.coe.int/eng?i=001-85411#{"itemid":["001-85411"]}

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro Vastaus kommenttiin #55

Peittoon tuulivoimalat voi kaataa ihan tavallisen passipoliisin oikeustajulla ja määräysvallalla, kotirauhan häirinnästä on kysymys ihan selvästi.
http://www.ely-keskus.fi/documents/10191/8441490/S...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #56

Koska haitan aiheuttajalla ei ole todistustaakkaa vaan se on haitasta kärsivällä ja se näyttö pitää olla henkilökohtainen?

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro Vastaus kommenttiin #57

Kuntalaisia edustaa kunnanvaltuusto, entä kuntalaki..
Kuntalaki, - Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
Yleiset säännökset
1 § - Lain tarkoitus
Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla.

Tuulivoimatoimija huijasi Porin valtuustoa Peittoon melumallinnuksella joka tehtiin 2,5 MW:n tehon Fuhrländer voimalan lähtömelutasolla ja paikalle rakennettiin 4,5 MW:n Gamesat. Lähtömelutaso jonka valmistaja takaa on selvästi suurempi.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #58

Ihmisten suojelussa edetään nyt huomattavasti tiukempaan suuntaan, joten eiköhän se Peittoonkorven asiakin etene myös. "The protection of commercial development
and the economic well-being of the country seem to be more important than the
protection of private life, family life, home and health. Seeing the plausibility of noise disturbance and consequent health effects from wind turbines, the Dutch approach seems to have lost track of the interests of their people. Allowing the placement of wind turbines this close to homes, will result in serious and irreversible damage. Consequently the applicants claim that the Dutch authorities fail in their duty to assess, to a satisfactory degree, the risks that wind turbines in the proximity of homes might entail, and fail to take suitable measures in order to protect people’s right to private life and home, within
the meaning of Article 8, and more generally their right to enjoy a healthy and protected environment. On the basis of scientific and medical research this has led in France and also in other countries to national legislation in which it is ensured that wind turbines may never be realised within a radius of 1.5 kilometres from residential areas."

Tapani Lahnakoski

Nyt Ikea on uhrautunut pelastamaan ilmastomme rakentamalla uhrautuvasti tuulipuiston perämerelle. Ei varmaan halua ropoakaan syöttötariffistamme:

"Ikea rakentaa suuren tuulipuiston Kemiin – tuottaa kaiken Suomessa tarvitsemansa sähkön itse"

Mistä saamme lisää näin pyyteettömiä firmoja Suomeen?

http://www.kaleva.fi/uutiset/pohjois-suomi/ikea-ra...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Savolaisista sanottua lainaten jota voi soveltaa tuulivoima-alalla toimijoihinkin: Kun savolainen avaa suunsa, niin vastuu siirtyy kuulijalle...

Eihän nuo tuulivoimalat tuota pakkasella mitään. Joko Ikealla on sähkön varastointi hoidossa, kun lupailee noin "Ikea rakentaa suuren tuulipuiston Kemiin – tuottaa kaiken Suomessa tarvitsemansa sähkön itse"

Tapani Lahnakoski

Voihan se energiansa tuottaakin tyyliin, myy kalliilla ja ostaa halvalla. Tosin kovin halvalla ei voi ostaakaan, kun ei tuule.

Jatkuvaa tehoa ei kyllä saa, jos ei ole satakertainen ylikapasiteetti ja vielä siroteltu laajalle alueelle. kait se Ruotsiinkin on investoinut, joten täysin mahdollista, että myymälöiden sähköt ainakin lähes kokoajan omista myllyistä tulevat ja siinä sivussa vielä reilu takuuvarma potti suoraan sähköveroistamme.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #62

Ostaa ja myy tyylillä tuo homma skulaa, ja jos ja kun saavat ruotsalaisten vesivoiman käyttöönsä niin tuo homma kyllä toimii. Harmi, että tuulivoimalat tulevat pilaamaan Suomen puolelle maisemia, tappavat samalla lukuisan määrä lepakoita ja lintuja. Haittavero pitäisi tälle toiminnalle säätää pikaisesti ja eikä mitään syöttötariffia luontoa tuhoaville investoinneille.

Tapani Lahnakoski

Helsingin valtuuston päätöksen sulkea Hanasaaren, luulisi hesalaisia arkarruttavan näillä helteillä. Hesa pärjää loistavasti nykyisillä esimerkillisillä hiilivoimaloillaan, mutta mikä koittaa tulevaisuudessa, kun ne pitää vihreässä hypetyksessä sulkea?

Helsingin energia tuotetaan nyt n. 10 €/MWh ja jos vihreää hapatusta ei olisi ollut ja pelletti-investoinnit ja niiden osto olisi jätetty tekemättä, hinta olisi n. 8 €/MWh.

Vielä jopa tämä hieno uudelleen nimetty HELEN tuottaa voittoa reilusti, mutta muutaman vuoden päästä se joutuu nostamaan reilusti hintojaan, jotta yhtiölain mukaan pysyisi pystyssä. Voi tietysti olla, että kauppa sitten hiipuu ja tilannetta joudutaan miettimään ihan uudesta näkökulmasta, mutta se onkin sitten tulevien Hesan valtuustojen asia.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Helsingissäkin joudutaan miettimää uudelleen noita vihreän talouden kalliiksi tulemia ratkaisuja. Raha on nyt tiukemmassa, mikäli fossiilisia polttoaineita saa entistäkin halvemmalla, niin voi olla, että hiilidioksidin talteenottokin jo kannattaisi hiilivoimaloissa.

Tapani Lahnakoski

Ei kannata eikä toivottavasti sitä kukaan yritäkään. Jossainpäin Kanadaa sitä joskus yritettiin työntää vanhaan kaivokseen. Seurauksena oli jonkin laakson eläimistön kuolema, kun se ei sitten siellä pysynytkään.

Hiilidioksidin kanssa pelleily on päästökaupan osaltakin mennyt rikollisten käsiin, joten antaa tulla vaan kasviemme kasvua kiihdyttämään, kuten Sahelin kasvun kiihtyminen on vastoin ilmastomalleja osoittanut. Ei ole mikään muukaan mennyt ilmastomallien mukaan.

Miksi siis esim. Helsingin pitäisi moninkertaistaa energiankulunsa?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #66

Hiiliveroista tietysti moni asia on riippuvainen. Eihän Suomessa hiilidioksidia kannata ottaa talteen kuin ehkä talvella ja käyttää se teollisuuden prosesseissa hyödyksi.

Tapani Lahnakoski

Luitteko Kaarin Taipaleen kirjoituksen Hanasaaren lakkauttamisesta? Hyi hemmetti, mitä täysin yksisilmäistä soopaa! Kehtaa vielä mainita, että on tekniikan tohtori. Yhdyskuntasuunnittelu on hänen erikoisalansa. Näillä opeilla kaupunki siis tekee päätöksiään, voi pyhä yksinkertaisuus!

Hanasaaren lopettaminen ei ainakaan tule vähentämään hiilidioksidipäästöjä, jos niillä nyt sitten on jotain merkitystä ainakaan Helsingin tapauksessa, mutta voiko HELEN:n hallitus edes tehdä yhtiölain mukaan päätöksiä, joilla firma menee pakkaselle? Ehkä politiikassa kaikki on mahdollista.

Tässä malliesimerkki, miten politiikka menee järjenkäytön edelle eikä kyseessä ole edes aktiivipoliitikko, vaan jopa häärii neuvonantajana.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Suomi on siirtynyt vaaralliselle tuhon tielle, "Selitykset vetävät jo vertoja legendaariselle Spede Shown sketsille, jossa Pentti Siimes esitti Suomen Selitystoimiston selittäjää Kekkiä (förklarare Käcken), jonka arkistosta löytyi joka tilanteeseen joko kerta- tai kestoselitys". Mieleen tulee tukiselittäjä Pekkarinen (ställning förklarare Pekkarinen), syytäni en päälleni ota! Syöttötariffi rakennettiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, lämpenemisen estämiseksi jne.. eikä oman etu tai nepotismi vaikuttanut päätöksessä.

"Valtiovalta on monin tavoin tukenut siirtymistä politisoituneeseen pseudotieteeseen. Viimeisimpiä virstanpylväitä tieteen autonomian tuhoamisen tiellä on tutkimuslaitosten, Suomen Akatemian ja Tekesin vapaasti kilpailtavan tutkimusrahoituksen osittainen siirtäminen valtioneuvoston peukalon alle ns. strategiseksi tutkimusrahaksi. Aikaisemmin tiedeyhteisölle suunnatusta rahoituksesta noin 200 miljoonaa euroa jaetaan 2016 lähtien ’strategiseen’ tutkimukseen poliitikkojen haluamalla tavalla.

Tutkijat ovat rahoituksen turvaamiseksi pakotettuja tekemään strategista ’ilmastonmuutostutkimusta’ elääkseen, niin kauan kuin aihe on poliittisesti korrekti. Siltä varalta, että tämä rahasampo lähiaikoina ehtyisi happosade- ja metsäkuolemasampojen tavoin, on jo löydetty uusi strateginen kohde - kestävä kehitys (sustainability). Kestävä kehitys, jos sillä tarkoitetaan luonnonvarojen järkevää käyttöä, on tietysti kaikkien kannattama hyvä asia. Ongelmana on se, että termiä jo käytetään epätieteellisesti ja tarkoitushakuisesti sisällyttämällä sen piiriin jokseenkin kaikki ihmistoiminnan vaikutus. Rahan haju leijuu jo kestävän kehityksen tutkimus- ja opetushankkeiden yllä. Politisoituneessa ’tieteessä’ liikkuu maailmalla kymmeniä miljardeja euroja vuosittain. Siksi on ymmärrettävää, että vakituista työtä ja turvattua tulevaisuutta vailla olevat nuoret tutkijat turvautuvat tarkoitushakuisiinkin rahoitusmahdollisuuksiin, jos he voivat niiden avulla jatkaa intohimoaan, tieteen tekemistä.

Lämpenemisen hidastuminen tai loppuminen on pelurien painajaisuni. Ilmastonmuutostutkimuksen ainutlaatuisuus on siinä, että se sallii maalitolppien loputtoman siirtelyn sitä mukaa kun futurologiset ennusteet osoittautuvat vääriksi. Selitykset vetävät jo vertoja legendaariselle Spede Shown sketsille, jossa Pentti Siimes esitti Suomen Selitystoimiston selittäjää Kekkiä (förklarare Käcken), jonka arkistosta löytyi joka tilanteeseen joko kerta- tai kestoselitys. Myös luonnolliset luonnontapahtumat saadaan selittämällä näyttämään ihmisen aiheuttamilta muutoksilta. Millään muulla klassisella tieteenalalla tällainen pelaaminen ei tulisi kuuloonkaan, vaan sitä pidettäisiin epätieteellisenä puuhasteluna. Sanojen merkityskin on muuttumassa: Kymmenen päivän kylmä jakso on nykyisin kylmänpuuska, yhden päivän lämmin sää helleaalto."

http://ilmastofoorumi1.rssing.com/chan-56960176/al...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset