Eija-Riitta Korhola Levottomia ajatuksia jäsennellysti

Kilpailukyky, moikka!

Julkaisin pari päivää sitten Hesarin mielipidekirjoitukseni, ja sain palauteryöpyn. Sellainen herättää toivoa, että vielä on niitä, jotka välittävät siitä mitä Suomessa ja Euroopassa tapahtuu. Saamani palautteen vuoksi jaksan vielä puhua ja perustella, miksi ilmastopolitiikan suuntaa on välttämätöntä muuttaa.

Otetaan esimerkiksi teräs. Se on tuote, jonka siirtymisestä pois Suomesta vihreät ovat kiitelleet. Jopa komissio moitti taannoin Suomea siitä, että meillä on suhteellisen paljon energiaintensiivistä tuotantoa – ottamatta huomioon, että jos se tehdään missä muualla tahansa, tuo tuotanto tehdään likaisemmin. Päästöjen siirtäminen ei ole päästöjen leikkaamista, usein päinvastoin.

Suomessa valmistetaan siis maailman korkeatasoisinta terästä. Ne, jotka ovat investoineet korkeaan tasoon, saavat kustannushaitan mutta globaalin kilpailun markkinoilla eivät hintaetua. Komissio ei myöskään aseta Eurooppaan tuotavalle materiaalille mitään kriteereitä CO2-päästöjen, energiatehokkuuden tai kierrätettävyyden suhteen – ei edes infrarakentamisen suhteen. Vain omilta vaaditaan tiukkaa tasoa.

Kokonaisia teollisuuksia voi hävitä ja niin sanotut hyvät oppilaat katoavat ennen kuin komissio kykenee minkäännäköiseen holistiseen päätöksentekoon. Ja sama vahingonteko näkyy vain jatkuvan.

Nyt EU suunnittelee jälleen päästökaupan kiristystä, josta Outokummun ympäristöjohtaja ennen joulua varoitti:  Euroopan metalliteollisuuden pahimmat kilpailijat ovat Kiina, USA ja Venäjä. Hän vetosi ettemme lähtisi yksipuolisiin korotuksiin ennen kuin näemme mitä kilpailijat tekevät. Varoitus oli tarpeen: Pariisin sopimuksen nojalla Kiina ja Venäjä saavat kasvattaa päästöjään nykyisestä, USA leikkaa alle puolet siitä mitä EU. Tiedossa ei siis ole mitään tasaista pelikenttää.

Ympäristöjohtaja totesikin, että jos halutaan hiilipäästöille hinta, niin nopeampi tie voisi olla vaikka globaali hiilivero, joka kohtelisi maita ja yhtiöitä tasapuolisesti ja jonka tuotto käytettäisiin puhtaan teknologian siirtoon ja edistämiseen. Olen samaa mieltä. Vaikka köyhien maiden kansalaisten energiankulutusta ei rajoitettaisiinkaan, globaalissa kilpailussa olevaa suurtuotanto tulisi olla yhtäläisten pelisääntöjen piirissä. Vasta sellaista ilmastosopimusta olisi kohtuullista ylistää, ei tätä unelmahöttöä, mitä Pariisissa synnytettiin.

Kun nyt hallitus haikailee kilpailukykyloikkaa, sen tulisi ottaa vakavasti tämä paha kompastuskivi eurooppalaisessa kilpailukyvyssä. Jos talous ei sitä kiinnosta, voisiko edes ympäristö kiinnostaa? Pariisi ja päästökauppa eivät näet auta siinäkään.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

27Suosittele

27 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (21 kommenttia)

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Poliitikkojen tekemiä omaa kilpailukykyämme haittaavia tekoja kyllä sopii ihmetellä. Näin toimimalla vaarannetaan omat työpaikat ja hyvinvointi.

"Nyt EU suunnittelee jälleen päästökaupan kiristystä"

Leikataan ensin palkkakustannuksia, niin sitten on taas varaa hieman kiristää muita kustannuksia. Hölmöläisten peiton jatkamistahan tämä pelleily on ollut jo pitkän aikaa.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

"Leikataan ensin palkkakustannuksia, niin sitten on taas varaa hieman kiristää muita kustannuksia".

Tuo toimii myös niin päin, ja erityisesti niin päin, että kiristetään ensin muita kustannuksia ja sitten on pakko leikata palkkakustannuksia. Tai panna lappu luukulle.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Tietenkin toimii molempiin suuntiin, mutta ei mitenkään erityisesti.

Erityisen hölmöä on näyttää nk. hyvää esimerkkiä tyhmillä päätöksillä. Halusin tuolla kommentilla vain osoittaa noiden päätösten vaikutusten vaikkapa nyt esillä olleeseen keskusteluun.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Halpa energia on kaiken kehityksen perusta.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen
Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Teoriassa tuossa on pointtinsa: Olisi tyhmää ja ilmastotavoitteiden vastaista lopettaa suhteessa vähemmän päästöjä aiheuttavaa tuotantoa ja korvata sitä enemmän päästöjä aiheuttavalla jossakin toisessa paikassa. Ilmakehä on kuitenkin yhteinen ja hiilidioksidipäästöt ovat aina globaaleja.

Todellisuudessa ilmastopolitiikka ja päästökauppasysteemi eivät ole kuitenkaan aiheuttaneet suomalaisen terästerästeollisuuden (valitettavia) sulkemisia.

Taalintehtaan ja Koverhaarin terästehtaiden sulkeminen tällä vuosikymmenellä ei aiheutunut ilmastopolitiikasta, päästökaupasta tai rikkidirektiivistä tai edes kilpailukyvystä yleensä vaan se aiheutui omistusjärjestelyistä, joissa yrityksestä suomalaisille entisille omistajille maksettu kauppahinta oli laitettu rasittamaan tehtaiden tasetta. Laskevien maailmanmarkkinahintojen oloissa tämä oli liikaa.

Suomalainen omistajien ahneus ja yritysjohtajien yksinkertaisuus aiheuttaa tuotannon siirtymisen muualle. Saksassa taas, joissa mainittuja tekijöitä ei samassa mitassa vaikuta, tuotantoa voidaan jatkaa tai laajentaa samoilla tai korkeammilla kustannuksilla.

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

Kuten olen aiemminkin todennut, on aika samantekevää, mikä yksittäisten tehtaitten kohtalona on ollut. Kiistaton tosiasia sen sijaan on se lisääntynyt kustannustekijä, jota halvempaa ja huonompaa tavaraa tuottavalla kilpailijallla ei ole. Ennemmin tai myöhemmin se aiheuttaa hiilivuotoa, ja ainakin estää tulevat investoinnit korkean tason kohteisiin.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Suomen terästeollisuus on maailmassa parasta laatua, sitä se on ollut jo kauan. Aina kaikkien venäläisille rakennettujen laivojen materiaali vaatimuksena on ollut Rautaruukin teräs, Venäjä tuottaa terästä edullisemmin, niin kuin monessa kaukoidän maassa nykyään, mutta ostaja on tarkka ja pitää kiinni huippulaadusta.
Ruukin tuotantoa kehitetään ja uudistetaan jatkuvasti, huippulaatu takaa suomalaisille työtä.
"Hiili-injektiolla korvataan masuuneilla nykyinen vuodesta 1987 käytössä ollut öljyinjektio. Hiili-injektiossa hyvin hienojakoiseksi jauhettu hiilipöly injektoidaan puhallusilmahormien kautta masuuniin. Hiili korvaa kalliimpaa injektioöljyä ja koksia."
http://www.ruukki.fi/Uutiset-ja-tapahtumat/Uutisar...
"Hanke on suuruudeltaan noin 22 miljoonaa euroa ja valmistuu vuoden 2015 loppuun mennessä."

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen

Hannu
Aikoinaan vuonna 2004 Rautaruukin merirakennus logistiikan kehitysryhmässä työskennelleenä, muistelen että yritimme olla mukana laivanrakennuksen materiaali hankinta muutoksessa.

Telakoiden omistusrakenteen muutoksen (valtio ja kotimaa – ulkolaiset ) takia ei kuitenkaan uskallettu enää olla mukana vaan telakoille alkoi valua pikku hiljaa ulkolaista laivarautaa …. joka johti sittemmin sitten myös Rautaruukin omistusjärjestelyihin -ulkolaiseen omistukseen meni sekin koko muun meriteollisuus klusterin kanssa.

Edelleen mielenkiintoinen yksityiskohta teräksen ja komposiitti metallien käytön kautta tulevaan materiaali muutoksiin vesiliikenteessä : Raumalla kehityksen kohteena olleet tutkimusalukset joita kehitettiin jäänmurtoon ja tutkimuksiin arktisille merialueille : yksi 134 metriä pitkä laiva tarvitsi jopa 6000 tonnia terästä. = konventionaalinen suunnittelumalli valtion omistaman laivasuunnittelu firman toiveiden mukaisesti . Jota täten edelleen tuetaan valtion taholta 100% ilman vaihtoehtoja, toisia suunnittelumalleja huomioonottamatta ja mahdollista uutta näkemystä mihin suuntaan ja miksi kaikki muuttuu.

Missä tulevaisuuden kilpailukyky tältä osin kun vanhaa mallia ajetaan vahvasti mm entisen pääministerin ja konventionaalisten toimijoiden johdolla ja valtion varoin kuin käärmettä pyssyyn …..

Vertailukohta mm. suunnittelu jossa jo vuodesta 2007 EU:n toimesta , uusilla materiaaleilla suunnitellaan mm 115 m pitkää Arktisen alueen sisävesilaivaa joka kykenee itsenäiseen operointiin jopa 60 sm jäissä ja rungon paino on vain noin 900 tonnia. noin 30% keveämpi mitä konventionaalisesti suunniteltu vastaava laiva.

http://e-lass.eu/en/Documents/SouthamptonJan2015/0...

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Kiitos vastauksesta ja mielenkiintoisesta linkistä, ensimmäisen sivun kuva oli kuin Hollmingin telakan väylältä toisen ja kolmannen Petäjäksen saarten välistä merelle Raumalla.
Olen itse osallistunut erilaisten laivojen uloslyöntiin, osien mallintamiseen ja laivojen muotojen määrittelyyn jne, kaikkeen mitä tulee siihen kun sitä Ruukin terästä on palasteltu 1969 alkaen.
Ja alussa jäi mieleen venäläinen vaatimus teräksen laadusta ja mistä se pitää tilata, venäläistä terästä ei hyväksytty, vaikka sitä oli tarjolla edullisesti.
Hollming Oy laivanrakentajana oli erilainen, ja jatkuvasti haettiin uusia laivamalleja isoja ja pieniä. Siellä syntyi maailman vahvin hinaaja Venäjälle, ja samalla tehtiin pieniä merivartiolaivoja Suomeen. Yksi erikoisuus oli telakan konepaja, siellä parin henkilön toimesta kehiteltiin Aquamaster-potkurilaite jota nykyään tekee Rolls-Royce Raumalla. Stenalle tehtiin alumiini katamaraanit, vaikka aluksi kaikki hitsauksen asiantuntijat olivat sitä mieltä ettei se onnistuisi telakka-olosuhteissa. Nyt se on jo sulatettu aikansa palvelleena: http://ws9.lansi-suomi.fi/mielipiteet/kolumnit/kol...
1990 luvun alussa oli tiukkaa, mitään ei oikein saatu kaupaksi, mutta Hollmingilla oli suunnitelmissa myydä Venäjälle raskaslasti laiva + proomu yhdistelmä. Laiva oli mahdollista upottaa 9 m veteen ja proomun sai uitettua sisään ja ulos. Kannella oli kaksi siltanosturia, nostoteho n. 700 tonnia, siitä jäi mieleen kun kaupasta ei näyttänyt tulevan mitään, ja suunniteltiin jo väen vähentämistä, niin joku ehdotti mainospiirtäjälle että hän piirtäisi kannelle laivan mittaisen mannertenvälistä ohjusta muistuttavan putken kansilastiksi. Se oli sitten vielä proomulla mahdollista siirtää pois laivasta peräportin kautta.
Kauppamiehet tuli viikonlopun jälkeen Raumalle mukanaan kolmen aluksen tilaukset, ja näin selvittiin siitä lamasta.
Hollmingilla oli käytössä mestari ja oppipoika systeemi työhön oppimisessa, hyvän levysepän ja hitsarin mukana oli pari, ja saattoi olla kolme oppilasta joille riitti hyvässä koulutuksessa hommia. Ja joka tasolla henkilökunnalla oli menossa jotain uuden tekniikan oppimista ja tekemistä.
Telakkateollisuus ajettiin sitten joksikin aikaa pois suomalaisten käsistä, mutta nyt taas näyttää että jotain uutta olisi Raumallakin tulossa.
Toivottavasti saavat hommat käyntiin Raumalla, siellä on vielä muistissa se taito miten rauta (tai alumiini) taipuu haluttuun muotoon.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Hieman kärjistäen voisi luulla, että EU:n ns. vehreä siipi ei ainoastaan vie unionin jäsemaiden teollisuutta ahdinkoon, vaan yrittää vauhdittaa sen (ja etenkin Suomen) itsaria. On ikävää, että jopa osa Suomen omista MEP:eistä osoittautuu maansa pahimmiksi vihollisiksi juuri tässä suhteessa.
Kovin valitettavaa, että ette ole enää Brysselissä vaikuttamassa...

Janne Suuronen

Niin. Olet vain 10-vuotta myöhässä. Tai enemmänkin, kun tuskin MV-lehden hengen heimolaisessa Vihreässä Langassa vieläkään halutaan kirjoittaa asioista valikoitujen faktojen sijaan koko totuutta eli siltä osin tuskin suomalaisten työläisten (työttömien) näkökulmasta järkeä politiikkaamme saadaan vieläkään.

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

Oliko tämä minulle, että olen 10 vuotta myöhässä? En ole, varoitin tästä jo 12 vuotta sitten.

Janne Suuronen

No ei oikeastaan sinulle, vaan yleisemmälle heräämiselle myöhäistä. Ja olihan meitä monia muitakin, jotka jo tuolloin ymmärsimme (päättävien) vihreiden tavoitteena olevan ajaa Suomen teollisuuselinkeino alas. Rivi-Vihreät eivät ymmärtäneet pohjimmaisia tavoitteita tai kuvittelivat selänpesutalouden korvaavan kaiken. Sinänsä hörhö-vihreys trendinä ei ulotu pelkästään yhteen puolueeseen ja mistä vaikkapa Sirpa Pietikäinen on oiva esimerkki.

2000-luvun Nokia-vetoisen talouden hulluina vuosina vihreys ja Suomi parantaa maailman-aatteet tekivät ylilyönnin ja ottivat yhteiskunnastamme sellaisen niskalenkin, jossa tunnumme olevan vieläkin. Kohtuus ja terve kansallinen itsekkyys unohtuivat tyystin.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Suomella on vielä tieto, taito ja tekijät olemassa, vaikka nykyisellä politiikalla ne ovat jääneet työttömiksi.
Tämä järjetön omien mahdollisuuksien polkeminen ihmetyttää, meillä on metsää ja pinta-alaa mitä hiilen sitomisessa tarvitaan, ja kuitenkin meille hyväksytään näitä tuulivoimaloita ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Ja kaiken huippuna on tämän tuulisähkön tukimuoto, tuote on sekundaa, mutta hallitus takaa sille huippuhinnan.
Tukipolitiikkaa ohjaa nepotismi ja korruptio, nyt tuulivoima-alueiden kaavahankkeet on konsulttien käsissä alusta asti, köyhille kunnille on uskoteltu tuulivoimaloiden tuovan kunnalle työtä ja verotuloja, mutta kun tuulivoimalat ovat valmiina niin paikalle ei jää kuin kylmät varoituskyltit estämään alueella liikkumista.
Valvomot ovat ulkomailla ja huoltomiehet tulee voimalan valmistajalta jne.. Tukirahat häviää kuin tuhka tuuleen, raha ei pyöri enää suomalaisessa markkinataloudessa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Kansainvälinen kilpailu merkitsee energiankin tuhlausta. Globaali yhteistyö ja järkevä työnjako säästäisi paljon resursseja.

Antti Harkila

Satu Hassi sanoi aikanaan, kylläkin kauan sitten, että Neuvostoliitossa on hyvä järjestelmä koska siellä ei ole saasteita! Muistaa varmaan omat sanomisensa?

Muistaakseni vihreät vastustivat aiemmin henkeen ja vereen jätteiden polttamista energiaksi?

Joskus on hyvä että takki kääntyy!

Käyttäjän RaunoKontro kuva
Rauno Kontro

Heti kun joku laittaa tieteellisen tutkimustuloksen luottettavien mittausten virherajojen kanssa siitä, että CO2 siirtää energiaa kylmästä lämpimään säteilyenergian avulla. Tai on ERISTE kaasujen liikuessa vapaasti ilmakehässä vaihtaen energiaa muiden molekyylien kesken niin uskon, että CO2 lämmittää ilmakehää. Kaikessa muussa fysiikassa kun ko molekyyli on jäähdyttäjä, ei lämmittäjä. Ei vain ole löytynyt mittausdataa kasvihuoneteorian tueksi. Missä on tieteelinen todistus tästä, ei missään, pitäsi olla helposti todistettava. Tämän ilmastouskon takia laitetaan rahaa palamaan tuhansia miljardeja täysin turhaan.

Veikko Anttila

Suurkiitokset Eija-Riitta, että jaksat pitää yllä kriittistä sanomaa ns. vihreästä politiikasta. Muistan koulupoikana kuulleeni taistolaisen kertovan, että N-liitossa on kehitetty yhteiskunta, jossa ei tapahdu onnettomuuksia eikä tehdä rikoksia. Vihreä liike on tunnetusti ottanut oppinsa taistolaisilta, konkreettsiesti Satu Hassin ajamana. Kun "taisto" ei onnistunut Suomessa, Satu Hassi siirtyi Brysseliin ja sai siellä verratonta tuhoa aikaan Suomen teollisuudelle.
Maapallon lämpötilaennusteita tehdään nykyisin 0.1 C:n tarkkuudella vuosisadan loppuun asti. Erilaiset tutkijaporukat kilpailevat lämpötilanousun ennusteissa. Niistä voi päätellä ainoastaan, että suurinta nousua ennustavalla tutkijaporukalla on isoin rahapula. Jos kaikki se aika ja energia, joka on käytetty lämpötilaennusteiden laatimiseen, olisi käytetty konkreettisiin toimiin saasteiden vähentämiseksi, ei kiinalaisten tarvitsisi nyt käyttää naamareita ulkona kulkiessaan.

Jan Rossi

Olen täysin hämmentynyt Sipilän kilpailykyky puheista kun samaan aikaan Venäjän kauppa on romahtanut. Venäjän kauppa on ollut aina Suomen kilpailukyvyn mittari, mutta eihän tätä haluta nähdä.

Jan Rossi

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Niinpä. Teräksen tarve ei lopu sillä, että me lopetamme sen tuotannon. Luopumalla tuotannosta luovutamme myös vastuun päästöistä muille.

Tuntuu hämmentävältä, ettei EU peri CO2-tulleja tuontitavaralta. Sehän opettaisi nopeasti tavoille.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset