Eija-Riitta Korhola Levottomia ajatuksia jäsennellysti

Karkkipäivä: Pariisia suomeksi

Me ihmislapset olemme herttaisia. Kai se on luonteessamme, että tarvitsemme joskus leppoisia päiviä, jolloin lakkaamme ajattelemasta maailman murheita ja nimitämme mustan valkoiseksi ja huonon hyväksi – muuten sitä stressaantuisi liikaa. Aivan kuten tarvitaan saunapäiviä, karkkipäiviä ja leffailtoja.

Lauantaina maailmalla oli sellainen kollektiivinen helpotuksen päivä. Kun oli tiristetty muutama kyynelkin, oli hyvä viettää hetki, jolloin kaikki saivat hetken tuntea sankaruutta: me teimme sen.

Lähes kaikki tahot ylistivät lauantai-iltana Pariisin sopimusta. Siinä oli jotakin hyvin kummallista. Keskenään erimieliset olivat yhtäkkiä kaikki tyytyväisiä. Mikä se sellainen sopimus on?

Anteeksi, että olen ilonpilaaja, mutta muutama tosiseikka on tarpeen tuoda esiin.

Mitä päästövähennyksiin tulee, kyseessä ei ole laillisesti yhtään sen sitovampi esitys kuin jos minä toivotan teille hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta.

Päästövähennysten suhteen kukin maa tai maaryhmä sai lausua oman tavoitteensa eikä niitä rangaista siitä, jos niihin ei päästä. Lausutut tavoitteet eivät edusta mitään sellaista, jota voisi kutsua tasaisemmaksi pelikentäksi, vaikka ympäristöministerimme ehtikin kehaista näin. Kun EU lupaa leikata päästöjä 40% vuoden 1990 tasoon nähden, samaan viitevuoteen verrattuna Venäjä saa kasvattaa saman verran, Intia ja Kiina taittavat päästökasvunsa vasta 2030, ja USA lupaa leikata noin 15 %, jos verrokkivuotena on sama EU:n 1990.

Syy ei-sitovuuteen oli ennen muuta USA. Kun Kioton sopimus kaatui USA:n osalta aikoinaan siihen, ettei sitä edustajainhuoneessa koskaan ratifioitu, ei Obaman hallinto halunnut enää riskeerata tätä sulkaa hatussaan. Varsinaisesta sopimuksesta (agreement) , joka on päätöksen (decision) liittenä, tehtiin niin epäkonkreettinen ja ei-sitova, ettei sitä tarvitse alistaa poliitikoille vaan hyväksyntä on hoidettavissa ympäristöviraston virkamiestyönä.

Syntynyt sopimus sopii kaikille siksi, että siinä sanotaan kaikki, mutta velvoitetaan sitovasti vain vähän. Niinpä jokainen näkee siellä jotain hyvää.

Ehdotus kelpaa Kiinalle ja Intialle, jotka aikovat rakentaa runsaasti hiilivoimaa tulevina vuosina. Ne voivat elää esityksen kanssa hyvin, etenkin kun ne lasketaan yhä edelleen kehitysmaiksi, joiden vain toivotaan vähentävän päästöjään saamiensa avustusten turvin. Kehittyvät maat joutuivat tyytymään vain ei-sitovaan poliittiseen lupaukseen rahoituksesta, mutta toisaalta eivät joutuneet sopimuksessa sitoutumaan päästövähennyksiin.

Ehdotus kelpaa USA:lle, sillä päätöksen toivotus sadan miljardin vuotuisesta ilmastorahoituksesta ei sido heitä laillisesti. Liuskekaasu auttaa pääsemään vaatimattomiin vähennystavoitteisiin tuskatta.

Ehdotus kelpaa ympäristöjärjestöille ja vihreille, koska siinä mainittu lämpötilatavoite on kunnianhimoinen, ja sitoo periaatteessa niitä, jotka ottavat päätöksen vakavasti. Syntyneen sovun avulla ne pyrkivät luomaan vaikutelman, että meillä on laillisesti sitova, kattava globaali sopimus, ja EU:n tavoitteita voidaan näin entisestään tiukentaa. Osasin sitä jo odottaakin, eikä sitä tarvinnut tehdä  kauan. ”Nyt on hyvä paikka EU:lla ja Suomella pohtia, pitäisikö nykyisiä päästötavoitteita myös meillä korottaa”, sanoi Sitran Oras Tynkkynen heti Pariisista paikan päältä. Jos tästä pitäisi vielä tiukentaa omaa tavoitettamme, vaarantaisimme maailman puhtaimman tuotannon olemassaolon, eikä ilmasto sellaisesta hyötyisi.

Ehdotus kelpaa elinkeinoelämälle, koska se toivoo, että päätös vauhdittaisi selkeämpiä hiilimarkkinoita ja puhtaan teknologian edistämistä. Teollisuus tarvitsee ennustettavuutta investointien kannalta, ja tieto suunnasta on tervetullut.

Tulevaan ilmastoon maailmanhistorian kalleimmalla sopimuksella ei ole vaikutusta. Lausuttujen tavoitteiden ja lausuttujen sitoumusten välillä on valtava kuilu. Kuten Björn Lomborg tuoreeltaan sanoi, on kuin laihdutuskuurinsa juuri aloittanut julistaisi voiton ensimmäisen salaattiannoksensa jälkeen. EU:lle sitä vastoin sopimuksella on melko lailla vaikutusta, sillä olemme tehneet ilmastosopimusten pohjalta sitovaa lainsäädäntöä tähänkin asti. Harva ilmastosovusta ilahtunut kansalainen tajuaa, että  sopimukseen on leivottu sisään erilaiset pelisäännöt. Ja jos sadan miljardin vuotuinen ilmastorahoitus kaatuu kokonaan meille, voinemme pitää Pariisin sopimusta taloutemme alas ajamisen merkkipaaluna.

Hyvää joulua. Olisipa uusi vuosi onnellinen.

(Kirjoitusta on täydennetty ja päivitetty sunnuntain aikana. Oman arvioni mukaan tulos ei poikkea paljoakaan ilmastokokousten historiasta, jossa hankalinta oli EU:n jääminen yksi päästöjen vähentäjäksi kokous kokouksen jälkeen. Jos aihetta käsittelevä väitöskirjani kiinnostaa, löydät sen täältä.)

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

28Suosittele

28 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (36 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Karkkipäivän palindromi:
Assi Pariisissa - kassi siirapissa.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Juha? Tässä kyseisessä tapauksessa käyttäisin sanaa massi kassin sijasta.

Ilmasto lämpenee meistä huolimatta, eikä se piittaa mihin turhuuteen me massimme tuhlaamme.

Iso huoli on aina manna, anna mania, no ilo uhosi!

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki

Eipä voinut muuta tulla mieleen "sopimuksesta" kuin mitä tuossa blogissa tuodaan esiin. Niin ja aivan riippumatta siitä kummalla puolen aitaa on. Kiina suurimpana päästöjen tuottajana hieroi käsiään kun ei tarvitse rajoittaa oikeastaan yhtään mitään, siis vielä, Suomen kyllä kuuluu osallistua kai näihinkin talkoisiin. Ja eikö siellä jossain taas mainita ne niin puhtaat uusiutuvat energiat, eli tuuli, aurinko, biopoltto, ym.

Tommi Mäkinen

miksei tälle tehä yhtään mitään?

http://www.worldwatch.org/node/6294

51% päästöistä tulee karjasta/karjan-hoidosta eikä kosketa pitkäl tikullakaan?

http://troublewithfilm.com/wp-content/uploads/2015...

promillen leikkauksista kyl paukutetaan henkseleitä ja skoolataan?

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Yllättävä pointti. Ennen tuo luku oli 18%. Tosin luku ei ole tieteellisedtä julkaisusta, vaan lobbarin lehdestä, joten ...

Tommi Mäkinen

A widely cited 2006 report by the United Nations Food and Agriculture Organization, Livestock's Long Shadow, estimates that 18 percent of annual worldwide GHG emissions are attributable to cattle, buffalo, sheep, goats, camels, pigs, and poultry. But recent analysis by Goodland and Anhang finds that livestock and their byproducts actually account for at least 32.6 billion tons of carbon dioxide per year, or 51 percent of annual worldwide GHG emissions.

http://www.worldwatch.org/files/pdf/Livestock%20an...

ennen oli ennen ja nyt on nyt :) ja kai tuohon voi luottaa,,

https://fi.wikipedia.org/wiki/Worldwatch-instituutti

51% eikä kukaan puhu eikä tee mitään, hämmentävää,,

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #29
Tommi Mäkinen Vastaus kommenttiin #32

meneekö toi silleen että sittenkun Laurin hyväksymässä tieteellisessä julkaisussa sanotaan että 50 tai 52% johtuu tosta ja miljardi ihmistä on jo kuollut ton takia ni hakkaat käsiä yhteen ja sanot, 'Mähän sanoin ettei 51%!!' ?

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Korholan terve skeptisyys on paikallaan, kun poliitikkojen ja median itsekritiikki rakoilee tunnekuohun keskellä. Aina on syytä kysyä tosiasioiden perään.

"Ehdotus kelpaa Kiinalle ja Intialle, jotka aikovat rakentaa runsaasti hiilivoimaa tulevina vuosina. Ne voivat elää esityksen kanssa hyvin, etenkin kun ne lasketaan yhä edelleen kehitysmaiksi, joiden vain toivotaan vähentävän päästöjään saamiensa avustusten turvin."
---
Sitäkin ihmeellisemmältä tuntui katsella TV-kuvaa halauksista: se oli kuin "lunastettuin joukko herätyksen jälkeen" (den återlösta skaran efter väckelsen...). Ainakin minä haluaisin tiukkaa analyysia siitä, millaista hintaa me maksamme, miksi ja mitä siitä meille seuraa.
Se, että kaksi suurta maata saa jatkaa tuprutteluaan suunnilleen entiseen tapaan ei näytä huolettavan liiemmälti. Väestönkasvu hoitaa loput...?

Tapani Lahnakoski

"Ehdotus kelpaa elinkeinoelämälle, koska se toivoo, että päätös vauhdittaisi selkeämpiä hiilimarkkinoita ja puhtaan teknologian edistamistä."

Pelkästä tukiaishimosta on kyse. Mitä me tähän mennessä olemme tästä puhtaan teknologian edistämisestä hyötyneet? Meille on tuotu ulkomailta rannikot täyteet hirveitä härveleitä, joilla ei ole energiantuotannon kanssa muuta tekemistä kuin häirikön rooli. Noinkohan tämä vaan kiihtyy tämän "sopimuksen" myötä, jonka yksin allekirjoitamme. Lopputulos oli hyvin ennekoitavissa. Kunnolla kusetettujen kannattaa juhlia tätä saavutusta!

12.12. liputuspäiväksi. Viettäkäämme "kusetettujen päivää" joka vuosi!

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

"... voinemme pitää Pariisin sopimusta taloutemme alas ajamisen merkkipaaluna."

- Tehokkainta ympäristötyötä onkin talouden päättymätön taannuttaminen, näin aluksi vaikkapa ööö... kivikauteen.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Onneksi tämä pahan ilman lintu ei enää vaikuta, ei EU:ssa eikä omassa eduskunnassammekaan.

Minusta on hienoa, että maailma on saanut aikaan sopimuksen. Sopimus voi vaikuttaa hiilidioksiidipäästöjen vähenemiseen. Uusia sopimuksia tullaan tarvitsemaan ja tasausjärjestelmän tulee muuttua tilanteen mukaan. Sopimusjärjestelmälle on saatu aikaan pohja.

Ministeri Tiilikaisen puheenvuoro uutisissa oli loistava! On hienoa, että ministerimme oli mukana historiallisen sovun syntymisessä.

Hyvää Joulua sinullekin, Eija-Riitta! Olkoon sinun vuotesi 2016 täynnä henkistä kasvua ja toivottavasti myös päivänpaistetta.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Eikös Tiilikainen kepulaisuudesta huolimatta olekin tummanvihreä jo pressanvaaleista alkaen ?

Käyttäjän MarkkuJohannesLikitalo kuva
Markku Likitalo

Jos Korhola saisi päättää, meidän ei tarvitsisi tehdä mitään koska muutkaan ei tee. Maailma kestää vielä meidän elinaikamme.
Sopimus oli sentään jotain. jos heittää toivonsa, mitä jää jäljelle? Katastrofien täyttämä tulevaisuus jostan kukaan ei välitä. Ajatellaan vain ja ainoastaan rahaa, mitä se maksaa. Mielummin olisi edes se toivo jäljellä siitä, että maailmaa tuhoutuisi mahdollisimman vähän tulevaisuudessa. Maksatko rahalla vai elinympäristölläsi. Jos valitset rahan, pilaat ympäristön. Jos valitset ympäristön, menetät rahaa. Perinteisesti valitaan edellinen vaihtoehto. Jos valittaisiin jälkimmäinen, teknologia kehittyisi myös siinä kategoriassa nopeammin ja voisimme säästää kumpaakin. Rahaa ja ympäristöä.
Ihminen on ahne, etenkin kokoomuslainen.

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

Keneltä sinä olet tuollaista lukenut? Et ainakaan minulta. Oma päästökauppamallini päin vastoin esittää pyrkimistä mahdollisimman puhtaaseen tuotantoon, ollaan missä päin maaimaa vain. Kilpailuvääristymiiä vastustan, sillä ne ovat ympäristölle myrkkyä koska talous toimii aina siten että saastuttaja saa kilpailuedun - ellemme juuri sitä muuta. Nyt ei muutettu. Sopimus hyväksyy sen että Venäjä tai Kiina kasvattaa päästöjä samaan aikaan kun EU leikkaa.

Käyttäjän MarkkuJohannesLikitalo kuva
Markku Likitalo

Aivan, eli Euroopan unionin, joka on suurin talousalue, ei tulisi leikata tällä perusteella ollenkaan. Jospa me keksisimme ihan itse tehokkaampaa puhdasta energiaa ja veisimme kehittymättömämmille valtioille sitten sitä. Eurooppa on hyväksi käyttänyt suunnilleen koko maailmaa, ei haittaisi jos tekisimme jotain positiivista ja kestävää vaihteeksi.teollistuminen. On ihmiskunnan isoin virhe, olisi aika korjata jäljet.
jos entiseen malliin mennään ja kytätään aloittaisiko se joku toinen, kun ei itse viitsi kun se maksaa, se on umpikuja. Hukumme saasteisiin.

Käyttäjän JaniHtnen kuva
Jani Hätönen Vastaus kommenttiin #56

Eurooppa ja Suomi on JO leikannut.. Eikö olisi fiksuinta käyttää panostukset mahdollisimman tehokkaasti?

Teollistuminen on nostanut ihmiskunnan elintasoa ja pidentänyt elinikää, tuskin kukaan (älykäs) haluaa paluuta esiteolliseen aikakauteen?

Ja nyt kun Kiina (ks. Peking viime viikolla) hukkuu saasteisiin, se on jotenkin mystisesti Europan vika. Miten se että "Suomi maksaa" vähentää Pekingin ilmansaasteita?

Hämmentävän epäloogista..

Käyttäjän MarkkuJohannesLikitalo kuva
Markku Likitalo Vastaus kommenttiin #58

Pitkä elinikä on osasyy liikakansoitukseen. Ei kai kukaan (järkevä) väitä kiinan saasteiden olevan eun syytä. Vaikka pakottavia päästövähennyksiä ei asetettu, on kuitenkn tärkeä juttu että oikeasti maailman kaikki ihmiset ja valtiot pyrkivät vähentämään päästöjä ja sopivat siitä edes löyhästi. Tästä jatketaan, kiinakin pyrki 60-65 prosentin päästövähennyksiin. Se vaan kun talouskasvu on niin ihanaa, että saas nähdä miten käy. Onneksi amerikassa ei ollut yksikään Bush vallassa.
P.S. ei ole tietenkään paluuta, mutta jos polttomoottorikoneita ei olisi keksitty, olisi ihmiskunta sopivan kokoinen ja luonto puhdas...ja kaikilla töitä!

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #62

Jossittelu on hauskaa, mutta jäi epäselväksi, mistä päästövähennyksistä oikein puhut?

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Obamalla on jokin historiallinen ilmoitus ilmastonmuutokseen liittyen:

“President Obama is about to announce something historic. Tune in at 5:30 pm ET. The White House The President is making an announcement you won’t want to miss: President Obama is about to announce s”
To ilari.kiema@xx.com Today at 12:29 AM

Kellot on sekaisin, mutta historiallinen ilmoitus on ilmeisesti eri asia kuin Statement, joka nyt näkyy osoitteessa

https://www.whitehouse.gov/blog/2015/11/24/follow-...

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Turha tuotantoa pitäisi radikaalisesti vähentäää

Käyttäjän JaniHtnen kuva
Jani Hätönen

Linkittämällä tämän blogin vihreiden PJ:n fabo sivulle tuli sensurointi ja kommentointieste :D

No, lienette hieman erimielisiä... "Ville Niinistö: Hyvä yleissääntö on se, että jos ERK kritisoi jotain, on se todennäköisesti hyvää. Hän ei ole ikinä kehunut mitään ympäristönsuojelua ja kestävää taloutta edistänyttä päätöstä. En ole ainakaan nähny"

Lopputulema tästä on että Suomi/kansa maksaa ympäristö/haittaveroina, siirtää tuotantoaan edelleen ns. kehittyviin maihin ja sitten juhlitaan lisää kun päästöt täällä pienenevät. Se että samaan aikaan muualla moninkertaistuvat tuskin saanee palstatilaa..

Käyttäjän HannuHillo kuva
Hannu Hillo

Päivän Helsibgin Sanomat esitti päästöjen vähentäjät ja lisääjät ympäri maailman kuluvalta vuodelta. Suomen hiilidioksidivähenemä oli 25,4 prosenttia, 16 megatonnia. Samana aikana Kiinan lisäys oli 17,3 prosenttia eli 1430 megatonnia. Puhutaanko vielä syyttävästi suomalaisten suuresta hiilijalanjäljestä? Myönnän, että syyllistämisemme yököttää minua. Jos joudumme jotain tämän sopimuksen vuoksi maksamaan, niin jääköön kaikki se omaan kansantalouteemme.

Käyttäjän 98765sp kuva
Simo Perttula

Paljosta ilosta tulee pitkä itku. Kitos Eija-Riitta pirteästä otteesta tähä asiaan. On hyvin uskottavaa, että USA ei vahvista tehtyjä sopimuksia. Vielä vähemmän Kiina. Sille merkitsee vain BKT:n nousu kovaa vauhtia.
Kaikkiaan sopimuksia tehdään paperille, mutta käytännön toimepiteitä EI.

Käyttäjän TapioRantanen kuva
Tapio Rantanen

Rud Istvanilta ytimekäs kommentti sopimuksesta WUWT-sivustolla:
"US got non-binding, India got differentiation (meaning they don’t have to play along), China got lack of transparency (via Preamble para 27), Tuvalu and gang did not get $100 billion/year, Kiribati and gang did not get to sue for loss and damage (preamble para 52), and France got to celebrate presiding over a largely meaningless agreement supporting the EU’s apparent fervently green desire to commit voluntary economic suicide. A pithier summary."
http://wattsupwiththat.com/2015/12/13/paris-cop21-...

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

Eija-Riitta Korhola lyttää ilmastosovun: ”Taloutemme alasajon merkkipaalu” http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-145006437890...

Tapani Lahnakoski

Hyvä, kun IS suvaitsi tehdä jutun kirjoituksestasi. Käytitkö itse termiä "pahimmat saastuttajat"? Kiinasta ja Intiasta oli kyse, joten niitähän ne ovat, mutta kun on kyse pelkästään hiilidioksidista, tuota termiä pitäisi välttää. Toivottavasti oli toimittajan päästä.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Kiina saastuttaa vöhemmän per capita kuin Suomi.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen Vastaus kommenttiin #69

Jos per capita saastutus on se pahin niin eiköhän me olla silloin ihan vähäpäästöisin kansakunta? Pohjoisesta sijainnista johtuu se ykköspaikan puute.

Käyttäjän Leppis1949 kuva
Pauli Leppä-aho

Vastaisin runonpätkällä: kansakunnallamme on yksi upea nainen ylitse muiden.Olkaamme siitä ylpeitä!

Käyttäjän Leppis1949 kuva
Pauli Leppä-aho Vastaus kommenttiin #83

Lauri
Ihailen sitkeyttäsi, mutta älkäämme olko siitä ylpeitä! Jo Stalin huomasi, että harvinaisen tyhmä kansa ja määräsi sen vietäväksi Siperiaan, mutta myös niin "tyhmä", että pani vastaan eikä suostunut. Missä nyt se kansamme ominaisuus vastustaa isoja konnia!

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Mitä, jos vaihtaisit välillä levyä?

Tiedätkö, negatiivisuus tappaa. Se tappaa luovuuden, innovatiivisuuden, yhteistyön, yhteishengen. Negatiivisen ihmisen elinikäodote on paljon lyhyempi kuin positiivisen.

Ottaisit sinäkin itseäsi niskasta kiinni. Älä lyttää toisten saavutuksia. Kateus ei myöskään ole kovin hyvä alkulähde millekään kestävälle.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Nuo luettelemasi ovat ihmisen sisäisiä ominaisuuksia. Ulkoiset asiat pitää taas käsitellä realistisesti ja ymmärrettävä ne tosiseikat eikä vain hypellä pilvenreunoilta toiseen ylistämässä ja toivomassa, että ne oikeasti tulevat tosiasioiksi.

Kannatan enemmän niitä eri vaihtoehtoja tarkasteltaviksi ja jos jotkut niistä osoittautuvat loistaviksi, että niillä pärjää läpi vuoden.

Minä en vastusta uusiutuvia, mutta en kannata hyödyttömiä hankkeita.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset