Tiitisen lista kutkuttaa
Tunnen vain yhden Stasin vakoojan. Hän on kristillisdemokraattisen KD-lehden entinen päätoimittaja, nykyään Sari Essayahin avustaja Euroopan parlamentissa. Arvostan tätä miestä valtavasti: aito, viisas ja rehellinen.
Marxismi-leninismin aatteesta innostunut silloinen teekkari Esa Erävalo teki 70-luvulla Stasin kanssa sopimuksen, jossa hän lupasi antaa ”elämänsä ja sielunsa DDR:n tiedustelulle”. Homma ei ehtinyt edes kunnolla alkaa, kun uskoontulo sotki vakoilusuunnitelmat ja Erävalo tarvitsi sielunsa Itä-Saksalta takaisin. Hän kirjoitti kirjeen Berliiniin ja perui sopimuksen.
Erävalo tunnusti julkisesti erheensä ja sai asianmukaisen, ehkä liiankin ankaran rangaistuksen, tuhansien markkojen sakot. Jos asiaa pohtii Suomen edun kannalta, Erävalon sanojen mukaan kyse oli pelkästä harrastelutoiminnasta verrattuna siihen, mitä johtavat poliitikot harrastivat samaan aikaan Moskovan suuntaan. Stasin listat ovat varjonyrkkeilyä vakavaan asiaan verrattuna.
Pitäisikö näitä varjonyrkkeilylistoja siis julkaista? Niin sanotulla Tiitisen listalla on tiettävästi 18 suomalaisnimeä, jotka oletettavasti ovat pitäneet yhteyttä itäisen Saksan vakoiluorganisaatioon Stasiin. Länsi-Saksan tiedustelupalvelulta vuonna 1990 saadut listat päättivät aikoinaan salata Mauno Koivisto ja Supon silloinen johtaja Seppo Tiitinen. Tiitisen “hataran muistikuvan” mukaan listalla ei ollut politiikan merkkihenkilöitä.
On tainnut käydä niin, että tämä Tiitisen sanavalinta, hatara muistikuva, on herättänyt enemmän kiinnostusta kuin mikään muu. Kuinka merkkihenkilöihin liittyvä muistikuva voisi olla hatara? Eikö tuossa asemassa etsisi silmillään juuri tuttuja nimiä, ja muistaisi lukukokemuksensa?
Vaikka lista olisi kuinka mitätön, se ponnahtaa keskusteluun – kunnes se julkistetaan. Keskustelu voi sammua siihen paikkaan: boring. Erävalon arvio voi osoittautua oikeaksi.
Joku saattaa pitää kuitenkin ongelmana, että listan salaamisesta päättämisen hoiti demaritaho. Se on antanut maaperää kysymyksille siitä, tehtiinkö päätös puolueellisin perustein, suojeltiinko mahdollisesti aateveljiä. Siksi ehdotan, että asiasta päättäjien puoluepohjaa olisi laajennettava eduskuntapuolueista valittuihin luotettuihin. Tämä ns. viisaiden komitea punnitsisi huolella julkistamisen haitat ja edut. Se sitoutuisi ehdottomaan vaitioloon, joka velvoittaa, ellei yhteistä päätöstä listan julkaisusta synny.
Joku voi kysyä, miksi poliitikkoja. Entä jos nämä ylipäänsä pyrkivät suojaamaan omaa ammattikuntaansa, jos sellaista listalta löytyy? Tuo mahdollisuus on olemassa, mutta ei kovin todennäköinen. Ja vain tällä tavoin voitaisiin varmistaa, ettei salaamiselle ole puoluepoliittisia perusteita vaan yksinkertaisesti maan etu.
Ehkä sen jäkeen pääsisimme itse asiaan, siihen mitä tapahtui Moskovan suunnalla ihan kaikkien silmien alla.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Erinomainen kannanotto tähän monia suomalaisia syvästi ärsyttävään asiaan.
Olet kirjaimellisesti oikeassa siinä, että tämä kysymys on kuin kivi kengässä: kiusaa, kunnes se poistetaan.
Onhan ilmiselvää, että kansalaiset miettivät, suojellaanko vaitiololla joitakin henkilöitä. Ja samojen päälle lankeaa joka tapauksessa epäilyksen varjo, joka voi olla hyvinkin vahingollista.
Joka tapauksessa SAK:n viestintäpäällikkö ( !) Juntunen on saatettava vastuuseen teoistaan. Eivät ne kaiketi ole vanhentuneet? Vanhentuuko vakoilu rikoksena koskaan? Moraalisesti ei ainakaan.
Samoilla linjoilla olen. Joku roti pitäisi kuitenkin olla. Muistaaksen Manu oli aivan hilkulla julkistamisen kanssa, mutta päätyi sitten salaamaan asian. Eli ei siellä silloin mitään suurta ja mullistavaa voi olla, mutta yksi nimi kaiken muuttaa voi?
Toimitan itse kokoajan tietoa Mossadille ja Obamalle. En koe sitä vakoiluksi enkä saa siitä palkkiota.
Yritän vain estää muslimikoirien leviämisen Eurooppaan.
Tästä asiasta olen osin ihan eri mieltä. Käsittääkseni on fakta, että Stasista tiedot toimitettiin suoraan Moskovaan. Muistutan, että OKA on päättänyt täsmälleen 20 nimen listasta http://www.finlex.fi/fi/viranom aiset/foka/2002/20021716 , myöhemmässä käsittelyssä on puhuttu 18 nimen listasta.
Kummalliseksi asian tekee myös se, että KHO on juuri kieltäytynyt toteuttamasta Rusin pyyntöä, jolla hänen asiansa esitutkintamateriaalista olisi tehty julkista. Supo on moneen otteeseen toistanut, että listaa ei julkisteta maan turvallisuuden vuoksi, mutta mielestäni on oikeutettua ihmetellä, miten maan turvallisuus voi olla uhattuna täysin yhdentekevien nimien kokoelmalla. Samalla logiikalla tulee miettineeksi, miksi täysin yhdentekevien nimien kokoelma on näin tiukan salassapidon kohteena.
Stasi-tutkimus ei ole erillista KGB-tutkimuksesta, koska Stasille työskennelleillä on saksalaislähteen mukaan ollut yhteyksiä myös KGB:hen.
Kysymys: Stasin tietojen leviäminen laajemmin julkisuuteen on vain ajan kysymys mm. Saksassa ja USAssa. Eikö olisi parempi toimia suunnitellusti ja omasta halusta avoimuuden toteutumiseksi nyt kuin sitten, kun tietolähteitä rupeaa hallitsemattomasti nousemaan esiin ulkomailta?
"Hmm... emmä nyt oikein muista... saatto siinä listassa olla Tarja Halosen nimi tai sitten ei... emmä oikein muista tollasia pieniä yksityiskohtia."
Tiitisen lista pitää julkistaa, loppuisi huhumylly siitä keitä tällä listalla on. Tästä listasta on jo väännetty kättä 20 ajan. Suomi ja Venäjä ovat ainoat eurooppalaiset maat, jossa on vielä 1960-80-lukujen historian likapyykki kunnolla selvittämättä.
Mitä tulee KGB:n arkistoihin, ne pysyvät kiinni. Jeltisnin aikaan Moskovan arkistoja avattiin onkin verran, mutta Putinin aikaan arkistot sulkeutuivat taas.
#1. Puuronen se taas jaksaa hurskastella joka asiassa.
Paljonko on työttömän insinöörin ansiosidonnainen?
#5
Hupsista, viittaan omaan kirjoitukseeni. Nyt täytyy myöntää, että olin huolimaton lukiessani blogisi. Väärinymmärrys syntyy vähästä. Erimieleisiä ajatuksia ei siis tullut esiin. Komppaan #1:stä tutkijoiden maksimi-iästä.
Ehdin jo tuossa paheksua Herlinille Korholan tekstin katoa.
Olihan se olemassa, mutta ei totutulla paikalla. Miksi?
Kyseinen lista on kyllä itsessään kiinnostava, muttei valitettavasti taida sisältää voimaa poliittiseen mullistukseen. Tarkoitan tällä sitä, että jos äänestää tietyn ikäistä, tiettyyn aateryhmään kuuluvaa pitkän linjan poliitikkoa, tulisi kyllä tietää tukevansa vanhoja maansamyyjiä ja totalitarismin ystäviä.
Jos syyteoikeudet ovat vanhentuneita, media yrittäisi sytyttää listalla märkää homepuukasaa viikon tai pari, ja lopulta homma jatkuisi niin kuin ennenkin. Toki mikä hyvänsä historiankirjoitukseen jäävä naarmu koko kansan p... siis eräiden poliitikkojen nimien kohdalle olisi tervetullut. Ja pari mätää yksilöä löytyy toki jokaisen puolueen senioriosastosta. Heidän kiemurteluaan olisi toki viihdyttävää seurata.
Pitäisikö näitä varjonyrkkeilylistoja siis julkaista?
Ehdottomasti pitää. En näe yhtään järkevää syytä miksi näitä ei pitäisi.
Voisi paljastua vaikka Halonenkin maanpetturiksi, Olihan se Rusikin siellä.
Mediaa kutkuttavan listan tuominen julkisuuteen leimaisi - todennäköisesti aivan tarpeettomasti - toista kymmentä suomalaista. Jos poliisi ja oikeusjärjestelmä ei epäile heitä rikoksesta, tämä olisi aivan tarpeeton liike, josta voi olla heidän elämälleen ikäviä seurauksia. Alpo Rusin tapaus osoitti, kuinka ikävää syyttömänä epäilyksi joutuminen on. Kylmään sodan aikakauteen paneutuneena HY:n tutkijana toivon vastuullisen ratkaisun voittamista. Medialle ei pidä antaa tuomarin roolia.
Perin merkillistä salailua. Tietääkseni kaikissa muissa länsimaissa vastaavat listat on julkaistu aikaa sitten, joten SUPO:n perustelu siitä, että tietojen saanti vaikeutuu, on outo. Luin myös jostain, että lista oli alunperin yhtä nimeä pidempi, kuka poistettiin? Enpä jaksa uskoa perustetta, että nimet listalla ovat "vähäpätöisiä", jos salataan peräti kolmen sukupolven ajaksi, eli 60 vuodeksi. Tämähän on edelleenkin kuin Punaisen VALPO:n aikaa, "pimeää keskellä päivää", kuten Arthur Koestler kirjassaan.
Toinen tavallisessa kansalaisessa oudoksuntaa herättävä keissi on tämä sotasyyllisyystuomioiden kumoamattomuus. Jos tuomiot on annettu Suomen lakien vastaisten, valvontakomission eli käytännössä venäläisten pakottamien uusien lakien mukaan, kai tuollaiset pitäisi voida purkaa, eihän pistooli ohimolla annettua tunnustustakaan hyväksytä oikeudessa?
On kuin eläisimme edelleenkin valvontakomission aikaa, jolloin kansan keskuudessa vitsailtiin, että Eduskunta on Suomen suurin teatteri ja kuiskaajankoppi on Hotelli Tornissa, jossa venäläinen valvontakomissio piti
päämajaansa.
Ensinnäkin on erinomaista, että joku on uskaltanut tunnustaa julkisesti erheensä ja on kantanut myös vastuunsa erehdyksestään. "Erävalo tunnusti julkisesti erheensä ja sai asianmukaisen, ehkä liiankin ankaran rangaistuksen, tuhansien markkojen sakot."
Pitäisikö nostaa esille myös kaikkien muiden politiikan huipputehtävissä olevien "entisten rikollisten" tuomioita ja heidän tekojensa jälkeisiä, mahdollisia katumuksen sanoja kuten esim. kolmesti tuomitun asuntoministerin?
Mielestäni vanhojen asioiden esiin nostaminen osoittaa jotakin "tikulla silmään sohijan" ajattelumaailmasta. Vai oliko tässä tarkoituksena vihjaista, että joku listalla oleva henkilö harjoittasi vieläkin jollakin tasolla vahingollista toimintaa?
Vaikka kannatan sitä, että rikoksiin syyllistyneet henkilöt saavat rangaistuksensa, niin villin lännen lynkkausmenttaliteettia en kannata missään muodossa.
Toiseksi on mielestäni käsittämätöntä, että päivän poliitikot käyttävät energiaansa menneiden aikojen asioiden märehtimiseen, kun niiden vatvomisesta ei tavalliselle kansalaiselle ole kovinkaan paljon hyötyä. Kenelle asioiden julkistamisesta on todellista hyötyä, ja minkälaisesta hyödystä on kysymys? Jos jollakin on tietoa tämän päivän vakoiluasoista ja epämääräisistä lobbailuista ja korruptiotapauksista ym. asioista, niin sellaisella tiedolla voisi olisi käyttöä. Hienoa olisi, jos kaikki poliitikot erään henkilön lailla tunnustaisivat suoraan uutiskameralle, että he eivät toimi lain, ohjeiden, elinkeinostrategian ja omien päätöstensä mukaisesti, koska mitään sanktiota näiden ohjeistusten ja päätösten noudattaamisesta ei ole odotettavissa.
Poliitikoille kuuluu mielestäni nykypäivä ja tulevaisuus - ei menneisyyden märehtiminen. Annetaan tutkijoiden penkoa menneiden aikojen asioita ja keskitytään tämän päivän teemaan, joka on köyhyyden ja rakenteellisen korruption torjumisen lisäksi nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen, ja ihmisten taloudellisen hyvinvoinnin huolehtimisen lisäksi myös ihmisten henkisestä hyvinvoinnista huolehtiminen. Jos menneiden asioiden kaivelemisella voidaan parantaa tulevaisuttaa, niin asia on ok. Muussa tapauksessa kaiveleminen on ajan haaskausta
Pitäisi siis keskittyä sellaisiin asioihin, joiden avulla kansalaiset saavat selviytymisen eväitä esim. tulevaisuuteen kannustavien arvojen elvyttämiseen ja ylläpitämiseen, jotta ihmisten luottamus inhimillisyyteen ja yhteisöllisyyteen säilyisi. Vain yhteisöllisyyden periaatteella me suomalaiset ja muut eurooppalaiset selviydymme tämän taloudellisen tilanteen aiheuttamasta koettelemuksesta. Vanhojen asioiden penkominen hyödyttää vain tutkijoita.
MItä tulee KHO:n päätöksiin, niin päätös Rusin esitutkintamateriaalin julkaisun kieltämisestä ei ole ensimmäinen kansalaisen näkökulmasta kummallinen päätös, jonka tämä elin on tehnyt.
#13, Mitä sä pelkäät?
Ajattele, että (jess! ihana) europarlamentaarikko on avoimella blogilla ja sinä demarinysvä pelkäät kommentteja!
Jos mä kommentoin joskus sun blogissa, pidä se kunnia-asiana. En nimittäin kaikille kommentoi. :)
***************
Asiaan. Tiitisen listaa on käytetty SAK:n ja SDP:n hankkeiden estämiseen ja sikäli homma on ollut kohdallaan. Halosen nimi siellä on ja so what?
Tiitisen lista kaikin mokomin esille.
Ottaisin myös lähempään tarkasteluun Paavo Väyrysen toimet KGB-miesten kanssa, joissa hän juonitteli Kekkoselle seuraajaa. Myös Ilkka Kanervan, Matti Ahteen ja monen muun läheinen yhteistyö KGBn kanssa ansaitsisi tutkinnan.
Ettei mitalin toinen puoli pääsisi unohtumaan, on välttämätöntä tuoda esille CIA-yhteistyöhön osallistuneiden nimet ja toimet. Myös näiden aikalaistemme osalta, sillä toimintahan jatkuu kaiken aikaa.
Salailu on myös keino tehdä tärkeilypolitiikkaa, eli peittää kaikkea sitä tyhjäkäyntiä johon pelkuruus ja mukavuudenhalu meitä vie.
13# ja 16#
Eihän kukaan tekemisistään vastuunkantoa tarvitse?
Juntunenkaan ei ollut aikanaan SAK:n listoilla! Vain Stasin!
Nykyjään tietääkseni vain SAK:n!
# 13
Eihän kukaan syyllisiä etsi vaan tahtoopi asian avoimesti julki. Sehän olisi sama tehdä heti, eikä viidestoista päivä.
Tärkeissä viroissa on edelleen DDR:ssä opiskelleita. Olisi hyvä alku julkistaa heidän nimensä. Aloitetaanko?
Tuota noin, eikös vapaassa yhteiskunnassa nämä tiedot kuulu vapaasti saataville, koska niitä voidaan tuskin salata maan "turvallisuuteen" vedoten.
Se mikä minusta on huolestuttavaa, että vaikka nämä entiset taistolaiset/kommarit/what ever ovatkin hylänneet omat aatteensa (vai ovatko?) He ovat mukana politiikassa ja ehkä päässeet vielä korkeallekin. Onko heidän "agentti" taustansa ollut liian paha mustamaalaamaan nämä ihmiset? En tiedä jokainenhan tekee nuoruudessa virheitä, mutta eikö esimerkiksi jos kyseessä olisi ollut äärioikeistolaisia olisi listat julkaistu?
Ei tässä ERK mitään neuvostoja ja komissioita enää tarvita vaan tarvitaan läpinäkyvyyttä, mistä te poliitikot aina syytätte finanssi instituutiota, missä se läpinäkyvyys nyt on?
Suomi (ja EU) ovat aikamoisia vitsejä kun tulee materiaalin vapaudessa, täällä on elänyt sensuuri ja itse-sensuuri (media sensuroi itse itsensä) ja näyttää elävän hyvinkin.
Mielestäni näiden ihmisten tulisi tulisi tulla esiin ja selittää mitä ovat tehneet ja miksi?
Miksi näitä ei sitten julkaista? Henkilökohtaisesti uskon syyn tulevan hyväveli järjestelmästä missä poliitikot puolustavat toisiaan, jotta voivat ylläpitää omaa autoritääristä asemaansa, eli pelkäävät menettää kasvot.
Tiedän monta siellä opiskellutta. Eiköhän ansioluettelot ole julkisia joten tiedon voisi ehkä kunkin kohdalta mainita julkisuudessa. Heihin kuuluu eräs vihreitten politiikko, tosin juuri eläköitynyt mutta kumminkin. Ei ole viime vuosina puhunut Itä-Saksasta, mutta aikaisemmin korosti siellä opiskeluaan ja puhui maasta aina yhtä ihailevasti.
Kuukeloikaa Rosenholz.
"Stasi - MTV3.fi - Uutiset - Taustat
Rosenholz-aineistolla tarkoitetaan 1990-luvun alussa Saksasta Yhdysvaltojen keskustiedustelupalvelun CIA:n käsiin päätyneitä Stasin ulkomaantiedustelun .."
"Rosewood-operaatio – Wikipedia
Rosenholz) oli Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA:n operaatio vuonna ... Kyseistä kokoelmaa on alettu nimittää Rosenholz-arkistoksi (aineistoksi). ..."
"Rosenholz-Dateien – Wikipedia
- [ Käännä tämä sivu ]
Die Rosenholz-Dateien umfassen 381 Datenträger (CD-ROMs) mit Angaben über Mitarbeiter der ehemaligen Hauptverwaltung Aufklärung (HVA), ..."
Tämä on ollut amerikkalainen operaatio KGB:n kautta, ja harva pystyy arvioimaan 'MISSÄ KUNNOSSA' materiaali oli kun saavutti Supon?! Eli paljonko sitä syystä tai toisesta oli käsitelty haluttuun suuntaan?
Koko asia on myrsky vesilasissa ja sen esilleotolla peitetään aina jotain tärkeämpää;
MIKSI KOSKAAN EI MELUTA KAIKISTA LÄNNEN SUUNTAAN MAANSA MYYNEISTÄ JA MYYVISTÄ?
Yksi lista on kauan ollut netissä: http://www.promerit.net/forum.stasi.htm
Itä-Saksan tyyppisessä valtiossa kaikki siellä asuvat ja vierailevat ulkomaalaiset kortistoitiin. Tällainen yksi kortisto ei kerro sen enempää. Täytyisi pystyä yhdistämään kaikki tarvittavat kortistot oikean kuvan saamiseksi.
Tärkeämmistä alkuperäisistä toimeksianto ym. kortistoista paljon löytyi silputtuna ja tuhottuna. Uudelleenliimausta on vielä vuosiksi jäljellä?
Läpinäkyvyyttä ja rehellisyyttä politiikkaan, Tiitisen lista julki! Ikävä kyllä luulen tän Tiitisen listan tarkoituksen olevan ainoastaan viedä huomio päivän politiikasta. Vanhasen ja Kataisen markkinoima eläkeiän siirto tuli OECD:ltä. Katainen ei halunnut nostaa verotusta vaan ottaa lisää lainaa, ja OECD saneli ehdot. Tämä on O.W. Kuusisen politiikkaa. Individualismin pitäisi olla vapaan maailman eteenpäin vievä voima, vaan mitä jää käteen on herranpelko ja puoluekuri. Presidentti Halosta on arvosteltu DDR:n tunnustamisen tiimoilta. Britannian oikeistolainen Pääministeri Margaret Thatcher vastusti Saksan yhdistymistä. Suomalainen oikeisto jauhaa Halosesta muttei sanaakaan Thatcherista. Vastustaako Kokoomus yhtenäistä Saksaa? Ilman puoluekuria on epävarmoja äänestäjiä eduskunnassa varmaan enemmän kuin kansalaisten keskuudessa. Se on kaiketi sitä herranpelkoa.
Käväisin eräässä EU-kokouksessa ja kiinnitin huomiotani siihen, että saksalainen jyrääminen EU:ssa sen kun kiihtyy.
Näyttää siltä, että Schumanin ja Monet´in hieno idea olisi hiukan vaakalaudalla: "Ei enää koskaa yhden maan hegemoniaa tärkeissä raaka-aine-, alue- tai talous-asioissa".
Kokousmatkalla oli lukemistonani Antony Beevorin ja Artemis Cooperin (ensinmainitun puoliso) menestyskirja "Pariisi miehityksen jälkeen 1944-1949" (Siltala 2010).
Suosittelen stasilistoja Suomessa pohtiville lämpimästi tuota brittihistorioitsijoiden opettavaista ja hyvin lähdeviitteitä hyödyntävää kirjaa ikäänkuin mittakaavaksi siihen, miten maa makaa.
#25 Rusitapaus osoitti, ettei 'kaikkitietävä ja ylimielinen' Supokaan selvinnyt syliinsä saamastaan 'miehuustestistä' kaikkine apuarkistoineen kyseistä henkilöä mahdollisesti koskeneen aineiston lukemisen ja tulkinnan suhteen , kun pieneen mieleen ei tullut kysyä tavaus- ja arvausohjeita kyseistä arkistoa tutkivalta ja hallitsevalta saksalaiselta virastolta.
Miten keskivertokadunmies/blogikirjoittaja selviäisi tehtävästä nyt salattujen nimien osalta, mikäli saisi ne tietää?
#27 Ranskassa ilmeisesti harrastettiin ihmismetsästystä ainakin 100.000+ henkilön osalta.
Onkohan kukaan historioitsija kyennyt selvittämään mitä tapahtui 2 - 4 miljoonalle saksalaiselle sotilaalle ja siviilille miehittäjien leireissä ja ulkopuolella? Koston kohteena olevien henki oli halvempi kuin sodan aikana, jolloin jokainen työteliäs käsipari oli tarpeen.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 27 kommenttia