Onko ilmastolaissa mieltä?
Viime viikonloppuna joukko kansalaisjärjestöjä organisoi Helsingissä mielenosoituksen, jossa eduskuntaa vaaditaan säätämään laki vuotuisista päästövähennyksistä. Järjestäjät peräänkuuluttavat vuodesta 2010 lähtien toteutettavia viiden prosentin vuotuisia päästöleikkauksia, jotka veisivät yhteensä 38 prosentin päästövähennykseen vuoteen 2020 ja yhteensä 87 prosentin päästövähennykseen vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna. Vaikka mielenosoitus ei ollut suuri, sen teemaan on syytä ottaa kantaa, siksikin että viesti kohdistuu kansanedustajiin.
Vaatimusta perustellaan, että “Suomen osalta viiden prosentin vuosittaiset päästövähennykset auttaisivat meitä kohtuullisella todennäköisyydellä välttämään ilmastokatastrofin” ja pysäyttämään ilmaston lämpenemisen alle kahteen asteeseen.
Ajatus, vaikkakin hyvää tarkoittava, sisältää monta ongelmaa.
Ensinnäkään Suomi ei saa aikaan mitään yksin.
Vastatessaan noin 0,3 prosentista globaaleista päästöistä isojen päästäjien kasvattaessa päästöjään vielä useiden vuosikymmenien ajan Suomi ei millään ”kohtuullisella todennäköisyydellä” pysäytä yhtään mitään.
Maailman katse suuntautuu ennen muuta siihen, mitä Kiina, Intia, Yhdysvallat ja muut suuret päästäjät tekevät. Kansainvälinen energiajärjestö IEA ja yhdysvaltalainen EIA ovat arvioineet, että vuonna 2030 Kiinan päästöt ovat noin 400 prosenttia vuoden 1990 tasoa korkeammat. Suomen yksipuolisella ilmastolailla voi olla esimerkillinen symboliarvo, mutta samalla sen toteuttaminen todennäköisesti lisäisi päästöjä ilmakehässä teollisen tuotannon joutuessa siirtymään maihin, joissa on huonommat ilmansuojelunormit kuin meillä. Ainoastaan tasatahtinen, kaikkialla tapahtuva päästöjen vähentäminen varmistaisi sen, ettei vähennys täällä muutu päästöjen kasvuksi jossakin muualla.
Mutta olisiko päätöksellämme sitten esimerkillistä, pakottavaa voimaa?
Meillä viitataan usein Iso-Britannian rohkaisevaan esimerkkiin: marraskuussa 2008 kuningatar allekirjoitti ilmastolain, joka velvoittaa Iso-Britannian vähentämään päästöjään 80 prosentilla vuoteen 2050 mennessä ja säätämään viisivuotisista hiilibudjeteista, joiden avulla päästövähennykset konkreettisesti toteutetaan.
Ympäristöjärjestöt puhuvat Britannian rohkaisevasta esimerkistä aivan kuin se olisi jo toteutettu. Mutta mikään ei vielä todista, että päätös olisi small talkia painavampaa. Vielä ei näyttöjä ole, ja keinotkin päästöjen vuosittaiseen alasajoon puuttuvat. Myös poliitikot ovat myöntäneet haasteen ylivoimaiseksi nykyoloissa. Colin Challen (Labour), parlamentin jäsen ja ilmastomuutostyöryhmän puheenjohtaja, totesi että Britannian tavoitteet ovat “selkeästi nykyisten poliittisten kykyjemme yläpuolella”.
Jotta Britannia pääsisi välitavoitteeseensa, joka on 34 prosentin vähennys vuoden 1990 tasosta vuoteen 2022 mennessä, sen pitäisi dekarbonisoida taloutensa Ranskan tasolle vuoteen 2016 mennessä. Konkreettisemmin tämä tarkoittaa esimerkiksi, että päästötöntä sähköntuotantoa tulisi rakentaa 30 modernin ydinvoimalan verran jo vuoteen 2016 mennessä. Annetulla aikataululla tämä ei ole mahdollista. Tutkijoiden mukaan Britannian ilmastolaki on käytännössä kuollut jo ennen kuin se on syntynytkään.
Ilmastolaki edellyttäisi tuotannon vuotuista 4-5 %:n dekarbonisaatiota eli hiili-intensiteetin vähentymistä. Parhaimmillaan Ranska on muutamana vuonna pystynyt 2.5 % vuotuiseen hiili-intensiivisyyden laskuun massiivisen ydinvoimaohjelmansa ansiosta. Nyt tämä dekarbonisaatio pitäisi siis tapahtua joka vuosi 5 %:n vauhdilla, mikä tehtävä lisäksi kaiken aikaa vaikeutuu ajan funktiona, kun jo tehostettua tuotantoa pitää koko ajan tehostaa lisää.
Suomessakin haasteet ovat suuret. Meillä voimalaitoksia vanhenee kovaa vauhtia samalla, kun yhteiskunta sähköistyy kaiken aikaa lisää. Loviisan ykkös- ja kakkosreaktorit sulkeutuvat todennäköisesti vuoteen 2030 mennessä. Jos lisäksi halutaan korvata sähkön tuonti (n 12-15 TWh, erityisesti Venäjältä), tarvitaan uusia suomalaisia voimalaitoksia. Sellaisia voimalaitoksia, joista aiheutuu CO2-päästöjä, ei tietenkään pitäisi rakentaa.
Mitä ne sitten ovat? Juuri tätä pitäisi kysyä ilmastolakia vaativilta.
Energiansäästöä ja energiatehokkuuden parantamista kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla on koko ajan edistettävä ja tuettava. Sen mahdollisuuksia päästöjen vähentämisessä ei ole kuitenkaan syytä liioitella. Sillä pystytään ehkä leikkaamaan energiatarpeen lisäys, mutta mikään ei vielä viittaa enempään.
Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi ei ole vielä teknisesti tai kaupallisesti koettua tekniikka, eikä sen uskota tulevan reaaliseksi vaihtoehdoksi Suomessa ainakaan 30 vuoteen.
Lähivuosikymmeninä jäävät jäljelle uusiutuvat ja ydinvoima. Ja kun samat tahot, jotka vaativat ilmastolakia, vastustavat ydinvoimaa, se jää laskelmien kuvioista pois.
Aurinkosähköstä ei Suomessa ole suuren mittakaavan vaihtoehdoksi ainakaan vuoteen 2030 mennessä.
Vesivoimaa voidaan lisätä joitakin satoja megawatteja, ja se auttaa hyvien säätöominaisuuksiensa ansiosta, varsinkin jos tekojärvet sallitaan. Siihenkään ei voi suuressa tarpeessa yksin nojata, etenkään kun ilmastolain vaatijat vastustavat useimmiten vesivoiman lisäämistä.
Tuulivoimasuunnitelmia on useilla yhtiöillä yhteensä monen tuhannen megawatin verran. Tuulivoimarakentamisessa ajaudutaan säätövoimaongelmien lisäksi uusiin ympäristöongelmiin. Tästä on esimerkkinä keskustelu siitä, vaarantavatko merituulipuistot merenkurkussa maailmanperintökohteen, linnuston tai arvokkaan saaristomaiseman.
Ehkäpä jotakin lohtua kuitenkin antaa se, että tavoitteet ovat symbolisesti vahvoja. Mutta onko tämä omiaan lisäämään ihmisten luottamusta politiikkaan, jos tavoitteisiin ei päästä tai jos niillä peräti pahennetaan tilannetta?
Siksi uskonkin, että olemassa olevien keinojen realismi pitäisi tutkia tarkkaan ja vasta sitten laatia uskottavia ja tiukkoja tavoitteita. Muuten luodaan toiveajatteluun perustuvaa lainsäädäntöä, jolla politiikka lopullisesti vieroitetaan kansalaisista ja demokratiasta. Jos kansalaisjärjestöillä vielä sellaiseen onkin varaa, vastuuntuntonsa ja päätöstensä seuraukset ymmärtävillä päättäjillä ei voi olla.
Ja jos tarkkoja ollaan, esitettyä aloitetta ei tulisi kutsua ilmastolaiksi. Kyseessä oli pelkkä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen kohdistuva vaatimus.
Yksipuolisen hiilipolitiikan sijasta tarvittaisiinkin kokonaisvaltaisempaa ilmastopolitiikkaa. Aito “ilmastolaki” kattaisi enemmän: se ottaisi huomion hiilidioksidipäästöjen lisäksi muun muassa ilman pienhiukkaset ja mustan noen, kaikki kasvihuonekaasut, maankäyttömuutokset, luontaiset hiilen nielut ja lähteet sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisen yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla.
Nämä muut aidon ilmastopolitiikan osa-alueet tulisi nostaa ratkaisevaan rooliin ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja niiden suhteen päästäisin nopeampiin tuloksiin kuin pelkällä hiilidioksidipolitiikalla.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Kyllä Suomalaiset voisivat olla esimerkkinä muulle maailmalle
ja vähentää päästöjä 50 prosenttia vuoteen 2020 mennessä nämä
kasvihuonepäästöt vaikuttavat eniten juuri kehitysmaihin ja puhe
siitä että suomi ei yksin voi asialle mitään on hölynpölyä jonkun
on näytettävä esimerkkiä.
Suomihan näyttää jo esimerkkiä siirtämällä sellu- ja paperiteollisuutta kehitysmaihin. Eikö tämäkään riitä?
YDiNVOiMAA KAAOKSEEN!
Minä ainakin kallistun siviiliydinpommien kannalle.
Se on ainoa ja oikea totuus. Sen ovat kannattajat
täällä blogistaniassa saattaneet wägewästi ilmi:
On vain yksi ehta; uraani & ytimen halkaisu, kaikki
muu on rupusakin ynnä muiden tyhmien ihan tyystin
joutavanpäiväistä kotkotusta. Tuulesta temmattua
haihattelua tuulesta.
Sitä paitsi sain maksunkin kannatuksestani. Muuan
poroisäntä kiikutti melko köntän poronlihaa siitä
eestä että minä asetun ydinvoiman kannattajaksi,
niin het saavatten haukkua sitten Kievarissa koko
totuutta ja osoittaa sormellaan:
"Tuossa se ilmestyskirjan peto nyt on ja menee."
No mikäpäs siinä, killa tuollaisesta saattaa vaikka
miksi alkaa. Ei pidä katsoa lahjaporoa suuhun.
Jo vain se minustakin on alkanut tuntumaan siltä, että
logiikalla tai niin sanotuilla järkiperusteluilla ei tämän
vuoksi ole todellista merkitystä tuulimyllykysymyksistä
käytävissä keskusteluissa.
Harmaasusi™
Mainitsemasi mielenosoitus, jossa vaadittiin ilmastolain säätämistä, näytti jonkinlaiselta lasten ristiretkeltä: mukana oli runsaasti lapsia ja hyvin nuorelta näyttäviä, helposti mistä tahansa innostuvia joutilaita aikuisia.
Epärealistisinta kaikissa luonnonsuojelun varjolla painostustaan esittävien ryhmien vaatimuksissa on juuri Suomessa toteutettavien muutosten merkityksen yliarviointi. Eihän siinä ole mitään mieltä, että esimerkiksi täällä olevien tehtaiden, jotka ovat pienentäneet haitallisia päästöjään kiitettävästi jo kymmenien vuosien ajan, pitäisi yrittää toteuttaa täysin päästöttömät tuotantoprosessit, kun samaan aikaan Venäjällä ja Kiinassa kuljetaan yskien ja silmiä hieroen paksun tehdassavun seassa.
Pitäisi ottaa huomioon, millä teoilla ja missä päästöjä saadaan vähennettyä eniten eurolla ja missä lisäpäästöjen saaminen aikaan on jo kohtuuttoman kallista ja vähän hyödyttävää. Luonnonsuojelijoiksi itseään nimittävien jos joidenkin pitäisi ymmärtää, että ilma liikkuu kohtalaisen vapaasti maasta toiseen. Varsinkin juuri tällä hetkellä reippaasti puhaltavaa tuulta katsellessa pitäisi unohtaa pienen maapläntin ilmaston muokkaaminen muusta maailmasta erillään.
Ilmasto muuttuu aina ihmisen kanssa ja ilman ihmistä
On havaittavissa innokkaita ihmistä puolustavia ahaa-ilmiöitä, ettei pienen ihmisen vaikute muutakkaan ilmastoa. Kädenvääntöä harjoittavat tutkijat, elinkeinoelämä ja kuluttajat. Ihminen on mestari antamaan itselleen positiivisia ja vapauttavia synninpäästöjä.
Auringonottajat ovat tohkeissaan, kun paistaa niin kuumasti, että suojakertoimia pitää lisätä kesästä toiseen. Punaniskoja ja paahtuneita "kahvinpapuja" seilaa kaupunkien ja maaseutujen rannoille. Samaan aikaan eläin- ja kasvitieteilijät pongaavat uusia lajeja kotoperäisten joukosta. Säätieteilijä selostaa, että on niitä kuumempiakin kesiä ollut, ainakin viimeisen sadan vuoden aikana. Grönlannin jäätikötkin tuntuvat sulavan nopeammin.
Ihminen on lyhytnäköinen, jos hän todistelee itselleen kulutuksen mandraa ja sen vaikutetta kansantalouteen ja jatkuvaan kasvavan hyvinvoinnin autuaallisuuteen. Tosiasiassa merkittävin seikka on se, että ihminen käyttää apuvälineitä, jotka ovat tehdyt materiamuutoksilla käyttämällä ulkoista ihmisestä riippumatonta energiaa. Ihmisen hyvinvoinnintavoittelu ja kasvuhegemonia perustuvat juuri nimenomaan tähän kiihtyviin materiamuutoksiin ja ulkoisen, kierrossa olevan lainaenergian käyttöön.
Juuri nyt poltamme autojemme moottoreissa sitä kasvuenergiaa kierrosta, joka syntyi miljoonia vuosia sitten. Me porasimme sen esiin ja syydämme jätökset muusta eläinkunnasta riippumatta ilmakehään. Ihminen on mestari siirtelemään itseään ja tavaroitaan paikasta toiseen, itseasiassa koko elämämme toinen kliimaksi on siinä. Ensimmäisen me tiedämmekin.
Eläinkunta ei käytä harmoniassaan apuvälineitä, ne saalistavat suoraan ja eliminoivat heikot ja huonokuntoiset pitäen populat elinvoimaisina ja lisääntymiskykyisinä kokonaistasapainon järkkymättä, tiedostamattaan. Ihminen haalii toimeentuloansa eliönaapurilta; muulta kokonaiskasvustolta siihen tahtiin, että riittävyyden rajat häämöttävät. Ihminen on onnistunut tuhoamaan jo menneisyydessä omia erillispopulaatioitaan mm. ryöstäviljelemällä tai omalla nahistelulla omistamisesta ja vallanhalusta. Ihmiselle ei riitä luontainen sille kuuluva reviiriys.
Ilmasto muuttuu oli ihmistä tai ei. Ihminen ei tiedä kaikkia muutosprosesseja eikä tapahtumajatkumoita, joita on nopeita ja äärimmäisen hitaita. Tiede selostaa aina enemmistöperiaatetta ja tiedeyhteisön hyväksyntää. Me vain unohdamme sen, että osuutemme ja tietomme syyn ja seurauksen laeista ovat tuntemukseltaan häviävän pieniä. Emme pelasta itseämme selittelemällä osallistumattomuuttamme ilmastomuutoksiin. Pitkässä skaalassa emme pelasta itseämme millään tutkimustuloksella tai uskomuksella.
On vastuuntunnotonta polemisoida vaikutetekijöitä ilmaston muutoksien osalta auringolle, taustasäteilylle, avaruuden hiukkasmyrskyille tai muille vetovoimaisille aiheuttajille niin ajatuksina kuin tieteellisenä "totuutena". Olisi mielekästä myös tutkia osuuttamme omiin ongelmiin, koska ne vaikuttavat säteilevästi myös muihin eliöryhmiin ja elämän edellytyksiin.
Ylihuomenna voimme varautua mm. yksityisautoilun loppumiseen, rusketus- ja uteliaisuusmatkailun päättymiseen, lisääntyvien apuvälineiden kehittelyn ja kasvattamisen vähenemiseen.
Ihminen voisi etsiä omaa luonnonrauhaansa sisältänsä hyväksyen tasapainon, joka menetettiin, kun huomattiin käden jatkeeksi nuija, kuokka ja itse-ehtoisesti tehty tuli. Elinpiiri- ja mukavuudenhaluevoluutio hoiti hommat tähän päivään, jossa 100 vuodessa poltimme taivaan tuuliin ilmastomuutoksien siemeniksi energiamäärän, jonka valmistamiseen muulta luonnolta meni esimerkiksi 30 miljoonaa vuotta.
Ihmiselossakin toisen ihmisen syyllisyys on todennäköisempi kuin oma, ...ainakin niin me itsellemme usein perustelemme. Ehkä me olemme antaneet sen pienen kiihdykkeen, joka nopeuttaa prosesseja havaitsemallamme tavalla.
Ilkka Luoma
Ilmastolain vaatijoilta puuttuu täysin realismi ja tilalla on utopismi:
1. EU:n ohjelmalla (ilmastotalkoot 20-20-20) maapallon päästöt vähenisivät (arviolta) 2.8 prosenttia.
2. Suomen osuus EU:n kokonaispäästöistä on vaivaiset 0.3 prosenttia.
3. Jos onnistuisimme MALLIOPPILAANA pudottamaan omat päästömme tavoitetasolle vuoteen 2020 mennessä (ja JOS hiilidioksidi ylipäätänsä lämmittää ilmastoa kuten IPCC väittää), maapallon keskimääräinen ilmaston lämpötila alenisi 0.001 celsius astetta!
Koska Suomen asukasluku on alle yksi (1) promille (eli 0.1 prosenttia) maapallon väestöstä, hiilijalanjälkemme Maan pinnalla (ja ilmastossa) on tietysti häviävän pieni.
Ei "maailmaa sillä pelasteta”, että täällä marssittiin (5.9.2009) ja kansalaisia syyllistetään. Tämä on jonkinlaista ilmastoradikalismia:
http://www.vihrealanka.fi/uutiset/ilmastoradikalismi-iski-suomeen
Järjettömintä on tosiaan se, että ne jotka vaativat (hiilidioksidi)päästöjen vähentämistä radikaalisti, vastustavat ydinvoimaa, ainoaa perusenergian takaavaa energiamuotoa, jos fossiilisista luovutaan (vaatimusten mukaan).
Myös ilmanlaatu (pienhiukkaset) ja muut ympäristön suojelemistarpeet
unohdetaan tässä ”ilmastoradikalismissa”.
ILMASTOHYSTERIA on aikamme ilmiö, joka kulminoituu näissä epärealistisissa vaatimuksissa
Jos päästöjen vähentämisellä ei saavuteta tilanteen oleellista
paranemista sitten on kehitysmaita autettava taloudellisesti
ja tämä alla oleva vaatimus on mielestäni vähintä mitä länsimaat voivat asian hyväksi tehdä.
"Reutersin näkemän päätöslauselmaluonnoksen mukaan kymmenen Afrikan maan
johtajat vaativat rikkailta mailta noin 47 miljardia euroa vuosittain vuodesta 2020 lähtien.
Maat korostavat, että ilmastonmuutoksen vaikutukset tuntuvat raskaimmin köyhimmissä maissa,
vaikka ne aiheuttavat vähiten ilmastonmuutosta kiihdyttäviä päästöjä."
Suomen (mahdollisesti) antama esimerkki (ilmastolaki) on täysin USKON varassa
Uskovatko ilmastolain vaatijat, että jos Suomessa säädetään tämä laki (esim. 5 prosentin vuotuiset päästövähennykset), niin Kiinassa todetaan tämä (käsiä taputtaen) ja päätetään luopua näistä hiilivoimalan rakentamisista ja näistä
tulevaisuuden visioista:
Onko Kiinan hiilidioksidipäästöt v. 2030 yhtä suuret kuin koko maailman päästöt tänä päivänä? Näin on arvioitu, koska Kiinassa kytketään sähköverkkoon joka viikko kaksi uutta hiilivoimalaa!
Jos (lain vaatijat) näin uskovat, kyse on uskomuksesta (kiinalaiset kyllä voivat taputtaa käsiään, mutta se johtuu aivan eri syistä: Suomen ja EU:n kovat päästövähennykset kun heitä hyödyttävät).
Entä mitä muita USKOMUKSIA ilmastoradikaaleilla on (että seuraavista hankkeista luovuttaisiin Suomen esimerkin innoittamana ja ”kaikki olisi hyvin maapallolla”):
Intian kasvava autojen valmistus, myynti ja käyttö. Viime vuonna valmistui puolitoista miljoonaa, tavoite on kolme miljoonaa vuodessa!
Etelä-Afrikan tuottavuuden lisäämiseen ja elintason nostamiseen tähtäävä energiastrategia (hiiltä on omasta takaa, onneksi myös uraania ydinvoiman lisäämiseen).
Kaikkien kehitysmaiden yhteiset energian ja hyvinvoinnin lisäämiseen tähtäävät toimet.
Emme myöskään tiedä seuraavaa:
Yhdysvaltojen ja Venäjän rooli ”globaaleissa ilmastotalkoissa”? Japani kuulemma aikoo lähteä rikkaiden teollisuusmaiden ”tien näyttäjäksi”.
Toteutuuko eräs skenaario siitä, että koko maailman päästöt ovat 50% nykyistä suurempia vuonna 2030.
Jatkuuko tällä vuosikymmenellä todettu lämpenemisen keskeytyminen vai tapahtuuko jopa viilenemistä.
Kuinka suuri osuus hiilidioksidilla on viime vuosisadan maailmanlaajuiseen keskimääräiseen lämpenemiseen (emme, vaikka IPCC niin yrittää todistella ja ilmastouskovaiset pyrkivät vähättelemään ja halventamaan toisinajattelevia tiedemiehiä).
Kuinka suuri osuus ilmaston muutoksiin on luonnollisilla tekijöillä. Tiedämme toki, että auringon aktiviteetilla on suuri vaikutus ja erityisesti se näkyy meri-ilmakehä dynamiikan korrelaatiossa ilmastonmuutoksen kanssa (viime vuosisadan lämpeneminen). Korrelaatio ns. luonnollisten kiertojen (El Nino ja Tyynen valtameren PDO) tapauksissa on todettu aivan uusissa tutkimuksissa.
Ihmisen toiminta näkyy, paitsi hiilidioksidipitoisuuden lisäyksenä ilmakehässä, myös muina ilmakehän koostumuksen muutoksina. Näistä oleellisin on aerosolien (rikkipitoisten kuten sulfaatti) väheneminen puhtaamman tekniikan kehittymisen myötä. Tällä arvioidaan olevan suuri vaikutus suurimpaan lämpenemiskauteen (1976-noin 2000).
Myös noki (black carbon) on pohjoisella pallonpuoliskolla vaikuttanut lämpenemiseen. CO2 ei siis ole yksin ”syyllinen”, muutkin ihmisen toimet muuttavat ilmakehän koostumusta (ja tietysti kuuma ja kostea ilmavirtaus esim. El Ninon kehittyessä päiväntasaajalla Tyynellä valtamerellä).
Mitä jos onkin olemassa toisenlainen totuus:
http://www.tapionajatukset.com/72
Lue erityisesti sivun lopussa (uusien tutkimusten mukaan) oleva, luonnollisten tekijöiden vaikutuksen kuvaus (esim. El Ninot 8 vs. La Nina 3 ja PDO korrelaatio) viime vuosisadan lopun lämpenemiseen (siis 1976-noin 2000). Tällä vuosikymmenellähän luonnolliset tekijät (sekä planetaariset että astronomiset) ovat ”pysäyttäneet” ilmaston lämpenemisen.
#8 Noiden osuvien lukujen jatkoksi kannattaa mainita, että hiilidioksidi"päästöistä" vain noin kahdeskymmenesosa on ihmisten aiheuttamia.
Ympäristöasioista keuhkoava liike on paisunut massiiviseksi businekseksi. Voisi melkein sanoa että uskonnoksi. Sen verran heikolla pohjalla väitteet ihmisten aiheuttamasta ilmaston lämpenemisestä ovat. Pallomme väkimäärä on tuplaantunut viimeisen kolmenkymmenenviiden vuoden aikana. Jokainen ihminen tuottaa hengittäessään CO2 "päästöjä". Olisikin ihme jollei CO2 määrä olisi lisääntynyt. Siitä vaan on täysin turha syyllistää juuri länsimaita. Paremminkin kehitysmaita, joissa väestönkasvu tapahtuu.
Hyvä Eija-Riitta Korhola,
oikaisen tässä kirjoituksessa muutamia blogimerkintäsi asiavirheitä ja vastaan esittämiisi näkemyksiin.
Ihmistulva oli Suomen tähän saakka suurin ilmastotapahtuma. Ilmastolakia vaati Ihmistulva-kulkueessa noin 2000 ihmistä, ja koko Ihmistulva-tapahtumaan osallistui noin 4000 ihmistä. Ihmistulva ei suinkaan ollut vain ympäristöjärjestöjen tapahtuma: mukana olevan 23 eri yhteisön koalition voi helposti tarkistaa täällä:
http://www.polttavakysymys.fi/mukana-polttavassa-kysymyksessa
Kirjoitit, että Suomi ei saa mitään aikaan yksin. Vaatimamme ilmastolain tarkoituksena on paitsi esittää johdonmukainen malli ja lainsäädäntökehikko meitä joka tapauksessa odottaviin päästövähennyksiin, olla kansainvälisissä neuvotteluissa kantamassa oma ilmastovastuu ja edellyttämässä muilta samaa. Kansainvälinen, kattava ja oikeudenmukainen ilmastosopimus lienee yhteinen tavoitteemme. Sen saavuttamisen dynamiikka on selkeä: jos teollisuusmaat, Suomi mukaan lukien, eivät sitoudu ilmastotieteen edellyttämiin päästövähennyksiin ja rahoita kehittyvien maiden päästövähennys- ja sopeutumistoimia, sopimusta ei synny. Mm. Kiina ja Intia ovat lähettäneet tästä erittäin selkeän signaalin. Kotimaiseen ilmastolakiin sitoutumalla avataan lukkiutunutta neuvotteluasetelmaa ja viitoitetaan tietä kansainväliselle sopimukselle. Näin myös vähennetään hiilivuodon riskiä.
Suomen vastuuna on omalta osaltaan sitoutua ilmastokatastrofin välttämiseksi tarvittaviin päästövähennyksiin. Maan kokoa suurempi merkitys on sillä, että suomalaisten per capita –päästöt ovat korkeat. Tästä Suomen on kannettava vastuu.
Iso-Britannian ilmastolaki on jo kansainvälisissä neuvotteluissa kirvoittanut kiitosta kehitysmaiden neuvottelijoilta. Kukaan ei kiistäne sitä, että brittien ilmastolain tavoitetaso on kova. Se on linjassa ilmastotieteen edellyttämien päästövähennysten kanssa: olisi kiinnostavaa kuulla, miksi ihmeessä päästövähennysten tason tulisi olla yhtään alle ilmastokatastrofin välttämiseksi vaadittavan minimitason. Laki on jämäkin ohjauskeino ilmastonmuutoksen rajoittamiseksi, ja en ymmärrä, miksi näin ison ja kiireellisen haasteen kanssa pitäisi käyttää mitään muuta kuin mahdollisimman jämeriä ohjauskeinoja.
Polttava Kysymys –koalitiossa ei oteta kantaa siihen, miten välttämättömiin päästövähennyksiin päästään. Tavoitetason riittävyys on kampanjamme ydin. Polttavaa Kysymystä koordinoiva Maan ystävät on erittäin kriittinen ydinvoiman suhteen, mutta kuten sanottu, koko koalitiona Polttava Kysymys ei ota kantaa päästövähennyskeinoihin.
Kiinnostava yksityiskohta kuitenkin on, että lisäydinvoimaa päästövähennyksillä liputtavat yhtiöt ovat samoja, jotka investoivat ilmastonmuutosta kiihdyttäviin turve-ja hiilivoimaloihin, ks.: http://www.greenpeace.org/finland/fi/dokumentit/saastuttaminen-kannattaa
Ilmastolain tarkka muoto ja fiksu toteuttaminen tulee selvittää vielä tänä syksynä. Kyseessä on iso lainsäädäntöhanke, johon pitää lähteä harkiten – olet aivan oikeassa siinä, että avoimia kysymyksiä on. Lainsäädäntöprosessin pohjaksi tulee selvittää mm. lain soveltamisala (mitkä kasvihuonekaasut ja sektorit), hallinnointi (YM/TEM/muu), juridiset kysymykset ja mm. hiilibudjettikausien pituus (vuosi/5vuotta/muu). Ilmastolaki auttaisi kuitenkin toteuttamaan meitä joka tapauksessa odottavat päästövähennykset johdonmukaisesti ja ennakoitavasti – ymmärrät varmasti tämän olevan elinkeinoelämänkin etu, kuten Britannian Elinkeinoelämän keskusliitto CBI on todennut.
Hyvä Eija-Riitta Korhola,
Ihmistulva-tapahtuma oli yksi monista tuen osoituksista ilmastolaille. Lähes 30 000 suomalaista on vaatinut omalta kansanedustajaltaan ilmastolakia kierrätyspahvi- tai nettikortilla, ja tukensa ilmastolaille on ilmoittanut 55 kansanedustajaa eri puolueista. Mukana ilmastolakia tukemassa ovat myös puoluetoverisi Petteri Orpo sekä Suomen pääneuvottelija Sirkka Haunia, ks.
http://www.yle.fi/uutiset/ilmastonmuutos/2009/09/suomen_paaneuvottelija_...
Kioto oli ensimmäinen, vaatimaton askel ilmastokatastrofin torjumiseksi. Kööpenhaminasta on saatava aivan toisen kokoluokan sopimus.
Lyhyen aikavälin määrälliset päästövähennystavoitteet ovat välttämättömiä, sillä globaalit päästöt on saatava kääntymään laskuun jo vuoteen 2015 mennessä. Vastuuta ei ole aikaa siirtää enää yhdellekään tulevista hallituksista, vaan laillisesti sitovat, ilmastotieteen edellyttämät päästövähennykset on aloitettava viipymättä.
"Polttava Kysymys –koalitiossa ei oteta kantaa siihen, miten välttämättömiin päästövähennyksiin päästään. Tavoitetason riittävyys on kampanjamme ydin. Polttavaa Kysymystä koordinoiva Maan ystävät on erittäin kriittinen ydinvoiman suhteen, mutta kuten sanottu, koko koalitiona Polttava Kysymys ei ota kantaa päästövähennyskeinoihin."
Lisää liksaa! Ihan sama riittääkö rahat, kaatuuko firma, tuleeko inflaatio, siihen en ota kantaa, kunhan rahaa tulee enemmän. Olen erittäin kriittinen kapitalismin suhteen, joten firmoja pitäisi verottaa rankemmin.
#13 ”Polttava Kysymys-koalitio ei ota kantaa siihen, miten välttämättömiin päästövähennyksiin päästään.”
Vastaus on yksinkertainen, rakennetaan voimaloita, joista ei tule hiilidioksidi eikä muitakaan päästöjä, ja jotka turvaavat perusenergian saannin.
Hallituksen ilmasto- ja energiastrategia ja ydinenergialaki antavat selkeän vastauksen.
Ydinenergialaki (pykälä 5): ”Ydinenergian käytön tulee olla, sen eri vaikutukset huomioon ottaen, yhteiskunnan kokonaisedun mukaista.”
Hallituksen 2008 eduskunnalle jättämän ilmasto- ja energiastrategian tavoitteena on kannustaa investoimaan hiilidioksidipäästöttömään energiantuotantoon. Strategia korostaa myös sähköenergian tuontiriippuvuuden vähentämistä sekä energian säästön ja tehokkuuden merkitystä.
Ydinvoima, tuulivoima ja vesivoima ovat elinkaaren aikana tarkasteltuna sekä kaasuvoimaan ja hiilivoimaan verrattuna hiilidioksidipäästöttömiä (Lähde: IAEA eli kansainvälinen atomienergiajärjestö). CCS-hiilivoima (hiilidioksidin talteenottojärjestelmä) sijoittuu vertailussa ääripäiden välille.
Aurinkovoima on tässä vertailussa lähes päästötön, mutta sen tehokkaaseen käyttöönottoon kuluu useita vuosikymmeniä. Biomassojen käyttöä energiantuotannossa rajoittaa monet seikat, kuten niiden hiilidioksidi- ja pienhiukkaspäästöt sekä rajallisuus ruoka-ainetuotannon kilpailijana.
Ilmasto-tavoitteiden kannalta tarkasteltuna tuulivoima päästöttömänä energiamuotona täyttää vaatimukset, mutta energiastrategian kannalta (sähköenergian tuontiriippuvuuden vähentäminen ja energian tehokkuus) hallituksen muotoilemat kriteerit eivät täyty.
Ydinvoiman edut (tavoitteiden kannalta tarkasteltuna) ovat ylivertaiset
1. Sähköenergian tuontiriippuvuus vähenee/poistuu (tähän ei tuulivoima pysty ja biomassan haittojen takia se ei voi täysin korvata fossiilisia polttoaineita).
2. Hiilidioksidipäästöt vähenevät tavoitteiden mukaisesti (kun fossiilisia vähennetään ja biomassan käyttöä ei lisätä tolkuttomasti).
3. Pienhiukkaspäästöt vähenevät merkittävästi (joita nyt tulee sekä fossiilisista että biomassasta).
4. Ydinvoima antaa raskaalle teollisuudelle mahdollisuuden pysyä kotimaassa (tuulella ja biomassalla se ei onnistu ja aurinkoenergian suurimuotoinen käyttö on kaukana tulevaisuudessa).
5. Sähkön hinta pysyy ”siedettävänä” kun sitä on riittävästä tarjolla. Myös kaukolämpöä voidaan tuottaa pääkaupunkiseudulle (Fortumin turbiinisysteemi, jolla vesi kuumennetaan 120-asteiseksi). Tuulivoima tulee kalliiksi ja biomassan ylenmääräinen käyttö lisäisi päästöjä ja kilpailisi ruuantuotannon kanssa sekä mahdollisesti tuhoaisi metsiä eli hiilinieluja peltoja raivatessa. Jätteitä ja metsäteollisuuden sivuvirtoja sekä ruuaksi kelpaamatonta biomassaa toki voidaan käyttää).
6. Veronmaksajien rahoja ei tarvita uusien ydinvoimalaitosyksiköiden rakentamiseen (tuulivoiman ylimitoitettu rakentaminen ”käy kukkarolle”).
Yhteiskunnan kokonaisedun mukaista on myös vähentää terveyttä vaarantavia tekijöitä, kuten pienhiukkasia.
Eija-Riitta, mahtavaa työtä parlamentissa ja briljanttia tekstiä niin kuin aina, mutta yksi kosmeettinen kieliseikka pistää usein silmään kirjoituksissasi.
Jos puhe on suppeasta, jotenkin rajallisesta ilmastolaista, käyttäkäämme silloin termiä yksipuolinen. Jos puhe on ilmastolaista, johon sitoudutaan yksin, se on yksipuoleista; ei siis yksipuolista vaan -puoleista.
Värikästä syksyn jatkoa!
"Ainoastaan tasatahtinen, kaikkialla tapahtuva päästöjen vähentäminen varmistaisi sen, ettei vähennys täällä muutu päästöjen kasvuksi jossakin muualla."
Tarkoitatteko siis todella, että niissäkin maissa, joissa päästötaso on nyt hyvin alhainen, tulisi vähentää päästöjään samaan tahtiin kuin vaikkapa Suomessa tai EU:ssa? Mielestäni tämä kuulostaa ratkaisulta, jossa hyväksytään kehitysmaiden elintason pitäminen hyvin alhaisena. Vai oletteko ajatelleet, että länsimaat ryhtyisivät huomattavasti nykyistä aktiivisemmin jakamaan kehitysmaille teknologiaa, joilla päästöjä voitaisiin vähentää? Siellä kuitenkin voidaan nähdä olevan oikeuskin päästöjen nousemiseen edes minimaalisen elintason saavuttamiseksi.
Mielestäni tasatahtinen päästöjen vähentäminen on joka tapauksessa poliittisesti varsin epärealistinen ajatus. En näe syytä, miksi kehitysmaiden tulisi hyväksyä ajatus, joka yksinkertaistettuna tarkoittaa sitä, että rikkaammat ongelman aiheuttajat vähentävät paljostaan samassa suhteessa kuin köyhät vähästään. Se ei yksinkertaisesti vastaa useimpien ihmisten käsitystä oikeudenmukaisuudesta.
Der Spiegelissä oli toissapäivänä artikkeli, jonka mukaan Hans Joachim Schellnhuber, Saksan hallituksen ilmastoasiantuntija, ehdottaa jokaiselle maapallon ihmiselle henkilökohtaista CO2 korttia.
Korttiin tulisi X summa hiilidioksidikredittejä, joita voisi sitten ostaa lisää jos sallittu määrä ylittyy. Eli saa kuluttaa aivan yhtä paljon kuin ennenkin, kunhan vain maksaa siitä. Nämä rahat kanavoitaisiin sitten afrikkaan, bangladeshiin ja muihin vähemmän päästöjä tuottaviin paikkoihin. Tämä hyödyttää "ilmastonmuutokseen torjunnassa" miten?
Ja perusteena tietenkin se että meidän on pakko säätää lämpötilannousu alle kahteen asteeseen. Tätä tietenkin käsitellään ilmoitusluontoisesti. Että kyllä vain voimme kontrolloida lämpötilaa. Ja juuri nyt olemme saavuttaneet täydellisen lämpötilan, jota ei saa päästää nousemaan (eikä laskemaan) Ehkä sanonta - Jumalainen lämpötila - olisi osuva?
Jos CO2 määrä on aivan pakko saada laskemaan, miksi siitä saatavilla rahoilla pitäisi tukea väestöräjähdystä entisestään? Sehän tuosta väistämättä seuraa jos saharan etelänpuoleisen afrikan elinikä odote yht äkkiä nousisi vaikkapa 10-vuodella. Siihen päälle maanosan teollistuminen pääsisi kunnon vauhtiin, joka taas... En keksi mitä järkeä tuossa olisi, mutta joku nerokas logiikka tuossa on pakko olla. Eihän sitä muuten ilmastoasiantuntijaksi pääsisikään.
Ei auta työkoneiden virittely jos ei pohdi ja tiedä edes kuinka paljon niitä tarvitaan ja tarvitaanko valtaosin ollenkaan. Siksi pitäisi kysyä ensin
- miten me luovumme teollisuustuotannosta siltä osin kun se ei ole tarpeetonta aineettoman kasvun suhteen
- miten me yritämme vaikuttaa kasvaviin maihin että niiden kasvu ei suuntautuisi meidän älyttömän materialistisen kasvun suuntaan vaan ne oikaisisivat mahdollisimman suoraan aineettomaan kasvuun.
Ja se kohtaloikkain kysymys ja vastaus katsoen poliitikkojemme huuli pyöreenä asennnetta koko aineettomaan kasvuun kuuluu että onko näillä poliitikoilla juurikaan kanttia alkaa opastaa edes itseään aineettomaan kasvuun saati sitten muita. Ja tyly vastaus on - ei ole kanttia eikä näytä olevan edes haluja.
Näin on vanhat eväät viimeisen käyttöpäivän kohdalla merkintä out of date.
Niinpä jäämme toiveikkaina odottelemaan jos idän jäteissä heräisi tietoisuus ja toiminta aineettoman kasvun väistämättömyydestä. Meillä on aika heikko edes sivistys nykyisellä teknistaloudellisella vallalla edes käsittää asiaa aineeton kasvu.
Kiinasta puheen ollen:
JSW boosted by revised China forecast
The share price of Japan Steel Works (JSW), the world's largest producer of parts used in reactor pressure vessels, rose by 8.2% to ¥1174 ($12.62) on the Tokyo Stock Exchange after Bloomberg reported the company had more than doubled its forecasts for China's nuclear plant construction. JSW's share price increase was the steepest gain in the Nikkei 225. Ikuo Sato, JSW's president, said that China may build about 22 reactors in the five years ending 2010 and 132 units thereafter, compared with a company estimate last year for a total 60 reactors. The country is increasing spending on nuclear energy as part of a $586 billion economic stimulus and as it moves to cut its greenhouse gas emissions. "China, which had increased construction of coal-fired power plants, is now trying to focus on nuclear power because of the environmental issue," Sato told Bloomberg. Current Chinese plans are to have 72 GWe of nuclear capacity in operation by 2020 with this figure the second upward revision since a 40 GWe target was redrafted in mid-2007.
#13 "Kotimaiseen ilmastolakiin sitoutumalla avataan lukkiutunutta neuvotteluasetelmaa ja viitoitetaan tietä kansainväliselle sopimukselle."
Kannattaisikohan mennä viittomaan sinne Kiinaan ja Intiaan jos ne eivät näe tänne Suomeen asti.
Kiinaan rakennettavan aurinkovoimalan (valmistuu lopullisesti kymmenen vuoden päästä) teho on 2 gigavattia, eli kaksi sellaista riittäisi korvaamaan kaikki Suomen ydinvoimalat yhteensä.
Projekti Kiinassa lähtee käyntiin pian, ja jos homma toimii, sähkön hinnaksi tulee (euron nykykurssilla) n. 6-7 senttiä/kwh. Eli samanhintaista kuin nykyinen sähkö Suomessa.
http://www.reuters.com/article/newsOne/idUSTRE5874XC20090908?pageNumber=...
Eikä ole brittejä kielletty suuria ajattelemasta:
Storing carbon dioxide could be Britain’s new oil industry
http://www.timesonline.co.uk/tol/news/science/earth-environment/article6...
Hei,
Haluaisin nostaa esille vakavan logiikkavirheen, jota Eija-Riitta Korhola viljelee blogikirjoituksessaan.
Kirjoituksen mukaan teollisuusmaat eivät pysty vähentämään päästöjään ilmastotieteen vaatimassa mittaluokassa. Jotta ilmastokatastrofilta vältyttäisiin, Korholan mallin mukaan kehittyvien maiden olisi siis pystyttävä sekä rajoittamaan omien päästöjensä kasvu, mutta myös onnistuttava vähentämään suuri osa teollisuusmaiden päästöistä. Sattuneesta syystä en pidä tätä ehdotusta kovin rakentavana.
Onneksi tilanne ei todellisuudessa ole näin synkkä. Jo olemassa olevien teknologioiden avulla teollisuusmaat pystyvät halutessaan vähentämään päästöjään ilmastolain ja ilmastotieteen vaatimusten mukaisesti. Haasteet ovat poliittisia eivät teknisiä tai edes taloudellisia.
Tarvittaviin vähennyksiin on erilaisia reittejä, esimerkkinä mainittakoon Greenpeacen Energy Revolution, jonka Suomen skenaariossa päästään 35% päästövähennykseen vuoteen 2020 mennessä - vieläpä kokonaan ilman lisäydinvoimaa:
http://www.greenpeace.org/finland/fi/dokumentit/kestavanEnergianVallanku...
Maan ystävät esittelee ennen Kööpenhaminaa myös oman keinopakettiehdotuksensa välttämättömiin vähennyksiin pääsemiseksi.
Ilmastotieteen vaatiman kokoluokan päästövähennykset ovat siis teollisuusmaille täysin mahdollisia. Mitä pitempään Korhola et al. vetkuttelevat, sitä vaikeammaksi ja kalliimmaksi näiden päästövähennysten tekeminen ja myös ilmastonmuutokseen sopeutuminen tulee:
http://www.hm-treasury.gov.uk/sternreview_index.htm (Sternin raportti)
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=76955 (Matti Liski: Sternin raportti ja sen kritiikki)
Toisaalta Korholan mallilla - vältellään päästövähennyksiä viimeiseen asti ja kieltäydytään ilmastovastuun kantamisesta - päästäisiin jo muutamassa vuodessa tilanteeseen, jossa maailmanlaajuisen ilmastokatastrofin välttäminen olisi mahdotonta. Tätäkö me haluamme? Vai pitäisikö sittenkin säätää Suomeen ilmastolaki?
Terveisin,
Juuso Voltti
ER Korhola vastaa (tähän jotta kommenttini ei hukkuisi):
Voltin syytös logiikkavirheestä on väärä. Kritisoin vähennysmetodia, en itse vähennystarvetta.Vihreiden ja ympäristöjärjestöjen metodi on lyhytnäköistä ja poseeraavaa, eikä se tee sitä mitä pitää tehdä, vähennä itse hiili-intensiivisyyttä, joka on ongelma. Vertaan tätä vaikkapa syöpään. Poliitikot voisivat, havaittuaan tämän ongelman väestön keskuudessa, säätää luvun, että syöpäkuolemien määrän on vähennyttävä vuoteen 2020 mennessä niin ja niin paljon. Jos ei onnistu,voi syntyä kiusaus kikkailuun jotta päästään lain tavoitteeseen: siirretään liiat sairaat muualle tai kirjoitetaan niille toisenlainen luolintodistus.
Jokainen tajuaa tämän hulluudeksi: on satsattava oikeisiin toimiin, kuten tutkimukseen, ja niiden seurauksena syöpäkuolemien määrä vähenee.
Samankaltainen asetelma on ilmastopolitiikassa. Tuijotetaan lukuja ja päästöjä siirretään vain paikasta toiseen.
Nyt meillä on käynyt niin hullusti että samaan aikaan kuin ilmastonmuutoksesta on oltu huolissaan, juuri tämä kiistaton indikaattori. päästöt tuotantotonnia kohti, on huolestuttavasti vain kasvanut. Eli asioita tehdään nyt likaisemmin kuin ennen. Tätä ei saisi tapahtua.
JA tähän liitän tasatahtisuuden. En absoluuttisiin päästölukuihin kehitysmaiden kohdalla, sillä fakta on että aikansa ne nyt kasvavat. Mutta teollisen tuotannon kohdalla ei voi olla niin että siellä saa tehdä jotakin maailmanmarkkoinoilla myytävää tuotetta likaisemmin kuin meillä, eikä voi olla niin että uusia investointeja tehdään tuudittautumalla alhaisten päästönormien ja ympäristönormien olemassaoloon.
Voltti sanoo myös täysin virheelisesti ja valheellisesti että minä vetkuttelisin tai kannustasin siihen. Puhtaaseen tekniikkaan tulee satsata kuin asevarusteluun kylmän sodan aikana. Ja sen hedelmänä päästöt laskevat. Kriteeriksi tarvitaan minimipäästöt tuotantotonnia kohti eri aloilla-.
"Sellaisia voimalaitoksia, joista aiheutuu CO2-päästöjä, ei tietenkään pitäisi rakentaa."
Eija-Riitta on tässä asiassa aivan oikeassa - mutta lisäksi on katsottava muitakin päästöjä, ettei jouduta "ojasta allikkoon".
Esimerkiksi autoveroa muutettiin dieselautoja suosivaksi, jotta hiilidioksidi päästöt vähenisivät - mutta samalla lisääntyi muut myrkkypäästöt ja pienhiukkaspäästöt dieseleiden myötä.
On ehdottomasti rakennettava hyvin runsaasti uutta ympäriatöystävällistä ydinvoimaa, jotta voidaan ajaa alas saastuttavia kivihiiltä, öljyä ja maakaasua polttavia laitoksia. Pitkällä tähtäimellä on voitava ajaa alas myös puuta, turvetta, haketta, pellettejä, yms. polttavia laitoksia. nekin saastuttavat ihan perusteellisesti kun otetaan koko tuotantoketju huomioon kuten on otettava.
Tuulivoiman lisärakentaminen Suomeen on yksinkertaisesti idioottimaista. Tuulivoimala EI tuota sähköä juuri silloin kun Suomessa tarvitaan eniten sähköä - kovalla pakkasella. Lisäksi tuulivoima heikentää Suomen kilpailukykyä viedessään valtavat tukiaiset veronmaksajan pussista ja nostaessaan sähkön hintaa.
Vesivoimaa toki kannattaa ja pitää rakentaa lisää, mutta se on vain pieni lisä tarpeeseen nähden.
Sähköautot ovat todella päästöttömiä - niitä on suosittava. Niiden akkujen lataukseen tullaan tarvitsemaan ainakin yksi suuri ydinreaktori tuottamaan sähköä ympäristöystävällisesti ja halvalla.
On HETI annettava luvat kaikille kolmelle hakijalle, jotka haluavat rakentaa Suomeen lisää ydinvoimaa. Lisäksi on toivottavaa, että löytyy vielä neljäs täysin uusi taho rakentamaan uuden ydinvoimalan jonnekin Vaasan hujakoille.
17: "aurinkoenergian suurimuotoinen käyttö on kaukana tulevaisuudessa"
Aurinkoenergialla EI tule koskaan olemaan Suomessa mitään merkitystä, sillä Suomessa auringon säteilyteho on olematon juuri silloin kun Suomessa tarvitaan eniten sähköä - talvipakkasilla.
Aurinkoenergialla voi tulevaisuudessa olla merkitystä jossakin päiväntasaajan hujakoilla ja sieltä kohtuullisten siirtomatkojen etäisyydellä. Jos aurinkosähköä yritettäisiin hinnalla millä hyvänsä siirtää "Saharasta" Suomeen, niin se häviäisi matkalle siirtohäviöinä.
Suomeen on yksinkertaisesti rakennettava runsaasti ydinvoimaa ja se on todella helppoa - ei tarvita tukiaisia, eikä sähkön hinnan korottamista, riittää että annetaan lupia rakentaa.
Tästä jaksetaan jauhaa. Ja nyt on löytynyt uusi "jalanjälki", muovijalanjälki merissämme. Lisäksi on havaittu luonnossa hajoavien biojätepussien todellisuus vallan joksikin muuksi, silkaksi petokseksi.
Totuus on tässä:
http://helanes.blogit.kauppalehti.fi/2007/02/04/ihmiset-ja-ilmastoraportti
Ja tässä:
http://helanes.blogit.kauppalehti.fi/2007/05/17/maailmanloppu
Ja tämän vahvistukseksi:
http://helanes.blogit.kauppalehti.fi/2008/04/23/eivat-vain-mehilaiset
Kaikella ystävyydellä :)
Eija-Riitan mielestä ilmastolaki sammuttaa väärin, vaikka laki perustuu laajaan tiedemiesten tutkimustulokseen. Lakia vaativat kansalaisjärjestöt eivät ota kantaa siihen, miten tavoitteisiin päästään, niihin on päästävä maapallon elinkelpoisena pysymisen vuoksi.
Teknologia on jo valmiina, jolla voidaan tuottaa ekologisesti energiaa riittävästi Suomen tarpeisiin, joten ydinvoima on turha ja riskejä sisältävä energiamylly.
Eija-Riitan väite siitä, että ympäristöjärjestöt eivät ota huomioon muuta kuin hiilen päästövähennyksissä, ei pidä paikkaansa, vaan muut ilmastokaasut huomioidaan siten, että ne lasketaan yhteen hiilen kanssa määrittäessä hiili-intensiteettiä
#26
Sähköautot ovat nyt in:
http://www.kayraranta.com/2009/09/electric-car-motor-show-6-8112009-in.html
Sähköautoilun ja siihen liittyvän kehittyvän tekniikan osalta elämme mielenkiintoisia aikoja. Sähköinen autoilu ei tosin poista sähköntuotantomenetelmiä koskevia kiistoja.
Näemmeköhän koskaan sähköllä kulkevaa rekkaa hakekuormia voimalaitokselle toimittamassa? Tai sähköllä toimivaa kaivinkonetta tienrakennustyömaalla?
Suomalaiset valtapuolueiden poliitikot näyttävät koko maailmalle esimerkkiä lopettamalla teollisuuden mm. veroilla ja energian hinnalla, mutta olisihan meillä vielä toinenkin kaski kännettävänä: valtaisa virkamiesluokka päästelee palkkojensa ansiosta vaikka mitä. Eikä näille ei välttämättömille virkamiehille voitaisi antaa kenkää? Eikö erilaisten verovaroin ylläpidettyjen ns. kansalaisjärjestöjen rahoitusta voitaisi jo lopettaa?
Ei, ilmastolaissa ei ole mitään mieltä. Ilmastolaki perustuu jo lähtökohtaisesti punavihreän uskonnon teologiaan,ei rationaalisiin faktoihin.
Aurinkoa ollaan ottamassa "tehokäyttöön" Porin uimahallissa. Investointi maksaa 600 000 euroa ja tuottaa energiaa 8c/kWh hinnalla laskettuna 13 500 euron edestä vuosittain.
Taitaa tämän aurinkosysteemmin puhdistuskulutkin olla enemmän kuin 13500 euroa vuodessa. Energian hinnan pitäisi olla viisinkertainen, jotta aurinkoenergia kannattaisi Suomessa. Mutta siihenhän ympäristöjärjestöt taitavat pyrkiäkin
Näin hyvin aurinkoa voidaan "tehokäyttää" Suomen olosuhteissa.
Putkinen #26 kirjoittaa:"Tuulivoimala EI tuota sähköä juuri silloin kun Suomessa tarvitaan eniten sähköä - kovalla pakkasella."
Todellisuudessa voimakkaimmin tuulee alku- ja loppuvuodesta eli ajankohtana, jolloin ilman lämpötila on alhaisimmillaan ja siten sähkönkulutus suurimmillaan !
http://solis.lappeenranta.fi/koulutus/tuulivoimavesipumppu/tuuli1.html
Voisitko sinä Putkinen antaa suoran lainauksen ja tarkan lähdeviitteen joka todistaa väittämäsi.
Eurokurssiin muutettuna sähkön hinta ko. projektissa muodostuu n. 6 senttiä/kwh.
Tuo hinta on jo sensaatiomaisen alhainen, ottaen huomioon tämän energiatuotannon täydellisen päästöttömyyden.
En ole asiantuntija asiassa, mutta senverran mielenkiintoinen juttu, etten menis "Wrightin veljeksille kertomaan, ettei se voi lentää".
Aurinkovoimalaitokset todellakin pystyvät varastoimaan energiaa , ja vapauttamaan sitä täsmälleen silloin kun kysyntää riittää.
Takuuvarmasti alalta tullaan kuulemaan vielä mullistavia kehityksiä, vaikka täällä kuinka kiimaisesti halutaan tyrmätä päästötön ja saasteeton vaihtoehto.
Aurinko on tällä planeetalla luonnollinen energialähde. Ydinvoima on luonnotonta.
Viherhömppä on niin perusteellisesti metsässä (!) kuin olla voi.
Muka huolissaan uraanin loppumisesta - jos näin on niin ydinsähkön tuottaminen loppuu omaan mahdottomuuteensa. Ilman hörhöjen sabotointia.
Kaikkein hupaisin puoli on jäte"ongelma" - jos Suomesta joskus liikenisi sähköä vientiin niin se myytäisiin tuulisähkönä - oma- + siirtokustannus ja kohtuullinen liikevoitto. Kun joududumme avustamaan saksalaisen hömppäpolitiikan seurauksia.
Jos kerran olemme vastuussa jätteistä myydessämme tuuli/koskivoimaa hölmöille, niin miten ihmeessä moraalimme kestää ydinsähkön tuonnin Venäjältä, Ruotsista ja palavakivivoimaloista Virosta. Tosin pahin saasta tänne tulee juuri Virosta ja Saksan / Tanskan ruskohiilivoimaloista.
Pikkuisen globaalia etiikka mukaan; Olkiluodon luoliin vastaava määrä ruotsalaista ja venäläistä ydinjätettä :-)
Tilanne 15.45: http://www.fingrid.fi/portal/suomeksi/sahkomarkkinat/voimajarjestelman_t...
Vieläkin puhutaan kuin kahden Celcius-asteen ylitys voitaisiin tällä vuosisadalla jotenkin estää... Ei voida, nyt pitäisi tehdä kaikkemme, jotta viiden asteen ylitys jäisi toteutumatta. Katastrofi on tulossa, teimme mitä tahansa. Kysymys on enää katastrofin suuruudesta ja kestosta.
Ilmastonmuutos on seurausta länsimaisesta elintavasta ja väestön määrästä. Jos haluamme pitää seuraukset minimissään, meidän pitää poistaa toinen ongelman aiheuttajista. Mitään muuta tietä ei ole.
Jos koko maailman mittakaavassa alettaisiin harjoittamaan yhden lapsen politiikkaa menestyksellisesti, maapallolla olisi vuonna 2100 vähän yli 2 miljardia ihmistä. Tämä väestömäärä olisi jo kestävällä pohjalla jos energia tuotettaisiin uusiutuvilla.
Keskittäkää ihmiset energianne oikeasti hyödyllisiin asioihin, se että jauhatte täällä tykkäävänne aurinkoenergiasta ja tuulipuistoista ja kritisoitte mielenosoituksia ei hyödytä yhtään mitään. Vaikuttakaa omalta osaltanne siihen että Suomessa väestö ei kasva vaan vähenee.
Jo tässsäkin keskustelussa mainittu energiatehokkaasti toteutetun teollisuuden alasajo Suomesta on vasta osa kokonaispaketista. Tämä osa on jo edennytkin aika hyvin.
Toisen osan saa muodostettua siitä, että päiväntasaajalta tuodaan maahan satoja tuhansia ihmisiä, jotka ovat hiilijalanjäljeltään pieniä. Satatuhatta ihmistä Suomessa kaiketi vastaa yhtä hiilivoimalaa? Tästä keinosta ei paljoa näe puhuttavan, eikä tämän osan toteutuskaan ole vielä kuin alkutekijöissään. Kuitenkin olen ollut havaitevinani, että ilmastotietoiset ihmiset kannattavat pääsääntöisesti tätä toimintaa.
Olisko vielä muita tehokkaita keinoja käytettävissä aatteellisesti vihreämmän maapallon edistämiseksi Suomen osalta?
En ymmärrä JoukoA:n tekstiä. Sekavaa.
Senverran ymmärrän, että siinä ilmeisesti vastustetaan päästötöntä ja saasteetonta energiantuotantoa (vai pääasiana ko. vaihtoehtoja kannattavien ihmisten vastustus?).
Voimia sulle Eija-Riitta!
Kuten näistäkin kommenteista näkee, niin näitä totuuden vääntelijöitä ja asiantuntemattomien mutu-kommentteja tulee joka puolelta. He toki varmasti haluavat hyvää, mutta eivät tiedä mitä aiheuttavat teoillaan. Se mitä suomalaiset tekevät vaikuttaa vain suomalaisten omaan hyvinvointiin, maailmalla sitä ei noteeraa oikein kukaan!
Jos Suomi tekee tällaisia lakeja yksin, yritykset tekevät omat johtopäätöksensä ja siirtävät tuotantonsa Suomesta pois, koska täällä ei voi enää valmistaa kilpailukykyisiä tuotteita. Siitä seuraa taas työttömyyttä ja koko maan kurjistumista ja kohta olemme itsekin kehitysmaiden joukossa.
Joku kommentoi, että ydinvoima on luonnotonta.
Mistähän se uraani on sitten tullut? Uraani on tullut maahan jo räjähtäneistä auringoista ja on täysin universaali luonnontuote.
Ydinvoima on siis täysin luonnollista! Ydinvoimaloissa uraanin hajoamisprosessia ainoastaan nopeutetaan ja prosessissa syntyvä energia otetaan talteen, mistään sen kummemmasta asiasta ei pohjimmiltaan ole kysymys.
Luonottomuus syntyy punavihreästä kurjistamispolitiikasta jota YLEn kanvilta jaetaan jatkuvasti. Ruutuun ja ääneen marssitetaan uskovaisia jotka vastoin parempaa tietoaan esitävät kestämättömiä epärealistisia ratkaisujaan maailman pelastamiseksi.
Missään ei näy esimerkiksi havainnollistavaa pylväsdiagrammia josta eri energiantuottotapojen ja -tarpeen suhteet ilmenisivät selkeästi. Usari voisi sellaisen tilata.
Jopa ministeri Katainen meni halpaan kun hänen lausumansa kääntyi ydinsähkön viennille myönteiseksi. Suomi ei titenkään koskaan vie wattisekunnin vertaa huokeata ydinsähköä. Se tarvitaan tasan omaan käyttöön.
Aina jossain senverran tuulee ja vesirataskin rallattaa jotta kaikesta Saksaan vietävästä sähköstä voidaan velkoa sama takuuhinta jonka siellä tuotettu tuulimyllysähkö maksaa. Ja kukas sen osoittaa kuinka suuri vesivoiman osuus on Suomeen Venäjältä, Ruotsista ja Norjasta tulevassa sähkössä.
Pointsit himaan :-)
Kirjoitin ehkä epätarkasti - siis lähes kaikki elämä tällä planeetalla käyttää auringon säteilyenergiaa energianlähteenään - siis jos ei suoraan, niin epäsuorasti ravintoketjussa. Mikään organismi (ihminen poisluettuna) ei käytä ydinvoimaa energiakseen.
Ymmärrän kyllä että tuosta saa väännetyksi vaikka minkälaisia heittoja, piloja ja väärinymmärryksiä, ja aiheesta voi kehittää loputtomasti vastaväitteitä. Mutta luonnosta on opittu mitä nerokkaimpia asioita, miksi ei aurinkoenergian käyttöä laajemmassa mittakaavassa?
Asian logiikka on tietysti eri, jos oletusarvoisesti käsittää että ihminen ei ole osa luontoa.
Sinänsä hyväksyn ydinvoiman tällä hetkellä, mutta ajattelen että se on vain ohimenevä kappale ihmisen historiassa. Atomien räjäytys energiaksi ei ole ongelmatonta.
Tunteet tuntuvat jylläävän puolesta ja vastaan.
Minusta toisenlailla ajattelevien leimaaminen mutuilioiksi, punavihreiksi, yms. taitaa kääntyä itseään vastaa. Tietysti sama toiseen suuntaan.
Itse asiassa Suomessa on kaksi ydinvoimasta perillä olevaa ryhmää. Ydinvoimasta leipänsä saavat asiantuntiat ja ydinvoiman aktiiviset vastustajat, molemmat ovat panostanneet tiedon hankintaan todella paljon. Vanha viisaus "jos haluat voittaa vastustajan, sinun täytyy tuntea se"
Korjaisin hieman asiavirheitä kommenteista.
Paperi ja selluteollisuus ei lähde Suomesta energiapolittiisesta syystä, Tullitilastojen mukaan ao. alan vienninarvo on supistunut lähes joka vuosi tällä vuosituhannella. Sellulla/ paperilla ei yksinkertaisesti saa enään niin paljon, että kaikia tehtaita voisi pyörittää. Markkinatalous toimii.
Tulevaisuutta ei kannata ennustaa vanhanaikaiseen teknologiaan peilaten.
Esim. Aurinkoenergia on joissain tapauksissa nyt jo kannattavaa, tyhjöputkilämmönkeräimet on halvenneet niin paljon että nykyisellä sähkön hinnalla kesäkäyttöveden lämmittäminen on kannattavaa.
Ilmalämpö pumput ovat nopeasti yleistyneet suorasähkölämmitteisissä taloissa.
Koko ajan tulee uusia innovaatiota energian säästöön. Ledi lamput on pian joka paikassa. Ja uusiutuvilla tuotetun energian tuotantokustannus halpenee.
Sähkökäyttöinen kaivinkone on vanha keksintö. Maanrakennusalalla sähköinen voimansiirto valtaa alaa, myös hypridinä poltomoottori/ akku systeeminä ja jarrutus energian paluttamisessa. Tulossa myös maatalouskoneisiin.
Ilmastomuutosesta on lapsia turha syyttää, kyllä vika on meissä huonosti kavatetuissa aikuisissa.
Kansalaisjärjestöillä on tärkeä rooli, ilman niitä ei tätäkään keskustelua käytäisi.
Omat kommenttini:
Sähkönkulutuksen lasku ei johdu lamasta, koska kasvu pysähtyi jo nousun kiihkeinpinä vuosina ja nyt tullan alaspäin
Pitää muistaa että sururullisen kuuluisa Olkiluoto 3. valmistuu joskus ja alkaa tuottamaan Suomeen sähköä. Jolla korvataan hiiilivoimaa ja mahdollista tuotia.
Nykyisen käsityksen mukaan Olkiluoto3. rakentamiskustannus on 5.5miljardia. Jos nyt alettaisiin vastaavaa laitosta rakentamaan hinnaksi tulisi 6-8 miljardia. Tämä vie pohjan halvalta ydinsähköltä.
Sähkön hinta markinoilla muodostuu kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan, ei tuotantotavan mukaan
Mesäenergiasta tulee Suomessa erittän merkittävä tekiä myös työllistäjänä. Tällä korvataan menetettyä selluteollisuutta.
Meidän on tuotettava vuoteen 2020 mennessä uusituvilla 38%, koska olemme Eu;ssa. Tämä on niin kova haaste, että sopiiko siihen kovin paljon lisä ydinvoimaa.
Kiitokset Eija-Riitalle rohkeasta keskustelun avauksesta. Vaikkakin olen ydinvoimasta erimieltä, pidän tärkeänä avointa keskustelua.
Kiitoksia että jaksat kirjoittaa blogiasi myös vaalien välillä. Kirjoituksen sisällöstäkään ei pahaa sanottavaa.
Se on siis ihan oikein että ekofasismi on vaapaa tunne-elämän painolastista ?
Biopolttolla yläpidetty vihervallanlumouksen jälkeinen tuhatvuotinen hyvinvointi perustustuu linkolalaiseen massateurastukseen.
Kun se tehdään ilman kaasua ja polttouuneja - nälällä ja taudeilla - niin me oikeinajattelevat voidaan nauttia elämästä rauhassa. Kukin oman viikunapuunsa varjossa viileää punkkua siemaillen.
.
# 47
Ydinvoimalan hinnalla ei ole merkitystä perus suomalaisille, koska sen hinta maksetaan yksityisellä rahalla.
"Sähkön hinta markinoilla muodostuu kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan, ei tuotantotavan mukaan"
Suomessa ja nordpoolissa sähkön tukkuhinta muodostuu kalleimman tuotantotavan mukaan. Tästä syystä vesivoimalat ja ydinvoimalat on erittäin kannattavia laitoksia. Varmaan samasta syystä 3 lupaa ydinvoimaloille on haussa. Tietysti monet teollisuusrakennukset haluaa myös saada varmuudella halpaa sähköä ja ovat siitä syystä mukana näissä hankeissa.
Joku taisi ilmoittaa, että energianhinnalla ei ole merkitystä teollisuudelle. Melkonen väite kun monella teollisella laitoksella energian osuus menoista on suurempi kun palkkakustannukset. Kyllä me päästään greenpeacen tavoitteisiin kun ajetaan teollisuus verotuksella suomesta pois, yhtään ydinvoimalaa ei tarvitse sillon rakentaa. Jäljelle jää sitten vaan iso määrä työttömiä ja romahtanut yhteiskunta. Kyllä ne tehtaat löytää paikat joissa kilpailukykyisesti tehdä tuotteita, joko suomesta tai suomen ulkopuolelle.
Lueskelin greenpeacen ratkasun ongelmiin ja ainakin vanhan rakennuskannan energiakorjaukset näyttää olevan aika utopistisia 10 vuoden aikataululla. Täällä pitäisi korjata hirvittävä määrä rakennuksia yksityisellä rahalla, eikä kaikilla yksityisillä ole rahaa tämmösiin korjauksiin.
Uudisrakentamisessa mennään asioissa nopeammin, mutta niissä tulee vastaan kosteustekniset (kansankielellä home) ongelmat eristemäärien kasvaessa. Kannattaa muuten huomata, että passiivitalo määritellään lämmitysenergiankulutuksen mukaan ja tästä syystä lämpimissä euroopan maissa siihen päästään paljon helpommilla ratkaisuilla kuin suomessa. Eli tässä kohtaa ei voi täysin suomalaisia syyllistää.
Jos kaikki härvelit muutetaan sähkökäyttösiks, niin edelleen pitää se sähkö niihin akkuihin jotenkin varata.
Mitä tulee teollisuuden energiatehokkuuteen, niin kyllä siellä jo siihen panostetaan kun se tarkottaa aina suoraan rahaa, eikä yritysmaailmassa paljon muuhun tähdätä kun rahan tekemiseen.
On se ihmeellistä ja ei toisaalta ettei keskustelu löydä energiantarvekysymystä yhteyteen materialistisen kasvun vähentämiseen. Ihmeellistä se on siksi että silloin jää auki tyystin kysymys yhteiskunnan perustarkoituksesta joka on nyt juuri hukassa kun se perustarkoitus materiaalisen kasvun vimmaisuutena juuri on johtanut ilmastonmuutokseen kaikista keskeisimpänä syynä. Toisin sanoen keskustelu elää todellisuuskuplassa.
"Nykyisen käsityksen mukaan Olkiluoto3. rakentamiskustannus on 5.5miljardia. Jos nyt alettaisiin vastaavaa laitosta rakentamaan hinnaksi tulisi 6-8 miljardia. Tämä vie pohjan halvalta ydinsähköltä."
Halpa ydinsähkö on silti totuus - nimittäin ydinvoimalan käyttöikä on noin 60 vuotta. Kun investointikustannus jaetaan 60 vuoden ajanjaksolle ja sinä aikana tuotetulle sähkömäärälle, niin kuinka ollakaan investointi oli hyvin tuottava ja tuotetun sähkön kustannus hyvin alhainen. Ydinvoimalan polttoainekustannus on nimittäin hyvin pieni osa tuotetun sähkön kustannuksista.
Päästöttömän - tai siis positiivisen päästön - aurinkoenergian käyttöikä lienee useampia miljardeja vuosia, eteen tai taakse (en käske poistumaan taakse), JP.
Niinpä
Ekofasismia, on teillä hassuja termejä, pöh. Ota nyt tuosta selvää. Eikö se ole fasismia, että ei suvaita muita mielipiteitä.
"Suomessa ja nordpoolissa sähkön tukkuhinta muodostuu kalleimman tuotantotavan mukaan" On hieman harhaan johtava ilmaisu, jota viljellään vähän jokapuolella.
Sähkömarkkinat todellakin toimii markkinatalouden periaatteella. Mitä kovempi hinta sähköllä, sen kalliimmilla tuotantokustannuksilla kannattaa tuottaa sähköä, Se hiilisähkö on sitä kallista. Toki sen tuotantokustannukseen vaikuttaa ajankohdan päästömaksu oleellisesti. Hiilisähköä ei tuoteta jos sähkön hinta alittaa sen tuotanto kustannukset. Hinnan todella muodostaa kysyntä ja tarjonta.
Näin ne markkinat toimii, pörssi systeemissä. Toinen vaihtoehto olisi että ostaja ja myyjä sopisi keskenään tuotteenhinna. Molemmat ihan kapitalismin perusoppeja. Pitää muistaa että hinta voi nousta huomattavasti kalleimankaan tuotantotavan yli, jos kysyntä ylittää selkeästi tarjonnan. Näinkin on käynyt lyhytaikaisesti.
Mitä harvemmissa käsissä on sähköntuotanto, sen helpompi hintaa on vedättää ylöspäin tuotantoa rajoittamalla kysynnän kasvaessa. Tämä oli Purasjoen ajatus, kun se esitti tuotannon hajauttamista. Vesivoiman kohdalla oli tästä epäilyjä. Ja siksi yhä useampi yritys haluaisi olla maukana oman sähköntuotannossa.
Ydin-, tuuli-, ja vesivoiman hinta muodostuu pääosin pääomakustannuksesta. Jos pääomakustannus kaksin-tai kolminkertaistuu se todella vaikuttaa tuotannon kannattavuuteen, jos ei kuluja voi siirtää lopputuotteen hintaan.
Rakennusten homeongelmat johtuu huonosta työstä , vääristä rakennusmateriaaleista, liika kiireestä, sekä selvistä suunitteluvirheistä. Passivitalon eristepaksuus ei itsessään aiheuta homeongelmaa.
Itse en kannata Linkolalaisuutta. Minulla on kuusi lasta ja seitsemän lastenlasta. Puilla on talo lämminnyt, eikä tässä vielä ole savuun kuoltu. Eikä taida sitä tuhatvuotista valtakuntaakaan syntyä.
Ydinvoiman "luonnottomuuteen" vetoavien kannattaa tutustua tähän:
http://en.wikipedia.org/wiki/Natural_nuclear_fission_reactor
Oklosta, Gabonista on löydetty jäänteet n. 2 miljardia vuotta sitten toimineesta luonnollisesta fissioreaktorista. (Sikäli tosin voidaan saivarrella, että nykyisellä malmin U-235 -pitoisuudella pysyvä reaktio ei olisi enää mahdollinen.)
Hyvä Eija-Riitta, että nostat tätä aihetta esiin.
Olin siellä Nairobin ilmastokokouksessa, ja tajusin että kovaa on vääntö.
Silti uskon pieniin alkuihin. Uskon, että ilmastopoliitikan ratkaisut tuovat Suomelle säästöä sitä kautta, että opimme ensin ja voimme viedä ympäristöteknologiaa maailmalle.
En jätä roskiakaan lajittelematta siksi, että muut ei tee niin.
39: "Vieläkin puhutaan kuin kahden Celcius-asteen ylitys voitaisiin tällä vuosisadalla jotenkin estää… Ei voida, nyt pitäisi tehdä kaikkemme, jotta viiden asteen ylitys jäisi toteutumatta. Katastrofi on tulossa, teimme mitä tahansa. Kysymys on enää katastrofin suuruudesta ja kestosta."
Tässäpä meillä on taas kelpo esimerkki punaviheruskonnollisesta mantran hokemisesta. Vailla minkäänlaista faktan tai perustelun häivääkään isketään pöytään maailmanlopun teoriaa, kuten sangen useissa uskonnoissa on tähänkin asti tehty. Voi huokausten huokaus.
Tässä ketjussa on muutenkin sangen kovasti vallalla "kiistatta" laittaa ihmisen aiheuttaman hiilidioksipäästöt syyksi "jatkuvalle" lämpiämiselle, vaikka sen paremmin jatkuvasta lämpenemisestä kuin ihmislähtöisten hiilidioksidipäästöjen osuudesta siihen ei ole minkäänlaista faktaa olemassa.
Saataisiinpa sitä vielä jotakin puolueetonta faktaa pöytään ilman IPCC:n tai muiden hörhöruokkimoiden maksettua propagandaa.
obs.
Tässä faktaa:
Kuluvan talvikauden suurin huipputeho saavutettiin 16. tammikuuta klo 8-9, jolloin tunnin keskiteho oli 13 245 megawattia (MW). Se oli 525 MW vähemmän kuin edellisen talven ennätys (13 770 MW, 4.1.2008 klo 17-18) ja 1 676 MW vähemmän kuin kaksi vuotta sitten saavutettu tähänastinen suurin huipputeho (14 921 MW, 8.2.2007 klo 7-8).
Lähde: Energiateollisuus
Hetkellinen:
http://www.fingrid.fi/portal/suomeksi/sahkomarkkinat/voimajarjestelman_t... Spot hinta 36,7 € MWh
Päästökauppavapaa tuonti Venäjältä ja Virosta 1620 MW
Tuotantokustannus on alin vesivoimalla - ydinsähkö ~2x kalliimpaa -
CHP yhteistuotanto ~4x - hiililauhde ~5x - öljyllä ~6x - kaasuturbiinilla 8x -
Tuulisähkö kalleinta - kahta samansuuntaista hinta-arviota ei saatavissa.
Tästä huomataan että maa, jolla ei ole omia fossiilisia, ei aaltoja,
aurinkoa eikä juuri tuuliakaan tulee olemaan ydinsähköriippuvainen
kunnes se vetyputki Aurinkoon rakennetaan.
Onneksi ydinsähkö säästää luontoa, parantaa elämisenlaatua ja ennenkaikkea
mahdollistaa yhteiskunnan peruspalvelut - jonkinasteisen huoltosuhteen myös
lapselapsillemme kun he aikanaan odottavat vaipanvaihtoa ja ulkoiluttajaa.
Se linkola/hassin pillerihoito on tietenkin yksi vaihtoehto.
http://en.wikipedia.org/wiki/File:SmogNY.jpg
Ilmasto-ongelman vuoksi meidän pitää päästä eroon kivihiilestä ja öljystä! Se merkitsee sitä, että Suomeen on ajan kuluessa rakennettava noin kymmenen Olkiluoto kolmosen kokoista ydinvoimalaa.
Propelit ja vedet eivät ole kuin leluja vouhottajille.
Milloin astuu esiin poliittinen puolue joka uskaltaa sanoa totuuden ilmastohuijauksesta? Meita rahastetaan ja kyykytetaan loputtomiin noitavainoihin verrattavissa olevilla "faktoilla" joilla ei ole mitaan totuuspohjaa. Ari Vatanen lienee ainoa suomalainen poliitikko joka on toiminut tassa asiassa ryhdikkaasti. Tassa dokumentti joka jotaisen kannattaisi katsoa ja miettia maalaisjarjella asioita...mutta ikava kylla "common sense isn't so common anymore".
Voisitko Eija-Riitta kommentoida, miksei kaikkia globaaleja toimijoita sitova Kööpenhaminan sopimus johtaisi hiili-intensiteetin madaltumiseen? Kiotoon vertaaminen on populismia, siinä pian umpeutuvassa sopimuksessa kun eivät olleet suurimmat päästäjät Yhdysvallat ja Kiina mukana. Nyt taitaa kuitenkin näillä suurvalloilla olla toinen ääni kellossa: http://www.yle.fi/uutiset/ulkomaat/2009/09/ilmastokokouksessa_varovaista...
Ilman globaalia päästörajoitussopimusta ja päästökauppaahan päästövähennysten marginaalikustannukset tulevat olemaan huomattavasti suuremmat. Miksi siis edelleen olette miehesi kanssa julkisuudessa Kööpenhaminan sopimusta vastaan? Vapaat markkinathan ohjaavat päästörajoitusten tullessa voimaan siihen, että edullisimmat päästövähennystoimet toteutetaan ensin. Näistä kärjessä on myös ydinvoima, jos se todella on yhtä edullista todellisuudessa kuin paperilla. Venyvät rakennusajat kummasti sen kustannuksia nostavat.
Kansallinen ilmastolaki puolestaan on huono ratkaisu. Päällekkäiset ohjauskeinot eivät helpota hyviin tavoitteisiin pääsemisessä vaan voivat jopa vaikeuttaa niihin pääsyä. Globaaleihin ongelmiin on vastattava globaalisti.
"X ei voi tehdä mitään yksin.... - joten on ihan turha yrittää mitään... und so weiter..."
"X ei ratkaise ongelmaa, koska se edustaa vain xx % kokonaisuudesta, joten se ei ole ratkaisu... pälä pälä"
__________________________________
Ja yksi meppi tai puolue ei saa mitään aikaan yksin, joten miksi olet siellä?

Kommentoi 62 kommenttia