Ympäristöjärjestöt turvautuvat ydinvoimakampanjassa ilmastoskeptikkoon
Ydinvoiman lisärakentamista vastustava kampanja käynnistyi eilen. Suomen luonnonsuojeluliiton ja Greenpeacen käynnistämän hankkeen tiedotustilaisuuden pääpuhuja oli Geologian tutkimuskeskuksen ex-professori Matti Saarnisto, joka ilmaisi epäluulonsa ydinjäteyhtiö Posivan jätteen loppusijoitusratkaisuja kohtaan Eurajoen Olkiluodossa.
Saarnisto tunnetaan aktiivisena keskustelijana, joka pitää suurinta osaa ilmastonmuutospuheista liioitteluna. Normaalisti hän kuuluisi ympäristöjärjestöjen mustalle listalle, mutta ydinvoima-asiassa miehen näkemykset kelpaavat arvovaltaisiksi.
Ympäristöjärjestöille ydinvoiman vastustus on identiteettikysymys, koska ne syntyivät asian ympärille. Se on perimmäisempi agenda kuin jopa ilmastonmuutoksen hidastaminen. Lukuisat ympäristöaktivistit ovat kyllä muuttaneet kantansa ydinvoiman puolelle ilmasto- ja ilmanlaatusyistä, mutta oikeus kutsua itseään ympäristöihmisiksi on sitä myöten menetetty. Ympäristöliikkeen veteraanit, kuten Patrick Moore tai James Lovelock ovat saaneet jopa ekohuoran ja eko-juudaksen leimat. Äskettäin myös Greenpeacen entisen johtajan Stephen Tindalin siirtyminen ydinvoiman kannattajaksi raivostutti väet.
Itsekin kuuluin vielä kymmenkunta vuotta sitten ydinvoiman vastustajiin jäteongelman perusteella. Edelleen ajattelen, että tuotekehittely ydinjätteen käytölle ja loppusijoitukselle olisi sietänyt viedä loppuun ennen kuin maailmaan saatettiin ainuttakaan voimalaa. Toisaalta, nyt kun hiilidioksidin haittoja korostetaan, voidaan sanoa että ydinvoima on ainoa energiateknologia, joka sentään erottelee ja varastoi jätteensä. Hiilen ja maakaasun kohdalla jäte unohdetaan ilmakehään.
Vähitellen huomasin jäteargumenttini loogisesti kestämättömäksi. Mitä logiikkaa on vastustaa ydinvoimaa jäteongelman vuoksi, kun se ongelma ihmiskunnalla jo joka tapauksessa on – ja kun ongelma on luonteeltaan laadullinen, ei määrällinen. Emmehän me pääse ajassa taaksepäin valitsemaan aikaa, jolloin jätettä ei ole. Vähän tai vähän enemmän, ei ole ratkaisevaa. Ratkaisevaa on, että nykyinen ydinjäte on joka tapauksessa käsiteltävä ja loppusijoitettava turvallisesti.
Huonoin mahdollinen vaihtoehto mielestäni olisi se, että ihmiskunnalla olisi ydinvoiman haitat, jäte, mutta ei sen edut, vähäiset päästöt ja puhdas ilmanlaatu. Jos siis olemme sössineet asiamme, sössitään edes niin kauan, että vältämme päästöjen ja saasteiden mielettömän kasvun uusia energiaratkaisuja, aurinkoa ja fuusiota odottaessa. Muu on lyhytnäköistä.
Eikä tässä ole ainoa syy. Nykyinen ydinvoiman vastustus on kuusikymmentäluvun voimaloiden vastustusta, eikä ympäristöliike ole sen koommin päivittänyt tietojaan – muutamia harvoja poikkeuksia, kuten Jim Hansenia lukuun ottamatta. Tulevaisuus on toinen: ydinteknologiaa on syytä kehittää, koska tien päässä ovat neljännen sukupolven ydinvoimalat, jotka voivat hyödyntää polttoaineena paitsi ydinjätettä, toivon mukaan myös ydinaseiden jätettä. Näin voitaisiin miekat kirjaimellisesti takoa auroiksi.
(Ja nyt sanottakoon mahdollisille kommentoijille, etten ole koskaan missään yhteydessä pitänyt ydinvoimaa ainoana ratkaisuna ilmastonmuutoksen ongelmaan. Siksi pyydän teitä säästämään lukijoita ja minua turhalta kiihkomieliseltä paasaukselta, että kannattaisin vain ja ainoastaan ydinvoimaa.)
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Ensin energiatarpeen kysymys aineettoman kasvun liikkeellelähdön kautta ja sitten energiatuotantovälineen kysymykset. Muuten mennään teollistumisaikakauden ehdoilla jonka on pakko kaartua iltaruskoon rajattoman kasvun mahdottomuuden vuoksi rajallisessa tilassa ja korvauduttava jälkiteollisella aineettoman kasvun aikakaudella.
Sitä paitsi energia- kuten minkä muunkion kysymyksen käsitteleminen ilman sitä mihin se liittyy on luokkaa mitä tekisin jos voittaisin lotossa viismiljuunaa.
Minusta tuntuu Eija-Riitta Korhola että lukuisista tarjouksista tarttua aineettoman aksvun kysymykseen et ole siihen tarttunut ja sen vuoksi olet perustasolla - out of date - ajastasi jäljessä.
Niinpä niin.
Puhut varmasti Suomeen rakennettavasta ydinvoimasta.
Mutta entäs kun kolmannen maailman valtiot yms. haluaa sitä?
Jos Tsad, Malesia tai Brutalistan ei välitä siitä mitä ongelmia pitää samalla ratkaista.
Tiedät varmaan että meidän teollisuusvaltioiden jätteitä viedään laivakaupalla Intiaan. Plus kaikki asbesti-yms. ongelmat.
Mitä jos Brutalistan alkaa viemään, teollisuusmaiden viitoittamaa tietä käyttäen, ydinjätettä Intiaan, (maailman suurin demokratia, eiks' juu?), tai pitää siitä yhtä hyvää huolta kuin Venäjä? Tunnethan varmaan Murmanskin hienot säilytyslaitokset? ;>)
Lopuksi:
- Mihin ne Suomen jätteet lopullisesti sijoitetaan?
- Tiedätkö mihin Saksan ydinjätteet sijoitetaan?
_____________________________________
Tuosta alusta vielä:
Onko Kokoomuksen linja se, että jos joku pitää maapalloa litteänä, mutta kertoo myös että 2 + 2 = 4, niin hän on aina väärässä, koska hän oli yhdessä asiassa väärässä?
Pitäisikö Kokoomuksen (tai vihreiden) nyt ottaa kanta että 2 + 2 = 5,7 ? Ihan vaan koska maapallo ei ole litteä?
Henry
Ihan lisätäkseni tähän:
Vaikka olen vihreä ajatuksiltani, en vastusta ydinvoimaa, jos ei muuta ratkaisua ole.
Haluan kuitenkin että:
- Raaka-aine tulee kaivoksista joiden etiikka kestää päivänvalon "eilen-tänään-huomenna".
- Luonnollisesti kaikki se mitä tulee turvallisuuteen (mitä en tässä viitsi luetella).
- Että loppusijoituspaikka/tapa on tiedossa ja hyväksyttävissä (myös niiden jotka asuvat siellä).
- Että tiedostetaan se, että millä tahansa muullakin kansalla/valtiolla, pitää olla oikeus toimia yllä olevien raamien puitteissa. (Tämä ei ole aivan selvää länsimaissa).
Henry
Jussukka.
""Ensin energiatarpeen kysymys aineettoman kasvun liikkeellelähdön kautta ja sitten energiatuotantovälineen kysymykset. Muuten mennään teollistumisaikakauden ehdoilla jonka on pakko kaartua iltaruskoon rajattoman kasvun mahdottomuuden vuoksi rajallisessa tilassa ja korvauduttava jälkiteollisella aineettoman kasvun aikakaudella. ""
Onko Jussi sinut abduktoitu?
Tämä ydinvoimakriittisyys, nykyäänhän kaikki känkkäränkääminen on kriittisyyttä, se niinkuin silloin hienompaa, on saannut uskonnon piirteitä, eikä sen kanssa kannata paljoa keskustella. Päätökset tehtäköön tarvittavalla enemmistöllä ja sitten rakentamaan, jos pääomia löytyy.
Sitä en ymmärrä, etteikö ydinsähköä saisi viedä, jos tuotanto ylittää oman tarpeen. Samanlainen vientituote se on kuin paperikin.
Ydinvoimaa tarvitaan jos halutaan tuottaa tuotteita, joiden valmistamiseen tarvitaan paljon energiaa. Energian on syytä olla halpaa, muuten ei voida tinkiä muusta kuin palkoista ja raaka-ainehinnoista.
Korhola kannanat kirjoituksissasi aina ydinvoimaa, kaikki muu sopii yhteen virkkeeseen. Lisäksi mainitset samat ihmiset, jotka ovat siirtyneet kanattamaan ydivnvoimaa heitä on kolme.
Myrkky ongelma on ratkaisematta, eikä kukaan tiedä mitä ne tulevaisuudessa aiheuttavat. on kornia puhua siitä, kun ydinvoimaa on kerran käytetty ei lisä enää vaikuta mitää. Ydinvoiman vastustajat ovat esittäneet selvät vaihtoedot ydinvoimalle, ei niitä tarvitse odottaa, energiatehokkuus on yksi tehokas tapa jättää ydinvoima rakentamatta.
Ydinvoimaa rakentaa muutkin, kun Suomi, joten turvallisuudesta ja auroista puhuminen on ilmasto- ja ympäristö skeptikon puhetta.
Vanhanen ehdotti Kiinan tuulivoimaa, mutta Suomeen ydinvoimaa, onko tämä Suomen pääministerin puhetta.
Ydinvoiman tarkoitus on tuottaa halpaa energiaa yrityksille, että ne voivat kasvattaa voittojaan ja maksaa samalla tavalla ajatteleville poliitikoille vaalirahaa. Ympäristö ei kestä jatkuvaa tavara määrän lisäämistä mihin ydinvoimalla pyritään.
Ensin energiatarpeen kysymys aineettoman kasvun liikkeellelähdön kautta ja sitten energiatuotantovälineen kysymykset. Muuten mennään teollistumisaikakauden ehdoilla jonka on pakko kaartua iltaruskoon rajattoman kasvun mahdottomuuden vuoksi rajallisessa tilassa ja korvauduttava jälkiteollisella aineettoman kasvun aikakaudella.
Siis missä pohdinta aineettomasta kasvusta - kysyn vaan.
Ei ole järkeä miettiä keinoja jos ei tiedä mihin on pyrkimässä.
Eija-Riitta Korhola kommentoi:
26.4.2009 7.23
"2. Henry
minusta on vain hyvä,että ihmiset voivat suhtautua raffinoidusti toiseen ihmiseen. En suinkaan paheksu ympäristöjärjestöjen linjaa kuunnella ilmastoskeptikkoa, tein vain siitä julkisen huomion. Tämän siksi että olen saanut vaikutelman että nimenomaan ympäristöjärjestöissä tupataan leimata ihminen kokonaan, jos tällä on väärä ydivoimakanta. Silloin mikään mitä hän sanoo muulla alueella, ei kelpaa. Kärjistin vähän mutta toivottavasti tajusit pointin."
Vastaus: Minun pointtini on se, että et väistäisi aiheen toista puolta. Eli seuraavat kysymykset:
- Mitkä takeet meillä on eri maiden kaivosten eettisyydestä?
- Mitkä takeet meillä on eri maiden loppusijoituspaikasta?
- Ketkä muut/mitkä muut maat saavat panna pystyyn ydinvoimalan?
Kaikkiko?
- Mikä on kantasi naapurimme Venäjän osaamisesta/tunnollisuudesta hoitaa ydinjätteensä, lähtökohtana minimitaso:
- kaivosten eettisyys, loppusijoituspaikka, sijoittaa ydinvoimalan vaikkapa Koivistoon?
[Meinaan vaan, että kun Putki-Paavo häärää siellä Koivistolla sen putkensa kans', niin eikö voisi samalla lobata Kokoomuksen ydinvoimaa?)]
Henry
Ydinjätteen loppusijoitus ei enää nykyaikana ole ongelma, johon voi vedota. Jos joku epäilee asiaa, on syytä tutustua Säteilyturvakeskuksen perusteelliseen selvitykseen:
http://www.stuk.fi/ydinturvallisuus/ydinjatteet/fi_FI/tksarvio/
Sekä TVO:n että Fortumin ydinjäte loppusijoitetaan tällä turvallisella tavalla. Takuu Suomen vakaassa peruskalliossa on 100 000 vuotta. Mikä muu yritys antaa tuotteelleen näin pitkän takuun?
Yhtä hyvin voisi pelätä Kuun hajoamista gravitaatiovoimien vaikutuksesta; näinhän ovat tähtitieteilijät ennustaneet. Tämä tietysti tapahtuisi miljoonien vuosien perästä, toinen mahdollisuus on Kuun hajoaminen sirpaleiksi, jotka jäisivät kiertämään Maata kuin Saturnuksen renkaat.
Sekä ydinvoimajätteen radioaktiivinen vuotaminen (Suomen peruskalliosta) että Kuun hajoaminen ovat todennäköisyydeltään paljon pienempiä kuin esim. asteroidin törmääminen planeetta Maahan. Jos jotain haluaa pelätä, kannattaa valita asteroidi.
Tapio!
Kukaan ei ole kyseenalaistanut suomalaista peruskalliota, meidän teknistä osaamista jne.
Kyse on siitä, otammeko myös muiden jätteet vastaan?
Emme tietääkseni.
Joka johtaa kysymykseen; Miten velvoitamme muut maat?
Mielestäni meidän tulisi kv. tasolla yrittää saada aikaan minimit aikaan. (Siis ei vain valvonta vaan myös velvoitteet.)
Henry
Henry (11): Ydinvoiman käyttö globaalisti on tietysti hallitsematonta, mutta me emme voi ottaa koko maailman murheita niskoillemme (esitin siis kommentissani tilannetta Suomessa ja Ruotsissa). Posiva ja Ruotsin vastaava yritys tekevät yhteistyötä:
Tapio!
Asia selvä!
Mutta meidän tulisi jatkuvasti, kaikessa, ottaa huomioon myös se mitä tapahtuu kun x-miljardia kiinalaista ja intialaista jne. haluaa samaa kuin me.
Eli tässä asiassa voimme viitata siihen miten me olemme asiat (jätteen osalta) hoidettu.
Saksa ei esimerkiksi voi tällaiseen vedota. Eikä paljon muutkaan maat Pohjolan ulkopuolella. (Mitä nyt sitten ruotsalaiset hutiloivat voimalassa kännissä...)
Henry
Poijaat ne väsää historian poikkileikkausratkaisuja näkemättä historiallisia dynaamisia pitkittäisprosesseja.
Henry (13): Voimme todella viitata omaan (turvalliseen) tapaamme hoitaa jäteongelma. Se on eräs keino Suomi-brändin kehittämiseksi. Toinen on mielestäni aurinkoenergian tutkimukseen, tuotekehitykseen ja käyttöönottoon sijoitettava rahoitus. Sen lisäksi se palvelee vientiteollisuutta tulevaisuudessa kun puhtaamman teknologian tarve käy globaalisti välttämättömäksi (fossiilisen ja bioenergian terveydelle vaarallisten pienhiukkasten takia). On myös otettava huomioon, että ilmasto saattaa lämmetä (nykyisestä hidastumisesta huolimatta) ja ydin- ja aurinkoenergia ovat tällöin ainoat kestävät ratkaisut (paikallisen tuulienergian ja geotermisen energian ohella).
Niille, jotka kuvittelevat jokaisen voimalan rakentamisen tulevan energiankulutuksen kasvun mahdollistamiseksi: Kolmannes Suomen voimalaitoksista vanhenee käsiin.
http://www.tekniikkatalous.fi/energia/article54261.ece
"Suomella on edessään hankalia voimalaitospäätöksiä lähivuosina. Tarvetta on usealle uudelle suurvoimalalle, sillä iso osa nykyisistä voimalaitoksista ajetaan alas. Vuoteen 2020 mennessä käytöstä poistuu lähes 4 gigawattia (4 000 megawattia) sähköntuotantokapasiteettia.
Poistuva määrä on melkoinen, sillä voimalaitoskapasiteettia Suomessa on 13 gigawattia. Huippukulutuksen aikaan käytössä on 15 gigawattia.
Osa voimalaitoksista tulee yksinkertaisesti teknisen ikänsä päähän. Päästömääräykset kiristyvät, eikä vanhoja laitoksia kannata välttämättä modernisoida. Varaosien saantikaan ei ole varmaa 60–70-luvuilla valmistuneisiin laitoksiin."
Tähän voisi lisätä, että fossiilisia polttoaineita käyttävien voimaloiden korjaaminen jatkokäyttöä varten ei ole kestävän kehityksen mukaista.
Ydinjätteen loppusijoitusta pelkääviltä voisi kysyä, kuinkahan monen (kymmenen, sadan, tuhannen) ydinvoimalan jätteet Suomen kallioperässä on jo luonnostaan. Siksihän täällä on radon terveysongelmana, ja siksi niitä uraanikaivoksia puuhataan. Jos kallioperässä on satojen voimalaitosten jätteitä vastaava määrä, voimme silloin kasvattaa määrää nykyisin suunnitelluilla voimaloilla noin prosentin verran. Kuulostaa todella vaaralliselta, varsinkin kun ydinjäte on kapseloitu, toisin kuin uraanimalmi.
Lisäksi ydinjätteen suhteen kannattaa muistaa se, että tärkeämpää olisi hyötykäyttää jäte, ei haudata sitä.
Ydinjätteet kierrätykseen ensin !
Niiden hankalassa hautaamisessa ei kannata kiirehtiä.
Miksikö ?
Ydinjätteet on arvokasta energian raaka-ainetta uusille reaktoreille, niissä on vielä jäljellä noin 99% uraanin energiasisällöstä.
Nykyiset uraania haaskaavat reaktorit käyttää vain osan U325-isotoopista, jota on alle 1% luonnonuraanista.
Niillä ydinjätteillä (jotka on pääosin u238, u235, pu242,pu239,..) turvattaisiin Suomeen energiatarve tuhansiksi vuosiksi - päästöttömästi ja ilmaiseksi.
Eikä tarvitsisi kaivaa uraania omasta kallioperästä. Tosin uraania ja radonia kaivetaaan nytkin paljon Suomessa, sillä uraania on paljon jokaisessa kallioperän lohkareessa - usein satoja grammoja kuutiossa kiveä. Kun graniittiamme murskataan katusoraksi, tai tehdään betonia, lattioita, seiniä,.., altistumme myös kalium-40, uraani ja radon- säteilylle.
Terveyshaittoja syntyy todella paljon noista nokisista katupölyhiukkasista- niistä pitäisi kohkata enemmän ?
Uudet nopeat reaktorisukupolvet pystyy pilkkomaan energiaksi lähes kaiken halkeamiskelpoisen tavaran , myös nykyisten "hitaiden" LWR-reaktorien aktivoitumistuotteena syntyvät pitkäikäiset transuraanit.
Ydinjäteongelma pienenee niiden avulla parilla kertaluokalla, sillä pitkäikäisiä transuraaneja ei enää jää jätteeseen ja uraanin halkeamistuotteet (Cs, Xe, I, .) hajoaa suhteellisen nopeasti 200-300 vuodessa stabiileiksi isotoopeiksi.
Samalla estetään aseluokan (siis yli 90% puhtaiden u-235 tai pu-239 isotooppien )aineiden syntyminen ja olemmassolo - tarkassa kansainvälisessä kontrollissa, www.iaea.org.
Ranska,Japani , Etelä-Korea, Intia, Venäjä,...rakentavat tulevaisuuttaan aika paljon myös näiden uutten 3-4. polven reaktorityyppien varaan.
Googlaa: Generation IV, GIF, INPRO, Fast reactor, SFR, LFR, BREST, PEACER, ELSY
Uraani on toistaiseksi ollut sikahalpaa - noin 10 -100 euroa kilolta, joten uraania säästäviin voimaloihin ei ole kannattanut investoida.Ne kun ovat olleet 20% kalliimpia.
Nykyiset 440 ydinreaktoria käyttää noin 67 000 tn uraania vuodessa, joten nykyiset noin todennetut rikkaat noin 5 miljoonan tn uraanivarat - louhinta ja rikastuskustannukset alle 130 dollaria / kg - tulee käytettyä noin 70 vuodessa ?
Mutta ei hätää uraanin loppumisesta - ensinnäkin siis uudet reaktorityypit pystyy käyttämään tuota U ja Th- määrää 300 kertaa tehokkaammin. Jos reaktoreita olisi jatkossakin vain nuo 440 kpl, niin ydinpolttoainetta riittäisi 300* 70 = 20 000 vuodeksi.
Toiseksi uraania on valtavan paljon maankuoressa- jopa haitaksi asti kuten Etelä-Suomen uraani-radon ongelma osoittaa- Suomessakin 200 keuhkosyöpää vuodessa johtuu huoneilman radonista.
Uraania louhitaan ja rikastetaan nykyisinkin kannattavasti aika köyhistäkin malmeista mm Australian Olympic Dam U-Cu-Au-kaivoksesta ja Rössing U-kaivoksesta Namibiasta, joissa U- pitoisuus on noin 300 ppm eli 0,03%.
Uraanikaivokset ovat nykyisin siistejä ja turvallisia työpaikkoja, toisin kuin esim Kiinan hiilikaivokset, joissa kuolee n 5000 kaivosmiestä vuosittain.
http://www.cameco.com/operations/uranium/mcarthur_river/
http://www.rossing.com
http://www.bhpbilliton.com/bb/ourBusinesses/baseMetals/olympicDam.jsp
Uraania on aika helppoa louhia ja rikastaa tulevaisuudessa tarvittaessa jopa 10-20 ppm malmeista, silti niistä saatava energiamäärä on monikymmenkertainen verrattuna louhintaan ja rikastukseen käytetyyn energiaan. Kultaakin louhitaan ja rikastetaan nykyään esiintymistä, joissa kultapitoisuus on vain 1 ppm.
Kaivoskoneet ovat tulevaisuudessa sähkö-, biodiesel- ja vetykäyttöisiä, siis päästöttömiä.
Pitää puhua päästöttömistä ja kestävistä energiamuodoista, ei uusiutuvista...
Kasvihuoneilmiön estäminen vaatii hiilidioksidin, metaanin, etc päästöjen vähentämistä - ei uusiutuvia. Pienhiukkaspäästöjen ( jotka tappaa miljoonia ihmisiä vuosittain)vaatii hiilen (erimuodoissaan) polttamisen vähentämistä.
Muutaman tuhannen vuoden välein tapahtuvat supertulivuoripurkaukset ja komeettaimpaktit voivat pimentää auringon tuhanneksi vuodeksi, jolloin maapallon keskilämpötila voi laskea 20 astetta... silloin on syytä olla käytössä muutakin kuin auringon säteilyyn perustuvaa energiaa..siis fossiilisia ja ydinenergiaa.
Tanska ja Saksa ovat vuosikymmeniä kasvattaneet tuulivoimaloitaan, mutta tekevät silti lähes kaiken energiansa härskisti hiilellä tai ruskohiilellä. Satunnaiset tuulivoima-piikit kerran viikossa dumpataan naapurimaihin halvalla, sillä hiilivoimaloita ei voi käynnistää ja ajaa alas riittävän nopeasti. Tuulivoimasta ei ole ollut paljoa apua kasvihuoneilmiöön, kuten ei peltobioenergiastakaan.
Siis ydinvoimaa tarvitaan ja paljon.
Aavikkoenergia lienee myös järkevää sadan vuoden sihtillä.
En kuulu virallisten suomalaisviisaitten joukkoon, mutta teen kuitenkin itseani korkeamman hypyn ja tuon esiin ajatukseni asiassa, josta tassa keskustelua kaydaan.
Minulle on nimittain uskoteltu, vakuuteltu ja lopulta tyonnetty kurkustani alas, etta nimenomaan Eurajoella kiintean omaisuuden arvo nousee, kun sen alle tehdaan kaatopaikka. Vaikea sita on minun ei-virallistetulla viisaudellani ymmartaa, kun en ole kenenkaan, enka missaan, nahnyt ryntaavan nakyvillekaan kaatopaikoille uutta taloaan rakentamaan!
Tama tarinointihan tassa on paa-asiassa yritysta elegantisti valtella sanomasta, etta:
- Suomeen voidaan rakentaa vaikka kuinka monia ydinsahkoa tuottavia laitoksia, koska meilla on taysin lammasmainen kansa, joka saadaan hetkessa hyvaksymaan kotinurkkiinsa teollisuus, joka "ei edes haise". Viranomaiset pitavat huolen, etteivat aktiivisemmat paase ulkoa paikalle faktojaan esittelemaan ja mielipiteitaan ilmaisemaan eli suomalaisilmaisulla: rahinoimaan.
- ydinvoimaa tarvitaan Suomeen, koska energiateollisuuden omistajilla on taysi jarki paassaan nahda Euroopan sahkon tarpeen kasvun mukanaan tuoma mahtava business mahdollisuus. Miksi Viron ja Suomen valista sahkokaapelia on vahvistettu? Miksi Ruotsin ja Suomen valista sahkokaapelia on vahvistettu? Kuiskatkaa, mista saa osakkeita noihin business'ksiin! Nyt lienee oikea aika niita ostaa, vai onko kaikki jo varattu!
- ydinjatteen jarkevin sijoituspaikka Euroopassa on Suomi ja erityisesti Eurajoen Olkiluoto. Suomen kallioperanhan kehutaan antavan takuun 100 000 vuodeksi (10."Mika muu yritys antaa tuotteelleen nain pitkan takuun?") Olkiluotoonhan on jopa paranneltu satamakin! Jatekuljetuksella meritse valtytaan kiskoilla makaavista rahinoitsijoistakin. Mika loistava business mahdollisuus, jonka on huomannut jo aikoja sitten ydinsahkon ymparilla haarailevat Suomessa. Yhtalaisella kiihkolla Euroopan tiheasti asutuissa maissa, joissa kansa hyvin herkasti ryntaa kaduille ja toreille vahaisemmastakin asiasta, ydinsahkoa ja sen jatetta tuottava teollisuus ja niista huolta pitavat viranomaiset ovat varsin varmaan hioskelemassa yhteisia jatebusiness'ksia Suomessa toimivan ydinjateteollisuuden kanssa. Kuiskatkaa, mista saa osakkeita tahan jatebusiness'kseen? Nayttaisi olevan oikea aika niita ostaa, vai onko kaikki jo varattu!
- Suomen lainsaadannossa on pikkuinen yksityiskohta, joka pitaisi muuttaa ennen kuin sen huomaa joku viisas. Nykyaanhan laki sanoo suurin piirtein, etta Suomeen ei saa tuoda eika Suomesta saa vieda ydinjatetta. Suomeen kuitenkin tuodaan nykyaan ydinjatetta, jokaisen maasta viedyn kilovatin tuottamisessa syntyva maara. Jatetta ei tietenkaan voida paketoida maasta viedyn kilovatin kylkeen, silla jatteen vienninhan kieltaa laki!
Lopuksi viela oikein kunnollinen itseani korkeampi hyppy: Voisiko noin ruusuista business'ta pyorittava teollisuus lopettaa hyppelyni osoittamalla oikein kunnollisella lajalla taskuihini tungettuja, puhtaita, isoja euron seteleita, etta kiintean omaisuuden arvo ydinjatekaatopaikan paalla Eurajoella todellakin nousee?
Johan tuli legendaa nimettomalta.
Suomi tuo sahkoa huomattavasti
vientia enemman.
Ai etta keta varten?
Tehtaat voi pysayttaa pakkasella.
Entä koulujen, sairaaloiden
ja kotien lammityksen.
Eija-Riitta Korholan argumentti: "Mitä logiikkaa on vastustaa ydinvoimaa jäteongelman vuoksi, kun se ongelma ihmiskunnalla jo joka tapauksessa on – ja kun ongelma on luonteeltaan laadullinen, ei määrällinen."
Tämä on melkein paras olemassa oleva ydinvoimaa puolustava argumentti. Itse olen pohtinut samaa jo jonkin aikaa.
Ydinvoiman lisärakentaminen hidastaa kuitenkin muiden uusiutuvien ja saasteettomien energiamuotojen kehitystyötä. On lyhytnäköistä takertua ydinvoimaan, kun olisi mahdollisuuksia tuottaa kaikki uusiutuvilla ja saasteettomilla energiamuodoilla. Energiaongelma voitaisiin ratkaista pysyvästi, ikuisiksi ajoiksi.
Ydinvoiman kannattajat ovat niitä, jotka haluavat takertua ikuiseen talouskasvuun ja materialismin lisääntymiseen. Ei sekään ole kovin ekologista. Pitää myös ottaa huomioon, mitä energialla tehdään. Miten teollisuus suhtautuu siihen, että sille annetaan loputtomasti halpaa energiaa? Se käyttää sitä holtittomasti.
Vieläkään ei ole keksitty mihin raskaimmat ydinjätteet loppusijoitetaan. Missään päin maailmaa ei ole vielä loppusijoitettu kuin kevyttä ydinjätettä. Keskiraskaan ja raskaan loppusijoitus on edelleen arvoituksena. Avaruuteen niitä ei pystytä lähettämään, koska jätteet ovat jakautuneet tuhansiin kohteisiin ympäri maapalloa, kaikkea ei voida turvallisesti kuljettaa samaan pisteeseen ja ampua avaruuteen.
Alas ajettavia ydinvoimaloita pitää valvoa sulkemisen jälkeen vielä tuhansia vuosia. Se käy pidemmän päälle aika kalliiksi. Ydinvoima on siis kallista. On myös huomattu, että Olkiluoto 5 tulee paljon suunniteltua kalliimmaksi. Melkein samalla hinnalla olisi saanut tuulivoimaa puolen ydinvoimalan verran...
Minua kiinnostaisi kuulla kriitikoiden vaihtoehdot. Eikä minun ole tarkoitus lobbailla ydinvoimaa koska ongelmat ovat tiedossa mutta sen vuoksi kysynkin: mitä konkreettisia vaihtoehtoja meillä on?
Hienoja ikuisesti edullista energiaa tuottavia ratkaisuja on kehitteillä mutta mikä on tilanne nyt ja sanotaan seuraavan 10 vuoden aikana.
Suomessa on nyt 28% uusiutuvaa energiantuotantoa. Ydinvoimalla tuotetaan nyt reilut 26% energiasta ja viidennen voimalan jälkeen päästään ehkä vajaaseen 35%. Uusiutuvaa on tarkoitus lisätä 38% 2020 mennessä. Tuulivoimaa on VTT selvityksen mukaan mahdollista olla noin 10% nykytarpeesta ja vesivoima on aika pitkälti käytössä (vai padotaanko vuotos?).
Jos tarkoitus on päästä päästöttömään (kasvihuonekaasullisesti) 38% + 35% tekee 73% eli jo tällä kulutuksella neljännes puuttuu. Sitten puhutaan energiatehokkuudesta joka on ihan hyvä ajatus. Onko kulutuksesta sitten realistisesti leikattavissa neljännestä? Ottaen huomioon mm liikenteen vaatimuksia ja siirtymistä vaikkapa sähköautoja ja/tai vetytaloutta kohti.
Niin, millä tuotetaan neljännes Suomen sähköstä? Se on 2,5 kertaa enemmän kuin Suomen arvioitu tehokas tuulivoimakapasiteetti on maksimissaan.
Jouko A. Koskinen (19.), kiitan aito suomalaisesta kommentistasi! Ei ollut tarkoitukseni jarkyttaa uskoasi! Olet varmaan oikeassa taman hetkisen sahkokaupan suunnasta Suomessa. Euroopassa on kuitenkin eraita maita, joiden ihmiset ovat paattaneet tuoda energiansa ulkoa ja katselevat uusia mahdollisuuksia jatkaa tuontiaan ja sallia muiden hoidella esimerkiksi ydinjateongelmat, eli heidan mottonaan on: "ydinsahkoa kylla, mutta ei meilla". Minulle on taysin samantekevaa, rakennetaanko Suomeen ydinjatteen sailytysluolia tai ydinvoimalaitoksia kuinka paljon tahansa, vaikkapa meteoriittien ja tulivuorten purkausten varalle. Minun varsinainen kysymykseni on ainoastaan: Where is my buck? Haluan ainoastaan saada tuosta toiminnasta minulle kuuluvan osuuden taytena enka vain maksajan kunniana. "Hyvinvointi"- sosialismi ei nimittain ulotu minuun.
Ristiriitaisesti kyllä, olen pyörtänyt aiemman ydinvoimakielteisen kantani, vaikka äänestänkin edelleen vihreitä. Tämä siitä syystä, että olen todennyt ihmisluonnon kykenemättömäksi ja haluttomaksi luopumaan energiankulutuksestaan siinä määrin, että sillä olisi merkittävää vaikutusta ilmastonmuutoksen hidastamiseen. Pidän ydinjätettä pienempänä riskinä kuin potentiaalista uutta kansainvaellusta ja sitä seuraavaa anarkiaa.
Ydinvoimaloita ei tarvita. Sähköä tulee nytkin liikaa. Ylimääräinen joudutaan kaatamaan viemäriin.
E-R kirjoitti:
"Nykyinen ydinvoiman vastustus on kuusikymmentäluvun voimaloiden vastustusta, eikä ympäristöliike ole sen koommin päivittänyt tietojaan – muutamia harvoja poikkeuksia [...] lukuun ottamatta."
Tähän voisi sanoa, että myös nykyinen tuuli- ja aurinkovoiman vastustus on 90-luvun voimaloiden vastustusta. Voimalaitosten koot kasvavat jatkuvasti ja 90-luvun kymmenien-satojen kilowattien propellien investointikustannusten vertaaminen nykypäivän 3-5 MW voimaloihin ja tulevaisuuden vieläkin suurempiin perustuu vanhaan mielikuvaan.
Sekä uusiutuvia että ydinvoimaa tarvitaan energia- ja ilmastohaasteiden selättämisessä. Ympäristöjärjestöt S u o m e s s a voisivat päivittää mielipiteensä energiajärjestelmien eduista ja haitoista. Katsoin Greenpeacen tuoreen 'Green Energy Revolution' -dvd:n ja se oli kyllä kovin yksisilmäinen tekele. Oli päätetty mitä energiantuotantoa vastustetaan ja siitä oli kerrottu vain haittapuolet. Edistettävistä valituista teknologioista kerrottiin sitten vain edut. Itsekin niihin kritiikittä suhtauduin nuorempana ennen energia- ja ympäristöalan koulutusta ja nykyisin hieman hävettää. Ympäristöjärjestöt eivät valitettavasti ole se puolueeton tiedonlähde jona Suomen päämediat niitä tuntuvat pitävän.
H-S:n tietojen mukaan jo 20 % Vihreiden äänestäjistä on Suomen lisäydinvoiman kannalla.
Kirjoitin mahdollisesta uraanikaivostoiminnasta Suomessa TM:aan (pdf juttuun blogini linkistä "Sokrates Science Forum") jutun aikoinani, jossa osoitin useimmat vastustajien väitteet haitoista vääriksi. Tapaturmaisesti sain sitten pitkähkön kommenttini asiasta myös Helsingin Sanomien "lukijat"-palstalle ihan kuvan kanssa (siis kaivoksen kuvan). Samana aamuna ilmeisestikin toimituksesta puhelinnumeroni saanut eläkkeellä oleva kaivosinsinööri soitti minulle ja kertoi juttuni ja kommenttini "pelastaneen päivänsä" ja hän nauroi iloisesti muistellessaan sanontaani: "Useilla paikkakunnilla Kaakkois-Suomessa olisi turvallisempaa viedä vieraat päivälliselle uraanikaivokseen,kuin kotiinsa" ;-).
Meidän kannattaisi todella satsata tähän luonnonvaraan,jota maaperässämme on runsaasti. Työskentelin aikoinani Suomen ensimmäisessä pilot-mitan uraaninrikastamossa (Askolan uraanin) Imatran Voiman sähkölaboratoriossa Helsingin Vanhassa Kaupungissa. Jopa puhdistettu keltainen uraanioksidi U3O8
on varsin vaaratonta, ulkoista säteilyvaaraa ei käytännössä ole ja kaivos, josta uraanimalmin kaivamisen yhteydessä poistuu suurin säteilyn aiheuttaja radon, on turvallisempi kuin ennen kaivantaa. CANDU (Kanada) -tyypin raskasvesireaktorit toimivat jopa rikastamattomalla uraanilla (0,7% U235),kun tavallisimmat painevesi- tai kiehutusreaktorit vaativat tuon n. 2%
rikastusasteen. Muistetaan eräs tärkeä seikka: Kun teollisuus pakenee kiihtyvästi Kiinaan, kaivosta ei voida viedä ! Jos kehitysmaissa aikoinaan tehtiinkin virheitä, osoittavat esimerkiksi Kanadan ja Australian kokemukset uraanikaivoksista pelottelun turhaksi, uraanikaivostoíminta tai tuotteen kuljetus ei ole vaarallisempaa kuin muukaan kaivostoiminta.
"Tulevaisuus on toinen: ydinteknologiaa on syytä kehittää, koska tien päässä ovat neljännen sukupolven ydinvoimalat, jotka voivat hyödyntää polttoaineena paitsi ydinjätettä, toivon mukaan myös ydinaseiden jätettä. Näin voitaisiin miekat kirjaimellisesti takoa auroiksi"
Hieman kommenttia tähän:
Neljännen sukupolven (kaasujäähdytteiset) ydinvoimalat pystyvät tekemään joko sähköä tai vetyä jotakuinkin samalla (termisellä) hyötysuhteella,joten niiden tulevaisuus voi olla vetytaloudessa (SciAmin suomennettu juttuni tästä
TM:ssa, pdf blogini linkistä "Sokrates Science Forum").
Jo nykyiset reaktorit pystyvät hyödyntämään ydinaseiden plutoniumia, tällaisilla nk. MOX ("Mixed Oxide Fuel")-reaktoreilla tuotettiin eräinä vuosina
valtaosa USA:n ydinsähköstä entisen Neuvostoliiton ostetuista ydinaseista saadulla plutoniumilla.

Kommentoi 27 kommenttia