Eija-Riitta Korhola, meppi Levottomia ajatuksia jäsennellysti

Korjataan yksi hassismi

(Varoitus: tämä on rasittavaa lakikieltä eikä ehkä jaksa kiinnostaa kuin direktiivinörttejä - mutta selvyyden vuoksi artiklatkin oli syytä mainita)

Eräs sivujeni lukija kysyi kantaani Satu Hassin blogikirjoitukseen, jossa hän syytti minun heikentäneen muutosesityksilläni päästökaupan ympäristötavoitetta, itse päästöjen asteittaista vähentämistä. En mielelläni kommentoisi Sadun tekstejä ja tekemisiä, mutta taas on pakko korjata väärää tietoa. Vastaaviin väännöksiin totuttiin seitsemänkymmentäluvulla stallareiden piireissä - ja joskus soisi, että ne ajat olisivat jo ohi.

Satu kirjoitti näin: "Ennen kuin varsinainen päästökauppatrilogi alkoi, kysyin vielä komission asiantuntijalta selvennystä kohtaan, joka on huippukokouksen päätöksissä muotoiltu epäselvästi. Kyse on niistä teollisuudenaloista, jotka luokitellaan "hiilivuotouhan" alaisiksi ja sen nojalla saavat päästökiintiönsä ilmaiseksi. Kysyn, koskeeko vuosi vuodelta pienenevä päästökatto myös niitä. Koskee, vastaa komission asiantuntija. Hän näyttää, missä artiklassa tämän asian "palomuuri" on ja kertoo samalla, että rouva Korhola yritti kyllä saada sen pyyhittyä pois lakitekstistä, mutta ei onnistunut. Tämäpä mielenkiintoista. Mainittu rouva kun alinomaa muistaa mainita, että hän ei kyseenalaista päästökaupan varsinaista ympäristötavoitetta, eli pieneneviä päästökiintiöitä, vaikka ajaakin teollisuudelle ilmaisia päästökiintiöitä. Tosiasiassa hän on siis kuitenkin yrittänyt kumota päästöjen pienentämisvelvoitteen. Tosin mistä minä tiedän, voihan kyse olla siitäkin, että hänen nimiinsä ottamansa muutosehdotuksen varsinainen kirjoittaja on huijannut häntä."

Ensinnäkin olemme tehneet kaikki muutosesitykset avustajani Miikan kanssa itse toimistossamme eikä meillä ole haamukirjoittajaa niin kuin esimerkiksi vihreiden energiagurulla Claude Turmesilla, joka ei uskalla neuvotellakaan kysymättä ensin lähteeltään. Hän menee kesken neuvotteluiden soittamaan, jotta tietäisi mitä sanoa.

Itse asiasta: En tingi mistään vähennyksistä. Esitin kyllä artikla 10a par 4 ja 5 kohtien deletoimista, mutta en tietenkään luopuakseni tavoitteista vaan esittämällä paremman ehdotuksen niiden tilalle. Ne esitin artiklaan 10a kohtiin 1 ja 7.

Vaikka päästökauppasektoreiden kokonaispäästöt laskevat tarkalleen direktiivin mukaan, niin halusin varmistaa, että teollisen tuotannon puolella benchmarkilla, tehokkuuteen perustuvalla päästövähennysmetodilla, olisi etusija. Toisin sanoen: ilmaiset allokaatiot annetaan sovittuun benchmarkiin asti - se tarkoittaa tietylle tuotantomuodolle määriteltyä parhaan käytänteen tasoa. Jos olisi tullut vastaan tilanne, että jonkin sektorin benchmark olisi 21 prosentin leikkausvähennysten myötä jäänyt kyseiselle sektorille allokoitujen päästöoikeuksien "yläpuolelle", eikä leikkausmahdollisuutta olisi näköpiirissä teknologisten mahdollisuuksien puuttuessa, ehdotin silloin kompensointia sähköntuottajien poolista otetuilla päästöoikeuksilla. Tämä oli yksi varaventtiili. Tekniikan toivottavasti kehittyessä näin ei varmaan todennäköisesti olisi tarvinnut tehdäkään, mutta jos teknologista potentiaalia ei olisi näköpiirissä, ratkaisuni oli tuo.

Näin ollen, mikään ei muutu direktiivin tavoitteessa, päästöjen leikkaamisesta ei tingittäisi. Nyt sama idea on itse asiassa nykyisessä tekstissä, jonka parlamentti huomenna hyväksynee. Nyt vain niin, että tuotantosektorit voivat hankkia toisiltaan näitä ylimääräisiä oikeuksia ja tarvittaessa kompensoida ongelmiaan.

Jos Satu Hassi olisi tutustunut direktiivin kokonaisuuteen, mikä hänen asemassaan varjoraportöörinä olisi ollut suotavaa, hän ei olisi tullut virhepäätelmäänsä. Olennaista eivät tietenkään ole yksittäiset muutosesitykset vaan kokonaisuus, se mitä poistamani lauseen tilalle ehdotin. Minä nimenomaan tein koherentin paketin, joka olisi kokonaisuutena toiminut varsin hyvin. Kohdassa 7 erityisesti korostan, ettei leikkaustavoitetta muuteta. Ja artiklaa 9 koskevassa muutosesityksessä säilytän ajatuksen lineaarisesta leikkaustavoitteesta sellaisenaan.

Olisi tietysti riittänyt sekin, että Satu Hassi olisi vaivautunut lukemaan muutosesitysteni perustelut. Niissä kerroin, mikä komission esityksessä oli epäselvää ja tulkinnanvaraista ja miksi ehdotin niiden kohtien hylkäämistä (ne muun muassa puhuivat teollisuuslaitoksesta mutta eivät määritelleet laitosta: onko se yksittäinen toimipiste vai teollisuusrypäs).

Ympäristövaliokunnan EPP-koordinaattori on kehittänyt englanninkielisen uudissanan "hassism", hassismi. Sillä hän on kuvannut tarkoitushakuista liioittelua ja pelottelua. Ehkä tämä oli sitten sitä.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Käyttäjän roskanpoimija kuva

Hei ! Puuttumatta lähemmin artiklan 10a kohtiin 4,5 ja 1,7, joita ei ole tässä julkaistu, kysyn seuraavaa: Mainitset "hiilivuotouhan" alaiset teollisuudenalat. Olen lukenut, että niitä olisi sellu- ja paperiteollisuus, rauta- ja terästeollisuus, onko muita?
Raimo Myöhänen

Hassismi on hauska sana ja niin kuvaava. Toivottavasti jää elämään. Onko se todella Sadun nimestä johdettu?

Vihreiden sinuun ja aviomieheesi kohdistama lokakampanja (mm. vihreässä langassa) on ollut alle arvostelun. Lohduttautunet sillä, että enemmistö suomalaisista kyllä näkee heidän jatkuvien ja halpamaisten mustamaalausyritystensä lävitse. Kaiken takanahan kummittelee ydinvoimafobia, eli ehkäpä sittenkin 80-lukulaisuus eikä 70-lukulaisuus.

Käyttäjän marmesrob kuva

Onomapoetiikaan ja lausutun todellisuuden kannalta, siis jos kyseinen käsite (Hassismi) lausutaan vaikka englantilaisittain, on lopputulos myös hauska, mutta suomalaisen korvassa, vähintäänkin epäilyttävä, tiettyyn ihmisten, intiimiin, kanssakäymiseen viittaavaa. Siis, jos a -kirjain tulee lausutuksi liiän ääksi.

Käyttäjän helanes kuva

Enpä lukenut. Mutta olen seurannut asioita vuosien mittaan ja sympatiani ovat Sinun puolellasi. Meppien tehtävä ei ole ensisijaisesti ajaa oman maansa etua, mutta ei sentään pitäisi myöskään toimia omaa maataan vastaan.

Ja aika hölmöä on riidellä asioista, joista kukaan ei tiedä mitään varmaa.

onko Eija Korhola oikeassa tässä asiassa tuskinpa vaan, muuten hän ei olisi vienyt asiaa 70 - luvulle, missä nalle vehkeili vasemmiston kanssa. Mitä mieltä kd on tästä asiasta, kumman puolella he ovat. Eija Korhola loikkasi kokoomuksen siellä, kun on paremmat bileet.

Käyttäjän eijariitta kuva

Kiitos hauskoista kommenteista!
Myöhäselle: mainitaan usein kalkki, sementti, teräs, alumiini, paperi ja sellu.
Louie Louielle: Jo vain, se on Hassin nimestä johdettu uudissana. Englanti on muutenkin herkullinen sanoituskieli: ginormous possibilities
Marmesrobille: lausuminen on mahdollisuuksia täynnä, sen oppii tässä ammatissa
Helanderille: olen mieltänyt niin että aristotelinen hyveeni on kyllä tuoda esiin maani näkökulmaa ja tehdä selkoa olosuhteistamme. Lopulta juuri se on ympäristön etu koska kaikkihan riippuu siitä, missä ollaan. Kierrätys esimerkiksi toimii aivan eri hyötysuhteella harvaan asutussa pitkien välimatkojen maassa kuin tiheässä isossa kaupunkitaajamassa.
Lintuselle: heh heh. Nallesta puheen ollen, jotkut sentään paranevat.

Hyvä Eija - Riitta!

Noh myönnän olin liian laiska(kanavaa kääntääkseni) lukeakseni koko jutun(eihän tätä kestä selvinpäin). Jos (rappio on sitä, että rakastaa) niin en ymmärrä Hassia laisinkaan(ottaa hetkestä kiinni).
Hassi on en tiedä miksi kutsua, mutta liian radikaali ja minä olen oikeassa ihminen(yhdessä yhdessä itkien).

Eija-Riitta jatka valitsemallasi tiellä, ja puolusta meitä monilta hörhöiltä(levottomat jalat, levottomat). Pidä eurooppa kilpailukykyisenä, mutta muista myös suomi ja sen mahtavat metsät. Voisit ottaa esille myös meidän luonnonvaramme, eli mustikat, puolukat sienet etc....) Niistä saa maailmalla hyvät hinnat, jos homma organisoitaisiin hyvin ja jakelukanavat kuntoon.
Terveystuotteet ovat suomen seuraava Nokia. Myös pyri siihen, että ihmisillä olisi hyvä olla.

Parasta onnea valitsemallasi tiellä.

Sitten on pakko kysyä:

Onko ns. ilmastonmuutos mielestäsi tieteellisesti todistettu?

Käyttäjän jussina kuva

Hassista ja monista muistakin vihreistä on ympäristölle enemmän haittaa kuin hyötyä.

Kaikkein paras ja tehokkain ympäristönsuojeluteko on rakentaa hyvin runsaasti lisää ydinvoimaa - ja juuri sitä vihreät vastustavat kaikin keinoin.

Käyttäjän eijariitta kuva

Väänäselle: sanoisin että ilmastonmuutoksesta on vahvaa tieteellistä näyttöä vaikka moni asia on vielä avoin. Se on monimutkainen prosessi jota ei voi alistaa tieteellisiin testeihin - voimme vain seurata sitä. Prof Atte Korhola kirjoitti taannoin hyvän artikkelin Hesariin jossa hän mainitsi niitäkin ennusteita, jotka ovat menneet toistaiseksi pieleen. Hänen johtopäätöksensä oli että päästöjä pitää vähentää, ei siksi että tietäisimme mitä käy muuten, vaan siksi ettemme tarkalleen tiedä.

Ilmiö on osoittautunut monimutkaisemmaksi kuin oletettiin. Siinä missä ilmaston keskilämpötila nousi viime vuosisadalla 0,7 astetta, 2000-luvulla on ollut keskilämpötilaltaan kylmempi jakso. Totuimme jo siihen, että lämpötilasarjat noudattivat hiilidioksidin määrän kasvua ilmakehässä - mutta vaikka nyt päästöjen kasvu on suurempaa kuin edes arvattiin, juuri nyt ei lämpötilat näytäkään seuraavan trendiä. Luontaisen vaihtelun vaihtoehdoksi on tarjottu muutosta auringon säteilyssä tai peräti sitä, että ilmakehä olisi alkanut itse termostoida. Aikasarja on kuitenkin liian lyhyt johtopäätösten tekoon ja siihen, että aiempi lämpeneminen voitaisiin huoletta ohittaa. Ongelma on, ettei varmaa tietoa ole.

Hyödyllisiksi tiedettyihin toimenpiteisiin kannattaa satsata joka tapauksessa. Lämpeni tai ei, energiaa tulee joka tapauksessa säästää, energiaomavaraisuuttamme kasvattaa, ja hiukkaspäästöjä karsia, koska ne tappavat, saastumista pitää estää. Siksi sellaiset ilmastonmuutosta torjuvat toimet, jotka ovat linjassa kiistattomien tavoitteiden kanssa, ovat kaikissa tapauksissa välttämätön satsaus tulevaisuuteen.

Käyttäjän helanes kuva

Kommentoinnin kompastuskiviä on, että kun puhuttelee kirjoittajaa, voi syntyä käsitys että puhutteleekin edellistä kommentoijaa, etenkin kun kommentit saattavat päätyä perille jopa samalla sekunnilla.

En ole varma kävikö minulle edellä niin; blogistia tarkoitin.

Mutta tuosta ilmastomuutoksesta. Asiantuntijalausunnot ja havainnot menevät todella niin vahvasti ristiin, että lienee parasta tunnustaa, ettemme tiedä ilmiöstä loppujen lopuksi yhtään mitään varmaa.
Ja parasta on tunnustaa myös, ettemme mahda ilmiölle mitään, jos se on edetäkseen pelätyllä tavalla.

Nyt on jo ehditty tehdä hätäpäissä ratkaisuja joita tulemme todennäköisesti katumaan.

Käyttäjän eijariitta kuva

Minä ainakin ymmärsin sinun kommentoineen omaa tekstiäni. Ja lienee totta ettemme mitään varmaa tiedäkään, mutta se johtuu tieteestä johon tietty epävarmuus kuuluu.
Poliitikot eivät siis voi jäädä odottelemaan täydellistä varmuutta koska sitä ei todennäköisesti tule.
Mutta siksi kannattaa kiinnittää huomiota että toimenpiteet ovat järkeviä mahdollisimman useiden skenaaroiden kannalta. Siksi listasin mihin joka tapauksessa kannattaa satsata.

Käyttäjän arialsio kuva

ER on oikeassa, jos jää odottelemaan, niin kaikki menee omaa rataansa. Jos tekee jotain voi mennä pieleen ja pahentaa asioita, mutta omatunto on tyytyväinnen, kun on edes yrittänyt.

Miten se menikään? Eniten harmittaa se, kun ei kuule vaikka on korvat.

Kirjoita uusi kommentti

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja