Eija-Riitta Korhola Levottomia ajatuksia jäsennellysti

Mielikuvaenergiaa

Saksa tuottaa puolet energiastaan aurinkoenergialla, otsikoi viime kesäkuussa saksalainen nettisivusto. Otsikko ruokki juuri niitä mielikuvia, joita ympäristöjärjestöt mielellään luovat. Kyseessä oli kuitenkin kuvaus vain yhdestä tunnista, ja silloinkin oli kyse sähköntuotannosta, ei energiankulutuksesta. Eräänä aurinkoisena päivänä aurinkoenergia todellakin ylsi 50,6 prosenttiin sähköntuotannosta – yhden tunnin ajaksi. Kyse oli kansallisesta vapaapäivästä, jolloin sähkönkulutus oli tavallista vähäisempää, sekä siitä, että lain mukaan tuulen ja auringon tuotantoa on suosittava maksimiinsa ennen kuin fossiilisia käytetään. Olennaisin virhe tapahtui kuitenkin energian- ja sähköntuotannon sekoittamisessa. Epämukava totuus on, että otsikon pitäisi oikeasti kuulua: Saksa tuottaa alle puoli prosenttia energiastaan aurinkoenergialla.

Näillä otsikoilla ja mielikuvilla tehdään kuitenkin politiikkaa. Kuinka hyvää ja järkevää politiikkaa, on kokonaan toinen asia. Totuus paljastuu vasta kokonaisemmista tilastoista.

Näyttökuva 2015-1-28 kello 19.43.58

 

Niistä selviää, ettei uusiutuvasta energiasta voi puhua ilman puuta ja vettä. Euroopan uusiutuvan energian varsinaiset saavutukset nojaavat metsäenergiaan, siihen samaan energiamuotoon, jonka varaan tulentekemistä opetelleet elämänsä perustivat. Vuonna 2012 80 % Suomen uusiutuvasta energiasta tuli puusta, EU:n keskiarvo oli 47 % , ja Saksassakin puun osuus oli 36 prosenttia maan uusiutuvasta energiasta. Ja kun siihen lisätään perinteinen vesivoima, päästään jo 63%:iin EU:n uusiutuvasta energiasta.

Tuuli- ja aurinkovoiman avulla luotujen mielikuvien varassa poliitikot nostavat kuitenkin uusiutuvan energian tavoitteita kattoon, vaikka todellinen suoritus saadaan maan pinnalta. Metsähakkuusta ja puunjalostuksesta syntyvän tähteen polttaminen on järkevä teko, mutta mitään järkeä ei ole enää siinä, että päästäksemme uusiutuvan energian tavoitteisiimme tuomme EU:n ulkopuolelta Europpaan puuta ja pellettiä  poltettavaksi. Uusiutuvan energian tavoitteen piti parantaa energiaomavaraisuuttamme ja edistää kestävää kehitystä. Pellettien tuominen Eurooppaan on vaikea nähdä sellaisena.

Eurooppa on pellettimarkkinoiden tärkein kohde. Tärkeimmät tuojat ovat USA, Kanada ja Venäjä. Tuonti, joka sisältää matalaenergisen pellettien pitkänmatkan kuljetukset Atlantin poikki, on taloudellisesti mahdollista vain siksi, että uusiutuvasta energiasta maksettava hinta ei määräydy markkinoilla vaan viranomaisten toimesta. Vuonna 2013 EU poltti tällaista tuontipellettiä jo yli 6 miljoonaa tonnia – ja kuka takaa, että se on ympäristöteko? Ei puunpolttoa voi pitää edes hiilineutraalina, jos se merkitsee sitä, että puuta aletaan tuottaa suoraan polttamista varten. Todellista ympäristöajattelua olisi, että vain jätebiomassa käytettäisiin energiaksi, ei sellainen tuotanto, johon on käytetty ruoantuotantoon kelpaavaa viljelymaata.

Vaikka tuulivoima ja aurinko vastaavat kohtuullisesta määrästä sähkönkulutusta joissakin EU- maissa (Tanska 38%, Espanja 33%), niiden osuus EU:n kokonaisenergiakulutuksesta jää pieneksi: vuonna 2012 1,1 % kokonaisenergiasta tuli tuulesta ja alle 0,5 % auringosta. Jopa Saksassa niiden osuus primaarienergiasta oli vain 2 prosenttia vuonna 2012.

Olemme tehneet kallista ja vastuutonta mielikuvapolitiikkaa. EU:ssa käytetään satoja miljardeja uusiutuvan energian tukemiseen, sillä itsessään se ei riitä eikä itsessään se ole kannattavaa. Saksa on siitä hyvä esimerkki: sillä on EU:n kalleimmat kotitalouksien sähkönhinnat. Tämä itsepetos tulisi avata ja purkaa, sillä sen seuraukset ovat yhä arveluttavammat kovina aikoina. Saksa erityisesti on liian riippuvainen venäläisestä maakaasusta ja Lähi-idän öljystä.

Minä en vastusta uusiutuvaa energiaa, päinvastoin. Meidän on pakko kehittää sitä, mutta kallis tukiteatteri ja epärealistiset tavoitteet, jotka pakottavat meidät pellettiteatterin kaltaiseen itsepetokseen, eivät ole tie kestävään kehitykseen. Ylisuuret tuet päinvastoin lukitsevat uusiutuvan energian lapsenkenkiinsä, koska kannatusta ei tarvitse hakea markkinoilta, kun sen saa yhteiskunnalta. Sellaiseen ei yksinkertaisesti ole enää varaa.

Minua on haukuttu ympäristön viholliseksi, kun vuodesta 2007 alkaen olen vastustanut EU:n uusiutuvan energian sitovaa tavoitetta ja syöttötariffeja. Luotan, että muutaman vuosikymmenen kuluttua pointtini tulee ehkä selväksi – siinä vaiheessa kun hintalaput ja oikeat tulokset alkavat kiinnostaa.

(Artikkelin lähteenä on käytetty Vaclav Smilin artikkelia The Americanissa, syyskuu 2014).

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

14Suosittele

14 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (44 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Jos sekin energia mitä käytetään ihmisten harhauttamiseen, laitettaisiin tuotekehitykseen olisimme jo paljon pidemmällä näissä asioissa.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Tuotekehitys on hidasta, riskialtista ja kallista. Mielikuvien myyminen antaa paljon paremman tuoton paljon vähemmällä vaivalla sillä, kuten P.T. Barnum sanoi "There's a sucker born every minute".

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Jaakko. Hammastahnalla kun pesee hampaat, niin siitä tulee kiva ja raikas tunne suuhun. Tämä kihelmöivä raikkauden tuntu tule piparmintusta, jota lisätään kaikkiin hammastahnoihin, mutta jolla ei ole mitään tekemistä puhdistumisen kanssa, siitä vain tulee se puhdas olo suuhun ja hampaat tuntuvat puhtailta.

Käyttäjän MarkoMSalo kuva
Marko Salo

Mikäs on mielipiteesi tästä Suomalaisesta tuulivoiman tukisysteemistä?

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

Se on ylisuuri ja pitäisi mahdollisimman pian siirtyä preemioiden kautta tuettomaan tilaan.
Vastustin vuoden 2007 hallitusneuvotteluissa Kokoomuksen neuvottelijana syöttötariffeja, ja avstustan edelleen. Kokoomus kaatoi ne silloin Maurin Pekkarisen järkytykseksi mutta hän väänsi ne esiin kesken hallituskauden sillä perusteella että uusiutuvien tavoitteen taso ei neuvotteluissa ollut vielä tiedossa.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Juttu on asiallinen ja kertoo tilanteen niin kuin se on. Otsikkomaakari on usein muu kuin jutun kirjoittaja, tämä ilmiö on nähty monesti luotettavimmissakin medioissa.

Olennaisinta jutussa on Saksan nopeasti kasvava aurinkoenergian tuotantokapasiteetti, ei tuo yhden tunnin huippu, vaikka sekin on toki paljon puhuva saavutus.

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

Tämäntasoiset väitteet toistuvat niin usein, että niihin on pakko kiinnittää huomiota. Ympäristöjärjestöjen retoriikka on runsaasti tämänkaltaisen valikoivan argumentaaation varassa.. Kapasiteetti kasvaa, kyllä, mutta kapasiteetti on eri asia kuin irti saatava sähköenergia. Energian loppukäytön kannalta luku on juuri niin karu kuin kuvasin.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Nettilehden otsikko on niin yliampuva, että tuskin ympäristöjärjestötkään sellaista suustaan päästäisivät, eiköhän virheen alkuperä löydy lehden toimituksesta.

Pohjois-Amerikan pelleteille tukia ei tietääkseni sentään makseta. Tuonti on kasvanut hintasyistä, sikäläinen pelletti on halpaa laajojen metsäkuolemien takia.

Mitään tukia ei tarvittaisi, jos meillä olisi toimiva päästökauppa.

Tapani Lahnakoski

Missä on toimiva päästökauppa? Vai haluatko, että EU hoitaa tämän "kiihtyvän ilmastonmuutoksen", joka taas tänään on ollut agendalla, yksin?

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

Tuki on tulllut ainakin päästökaupan kautta. Windfall profit parantaa energiayhtiöiden puustamaksukykyä. Näin tapahtui ainakin ensimmäisellä päästökauppakaudella. Mutta kyllä erilaiset kansalliset tukijärjestelmät saattavat koskea myös biomassaa eli tuontipuuta ja -pellettiä.

Päästökauppa ei ole toimiva niin kauan kuin meillä tuetaan eri energiamuotoja. Eli sanoisin sen eri päin kuin sinä. Jos tuet otettaisiin pois, päöästökauppa saattaisikin alkaa toimia.

Pekka Sandberg

Eiköhän asia vain ole niin ydinvoimaa pitäisi lisätä,kaikki muu näpertely

risupakettien,tuulivoiman ,auringon kanssa pohjolassa kautta on vain äänten kalastelua

vaaleja ajatellen.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Ai semmoista ydinvoimaa kuten Olkiluoto III? Sehän onkin jo valmistumisestaan v. 2009 asti tuottanut halpaa sähköä tasaisen varmasti. :-)

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Vesisähkön markkinoiminen ympäristöystävällisenä vaihtoehtona on sekin pahaa huijausta. Siinä mielessä, että vesivoimaa ei voida nykyistä enemmän rakentaa kuitenkaan, eikä vesivoimaa jätetä käyttämättä, jos sitä on mahdollista käyttää.

Jos joku ostaa tuulisähköä, niin se on periaatteessa toinen juttu, mutta tuulivoima saa tukea valtiolta 2/3, joten ei sitä ihmiset ostavat ympäristöystävällistä tuulivoimaa toisten ihmisten rahoilla.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Jos puun jättää metsään se lopulta kaatuu vanhentuessaan. Sitten se mätänee ja päästään mädätessään hiilidioksidia ilmakehään. On perusteltua polttaa puuta tai jalostaa siitä paperia ja polttaa sitten paperi.

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

Puun suora poltto on melkein syntiä. Se kannattaa ensin jalostaa monin tavoin. Sehän ei siinä menetä energia-arvoaan vaan voidaan käyttää energiaksi silloinkin kun puukuitu on jo liian lyhyttä paperiin. On merkittävä kansantaloudellinen tappio jos puu ohjautuu suoraan polttoon. Nyt en puhu yksityisistä saunapuista vaan polttolaitosratkaisuista.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

"Puun suora poltto on melkein syntiä. Se kannattaa ensin jalostaa monin tavoin."

Sama periaate muuten koskee sähköä ja sähköllä lämmittämistä.

Sähkön tuotannossa aurinkopaneeli on monisatakertaisesti tehokkaampi biomassaan verrattuna, jos katsotaan tuottoa suhteutettuna pinta-alaan. Puun merkittävä etu on, että se ratkaisee sähkön varastointiongelman. Ehkä siten tiheästi rakennetussa Saksassa paneelien laajamittainen käyttö on paikallaan, meillä Suomessa voi ajatella, että jos ei puulle muuta kysyntää ole kuin energiakäyttö, on sekin kannattavampaa kuin jättää se puu metsään itsekseen lahoamaan.

Hakkuussa kyllä syntyy sekä tukkipuuta että energiapuuta, jälkimmäistä toki vähemmän luonnon monimuotoisuudelle haitallisilta 'puupelloilta'.

Kuinkahan paljon paperia riittää poltettavaksi nyt paperin käytön vähentyessä?

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Katselin tuossa tilastoja ja Saksa tuotti aurinkoenergialla ennätyksen päivätasolla 6.6.2014 jolloin kennoista saatiin energiaa talteen yhteensä 0,212 TWh. Samana päivänä tuotettiin konventionaalisillä energialähteillä öljyllä, kaasulla ruskohiilellä ja kivihiilellä energiaa yhteensä 1,02 TWh.

Vuositasolla aurinkoenergialla tuotettiin vähän yli 6 % Saksan kokonaisenergiasta. Saksan aurinkoenergian asennettu teho on 38 124 MW, josta vuonna 2014 saatiin energiaa noin 35 TWh.

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

Onko tämä vuoden 2014 luku? Siteerasin artikkelia joka oli kirjoitettu viime syksynä ja sillä oli vuoden 2012 tilastot.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

On vuoden 2014 luku ja siinä on vuosi-, kuukausi-, viikko- ja päiväkohtaiset käppyrät aurinko ja tuulienergiasta. Tosin 2014 luvut ovat vain 11/2014 saakka ja ilmeisesti 12/2014 tulevat kun kerkiivät tekemään.

http://www.ise.fraunhofer.de/en/downloads-englisch...

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Minulla on sellainen käsitys, että pelletit on aina valmistettu puujätteistä, sahanpuruista höylälastuista, kuorista ja muusta jätepuusta, joka on jo palveluksensa muussa tarkoituksessa tehnyt ja on muutenkin jo elinkaarensa loppupäässä ja tulisi pian joka tapauksessa mätänemään muutamassa vuodessa. Tämä riippumatta siitä missä maassa pelletit on valmistettu. Ruotsissa, Saksassa, Itävallassa, Tsekissä ja Sveitsissä ainakin.

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

Pelletit ovat jätetavaraa. Arvostelenkin lähinnä sitä että niitä tuodaan kaukaa, mikä kertoo taloudellisesta vääristymästä energiamarkkinoilla kun eivät ne mitään energiatiivistymiä ole. Varsinaisena ongelmana pidän sitä että vuonna 2012 alkoi ilmetä että Eurooppaan tuodaan myös tukkipuuta poltettavaksi EU:n ulkopuolelta.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

Pelletit on juurikin tätä. Eli pelletin kannattavan saatavuuden määrä on rajallinen. Pystypuuta ei pysty kannattavasti pelletöimään. Tarvitaan melkoinen energia määrä sen silppuamiseksi puhumattakaan kuivaamisesta.

Kuorikin on ongelmallinen pelletöinnissä. Jos sen osuus kasvaa liikaa, ei pelletti pysy enää kasassa.

Pelletti ei siis tule koskaan olemaan ratkaisu laajamittaiseen energian tarpeeseen.

Tapani Lahnakoski

Juu, kuori ei kelpaa pelletteihin eikä niitä isompiin briketteihin, joita suosittelen takkapuiksi. Ne tehdään tietääkseni pelkästään purusta.

En olisi 90-luvulla ikinä uskonut, että tulee tilanne, jossa rautakaupasta kannattaa ostaa brikettejä talon lämmitykseen, jos sen ensisijainen lämmitys on sähkö. Brikettejä saa liki puoleen hintaan /kWh.

Kuoret kannattaa polttaa sellutehtaiden ja sahojen yhteydessä olevissa lämpövoimaloissa.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Saksan tuulivoimatuotanto on suurissa ongelmissa.

Vuonna 2011 Saksa tuotti tuulienergiaa yhteensä 48 883 GWh, jolloin koko tuulivoiman asennettu teho oli 29,07 GW. Tämän jälkeen tuotettu energiamäärä on laskenut vuosittain, vaikka tuulivoimaa on rakennettu joka vuosi lisää ollen vuoden 2014 lopussa 35,68 GW. Vuonna 2014 Saksa tuotti tuulienergiaa vain 46 473 GWh, joka on 2 410 GWh vähemmän kuin vuonna 2011.

Toisin sanoen Saksa on rakentanut vuosina 2011-2014 lisää tuulivoimaa 6 610 MW, mutta energiaa on vuodesta 2011 lähtien saatu joka vuosi vähemmän. 3 MW mylly maksaa noin 5 milj euroa. 6 610 MW tuulivoimarakentaminen on maksanut silloin noin 11 miljardia euroa eikä sillä rahalla energiaa ole saatu ollenkaan lisää verrattuna vuoden 2011 tuotantoon.

Oma arvioni on, että 8-10 vuotta sitten rakennettujen myllyjen tehot ovat vanhetessaan alkaneet laskea, kuten tanskalais-englantilaisessa 3000 myllyä käsittävässä selvityksessä todettiin.

Samana aikana on muuten lisääntynyt fossiilisten polttoaineiden sähköntuotanto.

Susanna Kaukinen

Mielenkiintoista. Kirjoituksesti puoltaa radikaaleja ratkaisuja, mikä tarkoittaa tietenkin energiankäytön selvää vähentämistä. Hyvä tietää.

Käyttäjän MarkoMSalo kuva
Marko Salo

Eri lämpöpumppu ratkaisut nostaa suosiotaan Suomessa yhä voimakkaammin ja meiltä löytyy niistä jopa kotimaisiakin ratkaisuja. Kannattaisikohan valtion tukea enemmän näitä ratkaisuja vaikkapa kunnallisten tai valtiollisten rakennusten lämmitysratkaisuissa.

Tapani Lahnakoski

Taitavat vaan nämä kotimaiset ratkaisut olla tehty ulkomaisista komponenteista. Suomalaisilla yhtiöillä on valmistus pääosin ulkomailla. Vaikea sanoa kotimaisuusasteesta mitään.

Lämpöpumpuilla saadaan energiansäästöä lähinnä kotitalouksissa. Teollisuus tuottaa hukkalämpöä yleensä yli oman tarpeen.

Kannattaisiko pikemminkin lopettaa kaikenlainen tukeminen kokonaan?

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

> Minua on haukuttu ympäristön viholliseksi, kun vuodesta 2007 alkaen olen vastustanut EU:n uusiutuvan energian sitovaa tavoitetta ja syöttötariffeja. Luotan, että muutaman vuosikymmenen kuluttua pointtini tulee ehkä selväksi – siinä vaiheessa kun hintalaput ja oikeat tulokset alkavat kiinnostaa.

EU:n uusiutuvan energian prosenttiosuustavoite ja syöttötariffit ovat tosiaan aika järjettömiä. Ne ovat kovin vihreän näköisiä, mutta voivat molemmat aiheuttaa lisää haittaa ympäristölle (kannustamalla lisäkulutukseen ja luonnon entisäkin aggressiivisempaan hyödntämiseen, korjaamatta pääongelmaa eli fossiilisia päästöjä).

Tämä blogikirjoitus saa varmaankin ilmastomuutoksen kieltäjiltä ja sen torjuntatarvetta vähätteleviltä suopean vastaanoton. Näin siksi, että kirjoitus kohdistuu rahojemme suojelemiseen vihertävän näköisiltä hölmöyksiltä, mutta jättää (valitettavan tuttuun tpaan) sen toisen puolen pois, eli kysymyksen siitä, miten vähentäisimme fossiilipäästöjä.

Tästä syystä lopun toteamus "siinä vaiheessa kun hintalaput ja oikeat tulokset alkavat kiinnostaa" on liioitteleva. Hintalappuosuus on tuossa validi, mutta oikeisiin tuloksiin, eli fossiilipäästöjen vähentämiseen tämä lnjaus ei meitä ohjaa vähääkään. Kyse on kai tyypillisestä poliitkon puhetavasta, jossa halutaan luvata kaikkea hyvää ja vältellä kaikkea ikävää, kuten tarvetta vähentää fossiilien polttoa. En siis kiitä vielä tästä puheenvuorosta luononsuojelumielessä, sillä tuo esitetty linjaus säästäisi vasta rahojamme kaikkein turhimmalta vihertuhlaukselta. Jään odottelemaan jotain rakentavaa vielä ilmastomuutosasiankin suhteen.

Kuten jo sanoin, tästä puheenvuorosta ovat varmaankin eniten innoissaan ilmastomuutksen kieltäjät, mitä ei kai voi lukea kovin suureksi ansioksi. Tällaista vaikuttamista ei varmaankaan katsota hyvällä muutaman vuosikymmenen kuluttua. Jos haluaa tehdä jotain, mitä tulevat historioitsijat arvostavat, pitäisi tehdä myös jotain luontoa suojelevia poliittisia linjauksia, eikä vain luonnosta vähät välittäviä miellyttäviä aloitteita.

P.S. Suomen puuenergiahankkeissa yksi keskeinen järjettömyys on se, että ainakin vihreät ja keskusta, mutta ehkä kaikki muutkin haluavat maksimoida kantojen polttamisen energiaksi. Ongelma on siinä, että sen sijaan, että kannot lahoaisivat maassa seuraavat 50+ vuotta, ne aiotaan polttaa hiilidioksidksi heti. Näin siis lisäämme hiilidioksidipäästöjä merkittävästi juuri ilmastonsuojeluhankkeiden tavoitteeksi asettamallamme aikataululla, eli muutaman seuraavan vuosikymmenen aikana. Täysin ilmastonsuojenlun vastaista kehitystä siis, vaikka puu periaatteesa onkin uusiutuva energialähde.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Joo, Saksassa on vikaa, kuten hiilen polttaminen, mutta myös hyvää, silä se ehkä kuitenkin yrittää tehdä Euroopan vastuullisinta ympäristöpolitiikkaa.

Tapani Lahnakoski

Ei ole myöskään ehditty tutkia, mitä kaikkien kantojen ja risujen roudaaminen metsistä vaikuttaa tulevan puuston ravinteensaannille ja maaperän pieneliöstön toimintamahdollisuuksille. Samoin oli kiire tukiaisten perään viljelemään ruokohelpeä pelloilla, mutta ei huomattu, että se ei sopinut polttolaitoksiin, yms, yms.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Kyllä pitäisi nyt päästä vähemmälle tukemiselle, ettei kaikkea järjetöntä tehdä vain sen vuoksi, että sitä tukea maksetaan.

Asiantuntemus ei riitä metsänomistajilla aina kaikissa tapauksissa arvioimaan toimenpiteen järkevyyttä, kunhan vain saadaan 500 € per hehtaari risuista ja kannoista.

Ruokohelpeä kun tarpeeksi mainostettiin ja markkinoitiin sillä, että ei tarvitse kylvää eikä lannoittaa kuin sen ensimmäisen kerran, niin ruokohelpi alkaisi kasvamaan ja tuottamaan biomassaa joka vuosi aivan itsestään.
Kuulostaakin hyvältä.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Neulaset lienevät ravinteikkaimpia, joten on hyvä, jos ainakin ne jäävät metsään. Myös jatkuva paperipuun ja tukkipuun käyttö vie ravinteita. Ongelmallista nykymenossa on lisäksi se, että metsien maksimaalinen valjastaminen energiatarpeisiin tekee niistä helposti 100% teollisuuden resursseja ja 0% luontoa.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Alla olevasta kuvasta näkyy Saksan energiavenden täydellinen järjettömyys :

http://users.kymp.net/kas/SAKSAN%20SAHKONTUOTANTO.JPG

Tuuli- ja aurinkoenergiaa on Saksassa rakennettu tuella ja tukia nauttimaan yli 70 GW:n nimellisteholle .Tämän huijauksen lasku on 1000 miljardia euroa (Leo Stranius, Vihreät).

Tuo 70GW:n teho riittäisi kattamaan koko Saksan sähkötehon tarpeen, vaan kun nuo sattumavoimat antavat tehoa vain satunnaisesti noin 20%.n tehokertoimella, ei Saksasta voi niiden takia ajaa alas yhtään hiilivoimalaa ; ne on oltava käynnissä odottamassa tuulen tyyntymistä tai pilvien ilmestymistä..

http://juhanaturpeinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/17...

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Eija-Riitta : tämä juttusi näyttää välillä häviävän "Puheenvuoro-listalta" .

Pettääkö tekniikka Uudessa Suomessa vai muokkaatko kirjoitustasi?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Saanen kertoa.

Vain yksi kirjoitus etusivulla per kirjoittaja -sääntöä noudatetaan.

Painamalla nappia kaikki uusimmat kirjoitukset sivun alareunassa tuo kaikki kirjoitukset näkyville.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Jouni tuossa edellä minua jo valistikin palstan rajoituksista.

Susanna Kaukinen

Vain uusiutuva energia vaatii tukiaisia, vai miten se oli | Fossil Fuel Subsidies Fall in Gain for Renewables

=> http://www.bloomberg.com/news/articles/2015-01-30/...

via https://twitter.com/jyrkikasvi

Susanna Kaukinen

"Ikivanha juttu, jonka väitteet on kumottu aikaa sitten. Juttu jättää muun muassa huomioimatta kaiken sen tukitoiminnan, jota valtiot jakavat avokätisesti monen kanavan kautta fossiilisille energiamuodoille ja ydinvoimaloille. Ei jaksa vaivaantua tollasesta enää. Dino mikä dino.

Paljon tärkeämpi keskustelu on yhteiskuntien muuttaminen taloudellisessa, sosiaalisessa ja kulttuurisessa rakenteissaan sellaiselle mallille, että energian tarve ja yleinen luonnonvararasite radikaalisti vähenee.

Vaihtoehtoiset tuuli-, aurinko- yms energiamuodot ovat vasta ensi askel ja sellaisinakin väliaikaisia, muun muassa koska noiden teknologioiden tarvitsemat harvinaiset metallit ovat myös loppumassa."

Pekka Sandberg

Maapallon ilmasto kiertää omaa rataansa.Teemme niin tai näin kierto jatkuu,jääkaudet ja lämpimätkaudet seuraavat toinen toisiaan vääjäämättä.

Käyttäjän Jouni kuva
Jouni Tuomela

Kiitos kirjoituksesta.

Et voi enää sivuuttaa uutta energiaa olankohautuksella ?

http://www.wired.co.uk/news/archive/2015-01/30/col...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset