Eija-Riitta Korhola Levottomia ajatuksia jäsennellysti

Milloin Eurooppa herää?

Hankalinta on että EU-tasolla vedetään eri suuntiin. Minkä Draghi saavuttaa, sen Juncker tuhoaa, ja todennäköisesti tietämättään.

Viikon uutiset kertovat, että Euroopan keskuspankki on sitoutunut rankkoihin toimiin talouden elvyttämiseksi. Pääjohtaja Mario Draghi lunasti kesällä 2012 antamansa lupauksen suojella euroa tappiin saakka, kun EKP ilmoitti aloittavansa setelirahoituksen. Yli tuhannen miljardin rahapoliittinen elvytys on valtaisa yritys pelastaa euro ja selättää deflaatiopelot.

Tavoitteena on, että pankit myöntäisivät nykyistä pienemmillä koroilla lainaa yrityksille ja kotitalouksille, jotta hyytynyt kasvu elpyisi.

Valitettavasti matalat korot eivät ratkaise lainansaantiongelmaa niin kauan kuin ylikorkea byrokratia samassa toimenpiteessä estää sen. Kysymys on, tarvitseeko sadantuhannen lainasta tehdä todellakin samanlaiset paperit kuin kymmenen miljoonan lainasta. Suomessa pankkialaa kuormittaa EU:n lainsäädännön luoma ylisäätely. Se hyydyttää taloutta.

Minua surettaa jo valmiiksi. Eivät nämä singotkaan auta, jos uudelleen ja uudelleen hoidetaan oireita, mutta talouksiemme sairauden syvimpiin syihin ei puututa. Syvä syy on johdonmukaisen politiikan puute ja päällekkäinen lainsäädäntö.

Yhteisvaluutta euron hankaluutena ja ”valuvikana” on pidetty sitä, että raha- ja finanssipolitiikka ovat eri osoitteissa. Ei kuitenkaan pidä kuvitella, että tämä olisi ainoa ongelmiemme lähde. Hankalinta on, että EU-tasolla vedetään eri suuntiin. Minkä Draghi saavuttaa, sen Juncker tuhoaa, ja todennäköisesti tietämättään.

Sitä on Eurooppa. Kun poliitikot sanovat, että meillä pitää olla kasvua ja terveet markkinat, toiset toimivat käytännössä kasvua ja terveitä markkinoita vastaan, ideologisista syistä. Eivätkä päättäjät edes havaitse sitä, koska asiat ovat niin monimutkaisia.

Tämä ideologia on juurrutettu syvälle myös ns. vihreän Euroopan ideaan. Heltyisin jos kyseessä olisi ympäristön edun turvaava Eurooppa. Mutta sitä en suinkaan näe.

Yksi vihreän ideologian perusteesi on, että energian on oltava kallista, jotta ihmiset säästäisivät sitä. Ilmaston pelastamisen täytyy sattua. Tämä on huono poliittinen tavoite: energian pitäisi olla mahdollisimman puhdasta ja mahdollisimman edullista. Tuon väärän vihreän ideologian vuoksi eurooppalaista tuotantoa kiskotaan jatkuvasti olosuhteisiin, joissa se häviää kilpailijoilleen.

Niinpä se selittää sen, mitä viime vuosina on tapahtunut. Vaikka Eurooppa on leikannut päästöjään satoja miljardeja maksaneiden ilmastotoimien aikana, se on kasvattanut niitä samaan aikaan enemmän kuin se on leikannut. Päästöjen kasvu tulee lisääntyneestä tuonnista EU:n ulkopuolelta. Ilmastopolitiikkaamme on johtanut harhaan se, ettei huomiota ole kiinnitetty kokonaispäästöihin vaan kotoperäisiin tuotannon päästöihin. Kriteerinä on ollut tuotanto, ei kulutus. Tällä on koko ajan luotu tilanteita, jotka selittävät sitä, miksi työpaikkoja ei ole. Kilpailuedun saa saastuttaja EU:n ulkopuolella.

Kuluneella viikolla näytelty toinen EU-näytelmä backloadingista eli päästöoikeuksien takapainottamisesta liittyy tähän. EU:ssa harmitellaan, että heikon taloustilanteen aikana myös päästöoikeuksien hinta on alhaalla ja sähkö liian halpaa. Tilanne ei kannusta investoimaan mahdollisimman puhtaaseen teknologiaan, ja se koetaan ongelmalliseksi. Ratkaisuksi tarjottiin markkinamekanismin peukalointia.

Vuonna 2013 hyväksyttiin backloading eli 900 miljoonan huutokaupattavan päästöoikeuden siirtäminen päästökauppakauden 2013–2020 alusta sen loppuun. (Tuolloin asia oli vastuullani europarlamentin teollisuusvaliokunnassa ja olen kirjoitellut täällä, miksi vastustimme puuttumista markkinaehtoiseksi tarkoitettuun päästökauppamekanismiin.) Toimenpiteen vaikutus oli kuitenkin tilapäinen, ja vuosi sitten komissio päätyi ehdottamaan ns. markkinavakausvarannon (MSR, Market Stability Reserven) perustamista.

Varantoon siirrettäisiin osa markkinoilla olevista päästöoikeuksista, Idea on säädeltävän puskurivarannon avulla pitää päästöoikeuksien hinta riittävän kalliina, jotta ne antaisivat kannusteen vähähiilisiin investointeihin. Pohdinnassa on ollut mm. pitäisikö varannon toiminta käynnistää jo 2017, eikä 2021 kuten komissio ehdotti.

Kuluneella viikolla teollisuusvaliokunta torjui aikaistamisen, mutta asia ei ole vielä loppuun käsitelty.

Tilanteessa on melkoista ironiaa. Markkinamekanismi, joka vaatii jatkuvaa sääntelyä hinnan pitämiseksi ”oikealla” tasolla, on vitsi. Oikean hintatasonhan piti syntyä markkinoilla aivan itsestään. Meillä on käsissämme nyt pahin mahdollinen yhdistelmä: markkinoilla toimimisen hinta eli järjestelmän vaatimat kustannukset mutta säätelyn takaama hintataso.

Tilanne kuvaa juuri sitä, millaisia taloudellisia itsemurhapommeja energiapolitiikkamme sisältää. Ei ainoastaan se, että kuluttajat pakotetaan ylikalliiden syöttötariffien avulla tekemään kannattamattomasta energiasta kannattavaa vaan se, että päällekkäisen ylisäätelyn sallitaan sotkea asian kerta toisensa jälkeen.

Vasemmisto ja vihreät haluavat markkinavakausvarannon käyntiin mahdollisimman pian takaamaan hinnat kattoon. Samoin energiantuottajat, joiden investoinnille syntyy hintatakuu. Energiaintensiivisen teollisuuden epätoivo jatkuu. He ovat vuosia hälyttäneet Brysseliä kestämättömästä politiikasta. Laitoksia suljetaan, työpaikkojen kato jatkuu, tuonti EU:n ulkopuolelta lisääntyy…  ja päästöt kasvavat. Tämä koskee myös Suomea. On syytä muistuttaa, että jos suomalainen Outokummun teräs korvautuu kiinalaisella, päästöt ovat kolminkertaiset.

Milloin Eurooppa herää? Milloin esimerkiksi duunarit alkavat perätä vasemmistoedustajiltaan lojaaliutta työlle?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (38 kommenttia)

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Periaatteessa EKP:n elvytysohjelman olisi voinut toteuttaa niin, että olisi lähetetty shekki jokaiseen EU:n kotitalouteen. Nyt sen sijaan valittiin menetelmä, jossa EKP ostaa valtioiden joukkovelkakirjalainoja.

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

Hyvä huomio. Se oli valinta.

Käyttäjän perttikostiainen1 kuva
Pertti Kostiainen

Toi olisi ollut liian tasaarvoinen ja helppo ratkaisu eikä olisi elättänyt pyrokraatteja.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

EKP:n yhden sortin pankkituki QE menee tekemään rahasta rahaa osakemarkkinoille, ei se työpaikkoja tuo. Miksi yritykset investoisivat kun niiltä puuttuu maksavia asiakkaita?

Kokonaiskysyntälamassa pitäisi nostaa ostovoimaa, ei "vakauttaa rahoitusjärjestelmää" (euromaiden riskillä) jollain väärinkohdennetulla QE:llä samalla kun euromaat leikkaavat, leikkaavat, leikkaavat...

Draghi rakentaa EU:sta hikipajaunionia.

"Yhdentyneillä luottomarkkinoilla yritykset ja kuluttajat voivat pienentää häiriöiden tuloja heikentävää vaikutusta ylläpitämällä kulutustaan lainarahalla, mikä euroalueella tarkoittaa lainaamista maista, joissa häiriö ei vaikuta yhtä voimakkaasti. Finanssiunioni on siis yksi kiinteä osa rahaliittoa."

Selkokielellä: Joustojen ja sopeuttamisen aiheutettua sen, että palkka eikä eläke riitä perustarpeiden kattamiseen, on eurooppalaisten kotitalouksien otettava velkaa tullakseen toimeen. Yksityisten velkaantuminen vähentää julkisen sektorin velkaantumista ja lisää pankkisektorin tuottavuutta, onhan pankkien myyntituote velka.
http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1813...

Velkaantukaa! Jos ette vapaaehtoiseti niin väkisin.

Anne Lindell

Voi, voi Eija-Riitta (quote): ..." Euroopan keskuspankki on sitoutunut rankkoihin toimiin talouden elvyttämiseksi. " ...

Miten onnistuit saamaan seltelirahoituksen kuulostamaan rankalta toimenpiteeltä. ... Tsiisus! ... Kandi vähän vlkaista tätä - - -> http://annemargaretalindell.puheenvuoro.uusisuomi....
... , niin tiedät missä mennään ja mikä tässä kaikessa on takana.

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

En tietenkään tarkoita että se on tekijälleen rankka, kyllähän me painaa osaamme. Mutta se on poliittisesti erittäin rankka ja uskalias päätös. Summa on iso, ja sisältää päätöksen ostaa niidenkin maiden papereita, joilla menee hyvin (Saksa). Saksaan tulee vielä enemmän talouskasvua, ja tämä repii lisää kuilua Saksan ja rakenteellisten ongelmien kanssa painivien maiden välillä. Täytyy muistaa että se on siinä mielessä huomattavasti erilainen kuin FEDin päätös ratkaista ongelmat setelirahoituksella.

Pyydän kauniisti ettei näillä sivuilla kiroiltaisi Jeesuksella. Vähän sellainen rakkausasia.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

- duunarit alkavat perätä vasemmistoedustajiltaan lojaaliutta työlle?

Tämä on juuri se oleellinen asia.

Tapani Lahnakoski

Päättäjät ovat niin näennäisellä viheruskolla rokotettuja, että vaikenevat kuoliaiksi järkevät kannanotot. Auttaako edes kölin alta vetäminen?

Vuosi toisensa perään totitotetaan, että ilmastonmuutoksen torjunta on meille suuri mahdollisuus, kuten Vapaavuorikin juuri, yhtään esimerkkiä ei tietenkään antanut. Mitään ei tapahdu ja kurjistuminen kiihtyy. Teollisuus jatkaa pakoaan.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Ai siis byrokratia estää hakemasta lainaa? No johan on keksintö ja niin tarkoitushakuinen. Vaikka en itsekkään byrokratiaa suosi,niin kyllä tämä meni ohi kohteesta.

Käyttäjän RikuSalmivuori kuva
Riku Salmivuori

Kysymykseen "milloin Eurooppa herää"? on vain yksi vastaus: ei ennen todellista romahtamista. Draghi ampui nyt tuhannella miljardia Euroa päin ja epäonnistui luomaan inflaatiota jopa sillä. http://i.imgur.com/1W49OGo.jpg

Vielä Saksassa väitellään, että onko tämä uusi QE laillinen vai ei (jälkimarkkinaostot ovat EKP:n sääntöjen mukaan laillisia). Joka tapauksessa Draghi aloitti suurimman varainsiirron suoraan Davoksessa tällä hetkellä istuvien taskuun, josta ei tavallinen ihminen mitään hyötyä irti.

Tämä kun vielä muuttuu täysveriseksi valuuttasodaksi USA:n, Kiinan, Japanin ja EU:n välillä, niin päästään vielä tappelemaan tosissamme keskenään. USA:n valtiovarainministeri juuri kutsui Draghia "valuuttamanipulaattoriksi" ja vahvistuva dollari ei todellakaan tee hyvää Yhdysvaltojen taloudelle. Kun Kiinan vienti Eurooppaan heikkenee heikon Euron vuoksi, niin Kiinassa alkaa tapahtua ja sama koskee Japania.

Kilpajuoksu nollaan on todella alkanut. Tässä pelissä on muutama voittaja ja miljardeja häviäjiä.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Osaatko muuten esittää keinon millä kilpajuoksut annetuilla keinovalikoimilla ei olisi kohti pohjaa?

Käyttäjän RikuSalmivuori kuva
Riku Salmivuori

En, niin kauan kun eletään FIAT-valuutoilla. Samalla Euro, joka on suurin poliittinen valuutta koskaan, on täydellisen epäonnistumisen mallioppilas. Vaihtoehtoja Eurolle ei ole kuin liittovaltio tai hajoaminen, mikään muu vaihtoehto ei luo kestävää kehitystä. Kun kilpailua pitää löytää valuuttakeinottelulla, eikä parantamalla markkinoita itsessään, niin voiko se tuoda mitään muuta kuin tuhoa?

Jo pelkästään ajatustasolla on typerää ajatella, että "täysin poliittisesta vaikutuksesta" ulkopuolella oleva taho voi luoda vaurautta tyhjästä tulostimen kanssa. Jos se voisi, niin miksei jokaiselle kansalaiselle anneta MoneyPrinter 3000 ja lupa printata EKP:n määräämä summa kerrallaan?

Jos aikatauluja pitää antaa, niin Princeton Economic Confidence Model ennustaisi 10.07.2015 seuraavan suurtapahtuman taloudessa, joka on verrattavissa 2007-romahtamiseen; tällä kertaa tosin kaikki suuret keskuspankit ovat "korjanneet" ongelmat vuoraamalla ne täyteen paperirahaa. Sopivalla määrällä propagandaa tästä mennään kohti liittovaltiota tai hajotaan kokonaan.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #24

"Jo pelkästään ajatustasolla on typerää ajatella, että "täysin poliittisesta vaikutuksesta" ulkopuolella oleva taho voi luoda vaurautta tyhjästä tulostimen kanssa. "

Kyse ei ole vaurauden luomisesta tyhjästä, vaan siitä että tuon vaurauden luova tuotanto pidetään pyörimässä pitämällä huoli että rahaa kiertää riittävästi ja että se kiertää riittävän nopeasti.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #24

Muuten pitkälti samaa mieltä,mutta tuo teoria etteikö vaurautta voisi luoda tyhjästä tulostimen kanssa ei ihan kestä tarkastelua.

Nimittäin talous on kasvanut melko hurjasti printterin voimin viimeisen 50 vuoden aikana. Tästä päästäänkin itse rahan olemukseen jolla ei pitäisi olla itsessään arvoa..mikäli on,niin se pilaa aina koko homman,koska siitä rahasta tulee itse tarkoitus ja sitäkin enemmän vallanväline.

Käyttäjän RikuSalmivuori kuva
Riku Salmivuori Vastaus kommenttiin #34

Itse en usko, että sillä luodaan vaurautta. Kommentin pointti lähinnä oli tuoda esille absurdi ajatus, että sillä voitaisiin luoda todellista vaurautta. Jos EKP tulostaa satasen setelin, niin sen tarvitsee mennä jälkimarkkinaoston kautta kierrätykseen. Eli lyhennettynä, EKP ostaa tavalliselta pankilta velkaa jotta se raha pääsee kiertoon, eli sen rahan arvo on velka. Pankki kuittaa tästä hoitomaksut kotiin ja saa täten myydyn bondin valuutan verran (kerrottuna vähimmäisvarantomääräyksillä, 1000e luo velantarjontakykyä 100,000e 1% vähimmäisvarantomääräyksellä) lisää velantarjontareservejä.

Koko "länsimaisen" pankkitoiminnan peruste on se, että edes joku maksaa joskus velkansa takaisin. Käytännössä siis nykyinen EKP:n QE vain ja ainoastaan tarjoaa pankeille paremmat mahdollisuudet tarjota lainaa ja sulauttaa riskien kaatuminen helpommin.

Mielestäni tuo on todella väärä arvio tarpeesta hoitaa Euroopan taloutta, kun ei meidän ongelmat ole lainansaanti, vaan liika velka. Luin juuri artikkelin, jossa myös selitettiin, että keskuspankkien korkotaso ei säätele inflaatiota, vaan valtioiden ja yritysten velanhoitokykyä ja yritystä pitää se velanhoitomaksut n. 2-5% rajoissa.

Jos emme kykene parantamaan talouttamme ja vientiämme sillä, että teemme ne rakenteelliset muutokset ja yksinkertaisesti pienennämme julkisen sektorin aiheuttamaa taakkaa veronmaksajille ja teemme päätöksiä jolla nostetaan tavallisen kuluttajan ostokykyä, niin emme ikinä pääse todelliseen talousnousuun, vaan rakennamme edelleen tulevaisuuttamme sen varaan, että joskus sitten ehkä maksellaan velkoja takaisinpäin. Itse pidän jatkuvasti laajentuvia järjestelmiä verrattavissa syöpään.

Eli, lisää velkaa, niin päästään velan aiheuttamista ongelmista pois!

Käyttäjän RikuSalmivuori kuva
Riku Salmivuori Vastaus kommenttiin #35

Jatkan hieman valitusvirttä EKP:n toimista. Voisiko joku linkata minulle kohdan EKP:n toimista, jotka pakottavat pankkien käyttämään EKP:n rahaa eteenpäin? Jos pankkeja ei velvoiteta pistämään rahaa kiertoon, niin koko QE-toimen loppusumma on, että pankkien taseet kasvaa ja valuutan pohjaa devalvoidaan. Mitään muuta tällä rahasummalla ei sitten saadakkaan aikaiseksi. Ei kulutusta, ei talouskasvua, ei kehitystä, ei mitään hienoja lupauksia. Lisää velkaa ja lisää rahaa pankkien taseisiin (eli pankkien omistajille).

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #36

Tästä olemme samaa mieltä. Näen yksityispankkien roolin hyvin kyseenalaisena. Ymmärtääksenihän he ovat tavallaan "asiantuntijaelimenä" ohjaamassa rahaa oikeaan tarkoitukseen ja kantamassa riskejä, koska markkinateorian mukaan he tekevät sen paremmin kuin mikään poliittinen asiantuntijaelin. Osittainhan tuo tietysti pitää paikkansa, paljon paremminhan he ovat immuuneja poliittiselle painostukselle kuin esimerkiksi valtiolliset keskuspankit olisivat. En vain näe että ne nykyisellään suoriutuisivat edes tyydyttävästi tehtävistään. Riskinhallinta ei todistettavasti ole mennyt ihan kuin Strömsössä eikä raha oikein tunnu löytävän tietään talouden tai työllisyyden parantamiseen.

Sen sijaan valtionveloista olemme eri mieltä. Tyhjiksi niitä ei ymmärtääkseni ole tarkoitus maksaa koskaan. Poliittisesta näkökulmasta ne ovat vain tapa kontrolloida kierrossa olevan rahan määrää ja pankkien näkökulmasta tuottava investointi. Eihän esimerkiksi osakkeihin aina sijoiteta siksi että ne saadaan myytyä joskus pois, vaan että niissä säilytetään arvo ja tienataan voittoa.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee Vastaus kommenttiin #36

" Mitään muuta tällä rahasummalla ei sitten saadakkaan aikaiseksi. "

Nykyään rahatalouden tarkoitus on varallisuuserojen kasvatus, ei niinkään talouden elvytys. Muulla elämällä ei väliä. Pörssikurssit ehtivätkin näyttää jo suuntaa.

Tähän asti tässä kriisissä varallisuuseroja on pyritty kasvattamaan repimällä köyhältä selkänahasta, mutta harmillisesti deflaatio esti nuo "juhlat". Siksi pakko siirtyä keinovalikoimassa rikkaiden rikastuttamiseen printtauksen keinoin.

Printtauksessa on kyllä mieltä tässä tilanteessa, mutta ei tällä tavalla. Seteli ja verolippu lähetetään eri osoitteisiin.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #35

"teemme päätöksiä jolla nostetaan tavallisen kuluttajan ostokykyä"

Ihan uteliaisuudesta, miten lisäisit ostokykyä?

Käyttäjän RikuSalmivuori kuva
Riku Salmivuori Vastaus kommenttiin #37

Riippuen millä keinolla. EKP voisi vaikka käyttää tuon ~1100 miljardia leikkaamaan kauppaostosten kuluja (vaikka 2% kauppakassin hinnasta maksaa EKP), asuntolainojen/asuntovuokrien kustannuksista EKP tarjoaisi 5% mediaanimäärästä tai muuta vastaavaa. Vapauttaisi kuluttajille enempi rahaa käytettäväksi, säästettäväksi myöhempää kulutusta varten tai sijoittamista varten. Tai sitten lähettäisivät könttäsummana tuon ~3500€ kaikille Euroopassa kotiin. Tätähän kutsuttaisiin helikopteri-elvytykseksi joka voisi laukaista hyperinflaation (mörkötarinoita).

Tai sitten ihan Suomen hallituksen toimesta, kevennetään verotusta ihmisten perustarpeista, kuten sähkö, asuminen, liikkuminen ja syöminen. Tästä vapautuva kulutus näkyisi esim. ihmisten kyvystä ostaa korkeampitasoisia palveluita tai viihdettä.

Molemmat toimet nostaisivat kulutusta, vaikka hetkellisesti pienentäisivät valtion verotuloja tai heikentäisivät valuuttaa. Molemmat nostaisivat rahan kierrätystä, joka nostaisi työllisyyttä.

Pääpointti olisi kuitenkin, että talous elpyy heti kun kuluttajien ostovoimaa nostatetaan vähentämällä kuluttajiin kohdistuvaa verotusta tai keskuspankki tukisi kulutuksen nostamista elvyttämällä kulutttajien ostovoimaa. Tietenkin se saisi olla vain ja ainoastaan kertaluontoinen ja "pienehkö", jotta ei ihmiset jäisi odottamaan jatkuvaa keskuspankkipelastusta ja ettei syntyisi riippuvuutta. Köyhempi osa kansaa kuitenkin käyttäisi suurinpiirtein välittömästi kyseisen summan kulutuksessa, keskiluokka pystyisi jopa säästämään ja/tai sijoittamaan kyseisen summan alueidensa yrityksiin tai muuhun sijoitustoimintaan ja ylemmille tuloluokille kyseinen summa ei taas näkyisi juurikaan missään.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #39

"Riippuen millä keinolla. EKP"

Millä lihaksilla me sitten määrätään EKP toimimaan kansalaisten ostokyvyn ja työllisyyden turvaamiseksi? Suomen hallituksen rajat määrittelee EKP:n talouskuripolitiikka eikä siinä jää keinoksi kuin säästää ja leikata, veronalennuksia on lähes mahdoton tässä löytää ilman lisävelkaantumista.

Käyttäjän RikuSalmivuori kuva
Riku Salmivuori Vastaus kommenttiin #41

Niinpä, tässähän määritetään mitenkä paljon demokratiaa saadaan käyttää vanhan Goldman Sachin pankkiirin toimesta. Tosin, tämä keskuspankkikeskustelu veisi pidemmän aikaa, joten annan Ismo Leikolan puhua puolestani: https://www.youtube.com/watch?v=hE38Bq3WArg#t=293

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #39

Sanopa Riku Salmivuori muuta!

Mutta meillä vaan jauhetaan ulkomaisten investointien saamisesta kilpailukykyä ( = hikipajaunioni luomalla) kasvattamalla.

Todellisuudessa kuitenkin sijoittajien rahat ovat lähteneet euroalueen ulkopuolelle jo ajat sitten.

"...One of the worst affected regions has been Europe. Since the beginning of the crisis (2008) EU inflows are down 75% and outflows are down 80% from their pre-crisis levels. This paper considers whether these declines simply reflect a particularly severe FDI cycle or whether there might also be structural factors involved..."

http://www.oecd.org/daf/inv/investment-policy/Inve...

Miksi kukaan investoisi Eurooppaan kun täällä talouskurin ja palkkojen nollalinjojen jäljiltä ei ole maksavia asiakkaita, ei valtio- eikä yksityissektorilla?

Osittain tämä tietenkin johtuu myös varallisuuden jakautumisesta niin epätasaisesti (vrt. Oxfamin uusin raportti) että käytännössä elämme globaalissa oligarkiassa.

Valtionvelkakirjakuplan puhkeamista odotellessa...

Se, mikä pitäisi muuttaa ensimmäisenä olisi ottaa rahanluontioikeus yksityisiltä takaisin valtioille. Esimerkkejä yksityisen rahanluonnin vaikutuksista löytää Euroopan historiasta yllin kyllin.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee Vastaus kommenttiin #35

Järkevintä olisi printata suoraan kuluttajan kouraan ja antaa keskuspankille oikeus veronkantoon suhteessa valtioon.

Esa Niemi

Eurooppa herää vihervasemmistososialismin unestaan vasta kun se jää Aasian maiden jalkoihin.

EU-maat ovat liian erilaisia ollakseen samanlaisia. Liian suuri osa EU:n energiasta menee uudesti syntyneen Neuvostoliiton koossapysymisineen, valtakamppailuun kansalaisiaan vastaan ja utopistisiin ideologisiin haihatteluihin kun muu maailma keskittyy kilpailukykyynsä.

EU:n on enää hankala selvitä syöksykierteestään ja EU:n johto on menettänyt kosketuksen todellisuuteen jo aikoja sitten. Olli Rehnin pensaspalokin jatkuu jatkumistaan ja Katainen pitää markkinoita edelleenkin niskalenkissä.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

- "Yli tuhannen miljardin rahapoliittinen elvytys on valtaisa yritys pelastaa euro ja selättää deflaatiopelot."

Tuosta tuli mieleeni, että onko maailmanhistoriassa käynyt koskaan niin, että deflaatio olisi tuhonnut jonkun valuutan? Päinvastaisia esimerkkejä, missä inflaatio on tuhonnut valuutan löytyy useitakin (kuten Zimbabwen dollari, Unkarin pengő, Weimarin tasavallan markka).

Jyrki Paldán

Deflaatio ei tuhoa valuuttaa, vaan ihmisiä. Moni on menettänyt työnsä ja kotinsa sekä nääntynyt nälkään tai paleltunut kuoliaaksi deflaatiokierteen tai kiinteän valuuttakurssin syklisen epätarkkuuden vuoksi.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Hommat menee kuin EU:n mainoksessa. NOT. :D

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

"Kriteerinä on ollut tuotanto, ei kulutus."

Voi luoja! *naamapalmu*

Tuhansia lobbareita, virkamiehiä sekä poliitikoita ja kulutus unohtui!? Eräs lämmöntuottajien kalifi, Saksastakohan, väitti, että lämpökin oli unohdettu jostain energiastrategiasta tms. *puistattelee päätään*

Sitä saa, kun amatöörit viisastelevat paksussa viinituhnussa?

Tästä voisi vääntää uuden iskulauseen: EU mokaa aina. ;) Aika näyttää, tuleeko EU:sta surullinen vai jonkun muun sävyinen jakso Euroopan historiassa. Näkisin jotain toivoa, jos edes joskus onnistuisivat jossain propagandamainostensa ulkopuolella. (Hiukan kärjekästä, mutta menköön...)

Kiitti Eijalle valistamisesta.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

"Jakopolitiikka on unohdettava ja siirryttävä kasvupolitiikan tielle!" (Raimo Ilaskivi)
Tuulisähkölle annettu ansioton syöttötariffi on nykyhallituksen jakopolitiikkaa! Se on aiheuttanut valtavan tuulivoimaloiden pystytystulvan Suomeen, toimijoita on tulossa ympäri Euroopan hyville apajille valtion hintatakuun vetämänä.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015012119048893_u...

Osmo Soininvaara kiteytti tuulivoima puolesta/vastaan keskustelun Iltalehdessä yksinkertaisesti ja selvästi: "Petoksista kaikkein typerin on itsepetos".

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013032916780974_u...

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015012119049097_u...

Reaaliajassa rahanmenoa voi katsoa täältä: http://tuulivahinko.fi/ .

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015012119053945_u...
Tuulivoima pyörii korporatismin avulla laillisuusvalvonnan ulkopuolella.
Syöttötariffi aiheutti rikollisen toiminnan Suomeen hallituksen tukemana!
http://ajankuva.blogspot.fi/2012/09/korporatismi.html

"Tunnetaan myös nimellä korporativismi. Ylittää kaikki puolue-, aate- ja varallisuusrajat. Tekee omista aatelisistaan euromiljonäärejä. Varmuudella. Jo ennen eläkeikää. Kattaa koko perinteisen puoluekartan. Vasemmalta oikealle. Perustuu järjestövaltaan ja tukeutuu valtiovaltaan. Toimii perustuslain vastaisesti. Parlamentarismin ja siten laillisuusvalvonnan ulkopuolella."

- Tuulivoima ei ole perusvoiman tuotantomuoto, se vaarantaa energiahuollon. Itsessään kannattamattomana se kuluttaa verotuloja liikaa, käytännössä tuki kerätään pieniltä sähkönkäyttäjiltä kuten kotitalouksilta, joilla on muita suurempi sähkövero.
Tuulivoima aiheuttaa toisille omillaan toimeen tuleville sähköntuotantomuodoille kohtuuttoman haitan. Ei kannata enää oikein edes pitää vanhoja järjestelmiä kunnossa, saatikka että niitä uudistettaisiin investoimalla parempaan uuteen tekniikkaan.

Reijo Tossavainen

Erittäin hyvä blogi. Valitettavasti kokoomuksessa ovat vallalla toisenlaiset näkemykset.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio
Jyrki Paldán

Samaa mieltä, joskin eri syistä. Ongelma tuskin on pääoman saatavuudessa, korothan ovat jo nollissa tai jopa miinuksella. Kulutuskysynnän puute sen sijaan on todellinen ongelma. Mitä hyötyä on investoinnin helpottamisesta tai kannustamisesta jos kulutus ei riitä tekemään investoinneista kannattavia?

Se sinko on ihan hyvä idea, sitä vain pidetään olalla väärinpäin. Tuhannella miljardilla pumpataan rahaa suoraan köyhimmille kuluttajille niin johan alkaa taloudellinen toimeliaisuus kasvaa.

Tuotannon liikkumiseen ei myöskään auta mikään energiapolitiikka, vaan ainoastaan terve protektionismi, löysä finanssipolitiikka, suurempi osuus julkista suunnitelmataloutta tai talouden omistusjärjestelyiden uudelleenharkinta sosialistisempaan suuntaan. Ellemme sitten ala kilpailemaan työvoiman tarjonnasta kehitysmaiden kanssa, jossa miljardit ihmiset ovat valmiita tekemään mitä vain nälkäpalkkaa vastaan. Tai edes Yhdysvaltojen, jossa 'working poor' - luokka on jo kymmenmiljoonapäinen, työttömien joukko samanmoinen, vankiloissa puolisenkymmentä miljoonaa ja jossa yli yhdeksän kymmenestä uudesta työpaikasta on matalapalkkaisia ja osa-aikaisia. TTIP:n voisi siis samantien hyllyttää jos tarkoituksena on todellakin säilyttää työpaikkoja.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Toisto:

:D

Tuo olisi kyllä hyvä! Elpyisi taloudessa moni toimiala. Köyhät veisivät rahansa kauppoihin ostaen tavaraa ja palveluja.

Tai jos eivät ehtisi kuluttaa vaan perintäfirma kävisi tilillä ensin, elvyttäisi Draghilta saatu toimintatonni perintätoimistojen bisnestä ja pienentäisi velallisen maksueriä.
Epäsuorana vaikutuksena velallinen saataisiin nopeammin takaisin kulutusputkeen.

Tai jos valtio veisi rahan tililtä esim. saatujen sosiaalietuuksien takaisinperintänä, hyötyisi valtio.

Ja jos toimintatonnin saanut köyhä pitäisi rahaa tilillään pahan päivän varana, hyötyisi pankkisektori kirjatessaan sen taseeseensa ja alkaessaan raivokkaasti vivuttaa tuota toimintatonnia.

Selkeästi suoraan-tilille-muutama-tonni-Draghilta olisi parempi vaihtoehto ;)

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

"Vaikka Eurooppa on leikannut päästöjään satoja miljardeja maksaneiden ilmastotoimien aikana, se on kasvattanut niitä samaan aikaan enemmän kuin se on leikannut."

Tästä näkee melko selvästi, että mikä tarkoitus tällä hiilidioksivouhotuksella on ollut: väkisin ja tietenkin pikku hiljaa tulevan pakon edessä parantaa energiaomavaraisuutta kasvavan kysynnän oloissa. Hiilidioksidi on ollut hyvä höynätysväline, kun halutaan eroon hiilipitoisista eloperäisistä fossiilisista polttoaineista ennen niiden loppumista. Aivan hyvin olisi voitu valita kepiksi vesikin ja luulen, että jossain vaiheessa sekin otetaan lisäkepiksi. Veden määrä maapallolla lisääntyy fossiilisia poltettaessa. Vesi höyrynä ilmakehässä on kasvihuonekaasu, puhumattakaan meren pinnan noususta lisääntyvän veden vuoksi.

Käyttäjän mattihytola kuva
Matti Hytölä

Hyvä kirjoitus.
Löytyisikö jostain tarkempia laskelmia tai edes arvioita ilmastotoimien kustannuksista Euroopalle ja Suomelle?
Menetetyistä työpaikoista ja tuotannosta?
Nämä eivät liene ihan yksiselitteiseti laskettavissa mutta luulisi että ainakin uusiutuvan energian tuet löytyisivät jostakin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset