*

Eija-Riitta Korhola Levottomia ajatuksia jäsennellysti

Duunarin osingonjako

Hallituksen kehysriihen päätös yhteisöveron ja osinkojen verotuksen muutoksista merkitsee tähän asti suurinta kriisiä hallitusyhteistyölle. Erityisesti hämmennystä on herättänyt varakkaiden listaamattomien yritysten suopea kohtelu. Hallitusten jäsenten tietämystä esitystensä seurausvaikutuksista on alettu epäillä laajemminkin kuin vain Vasemmistoliiton osalta.

Pitää siis arvioida päätöstä hallitusohjelman tavoitteiden valossa: tukeeko nyt tehty veroratkaisu kasvua ja työllisyyttä? Niiden välttämättömyydestä kaikki hallituspuolueet olivat yksimielisiä, ja niihin on sitouduttu. Sellaiset toimet ovat erityisen tärkeitä nyt, kun Suomen vaihtotase tulevaisuudennäkymineen on katastrofaalinen.

On tärkeää todeta, että nyt tehtiin päätös vain niistä yrityksistä, jotka tekevät voittoa, ja nimenomaan Suomessa. Muualla voittoa tekeviin ei päästä käsiksi. Suomessa voittoa tuottava yhtiö maksaa verot Suomeen, tappiota tuottava ei sitä tee. Yhteisöveron tuotto pienenee koko ajan sekä laman että verokilpailun vuoksi. Hallituksen pyrkimys vastata haasteeseen oli siis perusteltu.

Johtavan hallituspuolueen europarlamentaarikkona en arvostele mielelläni hallituksen päätöksiä. Se täytyy tehdä vain hyvästä syystä. Työllisyystilanteemme on iso hyvä syy tuoda esiin yksi kriittinen näkökulma.

Mikä tahansa veroale syntyy muiden maksettavaksi, ellei siitä seuraa työpaikkojen säilyminen tai jopa kasvu. Yhteisöverotuksen tavoite tulisi olla työllisyyden edistäminen, ja nimenomaan Suomessa eikä vaikkapa Kiinassa, Vietnamissa tai Intiassa. Kannustiko verotuspäätös juuri siihen, että Suomessa synnytetään lisää työpaikkoja? Vai siihen, että yrittäjä saneeraa henkilöstöä Suomessa tavalla, josta luemme lehdistä päivittäin?

Tässä suhteessa päätös ei tuonut mitään uutta. Listaamattomissa pienissä ja keskisuurissa osakeyhtiöissä omistajien tulisi saada kannustin yhtiön Suomessa maksamista palkoista. Hyvä keino tähän olisi huomioida maksetut palkat yhtiön nettovarallisuudessa, aivan kuten henkilöyhtiöiden kohdalla jo nyt tehdään. Nettovarallisuudesta lasketaan hallituksen päättämä kahdeksan prosentin potti, jonka omistajat voivat jakaa osinkona itselleen.

Nyt osakeyhtiön voiton veroalennuksella luotiin tilanne, jossa saneeraamiseen itse asiassa kannustetaan.  Tarkoitus oli tietenkin hyvä, eli vastata verokilpailuun, jotta yritykset eivät siirtäisi voittojaan vaikkapa 10 prosentin yhteisöveron Kyprokselle. Samaan aikaan olisi kuitenkin pitänyt tehdä korjaus osakeyhtiöiden nettovarallisuuden määritelmään, jotta suomalaisen yrityksen kannattaisi vastaisuudessakin palkata Suomeen veronsa maksava työntekijä. Vasta silloin toteutuisi yhteiskunnallinen kokonaisetu.

Suomalaisten työpaikkojen lisääntyminen tulisi olla meidän kaikkien yhteinen tavoite. Osingonjako tulisi ymmärtää tästä näkökulmasta. Osakkeenomistajan osingonjako on palkkio työllistämisestä. Työntekijän osingonjako on turvattu työpaikka ja palkka. Vastakkainasettelua ei tarvita.

 

 

(Palautetta voi antaa myös https://twitter.com/ER_Korhola)

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän MikkelinMies kuva
Seppo Vartiainen

Sinällään hyvä pointti,mutta yrityksen tehtävä ei ole työllistää vaan tuottaa voittoa. Työn tekeminen ei saa olla mikään itsetarkoitus. Hyvän elämän tekeminen sitävastoin voi olla kannatettava tavoite jopa itsetarkoitus :-)

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

Vartiainen. Aivan mutta hallituksen tarkoitus on edistää työllisyyttä. Siksi sen yrityspoliittisia veroja ja kannustimia voidaan arvostella tästä näkökulmasta.

Käyttäjän MikkelinMies kuva
Seppo Vartiainen

Eija-Riita olen samaa mieltä, arvostelu on perusteltua, mutta tosiasia on että työllä on vain välinearvo ihmiselämässä - siksi sitä mielestäni ei saisi liikaa korostaa , ei edes yhteiskunnan taholta jota mm. politiikot edustavat

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

Olet ihan väärässä ja taidat kuulua niihin, jotka eivät elätä työllään ketään. Jos edes poliitikot, jotka kyllä tietävät olevansa elättejä, eivät siitä huolehtisi, kyllä olisi huonosti meillä kaikilla asiat.

Käyttäjän MikkelinMies kuva
Seppo Vartiainen Vastaus kommenttiin #4

Elätän itseni ja vinon pinon muitakin omalla päälläni tehdyillä innovaatioilla ( Isolla I:llä.)
Olen huomannut jo 20 vuotta sitten ettei Suomessa tarvitse tehdä työtä elääkseen, mikä on politiikkojen aikaansaannosta ja hyvä niin. Mikään ei tule yritykselle kalliimmaksi kuin ahkera ja huonoilla tiedoilla varustettu työntekijä.
Hyvillä tiedoilla varustettuja politiikkoja taitaa olla vähän enemmän kuin keskimäärin kansassa on ( kun ajattelee oikein positiivisesti)

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Toisaalta yhteiskunnan talouden toimiminen perustuu pitkälti työhön ja valmistukseen josta hallituksen pitäisi olla kiinnostunut eikä hävittää toimintaa.

Käyttäjän mertsilanki kuva
Mertsi Lanki

Jos mielestäsi "Suomen vaihtotase tulevaisuudennäkymineen on katastrofaalinen...", niin mitkä sitten olisivat ollet omat lääkkeesi tähän tilanteeseen? Nythän ainoastaan kritisoit puolueesi linjaa, mikä on vaihtoehtosi?

Meppikolleegasi Sampo Terhon (PS) vaihtoehto, http://www.sampoterho.net/images/Terhonryhma_Loppu...

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

Mertsi Lanki, ole hyvä ja lue koko joukko viime aikojen blgejani. Vaihtoehtohan olisi ennen kaikkea se, että Suomi ministerinauvostossa lakkaisi nielemästä sellaista lainsäädänntöä jota EU jatkuvasti meille ilmasto- ja ympäristöpolitiikassa tuottaa. Rikkidirektiivin, päästökaupan, uusiutuvien kodalla olen jatkuvasti tuonut esille hintalappuja.
Lue esimerkiksi blogini Budjettikopu: http://blogit.iltalehti.fi/eija-riitta-korhola/201...
"Voi tosiaan olla katkeraa jäädä ilman yhtäläisiä EU-tukia ja maksualennuksia, mutta vielä paljon katkerampaa on joutua sellaisen lainsäädännön kohteeksi, joka syrjii joka ikinen päivä. Valitettavasti tämä on ollut Suomen tie liian monta kertaa. EU:n viime vuosien ilmastolainsäädäntö on ollut systemaattisen epäedullinen vientivetoiselle taloudellemme, jo lähtien siitä, että ilmastopolitiikan peruskriteerinä on tuotannon eikä kulutuksen päästöt. Meille tarjotaan aina isoa hiilijalanjälkeä ottamatta huomioon sitä, että teemme maailman puhtainta paperia tai terästä sadoille miljoonille. Jos se tuotanto siirtyy muualle, se ei tapahdu ympäristöystävällisemmin tai pienemmin päästöin."

Käyttäjän mertsilanki kuva
Mertsi Lanki

Miksi Hallitus = Kokoomus = Jyrki Katainen suostuu nielemään? Onko riski menettää "yhtäläisiä EU-tukia ja maksualennuksia" niin ilmeinen? Vai onko todellisuudessa kysymys huonosta neuvottelutaidosta; huonosta itseluottamuksesta/pelosta? Lähtökohtaisesti maailmantaloudessa materiaa siirretään yhä vähenevissä määrin paikasta toiseen pitkiä matkoja, eli materian viennin sijaan trendinä on palvelujen viennin kasvaminen. Voisi siis todeta rikki ym. haittaverojen vauhdittavan suomalaisen ns. savupiipputeollisuuden alasajoa. Mitkä ovat ideasi viennin kasvun vauhdittamiseen, esim. suomalaisen palveluviennin kasvattamiseen?

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola Vastaus kommenttiin #12

Ei minulla ole muuta kuin lainsäädännölliset - se on omaa alaani. Digitaaliset sisämarkkinat on saatava oikeasti toimimaan EU:ssa, jolloin palveluihin yhdistyneet teknologiset innovaatioit eiväty kompastuisi kansallisten käytäntöjen ja lupien viidakkoon.
Ilmasto- ja energiapolitiikkaa vaivaa suunnaton naiivius. Olen kirjoittanut siitä vuosikausia, aika hyvin perustellen. Tälläkin hetkellä on tulossa rikkidirektiivin kaltainen lasku jos backloading menee läpi, ja Suomi kannattaa sitä! Käsittämätöntä hulluutta, mutta siitä vstaa vihreä ministeri, ja kokoomus hävisi kiistan TEM ja YM välillä.

Arvo Kuusela

Tässä asiassa on sellainen perustavanlaatuinen paradoksi että kun kaikkein rikkaimmille sijoittajille ja omistajille jaetaan enemmän, niin se parantaa kilpailukykyä ja tuotantoa ja vientiä ja työllisyyttä ja valtion verotuloja. Kyllä, näin on tilanne. Nimittäin isotrikkaat eivät kaikken todennäköisimmin käytä lisääntyneitä tulojaan kulutukseen, vaan juuri investointeihin, jotka luovat uusia työpaikkoja.

Jos työväestön tulotasoa kasvatetaan palkkojen muodoissa, niin tämä toimii nimenomaan juuri päinvastoin. Isojen rikkaiden tulot pienenevät ja heidän mahdollisuutensa ja intonsa investoida suomalaisen tuotantoon pienenevät ainakin kahta eri reittiä. Toinen reitti on se että rahaa on vähemmän, ja toinen reitti on se että mahdollisuudet tuottavaan yritystoimintaan pienenevät.

Joku väittää että merkitseehän työtulojen kasvu kysynnän kasvua. Totta, mutta lähinnä se merkitsee ulkomaalaisten tuotteiden kysynnän kasvua Suomessa. Kalliit työkustannukset merkitsevät kalliita tuotteita ja kalliilla tuotteilla ei ole kysyntää. Suomalaisetkin ostavat lisääntyneillä tuloillaan mieluiten ulkomaista.

Kuitenkin, aina jos isorikaiden riistäjä ökykapitalistien tuloja nostetaan, kansa ryhtyy kapinaan, koska se yleensä aina merkitsee samalla sitä että töntekijöliden tulot pienenevät, tai eivät ainakaan kasva. Siitä sitten syntyy palkankorotusvaatimuksia ja jos niihin ei suostuta syntyy lakkoja ja lakkojen seurauksena syntyy kuitenkin palkankorotuksia.

Sekä lakot että palkankorotukset syövät ökyrikkaiden riistäjäkapitalistien tulot ja kilpailukyvyn kasvu jää haaveeksi, tuotanto ei kasva eikä vienti vedä, työllisyys ei kasva eivätkä valtion verotulot.

Tämä on kierre jota ei voi katkaista ilman että koko systeemistä sovitaan etukäteen. Hallitus yritti tätä ja vaikka heillä oli työministerinä alan asiantuntija, Ihalainen, hallitus ei onnistunut hankkeessaan.

Siispä hallitukselle ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin kasvattaa ökyrikkaiden pahojen kapitalistien tuloja ilman kattavaa tulosopimusta ja nyt jo työläiset ovat kapinoimassa.

Sanon aatteellisena sosialidemokraattina ja suomalaisten työntekijöiden suurena ystävänä ja kannattajana että tämä peli ei vetele. Tästä ei tule taas yhtään mitään. Tällaiseen peliin pitää saada muutos.

Joko kapitalistille pitää turvata hänen voittonsa, jolloin systeemi pelaa, tai tilalle pitää keksiä joku muu systeemi. Kommunismia ja sosialismia ei saatu koskaan eikä missään toimimaan, ainakin se toimi huonommin kuin tämä meidän kapitalismimme, eikä tämäkään toimi kunnolla.

Millainen siis systeemin pitäisi olla?

.

Käyttäjän MikkelinMies kuva
Seppo Vartiainen

Systeemin pitää olla sellainen, että työ on osa elämää ja elämä työtä.

Pekka Salo

"Nimittäin isotrikkaat eivät kaikken todennäköisimmin käytä lisääntyneitä tulojaan kulutukseen, vaan juuri investointeihin, jotka luovat uusia työpaikkoja."

Ikävä kyllä ei pidä paikkaansa ja on hyvin naivi käsitys. Rahatalous on käsittämättömän suuri verrattuna reaalitalouteen. Kaikki isorikkaat haluavat tulla vielä rikkaimmiksi. Siispä he sijoittavat jonnekin rahatalouden keinottelupuolelle eikä vaikkapa tehtaisiin, joissa rasvanahkaduunari hitsaa.

Suomi on hirveän pieni toimija koko maailmassa. Me emme pelasta palloamme olkoon se sitten kuumenemassa tahi kylmenemässä. Me voimme tehdä aivan mitä hyvänsä. Tietenkin on vihreitä ja muita, jotka sanovat, että Suomen on oltava esimerkki. Kaksi kysymystä tuohon: Miksi on oltava? ja kukapa sitten seuraa? Montako oli esim. Ottawan sopimuksen seuraajaa?

Eija-Riitta Korhola kirjoittaa täyttä asiaa. Hänen "vastapelurinsa" esim. vihreät eivät lähde väittelemään, koska silloin ovat vastakkain tieto ja luulo&usko.

Arvo Kuusela

""Nimittäin isotrikkaat eivät kaikken todennäköisimmin käytä lisääntyneitä tulojaan kulutukseen, vaan juuri investointeihin, jotka luovat uusia työpaikkoja."

Ikävä kyllä ei pidä paikkaansa ja on hyvin naivi käsitys. Rahatalous on käsittämättömän suuri verrattuna reaalitalouteen. Kaikki isorikkaat haluavat tulla vielä rikkaimmiksi. Siispä he sijoittavat jonnekin rahatalouden keinottelupuolelle eikä vaikkapa tehtaisiin, joissa rasvanahkaduunari hitsaa."

Ja jos isorikas paha kapitalisti ei halua tulla rikkaammaksi, vaan kuluttaa rahansa, eikä investoi, se ei perusta tehdasta eikä rasvanahkaduunari hitsaa, vaan nostaa tuöttömyyskorvausta.

Juuri tästä on kyse, mutta tulkitset sen asian jotekin omituisesti minusta.

Mutta minusta on kyllä turha pelätä etteikö riistäjäkapitalisti investoisi, jos sillä vain on rahaa mitä investoida ja jos se vain voi sillä tavalla rikastua lisää.

Itseasiassa olen sitä mieltä että vain tuon kannattavuusvaatimuksen tarvitsee täyttyä, sillä maailmasta löytyy aina riittävästi kapitaalia pienen Suomen tarpeisiin. Siihen hommaan ei suomalaisten kapitalistien kapitaalia edes tarvita.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset