Eija-Riitta Korhola Levottomia ajatuksia jäsennellysti

Itseaiheutettu vahinko

Lupasin jatkaa keskustelua turpeesta.

Sanottakoon aluksi, etten palvo mitään energiamuotoa. Ydinvoimaa  vastustin vaistonvaraisesti vuosikausia. Enpä muuten mitään muutakaan energiamuotoa fanittanut, koska taisin olla juuri niitä cityvihreitä, jotka uskoivat sähkön tulevan seinästä. Jos sitä nyt ylipäänsä tarvitsi.

Myöhemmin kun lainsäädäntötyössä näin oikeita faktoja faktojen perään, piti muuttaa asennetta. Ei riitä, että vastustaa kaikkea yhtä aikaa, jos ei tarjoa mitään vaihtoehtoa. Energiaa tarvitaan maailmassa niin paljon, että kaikki järkevät energiamuodot on otettava huomioon. Energiapolitiikassa on jatkuvasti valittava pienimpiä pahoja ja torjuttava niitä suurimpia ja tyhmimpiä.

Niihin suurimpiin ja tyhmimpiin ei Suomen tapauksessa kuulu turve. En pidä sitä täydellisenä, niin kuin en mitään tässä maailmassa, mutta turve on ehdottomasti energiapolitiikan pienempi paha, jonka on syytä olla osa energiapalettiamme.

Turve luetaan YK-tasolla päästöjä tuottavaksi polttoaineeksi, ja tuo määritelmä tulee varsin kalliiksi Suomelle, jossa tätä biohajoavaa massaa uusiutuu vuosittain noin 40 TWh:n edestä. Vaikka turve sai IPCC:n luokituksessa vuonna 2006 oman luokkansa fossiilisten ja biomassan väliin, sen päästökertoimena käytetään edelleen korkeaa lukua, joka on fossiilisten polttoaineiden tasoa.

Turve tarvitsisi päästökerroinkorjauksen, joka ottaisi huomioon sen erikoislaadun: se ei ole fossiilinen eikä uusiutuva vaan hitaasti uusiutuva biomassa.

Harva suomalainen tietää, että Euroopan parlamentti on kerran hyväksynyt turpeen uusiutuvien listalle ja komissio oli valmis sen määritelmän hyväksymään.  Valitettavasti Suomi pilasi mahdollisuutensa itse.

Euroopan parlamentti hyväksyi marraskuussa 2000 määritelmän turpeen uusiutuvuudesta sen vuotuisen kasvun osalta. Idea oli juuri siinä, että se määrällinen osa joka vuodessa kasvaa soille, saisi uusiutuvan kohtelun. Se olisi kestävää kehitystä: korjataan vuotuiset korot mutta ei kajota pääomaan.

Strasbourgista äänestyksen jälkeen kotiin tullessamme kysyin Hautalan Heidiltä lentokentällä, mitä hän oli ajatellut turpeen uusiutuvuutta koskevasta muutosesityksestä. En tullut maininneeksi, että se oli minun omani; tekijän nimihän ei näy enää täysistuntoon tulleissa muutosesityksissä, mikäli ne on hyväksytty valiokunnassa. Heidi tiesi kertoa ”varmalta taholta” tulleen tiedon, että kyseessä oli VAPOn masinoima muutosesitys, hän tiesi jopa firman työntekijän, jonka kynästä se oli lähtöisin. Minun oli pakko tunnustaa, että se oli omasta päästäni, en olllut tavannut ketään VAPOlta enkä totta puhuen ollut edes varma, mikä VAPOn toimiala oli. Se selvisi vasta, kun sain kauniin kiitoskirjeen tuolta konsernilta, joka näkyi korjaavan turvetta. Se olikin ensimmäinen yhteydenotto heiltä. Aina me emme siis ole pelkkiä lobbareiden printtereitä, me mietimme itsekin.

Tuolloin turve oli aidosti myötätuulessa. Komissio muutti täysin kantansa kun tammikuussa 2001 esittelin ideaa uusiutuvuudesta “vuotuisen kasvun osalta”. Johtava virkamies sanoi, että muotoilu ratkaisisi ne ongelmat, joita komissiolla on ollut turpeen suhteen. Komissiossa päätettiin, ettei parlamentin kantaa vastusteta, mikäli neuvosto sen hyväksyy. Samalla hän sanoi, että olisi “rikollista Suomelta olla puolustamatta” tätä muotoilua, viitaten siihen lainsäädäntöön joka uusiutuvan energian tavoitetta koskien EU:sta oli tulossa.

Seuraavana päivänä ajatus kaatui neuvostossa Suomen vastustukseen. En tiedä kuka viime kädessä on asiasta vastuussa. Lipposen hallituksessa oli vihreä ympäristöministeri, joka vastusti turvetta. Suuri valiokunta oli äänestänyt, ja äänestys oli mennyt tasan. Me monet suomalaismepitmelkein itkimme menetettyä mahdollisuutta. Turpeen määrittely liittyi silloiseen RESE-direktiiviin, joka koski uusiutuvien energialähteiden osuutta sähköntuotannossa.

Turve on meidän öljymme ja kaasumme. On vastuutonta, että Suomessakin turvetta korvataan muualta tuodulla kivihiilellä. Turve on arvokas paikallinen energiavara, ja se tukee erinomaisesti puunpolttoa ehkäistessään kattilakorroosiota ja parantaessaan palamistulosta.

Turpeen energiahyötykäyttö voidaan toteuttaa ympäristöarvoja loukkaamatta. Oikein kohdennettu turpeenkorjuu vähentää myös päästöjä, ja siksi turpeenkorjuu tulisikin kohdentaa soihin, joihin on jo kajottu. Arvokasta suoluontoa on suojeltava, sillä koskemattomat suot ovat aarre, joka on säilytettävä tuleville polville. Turpeen korjuu Suomessa onkin ollut noin puolet vuotuisen kasvun määrästä, ja turvetuotannon piirissä on vain noin 0.5 % maamme soista. Turpeenkorjuun vesistöille aiheuttamat vahingot ovat estettävissä, ja ne tuleekin estää pintavalutuskenttien sekä kemiallisen ja mekaanisen puhdistuksen avulla.

Mittani alkaa täyttyä meidän energiatekopyhyytemme kanssa. Miksi paikallisesti arvokasta energiavaraamme ja energiaosaamistamme ajetaan alas, vaikka sille on olemassa vastuullinen ja päästöjä vähentävä käyttömuoto? Mitä hyvää on siinä, että turve korvataan hiilellä? Kuinka kauan suomalaiset hyväksyvät meidän omaehtoisen kurjistamisemme - tänä aikana kun jokaisen  joka katsoo vaihtotasettamme pitäisi kauhistua?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

13Suosittele

13 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (40 kommenttia)

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Turpeen käyttö ei siis tuhoa "kaikkia Suomen soita", sen haitat pintavesistölle ja maisemalle voitaneen ehkäistä eikä sen oton lisäyskään estä hidasta kiertoa eli uuden turpeen muodostumista kymmenien tuhansien vuosien perspektiivissä.

Kokkolan kaupunki alkoi käyttää turvetta ja muistan 1990-luvulta, että keskustelussa nousi esille kallis turveralli eli satojen rekkojen liikenne [ei niin kaukana keskustasta], ja niistä lentävä turvepöly sekä uuden polttolaitoksen hiukkaspäästöt suodattimista huolimatta.

Onko näille esitetyille haittaväitteille ja kuljetuskuluille keksitty uusia, parempia ratkaisuja? Miten edullista kotimainen turve olisi muihin vaihtoehtoihin verrattuna? Entä työllisyysvaikutukset?

Käyttäjän TeroIln kuva
Tero Ilén

Voimalaitos pitää rakentaa turvesuon viereen ja silloin energian voi siirtää sähköjohtoja pitkin ja rekkaralli jää pois. Asiat pitäisi nähdä suurempina kokonaisuuksina, silloin lopputulos on parempi. Rekkaralli ei ole ilmaista ja ilman sitä sähkön tuotanto on halvempaa.

Jari Teräväinen

Siis turve käytetään nykään pääasiassa lämmäntuottantoon, ei sähkön, mutta esim. Oulunnergia suunnittele nytkin voimalaa joka tuottaa lämpöä ja myös sähköä. kopska sillon energia gyötysuhde on tehokkain..

Martti Järvinen

Eija-Riitta, ymmärrän, ja tiedän kokemuksesta miten tylsää se on vieraassa maassa.

http://www.youtube.com/watch?v=BWI2bTckbgc

Olet suomalainen.

Käyttäjän RitvaKorhonen kuva
Ritva Korhonen

Turpeella on muutakin käyttöä kuin energiatuotanto.

Sitä käyttää runsaasti esimerkiksi maatilat kuivikkeena. Turpeessa ei kasva bakteerit, se imee kosteutta ja on lämmin ja pehmeä. Eläinten terveyttä edistävänä tuotteena ja siten kotimaisen ruoan laadun parantajana sen käyttöön karjataloudessa tulisi panostaa vieläkin enemmän.

Jari Teräväinen

Kuivike ja kasvuturpeksi käytetään, ns. kevyempää pintaturvetta.

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

"En tiedä kuka viime kädessä on asiasta vastuussa. Lipposen hallituksessa oli vihreä ympäristöministeri, joka vastusti turvetta. "

Tarkoitettaneen Satu Hassia (vai Haavistoa)?

Onko suuri vaara että samaisesta "ministeristä" tulee nyt ympäristöministeriön kansliapäälikkö? Tämä merkitsisi yhteiskunnallisen ilmapiirin ehkä voimakastakin kärjistymistä Suomessa. Hassi edustaa ylhäisötaustaa, äärimmilleen pelkistettyä suurkaupunkinäkökulmaa, maaseutumaisempien toimintojan vihaa (yhtenä esimerkkinä turve). Hassi ei ole osoittanut kuuntelu- ja neuvotteluasennetta ympäristöasioissa, vaan ylhäältä sanelua kuten yleensäkin ympäristöministeriö koko olemassaolonsa ajan (natura, turve, rikkidirektiivi ym). Olisi katastrofi jos Hassista tulisi kansliapäällikkö. Ville Niinistön vihoviimeinen kruunajainen.

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

Hassi oli tuolloin ministeri.
Onko tästä kansliapäällikköasiasta jotain viitettä. Se olisi tietenkin katastrofi Suomelle.

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

Jääskeläinen, olet väärässä. Koskemattomat suot sitovat hiiltä, mutta ei hukkaojitetut yms. ne päivastoin röyhyttävät paljonkin, myös metaania ja typpioksiduulia. Siksi niihin korjuun kohdentaminen vähentää päästöjä.

Käyttäjän SaaraHuttunen kuva
Saara Huttunen

Turve uusiutuu niin hitaasti ettei sitä aina edes lueta uusiutuviin energiamuotoihin. Joskus lukiossa esitelmää turvevoimasta tehdessä selvisi, että turvetta menee ihan älyttömästi voimalaan. Suunnilleen rekkalastillinen tunnin välein.

Tällä menolla meiltä ihan oikeasti loppuu turve jossain vaiheessa ja sitten saamme odotella 100 vuotta että sitä tulee lisää.

Jokainen Jyväskylän turvevoimalaoperaatiota seurannut tietää millainen floppi se on.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Saara taas taivastelee asioilla josta ei tunnu tietävän yhtikäs mitään.

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Jyväskylän Keljonkankaan uusi voimala on kiintoisa tapaus, floppi sekin. Alunperin taisivat luvata polttaa puuta 70 %. Ei onnistunut, lipsahti vääränlainen kattila. Tänä talvena loppui turve, Saaran sanoma "floppi" on siis turpeen saatavuusongelma. Turpeen sijasta siirtyvät nyt kivihiileen, investoivat 16 miljoonaa euroa (muistaakseni). Laitteita on tietenkin pakko käyttää ehkä jopa kymmeniä vuosia (siis polttaa hiiltä). Mistähän hiili tulee? Puolasta, Venäjältä? Ja millä välineellä? Kai siinäkin oma rallinsa on. Ja miten käy niiden päästöjen!

Onko tällainen "yhdyskuntien tiivistäminen" kivihiilen ympärille hyvää ilmastopolitiikkaa?

Ongelmansa turpeellakin. Saarijärven vesistöreitti on kai huonossa kunnossa. Kivijärven pohjoispää kasvaa umpeen. Syynä metsätalousojitukset 60-luvulla vai maatalous vai turpeennosto vai kaikki yhteensä?

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Jos siellä on turvetta eikös sen voisi ruopata sieltä uuneihin?

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Jänniä kuljetusreittejä kivihiilelläkin on. Ainakin joitakin vuosia sitten Lahdessa Kymijärven voimalassa käytettävä kivihiili tuotiin Uralin
takaa lähes 4.000 kilometrin junamatkan päästä Pietariin, josta matka jatkui laivalla Loviisaan ja rekalla perille. Joskus aiemmin tavara kulki junalla Loviisasta Lahteen, mutta ei ole VR niissäkään kisoissa pärjännyt kumipyörille.
http://static.canalblog.com/storagev1/ekotehokkuus...

Matka jostakin merisatamasta Jyväskylään saattaisi jo olla riittävän pitkä, että VR:kin saisi aikaiseksi kilpailukykyisen junakuljetusvaihtoehdon (niitä muita junaoperaattoreita odotellessa). Mutta taitaisi turpeen ja puun käyttö aiheuttaa vähemmän päästöjä, vaikka sitten kuljetettaisiin vastedeskin rekalla.

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #39

Vihreät ja luonnonsuojelijat Suomessa polttavat mieluusti kivihiiltä, kunhan ei tarvitse koskea yhteenkään turvenokkoon.

Ai kun on hauskaa, kun Uralilta saadaan energiaa, kun sitä kotimaassakin olisi, mutta pää ei kestä antaa asioiden ratkaista, pitää jullittaa viimeiseen asti.

Suomen suot 112 800 neliökilometriä, joista ei voida luvata tuotantoon 2 prosenttia, eli 2250 neliökilometriä, luonnonmukaista suota jäisi vielä yli 110 000 neliökilometriä.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #42

"Itseaiheutettu vahinko" - ihan osuvasti ilmaistu.

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Millä välineellä hiili tuodaan ? Millä välineellä öljy tuodaan ? Laivalla veden varassa ja siinähän se pointti onkin. Vesikuljetus on, ja mitä massiivisempi se on, energia yksikkö / kg ( tonni ) edullisin tapa kuljettaa energiaa paikasta toiseen. Logistisesti ja energia / kg ( tonni ) öljy ja kivihiili ovat edullisimpia energian lähteitä ja sen vuoksi niitä kannattaa kuljettaa laivoilla vaikka toiselta puolelta maailmaa. Siinä voi vaikka Hassi ja MEP -ystävänsä laskea päästöjä ja silti laivakuljetukset ovat kokonaisuuden kannalta edullisimpia.

Tietenkin jos nyt keksittäisiin lisäksi vaikka vielä kunnon laivojen potkureiden ja vanaveden planktonille aiheuttama häiriövero, niin ehkä sitten saataisiin öljyn ja kivihiilen kujetukset kannattamattomiksi. Planktonhan alkaa hehkua vihreänä vanavedessä, kun alus kyntää pimeällä merellä ja silloinhan siinä menee planktonilta hukkaan "luontaista energiaa", joka tietenkin sotkee biodiversiteetin.

Ennen puhuttiin puun käytössä nolla-rajasta. Eli siitä etäisyydestä, miltä puuta kannattaa hakata sellu- ja paperitehtaalle. Nyt varmaan pitäisi myös turpeen osalta miettiä nolla-rajaa. Siinähän sitten voitaisiin laskea mukaan erilaisia energiataseita, turpeen käytön rajaehtoja ja co2 -taseita. Toki turve on tärkeä suomalainen potentiaalinen energian lähde ja se työllistää suomalaisia. Muistan, että Espoossa koululaisena hiihdimme turvepehkusuon lenkin, eli siellä oli ollut jo 1910 -luvulla perustettu turve-energiayhtiö ( ks. http://fi.wikipedia.org/wiki/Kilon_turverata ). Energiaomavaraisuuden kannalta turve on varteenotettava erityisesti kriisitilanteissa.

Vastaavasti voitaisiin, kuten turpeelle, laskea energiataseita kantojen maasta repimiselle ja lämpövoimalaitoksille toimittamisesta. Kannattaako energataseen näkökulmasta ne kannot raskaalla kaivinkoneella pakoputket punaisena repiä maasta, ravistella hiekasta ja kivistä, roudata tienvarteen, pilkkoa ja viedä raskailla rekoilla lämpövoimalaitokselle - vai jättää mätänemään metsään ? Tässäkin tulee vastaan paikallisten yrittäjien ansainta ja valtakunnallinen kustannusristiriita ( veronmaksajat / julkisen talouden menot ) .

Toisaalta, olisiko paikallisille ja alueellisille yrittäjille enemmän kansantaloudellisesti järkevämpää työtä ja bisnestä , jos laitettaisiin näillä eko-tukirahoilla ( esim. tuulimyllyt pelkästään 200 miljoonaa / vuosi ) kuntoon esimerkiksi koko valtakunnan liikenne- ja tietoliikenneinfra ? Uskon, että se tuottaisi enemmän hyvää kaikille osapuolille kuin nykyinen idealismiin ja joidenkin ( ei välttämättä suomalaisten ) nopean voiton tavoitteluun perustuva politiikka.

Tässä energian tukipolitiikassahan on kyse siitä, kuinka paljon veromaksajien rahaa ( siis julkisen talouden menoja, joiden vähentämisen puolesta on niin suuresti puhuttu ) laitetaan tukimuotoina mihinkin ja minkä verran rasitetaan tuontipolttoaineita erilaisilla veroilla.

Joka tapauksessahan näyttää siltä, että turve ei tälläkään hetkellä vielä voita öljyä eikä kivihiiltä ilman tukiaisia energian aidoissa ( ilman tukiaisia ) tuotantokustannuksissa.

Ydinvoima on sitten oma tarinansa ja edelleen se näyttää olevan fysiikan lakien mukaan edullisin energianlähde. Miksi muuten Ruotsi, joka jo 1980 -luvun puolessa välissä linjasi luopuvansa ydinvoimasta, tuottaa tälläkin hetkellä yli kolme kertaa suuremmalla teholla ydinsähköä kuin Suomi ?

Toisaalta, turve on kuitenkin kertaluokkaa kotimaisempi ja teknisesti, taloudellisesti sekä ekologisesti varmempi energianlähde kuin tuulivoima, johon jostain syystä on kuitenkin luvattu edellisen hallituksen aikana vähintään 200 miljoonaa euroa / vuosi veronmaksajien rahaa. Saas nähdä miten tuleva valtiontalouden kehysriihi suhtautuu näihin näkökulmiin ?

Jari Teräväinen

Hmm, kun Saara on niin viisas, niin millä aattelit sen lämmön tuottaa siellä jyväskylänlämpövoimalaitoksessa?
Tuosta tuliki mieleen turvemiesten vitsin kun kattelivat syksyllä polttoturvekasaa, että taas on talvella Oulussaki puhdasta tavaraa :P

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Voiko tuota vuosittaista noin 40 TWh:n uusiutumismäärää esittää vaikkapa tonneissa? Havainnollistaisi ainakin meikäläiselle hiukan enemmän, minkälaisista lukemista puhutaan.

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

- Turpeen korjuu Suomessa onkin ollut noin puolet vuotuisen kasvun määrästä, ja turvetuotannon piirissä on vain noin 0.5 % maamme soista.

Tämä todetaan jo avauksessa. Koko luokka selviää matemaattisesti laskemalla, Suomessa on soita kolmannes pinta-alasta ja kasvu on 2 mm vuodessa joten laskekaa siitä.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Turvetta tuotetaan Suomessa 23 miljoonaa kuutiometriä. Tästä karkeasti puolet eli 12,8 miljoonaa kuutiota on energian tuotantoon. Turverekallinen on 120 m3.

Simo Suutari

Olen ihmetellyt samaa asiaa. Suomen energiapolitiikka on surullista luettavaa. Nyt rakennetaan innolla biolaitoksia, joissa poltetaan puuta tai jotain muuta biomassaa. Puukin on tulossa päästömaksujen piiriin, jos hake tms. ei ole syntynyt jonkin muun prosessin jätteenä. Siis vesakkoja ei enää kannata hakettaa polttoaineeksi. Myös tämän tulevat vihreät ajamaan läpi. Turpeen käytön alasajoa olen myös pitänyt kansallisena rikoksena. Sama kuin norjalaiset kieltäisivät öljynporauksen ja kuvittelisivat sillä maailman pelastuvan. Seuraava kielletty polttoaine tulee olemaan liuskekaasu. Eurooppa ei tule ottamaan varoja käyttöön, vaan jatkaa yksipuolista ilmastotaistelua (joka on muutenkin hyödytönja kallis). USA on tulossa energiaomavaraiseksi ja vähentänyt päästöjä liuskekaasun ansiosta. Suomi tuee jatkamaan bio-, tuuli-, aurinkohömppää. Onko tämä oikeasti järkevää politiikkaa Euroopan kylmimmässä maassa.

Käyttäjän MarkkuJohannesLikitalo kuva
Markku Likitalo

Jos kerran ojitetut suotkin kelpaavat, niin miksi hingutaan kaivelemaan myös soita joissa vilisee luonnonharvinaisuuksia? On kai se metsittynyt suo ikävämpi työmaa kuin siisti ja kaunis luonnonvarainen suo.
En tiiä, jotenkin olis kiva jos näkis sellaisen kauniin suon, tai vaikka jälkipolvetkin näkis...
Öljy ja kaasu on maan sisässä, turvesuo on ekosysteemi. Ikävä verrata näitä samanlaisiksi asioiksi ja kertoo kuinka paljon luontoarvoilla on merkitystä nykyihmiselle.

Käyttäjän MarkkuJohannesLikitalo kuva
Markku Likitalo

Ja mitenkäs sitä vuosittaista millin-parin lisäystä sitten otettaisiin? Eikös se turpeennosto ole aika väkivaltainen tapahtuma suon kannalta. Ajetaan koneet paikalle ja revitään suo auki. Laitetaanko sitten suo kiinni ja ajetaan koneet pois. Suo pysynee tämän jälkeen samanlaisen oletan?

Jouko Koskinen

Markun huoli olisi aiheellinen jos Suomen soista pitäisi polttaa puolet.
0,5 % sijasta. Vai uusiutuuko se liuskekaasu, öljy ja kivihiili paremmin ja nopeammin kuin suo?

Käyttäjän MarkkuJohannesLikitalo kuva
Markku Likitalo Vastaus kommenttiin #25

Tuhotut suot saanee polttaa, eihän niissä kunnon mehtä kasva. Aivan turhia.

Käyttäjän MarkkuJohannesLikitalo kuva
Markku Likitalo Vastaus kommenttiin #26

Samalla voi polttaa metät, karhut, linnut, perunat. Kaikki ne uusiutuu, paljon nopeammin kuin suo. Nythän joku teini-ihme kehitteli mini-ydinvoimalan. Sellainen joka pitäjään ja venäjältä ostetaan vanhoja ydäreitä polttoaineeksi. Noh en tiiä, lopetetaan kulutus mielummin. Noh en tiiä siitäkään...

Käyttäjän eijariitta kuva
Eija-Riitta Korhola

Tietenkään sitä lisäystä ei tule kerätä joka suolta, siinä ei olisi mitään järkeä. Korjuu tulee keskittää tietyille soille, erityisesti sellaisille, joihin on jo kajottu ja jotka siksi ovat voimakkaita päästölähteitä.

Käyttäjän MarkkuJohannesLikitalo kuva
Markku Likitalo Vastaus kommenttiin #28

Mietinpähän vaan tätä suojutskaa, että eihän nuo kuivatetut suot enää juuri soita taida olla, enemmänkin kehnoja metsiä, ja niissä ei mitään turvetta muodostu ainakaan lisää. En tiedä voiko niistä mitään polttoturvetta nostaa, hoitoturvetta nyt ei ainakaan. Jotenkin vaan tuntuu, että saattaa syntyä hinku mennä kaivelemaan niiltä parhailta paikoilta, jotka ovat myös luonnonarvoiltaan rikkaimpia. Niitä ei saa takaisin jos ne kaivaa ylös. Kiittäkäämme sitten vain itseämme, jos suomesta häviää vaikkapa esim. muuttohaukka.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #29

Melkoista johdattelemista Markulta. Iso mies eikä osaa keskustella asiapohjalta. Metsän alta on nostettu turvetta ja turvepelloilta, jotka tuottavat sitä päästökaasua vaikka emme tekisi enää mitään.

Tietysti jos kasvu on 2 % valitaan Suomen soista vaikkapa 10 % turvetotannon piiriin ja suota jätetään siis 90 % luonnontilaiseksi.

Onko vaikea ymmärtää?

Tietysti on haluttu helpommat suot ottaa, mutta ohjataan energiamiehet sellaisille soille joilla on päästöjen kannalta suurin merkitys, eli vanhat turvepellot ja ojiettujen suolohkojen metsäpalstat, jotka kasvavat huonosti.

Käyttäjän MarkkuJohannesLikitalo kuva
Markku Likitalo Vastaus kommenttiin #30

Noh tulihan sieltä viisas mies. kirjoittelin yksikseni tietoa janoten. Onko se kasvu sitten 2% vuodessa? Niin, että 2% joka vuosi tulee turvetta lisää siihen suohon? Kummastelin vaan sitä, kun on ollut tässä vuoden aikana uutisia jossa halutaan turvetta nostaa niiltä hyviltäkin soilta.
Jos suomen suot uusiutuisi 2% vuodessa, niin eikös suon muodostumisen pitäisi kestää 50 vuotta? tuhansia vuosiahan siihen kuitenkin menee vai puhutaanko nyt jostain muusta? Olen ehkä ymmärrykseltäni vajaa, mutta asia kiinnostaa :-)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #32

Sekoitat nyt 2 % koko Suomen soista, ei se tarkoita 2 % yhdestä suosta. Suo uusiutuu 2 mm vuodessa ei kaksi prosenttia. Laskennallisesti kasvu on 2 % Suomen suopinta-alasta eli turvetta on alaspäin monia metrejä jopa, joten 2 mm ei ole 2 prosenttia yksittäisellä suolla, paitsi jos se on metrin paksu. Sellaista suota et taida tuotantoon edes sinä kelpuuttaa.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Vapo Oyj on myynyt ja myymässä kiistanalaisia soitaan valtiolle ja etsii mainitsemiani energiatuotantoon käypäsiä luonnontilaltaan toisarvoisia soita tilalle.

http://www.vapo.fi/media/ajankohtaista/1915/vapo_m...

Käyttäjän minavaan kuva
jouko viitala

Kauanko tämä suomen yhteiskunta kestää noiden vihreiden idealismia.
Kalliiksi tahtoo tuo koko maailmaa syleilevä "ympäristönsuojelu" meille
matti meikäläisille käydä.
Pitääkö Suomen olla koko maailman omatunto.
Eräs juuri konkurssin tehneen firman toimitusjohtaja ihmetteli Suomen
energiapolitiikkaa. Yritykset ajetaan Kiinaan, maahan jossa ei tuollaisia
asioita juurikaan hoideta. Sitten siellä valmistelut tuotteet kyllä kelpaavat vihreillekin. Hölmöläisten hommaa!

Lauri Ilovaara

Lienee syytä huomauttaa että nämä ojitetut suot ovat usein turvekerrokseltaan matalia ja toisaalta myös pienialaisia ja näinollen huonoja turpeenottoon. Lisäksi jos joudutaan kallis vesiensuojelujärjestelmä rakentamaan, suhteelliset kulut nousevat isoiksi. Ja turvetta riittää tietysti lyhyemmäksi ajaksi.

Tämän vuoksi turvetuottajat eivät hyväksykkään turpeenoton rajaamista vain "tuhotuille soille", vaan vähintäänkin haluavat laajentaa käsitettä sellaisiinkin soihin joissa on ojia reunoilla tai jokunen keskiosissa, mutta suon luontoarvot eivät ole kovin merkittävästi vähentyneet. (näitä soita on ylivoimaisesti suurin osa etelä-suomen "luonnontilaisista" soista)

Sinänsä tietysti olisi järkevää ohjata turvetuotantoon sellaiset täysin ojitetut suot joilta turvetta pystytään edes suurinpiirtein kannattavasti nostamaan. Mutta välttämättä ei kovin laajoista alueista ole kyse.

Mitä turvemäärään tulee, niin viimetiedon mukaan turpeen määrä maassamme vähenee koko ajan koska ojitetuilla soilla turve lahoaa.

Jos taas turvetta otettaisiin sen kasvun verran (jossa siis ei huomioida lahoamista) ja nimenomaan sellaisilta soilta joissa turpeen määrä vielä kasvaa, niin ei suinkaan olisi kyse hiilineutraalista toiminnasta. Tällöinhän hiiltä päästettäisiin ilmakehään ja hiilivaraston määrä jäisi pienemmäksi kuin se muuten olisi. Toki kyseessä olisi alkeellinen yritys jonkinlaisen kestävän kehityksen sääntelyn aikaansaamiseksi, ja sikäli hyvä asia.

Suurin ongelma tässä on puheiden ja tosielämän ristiriita. Moni puolue ja toimija puhuu siitä kuinka päästöt voidaan estää ja luontoarvot suojella, mutta harva oikeasti tuntuu tekevän asian suhteen mitään. Vihreät sentään tekevät, eivät varmasti kansan kokonaisedun kannalta parhaalla tavalla, mutta ehkä eivät parempaan pysty?

Itse toivoisin että turvetuotanto saataisiin pidettyä mahdollisimman tehokkaasti poissa kaikilta luonnontilaisilta ja luonnontilaisen kaltaisilta soilta missä on luontoarvoja, mutta on toisaalta hyvin vaikeaa määritellä mitkä ovat järkevät rajat vaikkapa lakiin kirjattavaksi. Se lienee yksi suuri ongelma lainsäädäntötyössäkin. Pelkkä ojitusaste ei ole riittävä ilmaisin.

Sähkön ja lämmön säästämiseksi toisaalta voitaisiin tehdä paljon enemmän kuin nykyään tehdään. Sillä saralla olisi ehkä helpompia ratkaisuja tehtävissä, joskaan ei nekään oikeasti helppoja ole.

Jari Vuorinen

Joo kuule hiili vieköön sillä hiilestä tulee polton jälkeen lentotuhkaa ja lentotuhka on taasen rikastunut raskasmetalleista ja ainakin sitä lentotuhkaa ajetaan Lohjalla Tytyrin kaivokseen ja samasta tilasta otetaan Lohjalaisille Juomavettä.Skool,kyllä se Kadmiumvesi maistuu täällä Lohjalaisille siinä missä kivihiili herroille.

Ajattele kuule kyllä se turve olis poikaa.

Käyttäjän jarmokanerva kuva
Jarmo Kanerva

Vihreät ovat aina valmiita 'ampumaan muita suomalaisia jalkaan' tekopyhillä ja ennakkoluuloisilla ajatuksillaan ja pakottamaan ihmisiä mielihaluunsa, varsinkin jos muut maksavat. Mitkään faktat ja tiede ei pysty kääntämään päitä jos on kyse taikauskosta tai ennakkoluuloista, ymmärtämättömyydesta tai itsekkäästä katselukulmasta. Näyttönä historia, mm. 250 milj. lisää päästökauppamaksua Durbanista, 1 mrd päästökauppaa, autojen käyttömaksut, asuntoihin kymmeniä % lisää hintaa energiavaatimuksina, Lapin vesivoimattomuus, runsas suojelu jne.

Olen yrittänyt keskustella faktoilla, mutta yleensä keskustelu menee asian sivuun, intuitioksi, mustamaalaamiseen, oikeakielisyyden tarkasteluun jne. Kuvaavaa on tuo mustamaalaus muka vapon asiamiehen ideoista ja salaliitoista. Myös öljyfirmojen salaliitto on hotti tai vedetään esiin jokin (rasismi- ym.)valttikortti tai auktoriteetin kiistanalainenkin mielipide. Usein on itsellä varaa tai mahdollisuus vaatimuksiin, mutta ei edes ymmärretä, ettei kaikilla ole. Usein katsotaan asiaa hyvin omasta kulmasta. Usein kikkaillaan asioidenhoidossa epäparlamentaarisesti ja isketään sivusta tai ujutetaan tekstiin mukaan asioita. Esim. tuo turpeen vastustusasia. Nyt on Suomen kädet sidotut kun junailtiin EU tasolla vastustus muutaman ihmisen voimalla.

Idea menee näin. Hoetaan mantraa " Ei ydinvoimalle, ei teknologialle, ei geenimanipulaatiolle, ei kehitykselle, ei elintasolle, ei kulutukselle, ei autoille, ei vesivoimalle, ei eläinkokeille, ei sananvapaudelle, ei ihmisten liikkumiselle ja kätevälle ja tehokkaalle elämälle autojen kanssa, ei vapaudelle * ..."

Nämä tarkoittavat käytännössä "Kyllä energian hinnankorotuksille, kyllä pääkaupungin kalliille asunnoille ja vuokrille ja puutteelle, kyllä tuulivoima ym. subventiolle, kyllä asumisen kalleudelle, alennetaan kilpailukykyä ja kauppaa, alennetaan elintasoa, kyllä busseille ja hiukkas- ym. dieselpäästöille, kyllä valvonnalle ja byrokratialle, kyllä sensuurille ja painostukselle, kyllä kalliimmille taloille, kyllä suuremmille päästömaksuille, kyllä monikulttuurille ja idealogioille jotka vievät vapauksia, kyllä ihmiskokeille ja tutkimattomille tuotteille, kyllä sairauksille jotka voisi geenimanipulaatiolla hoitaa, ei geenitekniikalle joka toisi kehittyneemmät tekniikat ..."

Ideana on perustaa Suomeen yhteiskunta, joka jakaa arvoja Amerikan amishien kanssa, osan arvoista neuvostoliiton käytännön kanssa. Liikenne hoitui ilman autoja ja palattin juurille, ihan konkreettisesti takaisin luontoon ja pelloille. (Tosin vaaditaan sekä luontoa, että tiheää kaupungissa asumista...) Säädellään tekemisiä ja ajatuksia.
http://commons.wikimedia.org/wiki/File:DSCN4624_ho...
http://fi.wikipedia.org/wiki/Amishit
http://fi.wikipedia.org/wiki/Neuvostoliitto

Onneksi ihmiset vanhemana saavat lisää todellisuudentajua ja suhteellisuudentajua eivätkä koe itseään enää kuolemattomiksi ja kaikentietäviksi.

* Ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistus vuodelta 1789 määrittää vapauden: ”vapaus on mahdollisuus tehdä kaikkea sitä, mikä ei vahingoita toisen oikeuksia”. Tätä eivät vihreät kunnioita kun polkevat toisten oikeuksia sanoa asioita vapaasti tai tehdä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vapaus,_veljeys_ja_ta...

Käyttäjän RikuEskelinen kuva
Riku Eskelinen

Siis turvettahan syntyy jatkuvasti kuten kivihiiltä, öljyä ja biomassaakin. Hiilidioksidi on kuitenkin sitoutunut turpeeseen niin, että se ei ole enää palaamassa ilmakehään, vaan mieluumminkin muuttumassa kivihiileksi. Hiili siinä on siis "hitaassa kierrossa" (http://carbon.tjhosting.com/smy/carbon.nsf/hcpages...)

Puussa hiili puolestaan on ns. nopeassa kierrossa (http://carbon.tjhosting.com/smy/carbon.nsf/hcpages...)

Hitaasta kierrosta peräisin olevan energialähteen hiilidioksidin vapauttaminen ilmakehään muuttaa hiilitasapainoa (lämmittää maapalloa) miljooniksi vuosiksi kun taas nopeasta kierrosta peräisin olevan polttoaineen vaikutukset ilmastonlämpenemiseen voisi noin raa'asti sanoen olevan vähintään satatuhatta kertaa pienemmät.

Kattilakorroosiota voidaan voimalaitoksilla todella helposti estää rakentamalla parempilaatuisia kattiloita, heikentämällä hyötysuhdetta (muutos polton aikaisessa lämpötilassa), ruiskuttamalla voimalaitosprosessiin rikkiä tai käyttämällä hyvälaatuista puuta. Näin tehdään kaikissa Länsi-Euroopan maissa ja myös joissakin Suomen voimalaitoksissa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset