Terveisiä Suomi-Areenalta: Miksi biotalous?
Olin tiistaina ja keskiviikkona keskustelemassa Porissa Suomi-Areenalla. Ensimmäinen aihe liittyi biotalouteen, otsikkona Kasvaako Suomen menestys puussa, järjestäjänä UPM. Keskiviikkona puolestaan kysyttiin luterilaisen kirkon paneelissa, milloin maailmasta tuli synnitön. Menen ensin biotalouskeskustelun yhteydessä esittämiini teemoihin, palaan myöhemmin syntitalouteen.
Kaikki tietävät että Suomi elää puusta, mutta tietomme kaipaa päivitystä. Kyse ei ole vain sellunkeitosta: olemme tietämättämme arvokemikaalien suurvalta. Biotalouden kehittäminen ansaitsisi tulla seuraavan hallitusohjelman avainohjelmaksi ja hyvinkin presidentillisen työrhmän aiheeksi, etenkin kun nykyinen presidenttimme Niinistö on jo useita vuosia puhunut metsien keskeisestä merkityksestä.
Miksi on puhuttava metsistä biotaloudessa?
Biopolttoaineiden kohdalla on jo todettu vuotuisten viljelykasvien kestävyys ongelmalliseksi. Viljelykasvien vaihtoehto on metsät. Suomella on mahdollisuudet olla biotalouden suurvalta – tai ainakin rakentaa hyvää kestävää talouskasvua ja työllisyyttä. Puussa on rajaton mahdollisuus tunnettujen kemikaalien ja raaka-aineiden korvaamiseen ja monen uuden kemikaalin tuottamiseen, ennen muuta arvokkaiden lääke- ja ruoka-aineiden valmistamiseen. Vanilliini, xylitol ja benecol ovat hyvin tunnettuja; nyt suomalaistutkimuksessa selvitettään puuperäisten lääkeaineiden mahdollisuuksia mm. diabeteksen parantamiseen.
Puussa kuitua on alle puolet – ja vain kuitu tarvitaan paperiin. Muu osa on mahdollista erottaa biojalostamossa korkean jalostusarvon kemikaaleiksi: Maailman paperintuotanto on n 350 miljoonaa tonnia vuodessa, kun taas fossiilisiin raaka-aineisiin pohjautuva kemikaalien tuotanto on n 175 miljoonaa tonnia vuodessa. Tämä tarkoittaa, karkeasti, että maailman metsäteollisuus pystyisi nykyisillä tuotantomäärillään hyvin tuottamaan kaiken kemikaalitarpeen ja enemmänkin. Paperi on jo nyt maailman suurin ”non-food” biotuote, mutta metsästä on paljon muuhunkin kuin paperiin.
Miksi juuri Suomi biotaloudessa?
Suomessa tuotetaan vuodessa noin 12 miljoonaa tonnia paperia. Se tarkoittaa, että reilusti saman verran puun muita osia kuin kuitua on käytettävissä korkean jalostusarvon kemikaaleihin ja raaka-aineisiin. Tällä hetkellä yli neljännes Euroopan sellupuusta on Suomesta; olemme tietämättämme arvokemikaalien suurvalta. Suomessa on jo olemassa – pitkälti metsäteollisuuden rakentamana – monipuolinen ja toimiva logistiikka puun mobilisoimiseksi ja kestävää kehitystä kunnioittava talousmetsäkulttuuri. Suomella on myös laaja osaaminen muutoksen tukena.
Puuta ei saa tuhlata
Suoraan poltettavaksi puu on liian arvokasta: kun sen kerran on polttanut,se on hävinnyt ikiajoiksi. Energiaongelmaan siitä ei ole ratkaisua, eikä nykyisellä energiankulutuksella puuvarat siihen riittäisikään. Kaskadikäytössä – valmistamalla ensin puutuote- ja paperiteollisuuden, bio-kemikaalien ja elintarvikkeiden raaka-aineet ja kierrättämällä näitä niin pitkään kuin mahdollista - siitä liikenee vielä energiaakin, kun ensin on hyödynnetty eri materiaalien ja tuotteiden tarjoamat mahdollisuudet mahdollisimman monen elinkaaren ajan. Näin pystytään maksimoimaan yhteiskunnallinen hyöty, tuottavuus ja työllisyys.
Energiaongelman keskeiset kysymykset – kulutuksen vähentäminen ja vähäpäästöisten tuotantomuotojen kehittäminen – on ratkaistava erikseen.
EU ja biotalous
Eurooppa tuo tällä hetkellä kuusi kertaa enemmän raaka-aineita ja puolijalosteita kuin se vie: maanosana olemme syvästi riippuvaisia muiden maanosien resursseista. Sama riippuvuus koskee tietenkin myös energiaa. Maailman kehitys – väestön kasvu Euroopan ulkopuolella, talouden voimakas kasvu Euroopan ulkopuolella ja kulutuksen lisääntyminen – merkitsee Euroopan painoarvon ja kilpailukyvyn hiutumista. Biotalous tarjoaisi ainutlaatuisen mahdollisuuden käsitellä systeemisesti ja kattavasti toisiinsa liittyviä yhteiskunnallisia haasteita, kuten elintarvikehuolto, luonnonvarojen niukkuus, riippuvuus fossiilisita polttoaineista ja ilmastonmuutos, ja samalla saada aikaan kestävää talouskasvua.
Alkuvuodesta komissio julkaisi tiedonannon biotaloudesta, ja Suomen kannalta paperi on lupaava: EU on oivaltanut biotalouden mahdollisuudet ja EU-politiikan reivaustarpeen. EU ei kuitenkaan tule meitä lusikalla ruokkimaan, itse se biotalous on pystyyn pantava. Voimme kuitenkin odottaa komission tiedonannon pohjalta, että EU ei tule laittamaan kapuloita rattaisiin. Jos hyvin käy, voidaan odottaa tutkimuspanoksia muutosvaiheen käynnistämiseen.
Suuri haaste Suomessa olisi potkia kumoon sektoreiden raja-aidat: ruokateollisuus, lääketeollisuus ja metsäteollisuus on saatava yhdistämään voimavaransa uudeksi bio-teollisuudeksi ja toimimaan yhdessä. Seuraavaa hallitusohjelmaa varten tarvitaan työryhmä pohtimaan sitä, miten nämä keskenään kilpailevat sektorit saataisiin ymmärtämään, että yhdessä ne kaikki voivat voittaa enemmän.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Tervehdys,
Olisiko turpeen käyttöä lisättävä? Tässä kysymyksessä suomalaiset varmaan tekivät itselleen karhunpalveluksen.
http://www.tekniikkatalous.fi/energia/suomen+turve...
Ehkä joku tietävämpi henkilö osaisi valaista asiaa.
Puu on todellakin erittäin arvokas raaka-aine - sen polttaminen hakkeena tai pelletteinä ei ole järkevää, varsinkaan kun saastuttaminen otetaan huomioon.
Pitää tuottaa sähköä ympäristöystävällisesti, halvalla ja ilman tukiaisia - eli ydinvoimalla. Sitten sitä halpaa sähköä käyttäen puusta voidaan prosessoida erilaisia hyödyllisiä kemian teollisuuden tuotteita.
Ydinvoimaa vaan pitäisi käyttää,vaikka se olisi energianegatiivistä.. ?
Aletaanko urakalla kantamaan valoa säkillä sisään myös?
Ydinvoima on siinäkin mielessä hyvä, että haluttaessa sen polttoaine saadaan kotimaasta.
Ydinvoiman huoltovarmuus on erinomaisen hyvä. Sen polttoaine on halpaa ja polttoainetta on helppo varastoida ydinvoimaloiden yhteyteen usean vuoden kulutusta varten.
Puun polttaminen saastuttaa ihan mahdottomasti varsinkin kun otetaan koko ketju huomioon:
- puun korjaus;
- puun kuljetus;
- haketus/pelletöinti;
- hakkeen tai pellettien kuljetus;
- poltto;
- tuhkan kuljetus ja varastointi.
No voi vee..
On hyvää juu,mutta edelleen energianegatiivista..
Pakkomielle ohittaa tosiasiat ja uskomus korjaa loput.Normi setti siis..
Ydinvoima on erittäin ympäristöystävällistä, halpaa, eikä tarvitse tukiaisia.
Kuluttaako elämä enemmän energiaa kuin tuottaa, vähemmän vai saman verran?
Puuta ei siis saisi poltaa, mutta mitä Helsinki aikoo tehdä? Lämmittää puulla jatkossa, rekkalasteittain puuta ajetaan pian Helsinkiin. Onko siinä mitään järkeä?
Sitten tartuin tuohon vanilliiniin. Olen nähnyt kasvin josta tuotetaan luonnon vanilliinia Intiassa luomutilalla. Keinotekoisen vanilliinin suurin tuottaja on Norja. En todella tiennyt että sitä tehdään sellujätteestä, mutta täälläkinkö? Ilmeisesti.
"Olemme tietämättämme arvokemikaalien suurvalta." Emme ole tietämättämme, vaan tietoisena, että kaiken tämän omaisuuden vievät ulkomaiset yritykset, joita tuetaan eri tavoin rakentamalla infrastruktuuria ym. muutaman työpaikan takia. Meidän pitäisi vähintääkin verottaa ryöstäjiä. Mitä sille voisi tehdä. Euroopan suurin kultakaivos ja lannoitekemikaalit ovat ulkomaisilla. Sitä en siedä. Jotenkin meillä on harjoitettu hulvattoman anteliasta ja sinisilmäistä politiikkaa tämän omaisuuden suhteen. Kuinka kauan sen annetaan jatkua?
Toivoisin mitä pikimmiten aurinkopaneeleja, jotka voisi liittää patteriin ja saada talonsa lämpimäksi. Milloinkahan sellaisia tuotetaan?
Meillä ei ole pattereita vaan puulämmitys. Siihenkin odotan aurinkosähköratkaisua, jota talvella ja saunassa täydennän klapeilla.
Hyvä yhteenveto, tärkeää tietoa, Eija-Riitta!
Kiitoksia E-RK:
En tunne bioalaa, mutta ajatus tuotantoon liittyvästä monipuolisesta jalostusasteen nostamisesta, raaka-aineiden säästäminen ja taloudellisuus huomioiden, on aina kannatettavaa. Se on tunnettu Suomessa aina, kun niukkuuden ajat ovat vaivanneet, mutta sen tulisi olla kestoidea.
Jotenkin säälittävän nolo tapahtuma koko Suomi-areena
Puu on parasta käyttää ihan sellaisenaan rakennus- ja huonekalumateriaalina. Silloin ne ligniinin liimaominaisuudetkin ovat hyvässä käytössä.
Oksille on vaikea keksiä parempaa käyttöä kuin polttaminen, kun pihkan kysyntäkin on vähäistä.
"Se tarkoittaa, että reilusti saman verran puun muita osia kuin kuitua on käytettävissä korkean jalostusarvon kemikaaleihin ja raaka-aineisiin. "
Lauseen käytännön arvo on samaa tasoa kuin todeta, että maapallolla on miljoonakertaiset kasteluvesivarat käyttöön nähden merissä. Vettähän se merivesikin pääosin on, mutta sen ottaminen kasteluvesikäyttöön vaatii EROTTELUPROSESSIA. Sellun jäteliemestä aineiden erottelu on yleensä vielä paljon tuskallisempaa. Se voi olla taloudellisesti kannattavaa, jos tuote on riittävän kallista, kuten lääkeraaka-aine, mutta ei missään tapauksessa ole odotettavissa lähitulevaisuudessa moninaisten teollisuuskemikaalien isompaa valmistusta ligniinikomponentista.
Jäteliemen hiilihydraattien käyttäminen polttoaineeksi (etanoli) lienee kannattavasti mahdollista.
Hioke- ja hierrepaperin valmistuksessa taitaa mennä ne mujut aika pitkälti sinne paperirullaan, ettei näitä potentiaalisia sivutuotteita ole edes kaikissa tapauksissa isommasti käytettävissäkään.
Tuli nyt vähän tyly kommentti, mutta tarkoitus oli kertoa, ettei kaikki potentiaali välttämättä realisoidu ja merkittävästä osasta esitettyä potentiaalia jo tiedetäänkin, ettei todennäköisesti realisoidu.
Ihan pikaisena kommnettina Ristolle (ja muillekin), että tylyydestä huolimatta kirjoitit erinomaisesti. Samasta asiastahan on puhunut myös Keskustan uusi puheenjohtaja Juha Sipilä. Toivottavasti tästä ei tule eri puolueiden kilpajuoksua siitä, kuka on eniten kotimaisen puun hyötykäytön puolesta. Kun tärkeintä olisi löytää se toimintatapa, jolla puusta saadaan Suomen talouden kannalta paras hyöty.
*Ydintalous on muuttunut 2008 eteenpäin energianegatiiviseksi. Nykyään 1kWh ydinsähkön tuottamiseen menee pelkän uraanimalmin jalostamiseen 5kWh fossiilidieseliä. Ja kuten alati tilanne vain pahennee eteenpäin. Voiko Korhola kommentoida miksi Oliluodon ydinjätevarastonne näin halkeilee ja räjähtelee? Miksei asiasta ole kerrottu mitään julkisuuteen muuta kuin, että Posivan Onkalo on alkanut vuotaa niin hillittömästi, että Posiva vaati kuvani nähtyään 20v jatkotutkimusvakanssejaan?
Näistä Olli H:n videoista kyse:
Posivan Onkalot ja räjähtäneet KR16, KR40, KR27
Tappava ydinvoima osa 1- 5
http://www.youtube.com/watch?v=BKbNtNsDP9w&feature...
http://www.youtube.com/watch?v=ovYS93kKD2U&feature...
http://www.youtube.com/watch?v=BpjD22e7fsE&feature...
http://www.youtube.com/watch?v=lhgl6KVxyUE&feature...
http://www.youtube.com/watch?v=IWy3A_VGOH4&feature...
Ensimmäinen julkisuuteen karannut fakta siitä, että Olkiluodossa metaanikaasut rikkovat tektonisia murskakerroksia alinomaa lisääntyvästi. Nyt SMO, Pöyri, GTK ja Posiva olivat siirtyneet mittaamaan hädän kasvaessa laajemmin naapurireikiä. Tektonisessa 54cm kertasiirroksen liikkeessä katkenneen koereijän No: 45A naapurissa, KR 45B oli mittauskalustoa ja vaijeria reikä piukassa. Oli tullut totaalinen hälytys! Testireijän, joka on naapurissa pohjoiseen edellisestä Posiva oli enteellisesti poistanut k a i k k i tietodatat!. . Sanoisinpa, että jälleen osuttiin enemmän kuin muurahaispesään.
Lisäaika 20v Posivan Olkiluodon Onkaloissa perustui siis todelliseen paljastamaani katastrofiin! Kävin Olkiluodon keinojärven itärantaa vieläkin kauemmas pohjoiseen päin. Siellä oli liikkumaan lähteneitten tektoniikkasaumojen leikkaavaa koereikää lisää. Ja aivan oikein. Nyt tapasin vanhimman löytämäni 60 asteen vinoporaukseen asetetun porareijän No:11. Kuinka olla sen täytti kukkurallaan oleva vesipaljous! Juupa juu, ja peräti 8kpl eriväristä uudempaa koeanturointia tapasin myös sieltä!
Ei hemmetti, että Posivan typpikäyttöisiä koereikiä alkoi löytyä kaikkialla. Vielä samoja siirroslinjoja pohjoisempaan päin. Niinpä niin. Siellä odottivat taas kaikkein uusimmat koereiät. Nyt puhutaan numeroista KR54 ja 55. Huippua kruunasi se havainto, että koereikä 55 vaikka oli ihan tuore oli JO alkanut orastavasti pettää! Kuulitte aivan oikein. Ennen kuin testireikä oli saatu edes kunnolla valmiiksi oli "oireellisesti" maa alkanut vajota. No SMO oli ajanut tuon havaitessaan kiviä monttuun peitteeksi.
Kirjoita kommentti
Kommentoi 18 kommenttia